Georakentamisen kandiaiheet K2018. Myös omat aiheet mahdollisia!

Transkriptio

1 Georakentamisen kandiaiheet K2018 Myös omat aiheet mahdollisia!

2 Georakentamisen kandiaiheet K2018 Myös omat aiheet mahdollisia!

3 RAKENNUSKIVEN LOUHINNAN ERITYISPIIRTEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Aihe GEO01 Ohjaaja: Mikael Rinne Kirjallisuustutkimuksella kartoitetaan rakennuskiviteollisuuden käyttämiä louhintatekniikoita ja arvioidaan niihin liittyviä ympäristövaikutuksia.

4 TYÖTURVALLISUUS RÄJÄYTYS- JA LOUHINTATÖISSÄ Aihe GEO02 Ohjaaja: Mikael Rinne Kirjallisuustutkimuksella ja haastatteluilla kartoitetaan rakennusteollisuudessa tapahtuneita vakavia onnettomuuksia, sekä analysoidaan onnettomuuksiin johtaneita syitä. Tilastojen valossa arvioidaan onnettomuusriskiä.

5 KAIVOSTEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA HANKINTA Aihe GEO03 Ohjaaja: Juha Antikainen Eri energiamuotojen käyttökohteet kaivoksilla, energian hankinta, uusiutuvan energian mahdollisuudet. Verotus ja muut ohjauskeinot. Esimerkkejä Suomesta ja muualta, esim.

6 KIVINÄYTTEEN PURISTUSMURTOLUJUUDEN ARVIOINTI JA TULOSTEN EDUSTAVUUS Aihe GEO04 Ohjaaja: Juha Antikainen Puristusmurtolujuuskokeen kuvaus, tulosten virhelähteet, hajonta, edustavuus ja käyttökelpoisuus. Lähtötietoina käytetään kirjallisuutta sekä kalliotekniikan laboratoriossa tehtyjen koesarjojen tietokantoja.

7 MERENALAISET LIIKENNETUNNELIT Aihe GEO05 Ohjaaja: Juha Antikainen Ratkaisut erilaisissa olosuhteissa (kalliotunneli, pehmeän materiaalin tunnelit, betonitunneli...) Rakentaminen (poraus-räjäytys, TBM, betonielementtirakenne) Turvallisuusnäkökohdat. Valikoituja esimerkkejä

8 KALLIOMEKAANISEN JÄNNITYSKENTÄN AIHEUTTAMAT KALLIOREIKIEN MUDONMUUTOKSET Aihe GEO06 Ohjaaja: Pekka Kantia Muodonmuutosten todentaminen tai mittaaminen. Yksittäinen mittaus vs. seurantamittaus. Borehole break out vs muodonmuutos. Muodonmuutosten suhde jännityskenttään. Takaisinlaskenta.

9 DIGITAALISEN KUVAKORRELAATION KÄYTTÖ KIVINÄYTTEIDEN KOESTUKSESSA Aihe GEO07 Ohjaaja: Uotinen Lauri Digitaalinen kuvakorrelaatio on menetelmä, jolla näytteen venymäjakauma voidaan ratkaista näytteen pinnalla seuraamalla pinnan siirtymämuutoksia. Kandityössä tutkitaan menetelmän soveltuvuutta käyttöön kallionäytteiden koestuksessa kirjallisuustutkimuksen keinoin ja tekemällä soveltuvuuskokeita.

10 2D JA 3D KIVEN LEIKKAUSKOKEIDEN NUMEERISEN MALLINTAMISEN EROAVAISUUDET Aihe GEO08 Ohjaaja: Uotinen Lauri Kivinäytteiden leikkauslujuutta voidaan laskea 2D tai 3D simulaatioina, joista 2D on huomattavasti nopeampi. 2D ja 3D tulosten välillä on eroavaisuus, joka tulee ottaa huomioon. Työssä tehdään 2D ja 3D numeerisia malleja todellisista kivinäytteistä ja lasketaan niitä vastaavat tulokset numeerisen mallinnuksen avulla eroavaisuuden määrittämiseksi.

11 KIVINÄYTTEIDEN KARKEUDEN MITTAAMINEN Aihe GEO09 Ohjaaja: Uotinen Lauri Kivinäytteiden karkeus vaikuttaa mm. rakopintojen mekaanisiin ominaisuuksiin ja vakauteen. Työssä hyödynnetään jo suoritettuja mittauksia, tehdään täydentäviä mittauksia ja vertaillaan erilaisia tapoja määrittää rakopinnan karkeus.

12 KALLIOTILOJEN 360-VIDEOIDEN HYÖDYNTÄMINEN OPETUS- JA TUTKIMUSKÄYTÖSSÄ Aihe GEO10 Ohjaaja: Uotinen Lauri Työssä kuvataan 360-videoita Aallon tutkimustunnelista ja luodaan niistä opetuskäyttöön soveltuva esimerkkitoteutus. 360-videoiden tutkimuskäyttöä selvitetään kirjallisuustutkimuksen keinoin.

13 HYPERSPEKTRIMETRISET MITTAUKSET GEOLOGISISSA TUTKIMUKSISSA Aihe GEO11 Ohjaaja: Jussi Leveinen

14 KIVIEN KOOSTUMUKSEN JA TEKSTUURIN VAIKUTUKSET KALLIOKIVIAINESTEN SFS-EN MUKAISEEN LUJUUTEEN Aihe GEO12 Ohjaaja: Jussi Leveinen ja geologi Heikki Nurmi (GTK) Työssä tehdään kirjallisuusselvitys lähinnä Suomen ja Ruotsin kallioperätutkimusten perusteella, miten mineraloginen koostumus ja kiven rakenne vaikuttaa kiven lujuuteen. Työssä hyödynnetään myös GTK:n kiviainesinventaarioiden tuloksia.

15 LASER-INDUSOIDUN PLASMASPEKTROSKOPIAN (LIBS) KÄYTTÖ MALMI- JA KIVIAINESTUTKIMUKSISSA Aihe GEO13 Ohjaaja: Lasse Kangas Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja mittausdatan tulkintaosuudesta. LIBS on Atomi Emissio Spektrometrian (AES) osa-alue, jossa pieni määrä tutkittavaa ainetta irroitetaan ja kuumennetaan plasmaksi lasersäteen avulla. Perustilaan palaava plasma emittoi fotoneja, joiden aallonpituus on riippuvainen tutkittavan aineen alkuainekoostumuksesta.

16 RAMAN-SPEKTROSKOPIAN KÄYTTÖ MINERAALIPOHJAISTEN RAKENNUSMATERIAALIEN TUTKIMISESSA Aihe GEO14 Ohjaaja: Lasse Kangas Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta, mittauksista ja datan tulkinnasta Raman-spektroskopia on epäelastiseen sirontaan perustuva spektroskooppinen menetelmä, jonka avulla on mahdollista tunnistaa mitattavan kohteen molekyylikoostumus (mineraalikoostumus)

17 FT-INFRAPUNASPEKTROSKOPIAN HYVÄKSIKÄYTTÖ MATERIAALITESTAUKSESSA Aihe GEO15 Ohjaaja: Makowska Michalina The technique is typically a method used for first screening during the forensic analysis of materials. With FT-IR in the context of asphalt concrete we can test composition of mineral filler, age of bitumen, presence of polymer modification in bitumen, cellulose fibers as well as polymer fibers used as reinforcement. One can study the in-situ aging of bitumen. We can also follow the drying of aggregates, transfer of abraded fines into water, etc.. Additionally the method can be used during quality control of the bitumen extraction to identify presence of residual solvent. The work provides a review of the possible applications of the technique to the industry. Työ tehdään suomeksi

18 THERMAL DIFFUSIVITY OF ASPHALT CONCRETE AND ITS COMPONENTS Aihe GEO16 Ohjaaja: Makowska Michalina Thermal conductivity is typically studied in the context of frost heave. However, due to increasing reuse of asphalt concrete and pressing issue of CO2 emission control in the building industry, an ability to predict/measure the thermal diffusivity, thermal conductivity and heat capacity becomes important. Those values allow us to calculate the energy required during the reheating operation. The purpose of the works is to make a literature review in connection with materials used in Finland (mineral aggregate, bitumen, cellulose fibers etc.), as well as methods used to obtain the desired values. Työ tehdään englanniksi

19 TRIBOLOGICAL MEASUREMENTS OF BITUMINOUS BINDERS Tribological accessory to the rheomether Aihe GEO17 Ohjaaja: Makowska Michalina Tribology focuses on friction between two materials and is used in wear resistance industry, as well as food industry to investigate cohesion and adhesion of sticky liquids. The work is a literature review regarding basic principle behind the measurement and its possible application to the asphalt industry. Työ tehdään englanniksi Testing chocolate

20 USE OF NATURAL ASPHALTS AS MODIFIERS IN THE ASPHALT CONCRETE Aihe GEO18 Ohjaaja: Makowska Michalina In order to increase the modulus of asphalt for particular applications materials such as Trinidad Lake Asphalt, Button Asphalt, Gilsonite and Selenizza asphalt are used as a modifier. The literature review focuses on the benefits, disadvantages, used percentages. The differences between those modifiers are to be discussed. Työ tehdään englanniksi

21 VETTÄ LÄPÄISEVÄT PÄÄLLYSTEET RATKAISUNA RANKKASATEIDEN AIHEUTTAMIIN TULVAONGELMIIN Aihe GEO19 Ohjaaja: N.N. Työssä tutkitaan erilaisia vettä läpäiseviä päällysteratkaisuja, joiden avulla voidaan imeyttää sadevettä päällysteen pinnan läpi ja näin estää ns. kaupunkitulvat päällystetyillä pysäköinti- ja katualueilla. Työssä selvitetään mitä materiaaleja voidaan ja on käytetty ja mitä asioita rakenteen mitoituksessa tulee ottaa huomioon.

22 SUCTION TESTING WITH FILTER PAPER TECHNIQUE Aihe GEO20 Ohjaaja: Solowski Wojciech The thesis will introduce the student to basics of unsaturated soil mechanics. The work will describe suction, as the primary parameter of unsaturated soil and explain the filter paper technique in detail. The student will also have a chance to participate in the filter paper suction testing being carried out at Aalto gaining hands-on experience. Työ tehdään englanniksi

23 UUDENLAINEN PUDOTUSTIIVISTYSLAITE JA SEN KÄYTTÖKELPOISUUS Aihe GEO21 Ohjaaja: Korkiala-Tanttu Leena pudotustiivistysmenetelmän kuvaus (kirjallisuusosio) PT-laitteiston kuvaus ja työn dokumentaatio menetelmän vertailu muihin menetelmiin ( plussat ja miinukset) mahdollinen koekohteen mittauksia ja niiden analyysiä (Aiheesta alustavasti neuvoteltu tekn.yo. Raisa Aromaan kanssa)

24 PYYHKÄISYELEKTRONIMIKROSKOOPIN KÄYTTÖ MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUKSESSA Aihe GEO22 Ohjaaja: Monica Löfman Työ tehdään kirjallisuustutkimuksena. Työssä keskitytään hienorakeisten maalajien (erityisesti saven) rakenteen tutkimiseen. Työn tarkoituksena on selvittää, kuinka maanäytteet tulee valmistella, mitä erityispiirteitä kosteiden maanäytteiden kuvantamiseen liittyy, ja kuinka tuloksia on pystytty hyödyntämään alan tutkimuksessa.

25 MULTI BARRIERS IN GEOLOGICAL REPOSITORIES FOR SPENT NUCLEAR FUEL: A GEOTECHNICAL PERSPECTIVE Aihe GEO23 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu, Gowthaman Sinnathamby The thesis could discuss, in general, the proposed multi barrier concepts (such as the Finnish KBS-3V) around the world; the importance of multi barrier components in terms of long-term safety of a geological repository; geotechnical aspects of multi barrier components that has to be looked into; most of the proposed multi barriers comprised of swelling clay materials, and so a comprehensive review of the proposed swelling clay materials and the geotechnical and mineralogical properties can be discussed.. Työ tehdään suomeksi

26 WASTE MANAGEMENT STRATEGIES AND DISPOSAL CONCEPTS FOR SPENT NUCLEAR FUEL AROUND THE WORLD Aihe GEO24 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu, Gowthaman Sinnathamby The thesis could discuss about various waste management strategies and disposal concepts that are adopted or being considered around the world for the final safe disposal of spent nuclear fuel. Työ tehdään suomeksi

27 TYYPILLISET GEOTEKNISET PERUSTAMISOLOSUHDE- EROT SUOMESSA JA KESKI-EUROOPASSA Aihe GEO25 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu Voit valita vertailukohteeksi Keski-Euroopan sijaan myös jonkun toisen kohteen. Työn tavoitteena on kuvata tyyppisiä perustamisolosuhteita Suomessa ja jossain muussa kohteessa ja vertailla niitä keskenään. Vertailun perusteella voi myös arvioida, miten nämä erot näkyvät pohjarakentamistavoissa. Mukaan voi halutessa ottaa myös ilmastoerojen vaikutuksen.

28 UUDEMMAT POHJANVAHVISTUSTAVAT, EI VIELÄ KÄYTÖSSÄ SUOMESSA Aihe GEO26 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu Kirjallisuusselvitys Etsitään pohjanvahvistusmenetelmiä, joita ei Suomessa juuri ole käytetty

29 TILASTOLLINEN ANALYYSI SUOMALAISTEN SAVIEN OMINAISUUKSISTA SIIPIKAIRAUSTEN PERUSTEELLA Aihe GEO27 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu/Taavi Dettenborn Perustuu GTK:n kairausrekisteriaineiston tulkintaan

30 MAAN LUJUUSOMINAISUUKSIEN MÄÄRITTÄMINEN SUORALLA LEIKKAUS- JA RASIALEIKKAUSKOKEILLA Aihe GEO28 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu Työ toteutetaan mikäli uusi suora leikkauskoelaitteisto saadaan pohjarakennuslaboratorioon. Vaihtoehtona on tehdä kirjallisuustutkimus menetelmistä ja lisäksi käyttää nykyistä rasialeikkauskoelaitetta.

31 MAALÄMMÖN KÄYTTÖ SUOMESSA Aihe GEO29 Ohjaaja: Henry Gustavsson Kirjallisuustutkimus Erilaiset maalämmön lähteet ja niiden hyödyntämismenetelmät (kallioreikä, maahan asennettavat vaakaputkistot, paalut savikoilla, vesistöjen pohjaan asennettavat putkistot jne.) Selvitys Suomessa käytetyistä menetelmistä (määrät ja kokemukset) Eri menetelmien etuja ja haittoja

32 MASSASTABILOINNIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ERITYISESTI CO2-PÄÄSTÖT Aihe GEO30 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu Kirjallisuustutkimus

33 SILTOJEN PERUSTAMISTAVAT Aihe GEO31 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu Kirjallisuustutkimus Aihe tarkoitettu pääsasiassa KJR:n opiskelijoille

34 LAITUREIDEN PERUSTAMISTAVAT Aihe GEO32 Ohjaaja: Leena Korkiala-Tanttu Kirjallisuustutkimus Aihe tarkoitettu pääsasiassa KJR:n opiskelijoille

35 KAATOPAIKKOJEN POHJARAKENTEIDEN TUTKIMUKSET JA LAATUVAATIMUKSET Aihe GEO33 Ohjaaja: Henry Gustavsson Kirjallisuustutkimus, johon liittyy laboratoriokokeiden tekoa ja tulosten tulkintaa

36 KIERREPAALUN KÄYTTÖ PERUSTUSTEN VAHVISTAMISEEN/KORJAAMISEEN Aihe CIV77 Ohjaaja: Jalli Jyrki (Ideastructura), Kiviluoma Risto Kirjallisuustutkimus Lähinnä KJR:n opiskelijoille (Aihe KJR:n listoilla. Sovittava R.Kiviluoman kanssa.)