Teollisuus. tähyää tulevaan. Äly hoi, kulutus alas, miettii Jouko Korppi-Tommola. Öljynjalostamo pyörii kaasun voimin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisuus. tähyää tulevaan. Äly hoi, kulutus alas, miettii Jouko Korppi-Tommola. Öljynjalostamo pyörii kaasun voimin"

Transkriptio

1 Äly hoi, kulutus alas, miettii Jouko Korppi-Tommola MCI Öljynjalostamo pyörii kaasun voimin Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 1/2014 Teollisuus tähyää tulevaan

2 tässä numerossa pääkirjoitus Gasetti 1/2014 Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Janne Harju/Napa Illustrations Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasumin asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset Heini Lehtinen, Johanna Lamminen Gasum vastaa ajan haasteisiin Pitkään lämpimänä jatkuneen syksyn ja vuodenvaihteen jälkeen Suomessa päästiin viimeinkin nauttimaan kirkkaista pakkaspäivistä tammikuun toisella viikolla. Auringonpaisteen lisäksi energian myyjää ilahdutti se, että myös kaupan käynti vilkastui. Säiden vaikutus Suomen energiamarkkinoihin ja sitä kautta luonnonkaasun markkinoihin on merkittävä. Toinen iso tekijä on teollisuus. Sen rooli Suomessa on vielä suurempi kuin EU-maissa keskimäärin, koska teollisuutemme on erittäin energiaintensiivistä, ja vientiteollisuus on ratkaisevassa asemassa Suomen kansantalouden menestymisessä. Poliittiset ohjauskeinot, kuten verotus ja päästökauppa, asettavat omat reuna ehtonsa energia-alan toimijalle. Globaaleillakin energiatrendeillä on vaikutusta meillä Suomessa: kun halpaa kivihiiltä on maailmanmarkkinoilla tarjolla runsaasti, se on yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa korvannut maakaasua, vaikka kaasulla energiaa syntyy puhtaammin ja tehokkaammin. Säihin emme voi vaikuttaa, ja talouden taantuman taittamisessa energiaratkaisut ovat vain yksi tekijä. Onneksi on myös niitä haasteita, joihin Gasum voi omalla aktiivisuudellaan suoraan etsiä ja tarjota ratkaisuja. Puhtaampaan ja tehokkaampaan energian tuottamiseen kehitämme uusia, kaasua hyödyntäviä teknologioita ja lisäämme määrätietoisesti uusiutuvan kaasuenergian, biokaasun, tuotantoa. Nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä, tulee olemaan keskeinen rooli kaasun käyttömahdollisuuksien lisäämisessä. Gasumilla on useita erilaisia LNG-hankkeita, joissa olemme yhdistäneet voimamme alan muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tammikuun 9. päivänä tuli kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä, kun Suomen kaasuverkosto vihittiin virallisesti käyttöön. Juhlimme merkkivuotta työn merkeissä, uudistuen ja tulevaisuuteen katsoen. Johanna Lamminen on Gasumin varatoimitusjohtaja ja alkaen yhtiön toimitusjohtaja. LNG-terminaalihankkeiden toteutuminen olisi merkittävä edistysaskel. PIA SALOKOSKI, TEKES 4 4 Tulevaisuuden tarpeisiin Energiaintensiivinen teollisuus on kääntämässä katsetta uusiutuvaan energiaan. 12 Luonnon puolella Millennium-palkittu Jouko Korppi- Tommola ei usko kulutukseen. 17 Aika äänestää EU:ssa päätetään paljosta myös kiistellystä vapaakauppasopimuksesta. 22 Kovalla volyymilla Porvoon öljynjalostamolla suuri on kaunista ja oma palokunta tarpeen. 26 Gasumlainen Ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Aki Huomo. 27 Gasumin uutisia 27 Tampereella siirretään siirtoputkea Valitse suuntasi, teollisuus Vaikka liuskekaasu sekoittikin energiamarkkinoita ja sai kivihiilen hinnan Euroopassa laskemaan, ympäristökysymykset ja uusiutuva energia ovat edelleen framilla. Pitkän aikavälin päästötavoitteet edellyttävät teollisuudelta monipuolista energiapalettia, eikä kivihiilen rahtaamista Siperiasta Suomeen pidetä toimivana ratkaisuna. Ratkaisuja täytyy tehdä. Mitä siis tilalle? Viimeinkin hiihtokelit! 12 Jouko Korppi-Tommola lyttää energian hintakeskustelun Hei, meillä jalostetaan 18 miljardin euron liikevaihdolla Lisää LNG-laivoja toivotaan Itämerelle 2 gasetti gasetti 3

3 TEEMA TEOLLISUUDEN ENERGIANKÄYTTÖ TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Janne Harju/Napa Illustrations Teollisuuden energiankäyttö aloittain Suomessa (%) SISÄLTÄÄ POLTTOAINEET, SÄHKÖN JA LÄMMÖN LUVUT KOSKEVAT VUOTTA LÄHDE: TILASTOKESKUS 2013 MITÄ PIIPUSTA PUSKEE, Suomi-teollisuus? Paperin ja kartongin tuotanto 51 % Elintarvikkeiden valmistus 2,6 % Halpa kivihiili pitää pintansa Euroopassa, mutta siihen ei auta enää tyytyä. Ilmasto- ja energiatavoitteet edellyttävät tehokkaita ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Teollisuuden on pakko tähytä tulevaan kuten kaasuun ja sähköön. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 8 % Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 10 % Energian loppukäyttö Suomessa ja EU:ssa SUOMESSA 7 % 5 % 3 % Metallien jalostus 14 % Metallimalmien louhinta ja muu kaivostoiminta 1,4 % Muut 13 % 2 % 20 % 20 % 13 % 25 % EU:SSA 1 % 45 % 26 % 33 % LUVUT KOSKEVAT VUOTTA LÄHDE: EUROSTAT 2013 Teollisuus Liikenne Asuminen Maatalous Palvelut Muut lemme keskellä suurta muutosta. Energiaintensiivinen teollisuus hakee parhaillaan aktiivisesti uusia ratkaisumahdollisuuksia tulevaisuuden energiakysymyksiin. Monessa yrityksessä kysymysten pääpaino koskee kestävän kehityksen mukaista ja tehokasta energiankäyttöä. Se edellyttää tuotantoprosessien kokonaisvaltaista suunnittelua, käyttöä ja hallintaa. Hyvällä integraatiolla ja oikeilla energiaratkaisuilla parannetaan muun muassa laitosten tuotantomääriä sekä niiden energiatehokkuutta ja ympäristövaikutuksia. Tulosta syntyy esimerkiksi hukkaenergiaa tai paineistettuja prosessi kaasuja hyödyntämällä. Samaan aikaan suuret toimijat valmistautuvat kivihiilestä luopumiseen, vaikka sen hinta Euroopassa onkin tällä hetkellä laskenut. Tekesin Groove-energiaohjelman ohjelmapäällikkö Pia Salokosken mukaan kyse on merkittävästä muutoksesta, joka avaa uusia ovia luonnonkaasuille. Toistaiseksi biokaasun käyttö on ollut paikallista rajallisen jakeluverkon vuoksi. 4 gasetti gasetti 5

4 TEEMA TEOLLISUUDEN ENERGIANKÄYTTÖ LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua varten tarkoitettujen terminaalihankkeiden toteutuminen olisi merkittävä edistysaskel, joka vauhdittaisi pitkällä tähtäimellä kaikkien luonnonkaasujen laajempaa hyödyntämistä, Salokoski arvioi. LNG:n etuna ovat sen monipuoliset käyttömahdollisuudet ja hyvä toimitettavuus. Teollisuuden ohella esimerkiksi kaasumoottoreiden tuotekehitys- ja testaustarkoituksiin, liikenteen polttoaineeksi sekä maa- ja biokaasun varapolttoaineeksi soveltuvaa tuotetta on mahdollista toimittaa kaasuverkoston ulkopuolella oleviin käyttökohteisiin laivoilla tai säiliöperävaunuilla. Saksassa hyvä infra apuna uusien energiamuotojen hyödyntämisessä Fossiilisista polttoaineista luopuminen ei tule tapahtumaan yhdessä yössä. Siksi kivihiilen korvaaminen maakaasulla tuo lisää peliaikaa teollisuuskäyttöön soveltuvien biokaasuratkaisujen kehittämiseen. Päästömielessä kivihiiltä ympäristöystävällisempi maakaasu on tehokas energialähde, jota voidaan käyttää erittäin korkealla hyötysuhteella. Euroopassa maakaasun osuuden koko energiankulutuksesta odotetaan nousevan lähivuosina noin 30 prosenttia. Teollisuuden kilpailukyky on kiinni energiatehokkaista ratkaisuista. Niihin ollaan entistä valmiimpia investoimaan myös Suomessa, vahvistaa Salokoski. Teollisuuden pitkän tähtäimen energiaratkaisuissa korostuu luotettavuus, johon vaikuttavat kulloinkin vallalla olevan energiapolitiikan linjaukset. Vaikka bioenergian hyvä huoltovarmuus ja vähäiset päästöt puoltavat sen eri muotojen nopeaa käyttöön ottamista, liittyy esimerkiksi biokaasun teolliseen hyödyntämiseen konkreettisia haasteita. Niitä ovat muun muassa laajamittaisen jakelun mahdollistaminen sekä laitoskohtaisten toimintamallien ja niiden tarvitsemien teknisten ratkaisujen kehittäminen. Teollisuudessa energiajakelun järjestämisellä on erittäin suuri merkitys. Vain sitä kautta Suomi voi merkittävästi lisätä uusien energiamuotojen käyttöä. Muun muassa Saksassa luonnonkaasujen hyödyntäminen on huomattavasti pidemmällä hyvän kaasuinfran ansiosta, Salokoski korostaa. Vientitykki kääntää katsetta pois kivihiilestä Lannoiteteollisuus on yksi maakaasua hyödyntävistä energiaintensiivisistä aloista tosin ei nimenomaan energiankäytön kannalta. Lannoitetuotannossa maakaasulla on tärkeä rooli erityisesti typpilannoitteiden valmistuksessa. Nykyisellä valmistustekniikalla typpilannoitteita pystytään tuottamaan myös biokaasun metaanista tai veden elektrolyysillä saatavasta vedystä. Jälkimmäinen tuotantotapa KONE- JA METALLI - TUOTE- TEOLLISUUS TYÖLLISTÄÄ SUOMESSA henkeä on mahdollista lähinnä vesivoimaloiden yhteydessä, ja siinä käytettävä sähkö on kalliimpaa kuin maakaasun hyödyntäminen. Lannoitebisneksen uranuurtajana on Suomessa toiminut 1920-luvulta lähtien Kemira, joka tunnettiin alun perin Valtion Rikkihappo- ja Superfostaattitehtaina. Vuonna 2007 sen harjoittama lannoiteliiketoiminta siirtyi norjalaisen Yara Internationalin omistukseen. Tällä hetkellä Yara Suomi Oy:llä on tuotantoa Harjavallassa, Kokkolassa, Siilinjärvellä ja Uudessakaupungissa, missä päätuotteita ovat lannoitteet ja typpi happo. Uudenkaupungin tehtaat tuottavat lannoitteita noin miljoona tonnia vuodessa, josta noin 80 prosenttia menee pääosin Ruotsiin, Tanskaan ja Alankomaihin. Suomessa lannoitetuotantoa on reippaasti yli kotimaisen kysynnän, joten valtaosa täällä valmistetuista tuotteista päätyy käyttöön ympäri maailmaa. MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattila uskoo lannotteiden kotimaisuusasteen olevan Suomen pelloilla jatkossakin korkea, sillä tuontilannoitteiden tekniset ominaisuudet eivät vastaa paikallisia vaatimuksia. Fossiilisista polttoaineista ei tulla luopumaan yhdessä yössä. Myös vientituotteena suomalainen lannoite on onnistunut pitämään pintansa markkinahintojen noususta huolimatta. Alan hintakehitys seuraa öljyä, maakaasua ja viljaa pienellä viiveellä. Tämä nähtiin viimeksi vuonna 2008 kun viljan maailmanmarkkinahinta nousi jyrkästi, Mattila sanoo. Suomalaisten lannoitetehtaiden energiantuotanto lepää edelleen vahvasti kivihiilen varassa. Tosin Mattilan mukaan Uudessakaupungissa suunnitellaan jo uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Maakaasun nykyistä laajamittaisempi hyödyntäminen on toistaiseksi kompastunut jakeluverkon puutteeseen sekä tehtaiden tarvitsemiin laajennuksiin ja muihin investointeihin. Kivihiilestä tapahtuva asteittainen luopuminen on kuitenkin muuttamassa suunnitelmia. Lannoiteteollisuus on onnistunut leikkaamaan typpihapon valmistuksessa syntyviä kasvihuonekaasuja uuden teknologian avulla. Tämä on osoitus siitä, että alalla on yhteinen tahtotila päästöjen vähentämiseen, Mattila arvioi. LÄHDE: GASUM Sähkö on tulevaisuutta Suomen suurin maakaasun hyödyntäjä on perinteisesti ollut metsäteollisuus, mutta viime vuosina kemianteollisuus on noussut käyttövolyymeissä mitattuna listan ykköseksi. Syynä tähän on kemianteollisuuden tuotannon kasvu sekä metsäteollisuuden vähentynyt energiankulutus, joka on seurausta alan rakennemuutoksesta sekä vientitalouden hiipumisesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström kertoo, että taantuma on puraissut koko suomalaista teollisuutta. Esimerkiksi sähkön kokonaiskulutuksessa laskua on tapahtunut vuodesta 2007 lähtien noin seitsemän prosenttia. Notkahduksesta huolimatta teollisuus uskoo pitkällä tähtäimellä energiankulutuksen kasvuun. EK:n arvion mukaan tulevaisuudessa yhä suurempi osa yhteiskunnan ja teollisuuden käyttämästä kokonaisenergiasta tulee muodostumaan sähköstä. Sama trendi on nähtävissä myös muissa Euroopan maissa. Vaakakupissa painavat ympäristösyyt ja EU:n päästö tavoitteet, Ohlström sanoo. Joutsenoon on suunnitteilla teollisuuslaitoksen yhteyteen biokaasulaitos, jossa tuotetaan puupohjaista biokaasua kiinteästä raaka-aineesta kaasutuksen ja metanoinnin avulla. Laitos käyttäisi metsäteollisuuden ylijäämäpuuta, ja kaasunjalostusprosessin lämpöä hyödynnettäisiin teollisuuden energiana. Laitos tuottaisi biokaasua noin GWh vuodessa. Aluksi puuraaka-aine murskataan ja seulotaan haluttuu palakokoon, minkä jälkeen se kuivataan. RAAKA- AINE MURSKAIN KUIVAUS ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS henkeä Kirveelle töitä: puukaasua Joutsenosta KAASUTIN KAASUN SUODATUS Kuiva aines kaasutetaan kahdessa 150 megawatin kaasuttimessa. Yksi osa kaasutusteknologiaa on kaasujen kuumana tapahtuva suodatus. Sähköntuotannossa varteenotettavina energiamuotoina tulevat toimimaan ydinvoima, luonnonkaasut sekä uusiutuvat energialähteet. Suomen kannalta energiakysymys on merkittävä, sillä täällä teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta on keskimäärin noin 6 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa Euroopan maissa. Vientipainotteisen metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden seurauksena syntynyt korkean energiaintensiivisyyden elinkeinorakenne on riskialtis ylisääntelylle, joka voi Ohlströmin mukaan helposti vahingoittaa suomalaista kilpailukykyä. Liiallinen EU-sääntely nostaa energian hintaa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset eivät pysty viemään kyseisiä kustannuksia lopputuotteisiin, joten riskinä on investointien ja työpaikkojen siirtyminen Suomen ja EU:n ulkopuolelle, hän varoittaa. Vanha manner ei saa jäädä globaalin energiapolitiikan altavastaajaksi Artikkelin kirjoitushetkellä oli tiedossa, että tammikuun lopulla Euroopan komission oli tarkoitus julkais- S/CO 2 Sen jälkeen kaasusta täytyy poistaa epäpuhtaudet, kuten erilaiset rikki- ja typpiyhdisteet sekä terva. METANOINTI Puhdistettu synteesikaasu metanoidaan eli muutetaan metaaniksi esimerkiksi nikkelikatalyytilla. Kaasu jalostetaan vähintään 95 % metaanipitoisuuteen. Biokaasun laatu analysoidaan ja mitataan ennen kaasuverkkoon syöttöä. Lisäksi sen paine nostetaan verkoston vaatimalle tasolle. 6 gasetti gasetti 7

5 TEEMA TEOLLISUUDEN ENERGIANKÄYTTÖ Kemianteollisuus vauhdittaa vientiä maakaasulla Kemianteollisuus on Suomen suurin maakaasun hyödyntäjä, josta on tullut yksi kotimaisen viennin vetureista. Ulkomaankaupan piristyminen on näkynyt erityisesti öljytuotteissa, kemikaaleissa ja kemiallisissa tuotteissa. Muita merkittäviä vientiryhmiä ovat lääkkeet sekä kumi- ja muovituotteet. Tuotannon kasvu on lisännyt sekä raaka-aineiden että energian tarvetta. Maakaasu on teknisesti kemianteollisuuden tarpeisiin sopiva raaka-aine. Se on helposti prosessoitavissa, ja siinä on varsin vähän epäpuhtauksia. Energianlähteenä sen käyttöön kannustaa puolestaan vähäpäästöisyys, kertoo Kemianteollisuus ry:n energia-asiantuntija Sami Nikander. Kemianteollisuuden Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut viimeisten vuosien aikana. Tuotannossa käytettiin energiaa 0,90 kwh tuotekiloa kohden vuonna Edellisestä vuodesta laskua oli neljä prosenttia. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt runsaat 24 prosenttia. Energiakysymykset ovat koko ajan esillä. Kemian teollisuudessa tulevaisuuden ratkaisut ovat pitkälti kiinni energia- ja ilmastopoliittisista ratkaisuista, teknologiasta, raaka-ainekustannuksista sekä yritysten investointisykleistä, Nikander toteaa. METSÄ - TEOLLISUUS henkeä TIETOTEKNIIKKA- ALA henkeä ELINTARVIKE- TEOLLISUUS henkeä ta suuntaviivoja vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiatavoitteista. Suomalainen teollisuus toivoo julkilausuman tuovan selkeyttä ja pitkäjänteisyyttä EU:n harjoittamaan energiapolitiikkaan. Ilman globaalia yhteispeliä EU:n tekemät myönnytykset uhkaavat romuttaa koko vanhan mantereen kilpailukyvyn. Ohlströmin mielestä suomalaisen teollisuuden pärjäämisen yhtenä edellytyksenä on riittävän kattava ja monipuolinen energiapaletti, jonka avulla päästään kustannustehokkaasti kohti asetettuja ympäristötavoitteita. EK on ilmaissut näkemyksensä elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vetämälle Suomen energia- ja ilmastotiekartta hankkeelle, jossa selvitetään muun muassa pitkän aikavälin päästövähennystavoitteiden vaihtoehtoisia toteutusreittejä. Suomalaisen teollisuuden yhtenä pärjäämisen edellytyksenä on kattava ja monipuolinen energiapaletti. Korostamme energian varmaa saatavuutta sekä puun ja turpeen kaltaisten kotimaisten luonnonvarojen hyödyntämistä. Nykyisessä tilanteessa kivihiilen tuominen Siperiasta sisämaahan poltettavaksi ei ole mielestämme hyvää energiapolitiikkaa, Ohlström summaa. Luonnonkaasuista erityisesti kotimaisen biokaasun tuotantoa halutaan lisätä pitkällä aikavälillä. Maakaasun käyttöä on laskenut kivihiilen halpeneminen, mutta paineet hiukkaspäästöjen vähentämiseen ovat nostamassa sitä takaisin raiteilleen. Siitä huolimatta teollisuus on vielä varovainen kaasuinfraan liittyvien investointien suhteen. Ohlström on vakuuttunut siitä, että ilmastopoliittisten näkökulmien vahvistuminen vie lopulta kehitystä eteenpäin. Myös turpeen ja kaasun yhä kiristyvä verotus on lisännyt kivihiilen käyttöä. Kansallisesti pitäisi kuitenkin suosia työllisyyttä ja kauppatasetta edistäviä kotimaisia polttoaineita sekä vähäpäästöisempiä tuontipolttoaineita. Niiden avulla lisätään uusiutuvan energian käyttöä sekä vähennetään tehokkaasti energiantuotannon kasvihuonekaasu- ja muita ilmapäästöjä, hän kannustaa. Talouden taantuma on ajanut valmistavaa teollisuutta Suomen rajojen ulkopuolelle. Ilmiöstä huolimatta elintarviketeollisuus on pysynyt lähellä kuluttajaa tuotteiden tuoreuden ja kuljetusten takia. Kotimainen ruoan tuotanto pyrkii pärjäämään korkealaatuisilla raaka-aineilla, ammattitaitoisella henkilökunnalla sekä tehokkailla prosesseilla. Suomalainen elintarviketeollisuus suosii maakaasua, sillä se koetaan puhtaaksi ja ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi. Kaasua hyödynnetään tuotannossa, prosesseissa, tilalämmityksessä sekä kuljetuksissa. Luonnonkaasuprosessissa syntyvät savukaasut voidaan johtaa suoraan tuotteen läpi. Tämän ansiosta se soveltuu esimerkiksi kahvinpaahtoprosessin vauhdittajaksi. Monen yrityksen kohdalla kyse on myös imagosta. Elintarviketeollisuus korostaa käyttämiensä raaka-aineiden puhtautta sekä tuotantolaitostensa korkeaa hygieniatasoa. Maakaasun koetaan istuvan hyvin tähän arvomaailmaan. LNG kiinnostaa Elintarviketeollisuudessa arvostetaan maakaasun helppokäyttöisyyttä, logistiikkaa, toimitusvarmuutta sekä joustavuutta, joka korostuu tuotantomäärien heilahteluissa, luettelee Gasumin energiapalveluiden johtaja Jarko Alanko. Leipää pöytään kaasun voimalla Alalla odotetaan LNG-terminaalihankkeiden realisoitumista, sillä niiden myötä luonnonkaasujen käyttömahdollisuudet kasvavat kaasuputkiverkoston ulkopuolisilla alueilla. Alangon mukaan myös nykyiset asiakkaat ovat kiinnostuneita LNG:n tarjoamasta vaihtoehdosta sekä uudesta hankintakanavasta. Biokaasusta kilpailuvaltti? Kaiken kaikkiaan maakaasun ominaisuudet ovat johtaneet siihen, että monet elintarviketeollisuuden toimijat kokevat käyttävänsä puhtainta polttoainetta. Biokaasu antaa kuitenkin mahdollisuuden tuottaa elintarvikkeita uusiutuvalla ja kotimaisella energialla. Elintarviketeollisuuden on kannattavaa hankkia biokaasua ensisijaisesti esimerkiksi Reilun kaupan kahvin kaltaisten tuotteiden tuotantoon. Näissä tapauksissa biokaasu tukee tuotteen brändiä erityisen hyvin. Biokaasu avaa myös mahdollisuuden niin sanottuun suljettuun lenkkiin. Siinä omasta tuotannosta syntyvää jätettä hyödynnetään energian tuottamisessa. Haasteenamme on avata biokaasun edut asiakkaille. Meidän on löydettävä hyötyjä ja keinoja, joilla he saavat joko paremman hinnan tai keinon erottautua kilpailijoistaan biokaasulla tuotetulla tuotteella, Alanko tiivistää. TEKSTI Ari Rytsy 8 gasetti gasetti 9

6 TEEMA TEOLLISUUDEN ENERGIANKÄYTTÖ GASUMIN VERKKOON SYÖTETYN BIOKAASUN MÄÄRÄ (MWh) LÄHDE: GASUM MWh MWh TEKSTI Ari Rytsy Pökköä pesään Perämerellä LNG saattaa uudistaa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin energiamarkkinoita. Lisälusikkana sopassa on myös Pyhäjoen ydinvoimahanke. Y ksi merkittävistä kotimaista teollisuutta koskettavista hankkeista on käynnissä Torniossa. Kyse on paikallisen terästehtaan sataman yhteyteen kaavaillusta LNG-terminaalista, jonka kustannusarvio on noin sata miljoonaa euroa. Koko Tornio ManGa LNG -hankkeen arvo on noin 300 miljoonaa euroa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin alueella. Outokumpu on suurin osakas Tornion LNG-terminaalihankkeessa. Vuoden 2013 lopulla perustimme yhdessä Gasumin, Rautaruukin ja EPV Energian kanssa kehitysyhtiön, Manga LNG Oy:n, viemään hanketta eteenpäin, kertoo Outokumpu Oyj:n energia-asioista vastaava johtaja Antti Koskelainen. Tavoitteemme on saavuttaa investointipäätösvalmius vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla, kun tarvittavat luvat ja sopimukset on saatu varmistettua. Isot investoinnit välttämättömiä Nesteytetyn maakaasun avulla voidaan korvata kalliimpien öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä teollisuudessa ja energiantuotannossa sekä vähentää merkittävästi hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä nykyiseen verrattuna. Teollisuus on kaasun suurin käyttäjä, mutta kattava terminaalikapasiteetti parantaisi koko Perämerenkaaren meriliikenteen valmiuksia vastata vuonna 2015 voimaan tulevien rikkipäästörajojen asettamiin haasteisiin. Nesteytetty maakaasu soveltuu nimittäin myös laivojen polttoaineeksi. Laajamittainen ja kilpailukykyinen LNG:n hyödyntäminen edellyttää taloudellisesti merkittäviä investointeja terminaaliin, logistiikkaan ja koko arvoketjuun, Koskelainen muistuttaa. Pidän myönteisenä, että valtiovalta edistää LNG-terminaaleja investointituella varmistaen näin osaltaan suomalaisen LNGinfrastruktuurin kehittymisen. 10 g a s e t t i Myös ydinvoima toiveissa Tällä hetkellä Outokumpu on suurin osakas myös Fennovoimassa, joka allekirjoitti vuoden 2013 lopulla laitostoimitussopimuksen Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin kanssa. Kyseessä on siis Pyhäjoelle rakennettava Hanhikivi 1 -ydinvoimalahanke, jota on myllytetty julkisuudessa useaan otteeseen. Koko LNG-hankkeen arvo on noin 300 miljoonaa euroa. Vielä ydinvoimalan nouseminen Pyhäjoelle ei kuitenkaan ole varmaa. Fennovoiman osakkeenomistajat vahvistavat helmikuun loppuun mennessä osallistumisensa hankkeeseen, minkä jälkeen tehdään lopullinen investointipäätös laitoksen rakentamisesta. Ruostumattoman teräksen valmistuksessa tarvitaan sekä sähköä että kaasua. Toteutuessaan ManGa LNG ja Fennovoima turvaavat Outokummun kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen, Koskelainen sanoo. Kohtuuhintaista kaasua Maakaasua käytetään kaikilla Suomen suurimmilla teollisuudenaloilla. Tulevaisuuden markkinoilla myös nesteytetty maakaasu nähdään potentiaalisena energianlähteenä. TEKSTI Alisa Kettunen Toimialat tutuiksi MARTTI KÄTKÄ, SIHTEERI, TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY TEKNOLOGIATEOLLISUUS vastaa 55 prosentista Uusiutuva, vähähiilinen energia on hyvää energiaa. Tärkeää on myös energiatehokkuus. Teknologiateollisuuden alalla kaasua pidetään hyvänä vaihtoehtona. Se on vähähiilistä ja sillä on erittäin hyvä hyötysuhde. Tulevaisuudessa myös LNG on mahdollisuus, sillä se lisää huoltovarmuutta ja valikoimaa. Teknologiateollisuuden piiriin kuuluvien yrityksien tuotteiden valmistusprosessit ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin energiatehokkaita. Suomen viennistä ja 80 prosentista koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Teknologiateollisuuteen kuuluu viisi päätoimialaa: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Teknologiateollisuus ry huolehtii, että Suomen teknologiateollisuudella on edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa. JOUNI PUNNONEN, ENERGIAJOHTAJA, METSÄTEOLLISUUS RY Hyvää energiaa Suomelle on sellainen energia, jota on koko ajan saatavilla ja joka on kohtuuhintaista. Metsäteollisuus käyttää 20 prosenttia Suomen maakaasusta. Sen haaste on hintakilpailukyky. Metsäteollisuuden tuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin, ja siitä valtaosa merikuljetuksilla. Nesteytetty maakaasu tarjoaa tulevaisuudessa yhden vaihtoehdon laivojen polttoaineeksi. SAMI NIKANDER, OSASTOPÄÄLLIKKÖ, KEMIANTEOLLISUUS RY Kohtuuhintainen, varmasaantinen ja useammasta lähteestä saatavilla oleva energia on tärkeää. Kemianteollisuus on mukana kansainvälisessä kilpailussa, joten kilpailukykymielessä hyvä energia on varmasti saatavilla olevaa ja kohtuuhintaista. Kemianteollisuuden alalla maakaasulla on merkittävä rooli, sillä se käyttää eniten maakaasua Suomen teollisuudenaloista. Maakaasua käytetään sekä energianlähteenä että raaka-aineena. Biokaasun merkitys on vielä melko pienimuotoista verrattuna perinteisemmän maakaasun käyttöön, mutta sillä on tulevaisuus yhtenä energianlähteenä biotalouden kehittyessä. METSÄTEOLLISUUS on tärkeä elinkeino monessa maakunnassa ja se kattaa noin viidenneksen Suomen viennistä. Metsäteollisuus ry pyrkii edistämään toimialan kilpailukykyä ja kannattavuutta vahvistamalla alan toimintaedellytyksiä. Järjestön tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyinen toimintaympäristö metsäteollisuuden tuotannolle, työllisyydelle ja investoinneille. KEMIANTEOLLISUUS on noussut viime vuosina yhdeksi tärkeimmistä Suomen vientialoista: vuonna 2012 kaksi kolmasosaa kemian tuotannosta meni vientiin. Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen edunvalvontajärjestö, jolla on yli 400 jäsenyritystä. Kemianteollisuus ry:n toiminta-alueita ovat muun muassa työmarkkinat sekä osaaminen ja koulutus. Tornionjoki laskee Perämereen. g a s e t t i 11

7 JOUKO KORPPI-TOMMOLA: Elintaso ei parane kulutusta lisäämällä Suomalaisesta energiapolitiikasta puuttuu kansakunnan edun näkemys, jyrähtää professori Jouko Korppi-Tommola. TEKSTI Katri Isotalo KUVAT Sami Tirkkonen Suomessa eletään poliittisten säädösten varassa, jotka ovat syntyneet energiayhtiöiden lobbauksella, pamauttaa fysikaalisen kemian emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta. Myös keskustelu käydään energian toimittajien ehdoilla, koska poliittisilla päättäjillä ei ole näkemystä eikä aikaa perehtyä energiapolitiikkaan kokonaisuutena. Eivät he pysty seuraamaan, mitä muualla maailmassa tehdään tai mitä mahdollisuuksia uusi teknologia tarjoaa, hän tykittää. Korppi-Tommola ihmettelee, miten Suomessa yhä uskotaan, että hyvinvointi kulkisi käsi kädessä energian kulutuksen kanssa. Esimerkiksi Saksassa, 12 gasetti gasetti 13

8 Rimpuilu kriisiytyneiden ydinvoimapäätösten kanssa on jähmettänyt muun energiapoliittisen päätöksenteon. Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Tanskassa elintaso on jo kymmenkunta vuotta noussut samaan aikaan kun energiankulutus on pienentynyt tai vähintään vakiintunut. Hyvinvointimme rakentaminen perustui pitkään raskaaseen teollisuuteen, jonka kilpailukyvyssä olennaista oli edullinen energia eli käytännössä halpa sähkö. Viime aikoina on kuitenkin tullut selväksi, ettei halpakaan sähkö riitä. Tulevaisuuden hyvinvointi on rakennettava toisenlaisella osaamisella. Energian hintakeskustelu on Suomessa kestämättömällä pohjalla. Olennaistahan on se, paljonko rahaa energiaan kokonaisuudessaan kuluu. Eli yksinkertaisesti: mitä vähemmän energiaa kulutat, sen vähemmän maksat. Miljardien eurojen virtaaminen ulkomaille pitäisi pysäyttää siirtymällä uusiutuvaan energiaan. Samalla päästötkin vähenisivät. Energia-alan edunvalvojiin kuuluvat myös kunnat. Kunnat haluavat tuloja voimaloistaan, mutta niiden energiantuotanto on suuntautumassa kivihiilen käyttöön. Puuta käytetään pääasiassa hakkeena. Tuhannessa kilossa haketta tai turvetta on puolet vettä ja toisesta puolesta melkein kolmannes happea, joka ei pala. Veden saaminen ulos piipusta vie 12 prosenttia palavan osan lämpösisällöstä. Tämän lisäksi hakkeen ja turpeen kuljettamiseen ja tekemiseen kuluu dieseliä. Tonnista haketta jää siis alle 250 kiloa poltettavaa, Korppi-Tommola havainnollistaa. Millennium-palkinto aurinkoenergian tutkimuksesta Professori Korppi-Tommola on keskittynyt tutkimuksissaan kolmannen sukupolven aurinkokennoissa ja yhteyttävissä kasveissa tapahtuviin sähköisiin ilmiöihin. Energia-asiat veivät mukanaan, kun tuore tohtori oli tutustunut Kanadassa 1970-luvun lopussa pulssilaserteknologiaan. Sillä on sittemmin kyetty tutkimaan, miten valoenergia kulkeutuu muun muassa kasveissa biomassaa synnyttävän fotosynteesin käyttövoimaksi. Korppi-Tommola on hyödyntänyt luonnon prosesseista saatua tietoa aurinkoenergian tutkimuksessa selvittämällä, miten valonsäteet saavat Grätzelin nimeä kantavissa väriaurinkokennoissa olevat elektronit liikkeelle, eli miten valonsäteiden sisältämä energia muuttuu kaivatuksi sähkövirraksi. Työ aurinkokennoteknologian kehittämisestä palkittiin Millennium Distinction -tunnustuksella vuonna Viime vuonna hän solmi Jyväskylän yliopiston kanssa emeritus-sopimuksen tutkimustyönsä jatkamiseksi. Työ energian säästön ja uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseksi jatkuu myös Cleen Oy:n tiedeneuvoston jäsenenä. Tuuli- ja aurinkoenergialla voitaisiin tuottaa varovastikin arvioiden prosenttia sähköntarpeestamme, kun niiden osuus ei ole tällä hetkellä edes yhtä prosenttia. Olemme molemmissa teknologioissa kaukana kilpailijamaistamme, Korppi-Tommolla toteaa. Tuulivoimasta voitaisiin hänen mukaansa saada energiaa jopa parinkymmenen ydinvoimalan verran. Suunnitelmia on jo megawatin rakentamiselle, joka vastaisi kahden suuren ydinvoimalan tuotantoa. Pieniä takapihan tuulimyllyjä ei hänestä kannata rakentaa, sillä tuulivoimassa pätee suuruuden ekonomia. Merelle rakennettavat tuulivoimalatkin onnistuisivat suomalaisilta, sillä meillä on siihen soveltuvaa arktista osaamista. Tanskan malli toimii: sähköä paikallisesti verkkoon Toisin kuin tuulivoimalla, aurinkosähköllä on sama hyötysuhde riippumatta siitä, onko tuotantolaitos voimalan kokoluokkaa vai kesämökin katto. Suomessa on vastaavat säteilyolosuhteet kuin Pohjois-Saksassa, minkä lisäksi meillä on verraton maantieteellinen etu: aurinkokennot toimivat tehokkaammin kylminä kuin kuumina. Paras hyötysuhde saadaan keväthangilla, jolloin lumen heijastus lisää säteilyenergiaa ja kylmät kennot imevät säteet ahnaasti talteen. Aurinkosähkön teknologia on kokenut läpimurron, hinnat ovat alentuneet kolmannekseen viiden vuoden takaisesta ja globaali liiketoiminta on kasvanut 50 prosentin vuosivauhdilla. Aurinkosähkön houkuttelevuuden lisäämiseksi energiamittarien pitäisi pystyä lukemaan kahteen suuntaan. Tämä on tuonut Tanskassa hyviä tuloksia. Siellä verkkoon tuotettu sähkö voidaan näin vähentää omasta sähkölaskusta. Tanskalaisperheiden innostus synnytti vuodessa noin 400 megawattia aurinkosähköä, kun sitä Suomen kesämökeillä on asennettuna vain noin kuuden megawatin verran. Rimpuilu kriisiytyneiden ydinvoimapäätösten kanssa on pahasti jähmettänyt muun energiapoliittisen päätöksenteon, Korppi-Tommola napauttaa. Jouko Korppi-Tommolan akateemista uraa täydentää halonhakkuun lisäksi 31-vuotiaiden seiväshypyn Suomen ennätys, 501 cm, vuodelta Kaasu ja uusiutuvat tukevat toisiaan Maakaasun professori luokittelee selvästi parhaaksi fossiiliseksi energialähteeksi. Metaanin neljä vetyatomia tuottaa palaessaan tehokkaasti energiaa, ja päästöt ovat tuotettua energiayksikköä kohden neljänneksen öljyä ja kivihiiltä pienemmät. Kaasu sopii erinomaisesti uusiutuvien energialähteiden säätövoimaksi. En usko, että naapuri laittaa kaasuhanaa kiinni tai että kaasun hinta olennaisesti nousee. Yhdysvaltojen liuskekaasu pitää hinnat alhaalla, Korppi-Tommolla sanoo. Maakaasun jakelu nesteytetyn maakaasun eli LNG:n muodossa lienee kuitenkin edullisempi vaihtoehto kuin kaasuputken rakentaminen sinne, missä putkia ei vielä ole. Näkisin maakaasun mielelläni myös liikenteen käytössä erityisesti taajamissa, sillä kaasuautojen hiukkaspäästöt jäävät pieniksi. Professori jakaa monen energia-alan asiantuntijan näkemyksen siitä, että liuskekaasulla on myös negatiivinen vaikutus, koska se on laskenut ympäristölle erityisen haitallisen kivihiilen hintaa. Suomen synti hallinto- ja teollisuusrakennukset Korppi-Tommola ei ole tyytynyt vain arvostelemaan Suomen huonoa energiapolitiikkaa. Hän on ollut muun muassa perustamassa Jyväskylän yliopistoon uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusohjelmaa, josta on jo valmistunut 75 maisteria edistämään kestävää uusiutuvien ja paikallisten energialähteiden hyödyntämistä. Poikkitieteellisyyttä energia-alalla edustaa esimerkiksi rakentaminen ja kaavoitus. EU:ssa on laskettu, että passiivisella aurinkolämmöllä eli rakennusten oikealla sijoittelulla, optimaalisella eristämisellä ja muotoilulla sekä luonnon valon hyödyntämisellä voitaisiin säästää jopa 20 prosenttia rakennusten energiankulutuksesta. Suomalaisten erityinen synti on hallinto- ja teollisuusrakennusten korkeat lämpötilat. Professori itse kytkee yösähkön päälle vasta, kun lämpötila alittaa 10 astetta. Siihen asti lämpöä tuottavat omasta metsästä tehdyt koivuhalot ja punatiilestä muurattu puuhella. Ensi kevään kattoremontin yhteydessä katolle asennetaan vielä aurinkolämpökeräimet. 14 gasetti gasetti 15

9 Kaasu Suomessa 1980-luvulla maakaasun hinta oli sidottu kevyen polttoöljyn hintaan, joka öljykriisien aikana kohosi voimakkaasti. Niinpä vuosina maakaasun käyttö Suomessa kääntyi laskuun. Kiinnostus maakaasun paikallisjakeluun heräsi 1980-luvun alussa, ja vuonna 1984 kaasun käyttö alkoi jälleen kasvaa. LÄHDE: GASUM Euoopan parlamentissa on nykyisin seitsemän poliittista ryhmää ja 766 jäsentä. Suomen paikkaluku on 13. Parlamentin suurin poliittinen ryhmä tällä hetkellä on Euroopan kansapuolueen ryhmä (EPP), johon Suomesta kuuluvat kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat. LÄHTEET: EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPPALAINEN SUOMI RY JA WFEO Energiapolitiikka TEKSTI Elina Venesmäki KUVA Thinkstock Maakaasu ja Suomi Presidentti Urho Kekkonen ja Uolevi Raade maakaasuverkoston vihkiäisissä Kouvolassa 9. tammikuuta Kohti uusia aluevaltauksia Maakaasu sinänsä olisi esitelmän arvoinen. Kukahan vain osaisi kertoa sen oikein sanakääntein. Näin kirjoitti aikansa mahtimies Uolevi Raade kirjeessään toiselle mahtimiehelle, presidentti Urho Kekkoselle huhtikuussa Näiden kahden aikansa näkyvän hahmon lisäksi on tarvittu satojen muiden ihmisten kiinnostusta, joissain tapauksissa jopa intohimoa, maakaasua ja kaasun moninaisia hyödyntämistapoja kohtaan. Maakaasusta on vähitellen kasvanut tärkeä yhdyskuntien ja teollisuuden energianlähde, ja teollisuus käyttää sitä myös raaka- aineena. Tulevaisuudessa maakaasu sopii myös täydentämään uusiutuvien energiamuotojen vaihtuvia tuotantomääriä. Olemassa olevaa kaasuverkostoa voidaan hyödyntää kotimaisen uusiutuvan biokaasun siirtämisessä tuotantolaitoksilta asiakkaille. Nesteytetyssä muodossaan maakaasu ja biokaasu voivat palvella aivan uudenlaisia asiakkaita alueilla, jotka eivät ole nykyisen putkiverkoston piirissä. Lisäksi liikenne maalla ja merellä voi hyödyntää kaasua. Uolevi Raaden kirje UKK:lle jatkui seuraavasti: Puhuminen siitä tänään olisi ollut liian vaarallista, eikä mikään osapuoli vielä olisi ollut kypsä kuulemaan totuutta tästä asiasta. Noista ajoista keskustelukulttuuri onneksi on muuttunut. Yksiselitteisiä totuuksia ei kukaan taida enää edes yrittää esittää varsinkaan energiaan liittyen. Onneksi yksi luonnonkaasun mainioista ominaisuuksista on sen helppo säädeltävyys eri tarkoituksiin. Kaasulla lienee siis edessään vielä monta mainiota vuotta Suomessa. Sitaatit Antti Parpolan ja Veijo Åbergin teoksesta Kaasua! Maakaasu ja Suomi Rinnakkaisputken rakennustöissä 2000-luvun alkupuolella. Suomen ensimmäinen julkinen kaasuautojen tankkausasema otettiin käyttöön Malmilla kesällä Aseman vihki käyttöön kansanedustaja Markku Laukkanen, ja tilaisuudessa oli mukana myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. EUROOPAN UNIONI Pakko päättää isosti Monet Euroopan unionin päätökset vaikuttavat tavallista kuluttajaa askarruttaviin kysymyksiin kuten vaikkapa sähkön hintaan. EU määrittelee myös rajoja laitteiden ja asuinrakennusten energiatehokkuudelle. Säädöksillä autetaan vähentämään energiankulutusta. EU:n energiapääosastosta komission Suomen edustustoon siirtyneen Ismo Grönroos-Saikkalan mukaan ajankohtaisista energiakysymyksistä tärkeimpiä on komission tammikuussa julkaisema energia- ja ilmastokehikko vuoteen Tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä, varmistaa energian saantia ja tukea taloutta. EU kehittää myös yhteismarkkinoita. Tammikuussa julkaistiin myös komission tiedonanto energian hinnoista ja teollisuus politiikasta. Tavoitteena on kilpailukyky ja toimitusvarmuus. Tähän päästään esimerkiksi poistamalla kilpailun esteitä, helpottamalla uusien yritysten markkinoille pääsyä ja varmistamalla, että kotitaloudet voivat siirtyä myös sähkön tuottajiksi uusiutuvia luonnon varoja käyttäen. Viime aikoina on puhuttu paljon EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta. Euroopan komissio on ehdottanut, että myös energia-asiat otettaisiin mukaan sopimukseen. Kunhan EU ja Yhdysvallat pääsevät yhteisymmärrykseen, sopimus päätyy seuraavalla vaalikaudella myös Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden Euroopan neuvoston käsittelyyn. Vapaakauppasopimusta on kritisoitu vallan siirtämisestä valtioilta yrityksille, jotka voisivat vaatia valtioita turvaamaan niiden kilpailumahdollisuudet vaikka paikallisten lakien vastaisesti. Grönroos- Saikkala sanoo, että EU itse asiassa haluaa tilkitä sopimuksella vanhojen sopimusten epämääräistä sijoitussuojaa koskevien osien mahdollistamia väärinkäytöksiä selkiyttämällä sääntöjä. Työn alla on myös EU:n päätös sijoittaa nesteytetyn maakaasun terminaali Suomenlahdelle. Neuvottelut sijainnista Suomi vai Viro ovat vielä kesken. Komission harteilla on terminaalin investointirahoitus. Tarkoituksena on taata kaikille jäsenmaille enemmän kuin yksi kaasuntoimittaja. Nyt Suomi ja Baltian maat ovat Venäjän kaasun varassa. 3 X Euroopan parlamentti EU-PARLAMENTTI keskustelee EU:n laki aloitteista ja hyväksyy ne yhdessä neuvoston kanssa, valvoo EU:n toimielimiä ja hyväksyy talousarvion yhdessä neuvoston kanssa. SEURAAVAT EUROPARLAMENTTI- VAALIT ovat toukokuuta VAALEISSA VALITAAN Euroopan parlamenttiin 751 jäsentä 28 jäsenvaltiosta. Suomesta jäseniä valitaan 13. ISOT ENERGIAKYSYMYKSET, jotka koskettavat myös Suomea, ovat EU-asioita, joita käsitellään Euroopan parlamentissa. 16 gasetti gasetti 17

10 Puhtaampi liikenne Ensimmäiset maakaasubussit aloittivat Helsingin liikenteessä vuonna Vuonna 2004 kaasun käyttö liikenteen polttoaineena laajeni edelleen, kun maakaasukäyttöisiä henkilöautoja koskenut korotettu käyttövoimavero poistettiin. LÄHDE: GASUM Porvoon Kilpilahdessa on nesteytetty maakaasua vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2010 laitoksen kapasiteetti kasvoi merkittävästi. LÄHDE: GASUM LNG:n tulevaisuus LOHJAN BIOKAASUTEMPAUS Jonossa tankille Gasum järjesti marraskuun lopussa Lohjan Tytyrissä ABC Grillimarketissa mahdollisuuden tankata biokaasun hinnalla kaikkia nestemäisiä polttoaineita. Nelituntisen tempauksen tarkoituksena oli kertoa kuluttajille, että biokaasu on edullista, uusiutuvaa ja täysin kotimaista. Huokea polttoaine kiinnosti, sillä tankkauksen alkaessa jonottajia oli jo lähes sata. Suosituin tankattu polttoainelaatu oli 98-oktaaninen bensiini. Kaiken kaikkiaan tankkeihin laskettiin litraa nestemäistä polttoainetta yhteensä lähes 500 autoon. Onnea Forssa! Suomessa on tällä hetkellä 21 kaasuautojen tankkausasemaa. Uusin asema aukesi Forssaan marraskuussa. LÄHDE: GASUM JOUTSA EDELLÄKÄVIJÄNÄ Biokaasulaitos viivästyy hieman Joutsaan rakenteilla olevan biokaasulaitoksen käyttöönotto lykkääntyi noin kuukaudella tavarantoimittajien mittausvirheen vuoksi. Ekokaasu Oy rakentaa Joutsaan biokaasulaitoksen lisäksi julkisen biokaasun tankkausaseman nelostien varteen. Laitoksessa voidaan käsitellä tonnia jätettä vuodessa. Biokaasulaitoksessa valmistetaan lietteestä ja biojätteestä liikennepolttoaineeksi sopivaa biokaasua. Liete saadaan Joutsan jätevedenpuhdistuslaitokselta ja jätteet tuodaan laitokselle lähikunnista. Lietteen osuus raaka- aineesta ollee vajaa puolet. Joutsaan valmistuva biokaasulaitos on ensimmäisiä suuria laitoksia, joissa lähikuntien biojätteestä jalostetaan biokaasua liikenteelle. Liikennevirasto hankkii uuden jäänmurtajan, joka käyttää polttoaineena sekä dieseliä että LNG:tä. Murtaja on suunniteltu erityisesti Itämeren vaativimpaan jäänmurtoon. LÄHDE: LIIKENNEVIRASTO INKOON LNG-TERMINAALI Sijoituspaikaksi tarkentui Fjusö Gasum on valinnut Inkooseen suunnitellun nesteytetyn maa kaasun (LNG) tuontiterminaalin sijainniksi vaihtoehdon, jossa terminaali rakennetaan Fjusön alueelle Joddbölessä. Alue on Huolto varmuuskeskuksen omistama. Sijainnin tarkentuminen edellyttää erillistä ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Arvioinnissa tarkastellaan myös 22 kilometrin pituisen Inkoo Siuntio-maa kaasuputken linjausta. Putki yhdistää terminaali alueen Suomen maakaasu verkostoon. Toukokuussa 2013 julkaistussa Finngulf LNG -hankkeen YVA-selostuksessa tarkasteltiin nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalin sijoittumista Porvoon Tolkkisiin tai Inkoon Joddböleen. Uudessa YVA:ssa voidaan suurelta osin hyödyntää aikaisemman YVA:n aineistoa. YVA-ohjelma valmistuu alustavan aikataulun mukaan helmikuun lopussa, ja selostuksen on määrä valmistua elo syyskuussa. Konsulttina toimii Sito Oy. TORNION LNG-TERMINAALI Kehitysyhtiöllä LNG-hanke eteenpäin Outokumpu Oyj, Ruukki Metals Oy, Gasum Oy ja EPV Energia Oy ovat perustaneet Manga LNG Oy -kehitysyhtiön. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa Tornion Röyttään LNG-tuontiterminaali, joka valmistuu vuonna Tärkein maakaasun käyttäjä alueella on Outokummun Tornion tehdas. LNG-terminaalin uskotaan hyödyttävän meriliikenteen lisäksi myös alueen teollisuutta sekä muita kaasun käyttäjiä. Tornion Röyttän-terminaaliin on tarkoitus rakentaa LNG-laivojen vastaanotto-, purku- ja bunkrausasemat, Terminaali Wärtsilältä nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot ja yksi neliömetrin varastosäiliö. Kaasun jakelua varten rakennetaan putkisto Röyttän teollisuusalueelle ja autolastausterminaali LNG-säiliöautoille Terminaalin rakentamisella on myös merkittävä työllistävä vaikutus Tornion seudulla. Arvioitu työllistävä vaikutus on noin kolmen vuoden rakennusaikana noin 240 henkilötyövuotta. Yhtiö tulee anomaan työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea terminaalin rakentamiseen. LNG-terminaalin toimittajaksi on valittu Wärtsilä. Sopimus terminaalin toimittamisesta tehtiin tammikuussa. Wärtsilä johtaa markkinoita kaasumoottoriteknologiassa, ja se on tunnettu laajasta kaasunkäsittelyjärjestelmien valikoimastaan. Tarkoituksena on, että Wärtsilä suunnittelee, toimittaa ja rakentaa terminaalin avaimet käteen -periaatteella. 18 gasetti gasetti 19

11 Teknologia & tutkimus Gasumin kaasurahasto perustettiin vuonna 2004, kun maakaasun käyttöönotosta Suomessa oli tullut kuluneeksi 30 vuotta ja Gasumin perustamisesta kymmenen vuotta. Rahastosta on jaettu apurahoja yhteensä lähes euroa. LÄHDE: GASUM TEKSTI Hannele Niemi KUVA Jani Sourander Kaasu arjessa Synteettinen metaani on samaa ainesta kuin maakaasu, mutta siitä ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. KAASURAHASTON SEMINAARI Luonnonkaasu tarjoaa kiinnostavia tutkimusaiheita LÄHDE: CHRISTIAN BREYER, LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON AURINKOTALOUDEN PROFESSORI Kansainväliset kaasualan trendit, uudet kaasu lähteet ja energiatehokkaammat ja ympäristöystävällisemmät kaasuratkaisut olivat aihepiireinä Gasumin kaasurahaston joulukuussa järjestämässä seminaarissa. Seminaariin oli kutsuttu opiskelijoita ja tutkijoita, joiden Gasum toivoo kiinnostuvan kaasuun liittyvästä tutkimuksesta. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja energia-alan asiantuntijoilta esimerkiksi kaasun suosion kasvusta, luonnonkaasun roolista uusiutuvien energiamuotojen täydentäjänä sekä kaasun tuotannon uusista lähteistä ja kaasuratkaisuista. Suomen ensimmäinen aurinkotalouden professori Christian Breyer toi esityksessään esiin luonnonkaasun roolin uusiutuvien energiamuotojen täydentäjänä. GASUMIN APURAHAT Apurahojen haku tammikuussa Vuoden 2014 apurahojen hakuaika Gasumin kaasurahastosta käynnistyi 10. tammikuuta ja päättyi 7.2. Gasumin rahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista, ja rahaston hoidosta ja hallinnosta vastaa TES. Apurahojen jaossa otetaan erityisesti huomioon tutkimukset ja hankkeet, jotka koskevat uusien biopohjaisten kaasujen tuotantomahdollisuuksia, kaasun roolia tulevaisuuden joustavassa energiajärjestelmässä sekä luonnonkaasun liikennekäytön edistämistä ja esteiden voittamista. Säätiö Lisäksi tutkijat esittivät puheenvuoroja siitä, miten Suomessa on etsitty keinoja biokaasun tuotannon kannattavuuden parantamiseen. Tilaisuudessa esiteltiin myös Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun voittajien LNGinside-nimistä yritystä ja sen liike toimintaa. Joukkueen kehittämä laivojen LNG-ratkaisu olisi Itämerelle rikitön ja huokea vaihtoehto päästömääräyksiin sopeutumisessa. Start-up on edennyt mukavasti. Olemme jo kasvaneet alkuperäisestä kolmen hengen joukosta, ja tarkoitus on palkata lähiaikoina uusia työntekijöitä sitä mukaa, kun yrityksemme kasvaa, LNGinside Technologies Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Antti Bergholm summasi. haluaa kannustaa suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä ja ulkomailla opiskelua. Gasumin kaasurahastolle osoitetut tai sen toimintakenttään soveltuvat hakemukset käsittelee rahaston neuvottelukunta, jonka puheenjohtaja on tekniikan tohtori Tapio Alvesalo. Jäseniä ovat professorit Peter Lund ja Esa Vakkilainen, TESin edustajana asiamies Mikko Martikainen sekä Antero Jännes ja Sari Siitonen Gasumilta. Lopullisen päätöksen apurahoista tekee TES:n hallitus. POWER TO GAS -TEKNOLOGIA Auringosta kaasua Saksassa on ryhdytty muuttamaan aurinkoenergiaa kaasuksi power to gas (sähköstä kaasuksi) -teknologialla, kertoo Yle. Tekniikka perustuu vetyyn, joka erotetaan vedestä elektrolyysillä ja josta metanoinnissa muodostuu metaania, jota voidaan käyttää esimerkiksi kaasuautojen energiana. Stuttgartissa sijaitseva ETOGAS on P2G-teknologian yksi merkittävistä tekniikan tarjoajista, joka kehittää, tuottaa ja myy P2G-laitoksia. Esimerkiksi Audi on kiinnostunut halvasta ja ympäristöystävällisestä teknologiasta, ja tuokin uuden kaasuautonsa markkinoille kevään mittaan. Audi on myös kehittänyt konseptin, jossa biometaani myydään auton mukana. Energianeuvoja Heikki Rantula Kymijoen rannalla. Lampusta on hyvä aloittaa Heikki Rantula opastaa mattimeikäläisiä energiapihimpään elämään. Energianeuvoja on valmiina vastaamaan, olipa kyse lampun valinnasta tai lämmitystapojen vertailusta. Kymen laakson energianeuvoja Heikki Rantulalta saa Kouvolassa neuvojen lisäksi lainaksi lämpökameran. Sillä voi tarkistaa esimerkiksi ikkunoiden tiivisteet talven varalle, ettei turhaan päästä lämpöä pihalle. Rantula vinkkaa toisen kameran olevan lainattavissa Kotkan rakennusvalvonnasta. Valtakunnallista energianeuvontaa koordinoiva Motiva Oy valitsi Rantulan vuoden 2013 energianeuvojaksi. Hän kiertää ahkerasti laajaa työaluettaan opastaen kuluttajia niin säästämään energiaa ja rahaa kuin pienentämään hiilijalanjälkeä. Kymenlaaksolaisia kiinnostaa myös luonnonkaasulla lämmitys sekä sen kustannus- ja energiatehokkuus, jota Rantula luonnehtii varsin hyväksi. Nykytekniikan ansiosta kaasu on entistä kilpailukykyisempi vaihtoehto. Kondenssikattila hyödyntää myös palamisessa syntyneen vesihöyryenergian. Tulevaisuudessa erilaiset hybridijärjestelmätkin yleistynevät. Esimerkiksi Saksassa käytössä oleva maalämmön ja kaasun yhdistelmä eli kaasuabsorptiolämpöpumppu toimisi myös Suomessa. Myös auringosta saatavaa lämpöä voi hyödyntää kaasujärjestelmän rinnalla. Biokaasun osuuden energiantuotannossa Rantula arvelee kasvavan, samoin nesteytetyn maakaasun. Suomalaisia kiinnostaa koko ajan enemmän energiaa säästävä asuminen ja rakentaminen. Ennen eri vaihtoehtojen puntarointia on syytä selvittää oma energiankulutus, ja sehän löytyy laskuista. Seuranta onnistuu myös netin etäluettavalla mittarilla. Seurantaan ei tarvita kuin kynä ja ruutupaperia. Muistiin kannattaa merkitä myös päivän lämpötila, Rantula neuvoo. Rahan ja ympäristön säästön voi aloittaa vaikka lampusta. Ledit ovat hyvä vaihtoehto, Rantula linjaa. Hän kutsuu käymään toimipaikassaan Kouvolan tekniikka- ja ympäristötalossa Kuusankoskella. Saa myös soittaa tai meilata. Aina kannattaa kysyä! hän rohkaisee. Puolueetonta ja maksutonta ENERGIANEUVONTA TARJOAA kuluttajille tietoa muun muassa rakentamisen, remontoinnin ja asumisen energiatehokkuudesta. ENERGIAYHTIÖT JA KUNTIEN RAKENNUSVALVONTA yhdistivät Kymenlaaksossa asiantuntemuksensa, jotta tarjolla olisi puolueetonta neuvontaa kautta maakunnan. ENERGIANEUVOJAN VOI PYY- TÄÄ kertomaan energia-asioista esimerkiksi asukasiltoihin. 20 gasetti gasetti 21

12 KYLÄSSÄ NESTE OIL, PORVOON JALOSTAMO Kaasuliekin katveessa 1. SUOMEN ENSIMMÄINEN öljynjalostamo saatiin Naantaliin vuonna 1957 kovan poliittisen väännön jälkeen. Autoistuva Suomi tarvitsi pian toisenkin jalostamon, joka perustettiin Porvoon Sköldvikiin. Porvoon jalostamoa rakennettiin yhdeksän vuotta. 4. JALOSTAMON ALUEELLA kulkee yhteensä tuhansia kilometrejä putkia. 4. Suuri yritys, suuri jalostamo, suuret volyymit ja erittäin suuret tulevaisuuden visiot. Neste Oilin Porvoon jalostamolla kaikki on isossa mittakaavassa. TEKSTI Minna Huuhka KUVAT Matti Immonen Kilpilahden liittymästä tie vie laajojen kallioisten seutujen poikki. Perillä odottaa näkymä suoraan kuin tieteiselokuvasta. Pieniä, isoja ja valtavia putkia risteilee sinne tänne. Joka puolella näkyy eri kokoisia säiliöitä, valtavia rakennelmia ja valoja. Jostain nousee höyryä ja korkean pylvään päässä palaa liekki. Emme ole tuntemattomalla avaruusasemalla, vaan Porvoossa Neste Oil Oyj:n jalostamolla. Täällä valmistetaan tuotteita, jotka pitävät liikenteen käynnissä. Dieseliä, bensaa, perusöljyä, lentopetrolia, kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä nestekaasuja syntyy noin 12,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Yhteensä tuotteita tai tuote komponentteja valmistetaan 150:ttä erilaista. Raakaöljyä menee jalostettavaksi tynnyriä päivittäin. Kilpilahden teollisuusalueella toimii useita järeän luokan yrityksiä, joista Neste Oil on kaikkein järein. Jalostamolla on oma palokunta, voimalaitos, junaterminaali, helikopterikenttä ja jäteveden puhdistuslaitos. Sen satama on tonnimäärältään Suomen suurin. Siellä käyvät kääntymässä niin Suula, Kiisla, Palva kuin Jurmo sekä muut Nesteen tankkerit. Kylmä merituuli pyörittää tukkaa, on oikea koiranilma. Ulkona ei liiku ketään. Vaikea uskoa, että alueella on töissä noin nesteoililaista. Mutta kellohan on 12 on lounasaika. Henkilöstöruokalan edessä käy kuhina. Äkkiä kovaäänisistä kajahtaa hälytys. Viestintäpäällikkö Marjaa LEGENDAN MUKAAN Porvoon jalostamon putkien, kolonnien ja säiliöiden värityksen määritteli alkuaikojen toimitusjohtaja Uolevi Raade. Muualla maailmassa vastaavien laitosten putket usein ovat kirkkaita. 3. JALOSTAMON ALUEELLA on kätevää liikkua pyörällä. 3. na Suominen vakuuttaa, ettei todellista vaaraa ei ole. Palokunnan hälytyskuulutuslaitteita vain kokeillaan, kuten aina maanantaisin tähän aikaan. Ihan syystäkin pitää varmistaa, että hälytyslaitteet tarpeen tullen toimivat. Alueella paloherkät aineet ovat putken päässä toisistaan, hän sanoo. Kun Neste Oilin Porvoon jalostamoa alettiin perustaa 1960-luvun alussa, ei turvallisuusja ympäristöasioista juuri puhuttu. Suominen kertoo, että hajuhaittoja oli ennen paljon enemmän. Laboratorio perustettiin tehtaan piippujen alle ja jalostamon viereiselle alueelle rakennettiin työsuhdeasuntoja. Nykyään päästöjen kanssa ollaan tarkkana, ja jalostamon prosessialueella saavat oleilla vain sen kannalta välttämättömät ihmiset. Jalostamon turvatoimet työllistävät kokonaisen palokunnan, joskaan varsinaista sammutustyötä ei ole alvariinsa. Palomiehet ovat mukana prosessien suunnittelussa. Palotarkastuksia ja turvakoulutusta on jatkuvasti, Suominen kertoo. Tuotantolaitosten turvallisuus on varmistettu suojaus- ja turvajärjestelmillä, joista näkyvin on turvasoihdut. Niiden tehtävä on polttaa mahdollisessa häiriötilanteessa tuotantoprosessista purkautuvat kaasut hallitusti. Voimalaitoksen tuottama energia vastaa yli miljoonan omakotitalon sähkönkulutusta. Soihduista tuleva helikopterimainen melu on jalostamon suurin yksittäinen ympäristöhaitta. Niiden polttaminen on myös käyttökelpoisen raakaaineen haaskausta ja ympäristöpäästö. Suominen kertoo soihtujen palavan Porvoossa isolla liekillä vain poikkeustilanteissa, mutta Lähi-idässä ja Venäjällä niidn annetaan yhä tänäkin päivänä palaa iloisesti. Siellä ei ole koettu tarpeelliseksi panostaa teknologiaan, joka ottaisi talteen arvokasta kaasua. Neste Oilin voimalaitos tuottaa vuosittain gigawattituntia energiaa jalostamolle ja muille Kilpilahden toimijoille. Tämä vastaa yli miljoonan omakotitalon sähkön kulutusta. Polttoaineena käytetään maakaasua. Tarvittaessa myös öljyä voitaisiin hyödyntää, mutta maailman markkinahinnat puoltavat vahvasti maakaasun käyttöä. Kun ympäristöpäästöjen määrille asetetaan koko ajan tiukempia rajoitteita, maakaasu mahdollistaa toimimisen päästörajojen puitteissa. Jos polttaisimme maakaasun sijasta öljyä, rajat tulisivat vastaan huomattavasti nopeammin, valottaa tuotantopalvelujen osastopäällikkö Leo Rautanen. Lisäksi maakaasu on Rautasen mukaan puhdasta ja helppokäyttöistä. Hyvin on paine pysynyt putkessa. Mitä nyt joskus kovilla pakkasilla tehot vähän laskeneet, mutta vielä ei ole jou- 22 gasetti gasetti 23

13 KYLÄSSÄ NESTE OIL, PORVOON JALOSTAMO Neste Oil Oyj PERUSTETTU tehty kaasulla VALMISTAA kaikkia tärkeimpiä öljytuotteita. ERIKOISTUNUT puhtaamman liikenteen polttoaineisiin. MAAKAASUA käytetään jalostamolla polttoaineena. 2 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ MARJAANA SUOMINEN kertoo, että jalostamolla on yhteensä 120 maan päällistä säiliötä sekä 24 kallioluolaa, joihin raaka-aineet tuodaan. 1 TOIMINTAA Suomen lisäksi 13 maassa ympäri maailmaa. TYÖNTEKIJÖITÄ noin 5 000, joista työskentelee Porvoon jalostamolla. YRITYKSEN SUURIN osakkeenomistaja on Suomen valtio. LIIKEVAIHTO (2012) 17,9 miljardia euroa. duttu varajärjestelmään turvautumaan, hän kehuu. Voimalaitos on tulevaisuudessa tulossa uudistusten keskipisteeksi, koska osa sen yksiköistä on tulossa käyttöikänsä päähän. Tällä hetkellä käynnissä on ympäristövaikutusten arviointi. Vaihtoehtoina selvitetään energian tuotantoon käytettävien maakaasun ja jalostamon sivuvirtojen lisäksi myös biopolttoaineiden käytön lisäämistä. Tällä hetkellä jalostamolla käytetään raaka-aineena teurasjätteen eläinrasvaa. Maakaasua käytetään Neste Oililla paljon myös raaka-aineena vedyn valmistuksessa. Vety on olennainen osa liikenteen polttoaineiden valmistusta. Lisäksi viidesosa Neste Olin maakaasun kulutuksesta menee raakaöljyn keittämiseen, kun sitä tislataan eri tuotteiksi. Raakaöljyn loppumista on povattu jo vuosikymmeniä. Yhdysvalloissa liuskeöljyn ja liuskekaasun hyödyntäminen luo valoa tulevaisuuteen, Rautanen miettii. Raaka-aineena liuskekaasu tulee mullistamaan tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä. Profiloituminen puhtaiden ja uusiutuvien polttoaineiden valmistajaksi on vaatinut työtä Neste Oilissa. Työ on kannattanut: biodiesel on osoittautunut hyväksi bisnekseksi, ja Neste Oilin kolmanneskvartaalissa uudet polttoaineet hakkasivat vanhat tuloksessa. Ympäristöystävällisten polttoaineiden kehittelylle keppiä ja porkkanaa heiluttaa EU. Suomen tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä viideosa polttoaineista olisi biopohjaisia. Neste Oililla tuotetaan biopolttoainetta yli kymmenestä eri raakaaineesta. Vuonna 2012 jätteistä ja tähteistä tuotettiin auton vuotuista kulutusta vastaava määrä dieseliä. Tällä hetkellä jalostamolla käytetään raaka-aineena teurasjätteeksi jäävää eläinrasvaa. Seuraavaksi saatetaan käyttää teknistä maissiöljyä, kalanrasvaa, käytettyä paistoöljyä tai paljon keskustelua herättänyttä palmuöljyä. Erilaisista säästötavoitteista huolimatta energiankulutus kasvaa koko ajan maailmanlaajuisesti ja koska lainsäädäntö tiukkenee, ympäristöystävällisille tuotteille on koko ajan lisää kysyntää. Uusiutuvien polttoaineiden kehittelyssä Neste Oil aikoo olla edelläkävijä. KUVAT VALMISTAJAT Latu kutsuu Tiesitkö, että Suomessa on kilometriä hiihtolatua? Siinä riittää nähtävää kokeneellekin suksijalle. 1 Ruisleivästä saa puhtia pakkasella. Perheleipureiden luomuruislimppu on leivottu perinteiseen tapaan taikinajuureen. 2 Perheleipureiden Pusupullissa on vadelmajugurttitäytettä, ja ne on pakattu laatikkoon, josta on helppo tarjota kaverillekin. 3 Helsingissä 35 vuoden ajan toimineen Chef Wotkinsin valikoimasta löytyy evästä isoon ja pieneen nälkään. Sörkan väärä on yrityksen suosituin makkara. 4 Suksi luistaa taas kahvitauon jälkeen. Meiran Reilu kahvi on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kahvi, ja sekoitus on Kolumbian ja Etelä- Amerikan Arabica-kahvia. 5 Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Sen kunniaksi Iittala myy Vaarallinen matka -kirjan pohjalta kuvitettua Toven juhla -nimistä mukia marraskuun loppuun saakka. 24 gasetti gasetti 25

14 MCI TEKSTI Selja Tiilikainen KUVA Jani Sourander gasumlainen Gasumin uutisia Porukassa on voimaa Ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Aki Huomolle työkaverit ovat arvossaan. TYÖTEHTÄVIINI ympäristö- ja turvallisuus päällikkönä HSEQ-osastolla kuuluu turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittäminen ja raportointi sekä osaston toiminnan kehittäminen. Osaston nimi tulee sanoista Health, Safety, Environment ja Quality. Sen vastuualueelle kuuluu myös omaisuuden hallinnan tehtäviä, mikä pitää sisällään esimerkiksi verkostotieto- ja maanomistusasioita. Työtehtäviin ei ehdi kyllästyä monipuolisuuden ansiosta, kun vapautta ja vastuuta on sopivassa suhteessa. Työstä tekevät hauskaa mukavat ja suoraselkäiset työkaverit. SYKSYLLÄ TIETOOMME TULI TAPA- US, jossa luvattoman maan kaivuun seurauksena oli vahingoitettu maakaasu putkea. Vastaavien tapausten ehkäisemiseksi ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi Gasum käynnisti tiedotuskampanjan. Olen ollut aktiivisesti mukana tiedotteen luomisessa, joka tullaan jakamaan kaikille niille maanomistajille, joiden alueella Gasumin siirtoputkisto kulkee. KOEN ONNISTUNEENI, kun näen yksittäisten asioiden etenevän. Hommat NIMI Aki Huomo IKÄ 36 vuotta KOULUTUS Konetekniikan diplomi-insinööri TÖISSÄ GASUMILLA Vuodesta 2006 HARRASTUKSET Ammattimainen penkkiurheilu, pallopelit laidasta laitaan Välillä harmittaa, etten ole kouluttautunut myös lakimieheksi. etenevät pienten arkisten asioiden voimalla, pienellä heittäytymisellä ja sinnikkyydellä. UUDET HAASTEET ovat palkitsevia, sillä laaja-alaisessa työssä kehittyy jatkuvasti. Vaikka tehtävät tuottavat välillä harmaita hiuksia, on ilo saada olla monessa mukana ja oppia uutta. Välillä harmittaa, etten ole kouluttautunut myös lakimieheksi, sillä etenkin ympäristösäädösten muutosten tulkinnassa siitä voisi olla apua. Yhteistyössä on kuitenkin onnistumisen avaimet. TOIVON, että tulevaisuudessakin työpaikalla säilyy yhdessä tekemisen voima. Yhteiset hetket ja huvit työporukassa ovat parasta Gasumilla. INFRASTRUKTUURI Mansessa siirrellään siirtoputkia Gasum ja Tampereen kaupunki ovat sopineet Gasumin siirtoputken siirtämisestä Santalahden venttiiliaseman ja Naistenlahden voimalaitoksen välisellä osuudella. Siirtotyö liittyy Tampereella käynnistyvään Rantaväylän tunnelin rakentamiseen ja Ranta-Tampellan asemakaavan toteutukseen. Työ jakautuu kahteen eri projektiin. Ensin Santalahden venttiiliasema siirretään pois Rantatunnelin suuaukon tieltä. Uutta putkistoa joudutaan rakentamaan reilun kilomerin verran. Toisessa projektissa rakennetaan uusi maakaasulinja Näsijärveen, jotta Tampereen kaupunki pystyy kaavoittamaan ja rakentamaan Näsijärven etelärannan uudelleen. Vesistöön siirtyvän Santalahti Naistenlahti-putkiosuuden pituus on noin 2,8 kilometriä. Työt on tarkoitus toteuttaa vuosina Anna palautetta lehdestä ja voita Applen ipad mini! Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Applen ipad mini Retina-näytöllä. TALOUS Maakaasun kulutus väheni Vuosi 2013 oli Suomessa mittaushistorian kuudenneksi lämpimin, ja tämä näkyi myös maakaasun kulutuksessa. Maakaasun myynti vuonna 2013 väheni viisi prosenttia verrattuna vuoteen Myynti vuonna 2013 oli yhteensä 33,2 TWh, kun 2012 se oli 34,9 TWh. Tammi-, maalis ja huhtikuuta lukuun ottamatta myynti jäi edellisvuodesta. Helmikuussa sekä marras- ja joulukuussa maakaasun myyntimäärät olivat selvästi keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Maakaasun hinta oli loivassa laskusuunnassa koko vuoden Vuoteen 2012 verrattuna hinta laski keskimäärin kahdeksan prosenttia. Päästökaupassa ja sähkömarkkinoilla vallinnut alhainen hintataso heikensivät kuitenkin maakaasun kilpailukykyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, ennen kaikkea kivihiileen, nähden. Vaikka teollisuuden käyttöasteet alkavat olla jo taantuman jälkeisellä normaalitasolla, myös siellä omaa yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa korvattiin pörssistä ostetulla edullisemmalla sähköllä. Maakaasun kulutushuippukuukaudet vuonna 2013 osuivat tammi- ja maaliskuulle. Tammikuussa oli myös vuoden 2013 huippukulutuspäivä ( ), olloin maakaasua käytettiin 19,2 miljoonaa kuutiometriä. Kaikkein aikojen maakaasun huippukulutuspäivä on , jolloin maakaasua kului yhteensä 22,1 miljoonaa kuutiometriä. Maakaasun tuonti ja koekäyttö Suomessa alkoi vuoden 1973 loppupuolella. Vuoden 2013 lopussa maakaasun kokonaistuontimäärä Suomeen oli 106 miljardia kuutiometriä. Virallisesti verkosto vihittiin käyttöön tammikuussa Vuoden 2013 lopussa maakaasun siirtoverkoston pituus Suomessa oli yhteensä kilometriä. Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen 2. Merkitse numerosarja Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syksyn lukijapalkinnon Nokia Lumian voitti Tilisanomat-lehden lukija Sari Vesamäki. Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. NIMITYKSIÄ Uusia kasvoja JUKKA METSÄLÄ, DI, MBA, aloittaa Gasumilla Finngulf LNG ja Balticconnector -hankkeiden liiketoiminnan kehittämisestä vastaavana johtajana. Jukan vastuualueena Finngulf LNG ja Balticconnector -hankkeiden liiketoimintamallin kehittäminen. HENNA WALKER, tradenomi HSO, aloitti Gasumin johdon assistenttina Henna toimi aiemmin Gasumilla talouspäällikön ja talousosaston sihteerinä. KARI SANDQVIST aloitti lokakuussa LNG-huoltopäällikkönä Gasumilla. Kari siirtyi Gasumile Agalta, jossa hän oli toiminut LNG-laitoksen käyttö päällikkönä ja käytönvalvojana. Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 1/2014 Teollisuus tähyää tulevaan Äly hoi, kulutus alas, miettii Jouko Korppi-Tommola Öljynjalostamo pyörii kaasun voimin 26 gasetti gasetti 27

15 GASUM LNG. ITÄMEREN PUHTAIN POLTTOAINE. Vihreä väylä on avattu Itämerelle. Gasumin nesteytetty maakaasu (LNG) täyttää tiukennetut rajoitukset rikki- ja typenoksidipäästöille. Tilaa tankki täyteen tuomme LNG:tä mihin tahansa Suomen satamaan. Katso lisää g a su m. fi

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot