Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteumakatsaus

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteumakatsaus P-S EAKR seurantakomitea Kokkola ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala

2 Pohjois-Suomen EAKR ohjelman keskeinen strategia Yritysten kasvun edistäminen Pohjois-Suomen innovaatiokilpailukyvyn vahvistaminen Alueen saavutettavuuden ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen

3 P-S EAKR julkinen kehys on sidottu Julkisen rahoituksen toteutuminen toimintalinjoittain ( tilanne) Julkinen kehys Sidottu julkinen Sidonta aste Maksettu julkisesta kehyksestä TL 1 Yritystoiminta ,9 % 74,2 % TL 2 Osaaminen ,1 % 81,8 % TL 3 Saavutettavuus ja vetovoima ,1 % 116,1 % TL 4 tekninen tuki ,0 % 74,5 % Yhteensä ,8 % 82,1 %

4 Paikalla on väliä! toimintaympäristö ratkaisee minne yritykset sijoittuvat elinympäristön laatu ja palvelujen toimivuus ratkaisevat minne osaajat sijoittuvat yritykset seuraavat osaajia Painopiste siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän suorista yritystuista toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen Tuottavuuden (myös julkisen sektorin) lisääminen Hyvinvoinnin lisääminen ja vastuu ympäristöstä Yhä enemmän lisäarvoa saadaan aluelähtöisesti (uusi teknologia ja uudet innovaatiot poistavat suuruuden ekonomian skaalaetuja)

5 Kaikkien rattaiden pitää pyöriä! SAAVUTETTAVUUS JA VETOVOIMA Alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN OSAAMINEN Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämien sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen

6

7

8 Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta on ollut merkittävä ja kasvattanut ohjelman volyymia ja vaikuttavuutta ( ) Kuntarahavaade Toteutunut kuntaraha Toteuma % 195 % Kunnan osuus sidotusta julkisesta toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminta 7 % TL 2 Osaaminen 25 % TL 3 Saavutettavuus ja vetovoima 45 % TL 4 Tekninen tuki 0 % Yht 23 %

9 Myös alueen yritykset ovat osallistuneet ohjelman rahoittamiseen arvioitua suuremmalla osuudella Arvioitu yksityinen rahoitus Toteutunut yksityinen rahoitus Toteuma % 122 %

10

11

12 TL 1 Yritysten kehittäminen Varoilla ollut huomattava merkitys yksityisten työpaikkojen luomisessa rakennemuutoksen (metsä, metalli, ict, maatalous)kautta menetettyjen sekä alueelta vähentyneiden valtiontyöpaikkojen tilalle Rakennemuutoksesta selviämisessä ja sen edistämisessä Uuden yritystoiminnan ja yritysten synnyttämisessä Uusien palveluiden, tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämisessä ja sekä uuden teknologian soveltamisessa ja käyttöönotossa Yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamisessa Yritysten verkostoitumisessa

13 Yrityskysely (tehty Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamille EAKR hankkeille, joiden kautta tarjottu palveluja yrityksille, ei siis koske suoria yritystukia. Kyselyyn vastannut 95 yritystä) + Hankkeiden kautta luodut kontaktit ja verkostot koettu erityisen merkittäviksi, samoin saatu asiantuntija-apu + Uusien markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen + Liiketoimintaosaamisen lisääntyminen - Laatujärjestelmät/laadun hallinta - Kansainvälistyminen - Rekrytointiosaaminen

14 Yksityisten työpaikkojen määrän kehitys Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Lapin maakunta

15

16

17

18 ALUEKEHITTÄMINEN ON OSAAMISEN SUUNTAAMISTA TULEVAISUUDEN KANNALTA RELEVANTTEIHIN ASIOIHIN

19 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa yritysten kehittymistä tukevia innovaatioympäristöjä sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristöjen osalta.

20 Alueen kunniahimoisena tavoitteena on LAPPI On Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde vuonna 2020 Matkailun alueellisen vaikuttavuuden kehittämisen kokonaisuus, jossa: - Panostetaan kv- matkailuun yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa (Lapland the North of Finland) - Kehitetään alueen matkailua matkailukeskuspainotteisesti - Hyödynnetään matkailun sisältöjä kaikilla toimialoilla - Matkailukeskukset toimivat living lab alustana koulutus-,tuotekehitys innovaatiotyössä - Matkailun turvallisuus on vientituote Tavoitteena matkailutulon ja työllistävyyden kasvu (1,5 mrd/ htv) Toimijoina: TEM, MEK, Lapin yliopisto, Lapin amk:t, 2. aste, sektoritutkimuskeskukset; osaamiskeskusverkosto, matkailukeskukset, kunnat ja elinkeino) POHJOIS-POHJANMAA Maailmanluokan painetun älyn teollistamisyksikkö Ouluun PrintoCent noin 15 milj. hankekokonaisuus vuosina (P-P liitto/eakr+tekes) Uusi ponnahduslauta koko Suomen vientiteollisuudelle (tavoitteena vientiteollisuuden työpaikkaa Suomeen vuoteen 2030 mennessä) Tavoitteena 1 % odotetusta 250 miljardin painettavan älyn markkinoista Pohjois- Suomeen ja Ouluun vuoteen 2030 mennessä Toimijoina VTT, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Business Oulu sekä yritykset KESKI-POHJANMAA Kokkolassa sijaitsee pohjoismaiden merkittävin kemianteollisuuden keskittymä (OMG, Boliden, Kemfine) Alueella Euroopan merkittävimmät Litiumvarannot (P-S:ssa myös muut keskeiset mineraalivarannot), joilla kasvava merkitys globaaleina akkuteollisuuden kemikaaleina. Kokkolaan rakennettu kemian prosesseja testaava koetehdas sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen kuivatila akkukennojen valmistukseen ja testaukseen. Alueella on vahvaa prosessi- ja kemiantekniikan osaamista ja koulutusta (Tutkimusverkosto, AMK, aikuisopisto) Alueelle syntymässä vahva kemian osaamiseen ja mm. litiumin ja akkukemikaalien mahdollisuuksiin perustuva osaamiskeskittymä. Noin 4 milj. panostus EAKR ohjelmavaroin

21 Pohjois-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKR rahoituksen merkitys suuri Matkailu (kv-markkinointi, luonnonvaraosaaminen) Luovat alat ja kulttuuri (Poikkisektoraalisuus, elokuva, musiikki) Hyvinvointi (Palvelurakenteet; fysiologia;kylmäosaaminen) Kaivannaisteollisuus (2. asteen koulutus, sosiaaliset vaikutukset; kv-yhteistyö) Kansainvälinen toiminta (yhteistyö/venäjä, Ruotsi, Norja) Teollisuus (Suurteollisuus/alihankinta) Saamelaiskulttuuri Kemia (mm. akkumateriaalien tutkimus- ja testausympäristö) Prosessiosaaminen (mm. prosessiteollisuuden testausympäristö) Hyvinvointiosaaminen (esteettömyys, toimintakyvyn mittaustekniikka, ikääntyminen) ICT (Langaton tiedonsiirto) Oppimisympäristöt (mm. verkko-opetus) ICT Painettava elektroniikka Metalli (ultralujat teräkset) Kaivannaisteollisuus (koulutus ja innovaatioympäristöt) Puhtaat teknologiat ja energia (vesi- ja ilmasto-osaaminen, uusiutuva energia) Matkailu Yrittäjyyden toimintaympäristö

22 T&K toiminnan kasvu (P-S t&k volyymi milj. v. 2012, josta yritysten osuus 788 milj. ) Kasvu T&k menot T&k henkilöstö Tutkimus vuodet Pohjois-Suomi Yhteensä - Yritykset - Julkinen sektori +YVT - Korkeakoulusektori 45 % 46 % 40 % 44 % 16 % 9 % -17 % 32 % 14 % 17 % -2 % 11 % Muu Suomi Yhteensä - Yritykset - Julkinen sektori + YVT - Korkeakoulusektori 34 % 31 % 23 % 47 % 13 % 5 % -10 % 31 % 1 % 3 % -14 % 3 %

23 TL 3 Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristön parantaminen Mitä TL 3 toimenpiteillä on tavoiteltu? Alueen vetovoimaisuuden kasvua Yritysten saavutettavuuden ja tuotteiden markkinoille pääsyn parantumista ja tätä kautta alueen ja sen yritysten kilpailukyvyn kasvua

24 TL 3 rahoituksen kohdistuminen päämenoluokittain mennessä 5% 2% 11% 11% 31% Matkailu Liikenneinfra Ympäristön suojelu ja riskien ehkäisy Kulttuuri TTK, innovointi ja yrittäjyys Tietoyhteiskunta Energia 16% 23%

25 TL 3 vaikuttavuus Alueen väestökehitys positiivinen Lapin matkailu teki uuden selkeän ennätyksen yöpymisvuorokausissa v ja siitä parannettiin vielä hiukan v yli 2,4 milj. rekisteröityä yöpymistä v ja 2013, joista ulkomaisia 43 % (koko maa 29 %) Alueen työpaikkakehitys Alue on nähty potentiaalisena sijoittumiskohteena ja alueelle on myös investoitu voimakkaasti (mm. suurteollisuus) Paikalla on väliä!

26 * P-S yöpymisvuorokaudet (kaikki majoitusliikkeet) Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko vuosi

27 Yöpymisvuorokausien kehitys maakunnittain (pl. Uusimaa) Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

28 Lentoliikenteen matkustajamäärät P-S kentillä Enontekiö Ivalo Kemi-Tornio Kittilä Rovaniemi Oulu Kuusamo Kokkola-Pietarsaari

29 Ydinindikaattoreiden toteutuminen ( tilanne) Uudet työpaikat - josta naiset Uudet yritykset - josta naiset Uudet t&k työpaikat - josta naiset Tavoite Toteutunut Toteuma % ,6 % 88,5 % 128,7 % 107,5 % ,1 % Lissabonin strategian mukaiset hankkeet 76,2 % 77,5 % Tasa-arvohankkeet 10 % 9,2 % Ympäristöpositiiviset hankkeet 20 % 31,9 %

30 Työpaikat toimintalinjoittain TL 1 70 % Suorat yritystuet StartUp and Crow! TL 2 22 % mm. hautomotoiminta/- verkosto TL 3 8 % mm. toimintaympäristöt (mm. Rajatorihanke) Vetovoima- ja markkinointihankkeet

31 EAKR ohjelman työpaikkavaikutuksen maakunnittain lopussa Pohjois- Pohjanmaa Lappi Keski- Pohjanmaa Osuus syntyneistä työpaikoista 68 % 21 % 11 % Osuus syntyneistä t&k - työpaikoista Osuus syntyneistä uusista yrityksistä 79 % 15 % 6 % 70 % 26 % 4 % Maakunnan osuus rahoituksesta 53 % 47 % 10 %

32 .indikaattorit jatkuu Huomioin arvoista on, että erityisesti TL 2 ja 3 toiminnan tuloksena työpaikat syntyvät useimmiten vasta viiveellä tai ne ovat välillisiä!

33 Yhteenveto Valittu strategia koettu onnistuneeksi ja toteutus edennyt sen mukaisesti Sidonta ja maksatustilanne hyvä Kunnat ja yksityinen taho panostaneet ohjelmaan merkittävästi T&k&i- ja oppimisympäristöt keskiössä Fokus ollut (ja tulee edelleen olemaan) yritysten kasvun laajaalaisessa tukemisessa (ketju monipuolisia toimenpiteitä tukee tätä parhaiten) Hautomotoiminta ja Start Up Onnistuttu rakennemuutos negatiivisten vaikutusten minimoinnissa kääntäminen mahdollisuudeksi uuteen

34 Tuoretta viestintämateriaalia P-S EUohjelmatyöstä Tulevaisuus on Pohjoisessa -esite EU-rahoitusohjelmien tuloksia Pohjois-Suomessa - painettuna ja nettilehtenä Maakunnittaiset esittelyvideot Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Youtube

35 Tärkeää jatkossa Määrätietoinen pitkäjänteinen kehittämistyö Ennakointi- ja reagointikyky tarvittaviin muutoksiin Osaamisen perustan kunnossa pitäminen Itsearviointi Yhteistyö ja verkostot (kv, P-S ja IP tason verkostot, maakunnittainen) Valinnat Mitkä asiat priorisoidaan ylitse muiden? Mitä jätetään tekemättä?

36 ALKE LAKI 7/2014 Alueiden kehittämisen tavoitteet 1) Vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä 2) Vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa 3) Edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta 4) Vähentää alueiden välisiä sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöön kestävällä tavalla 5) Parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria 6) Parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta

37 Seurantakomitean huomiot ohjelman toteuttamiseen?

38 Kiitos.