Rakennuttajan Terve Talo -asiakirja

Transkriptio

1 Saarijärven kaupunki SSYP Kiinteistöt Oy Perusturvaliikelaitos Saarikka Rakennuttajan Terve Talo -asiakirja

2 Sivu 2 / 19 Dokumentin tarkoitus ja asema Tämä Terve Talo -asiakirja on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi Saarijärven kaupungin ja Perusturvaliikelaitos Saarikan hallinnoimissa kiinteistöissä toteutettaville pienille korjaus-, kunnostus- ja huoltotöille Tämä dokumentti sisältää tilaajan vaatimukset koskien rakennustyön puhtauden- ja kosteudenhallintaa. Asiakirja perustuu RT-korttiin RT Terveen talon toteutuksen kriteerit (2003) sekä Sisäilmayhdistyksen oppaaseen 6 Terveen talon toteutuksen kriteerit. Terve Talo -asiakirja täydentää tarjouspyyntöä sekä muita urakka-asiakirjoja. Lähtökohtaisesti työmaan toteutuksen töiden puhtausluokka on P1, jos asiasta ei erikseen sovita Mikäli kyseessä on suurempi rakennushanke, tähän asiakirjaan liittyviä täydennyksiä ja tarkennuksia saattaa olla myös muissa urakkalaskenta-asiapapereissa ja ne on ao. urakoitsijoiden otettava huomioon. TURVALLISUUSASIAKIRJA

3 Sivu 3 / 19 Saarijärven kaupunki SSYP Kiinteistöt Oy Perusturvaliikelaitos Saarikka 1 Yleistä Tämä asiakirja on laadittu tuntiveloituspohjaisten töiden puitesopimuksen kilpailuttamisvaiheessa Tässä asiakirjassa määritellään hankkeita koskevat Terve Talo -vaatimukset urakoitsijoiden työskentelylle kohteessa sekä annetaan ohjeita vaatimusten täyttämiseen. Päätoteuttaja vastaa koko toimeksiannon ajan Terve Talo -rakentamisen toteuttamisesta kohteessa ja valvoo vaatimuksien toteutumista muiden urakoitsijoiden osalta. Päätoteuttaja vastaa siitä, että tilaajan Terve Talo -vaatimukset ovat tiedossa kaikille kohteessa toimiville ali- ja sivu-urakoitsijoille sekä tavarantoimittajille ja heidän työväkensä edellytetään noudattamaan annettuja ohjeita. Päätoteuttajan on tarvittaessa sisällytettävä Terve Talo -vaatimukset ja ohjeet työmaaperehdytykseensä omana kohtanaan. Jokainen työmaalla toimiva osapuoli on omalta osaltaan velvoitettu noudattamaan tämän asiakirjan ohjeita ja vaatimuksia. Päätoteuttaja laatii tarvittaessa kohteeseen Terve Talo -suunnitelman, josta käy ilmi kohteen kosteuden- ja puhtaudenhallinnan toteutuksen tavat sekä muut tässä asiakirjassa esitettyjen vaatimusten toteutumisen todentamistavat. Vaihtoehtoisesti pääurakoitsija voi sisällyttää asiat oman toiminnanohjausjärjestelmän mukaisiin työmaa-asiakirjoihin, kuten laatusuunnitelmaan sekä kosteuden- ja puhtaudenhallintasuunnitelmiin. Päätoteuttaja on tarvittaessa velvollinen järjestämään työmaalla toimivalle henkilöstölle Terve Talo -koulutustilaisuuden. Koulutuksia pidetään tarvittaessa useampia. Koulutuksen pitää tilaajan osoittama taho. 2 Työmaita koskevat yleisjärjestelyt Työkohteen sisätiloja ei lähtökohtaisesti saa käyttää urakoitsijoiden työntekijöiden sosiaalitai taukotiloina, eikä varastotiloina, vaan päätoteuttajan / urakoitsijan on toteutettava työmaajärjestelyt siten, että henkilöstölle on asianmukaiset sosiaali- ja taukotilat ja varastointialueet on ensisijaisesti järjestetty muulla tavoin. Erikseen sovittaessa voidaan kohteelta osoittaa urakoitsijoille tiloja. Tupakointi työkohteilla sisällä on kielletty. Koulukohteilla ja muilla kiinteistöillä, joissa tilaaja on kieltänyt tupakoinnin kokonaan, on myös ulkona tupakointi kielletty. Kohteissa, joissa ulkona tupakointi on sallittua, järjestää päätoteuttaja / urakoitsija työmaalle tupakointipaikan. Tupakointipaikan pitää sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rakennuksen ulkoseinistä ja 10 metrin etäisyydellä kaikista varastoalueista. Tupakointipisteelle on järjestettävä palamaton jäteastia ja alue on pidettävä siistinä. Varastointialueet on järjestettävä tilaajan kanssa sovittavan mukaisesti ja esitettävä työmaasuunnitelmassa. Varastointialueita suunnitellessa pitää huomioida tämän asiakirjan ohjeet ja määräykset varastoinnista. Varastoinnissa on huomioitava, että mikäli työmaalla

4 Sivu 4 / 19 käytetään sääsuojaa, eivät sääsuojalta valuvat vedet saa valua varastoalueen päälle tai sen välittömään läheisyyteen hallitsemattomasti. Työmaaperehdytyksessä pitää selkeästi osoittaa työmaajärjestelyt työntekijöille. Tilaaja kieltää polttomoottorikäyttöisten työkoneiden käytön rakennuksen sisätiloissa. Polttomoottorikäyttöisiä koneita ei saa seisottaa tyhjäkäynnillä käytössä olevien rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien raitisilma-aukkojen läheisyydessä tai ulko-ovien läheisyydessä. Mikäli joudutaan työskentelemään raitisilma-aukkojen tai ulko-ovien läheisyydessä, pitää pakokaasut johtaa kauemmas, jotta ne eivät kulkeudu sisätiloihin. 2.1 Ulkopuolisten alueiden siisteys Kulkuväylillä olevat jätteet poistetaan välittömästi ja toimitetaan jätelavoille asianmukaisesti lajiteltuna. Ulko-ovilla pitää purkutöiden päättymisen jälkeen olla ruohomatot. Sisärakennusvaiheesta alkaen ovilla pitää olla ruohomattojen lisäksi kuramatot. Mattojen on oltava paikoillaan ja huollettuna (imuroituna ja puhtaina) aina luovutukseen saakka. Piha-alueella ei saa olla jätekasoja tai muutoinkaan rakennusjätettä ja -tarvikkeita levällään, vaan jätteet tulee viedä suoraan niille tarkoitetuille jätelavoille ja materiaalien varastointi on oltava järjestelmällistä. Jätteitä ei saa varastoida työmaalla tai sen piha-alueella muualla kuin jätelavoilla. 3 Riskien hallinta 3.1 Suunnittelijoiden vastuu Kohteet, joissa on teetetty suunnittelu, on kukin suunnittelija toteuttanut oman alansa suunnitelmat siten, että rakenne- ja talotekniset ratkaisut vastaavat hyvää rakennustapaa ja niiden toteuttaminen suunnitelmien mukaisesti ei aiheuta riskirakenteita. Suunnittelussa on huomioitu RT-kortin RT Terveen Talon rakentamisen kriteerit Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle sekä siihen täydennettyjen tilaajan suunnitteluohjeiden vaatimukset. Suunnitelmissa on pyritty kaikissa kohdissa huomioida mahdolliset kosteusriskit, muun muassa tarkastelemalla liittymärakenteet, joissa on mahdollisuus ilmavuotoihin ja sen mukana siirtyvään kosteuteen. LVI-suunnittelussa on rakenteiden toteuttaminen suunniteltu siten, että mahdolliset vuodot putkistoissa ilmenisivät mahdollisimman pian, eivätkä ne ehtisi aiheuttaa vaurioita. 3.2 Työmaatekniikka Kohteen päätoteuttajan/urakoitsijan on huomioitava oman urakkasuorituksensa osalta mahdolliset riskirakenteet (esim. vedeneristeiden liittymäkohdat, ikkunoiden tiivistykset sekä vesikaton läpiviennit) ja toteutettava ne hyvän rakennustavan mukaisesti ja suunnitelmien mukaan huolellisesti. Mikäli suunnitelma-asiakirjoissa vaikuttaa olevan jokin rakenneratkaisu, joka ei vastaa hyvää rakennustapaa tai siinä on muutoin jotain parannettavaa, on havainnosta tiedotettava rakennuttajaa sekä selvitettävä asia yhteistyössä tilaajan edustajien ja suunnitelmasta vastaavan suunnittelijan kanssa. Muutokset on hyväksytettävä ennalta rakennuttajalla,

5 Sivu 5 / 19 suunnittelijalla sekä mahdollisella valvojalla ja kirjata revisioina suunnitelmiin. Suunnitelmien muuttaminen ilman tilaajan lupaa on kielletty. 3.3 Materiaalivalinnat Kohteiden materiaalivalinnoissa on ensisijaisesti käytettävä erityisesti pintarakenteissa ja suoraan sisäilman kanssa tekemisissä olevien tuotteissa M1 tai EC1 -päästöluokkaan kuuluvia materiaaleja. Päästöluokituksesta poikettaessa materiaali on hyväksytettävä tilaajalla. Niiden rakennustuoteryhmien, joille on olemassa CE -hyväksyntä, on käytettävä CE - hyväksyttyjä tuotteita. Ilmanvaihdon osien ja kanavien puhtausluokan on oltava M1. Urakoitsija vastaa kustannuksellaan materiaalien kelpoisuustodistuksien hankinnasta ja materiaalin hyväksyttämisestä. 4 Purkutyöt Mikäli kohteessa on ennen työsuorituksen aloittamista todettu olevan rakenteita, joissa on mikrobivaurioita tai asbestia tai muita haitta-aineita, pitää purkutyöt tehdä noudattaen ohjeita kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden sekä kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkamisesta. Purkutyön aikana työmaan osastointi ja alipaineistus toteutetaan erityistä huolellisuutta noudattaen. Erityisesti erikoispurkutöiden (kuten mikrobi-, asbesti- ja PAH-purkujen) yhteydessä osastointien pitää olla tiiviitä ja tarkoituksenmukaisesti toteutettuja. Purettavilta alueilta ei saa levitä purkupölyä rakennuksen muille alueille tai sitä ympäröiville alueille. Päätoteuttaja/urakoitsija vastaa, että purkutyössä käytettävät alipaineistuslaitteistot varustetaan asianmukaisin suodattimin. Jäteilmaa ei saa missään tapauksessa ohjata ulos purkutyöalueelta suodattamattomana. Jäteilman poistokanavien päät on oltava aina vähintään kolmen (3) metrin etäisyydellä ulkovaipparakenteista. Päätoteuttaja/urakoitsija ottaa rakenteista kuvia päivittäin purkutyön edetessä, erityisesti kuvia on otettava, jos rakenteissa havaitaan muista rakenneosista poikkeavia kohtia. Kuvat nimetään siten, että niistä selviää kuvattu rakenne sekä huomio. Päätoteuttajan/urakoitsijan pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin riskirakenteisiin purkutöiden edetessä. Mikäli rakenteissa ilmenee materiaaleja tai toteutustapoja, jotka voivat heikentää valmiin kohteen rakennus- tai taloteknistä toimivuutta tai aiheuttaa myöhemmin riskiä sisäilmalle, pääurakoitsija on velvollinen ilmoittamaan niistä välittömästi valvojalle sekä purkutyön dokumentoijalle. Mikrobivaurioituneiden materiaalien purkamisen jälkeen jäävät rakenteet, muun muassa betoniholvien pinnat, puhdistetaan ensin mekaanisesti ja sen jälkeen tilaajan kanssa erikseen määriteltävällä tavalla. Kemiallisia menetelmiä käytettäessä ei tilaajan määräämää tuotetta saa vaihtaa toiseen tuotteeseen. 5 Kosteudenhallinta työmaalla Päätoteuttajan / urakoitsijan laatii tarvittaessa kohteeseen kosteudenhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa käsitellään vähintään tässä asiakirjassa määritellyt asiat kosteudenhallin-

6 Sivu 6 / 19 nasta ja kosteusmittauksista. Kosteudenhallintasuunnitelma on luovutettava tilaajalle tarkastettavaksi vähintään kolme (3) päivän sisään töiden aloittamisesta kohteella, jos suunnitelma on vaadittu tehtäväksi. Päätoteuttaja/urakoitsija päivittää tarvittaessa kosteudenhallintasuunnitelmaa työmaan edetessä, jotta asiakirja vastaa kaikilta osin käynnissä olevaa työvaihetta. Kosteudenhallintasuunnitelman toteutumista on seurattava viikoittaisissa urakoitsijapalavereissa, joissa käsitellään havaitut poikkeamat ja kirjataan niiden korjaavat toimenpiteet.. Päätoteuttaja velvoittaa kaikki kohteessa toimivat sivu-, erillis- ja aliurakoitsijat sekä tavarantoimittajat toimimaan kosteudenhallintasuunnitelman ohjeiden mukaisesti. 5.1 Kosteusriskien selvitys Päätoteuttaja/urakoitsija laatii urakkansa osalta tarvittaessa luettelon kaikista rakenneosista, joiden toteutukseen ja työn lopputuloksen vaatimustenmukaisuuteen liittyy kosteusteknisiä riskejä. Luettelo kirjataan työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan ja esitetään rakennuttajalle. Luetteloa päivitetään työmaan edetessä, mikäli havaitaan rakenneosia, joita ei ole voitu aiemmin havainnoida. Muutokset luetteloon dokumentoidaan revisioina pääurakoitsijan kosteudenhallintasuunnitelmaan. Päätoteuttaja/urakoitsija laatii tarvittaessa kriittisimmistä rakenteista tehtäväsuunnitelmat. Yleisimmin tehtäväsuunnitelman edellyttävät rakenteet on listattu jäljempänä rakenneosan perässä olevalla TESU -merkinnällä. Suunnitelmat toimitetaan tilaajalle vähintään viikkoa ennen työvaiheen aloitusta tarkastettavaksi. Tehtäväsuunnitelmassa on esitettävä vähintään seuraavat asiat: tehtävästä vastaava(t) henkilö(t) tehtävään liittyvät suunnitelma-asiakirjat suunnitelmista havainnoidut, toteutukselle kriittiset seikat suojaustarve (rakenteet, materiaalit) suojauksen toteutustapa käytettävät työmenetelmät ja materiaalit Kosteusteknisiä riskejä sisältäviä rakenteita ja työvaiheita ovat muun muassa: Maanpainerakenteiden lämmön- ja kosteudeneristykset, TESU Ikkunoiden vesipellitykset, TESU Ikkunoiden ja ovien karmien kiinnitykset ja tiivistykset, TESU Höyrynsulkurakenteiden liitokset Rungon liikuntasaumat Alapohjan liittymärakenteiden tiivistykset Sekarakenteet Lämmitys-, vesi- ja viemäriputkien liitokset (erityisesti paineelliset putket) Märkätilojen vedeneristeiden liittymät, mm. kaivoliitokset Märkätiloissa tehtävät kiinnitykset (esim. altaat, WC-istuimet, yms.) Vanhojen viemärilinjojen sukitus/pinnoitus, TESU Vesikaton purku ja uusinta, TESU (sääsuoja) Ikkuna-aukkojen ympäristön korjaus ja tiivistys, TESU (sääsuoja)

7 Sivu 7 / Betonivalujen kuivumisaika-arviot Betonivalujen kuivumisaika-arvioiden tarve arvioidaan niissä kohteissa, joissa tehdään laajoja betonivaluja, käyttäen valmisbetonia. Ns. säkkitavaralla tai pikabetonimassoilla valettaessa kuivumisaika-arvioita ei pääsääntöisesti tarvita, elleivät rakenteet ole vahvuudeltaan 120 mm. Rakenteiden kuivumisajat lasketaan perustuen Suomen Betonitieto Oy:n julkaisemiin oppaisiin Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi (2002) sekä oppaaseen Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (2007). Laskelmissa huomioidaan tarvittaessa erikseen rakenteen vaatima jälkihoitoaika (2 3 viikkoa), jonka aikana betonirakenteen ei voida katsoa kuivuvan. Kuivumisen nopeuttamiseksi valuissa on suositeltavaa käyttää tarvittaessa nopeasti kuivuvia betonilaatuja, joiden vesi-sidosainesuhde on 0,5 tai pienempi. Työmaalla betoniin ei saa valun yhteydessä lisätä vettä. Lattioiden betonivalurakenteiden kosteudet mitataan edellä mainittujen julkaisujen ohjeiden mukaisesti ennen tasoitekerroksien levittämistä. Betonirakenteen kosteusarvojen pitää täyttää pinnoitteen vaatimukset. Mikäli pinnoitteella ei ole tuotevalmistajan antamia raja-arvoja, noudatetaan pinnoituksessa oppaan Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet raja-arvoja. Märkätilojen osalta on huomioitava, että rakenteen tulee täyttää samat vaatimukset kuin ympäröivien tilojen lattioiden, vaikka käytettävä pinnoite sallisi korkeamman kosteuden kuin ympäröivissä tiloissa. Betonirakenteiden kuivumisen nopeuttamiseksi suositellaan käyttämään vedettömiä valujen jälkihoitomenetelmiä ja hiomaan betoniliima valun pinnasta viimeistään seitsemän vuorokauden kuluttua valupäivästä. 5.3 Materiaalien ja tarvikkeiden käsittely Urakoitsija huolehtii, että työmaalle tulevien materiaalien virta, materiaalien välivarastoinnista, suojaukset ja siirrot kohteella mahdollistavat materiaalien käytön vaurioitumattomina, puhtaina ja kuivina kohteeseen. Materiaalit on hankittava työmaalle siten, että ne päästään asentamaan suoraan paikoilleen JOT -periaatteen mukaisesti. Mikäli materiaali pääsee vaurioitumaan, esimerkiksi kastumaan, se hylätään ja hävitetään. Myös likaantuneet materiaalit, mikäli tuotetta ei voida luotettavasti puhdistaa, hylätään käytöstä. Esimerkiksi ilmanvaihtokanaviston osia voidaan pestä ja asentaa kohteeseen, vaikka ne olisivat päässeet likaantumaan. Huokoisia materiaaleja, kuten eristevilloja tai kipsilevyä ei saa käyttää kohteessa likaantuneina edes puhdistuksen jälkeen. 5.4 Kastumisen estäminen ja sääsuoja Rakennuksen on ulkovaippa pidettävä koko ajan suojattuna siten, että rakenteisiin ei pääse kosteutta vesi- tai lumisateiden seurauksena edes tuulisella säällä. Mikäli ulkovaipparakenteiden suojauksia joudutaan avaamaan työvaiheiden takia, esimerkiksi materiaalien siirtämiseksi, on suojaukset korjattava välittömästi työn päätyttyä. Tehtäessä vesikaton uusimista tai muuta laajempaa ulkovaipan remonttia, jossa rakenteet ovat alttiina kastumiselle, on käytettävä tehdasvalmisteista sääsuojajärjestelmää, joka kattaa koko rakennuksen, silloin kuin sääsuojan rakentaminen on mahdollista. Sääsuojan toteutetaan järjestelmällisesti siten, että peitteet kestävät säärasitukset (tuulen, sateet, lumien painon, jne.), eikä niiden liittymäsaumoissa ole vuotokohtia. Peitteissä ei saa olla reikiä, epäjatkuvuuskohtia tai muita vuodolle herkkiä kohtia.

8 Sivu 8 / 19 Sääsuojan osalta on huolehdittava, että säävaihtelut eivät aiheuta peitteen sisäpintaan tai rakenteisiin kondensaatiovettä, joka pääsee kastelemaan alapuolisia rakenteita. Työmaalla käytettävissä timanttiporaus- tai sahauslaitteissa pitää käyttää suojakauluksia /- astioita veden keräämiseksi. Vesi ja liete on kerättävä välittömästi pois työn aikana rakennuksen pinnoilta. Mikäli työstetään rakenteita, joiden läheisyydessä on helposti kosteudesta vaurioituvia materiaaleja, nämä materiaalit on suojattava. Työmaalla käytettävien vesiletkujen eheyttä on seurattava ja vuotavat letkut on vaihdettava välittömästi uusiin. Tasoitetöissä ja mahdollisissa muurauksissa tarvittavat vesiletkut kytketään irti vesijohdosta työajan ulkopuolella, jotta vältetään mahdolliset vesivahingot. Tilaaja suosittelee vuotoaltaita vesijohtojen liitoksien alle. Liitoksien tiiveyteen kiinnitetään erityistä huomiota päivittäisessä työskentelyssä. Tarvittaessa työmaalle järjestetään riittävä määrä vesi-imureita, vähintään yksi imuri kerrosta kohden. Vesi-imurilla poistetaan tasopinnoille päässyt vesi mahdollisimman pian, jottei kosteus pääse imeytymään rakenteisiin. Laastiasemien (asemia saa olla vain yksi) alusta on suojattava muovilla. Urakoitsijan on tarkastettava alustan kosteus vähintään pintakosteudenosoittimella ennen pintamateriaalien asennusta. Laastiasema perustetaan esimerkiksi kuormalavan tai muun vastaavan korokkeen päälle, jolloin alustan betonirakenne pääsee kuivumaan. 5.5 Kosteusmittaussuunnitelma ja tulosten dokumentointi Kun kohteessa on sovittu laadittavaksi kosteusmittaussuunnitelma ja tehtäväksi rakenteiden kosteusmittauksia, noudatetaan seuraavia ohjeita. Rakennusteknisten töiden urakoitsija laatii ennakkoon kosteusmittaussuunnitelman, joka perustuu julkaisuun Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (Suomen Betonitieto Oy, 2007). Suunnitelmassa esitetään aikataulu, laajuus, mittauspisteiden sijainti ja syvyys sekä käytettävä mittaaja. Suunnitelma on hyväksytettävä tilaajalla ennen betonirakenteiden pinnoitusmittausten aloittamista. Mittaussuunnitelma sekä mittaaja on hyväksytettävä tilaajalla vähintään yhtä kuukautta (4 viikkoa) ennen mittauksien aloitusta, jotta osapuolilla on riittävästi aikaa kommentoida asiakirjaa. Rakenteet on mitattava vähintään seuraavasti: aloitusmittaukset, kun laskennallisesta kuivumisajasta on kulunut noin kaksi kolmannesta pinnoitemittaukset, kun kuivumisaika-arvion mukaan betoni on kuiva uusintamittaukset aina, kun tiedetään rakenteen kastuneen Betonin suhteellinen kosteus mitataan näytepalamittauksena betonirakenteisista väli- ja alapohjista jokaisessa kerroksessa riittävän monesta mittauspisteestä. Betonirakenteisista seinistä mitataan kosteudet riittävällä laajuudella, jotta rakenteiden voidaan todeta olevan pinnoituskelpoiset. Vanhat rakenteet mitataan ainoastaan, jos on syytä epäillä rakenteen kastuneen tai sen tiedetään kastuneen. Betonirakenteen suhteellinen kosteus määritetään kussakin mittauspisteessä arviointisyvyydeltä (A) ja lisäksi mitataan rakenteen pinnan (tasoitteen) ja pintaosien kosteus. Mittaussyvyydet määritetään rakennetyyppikohtaisesti voimassaolevien mittausohjeiden mukaisesti. Betonirakenteiden kosteusmittaussyvyydet määritellään julkaisun Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet mukaisesti.

9 Sivu 9 / 19 Betonin suhteellisen kosteuden arvo on alitettava arviointisyvyydellä. Rakenteen pintaosien suhteellisen kosteuden tulee olla alle 75 % RH. Lisäksi viimeisenkin tasoitekerroksen riittävästä kuivumisesta on varmistuttava (yleensä tasoitteen RH alle 75 %). Tilaaja huomauttaa, että lähdekirjallisuudessa alin saavutettavissa oleva mittaustarkkuus on ± 3 %-yksikköä. Tähän perustuen tilaaja edellyttää pinnoituksen raja-arvoina käytettäväksi 3 %-yksikköä pienempiä arvoja kuin lähdekirjallisuudessa on annettu. Esimerkki: jos rakenteen pinnoitettavuuden arvoksi on kirjallisuudessa esitetty 85 % RH arviointisyvyydellä ja pintaosissa 75 %, on rakenteen kosteuden oltava mitattaessa arviointisyvyydellä 82 % RH ja pintaosissa 72 % RH, jotta rakenteen voidaan katsoa olevan pinnoitettavissa. Rakennusurakoitsija on velvollinen mittaamaan betonin suhteellisen kosteuden kaikista niistä kohdista, joiden tiedetään tai epäillään kastuneen rakennustyön aikana mahdollisten vesivuotojen tai -vahinkojen vuoksi. Kosteusmittauksissa käytetään näytepalamenetelmää. Mikäli urakoitsija haluaa erikseen hyväksyttää menetelmäksi porareikämenetelmän, on mittaukset sekä pinta- että arviointisyvyyden osalta suoritettava aina kahdella rinnakkaisella reiällä. Mikäli kohteessa käytetään porareikämittausta, on noudatettava seuraavia ehtoja: mitattavan tilan ja rakenteen lämpötila on välillä C samoista porarei istä ei suoriteta mittauksia toistamiseen; mittaus saman tilan samasta rakenteesta tehdään aina uusista mittausrei istä mittausreikien holkit tulee tiivistää aina tyvestään sekä tulpan osalta massalla, jolla on riittävän suuri vesihöyrynosapaineen vastus (vaikka käytettäisiin Vaisalan holkkeja ja tulppia) Ontelolaattarakenteiden osalta urakoitsija on velvollinen huolehtimaan, että kaikkien onteloiden vesireiät on avattu halkaisijaltaan vähintään 20 millimetrin kokoisella terällä. Ontelolaatoista vuotava vesi kerätään astioihin, eikä sitä saa valuttaa holveille. Ennen pinnoitustöihin ryhtymistä pääurakoitsija suorittaa ontelolaattoihin pistokoeluontoisesti tarkastukset veden varalta. Tarkastus voidaan suorittaa joko kosteusmittauksena tai endoskooppikuvauksena. Kosteusmittauksien suorittaja on ulkopuolinen henkilö, joka täyttää seuraavat pätevyysvaatimukset: peruskoulutustaso on rakennusteknikko tai korkeampi VTT:n voimassa oleva henkilösertifikaatti kosteusmittaukseen referenssikohteita näytepalamittauksista vähintään 10 aiempaa kohdetta Mikäli esitetty mittaaja ei täytä asetettuja vaatimuksia, ei tilaaja hyväksy mittauksia. Urakoitsija vastaa rakenteiden pinnoitettavuudesta. Tilaaja ei kuitenkaan hyväksy pinnoituksen aloittamista ennen kuin rakenteiden kosteudet ovat mittausten perusteella osoitettu olevan riittävän alhaiset. 6 Rakennusmateriaalien ja laitteiden käsittely Työmaalla tarvittavien rakennusmateriaalien, -osien sekä -laitteiden väliaikainen varastointi järjestetään siten, että materiaalit eivät pääse kastumaan tai likaantumaan.

10 Sivu 10 / 19 Mikäli tarvikkeita varastoidaan ulkotiloissa tai sellaisissa paikoissa, joissa ne joutuvat alttiiksi vaihteleville sääolosuhteille, on suojaus järjestettävä siten, että esimerkiksi sateesta tai pakkasesta ei ole tarvikkeille haittaa. Rakennustarvikkeiden välivarastointi työmaalla aiheuttaa aina riskin tarvikkeiden likaantumiselle tai vaurioitumiselle, joten urakoitsijoiden on tilattava tuotteet työmaalle siten, että niiden välivarastointiaika on mahdollisimman lyhyt. 6.1 Materiaalikuljetukset Jokainen urakoitsija vastaa omien materiaaliensa kuljetuksesta siten, että materiaalit eivät pääse likaantumaan tai kostumaan kuljetuksessa. Kuljetuskalusto on oltava asianmukaista ja tarkoitukseensa soveltuvaa. Kuljetuskaluston voidaan katsoa soveltuvan tarkoitukseensa, kun: kuljetettava materiaali säilyy kuljetuksen ajan puhtaana kuljetettava materiaali on kosteudelta ja kastumiselta suojattu kuljetuksen ajan kuljetettava materiaali on kiinnitettävissä luotettavasti materiaalin purkaminen kuormasta on turvallista Jokaisen urakoitsijan on tarkastettava materiaalinsa vastaanottaessaan niitä kuljetuksesta. Mikäli materiaaleissa on havaittavissa virheitä, niitä ei saa ottaa vastaan työmaalle. Kastuneet tai likaantuneet materiaalit on vaihdettava välittömästi uusiin. 6.2 Materiaalien säilytys työmaalla Jokaisella urakoitsijalla on vastuu työmaalla tarvitsemiensa materiaalien oikea-oppisesta suojauksesta ja varastoinnista. Tarvittaessa päätoteuttaja vastaa varastointialueiden järjestämisestä työmaa-alueelle ja osoittaa varastoalueet sekä järjestää varastokontit. Konttien on tarvittaessa oltava valaistuja ja vähintään yhdeltä sivulta hyllyillä varustettuja. Työmaalla toimivien osapuolten pitää minimoida materiaalien varastoinnin tarve työmaalla, jotta väliaikainen varastointi työmaalla jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastointia työmaalla vähennetään esimerkiksi materiaalihankintojen ajoittamisella siten, että työmaalle toimitetaan vain suoraan asennettavaksi tarvittavat materiaalit. Erityisesti herkästi kosteudesta vaurioituvat materiaalit, kuten eristeet, puutavara ja pintamateriaalit sekä ilmanvaihtokanavisto- ja kojeisto on tuotava työmaalle vasta lähellä asennusta. Mikäli mahdollista, nämä materiaalit säilytetään joko sisällä tai umpikontissa, jonka sisäilman olosuhde on hallittavissa. Tällaisten materiaalien varastointiin tarkoitettujen tilojen on oltava puhtaat koko varastointijakson ajan. Lähtökohtaisesti uusien betonivalulattioiden päälle ei saa varastoida pitkäksi ajaksi rakennustarvikkeita tai laitteita, jotka estävät betonirakenteiden kuivumista. Jos varastointia on pakko tehdä betonivalurakenteiden päällä, asennetaan varastoitavien tavaroiden alle korokkeet (esim. kuormalava) siten, että tavaroiden ja lattiapinnan väliin jää vähintään 100 mm:n korkuinen tuulettuva ilmaväli. Tarvittaessa ilmankiertoa materiaalien alla tehostetaan koneellisesti. Tavarapinojen väliin (esimerkiksi levypinot tms.) jätetään vähintään 500 mm:n levyinen tila ilman kiertämisen varmistamiseksi. Materiaalien ja seinäpintojen välissä on oltava vähintään 500 mm leveät raot. Ulkona säilytettäessä materiaalit ovat irti maasta siten, että ilma pääsee kulkemaan niiden alla. Materiaalin säilytysalueen alla on suositeltavaa olla esim. muovikalvo, joka estää

11 Sivu 11 / 19 maakosteuden nousun. Varastointialueen maapohjassa ei saa olla kuoppia tai painaumia, johon vesi voi jäädä seisomaan. Materiaalit peitetään siten, että peitettävä materiaali jää kokonaan peitteen (kevytpeite, rakennusmuovi) alle. Peite asennetaan siten, että se ei lähde materiaalin päältä pois kuin erikseen poistamalla. Peitteen alla on päästävä käymään ilmavirtausta, jos on olemassa riski kosteuden tiivistymisestä. LVI-kalusto, kuten ilmanvaihtojärjestelmien osat säilytetään omissa pakkauksissaan avaamattomina asennukseen asti. Kun IV-osien pakkaus on avattu, on kaikki osat siirrettävä pois pakkauksestaan ja varastoitava kannella suljettavaan säilytysastiaan, joka on pölytiivis, esimerkiksi kannelliseen jäteastiaan. Tällaiset astiat on merkittävä selkeästi olevan tarkoitettu IV-osien säilytystä varten. Kalusteet, jotka voivat kerätä likaa sisälleen työmaan aikana tai asennuksensa jälkeen, asennetaan joko pakkauksessaan tai suojataan erikseen asennuksen jälkeen. Tällaisia varusteita/kalusteita ovat mm. valaisimet ja kiertoilmakojeet. Ilmanvaihdon kanavaosat pidetään tulpattuina asennukseen asti ja heti asennuksen päätyttyä putket tulpataan uudelleen. Mikäli kanaviin on joutunut säilytyksessä tai asennusaikana likaa, kanaville suoritetaan tarvittavilta osin nuohous ennen toimintakokeiden aloittamista. Mikäli työmaalla käytettävä materiaali on kostunut tai likaantunut säilytyksessä tai asennuksen aikana, se poistetaan ja korvataan uudella, puhtaalla ja kuivalla tuotteella. 7 Jätteiden käsittely työmaalla Mikäli kohteelle tarvitaan erikseen jätelavoja ja kohteella toimii useampia eri urakoitsijoita, vastaa päätoteuttaja työmaan jätelavojen järjestämisestä. Toimeksiannoissa noudatetaan tilaajan, paikallisviranomaisten sekä jätteenkäsittelyaseman ohjeita rakennusjätteiden lajittelusta. Päätoteuttaja selvittää tarkemmat jätteiden käsittelyä koskevat ohjeet paikallisten viranomaisten sekä jäteasemien verkkosivuilta ja antaa ne kirjallisesti tiedoksi työmaalla toimiville osapuolille. Kaikki urakoitsijat sitoutuvat toiminnassaan noudattamaan näitä lajitteluohjeita. Rakennusjätteen haltijan on huolehdittava ainakin seuraavien jätejakeiden erillislajittelusta työmaalla: betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet kipsipohjaiset jätteet kyllästämättömät puujätteet metallijätteet lasijätteet muovijätteet paperi- ja kartonkijätteet maa- ja kiviainesjätteet Päätoteuttajaa vastaa jätteiden kuljetuksesta jätteenkäsittelylaitoksiin. Jätteiden lajittelussa noudatetaan Sammakokangas Oy:n jätehuoltomääräyksiä. jatehuoltomaaraykset/?id=1753

12 Sivu 12 / 19 Työhygieenisten haittatekijöiden ja henkilösuojainten tarpeen määrittelyssä noudate-taan lisäksi tilaajan laatimassa Turvallisuusasiakirjassa annettuja ohjeita. Mikäli kohteelta muodostuu erityispurkujätteitä, kuten esimerkiksi asbesti ja PAH - yhdisteitä sisältäviä materiaaleja, niitä käsitellään erikseen annettujen viranomaisohjeiden ja määräysten mukaisesti. Näiden materiaalien purkamisesta vastaavan urakoitsija siivoaa työnsä jäljet välittömästi työn päättyessä ja poistaa jätteet rakennuksen sisätiloista välittömästi. Kaikki kohteella toimivat osapuolet vastaavat omasta työstänsä syntyvien jätteiden keräämisestä jäteastioihin ja astioiden tyhjentämisestä niille tarkoitetuille jätelavoille. Mikäli jätelavoja ei ole erikseen työmaalle järjestetty, urakoitsija vie jätteensä pois työmaalta. 8 Siivous ja puhtaudenhallinta työmaan vaiheiden mukaisesti Yleisiä ohjeita: Jäljempänä kuvattuja siivouksen ja puhtaudenhallinnan ohjeita ja vaatimuksia sovelletaan jokaisessa kohteessa kohteen edellyttämällä tavalla. Jokainen urakoitsija on velvollinen toiminnassaan noudattamaan vaatimuksia. Tarvittaessa kohteeseen laaditaan puhtaudenhallintasuunnitelman ennen töiden aloittamista. Suunnitelmassa on huomioitava huomioida tässä asiakirjassa esitettyjen vaatimusten täyttäminen kohteen edellyttämällä tavalla sekä osoitettava vastuut työmaalla toimivien osapuolten osalta puhtaudenhallinnassa. Puhtaudenhallintasuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi tilaajalle. 8.1 Runko- ja purkuvaihe Runko- ja purkutöiden aikana työkohteen tiloja siivotaan aina tarpeen vaatiessa. Lattiapinnat raivataan jätteestä päivittäin. Hieno pöly imuroidaan vähintään joka toinen päivä pois lattiapinnoilta. Purkujätteet poistetaan työmaalta aina työpäivän päätteeksi. Irtolian siivous suoritetaan joko lastalla ja lapiolla tai imuroimalla, mikäli jäte on riittävän hienojakoista mennäkseen imuriin. Harjasiivous on kielletty. Siivous suoritetaan työvaiheen päätyttyä koko rakennuksen osalta, jolloin lattia- ja tasopinnoilta poistetaan jätteiden lisäksi tarpeettomat rakennusmateriaalit. Mikäli rakennuksen sisälle on uusien valulattioiden päälle kuljetettu tavaraa varastoon, lattiaa vasten oleva pinta-ala on oltava mahdollisimman pieni, jotta materiaalien alla oleva rakenne pääsee tuulettumaan ja kuivumaan. Materiaalit voivat vaurioitua myös holvin kosteudesta. Purkuvaiheessa on suositeltavaa käyttää peitettyjä lavoja tai kostuttamista, jotta purettujen materiaalien epäpuhtaudet eivät leviä urakka-alueen ympäristöön. Erikoispurkujätteiden käsittelyssä noudatetaan jätteitä koskevia, voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja asetuksia. Erikoispurkutöistä vastaava urakoitsija huolehtii purkujätteiden poistamisesta rakennuksen sisältä välittömästi työvaiheen päätyttyä, kuitenkin vähintään päivittäin. Erikoispurkujätteet varastoidaan työmaalla selkeästi merkittynä erillään muista jätteistä sekä varastoiduista materiaaleista.

13 Sivu 13 / Sisärakennus- ja pinnoitusvaihe Sisärakennusvaiheessa työmaan siivousta on tehtävä useammin kuin runko- /purkuvaiheessa. Lattiapinnat siivotaan tarvittaessa päivittäin. Lähellä toimintakoetta työmaa siivotaan päivittäin. Jokainen työmaalla toimiva urakoitsija vastaa omalta osaltaan rakennusjätteiden poistamisesta. Erityisesti varastoitujen materiaalien ympäristöt pidetään puhtaana rakennusjätteistä. Sahausjätteet ja muut hienojakoisemmat ainekset poistetaan käyttäen joko imuria tai lastaa ja lapiota jätteen koon mukaisesti. Sisärakennusvaiheessa lattiapinnoille saa jäädä jossain määrin hienojakoista jätettä, mutta mikäli tehdään eristetilallisia holvirakenteita, kerrosten väliset pinnat puhdistetaan siten, ettei pinnoille jää pölyä. Korjaus- ja saneerauskohteissa holville ei saa jäädä pölyä. Harjasiivous on kielletty. Piiloon jäävät pinnat puhdistetaan huolellisesti ennen niiden päälle tulevien rakenneosien asentamista. Asennustyöt tehdään tällaisilla alueilla siten, että puhdistettu alue ei enää likaannu asennuksen yhteydessä. Laastin sekoitustyöt ja muut työvaiheet, jotka vaativat vedenkäsittelyä, on tehtävä mahdollisuuksien mukaan ulkona. Mikäli työn suorittaminen ulkona ei ole mahdollista, on työtila suojattava muovilla siten, että veden valuessa alustalle, kosteus ei pääse rakenteisiin. 8.3 Kalustus- ja alakattovaihe Kalusteiden asennuksen aikaan työmaalla tehdään siivous päivittäin. Siivoukseen kuuluu rakennusjätteiden toimittaminen jäteastioihin sekä pienemmän jätteen kerääminen lattiapinnoilta lastaamalla sekä imuroimalla. Harjasiivous on kielletty. Jokainen työmaalla toimiva urakoitsija vastaa omasta urakkasuorituksestaan syntyvien isompien rakennusjätteiden keräämisestä. Siivouksen jälkeen lattialla ei ole irtoroskia tai karkeaa pölyä. Hienoa rakennuspölyä voi olla vähäisissä määrissä. Mikäli kalustepintoja asennetaan sellaisella korkeudelle, että ne joko piilottavat mahdollisen alakaton katon yläpuolelle jääviä rakenteita tai jäävät itse alakattojen yläpuolelle, ne puhdistetaan siten, että mahdollisiin koteloihin ei jää roskia, likaa tai pölyä. Kiintokalusteiden sokkelien sisälle ei saa jäädä asennusjätteitä tai rakennuspölyä, vaan siivouksen niiden alla on vastattava loppusiivoustasoa ennen kuin sokkelit tai muut kalusteisiin liittyvät koteloinnit asennetaan paikoilleen. Kotelointien sisäpuolista on suositeltavaa ottaa puhdistamisen jälkeen digitaaliset kuvat ja toimittaa ne tilaajalle tai tämän asettamalle valvojalle. Kuvat pitää olla nimetty siten, että niistä on helppo tunnistaa, mikä rakenne on kyseessä. 8.4 Työmaan loppusiivous Laajempien rakennuskohteiden loppusiivous toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa työmaa siivotaan toimintakoevalmiuteen, jonka jälkeen suoritetaan varsinainen loppusiivous luovutusta varten. Toimenpiteet molemmissa vaiheissa on kuvattu jäljempänä tässä asiakirjassa. Pienemmissä hankkeissa ja toimeksiannoissa voidaan siivous suorittaa suoraan lopulliseen tasoon, mikäli kohteessa ei ole sille estettä.

14 Sivu 14 / Yleistä loppusiivouksesta Toimintakoevalmius Rakennustyömaan loppusiivous voidaan pääsääntöisesti aloittaa, kun työmaa on siinä vaiheessa, että tiloissa ei enää suoriteta rakennus- tai asennustöitä. Mikäli työmaata voidaan järkevästi ja luotettavasti osastoida, voidaan loppusiivousta suorittaa osastoittain. Mikäli osastointia ei voida toteuttaa rakennuksen kiinteillä ovilla, joka on suositus, voidaan osastointi toteuttaa muovista rakennetuilla suojaseinillä. Osastointien pitää olla niin tiiviit, ettei niiden läpi pääse kulkeutumaan epäpuhtauksia. Kulkuaukkoihin asennetaan vähintään tuplamuovitus, joka sulkeutuu omalla painollaan tiiviiksi aukkoon. Myös vetoketjulla varustetut kulkuaukot ovat suositeltavia kulkuaukoissa, joissa liikennettä on vähän. Vetoketjut pitää sulkea aina kulkemisen yhteydessä. Pölyn kulkeutumista osastoituihin tiloihin estetään rajoittamalla kulkua tiloissa. Tiloihin saa mennä ainoastaan tarpeen vaatiessa. Läpikulku tiloissa kielletään kokonaan. Tilojen oville asetetaan kuramatot (ei ruohomattoja), jotta kengissä ei kulkeudu pölyä. Kuramatot on imuroitava päivittäin ja vaihdettava puhtaisiin riittävän usein. Kohteen vesikalusteita, kuten WC-istuimia, lavuaareja, yms., ei saa käyttää siivousvesien hävittämiseen. Siivousvedet kaadetaan joko kohteen siivouskeskuksen viemäriin tai muuhun vastaavaan viemäriin, joka kestää mahdolliset hiekka- ja ruostejäämät pesuvedessä. Mikäli loppusiivouksen jälkeen suoritetaan asennustöitä jo siivotuissa tiloissa, asennukset saavat olla vain vähäiseksi katsottavia ja on ne tehtävä käyttäen osastointia ja kohdepoistolla varustettuja työkoneita. Sirkkelien ja muiden hallitsemattomasti pölyttävien koneiden ja laitteiden käyttö on kielletty toimintakoe- ja loppusiivoustiloissa, vaikka koneet olisi varustettu kohdepoistolla. Tilat siivotaan uudelleen niiltä osin, joissa töitä on jouduttu tekemään. Kerran toimintakoevalmiuteen hyväksytyillä alueilla ei saa enää työskennellä ilman erillistä lupaa. Rakennusmateriaaleja ei saa varastoida siivotuille alueille, vaan niille järjestetään varastoalueet joko ulkona mahdollisuuksien mukaan tai sisällä osastoilla, joissa loppusiivousta ei ole suoritettu. Ilmanvaihdon toimintakokeita edeltävän siivouksen tarkoituksena on puhdistaa kaikki tasoja pystypinnat siten, että rakennusaikaista pölyä ei pääse kulkeutumaan ilmanvaihtojärjestelmiin. Käytännössä pintojen on oltava imuripuhtaat. Siivous aloitetaan raivaamalla rakennusjätteet sekä -tarvikkeet pois tiloista. Tämän jälkeen pintojen suojaukset (pahvit, muovit, yms.) kerätään kasaan. Mikäli suojauksien päällä on huomattavasti likaa, suojaukset on imuroitava ennen poistamista. Tällä ennalta ehkäistään pölyn nouseminen ilmaan. Suojauksien poistamisen jälkeen aloitetaan pintojen puhdistus, jossa edetään ylemmiltä pinnoilta alaspäin. Ensimmäisenä puhdistetaan alakattojen yläpuolelle jäävät rakenteet, kuten ilmanvaihtokanavat, valaisimien päälliset ja muut talotekniikkaosat. Mikäli alakaton paneeleja on asennettu osin paikoilleen, pyyhitään paneelitkin. Suuremmat pöly- ja likakertymät poistetaan imuroimalla pinnat HEPA luokitellulla imurilla (Sisäilmayhdistyksen julkaisun 5: Sisäilmastoluokitus 2008 koh-dan mukaisesti imurin suodatustaso on oltava 98 % 3 mikrometrin hiukkasille). Tämän jälkeen rakennusaikainen hienopöly pyyhitään kaikilta rakenteilta nihkeällä liinalla, hieman hapanta pe-

15 Sivu 15 / 19 suliuosta (ph n. 6,5) käyttäen. Pyyhinnän on käsitettävä vaakapintojen lisäksi pystypinnat. Pyyhintää käytetään lähinnä kovien ja sileiden pintojen osalla. Ennen toimintakokeen aloittamista puhdistetaan rakennepintojen lisäksi myös ilmanvaihtokoneet, jotta niihin mahdollisesti päässyt rakennuspöly ei pääse koneiden käynnistyessä leviämään kanaviin ja rakennukseen. Koneen puhtaus tarkastetaan alla kirjatulla tavalla. Siivouksen puhtaustason raja-arvot on määrätty Sisäilmastoluokituksessa 2008 sekä SFS 5994 (Insta 800) -standardissa. Standardista poiketen tilaaja ei salli poikkeamaa rajaarvoista viidenneksessä mittauspisteissä, vaan kaikkien mitattujen pisteiden puhtauden pitää täyttää raja-arvon vaatimus. Sisäilmastoluokituksen mukaiset raja-arvot ovat: Ennen toimintakokeita o alakaton yläpuoliset rakennusosat sekä kaikki tilojen tasopin-at, mu-kaan lukien lattia 5 % Ennen luovutusta o lattiapinta 3 % o muut tasopinnat 1800 mm lattiapinnasta ja sen ylä- ja alapuolella 1 % Ilmanvaihtokanavien ja osien puhtaus o P1-puhtausluokan järjestelmässä 5 8 % o osissa ei saa olla metalli-, öljy- ja voiteluainejäämiä lainkaan Tarkastuksen jälkeen osaston ulkopuolelle merkitään kulkuväyliin tunnus P1-tilasta. Tilojen kautta kulku kielletään ja työskentelyä tiloissa tulee vähentää. Puhtaustasoa pidetään yllä päivittäisillä siivouksilla Kohteen siivous luovutusta varten Loppusiivouksella saavutetaan luovutukseen asetettu puhtaustasovaatimus (Sisäilmaluokitus 2008, taulukko 2.3.1). Siivouksessa poistetaan toimintakokeiden jälkeen pinnoille laskeutunut hienojakoinen rakennuspöly sekä mahdolliset tahrat, joita pintoihin on rakentaessa jäänyt. Kaikki tasopinnat pyyhitään uudelleen; pyyhinnän pitää olla yhtä tarkka kuin toimintakoetta varten. Pyyhintään käytettävä liuos on oltava lievästi hapan, jotta rakennuspöly saadaan poistettua pinnoilta. Pinnat pyyhitään nihkeällä, ei kostealla. Jäljempänä on esitetty joidenkin pintojen puhdistusmenetelmiä tarkemmin. Lattiapinnat imuroidaan ensin kohdassa määritellyllä imurilla, jonka jälkeen lattioille suoritetaan pesu materiaalivalmistajan suosittelemalla pesuaineella. Pesuun käytetään harkinnan mukaan yhdistelmäkonetta tiloissa, joissa se on perusteltua. Kaikkien loppusiivouksessa käytettävien tuotteiden tulee olla käyttökohteelle sopivia ja M1-luokiteltuja. Mikäli tuotteen sopivuutta pinnalle ei tunneta, pitää tuotteen soveltuvuutta materiaalille kokeilla etukäteen sellaisella kohdalla, joka ei jää näkyviin tai vaihtoehtoisesti pinnoitteen mallikappaleeseen. Alla on esitetty puhdistustapoja rakenneosakohtaisesti sekä siivouksen jälkeinen puhtaustaso, joka perustuu Suomen siivousteknisen liiton julkaisuun 2:10 Rakennussiivous: Ylätasot (yli 1800 millimetrin korkeus), ylätasot käsittävät talotekniikan mahdolliset päätelaitteet ja kanavat sekä valaisimet o laitteiden suojaukset poistetaan o palosuojatut ilmanvaihtokanavat, alakaton asennetut osat sekä kalusteiden mahdolliset kotelot imuroidaan HEPA-luokitellulla imurilla

16 Sivu 16 / 19 o pinnat pyyhitään nihkeällä, pesuliuos tulee olla hieman hapan o mahdolliset laasti-, maali- ym. jäämät on poistettava kanavista ja putkista o sähköhyllyt, -kourut ja -kaapelit imuroidaan HEPA luokitellulla imurilla ja pyyhitään nihkeällä, mahdollinen c-profiili puhdistetaan myös o siivouksen jälkeen pinnoilla ei ole rakennuspölyä tai tahroja ja roskia Seinät ja niihin liittyvät rakenneosat o kaikkien laitteiden (LVISA-kalusteet, kaiteet) mahdolliset suojaukset puretaan, paloilmaisimien suojat poistetaan vasta loppusiivouksen yhteydessä (paitsi alaslaskettavan katon sisään jäävät) o sähköhyllyt, -kourut ja -kaapelit imuroidaan HEPA luokitellulla imurilla ja pyyhitään nihkeällä, mahdollinen c-profiili puhdistetaan myös o työskenneltäessä korkeajännitejohtojen läheisyydessä tulee siivoajien työturvallisuudesta huolehtia sähkötyötä koskevien määräysten mukaisesti o pinnat pyyhitään nihkeällä liinalla, pesuliuoksen tulee olla hieman hapan o siivouksen jälkeen pinnoilla ei ole likaa eikä tahroja Lattiat, portaat, porrastasot ja lattiapintoihin kuuluvat pinnat (otsat) o mahdolliset suojamuovit tai -materiaalit poistetaan pinnoilta o lattiapinnat imuroidaan puhtaaksi irtoliasta o pinnat pestään pinnoitevalmistajan ohjeen mukaisesti o tarvittaessa lattioihin tehdään suojakäsittely (esim. vahaus) pinnoitevalmistajan ohjeen mukaan o märkätilojen lattiakaivot tarkastetaan ja puhdistetaan irtoliasta o siivouksen jälkeen lattiapinnoilla tai -kaivoissa ei ole irtolikaa eikä tahroja Ikkunat ja lasipinnat (järjestelmäseinät, yms.) o mahdolliset suojakalvot ja tarrat poistetaan o ikkunat ja muut lasipinnat pestään kauttaaltaan lasinpesuun soveltuvalla liuoksella (epäpuhtaudet, kuten maali, laasti, silikoni, poistetaan) o ikkunapuitteet ja -laudat pestään o mahdolliset sälekaihtimet pyyhitään nihkeällä liinalla o siivouksen jälkeen ikkunoissa ja muissa lasipinnoissa ei ole tahroja tai tarroja Ovet, pielet ja liittymäosat o mahdolliset suojakalvot poistetaan o pinnat pyyhitään nihkeällä liinalla, pesuliuoksen tulee olla hieman hapan o siivouksen jälkeen pinnoilla ei ole likaa eikä tahroja Irto- ja kiintokalusteet, laitteet o suojaukset puretaan pois o pinnat pyyhitään nihkeällä, pesuliuos kalustevalmistajan ohjeen mukaan, myös sisäpinnat o pesualtaat ja märkätilojen kalusteet puhdistetaan mahdollisesta ruosteesta o siirrettävien kalusteiden ja laitteiden takana tai alla ei ole likaa o siivouksen jälkeen kalustepinnoilla ei ole rakennuspölyä, tahroja, tarroja eikä ruostetta Talotekniikan luukut o luukuista käsin puhdistettavissa olevat alueet imuroidaan o rakennuspöly pyyhitään pois nihkeällä, pesuliuos hieman hapan o luukut pyyhitään o siivouksen jälkeen pinnoilla ei rakennusaikaista pölyä eikä tahroja Tekniset tilat o karkeajakoinen jäte ja rakennusmateriaalit poistetaan tiloista o tilojen lattiat imuroidaan HEPA-luokitellulla imurilla o pinnat pyyhitään nihkeällä liinalla, pesuliuoksen tulee olla hieman hapan o siivouksen jälkeen tilojen rakenne- tai talotekniikkalaitteiden pinnoilla ei ole havaittavissa roskia, pölyä tai tahroja Ilmanvaihtokoneen/ -koneiden siivous

17 Sivu 17 / 19 o IV-koneen sisältä poistetaan mahdolliset asennukseen tarvitut työkalut ja - tarvikkeet sekä rakennusmateriaalit o karkeajakoinen lika poistetaan imuroimalla kammioista ym. IV-koneeseen kuuluvista sisäosista o IV-koneen sisäpinnat pyyhitään nihkeällä liinalla, pesuliuoksen tulee olla hieman hapan o siivouksen jälkeen IV-koneen sisällä ei ole jätettä eikä koneen sisä-pinnoilla ole havaittavissa pölyä 9 Työmaan pölynhallinta Työmaan pölynhallinnan tavoitteena on vähentää kohteen siivoustarvetta sekä vähentää työntekijöiden altistusta epäpuhtauksille VNa 205/2009 mukaisesti. 9.1 Työkoneet Työmaalla käytettävät sähkötyökalut ovat kohdepoistolla varustettuja VNa 205/2009 mukaisesti. Kohdepoisto pitää olla järjestetty HEPA -luokitelluin työmaaimurein. Imuri on puhdistettava vähintään kerran kahdessa päivässä, tarvittaessa useammin. Viallisia ja vuotavia imureita ei saa käyttää työmaalla. Puun ja levyjen sahauksessa ja työstössä käytetään kohdepoistolla varustettuja sahoja, katkaisuteriä, hiomakoneita ja muita työkaluja, jotka vähentävät pölylle altistumista. Ulkomaisia puulajeja työstettäessä on aina käytettävä kohdepoistolla varustettuja työ-kaluja. Kovapuulajeja sisältävää pölyä ei saa kierrättää takaisin työtilaan. Myös pyökkiä tai tammea sisältävien MDF-levyjen työstämisessä käytetään kohdepoistolla varustettuja työkaluja. Puulattioita tai parketteja hiottaessa käytetään kohdepoistolla varustettuja koneita. Mineraalivillapölyn käsittelystä syntyvän pölyn määrää vähennetään välttämällä eristetuotteiden työstöä, käyttämällä sopivan mittaisia, päällystettyjä tuotteita sekä välttämällä sisätiloissa olevien eristeiden rakenteen rikkoontumista. Villan leikkaus suoritetaan terävällä veitsellä puhtaan työtason päällä. Mineraalivillan leikkauksessa käytettävässä koneessa on varustettava kohdepoistolla. Akustiikkalevyjen asennuksessa tehtävät leikkauspinnat maalataan. Eristyksen leikkaustyöt tehdään ulkotiloissa, muussa tapauksessa työtilat tuuletetaan hyvin tai käytetään leikkaustyötilan alipaineistusta. Villatuotteita käsitellään pölyttämättä. Puhallusvillaa puhallettaessa pölyn leviämistä estetään osastoimalla tai eristämällä työskentelyalue suojaseinin. 9.2 Työmaan alueen osastointi ja alipaineistus Työmaa-alueiden osastointi suoritetaan tarpeen mukaan. Osastointi toteutetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevin, kiintein rakentein. Mikäli tämä ei ole mahdollista, osastointi toteutetaan muovisilla kulkuovilla ja suojaseinillä. Kaikki aukot muovitetaan tiiviisti siten, että pöly ei pääse leviämään tiloista toiseen. Aukkoihin asennetaan ovet ja ikkunat ja ne tiivistetään heti kun mahdollista.

18 Sivu 18 / 19 Tehtäessä runsaasti pölyä muodostavia työvaiheita, esimerkiksi betonin tai tasoitteiden hiontaa, on työalueeksi osastoitu alue alipaineistettava, jotta pöly ei pääse leviämään työalueen ulkopuolelle. Tähän pitää kiinnittää erityistä huomiota käytössä olevissa kohteissa työskenneltäessä. Alipaineistuksen pitää vaihtaa osaston ilmaa siten, että osaston tilavuutta vastaava määrä vaihtuu 3-4 kertaa tunnissa. Ilma ohjataan rakennuksesta ulos siten, että jäteilman poistoputken pää on vähintään kolmen metrin etäisyydelle ulkovaipparakenteista. Alipaineistuslaitteistossa on aina oltava vähintään karkea esisuodatin (EU3) sekä hieno suodatin (EU7). Mikäli ilmaa ei pystytä johtamaan ulos, vaan sitä puhdistetaan sisällä kierrättämällä ilmaa alipainekoneen läpi, alipaineistuslaitteistoihin on asennettava karkean ja hienosuodattimen lisäksi HEPA -suodatin. Alipainekoneiden karkea suodatin vaihdetaan vähintään kerran viikossa, tarvittaessa useammin. Hienosuodatin vaihdetaan tarpeen mukaan. HEPA -suodattimen vaihto tehdään suodattimen valmistajan ohjeen mukaisesti. Alipaineistuslaitteistot pidetään päällä jatkuvasti. Mikäli jokin työvaihe vaatii alipaineistuslaitteen poistamista hetkellisesti, alipaineistuslaite on asennettava heti takaisin, kun työvaihe sen sallii. Alipaineistuksen toimimisen takaamiseksi tilojen aukot pidetään suljettuina ja osastojen rajat tiiviinä. Alipaineistuksessa on huomioitava betonivalujen jälkihoitoajat, jotta alipaineistuksen aiheuttamat ilmavirtaukset eivät aiheuta valurakenteiden pinnan liian nopeaa kuivumista. Purkuvaiheessa alipaineistus toteutetaan erikoispurkutöissä niitä koskevin ohjein. Erikoispurkutöitä suoritettaessa tulee huolehtia ohjeiden mukaisesta alipaineistuksesta töiden päätyttyä. Alipaineistuksen pitää olla päällä vähintään kaksi (2) tuntia purkutyön päättymisen jälkeen tiloissa. 9.3 Ilmanvaihdon asennusalueen vaatimukset Ilmanvaihdon asennukset suoritetaan lähtökohtaisesti sellaisessa olosuhteessa, että asennustiloissa ei tehdä sellaisia töitä, joista syntyy pölyä ilmaan. Näitä töitä ovat mm. tasoite-, sahaus- ja hiontatyöt sekä kipsilevytyksien asennus. Ilmanvaihdon asennustöitä ei saa aloittaa alueella, jossa on tekemättä alakaton yläpuolisen katon pölynsidontamaalaus tai seinien ja katon tasoitustyöt. Talotekniikan tarvitsemat läpiviennit on oltava tehtynä ennen ilmanvaihdon asennustöitä. Mikäli asennusalueen ympärillä tehdään edellä kuvatun kaltaisia pölyäviä töitä, asennusalue on osastoitava omaksi osastokseen, johon pöly ei pääse leviämään. Alue rajataan suojaseinin ja kulkuaukkoihin asennetaan suojaovet. Rajattu alue raivataan rakennusmateriaaleista ja jätteistä. Lattiat imuroidaan puhtaaksi. Imuroinnin jälkeen lattian pinnalla saa olla vähäisissä määrin rakennuspölyä, mutta ei roskia. Asennusta ympäröivät tilat alipaineistetaan siten, että ilmanvirtaus on asennusalueelta ulospäin, jotta alueelle ei pääse pölyä ympäröiviltä alueilta. Ilmanvaihdon asennustöiden alkaessa alueen kulkuaukoille asennetaan kyltit, joissa ilmoitetaan käynnissä olevasta asennustyöstä ja kielletään pölyävät työvaiheet tiloissa. Kyltit poistetaan alueen ovilta välittömästi työvaiheen päätyttyä, jotta asennusalueen siirtyessä ei tule sekaannuksia. Tilojen kauttakulku estetään. Alueella työskentelevät asentajat laittavat jätteet suoraan niille tarkoitettuihin astioihin. Asennusalueen lattia imuroidaan päivittäin.

19 Sivu 19 / 19 Kanavien kannakkeiden asennuksessa on käytettävä VNa 205/2009 mukaisesti kohdepoistolla varustettuja työkoneita. Kanavien ja osien leikkaamiseen ei saa käyttää kulmahiomakonetta, vaan katkaisut tehdään nakertajalla tai peltisaksilla. Ilmanvaihtokanavien tulpat pidetään paikoillaan kanavissa niin kauan kuin mahdollista. Kanavan ollessa paikoillaan tai töiden keskeytyessä kanavan pää tulpataan välittömästi uudelleen. Muut osat, kuten kulmaliitokset ja ääniloukut, tulee pitää avaamattomissa pakkauksissaan asennukseen asti. Päätelaitteiden suojauksia ei poisteta asennuksen päätyttyä, vaan ne jätetään paikoilleen, ettei laitteeseen pääse pölyä. 9.4 Pölynhallinta P1 -tiloissa Kun rakennuksessa on tiloja, joihin on julistettu P1-puhtausluokka, näiden tilojen puhtausluokkaa pidetään yllä luovutukseen asti, jotta ilmanvaihtoon ei pääse toimintakokeiden ja säätöjen aikana kulkeutumaan rakennuspölyä tai muita epäpuhtauksia. Tiloissa suoritetaan tarvittaessa ylläpitosiivousta päivittäin. Tilojen osastointia pidetään yllä niin kauan kuin ympäröivät tilat eivät täytä puhtaustason vaatimusta. Alue osastoidaan vähintään muovisin suojaseinin ja kulkuaukoilla on oltava muoviovet. Parhaiten osastointi säilyy lopullisten ovien ollessa asennettuina. Ovet varustetaan mahdollisuuksien mukaan ovipumpuilla, jotka vetävät ovet kiinni. Ovia ei saa teljetä auki. Kulkuaukoille toimitetaan kuramatot (esim. Lindström Oy:ltä Nailon-matto), jotka imuroidaan päivittäisen ylläpitosiivouksen yhteydessä ja vaihdetaan puhtaisiin vähintään kerran kahdessa viikossa. Alueen ollessa P1-vaiheessa, ulkoseinien aukkoja (ikkunoita, ovia, yms.) ei saa pitää auki. P1-alueella voidaan tarvittaessa suorittaa asennustöitä, joista muodostuu pölyä, mutta työtä saa suorittaa ainoastaan VNa 205/2009 mukaisilla, kohdepoistolla varustetuilla työkaluilla. Mikäli työ on sellaista, että pölyä ei kyetä hallitsemaan kohdepoistolla (esim. tasoitetyöt), työalue on osastoiva selkeästi omaksi alueekseen. Työskentelyalueelle asennetaan alipaineistuslaitteisto, joka on varustettu EU3-tason esisuodattimella sekä HEPAsuodattimella. Tilojen jätehuoltoa tehostetaan ja kaikki jätteet kerätään välittömästi niille tarkoitettuihin suljettaviin jäteastioihin. Saarijärvellä elokuun 10. päivänä 2018 Vesa Ronkainen Saarijärven kaupunki