Merenkurkun metsien kulttuuriperintö 2

Transkriptio

1 Merenkurkun metsien kulttuuriperintö 2 toiminta vuonna 2013, Västerbottenin lääni Västerbottenin museo/ Merenkurkun metsien kulttuuriperintö Berit Andersson 2014 Dnro 622/09

2 Sisällys Hallinnollisia ja teknisiä tietoja... 1 Yhteenveto... 1 Johdanto... 2 Tiedotus... 2 Arkeologinen tutkimus... 4 Tiedonvälitystä... 4 Yhteistyötä Merenkurkun molemmin puolin... 4 Toiminta-alue... 5 Inventointialue... 5 Tulokset... 6 Arviointi... 8 Viitteet... 8 Kannen kuva: Olimme kaivamassa kuoppia uudelle kyltille Pohjanmaan suurimmalla kiviröykkiöllä. 0

3 Hallinnollisia ja teknisiä tietoja Vbm dnro 622/09 LH dnro LH päätöspvm Lääni Västerbotten Maakunta Västerbotten Kunnat Skellefteå, Robertsfors, Uumaja Pitäjät Uumaja, Sävar, Nysätra, Lövånger, Burträsk, Skellefteå, Jörn Paikkakunnat Gumboda, Tväråbyn, Brönstjärn, Finnfors, Nilsliden Karttalehdet 70H 8f SV, 70H 9f NV 71H 0g NO, 71H 3j NV, 71H 6j SO, 71H 8f SO, 71H 8g SO, 71H 9f SO 71H 9f SV, 71H 9g SO 72H 1f SV 72H 2f SV, Koordinaattijärjestelmä Sweref 99TM Kenttätyöjakso Kenttätyönjohtaja Berit Andersson Muu henkilöstö Erik Sandén VBM, Ann-Kristin Unander, Helena Gustavsson SKS Valokuvat Kuvat 1-13 Yhteenveto Skogens kulturarv i Kvarkenregionen -projektia (SKAIK, Merenkurkun metsien kulttuuriperintö) on toteutettu molemmin puolin Merenkurkkua metsäalan sekä kulttuuriperinnön suojelusta vastaavien organisaatioiden välisenä yhteistyönä. Yhteistyömuotoina ovat olleet henkilöstövaihdot, projektipalaverit, paikallisväestölle järjestetyt tiedotustilaisuudet ja inventointi. Ruotsin puolella inventointia on tehty lähinnä Skellefteån, Robertsforsin ja Uumajan kunnissa ja Suomen puolella Vähäkyrön ja Isokyrön kunnissa. Ruotsin puolella on rekisteröity 88 muinaisjäännöstä metsähallituksen Kotten-tietokantaan ja 48 jäännöstä Riksantikvarieämbetet (RAÄ) - viraston FMIS-järjestelmään. Yhteensä uusia rekisteröintejä tehtiin 136. Kuva 1. Seisomme vastalöydetyllä torpanpaikalla Pohjanmaalla. 1

4 Olemme pyrkineet jakamaan tietoa kulttuuriperinnöstä uusille ryhmille kokeilemalla Ruotsin puolella geokätköilyä. Geokätköillämme kävi vuosina yhteensä 134 henkilöä. Yhteistyössä metsähallituksen kanssa suoritettiin pienehkö karjamajaa koskeva tutkimus Bussjön-järvellä Uumajan kunnassa. Vuoden aikana valmistui kaksikielinen tiedotusfilmi kestävästä metsänhoidosta ja valmistettiin ja sijoitettiin paikoilleen kuusi kolmikielistä infotaulua. Johdanto Skogens kulturarv i Kvarkenregionen -projektin (SKAIK) yhteydessä inventointia on tehty Skellefteån, Robertsforsin ja Uumajan kunnissa. Inventointi on suoritettu Västerbottenin museon ja metsähallituksen pohjoisen alueen (Skogsstyrelsen Region Nord) välisenä yhteistyönä. Projekti käsittää Ruotsin puolella Västerbottenin ja Suomen puolella Pohjanmaan ja koostuu muun muassa maiden välisestä tietojen ja henkilöstön vaihdosta. Kuva 2. Ohjausryhmän kokous Vaasassa. Tiedotus Projektin tuloksia ja Flarkenin arkeologisia tutkimuksia esiteltiin kahdelle 3. vuosikurssin luokalle Robertsforsin koulussa. Henkilöstövaihdon yhteydessä syyskuussa Pohjanmaalla kaivettiin kuoppia 12:n esihistoriallisia jäännöksiä koskevan infotaulun pystyttämiseksi. Projektin tuloksia on esitelty myös Lövångerissa kestävää metsänhoitoa koskevan tiedotustilaisuuden yhteydessä

5 Kuva 3. Kaivamme kuoppia uusille kylteille Pohjanmaalla. Vuoden 2013 aikana valmistettiin ja sijoitettiin paikoilleen 6 infotaulua, joista neljä Lövångerin ja kaksi Storkågeträskin läheisyyteen. Taulut kertovat pyyntikuopista, kaivoksista, hautaröykkiöistä, karjamajoista, satamista ja hylätyistä asumuksista. Taulut ovat kolmikielisiä, ja niissä on sama teksti ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Taulujen layoutin on suunnitellut museovirasto. Suomen puolelle pystytetyissä tauluissa on sama layout, ja myös ne ovat kolmikielisiä. Kuva 4. Fjällbodaan pystytetty taulu. Kuva 5. Karjamajoista kertova taulu on paikoillaan. Projektin yhteydessä valmistuneessa kestävää metsätaloutta koskevassa tiedotusfilmissä käsitellään kulttuuri- ja muinaisjäännöksiä sekä lääninhallituksen metsänhakkuuta koskevien päätösten tulkintaa. Filmi on tekstitetty suomeksi. Noin 40 kappaletta tiedotusfilmiä on lähetetty metsäyhtiöille ja urakoitsijoille. Filmi on saatavilla myös projektin kotisivuilta. Pyrkiessämme saamaan kulttuurihistoriaamme koskevan tiedon tavoittamaan uusia ryhmiä olemme kokeilleet geokätkeilyä. Vuonna 2011 kolme kätköä sijoitettiin Lövångerin karjamajoihin ja vuonna 2012 kuusi kätköä ympäri Storkågeträskiä. Projektin geokätköillä kävi vuosina yhteensä 134 henkilöä. 3

6 Arkeologinen tutkimus Pienehkö tutkimus suoritettiin elokuussa Uumajassa (Raä nro Uumajan kaupunki 192) sijaitsevilla talon perustuksilla. Sijainti vastaa vuoden 1696 kartan mukaisen karjamajan paikkaa. Toivoimme löytävämme paikalta esineitä tai muuta keskiajalle ajoitettavaa materiaalia. Tutkimuksessa tuli kuitenkin esiin ainoastaan 1800-luvulta peräisin olevia löytöjä. Tutkimus suoritettiin Västerbottenin museon ja metsähallituksen välisenä yhteistyönä. Kuva 6. Bussjönissä tutkitun talon perustuksista löytyneen keittokuopan reunakiveystä. Tiedonvälitystä Viime vuoden tutkimus Flarkenissa herätti suurta kiinnostusta, ja esitelmiä tutkimuksesta ja alueen historiasta pidettiin kahdelle Robertsforsin koulun 3. vuosikurssin luokalle kesäkuussa Yhteistyötä Merenkurkun molemmin puolin Vuoden aikana on pidetty useita projektipalavereja helmikuuta 2013 pidettiin ohjausryhmän kokous ja projektiryhmän kokous Uumajassa, jossa suunnittelimme vuoden inventointipanostuksia, tiedotustilaisuuksia ja ekskursioita projektiin osallistuville Ruotsissa ja Suomessa. Viikolla toukokuuta suoritettiin henkilöstövaihtoa Västerbottenissa sijaitsevien Skellefteån, Norsjön ja Malån kuntien, Västerbottenin museon väen, metsähallituksen ja museoviraston kesken. Kyseisellä viikolla tehtiin yhteisiä ekskursioita ja inventointeja sekä järjestettiin hallintopalaveri osalle ohjausryhmää. Syyskuun puolivälissä suoritettiin henkilöstövaihtoa Vaasassa museoviraston, Metsäkeskuksen, Västerbottenin museon ja metsähallituksen kesken. Vaihdon yhteydessä vierailtiin Björkön maailmanperintöalueella. Henkilöstövaihdon yhteydessä järjestettiin ohjausryhmän kokous, johon sisältyi muun muassa käynti vastapystytettyjen taulujen luo. 4

7 Kuva 7. Veneretki Björkön saariston maailmanperintöalueelle. Kuva 8. Ohjausryhmä vastarakennetulla tiellä matkalla kohti röykkiölle pystytettyä taulua. Lokakuussa pidettiin Lyckselessä SKAIK- ja KING-projektien yhteinen seminaari, jossa esiteltiin projektien tuloksia ja keskusteltiin kulttuuriympäristöjen hallinnosta kaikissa kolmessa maassa. Seminaarin yhteydessä Lars Östlund (SLU) piti myös yleisöluennon puun leimauksesta. Viimeisenä seminaaripäivänä tehdyn ekskursion yhteydessä käytiin katsomassa muun muassa Brattenista vastikään löydettyä Öreälven-joen varrella sijaitsevaa kalliomaalausta Lyckselen länsipuolella. Kuva 9. SKAIK/KING-seminaarin osanottajia. Kuva 10. Käynti vastikään löydetyn kalliomaalauksen luona. Toiminta-alue Inventointialue Vuoden inventoinnit ovat olleet lähinnä edellisvuoden inventointien täydennyksiä ja jäännösten tarkastuksia. Etusijalle asetettiin Ruotsin metsähallituksen vuonna 2012 rekisteröimien pyyntikuoppien tarkastus. Henkilöstövaihdon yhteydessä suoritettiin yhteisiä inventointeja Bureälven-joen lähteiltä otettujen laserkeilauskuvien perusteella. Useita paikallisväestön vihjeiden avulla tietoon tulleita kaivoslouhintaan liittyviä jäännöksiä rekisteröitiin. Myös yksittäisiä jäännöksiä näiden alueiden ulkopuolelta rekisteröitiin. Niistäkin vihjeet saatiin paikallisilta asukkailta. 5

8 Kuva 11. Ann-Kristin vastikään löytyneessä pyyntikuopassa Kuva 12. Laserkuvien avulla löydetty pyyntikuoppa. Tulokset Vuoden inventoinneissa rekisteröitiin kaikkiaan 136 jäännöstä. Rekisteröidyistä jäännöksistä 88 kirjattiin Ruotsin metsähallituksen Kotten-karttatietokantaan, ja 48 kirjattiin arkeologin tekemän tarkastuksen jälkeen Riksantikvarieämbetet (RAÄ) - viraston muinaismuistorekisteriin (FMIS). Tässä raportoidaan ainoastaan tarkastetut jäännökset. Pääosa jäännöksistä on löydetty ilmakeilausten kuvia tutkimalla mutta myös joitakin jäännöksiä tämän alueen ulkopuolelta on rekisteröity, useimmat Ruotsin metsähallituksen henkilöstön tietojen tai tiedotustilaisuuksissa saatujen vihjeiden perusteella. Kuva 13. Paikan valtaamiseksi kaivoslouhintaa varten rakennettiin puolustus. Löydetty paikallisen asukkaan vihjeen perusteella. 6

9 Jäännös Lkm Kaivo 2 Patovalli 3 Uittojäännös 1 Karjamaja 3 Kulkureitti 8 Talon perustus historialliselta ajalta 40 Kemianteollisuus 7 Hiilenpolttolaitos 3 Raivausröykkiö 13 Röykkiö 2 Torppajäännös 6 Yhteensä 88 Kaavio 1 Taulukko Kotten-tietokantaan rekisteröidyistä jäännöksistä Paikallisväestön vihjeistä lähtöisin olevien jäännöslöytöjen rekisteröinnit koskevat pääasiassa hylättyjä asumuksia ja vanhoja kulkureittejä. Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, tavallisin FMIS-järjestelmään vuoden inventoinneissa rekisteröity jäännöstyyppi on pyyntikuoppa. Monet pyyntikuopat näkyvät selvästi ilmakeilausten kuvissa, ja useat vastarekisteröidyistä pyyntikuopista sijaitsevat pienten purojen yhtymäkohdissa. Jäännöstyyppi Tila Lkm Vuoriteollisuushistoriallinen Muu kulttuurihistoriallinen jäännös jäännös 2 Asuinpaikka Kiinteä muinaisjäännös 1 Asuinpaikan valli Kiinteä muinaisjäännös 2 Louhittu pinta Kiinteä muinaisjäännös 2 Löytöpaikka Muu kulttuurihistoriallinen jäännös 1 Pyyntikuoppa Kiinteä muinaisjäännös 24 Karjamaja Kiinteä muinaisjäännös 2 Varastorakennus Muu kulttuurihistoriallinen jäännös 1 Talon perustus historialliselta ajalta Muu kulttuurihistoriallinen jäännös 3 Kemianteollisuus Muu kulttuurihistoriallinen jäännös 4 Keittokuoppa Kiinteä muinaisjäännös 5 Hiilenpolttolaitos Muu kulttuurihistoriallinen jäännös 1 Yhteensä 48 Kaavio 2 Taulukko Kotten-tietokantaan rekisteröidyistä jäännöksistä. 7

10 Arviointi Inventoinnista ilmakeilattujen kuvien pohjalta on saatu erittäin hyviä tuloksia. Tietyt jäännöstyypit ovat ilmakeilauksista helpommin tunnistettavissa kuin toiset. Esimerkiksi pyyntikuopat, raivausröykkiöt, miilunpohjat ja tervahaudat näkyvät usein erittäin hyvin, kun taas talojen perustuksia on vaikea havaita. Ilmakeilausten perusteella on rekisteröity myös useita pienten purojen yhtymäkohdissa sijaitsevia pyyntikuoppia. Jotkut niistä näkyvät kentällä suhteellisen heikosti, joten on ollut suureksi avuksi tunnistaa ne jo ilmakeilatuista kuvista. Kentällä suoritetuissa inventoinneissa jäännösten yhteydestä on usein paljastunut lisää jäännöksiä niiden lisäksi, jotka on tunnistettu ilmakeilatuista kuvista. Ilmakeilattujen kuvien käytöstä kämmentietokoneissa on saatu hyviä tuloksia. ilmakeilausten ansiosta on myös mahdollista saada entistä varmempia merkintöjä ja parantaa FMIS:n vanhojen rekisteröintitietojen laatua, kun esim. pyyntikuopat näkyvät entistä selvemmin. Viitteet Lundström, Gunda (toim.) Bygdeträsk från Gustav Vasa till Bygdeträsk Kulturförening. Fornminnesregistret över Västerbottens län (Västerbottenin läänin muinaismuistorekisteri). Skog & Historia-registret. 8

11 Box 3183, Umeå Telefon Telefax