ESKOLAN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 ESKOLAN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS KANNUKSEN KAUPUNKI

2 Eskolan taajaman osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki SISÄLLYS 1 Johdanto Perus ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaavan nimi ja tarkoitus Osayleiskaavan osa-alueiden sijainti ja laajuus Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, Taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3 3 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat Kaavaselostuksen suhde perusselvityksiin Suunnittelua ohjaavat suunnitelmat Perusselvitysraportti Muinaisjäännösinventointi Eskolanharjun pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt osayleiskaavan tavoitteet Lähtökohta Tavoitteiden taustalla Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet Osayleiskaavan ratkaisu Suunnitteluperiaatteet Osayleiskaava-alueen tasapuolinen kehittäminen Maanomistajien yhdenvertaisuus Osayleiskaavan kuvaus Yleiset periaatteet Kaavan rakenne Muinaisjäännökset Maa- ja metsätalous, vesistöt Melu- ja häiriöalueet Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Osayleiskaavan vaikutukset Yleistä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Vaikutukset virkistäytymiseen

3 Eskolan taajaman osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki Vaikutukset luontoon Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset talouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön Osayleiskaavan oikeusvaikutukset ja toteuttaminen Yleistä Toimenpide- ja rakentamisrajoitukset Kaavan toteuttaminen Rakennuslupa Asemakaava Suunnittelutarveratkaisu Poikkeuslupa Kaavaselostus koskee päivättyä Eskolan taajaman osayleiskaavakarttaa. Kaavaselostusta täydentävät sen liitteenä olevat asiakirjat: Liite 1. Perusselvitysraportti liitteineen: 1 a. Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman maisemalliset ja kyläkuvalliset kuvaukset 1 b. Asemakaava alueen ulkopuolisten osa alueiden kohdekortit 2. Raporttikarttojen suurennokset kuvista 19, 28 ja 61 Liite 2. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Liite 3. Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuva; 2017, Plandea Oy Liite 4. Luontoinventoinnin kohdekortit, muuttuva maankäyttö, 2018, Plandea Oy Lisäksi erillisselvityksenä: Arkeologinen inventointi; 2016, Mikroliitti Oy 2

4 Eskolan taajaman osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki 1 JOHDANTO Osayleiskaavan laatiminen koskee Eskolan taajaman aluetta lievealueineen. Kaava-alueen rajat perustuvat ympäröivän asutuksen ja toimintojen laajuuteen. Kaavasuunnittelu aloitettiin samanaikaisesti Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman alueille laatimalla yhteinen kaavaluonnos. Ehdotusvaiheessa laadittiin erilliset kaavaehdotusasiakirjat kummallekin alueelle. Keskeisenä lähtökohtana suunnittelussa huomioidaan maakuntakaava, alueille laaditut suunnitelmat ja asemakaavat, ympäröiville alueelle ominaiset perinteiset rakentamisalueet sekä luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön arvokkaat kohteet ja alueet. Suunnittelua koskevia keskeisiä kysymyksiä ovat taajama- ja asemakaava-alueen muun täydentäminen taajamarakennetta eheyttävästi sekä teollisuuden vahvistaminen ja pohjaveden suojelun yhteensovittaminen. Osayleiskaavalla ohjataan haja-asutusalueen rakentamista nykyisen asutuksen yhteyteen kyläkuvallisesti edullisille paikoille. Kaavatyötä on Kannuksen kaupungin puolelta ohjannut luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä, johon kuuluivat Sirpa Rekilä, Sanna Hautamäki, Risto Pollari, Eero Pihlajaniemi ja Janne Kivioja sekä virkamiehistä Matti Salmela, Aulis Kokko, Mikko Polet ja Timo Himanka. Kaavakonsulttina on ollut Plandea Oy; kaavan laatijana Pekka Kujala ja projektipäällikkönä Minna Vesisenaho. 2 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 2.1 TUNNISTETIEDOT Kaavaselostus koskee päivättyä Eskolan taajaman osayleiskaavakarttaa 2.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Osayleiskaavan nimenä on Eskolan taajaman osayleiskaava ja se laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan asemakaavoitusta sekä muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä osalla aluetta suorien rakennuslupien myöntämistä ja toisaalla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä. 2.3 OSAYLEISKAAVAN OSA-ALUEIDEN SIJAINTI JA LAAJUUS Kuva 1. Osayleiskaava-alueen likimääräinen rajaus ja sijainti. Eskolan taajaman osayleiskaava-alue on kooltaan noin 3,1 km LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Osayleiskaavan taustamateriaalina on huomioitu seuraavat: - Keski-Pohjanmaan vahvistuneet vaihemaakuntakaavat (I-IV) - Keski-Pohjanmaan vireillä oleva viides vaihemaakuntakaava - Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1&2&3 vahvistetut ja vaihe 4 ehdotus - Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys - loppuraportti

5 Eskolan taajaman osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki - Rakennettu kulttuuriympäristö; Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla - Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia KAKEPOLI päivitetyt kärkitehtävät Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Vähäliikenteiset tiet raportti ja kartta, Kannuksen kaupungin strategia Rakennusjärjestys Kokonaisasemakaava Kannuksen kirkonkylän yleiskaava Hokkaranta-Prutikangas osayleiskaava Lestijoen itäpuolen osayleiskaava Eskolan maankäyttösuunnitelma Eskolan kylän toimintasuunnitelma; kyläyhdistys - Kannuksen ja Toholammin liikenneturvallisuussuunnitelma (laadinta on käynnissä) - Ympäristöhallinnon ylläpitämä Liiteri-palvelu - Pohjavesialueiden rakenne ja maankäyttö Syrinharjun, Eskolanharjun, Pitkäkankaan ja Isoharjun-Liedeksenpohjavesialueilla (SEPI); GTK Osayleiskaavaprosessin aikana on laadittu seuraavat: - Perusselvitysraportti; , Plandea Oy - Arkeologinen inventointi; 2016, Mikroliitti Oy - Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuva; 2017, Plandea Oy Lisäksi on huomioitu/tarkistettu ehdotusta varten (2017): - Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet yhteistyössä kaupungin, kaavakonsultin ja maakuntamuseon kanssa - Luontokohteiden tarkistus muuttuvan maankäytön osalta (2018) 3 TIIVISTELMÄ 3.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen käynnistys: - Periaatekeskustelu ELY-keskus, K-P:n liitto ja kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ohjausryhmä Perusselvitysvaihe: - Perusselvitykset Arkeologinen inventointi ohjausryhmä viranomaisneuvottelu Tavoitevaihe: Työpajat ja yleisötilaisuudet: - Yläkoulu (8lk) Lukio (2lk) Alakoulu (5lk) Hallintokunnat K-P ammattiopisto Kunnallistekniset toimijat Seurakunta Ravirata Eskolan kyläyhdistys Yleisötilaisuudet (Kannus ja Eskola) - Yrittäjätilaisuus - Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti ohjausryhmä Liikekeskusta maanomistajat Kitinkannus/Kitinvapari Kaavaluonnos: - Kaavaluonnos ohjausryhmä Kaavaluonnoksen esittely päättäjille Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus: - Kaavaehdotus ohjausryhmä - Kaavaehdotuksen esittely päättäjille - Ehdotusvaiheen kuuleminen 4

6 Eskolan taajaman osayleiskaava; kaavaehdotus Kannuksen kaupunki - Viranomaisneuvottelu tarvittaessa - Valtuuston hyväksyntä 4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 KAAVASELOSTUKSEN SUHDE PERUSSELVITYKSIIN Kaavaprosessin aikana laadittu perusselvitys liitteineen täydentää kaavaselostusta ja siinä esitetyt aihepiirit on kuvattu seuraavassa. Selvitysten sisältämiä tietoja ei ole sisällytetty tähän kaavaselostukseen kuin viitteiden ja kaavamerkintöjen kuvauksen osalta. 4.2 SUUNNITTELUA OHJAAVAT SUUNNITELMAT Perusselvitysraportti Perusselvitysraportti (Plandea Oy), sisältää seuraavat aihepiirit lähdemateriaalitietoineen: Suunnittelutilanne o Maakuntakaava o Yleiskaava o Asemakaava o Rakennusjärjestys Nykyinen maankäyttö o Yhdyskuntarakenne o Taajamarakenne o Maatalous o Maanomistus Väestö, työpaikat ja palvelut o Asutus o Väestö ja väestörakenne o Työpaikat o Kaupan palvelut o Julkiset palvelut o Viherverkosto Kunnallistekniset verkostot o Vesihuolto o Energiahuolto Sähköverkko Kaukolämpö o Jätehuolto Liikenne o Nykyinen liikenneverkko, keskusta o Nykyinen liikenneverkko, Eskola o Kevyen liikenteen verkosto o Liikenneturvallisuus o Joukkoliikenne Ympäristöhäiriöt o Melu ja tärinä o Pilaantuneet maat o Vaarallisten aineiden varastointi ja kuljetukset, ympäristöriskit o Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt o Maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt o Rakennuskanta ja maisemalliset ja kaupunki- tai kyläkuvalliset kokonaisuudet o Historia Rakennusinventoinnit Rakennustyyppikokonaisuudet Kohteet ja kuvaukset Maisema o Maisemarakenne ja maiseman peruspiirteet o Maastonmuodot Maastonmuotojen vaikutus maankäyttöön o Maa- ja kallioperä Maaperän vaikutus maankäyttöön o Vesistöt ja vesiolosuhteet Vesistöjen vaikutus maankäyttöön o Maiseman yleispiirteet ja arvot Luonnonolot o Luontotyypit o Suojelualueet o Uhanalaiset lajit o Huomionarvoiset luontokohteet o Vesistöt Rakennettu kulttuuriympäristö o Selvitykset 5

7 4.2.2 Muinaisjäännösinventointi Muinaisjäännösinventoinnin on laatinut Mikroliitti Oy lokakuussa Selvitysalue sisälsi Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaava-alueet. Tavoitteena oli selvittää, sijaitseeko osayleiskaava-alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurihistoriallisia, suojeltavaksi katsottavia jäännöksiä. Eskolan kaava-alueella sijaitsee entuudestaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka Koivistonmäki, sen sijainti- ja rajaustiedot tarkentuivat inventoinnin tuloksena. Osayleiskaavassa esitetyt muinaismuistokohteet ja -alueet on esitetty kohdassa Eskolanharjun pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Eskolan osayleiskaava-alue sijoittuu lähes kokonaan Eskolanharjun pohjavesialueelle. Geologian tutkimuskeskus toteutti vuosina geologisen rakenneselvityksen ja pohjaveden virtausmallinnuksen alueella osana laajempaa SEPI-hanketta. Tutkimusalueen pinta-ala oli noin 3,7km3. Geologisissa rakennetutkimuksissa selvitettiin pohjavesialueen kalliopinnan korkokuvaa, pohjaveden tasoa ja virtaussuuntia, harjujakson syntyä sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksien vaihtelua. Alueelta laadittiin myös pohjaveden virtausmalli. Tutkimusalueen harjujakso on syntynyt mannerjäätikön reunan perääntyessä ja myöhemmin maanpinnan kohottua merestä ja alueen altistuttua rantavoimien muokkaukselle. Rantavoimien levittävä ja tasoittava vaikutus on ollut suuri, mutta harjumuodostuman alkuperäinen kohomuoto on ennen maaaineksenottoa ollut selvä lähes koko karkean harjuytimen kohdalla. Maa-aineksen otosta ja rakentamisesta huolimatta kohomuotoinen harju on edelleen nähtävissä tutkimusalueen keskiosassa. Rantavoimat ovat levittäneet hiekkoja laajalle alueelle koko tutkimusalueella ja osin sekä maa-aineksen otto, että vedenotto on kohdistunut tai kohdistuu rantahiekkakerrostumaan ja siihen varastoituneeseen pohjaveteen. Pohjavesialueella olevien Hanhinevan ja Tervatorin vedenottamoiden sieppausalueet eivät ulotu vedenottamoiden lähiympäristön ulkopuolelle. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä arvioitiin olevan noin 1000m3/d. Pohjaveden virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavettä purkautuu osayleiskaavan ulkopuolella Eskolan taajaman itäpuolella olevaan ojaan Hanhinevan ja Mikontalon kohdalla. Eskolanharjun pohjavesialue on luokiteltu riskikohteeksi pohjaveden fenolipitoisuuden vuoksi. Pohjavedestä on löytynyt myös torjunta-aineita. Kuva 2. Eskolanharjun pohjavesialueen raja, muodostumisalueen raja sekä alueen kahden vedenottamon sijainti. Kartta GTK. 6

8 4.2.4 Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportin laati Plandea Oy kesällä Tarkastelun lähtökohtana oli osayleiskaavan tavoitevaiheesta johdetut paikalliset tavoitteet sekä edullisuusvyöhyketarkastelu. Suunnittelualueelle laaditussa edullisuusvyöhyketarkastelussa suunnittelualue jaoteltiin osiin kuntataloudellisten kustannusten perusteella. Sekä tavoitteisto että edullisuusvyöhykejako huomioiden laadittiin maankäytön vaihtoehtotarkasteluja lähinnä asuntorakentamisen sijaintien ja keskustan kerroskorkeuksien osalta. Tarkastelujen tuloksena laadittiin osayleiskaavan pohjaksi strateginen kehityskuva sekä Kannuksen keskustan, että Eskolan taajaman osalta. Vaihtoehtotarkastelut ja kehityskuvaraportti liitteineen on tämän kaavaselostuksen liitteenä 3. 5 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaavan osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Heitä ovat esimerkiksi kaava-alueen maanomistajat, asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, mikäli kaavoitus koskee niiden toimialaa. Jos kaava vaikuttaa yli kuntarajojen, myös toisen kunnan jäsen voi olla osallinen. Osayleiskaavan osallisia ovat: - Kannuksen kaupungin luottamuselimet - Kannuksen kaupungin hallintokunnat - Suunnittelualueeseen rajautuvat naapurikunnat - Valtion viranomaiset - Viranomaisluonteisia tehtäviä alueella hoitavat - Maanomistajat sekä muut alueella asuvat ja toimivat - Yritykset - Yhteisöt ja järjestöt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu tiivistelmänä kohdassa 3.1. ja yksityiskohtaisesti kohdassa 5.4. Vuorovaikutuksen kannalta keskeistä on ollut laaja, kaavaluonnosta edeltävä vuoropuhelu osallisten ja kaupungin kesken. 5.2 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta Lähtökohtana osayleiskaavatyölle ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamat osayleiskaavan sisältövaatimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. 7

9 Tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin ympäristöministeriön verkkosivuilla FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) määrittelee puitteet yleiskaavan laatimiselle seuraavasti: MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa 5.3 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA Osayleiskaavan tavoitteiden perusteena olevia osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuja selvityksiä ovat: - Keski-Pohjanmaan vahvistuneet vaihemaakuntakaavat (I-IV) - Keski-Pohjanmaan vireillä oleva viides vaihemaakuntakaava - Maakuntakaavayhdistelmä vaiheet 1&2&3 vahvistetut ja vaihe 4 ehdotus - Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys - loppuraportti Rakennettu kulttuuriympäristö; Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkit-tävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla - Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia KAKEPOLI päivitetyt kärkitehtävät Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Vähäliikenteiset tiet raportti ja kartta, Kannuksen kaupungin strategia Rakennusjärjestys Kokonaisasemakaava Kannuksen kirkonkylän yleiskaava Hokkaranta-Prutikangas osayleiskaava Lestijoen itäpuolen osayleiskaava Eskolan maankäyttösuunnitelma Eskolan kylän toimintasuunnitelma; kyläyhdistys - Kannuksen ja Toholammin liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristöhallinnon ylläpitämä Liiteri-palvelu o Liiterin tietosisältö koostuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) aineistoista sekä lisäksi muiden organisaatioiden ylläpitämistä tilasto- ja paikkatiedoista. Tiedontuottajia ovat 8

10 o muun muassa Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, Maanmittauslaitos, Liikennevirasto, Museovirasto, ELY-keskukset, kunnat, ympäristöministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä Geologian tutkimuskeskus Liiterin tietosisältönä on tietoa muun muassa rakentamisen suunnitelmallisuudesta, yhdyskuntarakenteen eheydestä, hajarakentamisesta, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä, kaupan alueista, virkistysalueista, viherrakenteesta ja ympäristöhäiriöistä. Yksi Liiterin aineisto muodostuu hyväksyttyjen yleiskaavojen rasterikuvista ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteet ovat tarkentuneet kaavaprosessin kautta. Kehityskuvatyön yhteydessä kirjattiin seuraavat: Osayleiskaavan ohjaustavoite Eskolan taajaman osayleiskaavan ohjaustavoite jakautuu siten, että nykyisellä asemakaava-alueella ohjataan yleispiirteisesti eri toimintojen sijoittumista ja annetaan tarvittavia suunnittelumääräyksiä yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaamiseksi. Nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella ohjaustavoitteena on yksityiskohtaisen aluevarausyleiskaavan laatiminen siten, että se ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Strateginen tavoite: Eskolan suunnittelualueella asuu noin 350 asukasta, eli väkimäärä on noussut noin 50 uudella asukkaalla. Eskola on vireä taajama, jonka palvelut ovat keskittyneet Eskola-talon ympäristöön. Vetovoimatekijänä on kylämäinen asuminen ja kehittyvä teollisuuskeskittymä, joka tuo alueelle yhä uusia työpaikkoja ja asukkaita. Alueen kilpailuvaltteja ovat hyvät liikenneyhteydet Pohjanmaan kt 86 varsialueilla, kehittyvä teollisuustoiminta, Kokkolan ja Ylivieskan läheisyys sekä pientaloalueiden väljyys ja lapsiystävällisyys. Yleiset tavoitteet: Kehittäminen: - Eskola-talon alueen kehittäminen kylän keskuksena siten, että alueelle mahdollistetaan III kerroksisen senioritalon rakentaminen, julkisten ja kaupallisten palveluiden säilyminen. - Matkailun kehittäminen tukeutuen Eskola-talon alueeseen sekä maauimalan ja kesäteatterin toimintaan. - Teollisuustoimintojen kehittämisen turvaaminen alueella. - Pohjaveden huomioiminen alueella. 5.4 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN Osallisten tavoitteet Aloitusvaihe (Kannuksen keskusta ja Eskolan taajama samassa kaavaprosessissa) Kaavan tultua vireille syksyllä 2016 osallisia kuultiin asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma yleisesti nähtäville. Viranomaislausuntojen (kohta ) lisäksi yksi palaute seuraavasti: Palveleva yhteisö Eskola: esitämme että Eskolan osalta järjestetään oma kuulemistilaisuus maaliskuussa Ilmoitamme jo alustavasti, että Eskolan Kyläyhdistys ry toivoo osayleiskaavaa suunniteltaessa otettavan huomioon ainakin lähiliikuntapaikat, lasten leikkipaikat sekä mahdollisuuden sisällyttää kaavaan myös kevyen liikenteen alikulkutunneli Kokkolantien alitse Veturitien ja Leppilammentien kohdalta. 9

11 Valmisteluvaihe (Kannuksen keskusta ja Eskolan taajama samassa kaavaprosessissa) Kannuksen keskustan ja Eskolan taajaman osayleiskaavan kaavaluonnos päivämäärällä oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: - Eskolan kyläyhdistys - Kannuksen vesiosuuskunta - Kannuksen kaukolämpö - Korpelan voima - Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä - Kannuksen seurakunta - Etelä-Pohjanmaan ELY - Keski-Pohjanmaan liitto - Museovirasto - Maakuntamuseo - Liikennevirasto - Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Viranomaislausuntojen (kohta ) lisäksi saatiin yksi palaute maanomistajalta Eskolasta. Mielipiteessä toivottiin, että hänen omistamansa alue esitetään asumisalueen sijaan maatalousalueena. Valmisteluvaiheen jälkeen tehdyt muutokset kaavamateriaaliin on kuvattu kohdassa Kaavaehdotus Ehdotusvaiheen kuuleminen järjestettäneen syksyllä Kuulemisen palaute täydennetään tähän Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan osallisina olevien viranomaisten näkökulmia huomioidaan kaavaprosessin aikana neuvottelujen sekä kuulemisiin liittyvän lausuntomenettelyn kautta. - Periaatekeskustelu osayleiskaavan tavoitteista käytiin ELY-keskuksen, K-P:n liiton ja Kannuksen kaupungin välillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivämäärällä lähetettiin viranomaisille lausunnoille. Palautetta saatiin seuraavasti: K.H. Renlundin museo: Tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta. MRL 39 :ssä todetaan, että yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava mm. rakennetun ympäristön ja maiseman vaaliminen. Vaikutusten arvioimiseksi tietopohjan on oltava riittävä. Maakuntamuseo edellyttää rakennusinventoinnin laatimista alueelle, jotta osayleiskaavassa voidaan huomioida maisemallisesti ja/tai kyläkuvallisesti arvokkaat alueet sekä maisemallisesti, kulttuuri- ja/tai rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet. Museovirasto: Toteava lausunto, inventointi on laadittu. Muinaismuisto (sm) suunnittelumääräystä pyydetään täydentämään seuraavasti: Muinaismuistokohde. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. EPOELY: Selvitysten ajanmukaisuus tulee tarkastella. OAS:n kohta 3.7 Viranomaisvaikutus, tulee poistaa. Selvitykset ja materiaalit tulee toimittaa ELY-keskukseen riittävän aikaisin ja tulee olla yhteydessä lausunnossa mainittuihin ELY-keskuksen virkamiehiin. Liikennevirasto: Lausunto rautateiden näkökulmasta. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. 10

12 Viranomaisneuvottelu käytiin Viranomaisille esiteltiin laaditut perusselvitykset ja keskustelua käytiin seuraavista: Keski-Pohjanmaan liitto: tulevassa maakuntakaavassa esitetään kaksi vaihtoehtoa Kannuksen keskustaan kaupan sijoittumisen ohjaamiseksi. Eskolan ca-merkintä poistuu. EPOELY: Jatkosuunnittelussa tulee huomioitavaksi rakennussuojeluun ja ympäristö- sekä luonnonsuojeluun liittyvät asiat ja kaavassa tulee käsitellä suojeluun liittyvät toimet. Ely-keskuksen tavoitteena on, että valtateiden liittymien määrää tulisi vähentää ja että nelihaaraisia liittymiä voitaisiin poistaa valtatieltä. Mikäli uusia alueita avataan asumiselle tai muulle maankäytölle, tulee tarkastella valtateille liittyminen. Liikenteellisistä asioista on syytä käydä erillinen työneuvottelu suunnittelun edetessä. Pohjaveden osalta keskeistä on sekä veden laadun, että määrän huomioiminen (veden imeytyminen muodostumisalueella). Tavoitteena on, että alueen talousveden saanti turvataan ja että pohjavesialue huomioidaan hyvin osayleiskaavassa. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta on syytä tehdä lisätutkimuksia harkinnan mukaan, ainakin jos maankäyttö muuttuu nykyisestä asutukselle. K.H.Renlundin museo: Museo esittää erillisen työneuvottelun järjestämistä maiseman ja kulttuuriperinnön huomioimiseksi. Jatkosuunnittelu/kokoukset: Työkokous ELY-keskuksen ja kaupungin välillä koskien liikennettä järjestettiin ja siinä sovittiin Asematien-vt 28 risteysalueen osoittamisesta osayleiskaavassa porrastettuna liittymänä, vt 28 alitusvarauksen purkamisesta keskustan kohdalla sekä Pertuntien liittymän siirrosta kohti keskustaa. Työkokous K.H Renlundin museon ja kaupungin välillä järjestettiin ja siinä sovittiin, että alueelta laaditut inventoinnit ovat riittäviä, kun niiden tueksi tehdään yleinen maastokatselmus alueella. Maastokatselmus pidettiin (Järvelä/Vesisenaho) ja sen tuloksia läpikäytiin järjestetyssä neuvottelussa Valmisteluvaiheen kuuleminen (Kannuksen keskusta ja Eskolan taajama samassa kaavaprosessissa): Kaavaluonnosmateriaalista saatiin viisi viranomaislausuntoa, joissa käsiteltiin seuraavia: K.H. Renlundin museo: - korkean rakentamisen vaikutukset Lestijoen rantaan osoitetulle virkistysalueelle - rautatiealueen rakennusten parempi huomioiminen - rakennetun kulttuuriympäristön merkintöjen kaavamääräysten muuttaminen - kaavaluonnoksessa osoitettujen rakennusten lisäksi kuuden muun rakennuksen osoittaminen paikallisesti huomionarvoisina rakennuksina (kaksi koulurakennusta, yksi talousrakennus ja kolme asuinrakennusta) Museovirasto: - Kahden laajemman muinaisjäännöskohteen kaavamääräyksen täydentäminen. Muinaisjäännösten numerotunnusten lisääminen kohdeluetteloon. Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto - teollisuusaluetta ei tulisi laajentaa pohjavesialueella - Uusia rakennuspaikkoja ei tulisi osoittaa pilaantuneille maa-alueille Keski-Pohjanmaan liitto - Kaavaratkaisun perusteena tulisi olla maisema-alueiden osalta maakuntakaavassa esitetty ratkaisu 11

13 EPOELY - Osayleiskaavan käyttäminen rakennusluvan perusteen erityisesti asemakaavan lievealueilla ja ranta-alueilla (AP-1/x, AT) on vielä selvennettävä rakentamisen määrän ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun osoittamiseksi. - Pertuntien ja Silmäjärven liittymät tulisi tutkia ja löytää ratkaisu yhdistää liittymät, jolloin vt 28:ta poistuisi yksi liittymä. - Kaavaluonnoksessa esitetään täysin uutta liittymää keskustan länsireunaan palvelemaan P-alueen käyttötarkoitusta (vähittäiskauppa, toimistot ja työpaikat). Edellä mainittua uutta liittymää ei pidetä hyvänä ratkaisuna ja se tulisi yhdistää Jokelantien liittymän kanssa. - Eskolan kaava-alueen osayleiskaavan kaavamääräyksiä tulee täydentää vuonna 2014 laaditun pohjavesialueen suojelusuunnitelman mukaiseksi. Liikennevirasto - Kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttavat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Melun- ja tärinätorjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen ennaltaehkäisyyn toimintojen sijoitusratkaisuista päätettäessä. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisetä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet Osayleiskaavan laadullinen tavoite on hyvän elinympäristön muodostamisen mahdollistuminen eri väestöryhmille koko suunnittelualueella. Suunnittelun kautta tavoitellaan hyvää elinympäristöä, jonka suunnittelussa on huomioitu asuinympäristöjen rauhallisuutta, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia. 6 OSAYLEISKAAVAN RATKAISU 6.1 SUUNNITTELUPERIAATTEET Osayleiskaava-alueen tasapuolinen kehittäminen Lähtökohtaisesti suunnittelussa asemakaavoitettu alue ja sen ulkopuolelle jäävä haja-asutusalue on syytä erottaa toisistaan. Eskolassa asemakaavoitetun alueen lisäksi hyvin tiiviin asutuksen aluetta on junaradan länsipuolella Eskolan vanhan keskustan alueella. Pienialaista kylämäistä asutusta on suunnittelualueen reunamilla teiden varsilla. Palvelut haetaan Kannuksen tai Eskolan keskustasta. Lähtökohtaisesti suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu kunnan asutusrakenne ja varsinaiset keskustan ulkopuolelle jäävät laajat perinteiset kyläalueet on rajattu kaavan ulkopuolelle. Osayleiskaavalla mahdollistetaan monipuolinen tonttitarjonta eri puolilla suunnittelualuetta ja kestävän kehityksen huomioimiseksi uusi asutus osoitetaan osaksi nykyistä rakennetta. Suunnittelualueen tasapuolinen kehittäminen toteutuu, kun kaikkia alueita kehitetään samoin periaattein ja osoitetaan kaikille alueille uusia rakennuspaikkoja nykyinen rakenne ja väestö huomioiden Maanomistajien yhdenvertaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavan laadinnassa maanomistajien tasapuolinen kohtelu tarkoittaa, että samassa asemassa olevia tulee kohdella yhdenvertaisin periaattein. Tästä voidaan poiketa vain, jos siihen on Maankäyttö- ja rakennuslaista johdettavissa oleva maankäytöllinen peruste. Näistä perusteista on johdettu seuraavassa esitetty kriteeristö, jonka mukaisesti osayleiskaavassa on osoitettu rakentamiselle soveltuvia aluekokonaisuuksia, joille rakentamista halutaan ensisijaisesti ohjata. Vaiheyleiskaavassa osoitettavien aluekokonaisuuksien kriteerit ja perusteet lainkohtineen: Ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, MRL 137 Soveltuvuus nykyiseen taajama- ja kylärakenteeseen, MRL 117, 118 Maisemallinen soveltuvuus, MRL 137 Sijoittuminen meluhäiriöalueiden ulkopuolelle, MRL117 e 12

14 Palveluiden saatavuus, MRL137 Soveltuva sijoittuminen suhteessa nykyisiin yhdyskuntateknisiin verkostoihin (sähkö- ja vesiverkosto, jätevesiverkko) sekä liikenneväyliin, MRL135 ja MRL 137 Sijoittuminen siten, että ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet eivät tarpeettomasti pirstaloidu. VAT 4.4 Edellisten lisäksi aluerajauksiin on vaikuttanut kehityskuvatarkastelu perusteluineen ja sen perusteella tehdyt johtopäätökset. 6.2 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Yleiset periaatteet Osayleiskaava perustuu lähtökohtina olleisiin tavoitteisiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain asettamiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Perusselvitykset ovat selkeästi vaikuttaneet kaavaratkaisuun, jonka perustana on väestönkasvun kehityksen ennakoiminen ja mahdollistaminen osayleiskaava-alueilla. Kehityskuvan mukaista rakennetta tavoitellaan osoittamalla uusia asumisenalueita nykyistä rakennetta täydentävästi. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakentaminen osoitetaan hallitusti nykyisen rakenteen yhteyteen. Laajat yhtenäiset peltoalueet osoitetaan pääsääntöisesti maatalousalueiksi. Asumiselle osoitettavien alueiden tärkeänä rajaavana tekijänä on huomioitu virkistysmahdollisuuksien sekä monimuotoisen luonnon säilyminen. Esimerkkeinä mainittakoon urheilukentän alue, Eskolanharjulle osoitettu virkistysreitti ja maauimala, jotka muodostavat yhdessä Eskolan virkistyspalveluverkoston. Teollisuusalueet osoitetaan nykyisten teollisuusalueiden yhteyteen. Teollisuusalueen laajennus pohjavesialueella vaatii toteuttamisen osalta tarkempaa suunnittelua ja luvitusta alueelle tulevan toiminnan laadusta riippuen. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden laajuus korostaa kaavaehdotuksen viherpainotteisuutta. MRL 44 mukaisesti suoria rakennuslupia voidaan osayleiskaavaan perustuen myöntää asemakaavaalueen ulkopuolelle jääville osayleiskaavan asuinalueille. Liikenteen osalta ratkaisu perustuu olemassa olevaan, joskin parannettavaan liikenneverkkoon, johon liittyvät suunnitelmat on otettu huomioon kaavaehdotuksessa Kaavan rakenne Asuminen ja keskustatoiminnot Osayleiskaavan asumisen alueiden osoittaminen perustuu nykyiseen rakenteeseen koko kaavan alueella. Nykyisen asemakaavan alueet on osoitettu AK tai AP merkinnöin, asemakaavan rakentamiselle varattu lievealue on osoitettu AP-1 merkinnällä ja kyläalueet AT ja AT-1 merkinnällä. Suoria rakennuslupia voidaan myöntää tämän kaavan perusteella AP-1, AT ja AT-1-alueille. Osayleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella mutta ohjaa suunnittelua asemakaavaa muutettaessa. AK KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinkerrostaloille. Alueelle saa sijoittaa myös tiiviisti asuinpientaloja, rivitaloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Alueiden suunnittelussa on huomioitava leikki- ja oleskelutilojen sekä pysäköintialueiden riittävyys. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan uusi alue kerrostalorakentamisenalue kyläkeskuksen yhteyteen. Rakennusten sijoittuminen, korttelitehokkuus sekä kerroskorkeudet määritellään asemakaavalla. 13

15 AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kytketyille pientaloille sekä rivitaloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida viherverkostojen jatkuvuus. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetun alueen pientalovaltaiset asumisen alueet sekä niiden yhteydessä olevia muita alueita (esim. viheralueet ja katualueet) Rakennusten sijoittuminen, korttelitehokkuus sekä kerroskorkeudet määritellään asemakaavalla. AP-1 /x PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida viherverkostojen jatkuvuus. Luku AP-1-merkinnän yhteydessä osoittaa uusien rakennuspaikkojen enimmäismäärän, joka voidaan toteuttaa MRL 44 :n mukaisilla suorilla rakennusluvilla. Uusien rakennuspaikkojen koko on vähintään 3000m2. Rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2 ja aina vähintään 300 m2. Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksi tai kaksiasuntoisen päärakennuksen ja muita rakennuksia. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaavan lievealueena yksi alue, joille voidaan tämän osayleiskaavan perusteella myöntää 25% alueelle mahdollisista laskennallisista rakennusluvista. Merkinnällä mahdollistetaan yhden uuden rakennuspaikan rakentuminen ennen mahdollisen asemakaavan laatimista. Uusien lohkottavien rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 3000m2 mutta alueella voi olla aiemmin lohkottuja pienempiä rakennuspaikkoja, joiden vähimmäisrakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaisesti 300m2. AT KYLÄALUE. Olemassa oleva kylämäinen tai väljä asuinpientalojen alue, jolle saa sijoittaa uutta pientaloasutusta, maatilojen talouskeskuksia ja pienimittakaavaista ympäristöä häiritsemätöntä yritystoimintaa. MRL 44 :n ja 72 :n mukaan määrätään, että kaupunki voi myöntää suoran rakennusluvan kaavan mukaiselle rakennuspaikalle. Tämän osayleiskaavan perusteella lohkottavien uusien rakennuspaikkojen koko on vähintään 2000m2. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2 ja aina vähintään 300 m2. Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksi- tai kaksiasuntoisen päärakennuksen ja muita rakennuksia. Jätevedenkäsittely tulee hoitaa ympäristöviranomaisen määräysten mukaisesti. Pysyvän asunnon rakennuspaikan tulee pääsääntöisesti tukeutua olemassa olevaan tieyhteyteen. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vt 86 ja Veturitien risteysalueen asutus, perinteisen taajaman pohjoispuolen asutus Hietapelon alueella sekä vt 28 eteläpuolen asutus Leppilammentien molemmin puolin. Perusselvitysvaiheen rakennuspainetarkastelun perusteella voidaan sanoa, että kyläalueilla ei ole rakennuspainetta, joten asemakaavojen laadinta näille alueille ei ole tarkoituksenmukaista pitkällä 14

16 aikavälilläkään tarkasteltuna. Rakennuslupia myönnettäessä alueelle, tulee varmistua, että alueen yleisilme säilyy maaseutumaisena. Uusien lohkottavien rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 2000m2, mutta alueella voi olla aiemmin lohkottuja pienempiä rakennuspaikkoja, joiden vähimmäisrakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaisesti 300m2. AT-1 KYLÄALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ KULTTUURIHISTORIALLISIA ARVOJA. Merkinnällä osoitetaan Eskolan tiiviisti rakentunut kylämäinen asuinalue ja perinteinen keskusta. Alueella tulee säilyttää sille ominainen taajamakuva, johon uusi rakentaminen tulee sopeuttaa. Alueelle saa sijoittaa uutta pientaloasutusta ja pienimittakaavaista ympäristöä häiritsemätöntä yritystoimintaa. Alueella sijaitsee Eskolan asemarakennus, jonka osalta museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen sitä koskevien lupahakemusten ratkaisemista. MRL 44 :n mukaan määrätään, että kaupunki voi myöntää suoran rakennusluvan kaavan mukaiselle rakennuspaikalle. Tämän osayleiskaavan perusteella lohkottavien uusien rakennuspaikkojen koko on vähintään 1500m2. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300 m2 ja aina vähintään 225 m2. Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksi- tai kaksiasuntoisen päärakennuksen ja muita rakennuksia. Jätevedenkäsittely tulee hoitaa ympäristöviranomaisen määräysten mukaisesti. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Eskolan perinteinen keskusta-alue junaradan varrella. Alueen rakentuminen on alkanut 1920-luvulla, kun Metsähallitus käynnisti kapearaiteisen metsäradan rakentamisen Eskolasta Lestijärvelle. Rataa rakennettiin vuoteen 1941 saakka ja sen pituus oli 68km. Rataa pitkin kuljetettiin puutavaraa sydänmailta Eskolan asemalle, jossa se purettiin varastoon tai rautatievaunuihin kuljetettavaksi eteenpäin tehtaille ja sahoille. Eskolan aseman ympärille syntyi kyläyhteisö ja tuon aikakauden rakennuskantaa on vielä runsaasti alueella nähtävissä. Rakennuskanta on kuitenkin suurelta osin muuttunutta. Uusien lohkottavien rakennuspaikkojen koon tulee olla vähintään 1500m2 mutta alueella voi olla aiemmin lohkottuja pienempiä rakennuspaikkoja, joiden vähimmäisrakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaisesti 225m Palvelut Palvelujen alueet (P) on osoitettu asemakaavan mukaisesti kyläkeskuksen, rukoushuoneen ja kesäteatterin alueelle sekä nykytilanteeseen perustuen junaradan molemmin puolin Eskolan perinteiseen keskustaan Työpaikat ja teollisuus Työpaikat sijoittuvat osayleiskaavassa osoitetuille palvelu- ja teollisuusalueille. Ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuusaluetta on osoitettu kantatien 86 ja junaradan väliselle metsäteollisuusalueelle sekä valtatien 28 varren teollisuusalueelle Virkistys- ja viheralueet Osayleiskaavassa on osoitettu keskeiset viheryhteydet asemakaava-alueen sisällä sekä niiden jatkumot alueilla joiden maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Virkistysalueena on osoitettu urheilukentän alue Veturitien varrella ja laaja viheralue Eskolanharjulle asemakaavan mukaisesti. Eskolan maauimalan alue on osoitettu matkailupalvelujen kohdemerkinnällä ja uimapaikkana, ympäröivä alue viheralueena. 15

17 Erityisalueet Erityisalueina (ET) on osoitettu sähkömuuntajan alue Repiämäntien varrella. Suojaviheralue (EV) on osoitettu asemakaavan mukaisesti junaradan varrelle sekä vt 28 varteen Rakennettu kulttuuriympäristö Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maankunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Paikallisesti huomionarvoiset alueet ja kohteet on osoitettu liitteen 2. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet mukaisesti Muinaisjäännökset Suunnittelualueella sijaitsee entuudestaan tunnettu kivikautinen asuinpaikka Koivistonmäki (Museoviraston kohdetunnus ), minkä sijainti- ja rajaustiedot tarkentuivat inventoinnin tuloksena Maa- ja metsätalous, vesistöt Laajat yhtenäiset pelto- ja metsäalueet osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisina alueina. Vesialueina osoitetaan Eskolan maauimala sekä valtatie 28 varrella oleva lampi Melu- ja häiriöalueet Keskeisenä melun- ja tärinän lähteenä olevan junaradan parantaminen on valmistunut vuoden 2017 lopulla. Kaavaehdotuksessa melualueet on huomioitu kaksoisraiteen YVA-arvioinnin mukaisesti ja liikennemelualueet on osoitettu aiemmin laadittujen yleiskaavojen perusteella. Osayleiskaavalla on annettu melualuetta koskeva kaavamääräys sekä yleinen kaavamääräys, jonka mukaisesti tärinävaikutukset tulee selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. Pilaantuneiden maa-alueiden huomioimiseksi on annettu yleinen kaavamääräys: Maaperän tilan tietojärjestelmään sisältyvien kohteiden osalta maaperän pilaantuneisuus on huomioitava yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyn yhteydessä. 6.3 MITOITUS Osayleiskaavan mitoitusperiaate perustuu alueen kokonaisrakenteen hahmottamiseen. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen lukumäärää keskeisempää on rajata rakentamiselle osoitettavat alueet ja rakentamisen periaatteet sekä ohjata alueelle tulevaa rakentamista hallitusti pitkällä aikavälillä. Aluerajauksen laajuus kyläalueilla estää tiheän ja taajamaisen asutusrakenteen muodostumisen tai asutuksen hallitsemattoman laajentumisen, joka on tärkeää perinteisen kyläkuvan säilymisen tai muodostumisen kannalta. Asemakaavoitetulla alueella ja sen lievealueella mitoitus tarkentuu asemakaavamuutosten ja -laajennusten myötä. Mahdollisuus myötää rakennuslupia asemakaavoitetun alueen reunamille sekä kyläalueille ohjaa rakentamista keskustan läheisyydessä joustavasti eheyttäen taajamarakennetta. Rakennuspaikkakoon vaatimus tukee ko. alueiden myöhempää mahdollista asemakaavoitusta. Osayleiskaavan alueelle ei suuntaudu merkittävää rakennuspainetta, joten rakentamisen kysynnän ja asukaslukuennusteen lisäksi mitoituksen lähtökohtina voidaan pitää myös tavoitetta asemakaavoitettujen alueiden toteutumisesta, vanhan keskustan tiivistämisestä, ympäristöön soveltuvaa täydennysrakentamisen määrää sekä eri maanomistajien halukkuutta myydä rakennuspaikkoja. Vaikka mitoitus ylittää todellisen kysynnän, riskiä haitallisesta yhdyskuntakehityksestä tai haitasta kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ei ole, sillä kasvun potentiaali puuttuu. Tärkeää on, että kaava osittain tai kokonaan toteutuessaan on luonteeltaan olemassa olevaa rakentamista, taajamakuvaa ja kylämiljöötä täydentävää ja että eri puolilla aluetta rakentaminen mahdollistuu tasapuolisesti. Asemakaavan lievealueilla on tarkasteltu rakentamisen kokonaismäärää siten, että osayleiskaava voidaan toteuttaa ilman että ylitetään asemakaavan laatimiskynnys. 16

18 6.4 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen. Lisäksi huomioidaan mahdollisuudet terveelliseen, turvalliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Alueella häiriötä aiheuttaa keskeisesti tie- ja raideliikenteestä johtuva melu ja tärinä. Osayleiskaavalla määrätään, että alempiasteisen suunnittelun yhteydessä osayleiskaavan melualueella tulee tehdä tarkentavat melu- ja tärinäselvitykset ja antaa tarvittavat määräykset rakentamiselle. Yleiskaava perustuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja laajennusalueet liittyvät tarkoituksenmukaisesti toimivaan nykyranteeseen. Nykyistä liikenneverkkoa ei tarvitse laajentaa ja kevyen liikenteen alikulun rakentaminen tähtää liikenneturvallisuuden kasvuun valtatien 28 ja Leppilammentien risteysalueella sekä muilla kevyen liikenteen väylästön täydennyksillä. Luonnonympäristön kannalta keskeiset alueet säilyvät ennallaan ja virkistysmahdollisuudet koko osayleiskaavan alueella säilyvät nykytilanteen mukaisesti hyvinä. Nykyisen teollisuuden yhteyteen sijoittuvat uudet teollisuuden alueet vaativat toteutuakseen ympäristöluvan ja siten alueelle tuleva toiminta ei vaaranna pohjavettä. Pohjavesialueen ulkopuolelle osoitettu teollisuusalue mahdollistaa teollisuuden sijoittumisen myös pohjavesialueen ulkopuolelle. 6.5 KAAVAEHDOTUKSEN SUHDE KAAVALUONNOKSEEN Kaavan luonnosvaiheen jälkeen kaavamateriaaliin on tehty seuraavat muutokset: - Osayleiskaava on jaettu kahteen alueeseen ja kaavaehdotusasiakirjat on laadittu/täydennetty erillisinä koskien Kannuksen keskustaa ja Eskolan taajamaa. - Paikallisesti huomionarvoisten rakennusten kaavamerkintää muutetaan maakuntamuseon lausunnon mukaisesti. - Muinaisjäännösmerkinnän kaavamääräystä on täydennetty ja numerotunnukset on lisätty kaavaselostukseen. - Lisätty kappale Maanomistajien tasavertaisuus - Täydennetty kohtaa 6.3. Mitoitus - Luontokäynti maastossa tehty muuttuvan maankäytön alueella, ei muutostarvetta. - Maanomistajan toiveesta uutena osoitettu AP-1 alue on poistettu ja alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Vaikutusten arviointi kohdistuu keskeisesti osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttamien merkittävien vaikutusten arviointiin. Osayleiskaavan vaikutuksia on arvioitu suunnitteluprosessin aikana käydyissä viranomaisneuvotteluissa, ohjausryhmässä ja työneuvotteluissa sekä laajassa kaavavaiheita edeltäneessä osallisten ja kaupungin välisessä vuoropuhelussa. Arvioinnin apuvälineinä ovat olleet laaditut ja huomioidut selvitykset. Osayleiskaavan vaikutukset toteutuvat osittain suoraan rakennuslupamenettelyn ja osittain epäsuorasti asemakaavoituksen ja kautta Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Osayleiskaavan kaikilla alueilla ihmisten elinolot ja -ympäristö ovat lähtökohtaisesti hyvät. Elinympäristön laadun kannalta keskeiset vapaat- ja luonnonalueet säilyvät, joten koko alueella on runsaasti vapaita luonnonalueita liikkumiselle ja virkistäytymiselle. Merkittävin yksittäinen muutos tulisi kevyen liikenteen alikulun toteuttamisen myötä Leppilammentien kohdalla, jolloin liikenneturvallisuus alueella kasvaisi merkittävästi (koulun toiminta, kesäteatteri ja maauimala). Kerrostalorakentamisen mahdollistaminen nykyisen kyläkeskuksen lähialueella vahvistaa alueella olevien palvelujen säilymistä. 17

19 7.1.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Osayleiskaava-alue sijoittuu suurelta osin Eskolanharjun pohjavesialueelle, joten myös taajaman toiminnot, tiestö ja junarata sekä teollisuusalueet ovat pohjavesialueella. Osayleiskaavalla Eskolanharjun pohjavesialueelle on osoitettu nykyisen teollisuusalueen yhteyteen teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue varataan sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua, ilman pilaantumista, pohjaveden likaantumista tai muita niihin verrattavia häiriöitä ympäristölle. Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat pääsääntöisesti paikallisia ja uudisrakentamiseen liittyviä Vaikutukset virkistäytymiseen Vaikutukset virkistäytymiselle jäävät vähäiseksi, koska selkeästi suurin osa osayleiskaavan alueesta osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Näillä alueilla jokamiehenoikeudet antavat hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja liikkumiseen luonnossa. Kaavaratkaisussa viheralueverkoston perustan muodostavat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Elinympäristön laatua turvataan säilyttämällä riittävästi vapaita alueita myös taajama-alueella virkistyskäyttöön, lisäksi maauimalan ja kesäteatterin alueet on osoitettu omilla merkinnöillään Vaikutukset luontoon Kaavaratkaisu antaa hyvät edellytykset ympäristö- ja suojelulainsäädännön toteutumiselle alueella ja siten turvaa elinkelpoisen elinympäristön alueella. Rakentamisen vaikutuksia vesistöön vähentää alueen laaja viemäriverkosto. Osayleiskaavan yhtenä lähtökohtana on ympäristöarvojen huomioiminen. Lestijoen valuma-alue on suojeltu Koskiensuojelulailla ja sen alue ulottuu suunnittelualueelle, muita suojelualueita Eskolassa ei ole. Perusselvitysten luontoselvitykset on tehty keräämällä tietoja eri lähteistä, maastotarkastelut on keskitetty ehdotusvaiheessa niille alueille, joilla maankäyttö muuttuu merkittävästi nykyisestä (yhteenveto liitteenä 4). Muuttuvan maankäytön alueella ei havaittu suunnitteluun vaikuttavia luontoarvoja. Laajemmat selkeästi metsätalousvaltaiset alueet ja vesistöjen varsialueet jätetään inventoimatta, koska niihin ei kohdistu muutoksia. Osayleiskaavoitus ei uhkaa alueella esiintyvien kasvien tai eläinlajien elinympäristöjä johtuen osayleiskaavan yleispiirteisyydestä. Arvokkaiden kohteiden säilyminen tulee varmistaa ennen metsätaloustoimia (MRL 128 ). Hyvän metsänhoidon suositukset turvaavat huomiotta jääneitä luonnonarvoja tavanomaisilla talousmetsäalueilla Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Osayleiskaavaratkaisu tukee nykyistä yhdyskuntarakennetta hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja niihin liittyviä verkostoja. Kaavaratkaisun mitoitus perustuu osayleiskaavatyön aikana asetettuihin tavoitteisiin sekä laadittuihin selvityksiin ja näiden tuloksena saatuun väestökehitysarvioon. Nykyiseen rakenteeseen ja mitoitukseen perustuvat uudet rakentamisalueet on osoitettu nykyistä rakennetta eheyttäen. Osayleiskaavaratkaisu linjaa kunnan maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen kehitys on kokonaisuutena kunnan hallittavissa asemakaavoituksen keinoin. Haja-asutusalueella uusi rakentaminen on osoitettu pääosin nykyiseen kylärakenteeseen ja olemassa olevan tieverkoston yhteyteen ja siten taajamaa ympäröivässä rakenteessa asumisen alueet tiivistyvät eheyttäen rakennetta Vaikutukset talouteen Osayleiskaavan mahdollistaman yhdyskuntarakenteen eheyttämisen taloudellinen merkitys on huomattava erityisesti kuntatalouden kannalta, kun asuminen keskittyy rajatulle alueelle eikä uutta infraa tarvitse rakentaa tai huoltaa. 18