KANNUKSEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KANNUKSEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS KANNUKSEN KAUPUNKI

2 Kannuksen keskustan osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki Plandea Oy SISÄLLYS 1 Johdanto Perus ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaavan nimi ja tarkoitus Osayleiskaavan osa-alueen sijainti ja laajuus Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, Taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3 3 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat Kaavaselostuksen suhde perusselvityksiin Suunnittelua ohjaavat suunnitelmat Perusselvitysraportti Muinaisjäännösinventointi Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt osayleiskaavan tavoitteet Lähtökohta Tavoitteiden taustalla Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet Osayleiskaavan ratkaisu Suunnitteluperiaatteet Osayleiskaava-alueen tasapuolinen kehittäminen Maanomistajien yhdenvertaisuus Osayleiskaavan kuvaus Yleiset periaatteet Kaavan rakenne Muinaisjäännökset Maa- ja metsätalous, vesistöt Melu- ja häiriöalueet Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Osayleiskaavan vaikutukset Yleistä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Vaikutukset virkistäytymiseen Vaikutukset luontoon Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset talouteen

3 Kannuksen keskustan osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki Plandea Oy Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön Osayleiskaavan oikeusvaikutukset ja toteuttaminen Yleistä Toimenpide- ja rakentamisrajoitukset Kaavan toteuttaminen Rakennuslupa Asemakaava Suunnittelutarveratkaisu Poikkeuslupa Kaavaselostus koskee päivättyä Kannuksen keskustan osayleiskaavakarttaa. Kaavaselostusta täydentävät sen liitteenä olevat asiakirjat: Liite 1. Perusselvitysraportti liitteineen: 1 a. Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman maisemalliset ja kyläkuvalliset kuvaukset 1 b. Asemakaava alueen ulkopuolisten osa alueiden kohdekortit 2. Raporttikarttojen suurennokset kuvista 19, 28 ja 61 Liite 2. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Liite 3. Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuva; 2017, Plandea Oy Liite 4. Luontoinventoinnin kohdekortit, muuttuva maankäyttö, 2018, Plandea Oy Lisäksi erillisselvityksenä: Arkeologinen inventointi; 2016, Mikroliitti Oy 2

4 Kannuksen keskustan osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki Plandea Oy 1 JOHDANTO Osayleiskaavan laatiminen koskee Kannuksen keskustaa lievealueineen. Kaava-alueen rajat perustuvat aluetta ympäröivän asutuksen ja toimintojen laajuuteen. Kaavasuunnittelu aloitettiin samanaikaisesti Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman alueille laatimalla yhteinen kaavaluonnos. Ehdotusvaiheessa kummallekin alueelle laadittiin erilliset kaavaehdotusasiakirjat. Keskeisenä lähtökohtana suunnittelussa huomioidaan maakuntakaava, alueelle laaditut yleis- ja asemakaavat, ympäröiville kyläalueelle ominaiset perinteiset rakentamisalueet sekä luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön arvokkaat kohteet ja alueet. Suunnittelua koskevia keskeisiä kysymyksiä ovat asemakaava-alueen täydentäminen taajamarakennetta eheyttävästi sekä ydinkeskustan tiivistäminen kerrostalorakentamista lisäämällä. Osayleiskaavalla ohjataan haja-asutusalueen rakentamista nykyisen asutuksen yhteyteen kyläkuvallisesti edullisille paikoille. Kaavatyötä on Kannuksen kaupungin puolelta ohjannut luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä, johon kuuluivat Sirpa Rekilä, Sanna Hautamäki, Risto Pollari, Eero Pihlajaniemi ja Janne Kivioja sekä virkamiehistä Matti Salmela, Aulis Kokko, Mikko Polet ja Timo Himanka. Kaavakonsulttina on ollut Plandea Oy; kaavan laatijana Pekka Kujala ja projektipäällikkönä Minna Vesisenaho. 2 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 2.1 TUNNISTETIEDOT Kaavaselostus koskee päivättyä Kannuksen keskustan osayleiskaavakarttaa. 2.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Osayleiskaavan nimenä on Kannuksen keskustan osayleiskaava ja se laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan asemakaavoitusta sekä muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä osalla aluetta suorien rakennuslupien myöntämistä ja toisaalla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä. 2.3 OSAYLEISKAAVAN OSA-ALUEEN SIJAINTI JA LAAJUUS Kuva 1. Osayleiskaava-alueen likimääräinen rajaus ja sijainti. Kannuksen keskustan osayleiskaava-alue on kooltaan noin 19,4 km LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Osayleiskaavan taustamateriaalina on huomioitu seuraavat: - Keski-Pohjanmaan vahvistuneet vaihemaakuntakaavat (I-IV) - Keski-Pohjanmaan vireillä oleva viides vaihemaakuntakaava - Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1&2&3 vahvistetut ja vaihe 4 ehdotus - Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys - loppuraportti Rakennettu kulttuuriympäristö; Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla 3

5 Kannuksen keskustan osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki Plandea Oy - Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia KAKEPOLI päivitetyt kärkitehtävät Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Vähäliikenteiset tiet raportti ja kartta, Kannuksen kaupungin strategia Rakennusjärjestys Kokonaisasemakaava Kannuksen kirkonkylän yleiskaava Hokkaranta-Prutikangas osayleiskaava Lestijoen itäpuolen osayleiskaava Eskolan maankäyttösuunnitelma Eskolan kylän toimintasuunnitelma; kyläyhdistys - Kannuksen ja Toholammin liikenneturvallisuussuunnitelma (laadinta on käynnissä) - Ympäristöhallinnon ylläpitämä Liiteri-palvelu - Pohjavesialueiden rakenne ja maankäyttö Syrinharjun, Eskolanharjun, Pitkäkankaan ja Isoharjun-Liedeksenpohjavesialueilla (SEPI); GTK Osayleiskaavaprosessin aikana on laadittu seuraavat: - Perusselvitysraportti; , Plandea Oy - Arkeologinen inventointi; 2016, Mikroliitti Oy - Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuva; 2017, Plandea Oy Lisäksi on huomioitu/tarkistettu ehdotusta varten (2017): - Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet yhteistyössä kaupungin, kaavakonsultin ja maakuntamuseon kanssa - Luontokohteiden tarkistus muuttuvan maankäytön osalta (2018) 3 TIIVISTELMÄ 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen käynnistys: - Periaatekeskustelu ELY-keskus, K-P:n liitto ja kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ohjausryhmä Perusselvitysvaihe: - Perusselvitykset Arkeologinen inventointi ohjausryhmä viranomaisneuvottelu Tavoitevaihe: Työpajat ja yleisötilaisuudet: - Yläkoulu (8lk) Lukio (2lk) Alakoulu (5lk) Hallintokunnat K-P ammattiopisto Kunnallistekniset toimijat Seurakunta Ravirata Eskolan kyläyhdistys Yleisötilaisuudet (Kannus ja Eskola) - Yrittäjätilaisuus - Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti ohjausryhmä Liikekeskusta maanomistajat Kitinkannus/Kitinvapari Kaavaluonnos: - Kaavaluonnos ohjausryhmä Kaavaluonnoksen esittely päättäjille Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus: - Kaavaehdotus ohjausryhmä - Kaavaehdotuksen esittely päättäjille - Ehdotusvaiheen kuuleminen - Viranomaisneuvottelu tarvittaessa - Valtuuston hyväksyntä 4

6 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 KAAVASELOSTUKSEN SUHDE PERUSSELVITYKSIIN Kaavaprosessin aikana laadittu perusselvitys liitteineen täydentää kaavaselostusta ja siinä esitetyt aihepiirit on kuvattu seuraavassa. Selvitysten sisältämiä tietoja ei ole sisällytetty tähän kaavaselostukseen kuin viitteiden ja kaavamerkintöjen kuvauksen osalta. 4.2 SUUNNITTELUA OHJAAVAT SUUNNITELMAT Perusselvitysraportti Perusselvitysraportti (Plandea Oy), sisältää seuraavat aihepiirit lähdemateriaalitietoineen: Suunnittelutilanne o Maakuntakaava o Yleiskaava o Asemakaava o Rakennusjärjestys Nykyinen maankäyttö o Yhdyskuntarakenne o Taajamarakenne o Maatalous o Maanomistus Väestö, työpaikat ja palvelut o Asutus o Väestö ja väestörakenne o Työpaikat o Kaupan palvelut o Julkiset palvelut o Viherverkosto Kunnallistekniset verkostot o Vesihuolto o Energiahuolto Sähköverkko Kaukolämpö o Jätehuolto Liikenne o Nykyinen liikenneverkko, keskusta o Nykyinen liikenneverkko, Eskola o Kevyen liikenteen verkosto o Liikenneturvallisuus o Joukkoliikenne Ympäristöhäiriöt o Melu ja tärinä o Pilaantuneet maat o Vaarallisten aineiden varastointi ja kuljetukset, ympäristöriskit Rakennettu kulttuuriympäristö o Selvitykset o Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt o Maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt o Rakennuskanta ja maisemalliset ja kaupunki- tai kyläkuvalliset kokonaisuudet o Historia Rakennusinventoinnit Rakennustyyppikokonaisuudet Kohteet ja kuvaukset Maisema o Maisemarakenne ja maiseman peruspiirteet o Maastonmuodot Maastonmuotojen vaikutus maankäyttöön o Maa- ja kallioperä Maaperän vaikutus maankäyttöön o Vesistöt ja vesiolosuhteet Vesistöjen vaikutus maankäyttöön o Maiseman yleispiirteet ja arvot Luonnonolot o Luontotyypit o Suojelualueet o Uhanalaiset lajit o Huomionarvoiset luontokohteet o Vesistöt

7 4.2.2 Muinaisjäännösinventointi Muinaisjäännösinventoinnin on laatinut Mikroliitti Oy lokakuussa Selvitysalue sisälsi Kannuksen keskustan ja saman aikaisesti laaditun Eskolan taajaman osayleiskaava-alueet. Tavoitteena oli selvittää, sijaitseeko osayleiskaava-alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurihistoriallisia, suojeltavaksi katsottavia jäännöksiä. Osayleiskaavassa esitetyt muinaismuistokohteet ja -alueet on esitetty kohdassa Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportin laati Plandea Oy kesällä Tarkastelun lähtökohtana oli osayleiskaavan tavoitevaiheesta johdetut paikalliset tavoitteet sekä edullisuusvyöhyketarkastelu. Edullisuusvyöhyketarkastelussa suunnittelualue jaoteltiin osiin kuntataloudellisten kustannusten perusteella. Sekä tavoitteisto että edullisuusvyöhykejako huomioiden laadittiin maankäytön vaihtoehtotarkasteluja lähinnä asuntorakentamisen sijaintien ja keskustan kerroskorkeuksien osalta. Tarkastelujen tuloksena laadittiin osayleiskaavan pohjaksi strateginen kehityskuva. Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti liitteineen on tämän kaavaselostuksen liitteenä 3. 5 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaavan osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Heitä ovat esimerkiksi kaava-alueen maanomistajat, asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, mikäli kaavoitus koskee niiden toimialaa. Jos kaava vaikuttaa yli kuntarajojen, myös toisen kunnan jäsen voi olla osallinen. Osayleiskaavan osallisia ovat: - Kannuksen kaupungin luottamuselimet - Kannuksen kaupungin hallintokunnat - Suunnittelualueeseen rajautuvat naapurikunnat - Valtion viranomaiset - Viranomaisluonteisia tehtäviä alueella hoitavat - Maanomistajat sekä muut alueella asuvat ja toimivat - Yritykset - Yhteisöt ja järjestöt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu tiivistelmänä kohdassa 3.1. ja yksityiskohtaisesti kohdassa 5.4. Vuorovaikutuksen kannalta keskeistä on ollut laaja, kaavaluonnosta edeltävä vuoropuhelu osallisten ja kaupungin kesken. 5.2 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta Lähtökohtana osayleiskaavatyölle ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamat osayleiskaavan sisältövaatimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys,

8 - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin ympäristöministeriön verkkosivuilla FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) määrittelee puitteet yleiskaavan laatimiselle seuraavasti: MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa 5.3 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA Osayleiskaavan tavoitteiden perusteena olevia osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuja selvityksiä ovat: - Keski-Pohjanmaan vahvistuneet vaihemaakuntakaavat (I-IV) - Keski-Pohjanmaan vireillä oleva viides vaihemaakuntakaava - Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1&2&3 vahvistetut ja vaihe 4 ehdotus - Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys - loppuraportti Rakennettu kulttuuriympäristö; Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkit-tävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla - Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia KAKEPOLI päivitetyt kärkitehtävät Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Vähäliikenteiset tiet raportti ja kartta, Kannuksen kaupungin strategia Rakennusjärjestys Kokonaisasemakaava Kannuksen kirkonkylän yleiskaava Hokkaranta-Prutikangas osayleiskaava

9 - Lestijoen itäpuolen osayleiskaava Eskolan maankäyttösuunnitelma Eskolan kylän toimintasuunnitelma; kyläyhdistys - Kannuksen ja Toholammin liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristöhallinnon ylläpitämä Liiteri-palvelu o Liiterin tietosisältö koostuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) aineistoista sekä lisäksi muiden organisaatioiden ylläpitämistä tilasto- ja paikkatiedoista. Tiedontuottajia ovat muun muassa Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, Maanmittauslaitos, Liikennevirasto, Museovirasto, ELY-keskukset, kunnat, ympäristöministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä Geologian tutkimuskeskus o Liiterin tietosisältönä on tietoa muun muassa rakentamisen suunnitelmallisuudesta, yhdyskuntarakenteen eheydestä, hajarakentamisesta, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä, kaupan alueista, virkistysalueista, viherrakenteesta ja ympäristöhäiriöistä. Yksi Liiterin aineisto muodostuu hyväksyttyjen yleiskaavojen rasterikuvista ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteet ovat tarkentuneet kaavaprosessin kautta. Kehityskuvatyön yhteydessä kirjattiin seuraavat: Osayleiskaavan ohjaustavoite Kannuksen keskustan osayleiskaavan ohjaustavoite jakautuu siten, että nykyisellä asemakaava-alueella ohjataan yleispiirteisesti eri toimintojen sijoittumista ja annetaan tarvittavia suunnittelumääräyksiä yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaamiseksi. Nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella ohjaustavoitteena on yksityiskohtaisen aluevarausyleiskaavan laatiminen siten, että se ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Strateginen tavoite: Keskustan suunnittelualueella asuu noin asukasta vuonna Tämä tarkoittaa, että väkimäärän kasvu nykyiseen verrattuna on noin uutta asukasta. Kannus on oman alueensa kaupallinen palvelukeskus ja houkutteleva asuinpaikka. Vetovoimatekijänä on jokivarsimaisema, tiivis ja kaupunkimainen ydinkeskusta, korkeatasoiset palvelut sekä viihtyisät asuinalueet. Alueen liikenneturvallisuus on korkealla tasolla. Kannuksen kilpailuvaltteja ovat hyvät liikenneyhteydet Pohjanmaan pääradan ja vt 28 varsialueilla, kehittyvä teollisuustoiminta, Kokkolan ja Ylivieskan läheisyys sekä pientaloalueiden väljyys ja lapsiystävällisyys. Yleiset tavoitteet: Kehittäminen: - Ydinkeskustan viihtyisyyttä ja palvelutasoa tulisi parantaa kaupunkirakennetta tiivistämällä ja mahdollistamalla IV kerroksisten asuin-, liike- ja julkisenrakennusten sijoittuminen alueelle. - Keskustan jokiranta-alueiden käytön lisääminen esim. Törmätienpuiston kehittäminen. Asuminen: - Kannuksen keskustan alueella asemakaavavaranto on riittävä ja uutta asumiselle asemakaavoitettavaa aluetta tulisi osoittaa vain kohdennetusti kaupunkirakennetta täydentäen edullisille paikoille lähelle palveluja. - Kannuksen ydinkeskustassa tulisi määritellä kerrostalorakentamisen sijainnit ja kerroskorkeudet. Tavoitteena ydinkeskustassa V kerrosta ja muualla keskustassa IV kerrosta. - Kirkon aseman (RKY) huomioiminen kerrostalojen sijaintien ja kerroskorkeuksien määrittelyssä. - Väestön vanhenemisen huomioiminen -> senioriasuntoja keskustaan ja palveluasumista Kitinkankaalle. 2

10 Palvelut: - Kaupallisten palvelujen keskittäminen ydinkeskustaan ja Kitinkankaan läheisyyteen asemakaavoitetulle alueelle. - Palvelujen alueen osoittaminen esim. tilaa vaativalle kaupalle Valtatien 28 varsialueelle keskustasta Kokkolan suuntaan. - Hyvinvointipalvelujen keskittäminen Kitinkankaalle. - Kitinkankaan urheilualueen ylläpito ja kehittäminen. - Julkisten palvelujen alueiden säilyttäminen ja kehittämisen mahdollistaminen. Liikenne: - Liikenneturvallisuuden parantaminen -> vt 28 liittymäjärjestelyjen osoittaminen Asematien ja Pertuntien kohdille. - Kevyen liikenteen jatkumoiden huomioiminen. 5.4 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN Osallisten tavoitteet Aloitusvaihe (Kannuksen keskusta ja Eskolan taajama samassa kaavaprosessissa) Kaavan tultua vireille syksyllä 2016 osallisia kuultiin asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma yleisesti nähtäville. Viranomaislausuntojen (kohta ) lisäksi yksi palaute seuraavasti: Palveleva yhteisö Eskola: esitämme että Eskolan osalta järjestetään oma kuulemistilaisuus maaliskuussa Ilmoitamme jo alustavasti, että Eskolan Kyläyhdistys ry toivoo osayleiskaavaa suunniteltaessa otettavan huomioon ainakin lähiliikuntapaikat, lasten leikkipaikat sekä mahdollisuuden sisällyttää kaavaan myös kevyen liikenteen alikulkutunneli Kokkolantien alitse Veturitien ja Leppilammentien kohdalta Valmisteluvaihe (Kannuksen keskusta ja Eskolan taajama samassa kaavaprosessissa) Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaavan kaavaluonnos päivämäärällä oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: - Eskolan kyläyhdistys - Kannuksen vesiosuuskunta - Kannuksen kaukolämpö - Korpelan voima - Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä - Kannuksen seurakunta - Etelä-Pohjanmaan ELY - Keski-Pohjanmaan liitto - Museovirasto - Maakuntamuseo - Liikennevirasto - Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Viranomaislausuntojen (kohta ) lisäksi saatiin yksi palaute maanomistajalta Eskolasta. Mielipiteessä toivottiin, että hänen omistamansa alue esitetään asumisalueen sijaan maatalousalueena. Valmisteluvaiheen jälkeen tehdyt muutokset kaavamateriaaliin on kuvattu kohdassa Kaavaehdotus Ehdotusvaiheen kuuleminen järjestetään syksyllä Kuulemisen palaute täydennetään tähän Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan osallisina olevien viranomaisten näkökulmia huomioidaan kaavaprosessin aikana neuvottelujen sekä kuulemisiin liittyvän lausuntomenettelyn kautta. 3

11 - Periaatekeskustelu osayleiskaavan tavoitteista käytiin ELY-keskuksen, K-P:n liiton ja Kannuksen kaupungin välillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivämäärällä lähetettiin viranomaisille lausunnoille. Palautetta saatiin seuraavasti: K.H. Renlundin museo: Tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta. MRL 39 :ssä todetaan, että yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava mm. rakennetun ympäristön ja maiseman vaaliminen. Vaikutusten arvioimiseksi tietopohjan on oltava riittävä. Maakuntamuseo edellyttää rakennusinventoinnin laatimista alueelle, jotta osayleiskaavassa voidaan huomioida maisemallisesti ja/tai kyläkuvallisesti arvokkaat alueet sekä maisemallisesti, kulttuuri- ja/tai rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet. Museovirasto: Toteava lausunto, inventointi on laadittu. Muinaismuisto (sm) suunnittelumääräystä pyydetään täydentämään seuraavasti: Muinaismuistokohde. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. EPOELY: Selvitysten ajanmukaisuus tulee tarkastella. OAS:n kohta 3.7 Viranomaisvaikutus, tulee poistaa. Selvitykset ja materiaalit tulee toimittaa ELY-keskukseen riittävän aikaisin ja tulee olla yhteydessä lausunnossa mainittuihin ELY-keskuksen virkamiehiin. Liikennevirasto: Lausunto rautateiden näkökulmasta. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Viranomaisneuvottelu käytiin Viranomaisille esiteltiin laaditut perusselvitykset ja keskustelua käytiin seuraavista: Keski-Pohjanmaan liitto: tulevassa maakuntakaavassa esitetään kaksi vaihtoehtoa Kannuksen keskustaan kaupan sijoittumisen ohjaamiseksi. Eskolan ca-merkintä poistuu. EPOELY: Jatkosuunnittelussa tulee huomioitavaksi rakennussuojeluun ja ympäristö- sekä luonnonsuojeluun liittyvät asiat ja kaavassa tulee käsitellä suojeluun liittyvät toimet. Ely-keskuksen tavoitteena on, että valtateiden liittymien määrää tulisi vähentää ja että nelihaaraisia liittymiä voitaisiin poistaa valtatieltä. Mikäli uusia alueita avataan asumiselle tai muulle maankäytölle, tulee tarkastella valtateille liittyminen. Liikenteellisistä asioista on syytä käydä erillinen työneuvottelu suunnittelun edetessä. Pohjaveden osalta keskeistä on sekä veden laadun, että määrän huomioiminen (veden imeytyminen muodostumisalueella). Tavoitteena on, että alueen talousveden saanti turvataan ja että pohjavesialue huomioidaan hyvin osayleiskaavassa. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta on syytä tehdä lisätutkimuksia harkinnan mukaan, ainakin jos maankäyttö muuttuu nykyisestä asutukselle. K.H.Renlundin museo: Museo esittää erillisen työneuvottelun järjestämistä maiseman ja kulttuuriperinnön huomioimiseksi. Jatkosuunnittelu/kokoukset: Työkokous ELY-keskuksen ja kaupungin välillä koskien liikennettä järjestettiin ja siinä sovittiin Asematien-vt 28 risteysalueen osoittamisesta osayleiskaavassa porrastettuna liittymänä, vt 28 alitusvarauksen purkamisesta keskustan kohdalla sekä Pertuntien liittymän siirrosta kohti keskustaa. 4

12 Työkokous K.H Renlundin museon ja kaupungin välillä järjestettiin ja siinä sovittiin, että alueelta laaditut inventoinnit ovat riittäviä, kun niiden tueksi tehdään yleinen maastokatselmus alueella. Maastokatselmus pidettiin (Järvelä/Vesisenaho) ja sen tuloksia läpikäytiin järjestetyssä neuvottelussa Valmisteluvaiheen kuuleminen (Kannuksen keskusta ja Eskolan taajama samassa kaavaprosessissa): Kaavaluonnosmateriaalista saatiin viisi viranomaislausuntoa, joissa käsiteltiin seuraavia: K.H. Renlundin museo: - korkean rakentamisen vaikutukset Lestijoen rantaan osoitetulle virkistysalueelle - rautatiealueen rakennusten parempi huomioiminen - rakennetun kulttuuriympäristön merkintöjen kaavamääräysten muuttaminen - kaavaluonnoksessa osoitettujen rakennusten lisäksi kuuden muun rakennuksen osoittaminen paikallisesti huomionarvoisina rakennuksina (kaksi koulurakennusta, yksi talousrakennus ja kolme asuinrakennusta) Museovirasto: - Kahden laajemman muinaisjäännöskohteen kaavamääräyksen täydentäminen. Muinaisjäännösten numerotunnusten lisääminen kohdeluetteloon. Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto - teollisuusaluetta ei tulisi laajentaa pohjavesialueella - Uusia rakennuspaikkoja ei tulisi osoittaa pilaantuneille maa-alueille Keski-Pohjanmaan liitto - Kaavaratkaisun perusteena tulisi olla maisema-alueiden osalta maakuntakaavassa esitetty ratkaisu EPOELY - Osayleiskaavan käyttäminen rakennusluvan perusteen erityisesti asemakaavan lievealueilla ja ranta-alueilla (AP-1/x, AT) on vielä selvennettävä rakentamisen määrän ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun osoittamiseksi. - Pertuntien ja Silmäjärven liittymät tulisi tutkia ja löytää ratkaisu yhdistää liittymät, jolloin vt 28:ta poistuisi yksi liittymä. - Kaavaluonnoksessa esitetään täysin uutta liittymää keskustan länsireunaan palvelemaan P-alueen käyttötarkoitusta (vähittäiskauppa, toimistot ja työpaikat). Edellä mainittua uutta liittymää ei pidetä hyvänä ratkaisuna ja se tulisi yhdistää Jokelantien liittymän kanssa. - Eskolan kaava-alueen osayleiskaavan kaavamääräyksiä tulee täydentää vuonna 2014 laaditun pohjavesialueen suojelusuunnitelman mukaiseksi. Liikennevirasto - Kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttavat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Melun- ja tärinätorjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen ennaltaehkäisyyn toimintojen sijoitusratkaisuista päätettäessä. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisetä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet Osayleiskaavan laadullinen tavoite on hyvän elinympäristön muodostamisen mahdollistuminen eri väestöryhmille koko suunnittelualueella. Suunnittelun kautta tavoitellaan hyvää elinympäristöä, jonka suunnittelussa on huomioitu asuinympäristöjen rauhallisuutta, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia. 5

13 6 OSAYLEISKAAVAN RATKAISU 6.1 SUUNNITTELUPERIAATTEET Osayleiskaava-alueen tasapuolinen kehittäminen Lähtökohtaisesti suunnittelussa tiivis asemakaavoitettu alue ja sen ulkopuolelle jäävä haja-asutusalue on syytä erottaa toisistaan. Kylämäistä asutusta on Toholammintien varrella Niemosessa, Riuttasentien varrella Viljakkalassa ja Kokkolan suuntaan lähdettäessä Vaenmaassa. Muutoin haja-alueen asutus on luonteeltaan enemmän lähiömäistä, melko tiheääkin ja tonttikoot ovat suhteellisen pieniä. Kaikki palvelut haetaan Kannuksen keskustasta. Lähtökohtaisesti suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu kunnan asutusrakenne ja varsinaiset keskustan ulkopuolelle jäävät laajat perinteiset kyläalueet on rajattu kaavan ulkopuolelle. Osayleiskaavalla mahdollistetaan monipuolinen tonttitarjonta eri puolilla suunnittelualuetta ja kestävän kehityksen huomioimiseksi uusi asutus osoitetaan osaksi nykyistä rakennetta. Suunnittelualueen tasapuolinen kehittäminen toteutuu, kun kaikkia alueita kehitetään samoin periaattein ja osoitetaan kaikille alueille uusia rakennuspaikkoja nykyinen rakenne ja väestö huomioiden Maanomistajien yhdenvertaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavan laadinnassa maanomistajien tasapuolinen kohtelu tarkoittaa, että samassa asemassa olevia tulee kohdella yhdenvertaisin periaattein. Tästä voidaan poiketa vain, jos siihen on Maankäyttö- ja rakennuslaista johdettavissa oleva maankäytöllinen peruste. Näistä perusteista on johdettu seuraavassa esitetty kriteeristö, jonka mukaisesti osayleiskaavassa on osoitettu rakentamiselle soveltuvia aluekokonaisuuksia, joille rakentamista halutaan ensisijaisesti ohjata. Vaiheyleiskaavassa osoitettavien aluekokonaisuuksien kriteerit ja perusteet lainkohtineen: Ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, MRL 137 Soveltuvuus nykyiseen taajama- ja kylärakenteeseen, MRL 117, 118 Maisemallinen soveltuvuus, MRL 137 Sijoittuminen tulvavaaran ulkopuolelle, MRL 116 ja VAT 4.2 Sijoittuminen meluhäiriöalueiden ulkopuolelle, MRL117 e Palveluiden saatavuus, MRL137 Soveltuva sijoittuminen suhteessa nykyisiin yhdyskuntateknisiin verkostoihin (sähkö- ja vesiverkosto, jätevesiverkko) sekä liikenneväyliin, MRL135 ja MRL 137 Sijoittuminen siten, että ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet eivät tarpeettomasti pirstaloidu. VAT 4.4 Edellisten lisäksi aluerajauksiin on vaikuttanut kehityskuvatarkastelu perusteluineen ja sen perusteella tehdyt johtopäätökset. 6.2 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Yleiset periaatteet Osayleiskaava perustuu lähtökohtina olleisiin tavoitteisiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Perusselvitykset ovat selkeästi vaikuttaneet kaavaratkaisuun, jonka perustana on väestönkasvun kehityksen ennakoiminen osayleiskaavan alueella. Tiivistämisen keskeinen periaate on asuinkerrostalorakentamisen osoittaminen ydinkeskustan alueelle. Kehityskuvan mukaista rakennetta tavoitellaan osoittamalla uusia asumisenalueita nykyistä rakennetta täydentävästi. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakentaminen osoitetaan hallitusti nykyisen rakenteen yhteyteen. Laajat yhtenäiset peltoalueet osoitetaan pääsääntöisesti maatalousalueiksi. Asumiselle osoitettavien alueiden tärkeänä rajaavana tekijänä on huomioitu virkistysmahdollisuuksien sekä monimuotoisen luonnon säilyminen. Esimerkkeinä mainittakoon Kitinkankaan laaja virkistyspalvelujen alue Kannuksen keskustassa sekä Lestijoki, joka muodostaa keskeisen viherkäytävän alueella. 6

14 Teollisuusalueet osoitetaan nykyisten teollisuusalueiden yhteyteen. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden laajuus kaikilla kylillä korostaa kaavaehdotuksen viherpainotteisuutta. MRL 44 mukaisesti suoria rakennuslupia voidaan osayleiskaavaan perustuen myöntää asemakaavaalueen ulkopuolelle jääville osayleiskaavan asuinalueille. Liikenteen osalta ratkaisu perustuu olemassa olevaan, joskin parannettavaan liikenneverkkoon, johon liittyvät suunnitelmat on otettu huomioon kaavaehdotuksessa Kaavan rakenne Asuminen ja keskustatoiminnot Osayleiskaavan asumisen alueiden osoittaminen perustuu nykyiseen rakenteeseen koko kaavan alueella. Nykyisen asemakaavan alueet on osoitettu AK tai AP merkinnöin, asemakaavan rakentamiselle varatut lievealueet on osoitettu AP-1 merkinnällä ja kyläalueet AT merkinnällä. Suoria rakennuslupia voidaan myöntää tämän kaavan perusteella AP-1 ja AT-alueille. Osayleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella mutta ohjaa suunnittelua asemakaavaa muutettaessa. AK KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinkerrostaloille. Alueelle saa sijoittaa myös tiiviisti asuinpientaloja, rivitaloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Alueiden suunnittelussa on huomioitava leikki- ja oleskelutilojen sekä pysäköintialueiden riittävyys. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaavalla kerrostalorakentamiselle varattuja alueita, jotka ovat osittain jo toteutuneet. Uusina alueina varataan Tapulikadun ja Miilutien risteysalueen rivitaloalueena toteutunut alue sekä pieniä laajennuksia nykyisten alueiden yhteyteen. Myös keskustatoimintojen alueelle on mahdollista sijoittaa kerrostaloja asuinkäyttöön. Rakennusten sijoittuminen, korttelitehokkuus sekä kerroskorkeudet määritellään asemakaavalla. AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kytketyille pientaloille sekä rivitaloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida viherverkostojen jatkuvuus. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetun alueen pientalovaltaiset asumisen alueet sekä niiden yhteydessä olevia muita alueita (esim. viheralueet ja katualueet) Rakennusten sijoittuminen, korttelitehokkuus sekä kerroskorkeudet määritellään asemakaavalla. AP-1 /x PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida viherverkostojen jatkuvuus. Luku AP-1-merkinnän yhteydessä osoittaa uusien rakennuspaikkojen enimmäismäärän, joka voidaan toteuttaa MRL 44 :n mukaisilla suorilla rakennusluvilla. Uusien rakennuspaikkojen koko on vähintään 3000m2. Rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2 ja aina vähintään 300 m2. 7

15 Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksi tai kaksiasuntoisen päärakennuksen ja muita rakennuksia. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaavan lievealueet, joille voidaan tämän osayleiskaavan perusteella myöntää 25% alueelle mahdollisista laskennallisista rakennusluvista. Merkinnällä mahdollistetaan 48 uuden rakennuspaikan rakentuminen ennen mahdollisen asemakaavan laatimista. Uusien lohkottavien rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 3000m2 mutta alueella voi olla aiemmin lohkottuja pienempiä rakennuspaikkoja, joiden vähimmäisrakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaisesti 300m2. AT KYLÄALUE. Olemassa oleva kylämäinen tai väljä asuinpientalojen alue, jolle saa sijoittaa uutta pientaloasutusta, maatilojen talouskeskuksia ja pienimittakaavaista ympäristöä häiritsemätöntä yritystoimintaa. MRL 44 :n ja 72 :n mukaan määrätään, että kaupunki voi myöntää suoran rakennusluvan kaavan mukaiselle rakennuspaikalle. Tämän osayleiskaavan perusteella lohkottavien uusien rakennuspaikkojen koko on vähintään 2000m2. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2 ja aina vähintään 300 m2. Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksi- tai kaksiasuntoisen päärakennuksen ja muita rakennuksia. Jätevedenkäsittely tulee hoitaa ympäristöviranomaisen määräysten mukaisesti. Pysyvän asunnon rakennuspaikan tulee pääsääntöisesti tukeutua olemassa olevaan tieyhteyteen. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan keskustan asemakaava-alueen ulkopuolella olevat kylämäiset asuinalueet Lummukkakankaalla, Riuttasentien varrella, Vaenmaassa, Pertussa ja Toholammintien varsialueella. Perusselvitysvaiheen rakennuspainetarkastelun perusteella voidaan sanoa, että kyläalueilla ei ole rakennuspainetta, joten asemakaavojen laadinta näille alueille ei ole tarkoituksenmukaista pitkällä aikavälilläkään tarkasteltuna. Rakennuslupia myönnettäessä alueelle, tulee varmistua, että alueen yleisilme säilyy maaseutumaisena. Uusien lohkottavien rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 2000m2, mutta alueella voi olla aiemmin lohkottuja pienempiä rakennuspaikkoja, joiden vähimmäisrakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaisesti 300m2. VU/AP/res PIENTALOVALTAISEN ASUNTOALUEEN RESERVIALUE. Alueen toteuttaminen asuinalueeksi voi käynnistyä raviratatoiminnan päätyttyä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida viherverkostojen ja kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä VU/AP/res osoitetaan Kannuksen raviradan alue, joka sijaitsee taajamarakenteen sisällä ja jonka lähialueet ovat rakentuneet asuinalueeksi. Raviradan alue rajautuu Takalon alakoulun alueeseen. Käyttötarkoituksen muutos alueella vaatii asemakaavanmuutoksen. C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Alue varataan pääasiassa kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille, hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. 8

16 Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kannuksen liikekeskustan alue pääväylänä toimivan Valtakadun molemmin puolin. Alue rajautuu valtatiehen 28 ja junarataan. kv KERROSTALOVYÖHYKE. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida alueen maisemalliset arvot ja viherverkoston jatkuvuus Lestijokivarressa, sekä läheisen valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön asettamat vaatimukset. Suunnittelun kautta tulee tavoitella yhtenäistä kaupunkikuvaa. Korkein sallittu kerroskorkeus alueella on V. Merkinnän rajaus: Kuva 2. Kerrostalovyöhykkeen rajaus Palvelut Suurin osa kaupan palveluista sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Vähittäiskaupan suuryksikölle on asemakaavaan perustuen osoitettu varaus KM-merkinnällä valtatien 28 etelänpuolelle liikekeskustasta itään. Julkisten palvelujen (virastotalon alue, koulujen, terveydenhuollon ja seurakunnan alueet), muiden palvelujen, hallinnon ja kaupan alueita (P) on osoitettu nykytilanteen mukaan eri puolille aluetta. Uutena varauksena osoitetaan kaupan palveluille aluevaraus valtatien 28 pohjoispuolelle keskustasta länteen asemakaava-alueen ulkopuolelle Työpaikat ja teollisuus Työpaikka-alueina on osoitettu nykytilaan tai asemakaavaan perustuen alueita, jonne sijoittuu pienteollisuutta ja vähäisessä määrin myymälätilaa. Teollisuusalueet on osoitettu pääosin asemakaavaan perustuen, asemakaavan ulkopuolelta on osoitettu eläimille rehua valmistavan Kalajoen jäähdyttämön alue valtatien 28 eteläpuolella keskustasta itään. Uusia teollisuusaluevarauksia osoitetaan Junkalantien varsialueella jätevedenpuhdistamoon liittyen sekä laajennus Raonhaan alueella Virkistys- ja viheralueet Osayleiskaavassa on osoitettu keskeiset viheryhteydet asemakaava-alueen sisällä sekä niiden jatkumot alueilla, joiden maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Laajimmat yhtenäiset virkistys- ja viheralueet ovat vapaa-aika- ja liikuntakeskus Kitinkankaalla, raviradan alue Ullavantien varsialueella sekä Lestijoki. 9

17 Historiallisena puistona on osoitettu Kannuksen vanha hautausmaa seututien 775 varrella taajaman kaakkoisosassa Erityisalueet Erityisalueina osayleiskaavassa osoitetaan jätevedenpuhdistamo Junkalantien varsialueella sekä Kannuksen nykyinen hautausmaa laajennuksineen sekä vt 28 eteläpuolella keskustan alueella, yhdyskuntateknisen- ja energiahuollon alueet asemakaavaan perustuen, junaradanvarren ja vt 28 suojaviheralueet. Osa-aluemerkinnällä osoitetaan kaksi turkistarha-aluetta suunnittelualueen reuna-alueella Museokankaalta ja Kitinkankaalta pohjoiseen Rakennettu kulttuuriympäristö Osayleiskaavassa osoitetaan Mäkiraonmäellä sijaitseva työväentalo rakennussuojelulailla suojeltuna rakennuksena srs-1 kohdemerkinnällä. Suojelumääräykset on annettu kohdetta koskevassa rakennussuojelulain mukaisessa suojelupäätöksessä. Kohteen historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää suojelupäätöksen määräysten mukaisesti. Kannuksen kirkko ja kirkkotapuli osoitetaan Kirkkolailla suojelluksi rakennukseksi (srk-2 ja srk-3). Kirkkolain 10 luvun 5 nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. Rakennusta korjattaessa tai muutettaessa tulee noudattaa Kirkkolain mukaista menettelyä. Mäkiraonmäki ja kirkon ympäristö muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (sininen ruutuviivoitus). Alue on omaleimainen ja rakennusperinne on arvokasta. Uudis- ja korjausrakentamien tulee sopeuttaa taajamakuvaan ja rakennusperinteeseen. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Osayleiskaavan alueella ei ole maankunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Paikallisesti huomionarvoiset alueet ja kohteet on osoitettu liitteen 2. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet mukaisesti Muinaisjäännökset Keskustan kaava-alueelta tunnettiin ennen lokakuussa 2016 tehtyä muinaisjäännösinventointia kuusi kiinteää muinaisjäännöstä: historialliseen aikaan ajoittuvat Niemosenkoski (mylly) ja Raasakankoski (saha), sekä kivikautiset asuinpaikat Rantanen, Mäntylä, Hirvikangas ja Ketunkangas. Muinaisjäännösinventoinnissa alueelta löydettiin kolme historiallisen ajan tervahautaa: Perkkiönkangas, Hirvikangas 2 ja Hirvikangas 3. Sekä tervahaudat että kivikautiset asuinpaikat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näiden lisäksi keskustan kaava-alueella sijaitsee kaksi historiallisen ajan mahdollista muinaisjäännöstä Kruununoja (mahdollinen tervahauta) ja Huhtala (talonpaikka), joita ei ole osoitettu kaavamerkinnöin. Osayleiskaavassa osoitetut muinaisjäännökset erillisselvityksen mukaan: Kohde/kohdenumero Laji Ajoitus 1. MÄNTYLÄ/ Asuinpaikka Kivikautinen 2. NIEMOSENKOSKI/ Työ- ja valmistuspaikka: vesimyllyt Historiallinen 3. RAASAKANKOSKI/ Teollisuuskohteet: vesisahat Historiallinen 4. RANTANEN/ Asuinpaikka Kivikautinen 5. HIRVIKANGAS/ Asuinpaikka: asumuspainanteet Kivikautinen 7. KETUNKANGAS/ Asuinpaikka: asumuspainanteet Kivikautinen 8. PERKKIÖNKANGAS/ Tervahauta Historiallinen 9. HIRVIKANGAS 2/ Tervahauta Historiallinen 10. HIRVIKANGAS 3/ Tervahauta Historiallinen 10

18 6.2.4 Maa- ja metsätalous, vesistöt Laajat yhtenäiset pelto- ja metsäalueet osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisina alueina. Kitinkankaalla vapaa-aikakeskuksen alueelta lähtevien hiihtolatujen alueet on osoitettu MU-merkinnällä eli maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Lestinjoki ja siihen laskeva Ypyänoja kuuluvat koskiensuojelualueeseen ja Lestinjoki on osa Natura 2000 verkostoa. Molemmat vesistöt on osoitettu kaavassa merkinnällä W/s vesialue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Melu- ja häiriöalueet Keskeisenä melun- ja tärinän lähteenä olevan junaradan parantaminen on valmistunut vuoden Kaavaehdotuksessa melualueet on huomioitu kaksoisraiteen YVA-arvioinnin mukaisesti ja liikennemelualueet on osoitettu aiemmin laadittujen yleiskaavojen perusteella. Osayleiskaavalla on annettu melualuetta koskeva kaavamääräys sekä yleinen kaavamääräys, jonka mukaisesti tärinävaikutukset tulee selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. Pilaantuneiden maa-alueiden huomioimiseksi on annettu yleinen kaavamääräys: Maaperän tilan tietojärjestelmään sisältyvien kohteiden osalta maaperän pilaantuneisuus on huomioitava yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. 6.3 MITOITUS Osayleiskaavan mitoitusperiaate perustuu alueen kokonaisrakenteen hahmottamiseen. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen lukumäärää keskeisempää on rajata rakentamiselle osoitettavat alueet ja rakentamisen periaatteet sekä ohjata alueelle tulevaa rakentamista hallitusti pitkällä aikavälillä. Aluerajauksen laajuus kyläalueilla estää tiheän ja taajamaisen asutusrakenteen muodostumisen tai asutuksen hallitsemattoman laajentumisen, joka on tärkeää perinteisen kyläkuvan säilymisen tai muodostumisen kannalta. Asemakaavoitetulla alueella ja sen lievealueella mitoitus tarkentuu asemakaavamuutosten ja -laajennusten myötä. Tämän osayleiskaavan perusteella on mahdollisuus myötää 48 rakennuslupaa asemakaavoitetun alueen reunamille, tällä ohjataan rakentamista keskustan läheisyydessä joustavasti eheyttäen taajamarakennetta. Rakennuspaikkakoon vaatimus tukee lievealueiden myöhempää mahdollista asemakaavoitusta. Osayleiskaavan alueelle ei suuntaudu merkittävää rakennuspainetta edes keskustan alueella, joten rakentamisen kysynnän ja asukaslukuennusteen lisäksi mitoituksen lähtökohtina voidaan pitää myös tavoitetta keskustan tiivistämisestä, ympäristöön soveltuvaa täydennysrakentamisen määrää sekä eri maanomistajien halukkuutta myydä rakennuspaikkoja. Vaikka mitoitus ylittää todellisen kysynnän, riskiä haitallisesta yhdyskuntakehityksestä tai haitasta kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ei ole, sillä kasvun potentiaali puuttuu. Tärkeää on, että kaava osittain tai kokonaan toteutuessaan on luonteeltaan olemassa olevaa rakentamista, taajamakuvaa ja kylämiljöötä täydentävää ja että eri puolilla aluetta rakentaminen mahdollistuu tasapuolisesti. Kaikilla kyläalueilla on tarkasteltu rakentamisen kokonaismäärää (noin 60 uutta rakennuspaikkaa) siten, että osayleiskaava voidaan toteuttaa ilman että ylitetään asemakaavan laatimiskynnys. Lestinjoen rannoille osoitetut rakennuspaikat (yksi asemakaavan lievealueella ja viisi kyläalueella) perustuvat kohdassa mainittuun kriteeristöön sekä Lestinjoen osayleiskaavaratkaisuun ja siinä käytettyyn kantatilamitoitukseen. 6.4 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Osayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen. Lisäksi huomioidaan mahdollisuudet terveelliseen, turvalliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. 11

19 Alueella häiriötä aiheuttaa keskeisesti tie- ja raideliikenteestä johtuva melu ja tärinä. Osayleiskaavalla määrätään, että alempiasteisen suunnittelun yhteydessä osayleiskaavan melualueella tulee tehdä tarkentavat melu- ja tärinäselvitykset ja antaa tarvittavat määräykset rakentamiselle. Osayleiskaava perustuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja laajennusalueet liittyvät tarkoituksenmukaisesti toimivaan nykyranteeseen. Nykyistä liikenneverkkoa ei tarvitse laajentaa ja tiestön parantaminen tähtää liikenneturvallisuuden kasvuun valtatien 28 risteysalueella sekä kevyen liikenteen väylästön laajentamisella ja täydentämisellä. Luonnonympäristön kannalta keskeiset alueet säilyvät ennallaan ja virkistysmahdollisuudet koko osayleiskaavan alueella säilyvät nykytilanteen mukaisesti hyvinä. 6.5 KAAVAEHDOTUKSEN SUHDE KAAVALUONNOKSEEN Kaavan luonnosvaiheen jälkeen kaavamateriaaliin on tehty seuraavat muutokset: - Osayleiskaava on jaettu kahteen alueeseen ja kaavaehdotusasiakirjat on laadittu/täydennetty erillisinä koskien Kannuksen keskustaa ja Eskolan taajamaa. - Kerrostalovyöhykkeen kaavamerkintää on muutettu siten, että se huomioi paremmin maisemalliset arvot sekä viheralueiden jatkuvuuden Kannuksen keskustassa. - RKY-alueen ja sk-alueiden kaavamääräyksiä on muutettu siten, että rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja yksittäiset rakennuksen ko. alueilla tulevat paremmin huomioiduiksi. - Muinaisjäännösmerkinnän kaavamääräystä on täydennetty ja numerotunnukset on lisätty kaavaselostukseen. - Silmäjärventien varrella asumisen aluetta on rajattu siten, että se ei sijoitu vanhalle suojeluskunnan ampumaradan ammutapaikoille (PIMA-merkintä). - Lisätty kappale Maanomistajien tasavertaisuus - Täydennetty kohtaa 6.3. Mitoitus - Lisätty tieliikenteen yhteystarve -merkintä Silmäjärven tieltä Pertuntien uuteen liittymään. - Luontokäynti maastossa tehty muuttuvan maankäytön alueella -> rajausmuutos Raonhaan teollisuusalueella on tehty luontoarvojen huomioimiseksi: Kuva 3. Ote kaavaluonnoksesta Kuva 4. Ote kaavaehdotuksesta. 12

20 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Vaikutusten arviointi kohdistuu keskeisesti osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttamien merkittävien vaikutusten arviointiin. Osayleiskaavan vaikutuksia on arvioitu suunnitteluprosessin aikana käydyissä viranomaisneuvotteluissa, ohjausryhmässä ja työneuvotteluissa sekä laajassa kaavavaiheita edeltäneessä osallisten ja kaupungin välisessä vuoropuhelussa. Arvioinnin apuvälineinä ovat olleet laaditut ja huomioidut selvitykset. Osayleiskaavan vaikutukset toteutuvat osittain suoraan rakennuslupamenettelyn ja osittain epäsuorasti asemakaavoituksen ja kautta Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Merkittävin elinoloihin ja ympäristöön kohdistuva muutos aiheutuu Kannuksen keskusta-alueelle. Kaupan alalla tapahtuneen yleisen muutoksen myötä myös Kannuksen keskustasta pienet erikoisliikkeet ovat kadonneet katukuvasta ja kauppa on keskittynyt yhä pienemmälle alueelle, siten osa keskusta-alueesta on mahdollista uudistaa esim. asumiselle. Osayleiskaavaratkaisulla halutaan mahdollistaa tiiviin asumisen merkittävä lisääminen keskustassa ja sen kautta elävöittää keskustaa. Asumisviihtyvyyteen vaikuttavia merkittäviä vaikutuksia syntyy tie- ja raidemelusta sekä junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja häiriöt tulee huomioida asemakaavoja uudistettaessa. Lieventävänä seikkana keskustan alueella on matalat liikennöintinopeudet. Osayleiskaavan kaikilla alueilla ihmisten elinolot ja -ympäristö ovat lähtökohtaisesti hyvät, rakenteen tiivistymisestä huolimatta elinympäristön laadun kannalta keskeiset vapaat- ja luonnonalueet säilyvät, joten koko alueella on runsaasti vapaita luonnonalueita liikkumiselle ja virkistäytymiselle. Keskustassa jokivarren puistoalue tulisi säilyttää suurelta osin yhteiskäyttöön soveltuvana puistoalueena Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Osayleiskaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Keskustaajaman jokirannat on osoitettu suurelta osin virkistysalueiksi, muualla jokirannat ja valtaojien ja luomien varret pysyvät pääosin maatalousalueina, joilla vesiensuojelu on nitraattidirektiivin mukainen. Lannoite- ja torjunta-aineiden kulkeutuminen vesistöihin estetään jättämällä viljellyn pellon ja vesistön väliin viljelemätön suojavyöhyke joka suodattaa valumavedet. Keskusta-alueella hulevedet huomioidaan asemakaavoituksen yhteydessä. Lestijoen rannat ovat jo viemäriverkoston piirissä. Lestijoki ja Ypyänoja ovat koskiensuojelulain piirissä. Tämä on otettu huomioon kaavan lähtökohtana eikä osayleiskaavan vaikutuksia kohdistu suojeluarvoihin. Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat pääsääntöisesti paikallisia ja uudisrakentamiseen liittyviä Vaikutukset virkistäytymiseen Vaikutukset virkistäytymiselle jäävät vähäiseksi, koska selkeästi suurin osa osayleiskaavan alueesta osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Näillä alueilla jokamiehenoikeudet antavat hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja liikkumiseen luonnossa. Kaavaratkaisussa viheralueverkoston perustan muodostavat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Elinympäristön laatua turvataan säilyttämällä riittävästi vapaita alueita myös keskusta-alueella virkistyskäyttöön ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot on huomioitu säilytettäväksi. Kitinkankaan urheilualue ja alueella olemassa olevat ulkoilureitit on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään Vaikutukset luontoon Kaavaratkaisu antaa hyvät edellytykset ympäristö- ja suojelulainsäädännön toteutumiselle alueella ja siten turvaa elinkelpoisen elinympäristön alueella. Lestijoki kuuluu Natura 2000-verkostoon ja on lisäksi koskiensuojelualuetta kuten siihen laskeva Ypyänoja. Molemmat on huomioitu kaavamerkinnöin ja säilyttämällä rantavyöhykkeet vapaina. Kummankin uoman rannat ovat melko jyrkkiä, lukuun ottamatta Lestijoen uomaa keskustan pohjoispuo- 13