ASEMAKAAVANMUUTOS SATAMA JA KAINPIRTTI

Transkriptio

1 Kaavaselostus KAUPUNKISUUNNITTELU AK 0524 ASEMAKAAVANMUUTOS SATAMA JA KAINPIRTTI Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Satama-alue luoteesta kuvattuna.

2 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 2 / Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: V kaupunginosassa korttelin 7 tontteja 9 12, EV-aluetta, LRS-aluetta ja katualuetta sekä VII kaupunginosan korttelin 1 tonttia 2, satama- ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Satama-aluetta LS, suojaviheraluetta EV, Teollisuusaluetta T-5, TYL-2 ja TL-10. Asemakaavan tunnus: Asemakaavan päiväys: XX.2018 Kaavan laatija: Uudenkaupungin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Vireilletulo Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen sijainti on merkitty kartalle punaisella pisteellä. Kaava-alue sijaitsee 1,5 km kaupungin keskustasta länteen.

3 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 3 / Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos Satama-Kainpirtti Asemakaavoitus on tullut vireille sataman aloitteesta. Asemakaavan muutoksella pyritään ratkaisemaan sataman kasvava tilantarve ja sitä kautta turvaamaan kaupungin ja koko seutukunnan elinkeinoelämän hyvien kehitysnäkymien jatkuminen. Lyhyen kuljetusmatkan päässä sijaitseva, toimiva satama on varsinkin satamasidonnaiselle teollisuudelle elinehto

4 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 4 / Selostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaavamuutosalueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavamuutoksen kuvaus Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavamuutoksen vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamuutoksen toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 (Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan poistokartta, merkinnät ja määräykset Asemakaavan muutos, asemakaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan seurantalomake Rakennusinventointi Vedenalaisinventointi Lausunnot, mielipiteet Tonttijakoehdotus)

5 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 5 / Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - kaupunginhallituksen päätös käynnistämisestä kuulutus vireille tulosta osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä luonnos nähtävillä ehdotus nähtävillä - hyväksyminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavoituksen vireilletulosta, kaavaehdotuksesta ilmoitettiin kaupungin verkkosivuilla, paikallislehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla nähtävilläoloaikoina. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavoitettavan alueen pinta-ala on n.38,5 ha. Kaavoitettavan alueen muodostavat Uudenkaupungin Sataman alue sekä sitä ympäröivät tontit. Kaavoitettava alue opaskartalla Sataman alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu LS-4 ja LS- 5 merkinnällä satama-alueeksi. Kaavan tarkoituksena on tutkia ja osoittaa sataman mahdolliset laajenemissuunnat.

6 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 6 / Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö Uudenkaupungin satama-alue sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä kaupungin keskustasta. Alue rajoittuu lännessä ja etelässä merialueeseen, idässä vastaan tulee Kainpirtin alue. Kainpirtin alueella on sekä pientalotontteja että pienteollisuuttaa. Aivan sataman kentän vieressä on VPK:n paviljonki, joka on rakennusinventoinnissa luokiteltu paikalliseksi, kaupunkikuvallisesti, rakennushistoriallisesti ja aatehistoriallisesti arvokkaaksi Satamakentän laajennus VPK:n paviljongin eteläpuolella Sataman pohjoispuolella olevalla telakka-alueella toimii Uudenkaupungin Työvene Oy. Yritys tarvitsee toiminnassaan sataman ja telakan välistä vesialuetta. Satama-alueelle johtaa käytöstä poistunut pistoraide, joka on satamakentältä osittain jo purettu.

7 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 7 / 21 Satama ja Uudenkaupungin Työveneen telakka Rakennusinventointi on tehty ja täydennetty sataman alueen rakennusinventoinnin yhteydessä Luonnonympäristö Alueella on hoitamattomia puisto- ym. yleisiä alueita, joissa kasvaa satunnaisesti puustoa. Ympäristö on vahvasti ihmistoiminnan muokkaamaa. Vesistön osalta alue on ihmistoiminnan kannalta aktiivista aluetta, jossa on ollut satama-, laivanrakennus- ja muuhun merenkulkuun liittyvää toimintaa satojen vuosien ajan. Alueella on tehty myös useita ruoppausja täyttötoimenpiteitä. Kaava-alueella on tehty muinaismuistolain (295/1963) 13 :ään perustuen arkeologinen vedenalaisinventointi mahdollisten ennetään tuntemattomien muinaisjäännösten turvaamiseksi. Maanomistus Sataman alue on Uudenkaupungin Satama Oy:n omistuksessa. Osa asuin/liiketonteista ja Kalasatamantien pohjoispuolella olevat teollisuustontit ovat yksityisomistuksessa. Muu alue on kaupungin omistuksessa, osa vuokrattuna pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. VPK käyttää paviljongin tonttia kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen nojalla. Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto päätti tuolloin luovuttaa vapaaehtoisen palo- ja pelastuskunnan käyttöön harjoitus-, kokous- ja juhlapaikaksi päätöksessä tarkemmin selostetun Kainpirtin alueen.

8 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 8 / 21 Kaupungin maanomistus sinisellä, vuokratut tontit keltaisella 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaavassa, joka on ympäristöministeriön vahvistama , alue on merkitty käyttötarkoituksella LS 901 satama-alue, valtakunnallisesti merkittävä kalasatama ja TP 906 keskustan satamatoimintoja tukeva työpaikka- ja yritysalue.

9 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 9 / 21 Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Keskeisen alueen yleiskaavassa, joka on vahvistettu , alue on pääosin osoitettu satama-alueeksi (LS), yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK, PK-1) ja teollisuus- ja varastoalueeksi (T).

10 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 10 / 21 Ote keskeisten alueiden osayleiskaavasta Asemakaava Alueella on voimassa vahvistunut asemakaava. Suunnittelualue on asemakaava mukaista satama-aluetta ja siihen rajoittuvaa huvi- ja viihdepalvelujen (PV-1), sekä asuin-, liike- ja käsityöteollisuusrakennusten (ALT-1) korttelialuetta. Kaavamääräykset: ALT - 1 ASUIN-, LIIKE- JA KÄSITYÖTEOLLISUUSRAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Tontille sallitusta kerrosalasta saa käyttää enintään 1/3 liike- ja käsityöteollisuustiloja varten. Autopaikkoja on varattava yksi asuntoa kohden ja yksi liike- tai käsityöteollisuuskerrosalan 120 m 2 kohden. EV SUOJAVIHERALUE. Alueelle saa sijoittaa opastaulun. LRS SATAMARAIDEALUE. Alueella saa säilyttää tyhjiä junan vaunuja. LS-4 SATAMA-ALUE Alueelle sallitaan satamaa palvelevien toimisto-, huolto- ja varastotilojen rakentaminen sekä laiturien ja niihin tarvittavien rakennelmien rakentaminen. Kaikkiin alueelle sijoitettaviin rakennelmiin ja laitteisiin on haettava rakennuslupa tai toimenpidelupa. Alueen rantaviivaa voidaan muuttaa täyttämällä, mutta toimenpiteelle on haettava erillinen lupa.

11 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 11 / 21 Louhittaessa muodostuvat jyrkänteet tulee aidata PV-1 ja VP-2 alueisiin rajoittuen siten, että em. alueille ei synny putoamisvaaraa. LS-5 SATAMA-ALUE Kalasatama. Alueen rantaviivaa voidaan muuttaa täyttämällä, mutta toimenpiteelle on haettava erillinen lupa. Alueelle sallitaan kalasataman toimintoihin liittyvä toimisto, varasto ja tuotantotilan rakentaminen sekä sataman varastointitilan rakentaminen. PV-1 HUVI- JA VIIHDEPALVELUJEN KORTTELIALUE. Alueella on vanha vapaapalokunnan tanssipaviljonki, joka on suojeltu. Rakennuksen käyttötarkoitusta ei saa muuttaa. Alueelle saa rakentaa talousrakennuksen kaavassa osoitetulle rakennusalalle. Olemassa olevat talousrakennukset voidaan säilyttää ja niitä saa korjata näiden käyttötarkoitusten puitteissa. W - 2 VESIALUE Alueelle saa sijoittaa laitureita satamaa varten. Ote ajantasa-asemakaavasta

12 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 12 / 21 Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut lainvoimaiseksi Kiinteistörekisteri Kaupunki ylläpitää kaava-alueella kiinteistörekisteriä. Kiinteistöt ja 1-64 on rekisteröity Kiinteistö on rekisteröity Rakennuskiellossa. Kiinteistöt ja 2 on rekisteröity Molemmat rakennuskiellossa. Kiinteistö on rekisteröity Pohjakartta Alueen pohjakartta on ajantasainen ja se täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista JHS 185:ssä annetut vaatimukset. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Satama tarvitsee toiminnan laajentuessa lisää maa-aluetta. Erityisesti traileriliikenne on kasvanut viimeisen vuoden aikana ja tulee näillä näkymin kasvamaan edelleen. Hepokarin sataman liikenne on pääasiassa ro-ro liikennettä, vuosiliikenteen ollessa yli henkilöautoa ja traileria. Liikennemäärä kasvaa ennusteen mukaan n. 5 % ja tilantarve n m² vuosittain. Sataman merkitys kaupungin ja koko seutukunnan elinkeinoelämälle on erittäin suuri. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Yleiset tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on selvittää satama-alueen laajenemismahdollisuudet ja tukea näin koko seutukunnan kehittämistä. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Maakuntakaavasta johdetut tavoitteet: Alueella on voimassa vahvistettu Varsinais-Suomen maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty satama-alueeksi, valtakunnallisesti merkittäväksi kalasatamaksi ja keskustan satamatoimintoja tukevaksi työpaikka- ja yritysalueeksi. Vireillä oleva asemakaavaratkaisu toteuttaa maakuntakaavaa, koska asemakaava tukee ja täydentää maakuntakaavassa määriteltyjä aluevarauksia.

13 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 13 / 21 Yleiskaavasta johdetut tavoitteet: Alueella on voimassa keskeisen alueen yleiskaava vuodelta Yleiskaava on vanhentunut ja keskusta-alueen yleiskaavan muutos on vireillä. Muut tavoitteet: Satamatoimintojen ja satama-alueen muiden toimijoiden tarpeiden yhteensovittaminen. Satamaan johtavan pistoraiteen säilyminen. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoituksesta on päätetty kaupunginhallituksessa Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkisuunnittelussa ja päivätty Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ) Asemakaavamuutoksen osallisena ovat kaavamuutosalueella olevien rakennusten ja tonttien omistajat sekä tonttien vuokralaiset. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus kirjallisesti tai suullisesti esittää mielipiteitä kaavan vaikutuksista ja kaavaprosessista. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavan käynnistämisen ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman (MRL 63 ) nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole jätetty mielipiteitä. Luonnosvaiheen nähtävillä olo Kaupunginhallitus asetti kaavaluonnoksen virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asiasta ilmoitettiin Uudenkaupungin ja Vakka- Suomen Sanomissa 2018 ja kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Kaavaluonnoksesta ei jätetty huomautuksia / jätettiin huomautus. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo Kaupunginhallitus asetti kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 2018 väliseksi ajaksi. Asiasta ilmoitettiin Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen Sanomissa Kaava-asiakirjoihin on voinut tutustua kaupungin

14 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 14 / 21 www-sivuilla sekä Kaupunkisuunnittelussa ja palvelupiste Passarissa nähtävillä olon ajan. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia / jätettiin muistutus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan xx.xx.xxxx. 5. Asemakaavan kuvaus Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnittelussa on tutkittu erityisesti rakennetun ympäristön suojelun ja satamatoimintojen/elinkeinoelämän vaatimusten välistä ristiriitaa. Sataman laajenemismahdollisuudet ovat rajalliset. Ensisijainen laajenemissuunta on Kainpirtintien suunta. Kainpirtintien varrella kahden rakennuksen suojelumerkintä puretaan, koska rakennukset ovat huonokuntoisia eikä niitä sijaintinsa puolesta ole tarkoituksenmukaista enää ryhtyä korjaamaan VPK:n paviljonki, jota on käytetty yhdistyksen omissa tilaisuuksissa ja aiemmin myös vuokrattu ulkopuolisille. Viime vuosina käyttö on vähentynyt; VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovatkin päätyneet siihen, että VPK voi luopua paviljongista, mikäli kaupunki luovuttaa VPK:lle asemakaavoitetun tontin paloaseman läheisyydestä. Yhdistys tarvitsee erityisesti halli- ja lämmintä varastotilaa, ei niinkään juhlaja kokoontumistiloja. Paviljongin merkitys kokoontumis- ja juhlatilana on vähentynyt viimeisten vuosien aikana sen ympäristön muututtua olennaisesti teollisemmaksi. Rakennus on myös päässyt pahasti rapistumaan talkootyön suosion hiivuttua.

15 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 15 / 21 Näkymä satamasta VPK:n paviljongin suuntaan Paviljongilta länteen

16 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 16 / 21 Paviljongin piha-alue VPK omistaa kaupunkialueella myös torin kulmalla olevan kivirakennuksen. Rakennus on osittain vuokrattu ulkopuolisille liiketilaksi, mutta sieltä löytyy myös kokoontumistiloja. Paviljonkia vastaavia, rakennus- ja kulttuurihistoriallisia ja edelleen alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavassa käytössä olevia rakennuksia löytyy kaupungista muitakin. Yliselläkadulla sijaitseva 1900-luvun alkupuolella rakennettu Työväentalo, tilausravintolana nykyään toimivat Vallila sekä Pryki, joka on alun perin ollut asuin-, liike- ja teollisuusrakennus. Maaseudulla, liitoskuntien alueilla kokoontumistiloja ovat olleet seurantalot, joita on edelleen useampi käytössä Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa. Satamakentän laajenemismahdollisuus vesialuetta täyttämällä tukee sataman pitkän tähtäimen laajenemissuunnitelmaa. Täyttäminen on hidasta johtuen täyttöön vaadittavan kiviaineksen saatavuudesta. Osa täyttöalueesta osoitetaan lisäalueeksi tonttiin Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus T-5 ja kaavamääräykset säilyvät ennallaan. Alueelle on laadittu arkeologinen vedenalaisinventointi. Inventoinnin perusteella asemakaavalla ei ole vaikutusta vedenalaisiin muinaisjäännöksiin tai kulttuuriperintökohteisiin, koska tutkimusalueella ei havaittu mitään arkeologisesti kiinnostavaa.

17 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 17 / 21 Kainpirtintien tontit ovat pääsääntöisesti teollisuusaluetta. Kainpirtintien päässä oleva kiinteistö on osoitettu asemakaavassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueeksi. Toiminto sopii alueen ympäristö huomioon ottaen alueelle sen nykyistä käyttötarkoitusta (ALT) paremmin. Osa raidealueesta osoitetaan kalasataman tarpeisiin. Raidealue ei ole tällä hetkellä liikennekäytössä. Alueen poikki kulkee enää yksi raidelinja, joka on tarkoitus myös säästää. Kalasataman alueesta on laadittu kehittämissuunnitelma, jossa raidealueesta on kaavailtu pysäköintitilaa ja raskaan liikenteen kääntöpaikkaa. Kalasatamantiellä kaksi teollisuustonttia (TL-10) siirtyy korttelista 7 kortteliin 9, koska niitä kortteliin 7 yhdistänyt tontti poistuu kaavamuutoksella. Rajat ja kaavamääräykset säilyvät ennallaan. 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa osoitetaan satamatoimintoja varten tarpeelliset lisäalueet sekä suojaviheralueet. Alueen kulkuyhteydet on kattavasti ratkaistu vahvistuneella asemakaavalla. mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 38,3 ha, josta korttelialuetta on 37,79 ha. Kortteleiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m². 5.3 Aluevaraukset Kaavassa osoitetaan alueita sataman laajenemiselle ja teollisuudelle sekä suojaviheralueet satamatoimintojen ja asuinkorttelin välille. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan satamatoimintojen kehittäminen ja vahvistetaan koko seutukunnan kilpailukykyä. Kalasatamaan liitettävän alueen käyttöä voidaan tehostaa tekemällä alueesta pysäköintitilaa ja mm. raskaan liikenteen kääntöpaikka. VPK.n paviljonki tullaan purkamaan kaavan laillistuttua. Kaupunki osoittaa VPK:lle paloaseman lähistöltä tontin hallin rakentamista varten. Paviljonki on ollut aatehistoriallisesti arvokas rakennus, mutta sen merkitys on aikojen saatossa vähentynyt.

18 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 18 / 21 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen / muutoksen suunta Yhdyskuntarakenne Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Työpaikat, elinkeinot Tukeutuu olemassa olevaan tieverkostoon ja muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Ei vaikuta suoranaisesti julkisiin palveluihin. Ei suoranaisia vaikutuksia yksityisiin palveluihin Parantaa Sataman toimintaedellytyksiä ja sitä kautta vaikuttaa positiivisesti koko seutukunnan elinkeinoelämään Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / muutoksen suunta Kaupunkikuva Ei suoranaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan Vaikutukset luontoon ja maisemaan / muutoksen suunta 0 Luonnonolot Ei suoranaisia vaikutuksia alueen luonnonoloihin. 0 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen / muutoksen suunta Liikenne Parantaa Sataman liikenteellisiä järjestelyjä + Yhdyskuntatekninen Ei suoranaisia vaikutuksia alueen yhdyskuntatekniseen huoltoon huolto Vaikutukset talouteen / muutoksen suunta 0 Kaavatalous Alueet pystytään ottamaan tehokkaammin käyttöön + Vaikutukset terveyteen / muutoksen suunta Ympäristöhäiriöt Alueelta ei ole tiedossa ympäristöhäiriöitä. 0 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin / muutoksen suunta Sosiaalinen ympäristö Ei vaikutuksia sosiaaliseen ympäristöön. Vaikutukset kulttuuriin / muutoksen suunta 0 Rakennussuojelu Huonokuntoisen, mutta aatehistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelu purkaantuu. -

19 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 19 / Kaavamerkinnät ja määräykset

20 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 20 / 21

21 Sataman ja Kainpirtin asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 21 / Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava toteutuu alueen toimijoiden aikataulujen mukaan. Sataman kenttäalueen laajeneminen alkaa välittömästi asemakaavan muutoksen voimaan tultua. Yksityisten maanomistajien tonttien osalta asemakaava toteutuu maanomistajien omien aikataulujen mukaan. Suukarintien liikennejärjestelyjen yhteydessä satamaraidealueelta poistetaan tien länsipuolella päättyvät raideosuudet. Vesialueen täyttö tapahtuu pitkällä aikavälillä. Uusikaupunki ,

22 OAS, (8) KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAMA KAINPIRTTI Tutkitaan sataman laajenemismahdollisuuksia VPK:n paviljongin tontille ja täyttämällä merialuetta Suunnittelun tavoitteet ja alue Satamatoimintojen laajentuminen aiheuttaa paineita myös sataman maa-alueen laajentamiselle. Asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia satamatoimintojen sijoittamiselle Hepokarissa. Osallistuminen ja aineistot Kaavoitukseen liittyvät ilmoitukset julkaistaan Uudenkaupungin Sanomissa ja Vakka-Suomen Sanomissa sekä seuraavissa paikoissa: Kaupunkisuunnittelun osastolla kaupungintalon 3. kerroksessa Passarissa osoitteessa Rauhankatu 4 verkkosivuilla Mahdollisista kuulemistilaisuuksista tullaan ilmoittamaan samoin.

23 OAS, (8) KAUPUNKISUUNNITTELU Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään esittämään viimeistään Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Hallinto- ja kehittämiskeskus, Kaupunkisuunnittelu, PL 20, UUSIKAUPUNKI. Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa. Alueen suunnittelussa osallisia ovat: maanomistajat alueen naapurustossa, asukkaat ja yritykset seurat ja yhdistykset asiantuntijaviranomaiset Vaikutusten arviointi Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, kaupunkikuvaan, virkistykseen, maisemaan ja liikenteeseen sekä laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kaupungin asiantuntijat. Suunnittelun taustatietoa Asemakaavoitus on tullut vireille sataman aloitteesta. Satama tarvitsee toiminnan laajentuessa lisää maa-aluetta. Erityisesti traileriliikenne on kasvanut viimeisen vuoden aikana ja tulee näillä näkymin kasvamaan edelleen. Hepokarin sataman liikenne on pääasiassa ro-ro liikennettä, vuosiliikenteen ollessa yli henkilöautoa ja traileria. Liikennemäärä kasvaa ennusteen mukaan n. 5 % ja tilantarve n m² vuosittain.

24 OAS, (8) KAUPUNKISUUNNITTELU Kuvia sataman nykytilanteesta Sataman merkitys kaupungin ja koko seutukunnan elinkeinoelämälle on erittäin suuri. Lyhyen kuljetusmatkan päässä sijaitseva, toimiva satama on varsinkin satamasidonnaiselle teollisuudelle elinehto. Alueella on voimassa vahvistunut asemakaava. Suunnittelualue on asemakaava mukaista satama-aluetta ja siihen rajoittuvaa huvi- ja viihdepalvelujen (PV-1), teollisuus- ja liikerakennusten (TL-10) sekä asuin-, liike- ja käsityöteollisuusrakennusten (ALT-1) korttelialuetta. Ote ajantasa-asemakaavasta Vakka-Suomen maakuntakaavassa, joka on vahvistettu vuonna 2013, alue on merkitty käyttötarkoituksella LS 901 satama-alue,

25 OAS, (8) KAUPUNKISUUNNITTELU valtakunnallisesti merkittävä kalasatama ja TP 906 keskustan satamatoimintoja tukeva työpaikka- ja yritysalue. Satama-alueen maapinta-ala on n. 15 ha. Kaavan mukainen rakentamistehokkuus on 0,3, rakennusoikeudesta on käytetty noin puolet. Puolen hehtaarin alueelle trailereita mahtuu 60 kpl. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan sataman mahdollisia laajenemissuuntia. 1. VPK:n paviljongin kenttäalue Ensisijainen sataman laajenemisvaihtoehto on Kainpirtintien suuntaan. Kainpirtintien ja kaupungin suunnalle lähdettäessä tulee vastaan VPK:n paviljonki, joka on v vahvistetussa asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi. Kaavaprosessin tarkoituksena selvittää, voiko paviljongin suojelumerkinnän purkaa. VPK:n paviljongin kenttäalueesta osa on jo otettu satama-alueen laajenemisen yhteydessä käyttöön. Terminaalialueen laajennusvaihe syksyllä 2016 VPK:n paviljonki on rakennusinventoinnissa luokiteltu paikalliseksi, kaupunkikuvallisesti, rakennushistoriallisesti ja aatehistoriallisesti arvokkaaksi. Rakennusta on käytetty yhdistyksen omissa tilaisuuksissa

26 OAS, (8) KAUPUNKISUUNNITTELU ja sitä on myös vuokrattu ulkopuolisille. Viime vuosina käyttö on vähentynyt; VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovatkin päätyneet siihen, että VPK voi luopua paviljongista, mikäli kaupunki luovuttaa VPK:lle asemakaavoitetun tontin paloaseman läheisyydestä. Yhdistys tarvitsee erityisesti halli- ja lämmintä varastotilaa, ei niinkään juhla- ja kokoontumistiloja. Paviljongin merkitys kokoontumis- ja juhlatilana on vähentynyt viimeisten vuosien aikana sen ympäristön muututtua olennaisesti teollisemmaksi. Rakennus on myös päässyt pahasti rapistumaan talkootyön suosion hiivuttua. VPK omistaa kaupunkialueella myös torin kulmalla olevan kivirakennuksen. Rakennus on osittain vuokrattu ulkopuolisille liiketilaksi, mutta sieltä löytyy myös kokoontumistiloja. Paviljonkia vastaavia, rakennus- ja kulttuurihistoriallisia ja edelleen alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavassa käytössä olevia rakennuksia löytyy kaupungista muitakin. Yliselläkadulla sijaitseva 1900-luvun alkupuolella rakennettu Työväentalo, tilausravintolana nykyään toimivat Vallila sekä Pryki, joka on alun perin ollut asuin-, liike- ja teollisuusrakennus. Maaseudulla, liitoskuntien alueilla kokoontumistiloja ovat olleet seurantalot, joita on edelleen useampi käytössä Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa. VPK:n paviljongin jäljellä olevan tontin alueelle mahtuisi trailereita n. 45 kpl. Määrä vastaa ennustettua, yhden vuoden tilantarpeen kasvua. Tämän tontin osoittaminen satama-alueeksi mahdollistaa satama-alueen ulottamisen myös laajemmalle ja parantaisi näin ollen tilannetta pidemmälläkin ajalla. Paviljonkia ympäröivät alueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista teollisuusaluetta. Näiden osalta tutkitaan myös mahdollisuutta muuttaa niitä satamatoimintojen alueiksi. 2. Vesialue sataman edustalla Vesialuetta täyttämällä sataman maa-aluetta pystytään laajentamaan voimassaolevan asemakaavan puitteissa vielä n m². Vajaan puolen hehtaarin täyttäminen vaatii irtolouhosta n m³. Louhoksen hinta on n. 6 /m³, mikäli käytetään lähiseudun rakennustyömailta saatavaa ylijäämäkiviainesta. Tämä tekee täyttämisestä myös hidasta, sillä täyttöön vaadittavan kiviaineen saatavuus on ajoittaista. Varta vasten täyttöä varten hankitun kiviaineksen hinta on kaksinkertainen. Täyttämiseen vaaditaan Aluehallintoviranomaisen lupa ja täyttömahdollisuuskin on asemakaavasta ja satama/telakka- alueen muista toimijoista johtuen rajallinen. Satama-alueen laajentuminen merialuetta täyttämällä voisi olla mahdollista pitkällä aikavälillä 3. Telakanmäki Sataman pohjoispuolella sijaitseva Telakanmäki on täyteen rakennettu ja aktiivisessa teollisuuskäytössä; alueelle on toteutumassa vuoden

27 OAS, (8) KAUPUNKISUUNNITTELU aikana lisärakentamista n k-m², joten se ei ole potentiaalinen kasvusuunta. 4. Kalasataman alue Myöskään kalasatama-alueen käyttöönotto muuhun satamatoimintoon ei ole mahdollista. Kalasataman alueelle on investoitu viimeisten vuosien aikana runsaasti. Uudenkaupungin kalasatama on valtakunnallisesti merkittävä kalasatama, jolla sijaitsee mm. pakastamo ja kalankäsittelyalan yrityksiä. Asemakaavoitettava alue Maanomistus Sataman alue on Uudenkaupungin Satama Oy:n omistuksessa. Osa asuin/liiketonteista ja Kalasatamantien pohjoispuolella olevat teollisuustontit ovat yksityisomistuksessa. Muu alue on kaupungin omistuksessa, osa vuokrattuna pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. VPK käyttää paviljongin tonttia kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen nojalla. Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto päätti tuolloin luovuttaa vapaaehtoisen palo- ja pelastuskunnan käyttöön harjoitus-, kokous- ja juhlapaikaksi päätöksessä tarkemmin selostetun Kainpirtin alueen.

28 OAS, (8) KAUPUNKISUUNNITTELU Lisätietoja Leena Viljanen, kiinteistöinsinööri p leena.viljanen@uusikaupunki.fi Annakaarina Lamminpää, kaavasuunnittelija p annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi Leena Arvela-Hellén, kaupunginarkkitehti p leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fi

29 OAS, (8) KAUPUNKISUUNNITTELU

30 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm Kaavan nimi Sataman ja Kainpirtin alueen asemakaavamuutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Ak0524 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 38,3025 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 38,3025 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 38, , ,41 0, A yhteensä -0, P yhteensä -0, Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 6, , ,94 0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 31, , ,30 1, E yhteensä 0,1226 0,3-0,1594 S yhteensä M yhteensä W yhteensä -1,1461 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2-2

31 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 38, , ,41 0, A yhteensä -0, ALT -0, P yhteensä -0, PV -0, Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 6, , ,94 0, T 5, , ,00 0, TL 0, , ,60 0, TYL 0,1795 2, ,50 0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 31, , ,30 1, Kadut 0,3892 1,2 0,1750 LS 31, , ,30 1, LRS -0,3998 E yhteensä 0,1226 0,3-0,1594 EV 0, ,0-0,1594 S yhteensä M yhteensä W yhteensä -1,1461 W -1,0639 W-2-0,0822 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2-2 Asemakaava 2-2

32 Kohde A Uusikaupunki i Uusikaupunki Uusikaupunki Osoite Postinumero Hepokarintie Rakennukset ja rakennelmat 1 Muu rakennus 2 Muu rakennus

33 Kohde Historia ja ympäristö A Uusikaupunki i Aluetyypit Historialliset tilatyypit Asutushistoria Satama Tontti, asuntotontti Lohkomistiedot epäselvät. Lähiympäristö Satama- ja telakkarakennuksia sekä rakennuskantaa luvuilta ja ja lukujen vaihteesta. Pihapiiri Alueeseen kuuluu eri-ikäisiä satamarakennuksia sekä VPK:n kenttäpaviljonki. Alue rajautuu etelässä mereen. Rakennusten ympärillä on pääosin asvalttia. Paviljongin ympärillä on nurmea ja puita, ja alue on aidattu verkkoaidalla. Portti on lukittu. Arkeologinen kohde Ei Kulttuurihistorialliset arvot Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Perustelut Paikallinen Kiinteistö kuuluu Uudenkaupungin kaupungille. Eri-ikäisten satamahallien lisäksi alueella on vuonna rakennettu kenttäpaviljonki. Rakennus on vuoden 1947 asussa. Muut tiedot Lähteet Inventointi: Maija Ala-Jääski ja Mari Jalava Yhteenveto Kiinteistö kuuluu Uudenkaupungin kaupungille. Eri-ikäisten satamahallien lisäksi alueella on vuonna rakennettu kenttäpaviljonki. Rakennus on vuoden 1947 asussa. Inventoinnit Uudenkaupungin sataman alueen inventointi Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 2 /6

34 Kohde A Uusikaupunki i Satamahalleja Teija Mustonen Satamahalleja Teija Mustonen Paviljonki etelästä Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 3 /6

35 Kohde Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Muu rakennus Muu rakennus Rakennusvuosi Muutosvuodet Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Kulttuuripalvelu Kulttuuripalvelu Kerroslukumäärä 1 Perustus Runko Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Rakennushistoria Nurkkakivet Ranko Vaihteleva ponttilauta Vaaleankeltainen Satula Pelti - saumattu, Pelti Hyvä Ei Vuonna 1886 kaupunginvaltuusto lahjoitti sataman läheisyydessä sijaitsevan Kivikkomäen VPK:lle juhlakentäksi. Kenttä raivattiin tasaiseksi ja täytteenä käytettyyn purjelaivojen painolasteja. Rakennusmestari D.A. Lönnrothin piirustusten mukaan rakennettiin paviljonki ravintola Odotuksen länsipuolelle. Paviljonki rakennettiin paaluille ilman seiniä. Lattia tehtiin lankuista, sisäkatto höylätyistä laudoista. Sisäänkäynti sijoitettiin rakennuksen eteläpuolelle. Pohjoispuolelle rakennettiin pieni keittiö. Talon pituus oli 21 m, leveys 15 m. Paviljonkia käytettiin yhdistyksen omissa juhlatilaisuuksissa ja sitä myös vuokrattiin ulkopuolisille. Vuonna 1904 kirvesmiehet J.F. Sundqvist ja A.K. Kumelius tekivät rakennukseen laajennustöitä. Paviljongin kolmelle sivulle rakennettiin seinät ja rakennus maalattin tummankeltaiseksi. Rakennusta laajennettiin kolme metriä molempiin suuntiin. Länsipäädyn lattiaa kohotettiin esityksiä varten. Paviljongin eteläsivu jätettiin avoimeksi ja sitä peittivät verhot. Museon Informaatioportaali Sivu 4 /6

36 Vuonna 1947 rakennusmestari Lauri Pajunen teki piirustukset paviljongin korjausta varten. Rakennuksen itäpäähän tehtiin lisäraput ja etelä-, länsi- ja itäpäähän laitettiin ikkunat. Vuonna 1948 tehtiin sisustustöitä, mm. seinien ja katon laudoitus. Muut tiedot Kulttuurihistorialliset arvot Vuonna 1915 kenttä oli Uudessa kaupungissa majailevan venäläisen sotaväen hallussa. Aatehistoriallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Suunnittelijat Pajunen Lauri, Rakennusmestari Suunnittelija Lönnroth D. A., Rakennusmestari Suunnittelija Paviljonki etelästä Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 5 /6

37 Kohde Rakennus 2 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Muu rakennus Purettu Muut tiedot Ei Satamatoimisto Satamatoimisto Teija Mustonen Satamatoimisto Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 6 /6

38 Kohde Uusikaupunki V Osoite Kainpirtintie 9 Postinumero Rakennukset ja rakennelmat 1 Muu rakennus, Muu asuinrakennus, Asuinrakennus 2 Muu rakennus

39 Kohde Historia ja ympäristö Aluetyypit Historialliset tilatyypit Asutushistoria Lähiympäristö Pihapiiri Arkeologinen kohde Satama Tontti, asuntotontti Lohkottu Uusikaupunki I:stä vuonna Lohkomistiedot epäselvät. Kiinteistöön kuuluvan rakennuksen on rakentanut Alfred Sjöhalm. Se on kuulunut mm. Kude Oy:lle, jolloin rakennuksessa asui tehtaan työväkeä. Ympärillä on rakennuskantaa lukujen vaihteesta sekä varastohalleja. Eteläpuolella on VPK:n juhlakenttä ja paviljonki. Lännsessä satama- ja telakkarakennuksia. Kallioista maastoa, nurmea, hedelmäpuita, koivuja, pensaita. Kiinteistöä rajaa sen länsilaidalla lauta-aita. Kiinteistöön kuuluvat 1900 rakennettu asuinrakennus ja 1947 rakennettu varastorakennus. Ei Kulttuurihistorialliset arvot Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Perustelut Paikallinen Kiinteistöön kuuluvat 1900 rakennettu asuinrakennus ja 1947 rakennettu varastorakennus. Molemmat ovat säilyttäneet rakennusaikansa tyylipiirteet hyvin. Muut tiedot Lähteet Inventointi: Maija Ala-Jääski ja Mari Jalava Yhteenveto Kiinteistöön kuuluvat 1900 rakennettu asuinrakennus ja 1947 rakennettu varastorakennus. Molemmat ovat säilyttäneet rakennusaikansa tyylipiirteet hyvin. Inventoinnit Uudenkaupungin sataman alueen inventointi Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 2 /6

40 Kohde Kiinteistö lännestä Teija Mustonen Kiinteistö idästä Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 3 /6

41 Kohde Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Muu rakennus, Muu asuinrakennus, Asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakennusvuosi 1900 Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Asuminen Asuminen Kerroslukumäärä 1 Asuin- ja liikehuoneistoja Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Rakennushistoria Erityispiirteet 3 Luonnonkivi - laasti Vaihteleva ponttilauta Vaalean keltainen Satula Pelti - saumattu, Pelti Kohtalainen Ei Rakennuksessa on ollut aikaisemmin kuusi asuntoa, joissa jokaisessa keittiö ja kamari, jotka muutettu kolmeksi asunnoksi 1960-luvun jälkeen. Ovet vaihdettu. Pohjoissivulla on kolme satulakattoista umpikuistia. Rakennuksessa on vanhat ikkunat. Pohjoissivu Teija Mustonen Kuisti pohjoissivulla Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 4 /6

42 Itäpääty ja pohjoissivu Teija Mustonen Länsipääty Teija Mustonen Itäpääty Teija Mustonen Eteläsivu Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 5 /6

43 Kohde Rakennus 2 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Muu rakennus Muu ulkorakennus Rakennusvuosi 1947 Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Asumisen oheistoiminnot Asumisen oheistoiminnot Kerroslukumäärä 1 Perustus Runko Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Erityispiirteet Luonnonkivi - laasti Ranko Pystylauta, peiterimoitettu, Pystylauta Vihreä Pulpetti Pelti - profiloitu, Pelti Kohtalainen Ei Rakennuksessa on vanhat ovet ja ikkunat. Eteläpääty Teija Mustonen Länsisivu Teija Mustonen Museon Informaatioportaali Sivu 6 /6

44 Uusikaupunki Uudenkaupungin Satama Viistokaikuluotaus 13. ja Uudenkaupungin Sukelluskeskus Oy Sauli Lalla Merinorpat Ay Kari Saramo 1

45 Tiedot Kunta: Alue/paikka: Tutkimuksen laatu: Tarkoitus: Tutkimuksen koordinoija: Tutkimuksen suorittajat: Kenttätyöaika: 13. ja Inventointialueen laajuus: Kaavaluonnoskartta Uusikaupunki Uudenkaupungin satama Viistokaikuluotaus Muinaisjäännösten kartoitus Sauli Lalla Uudenkaupungin Sukelluskeskus Oy / Sauli Lalla Merinorpat Ay / Kari Saramo 2

46 1. Johdanto Uudenkaupungin Sukelluskeskus Oy ja Merinorpat Ay suoritti Uudenkaupungin Sataman edustan tutkinnan viistokaikuluotauksella kesäkuussa Työ suoritettiin Uudenkaupungin kaupungin toimeksiantona alueen kaavoitushankkeeseen liittyen. Kenttätyöt suoritettiin 13. ja Työhön osallistuivat Uudenkaupungin Sukelluskeskuksen Oy:n Sauli Lalla sekä Merinorpat Ay:n Kari Saramo. Hankealueelta ei ollut varmaa tietoa ennen viistokaikuluotausta vedenalaisista hylyistä tai muista muinaisjäännöksistä. Nyt suoritetun tutkinnan tarkoituksena oli kartoittaa hankealue mahdollisten tuntemattomien muinaisjäännösten paikantamiseksi. Hankealueen välittömästä läheisyydestä tunnetaan ajoitukseltaan määrittelemätön nk. Suukarin hylky. Hylky paikannettiin tutkinnan yhteydessä. Tutkitulta alueelta ei löydetty muita hylkyjä tai kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2. Tutkimusalue Tutkimusalueen kenttätyöt suoritettiin 13. ja Tutkinta suoritettiin viistokaikuluotaamalla. Viistokaikuluotaus perustuu veneen perässä veden alla vedettävän luotaimen lähettämiin äänisignaaleihin, jotka heijastuvat merenpohjan pinnanmuodoista tms. pohjalla poikkeavista muodoista takaisin luotaimen vastaanottimeen. Viistokaikuluotaus tuottaa kuvallista dataa pohjatopografiasta kohtisuoraan merenpohjan yläpuolelta. Pinnanmuotoja, sedimenttilaatuja ja mahdollisia ihmistoiminnasta peräisin olevia kohteita voidaan havainnoida reaaliaikaisesti työveneessä olevan tietokoneen näytöltä. Viistokaikuluotauksellakaan ei kaikkia merenpohjalla olevia kohteita pystytä aina havaitsemaan. Pohjan sedimenttilaatu, kohdemateriaali ja mm. käytetty luotaustaajuus vaikuttavat siihen miten selkeästi kohteet erottuvat ympäröivästä pohjatopografiasta. Viistokaikuluotauksella ei voida havaita sedimentin sisälle hautautuneita kohteita. Tietokoneeseen liitetyllä DGPS-vastaanottimella saadaan jokaiselle luotausajolle ja havaituille pohjan poikeavuuksille sijaintitedot. Mittaustarkkuuteen vaikuttaa mm. käytetyn DGPS vastaanottimen laitekohtainen mittaustarkkuus että työveneeseen asennetun DGPS vastaanottimen ja vedessä kulkevan luotaimen välinen etäisyys. Tarkkuus DGPS vastaanottimella on alle 1m. 3

47 4. Viistokaikuluotauksen tulokset Uudenkaupungin Sataman viistokaikuluotaukseen käytettiin Uudenkaupungin Sukelluskeskus Oy:n Humminbird 1198c SI combo ja MeriNorpat Ay:n Sonarbeam 150-A 400/900 viistokaikuluontainta. Käytetty kuvaustaajuus 900 khz. Kuvausalueen leveys 2 x 30 ja 2 x 40 metriä. Tutkittavan alueen systemaattinen viistokaikuluotaus suoritettiin seuraamalla veneen GPS karttaplotteriin tallennettuja ajolinjoja. Luodatuilla alueilla vedensyvyys vaihteli sataman edustalla 4-10m ja pienvenesatamassa 1.5-4m välillä. Pohja oli monin paikoin ruopattu ja pohjasedimentti inventointialueella oli alueelle tyypillistä moreenihiekkaa, jota peitti paikoitellen pehmeä mutakerros. Sataman penger oli pääosin ajettua kiveä ja alkuperäistä rantaviivaa ei tutkitulla alueella ollut muualla kuin Suukarin niemellä alueen ulkopuolella. Olosuhteet inventoinnille olivat hyvät. Tutkitulta alueelta ei havaittu potentiaalisia muinaisjäännöskohteita, Suukarin alueella sijaitsevaa hylkyä lukuun ottamatta. Yksittäiset viistokaikupoikkeamat olivat lähinnä telakan romua, puuparruiksi/tukeiksi tulkittuja kohteita ja muutama tasaperäinen vene. Luotauksessa havaittiin lisäksi edelleen käytössä olevia sataman vedenalaisia tukirakenteita kuten laituripilareita/- paaluja sekä merimerkkien ja venelaiturin ankkurointipainoja kiinnitysketjuineen. Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä hylkyjä ei tutkitulta alueelta löytynyt. Tutkinnan tuloksena voidaan todeta että mahdolliset hylyt ja tai muut muinaisjäänteet ovat jääneet vanhalle rantaviivalle nykyisen sataman aikaisempien laajennuksien alle tai viistokaikuluotauksella tutkittavaksi pyydetyn kaava-alueen ulkopuolella. Suukarin hylkyä ja telakan alueen romuja lukuun ottamatta alueella oli hyvin vähän poikkeavuutta pohjatopografiasta. Kuva 1. Telakan alueen romua n.6m syvyydessä, WGS 84- koordinaatit: 60: N 021: E 4

48 Kuva 2. Suukarin hylky, pituus n.26m, syvyys n. 3,5m. Sijainti WGS 84- koordinaatit: 60: N 021: E Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3. Sataman alueen kaavaluonnoskartta 5

49 5. Yhteenveto Uudenkaupungin Sataman kaava-alue kartoitettiin viistokaikuluotaimella alueella mahdollisesti olevien hylkyjen ja tuntemattomien muinaisjäännösten paikantamiseksi. Kaava-alueen rajalla olevaa Suukarin hylkyä lukuun ottamatta (kuva 2.) tutkitulta alueelta ei löydetty viistokaikuluotauksella havaittavia vedenalaisia hylkyjä tai muita muinaisjäännöksiä. Uusikaupunki Sauli Lalla Kari Saramo 6

50

51 Sisällysluettelo 1. Johdanto Arkisto- ja rekisteritiedot Yleiskartta Tutkimusalue ja luonnonympäristö Uudenkaupungin merellistä historiaa Luotausaineisto Kohteet Tulkinta Lähteet Painetut lähteet Elektroniset lähteet Kannen kuva: Suukarin hylyn viistokaikuluotauskuvat. Aineisto: Merinorpat Ay, Kuva: Pintafilmi Oy.

52 3 1. Johdanto Uudenkaupungin Satama-Telakka-Kainpirtin alueella on käynnissä kaavamuutoshanke, jonka yhteydessä Museovirasto on edellyttänyt vedenalaisen kulttuuriperinnön huomioimista kaavavalmistelussa (MV/173/ /2015). Arkeologista inventointia edellytettiin niille alueille, joille kaavamuutos osoittaa kasvavaa tai muuttuvaa käyttöä ja vesirakentamistoimia. Alueen vedenalaisia muinaisjäännöksiä ei tunneta riittävällä tarkkuudella, joten hankealueella suoritettiin muinaismuistolain (295/1963) 13 :ään perustuen arkeologinen vedenalaisinventointi mahdollisten ennestään tuntemattomien muinaisjäännösten turvaamiseksi. Tutkimuksen kustannuksista vastaa Uudenkaupungin kaupunki muinaismuistolain 15 :ään perustuen. Hankealueella tehtiin 13.6 ja Uudenkaupungin sukelluskeskus Oy:n ja Merinorpat Ay:n toteuttamana viistokaikuluotaus. Luotausaineisto todettiin tulkinnan yhteydessä osin arkeologiseen tutkimukseen sopimattomaksi, minkä johdosta yllämainittu työryhmä suoritti luotaustyön uudelleen ja aikana. Kiireisimmälle täyttöalueelle satama pyysi täyttölupaa Museovirastolle toimitetun viistokaikuluotausaineiston perusteella ja Museovirasto konsultoi Pintafilmi Oy:tä aineiston pohjanmuotojen tulkinnassa. Museovirasto antoi täyttöluvan rajatulle alueelle. Lisätietoja: tai Vesilahdella Eveliina Salo FM Meriarkeologi Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti) info@pintafilmi.com

53 4 2. Arkisto- ja rekisteritiedot Tutkimuksen laatu: Tutkimuksen syy: Alue: Peruskartta: Tutkittavan alueen laajuus: Tutkimuslaitos: Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tilaaja: Arkeologinen vedenalaisinventointi Maa- ja vesialueen käyttö Uusikaupunki, satama TM35 lehtijako L3244L Noin 20 hehtaaria Pintafilmi Oy FM meriarkeologi Eveliina Salo ja FM merigeologi Maija Huttunen Uudenkaupungin kaupunki Luotausaineisto: Uudenkaupungin Sukelluskeskus Oy ja Merinorpat Ay 13.6 ja ja ja Tulkintaraportti: Pintafilmi Oy Raportin jakelu: Uudenkaupungin kaupunki ja Museoviraston arkisto 3. Yleiskartta Kartta 1. Tutkimusalueen sijainti Uudenkaupungin edustalla on merkitty karttaan keltaisella. Karttapohja MML peruskartta. Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti)

54 5 4. Tutkimusalue ja luonnonympäristö Tutkimusalue sijoittuu Uudenkaupungin sataman alueelle, Hepokarin ja Suukarin edustojen vesialueelle. Inventoitava alue on kooltaan noin 20 hehtaaria. Tutkimusalue sijoittuu ihmistoiminnan kannalta aktiiviselle alueelle, jossa on ollut satama-, laivanrakennus- ja muuhun merenkulkuun liittyvää toimintaa ainakin satojen vuosien ajan. Nykyään alue on rannoiltaan täysin rakennettua ympäristöä. Suurin osa ranta-alueista on täyttömaata. Alueella on madaltumisen johdosta tehty ajan saatossa useita ruoppaustöitä. Suukarille saakka johtaa 3,0 metrin laivaväylä ja kaupungin satamaan 1,8 metrin väylä. Veden syvyys tutkimusalueella on noin 0-12 metriä. Merialue kaupungin edustalla on saaristoltaan rikkonaista ja karikkoista ja maankohoamisen johdosta se on jatkuvasti madaltunut ja hankaloittanut laivaliikennettä kaupunkiin. Toisaalta jääkauden jälkeensä jättämän saariston suojiin muodostui myös jyrkkärantaisia suojasatamia. 1 Tutkimusalueella ei sijaitse tunnettuja alusten hylkyjä tai muita vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Suukarin ( ) hylky sijaitsee tosin vain hieman tutkimusalueen rajan ulkopuolella ja sen lähettyvillä havaittiin luotausaineistossa pienempi veneen hylky. 5. Uudenkaupungin merellistä historiaa Matalilta rannikkoalueilta ei tunneta juurikaan kivikautisia muinaisjäännöksiä, koska alueet ovat olleet veden peitossa vielä tuhansia vuosia kun sisämaassa asutus on jo vakiintunut. Arkeologisten löytöjen perusteella vakiintuneempi asutus saapui Lounais-Suomen rannikolle pronssikauden aikana kun maankohoaminen nosti merestä asuttavia saaria. 2 Vakka-Suomen alueella oli jo 1400-luvulla mm. Velluan veropitäjä eli Peteksen lääni, johon kuului mm. nykyisen Kalannin ja Uudenkaupungin alueen rannikkokylät ja saaristo. Uudenkaupungin, Kalannin, Pyhäranta-Pyhämaan alueella ja saaristossa tiedetään olleen useita satamapaikkoja, mm. Lyökin, Piispanhaminan, Pyhämaan, Lupan, Vindrin, Santtion, Torlahden ja Männäisten satamat. Männäisten kerrotaan olleen huomattava satama- ja kauppapaikka. 3 Vakkasuomalaiset kävivät kauppaa etupäässä Tukholmassa, mutta myös esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa. Heidän kauppatavaranaan olivat pääasiassa puuastiat ja muut puutavarat, joiden kauppaan he vuonna 1550 saivat erikseen luvan. 4 Kaupungin satamana käytettiin Kaupunginlahtea. Kirkon kohdalla olevan kapean salmen poikki kulki tullipuomi. Rannoilla, enimmäkseen kuitenkin kaupungin puolella, oli tullipuomista alkaen veteen rakennettuja ranta-aittoja, joissa porvarit säilyttivät kauppatavaraansa ja joiden edustalla laivat olivat ankkurissa. Talvella oli tapana kuljettaa kaikenlaista roskaa jäälle mereen uppoamaan ja vanhat alusten hylyt jätettiin satamaan mätänemään. Maistraatti kielsi vuonna 1646 porvareita tahraamasta ja täyttämästä kaupungin salmea ja käski keräämään alusten hylyt pois. 5 1 Hella 2001, Ibid Ibid. 17, Kaukovalta 1917, Ibid Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti) info@pintafilmi.com

55 6 Kaupunkilaisten pääelinkeino oli kauppa ja merenkulku. Vuonna 1617 Uusikaupunki sai suuremmat oikeudet ulkomaankauppaan kuin muut pikkukaupungit, vaikka se ei tapulikaupungin oikeuksia saanutkaan kuin vasta vuonna Itämeren ulkopuolelle ei ollut lupa purjehtia. Tukholma ja Kööpenhamina olivat tavallisia purjehduskohteita. Ensimmäinen valtamerimatka tehtiin Uusikaupungista tiettävästi vuonna Esimerkiksi Tukholmaan vietäviä tavaroita olivat mm. elävä karja, karjatuotteet, silakat ja muut kalat, olut ja paloviina ja ennen kaikkea puuastiat. Ruotsista tuotiin kaikenlaista tarvetavaraa: rautaa ja työkaluja, suolaa, tupakkaa, lasia, kankaita ja lisäksi monenlaista pientä rihkamaa luvulla kaupunginlahti alkoi madaltua niin, että alusten oli lopulta mahdoton päästä lahden pohjukkaan. Vuodesta 1760 lähtien lastauspaikkoina alettiin pitämään Suukaria Sorvakonniemen lisäksi ja 1800-luvulla käytettiin myös Hepokaria lastauspaikkana. Näiltä lastauspaikoilta laivoihin lastattiin mm. puutavaraa, joka oli talvella sinne pinottu. Keväällä puutavara kuljetettiin proomuissa ankkuripaikoissaan oleviin aluksiin. Lastaustyön suorittivat tavallisesti naiset. Vuonna 1767 todettiin että Uudenkaupungin ensimmäinen satama on Sorvakonniemen ja Suukarin välissä ja toinen kaupunginlahdessa. 7 Sorvakon eteläsivulla, vastapäätä Madonmaanniemeä oli sopiva paikka painolastin purkamiseen. Siellä sijaitsi myös nk. laivojen hautausmaa, jonne vanhat ja aikansa palvelleet alukset ajettiin hylyiksi ja purettaviksi. Vuonna 1851 painolastin purkaminen satamaan kiellettiin ankarasti, mutta silti niin tehtiin salaa. Oli painolastihiekasta hyötyäkin: esimerkiksi Rantakatu täytettiin hyvällä Kööpenhaminassa lastatulla painolastihiekalla. Ensimmäisen Uudenkaupungin satamajärjestys vahvistettiin vasta vuonna Kartta 2. Ote Kalmbergin kartastosta vuodelta Uudenkaupungin edustalle on merkitty luotsipaikka (Lotsplats), satama ja ilmeisesti ankkuripaikka sekä meriväylät. Lähde: Kalmbergin kartasto R V : List Kaukovalta 1917, 67-68; Kaukovalta 1930, 20, Kaukovalta 1929, 43; Kaukovalta 1930, 16, Kaukovalta 1929, 44; Kaukovalta 1930, 164; Kaukovalta 1962, 226. Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti) info@pintafilmi.com

56 7 Kaupunginlahtea päätettiin ruopata laivaliikenteen helpottamiseksi ja vuonna 1768 sitä varten rakennettiin kaksi proomua. Tarkoitus oli kaivaa kanava matalaan kohtaan. Vuonna 1771 päätettiin paaluttaa sivuosat, jotta muta ei valuisi takaisin kaivantoon. Kesällä 1781 ruopattiin jälleen kaupunginlahtea syvemmäksi. 9 Vuonna 1758 laivanvarustajat ja perämiehet vannoivat Uudessakaupungissa valan, että he eivät harjoittaisi salakuljetusta. Laivanvarustajien määrästä on päätelty että tuohon aikaan kaupungissa oli noin 30 kappaleen kauppalaivasto, mutta se vahvistui 1780-luvulla noin 50 alukseen luvun alussa lähes kaikki kaupungin alukset olivat lästiä kantavia kaljaaseja, mutta Uudessakaupungissa kerrotaan rakennetun jopa 77 lästinen limisaumainen alus nimeltä Concordia. Uudenkaupungin alukset olivat enimmäkseen pieniä limisaumaisia aluksia. Niiden rakentamisesta ei ole säilynyt paljon tietoa. On kuitenkin säilynyt tietoja siitä, että suuri osa kaupungin aluksista olisi paikallista rakennustaitoa luvulta lähtien Uusikaupunki vaurastuu huomattavasti. Erityisesti Tanskan kauppa on tuottavaa. Vuosi 1840 oli ennätysvuosi, jolloin Uudenkaupungin satamasta lähti 195 alusta lasteineen. Vuodesta 1840 lähtien Uusikaupunki oli Ahvenanmaalla ja merenrantapitäjissä suolakaupungin maineessa. Edelleen 1850-luvun alkupuolella puukauppa kukoisti. Vuosi 1855 oli laivureille tuhoisa. Krimin sodan aikana monet varustajista upottivat laivansa tai piilottivat ne syrjäisiin lahtiin, mutta silti suuri osa kaupungin kauppalaivastosta poltettiin. Laivoja poltettiin pääasiassa Pitkäluodon satamassa. 11 Vuonna 1859 merenkulku vapautettiin, minkä jälkeen myös maalaisten aluksia voitiin käyttää kaupankäynnissä luvulta lähtien laivaliikenteen tuotto romahti, koska rautaiset höyryalukset otettiin käyttöön ja rautatieliikenne Tampereen, Helsingin ja Turun välillä näivetti Uudenkaupungin kauppaa. Laivanrakennuskausi päättyy Uudessakaupungissa vuonna 1876 ja 1880-luvulta alkaen puisten alusten laivanvarustus kävi kannattamattomaksi luvulla Hepokarin saari yhdistettiin mantereeseen ja sinne tehtiin laiturit. Vuosien välillä laitureita on pidennetty. Nykyisen telakan kohdalla on sijainnut alun perin Kainpirtin varvi, jonka tilalle vuonna 1891 perustettiin Uudenkaupungin Laivatelakka ja Mekaaninen Konepajayhtiö. Telakka on toiminut nykypäiviin saakka useassa eri omistuksessa ja eri nimillä Kaukovalta 1929, 44, 210, Ibid , 119, Kaukovalta 1930, 24, 26-27, ; Kaukovalta 1962, Kaukovalta 1930, 99, 113, 116; Kaukovalta 1962, Hella 2001, 137, 483. Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti) info@pintafilmi.com

57 8 Kuva 1. Uudenkaupungin varvilla valmistuneen kuunari Wellamon vesillelasku vuonna Taustalla näkyy pitkä laituri ja purjealus satamassa. Uudenkaupungin museon kuvakokoelma, nro Luotausaineisto Merinorpat Ay suoritti viistokaikuluotauksen 13.6 ja sekä ja Viistokaikuluotausdatasta tuotettiin mosaiikkikartta aineiston peittävyydestä tutkimusalueella (kartta 3). Luotaukset on tehty seuraavilla kaistanleveyksillä: m (1 kpl), m (1 kpl), m (8 kpl), m (8 kpl), m, (5kpl), m (1 kpl), m (1 kpl), yhteensä 25 ajoa. Viistokaikuluotaus on tehty 900 khz taajuudella. Käytetty luotain on Sonarbeam 150-A 400/900. Ensimmäiset luotausajot saatiin tulkittavaksi ja toiset Merinorpat Ay:n Kari Saramo kertoo että luotausten yhteydessä oli ilmennyt GPS ongelmia, minkä vuoksi paikkatieto ei ole välttämättä täysin tarkka. Satama-alueen liikenne oli häirinnyt jonkin verran luotauksia. Luotausaineistossa on jonkin verran katvealueita ja mutkia, mutta se on ymmärrettävää luodatessa satama-altaassa. Viistokaikuluotaus ulottuu myös tutkimusalueen pohjoispuolelle, missä havaittiin joitain pieniä veneitä sekä isompia moniulotteisia kasoja, jotka voivat liittyä muinaisjäännösrekisterin kohteisiin Ostrobotnia (mj.rek.tunnus 1702) ja Häpönniemi (1703). Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti) info@pintafilmi.com

58 9 Kartta 3. Mosaiikkikuva viistokaikuluotauksen kattavuudesta tutkittavalla alueella. Karttapohja: MML peruskartta. 7. Kohteet Aineistossa havaittiin tutkimusalueella yksi veneen hylky. Kohdekarttaan (kartta 4), merkittiin myös Suukarin hylky ( ), joka sijaitsee aivan tutkimusalueen rajalla, sekä yksi puuveneeltä vaikuttava hylky tutkimusalueen ulkopuolella. Kartta 4. Kartta havaittujen kohteiden sijainnista. Tutkimusalueen rajat on merkitty karttaan keltaisella. Karttapohja MML peruskartta. Kohde 1. Kohteen ID: Uusi kohde Nimi: Suukarin hylky 3 (ehdotus) Kunta: Uusikaupunki Laji: Muu kohde (ehdotus) Vedenalainen: Kyllä Tyyppi: Hylky Tyypin tarkenne: - Lukumäärä: 1 Ajoitus: Historiallinen Ajoitustarkenne: 1900-luku Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti) info@pintafilmi.com

59 10 Koordinaatit ETRS-TM35FIN: N, E Koordinaatit WGS84/ETRS89: ' N, ' E Syvyys max: noin 5 metriä Syvyys min: noin 5 metriä Koordinaattiselite: GPS mittaus kohteen keskipisteestä viistokaikuluotausaineistosta TM35 karttalehti: L3244L Kuvaus: Pieni tasaperäisen veneen hylky, joka on kooltaan noin 3,5 m x 1,5 m. Viistokaikuluotausaineistosta ei pystytä päättelemään rakennusmateriaalia, mutta muodostaan päätellen se on moderni vene. Kuva 2. Viistokaikukuva kohteesta 1. Kohde vaikuttaa modernilta veneeltä. Kohde 2. Kohteen ID: Uusi kohde Nimi: Suukarin hylky 2 (ehdotus) Kunta: Uusikaupunki Laji: Mahdollinen muinaisjäännös (ehdotus) Vedenalainen: Kyllä Tyyppi: Hylky Tyypin tarkenne: Puu Lukumäärä: 1 Ajoitus: Historiallinen Ajoitustarkenne: - Koordinaatit ETRS-TM35FIN: N, E Koordinaatit WGS84/ETRS89: ' N, ' E Syvyys max: 3 metriä Syvyys min: 2,5 metriä Koordinaattiselite: GPS mittaus kohteen keskipisteestä viistokaikuluotausaineistosta TM35 karttalehti: L3244L Kuvaus: Vene on kooltaan noin 4,7 x 1,4 metriä. Se vaikuttaa puusta rakennetulta. Mahdollisesti kyseessä on fiskarityyppinen vene. Vene on muodoltaan palkomainen. Vene ei sijaitse tutkimusalueella. Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti) info@pintafilmi.com

60 11 Kuva 3. Viistokaikukuva mahdollisesti puisen palkomaisen veneen hylystä tutkimusalueen ulkopuolella. 8 Tulkinta Tutkimusalue sijoittuu Uudenkaupungin edustalla alueelle, joka on ollut tärkeä satamapaikka jo satoja vuosia. Maa-alueita on ajan saatossa laajennettu merelle ja merenpohjaa on ruopattu satamaan johtavan väylän avoimena pitämiseksi. Alue on siis ollut runsaan maankäytön alaisena jo pitkään, mikä näkyy ruoppausjälkinä, läjityslouhikkona ja satama-altaisiin päätyneenä romuna luotausaineistossa. Aineistossa ei tutkimusalueella havaittu arkeologisesti kiinnostavia kohteita. Rantavyöhykkeiden ja merenpohjaa muokkaavan työn yhteydessä on kuitenkin aina mahdollista, että sedimentin sisältä paljastuu kulttuuriperintöä. Tällöin on otettava yhteyttä Museovirastoon. Jos merenpohjaan kohdistuu tulevaisuudessa muutostöitä tutkimusalueen pohjoispuolella tai kohteen 2 ympäristössä, on todennäköisesti tarpeellista suorittaa tarkempia tutkimuksia luotausaineistossa havaittujen anomalioiden luonteen selvittämiseksi. Pintafilmi Oy Y-tunnus: P Asikaisentie 28, P Narva (Vesilahti) info@pintafilmi.com