FSW TALOUDELLISEN KYVYKKYYDEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄJÄNÄ

Transkriptio

1 FSW TALOUDELLISEN KYVYKKYYDEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄJÄNÄ Tiina M Lehtonen Kirjallisuuskatsaus ja kehittämistyö Pikassos Oy, ohjaajana Heli Toroska Käytännöt III Maisterivaiheen opinnot, Sosiaalityö, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, ohjaava opettaja Katri Viitasalo Kevät 2017

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTYÖHÖN TALOUDELLINEN KÖYHYYS TILASTOT JA ONGELMAT Köyhimmät leipäjono tutkimuksessa TAUSTAA FINANCIAL SOCIAL WORK TEORIAAN Globaaleja lähtökohtia taloudellisen osallisuuden lisäämiseen Sosiaalinen asianajo Sosiaalinen kuntoutus FSW Financial Social Work teorian taustaa ja lähtökohtia FCAB koulutus sosiaalityöntekijöille lisää etujen tuntemusta ja taloudellista osaamista KÄYTÄNTÖTUTKIMUSKESKUSTELUT, TYÖPAJAT JA KYKYVIISARI Käytäntötutkimuksena tarvekartoitus Pikassoksessa sekä diat esityksessäni Pikassoksen Työpajat aiheena Financial Social Work Kykyviisari POHDINTAA KEHITTÄMISTYÖSTÄNI ITSEARVIOINTI JA PALAUTE LÄHTEET... 38

3 3 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTYÖHÖN Tämä kehittämistyöni on osa Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön maisterivaiheen Käytännöt III jaksoa, jonka toteutan Pikassos Oy:n PRO SOS osahankkeessa. Ohjaajanani toimii Pikassoksessa hankekoordinaattori Heli Toroska sekä ohjaavana opettajana Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta, lehtori Katri Viitasalo. Pikassoksen osa-hankkeen toteutusta ohjaavaksi tavoitteeksi on asetettu sosiaalityön toteutumismuotojen uudistaminen. Tarkastelun kohteena ovat tavat, joilla voidaan sosiaalityön näkökulmasta ehkäistä taloudellisten vaikeuksien ja taloudellisen syrjäytymisen eriarvoisuuden kasvua yhteiskunnassamme. Tässä kirjallisuuskatsauksessa keskitytään tarkastelemaan tätä tavoitetta, erityisesti köyhyysrajan alla tai köyhyyden uhan tuntumassa elävien aikuisten sekä perheiden taloudellisen osallisuuden mahdollistamista. Kohderyhmänä erityisesti kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat asiakkaat sekä erityistä taloudellista tukea ja ohjausta tarvitsevat asiakkaat. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat erityisesti ne ryhmät, joilla on vaara pudota köyhyyden kierteeseen, ylisukupolvisuuden tai muun köyhyyttä ennustavan tekijän kautta. Pikassoksen PRO SOS- osahankekokonaisuudessa yhdeksi toimenpiteeksi neljästä on määritelty aikuis- ja perhesosiaalityön palveluvalikon monipuolistamisen tarve. Pyrin kiinnittämään huomioni tähän yhteen tarpeeseen tässä kehittämistyössäni. Kehittämistyöni on ajankohtainen sillä Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen mukaan osallisuuden edistäminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi köyhyyden torjumiseksi, eriarvoisuuden lisääntymisen- ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osallisuuden edistäminen on keskeistä myös Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-

4 4 ohjelman ja hallitusohjelman strategisten painopisteiden mukaan, joiden tavoitteiksi on asetettu köyhyyden ja eriarvoistumisen on vähentäminen. Tässä kehittämistyössäni keskityn erityisesti taloudellisen osallisuuden ja taloudellisen kyvykkyyden vahvistamista tähtäävän menetelmän tarkasteluun ja sen lähtökohtien taustoittamiseen. Taustoittamisessa olen käyttänyt tilastoja, suomalaista tutkimuskirjallisuutta sekä kääntänyt englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta, koska taloudellisen sosiaalityön menetelmä sekä sen taustateoria ovat uusia suomalaisella sosiaalityön tutkimuskentällä. Taustoittavana tekijänä ajankohtaisuudesta kertoo se, että Suomi on toimittanut Finanssialan keskusliiton mukaan, taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:lle toimenpideohjelman vuonna Toimenpideohjelman mukaan suomalaisten taloudellista lukutaitoa pyritään edelleen kohottamaan, koska puutteita sekä tarvetta on. Suomi on niitä harvoja maita, joissa taloudenlukutaidon kehittämisohjelmaa ei ole aiemmin ollut. Finanssialan näkökulmasta kansalaisten taloudellisen lukutaidon kehittäminen on olennainen tekijä köyhyyden vähentäjänä sekä tulevaisuuden Suomea rakennettaessa. Taloustieteen professori Panu Kalmin (2013) mukaan parempi tietämys sekä yksilön oman talouden hoitamisesta että yleisestä taloudellisista periaatteista saattaisi hyvinkin vahvistaa oman talousjärjestelmämme legitimiteettiä. Kalmin mukaan taloudellisen lukutaidon edistäminen kuuluu myös kaikille koulutustasoille. (Kalmi 2013, 157). Toimenpideohjelman sysäyksellä talousoppia on lisätty vuonna 2016 peruskoulujen opetussuunnitelmiin osana yhteiskuntaoppia, Finanssialan Keskusliiton esittämän toiveen mukaan. Suomessa on myös eri kansalaisjärjestöjen toimesta pyritty kehittämään nuorten taloudenlukutaitoa, esimerkiksi Suomen Setlementtiliiton, Nuorisoasuntosäätiön, Nuorisosäätiön ja Takuu-Säätiön nuorille suunnattuna Mun talous hankeen avulla. (Kalmi 2013, 153.) Lisäksi pankit ja valtio ovat kehittäneet valtion takaaman asuntolainaohjelman ASP-lainan, joka perustuu etukäteissäästämiseen. Tämä on kohdistettu nuorille ensiasunnon ostajille. Pankeilla on lisäksi omia nuorisolle suunnattuja pankkikohtaisia helpotuksia, esimerkiksi palvelumaksujen ja opiskelunaikaisen luottokortin myöntämisen suhteen. Näiden lisäksi kansainvälisten laajojen tutkimusten mukaan taloudellinen lukutaito näyttäisi parantavan yksilöiden taloudellista tilannetta. (Kalmi 2013, 153. Atkinson & Messy 2011, Lusardi & Mitchell 2011) Sosiaalityössä on kautta aikojen pyritty vahvistamaan tukitoimin taloudenlukutaitoa ja sosiaalityön kentällä on tuettu hyvin vaihtelevasti asiakkaiden toimintakykyä ja kyvykkyyttä. Kuitenkin systemaattisuus ja menetelmäoppi

5 5 taloudenlukutaidon vahvistamiseksi ovat suomalaisesta sosiaalityöstä puuttuneet. Ajattelen käyttämäni sanan, taloudenlukutaito, tarkoittavan sekä kyvykkyyttä toimia että myös taloudellisten asioiden laajempaa ymmärrystä. Taloudellisen sosiaalityön ja taloudenlukutaidon menetelmällisyyttä sosiaalityössä on tarpeen kehittää, jotta köyhyyden lisääntymisen ehkäisyyn löydettäisiin työkaluja. Kehittämistyön ajankohtaisuutta sekä sen tarvetta tukee sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon (2010) näkemys, jonka mukaan Suomessa sosiaalipolitiikkaa tarkastellaan enemmän kustannuksena kuin investointina ja kiinnitetään huomiota pikemmin hyvinvointivaltion rahoitukselliseen kuin sosiaaliseen kestävyyteen. (Hiilamo ym. 2010, 7.) Taloudellisen kyvykkyyden ja toimintamahdollisuuksien lisääminen sosiaalityön menetelmällisenä tavoitteena lisää yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Sosiaalityön professori Anneli Pohjola (2016) kirjoittaa, että heikompiosaisuuteen liittyvässä sosiaalityössä ei riitä pelkästään henkilökohtainen tuki ja apu vaan tarvitaan ihmisten olosuhteisiin, rakenteisiin ja politiikan suuntaan vaikuttamista. Pohjolan mukaan heikompiosaisuuden ydin on edelleen köyhyydessä ja taloudellisessa sekä sosiaalisessa eriarvoisuudessa. Sosiaalityöllä on Pohjolan mukaan erityinen vastuu toimia ja vaikuttaa heikompaan asemaan joutuneiden aseman parantamiseksi kaikilla osa-alueilla. (Pohjola 2016, ) Tähän tarpeeseen ja vastuunottoon pyritään kyvykkyyttä ja toimintamahdollisuuksia lisäävällä sosiaalityön menetelmällä kehittämään keinoja. Sosiaalityön asiakkaat ovat useimmiten yksilöitä, jotka tarvitsevat apua ja tukea useilla eri elämänalueilla. Sosiaalityön professori Jari Heinosen (2014) mukaan tietämättömyys kansalaisille kuuluvista oikeuksista, palveluista ja etuuksista on suuri ja tarvitsee ladun avaajia. Syveneviksi ongelmiksi koetaan monet taloudenhallintaan liittyvät asiat. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkeasiat, Kelan tuet kuten eläkkeensaajien hoitotuki, asumistukiperinnät, sairasvakuutusasiat, toimeentulotukipäätösten oikaisuvaatimukset, työttömyyspäiväraha-asiat ja tukityöllistymisasiat, vammaisten kuljetuspalvelut, vanhusten asuntoasiat ja omaishoidontuet, velkasaneeraukset ja vakuutuksiin liittyvät ongelmat. Sosiaalityön asiakaskunta tarvitsee tuekseen taloudellisen kyvykkyyden

6 6 lisäämistä tukevia keinoja sekä sosiaalista asianajoa. (Heinonen 2014, ) Esimerkiksi perustoimeentulotuen hakeminen Kelaan siirtyneenä palveluna on toimiva ratkaisu ainoastaan niille, joilla on kykyä hoitaa asioitaan, jotka pystyvät kokoamaan ja toimittamaan liitteet, joilla on luku- ja kirjoitustaitoa sekä kielitaitoa joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tarvitsemme yhteiskunnassamme taloudenhallintakyvyn ja taloudenlukutaitoa lisäävää peruskoulutusta ja monipuolisten tukitoimien kehittämistä yksilöidysti sekä ryhmämuotoisina erityisesti sosiaalityön asiakaskunnalle. Kynnysten madaltaminen voidaan yhteiskunnassa mahdollistaa rakenteellisena sosiaalityönä saavuttaaksemme taloudellisen osallisuuden mahdollistamisen sosiaalityötä tarvitsevien marginaali ryhmille. Teoreettisessa tarkastelussa sosioekonomisesti huono-osaisten taloudellista osallisuutta ja kyvykkyyttä kehitettäessä on ajateltu lähtökohdaksi Martha C. Nussbaumin, Amarthya Senin sekä John Rawlsin kaltaiset hyvinvointiliberalistiset oikeudenmukaisuusteoriat. En tarkastele tässä näiden teoreettisten katsantokantojen eroja, vaan rakennan kehittämistyötä sen taustalla olevien oikeudenmukaisuusteorioiden konsensuksessa. Näiden teorioiden mukaan taloudellinen osallisuus on taattava kaikille kansalaisillemme, myös niille, jotka eivät siihen itsenäisesti kykene. Teoriapohja kiteytyy lähinnä Martha C. Nussbaumin (2011) toimintamahdollisuusteorian (Capabilities Approach) ympärille. Toimintamahdollisuusteoriassa määritellään tarve, kyky ja keinot, jotka mahdollistavat elämisen omien mahdollistettujen päämäärien mukaisesti. (Nussbaum 2011, 18.) Keskityn kuvaamaan kehittämistyössäni ensin hankesuunnitelmassa esitettyä tarpeen lähtökohtaa tilastollisesti, sekä esittelen pääpiirteittäin näkemystä Financial Social Work teorian lähtökohdista kyvykkyyden lisääjänä. Metodina oleva käytäntötutkimus tarvekartoituksena perustuu sosiaalityön professori Mirja Satkan (2016) käytäntötutkimukselliseen sosiaalityön kehittämiseen. Satkan mukaan sosiaalityön kehittämisessä voi olla tulevaisuuteen orientoitunut rakenteellinen käytännön työmenetelmiin ja ajattelumalliin pureutuva muutos yhdistettynä taloudelliseen tutkimustietoon ja rakenteellisiin ongelmiin. (Satka et al ) Kuvaan ensin

7 7 hankesuunnitelmassa esitettyä lähtökohtaista tarvetta, köyhyyttä, tilastollisesti, sekä esittelen Financial Social Work menetelmää kyvykkyyden lisääjänä kirjallisuuskatsauksen tavoin. Haen Pikassoksen hankkeen ohjauskehittämisryhmän avulla keskustellen sosioekonomisen tarvitsijakunnan taloudellisia katvealueita sekä pohdimme työpajoissa koulutuspäivien ja osallistujien kesken Tampereen Tammelassa sosiaalityön taloudellista kyvykkyyttä lisäävän toimintamenetelmän soveltuvuutta sekä tarvetta. Osallistujia ohjausryhmässä oli yhdeksän sosiaalityötä johtavaa ammattilaista ja koulutustilaisuuksissa noin 40 sosiaalityön ammattilaista.

8 8 2 TALOUDELLINEN KÖYHYYS TILASTOT JA ONGELMAT Lähtökohtana kehittämistyön tarpeelle sekä taloudenhallinnan ongelman taustoittamiseksi on hyvä tehdä ensin katsaus tulonjakotilastoihin ja köyhyystutkimuksiin. Tarkoitus on taustoittaa itse tarvetta kehittää sosiaalityössä asiakaskunnan taloudenhallinnan osaamista. Ajankohtaisuutta tukee se, että hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat Suomessa kasvaneet vauhdilla viimeisten viidentoista vuoden aikana. Köyhyys on vähentynyt, mutta väestöryhmittäiset erot kasvaneet. (Vaarama 2011, 10.) Ensin kerron lyhyesti köyhyyden määrittelystä ennen tilastoihin siirtymistä. Köyhyysrajan määrittelyn lähtökohtana on, että sen pitäisi heijastaa senhetkistä elintasoa. Köyhyyden mittaamista tehdään useilla mittareilla. Indikaattoreiksi voidaan valita useita, kuten hyödykkeiden kulutuskori, kokonaismenot ja tulot. Köyhyysrajan määrittäminen näin vaihtelee. Köyhyysraja voidaan määritellä minimi oikeuksia korostavan ajattelutavan mukaan sosiaalisena oikeutena esimerkiksi toimeentulotuen, takuueläkkeen tai perustulon suuruutena. Useimmiten köyhyysraja kuitenkin mitataan puoleksi senhetkisistä mediaanituloista, kuten Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa on tehty. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa, että eletään siedettävän elämisen tason alapuolella. Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä toimeentulotuen rajapyykkiä. Talousyksikön koko vaikuttaa köyhyysrajan määrittelyyn esimerkiksi niin että pariskunnan yhteiset tulot tai yhteisössä asuminen on eri tavalla määriteltävissä kuin yksinasuvan. Ekvivalenssimittakaava, tarkoittaa kotitalouksien yhteismitallistamista. Tämän voi tehdä eri menetelmin esimerkiksi niin, että ihmiset itse arvioivat oman tilanteensa, arvioidaan todellisia menoja vaatteisiin ym. kulutushyödykkeitä joita ihmiset käyttävät. Tämä on tyypillistä tarveharkintaisia etuuksia mietittäessä. Köyhyyttä voidaan mitata myös niin, että tehdään esimerkiksi tulovertailua siitä kuinka paljon lapsiperheen tulee saada tuloja, jotta voi kuluttaa yhtä paljon kuin lapseton perhe. Erityisesti työttömät ovat jääneet

9 9 tulokehityksessä jälkeen muista ryhmistä tulonkehityksessä jo 1990-luvun lamasta lähtien. Tulonsiirroilla on ollut pienenevä vaikutus tuloerojen tasoittumiseen. Lisäksi aiempaa ankarammaksi muuttunut välillinen verotus on koetellut voimakkaimmin juuri pienituloisimpia. (Tuomala 2009, ) Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen sekä Tilastokeskuksen tutkimuksessa (2016) minimibudjettiköyhyysraja kertoo suuremmasta köyhyydenasteesta, joka tarkoittaa että tulot eivät riitä edes kohtuulliseen kulutukseen ja siinä huomioidaan myös asumismenot (Kuvio 1.). Suhteellinen köyhyysraja on minimibudjettiköyhyysrajaa korkeampi lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun vuokraasujia. Suurin ero suhteellisen köyhyysrajan ja minimibudjettiköyhyysrajan välillä on eläkeläisillä sillä minimibudjettiköyhyys huomioi omistusasumisen asumismenoissa. (Moisio & Mukkila & Ilmakunnas & Mäkinen & Saikkonen 2016) Taulukko 1. Määritelmä minimibudjettiköyhyysrajasta eri perhetyypeille. (Moisio & Mukkila & Ilmakunnas & Mäkinen & Saikkonen 2016) Työttömyyden väheneminen johtunee osittain siitä, että eläkeläisten määrä kasvaa vauhdilla. Kansaneläkelaitoksen tilaston mukaan vuonna 2005 oli yli 65 vuotiaita noin 15 prosenttia kun vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneitä oli jo yli 20 prosenttia väestöstä. Vuonna 2016 vähimmäiseläkkeen määrä on 760,26 euroa kuukaudessa yksin asuvalla. Näitä alle köyhyysrajan alla eläviä oli Suomessa vuonna 2016, henkilöä ja määrä on lisääntynyt 0,7 prosenttia vuodesta Puolet näistä on yli 60 vuotiaita ja suurin osa naisia. Vuosina toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi 5,4

10 10 prosenttia ja yksinasuvien henkilöiden 4,8 prosenttia. Toimeentulotukea sai 7,3 prosenttia väestöstä ja keskimääräinen euromäärä viimesijaisena toimeentulomuotona laski toista vuotta peräkkäin, ollen vuonna 2015 yhteensä 3,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna Maahanmuutto on lisääntynyt suhteessa maastamuuttoon. Myös yhden ja kahden hengen taloudet ovat edelleen kasvaneet koko vuosikymmenen ajan, kun taas tätä suuremmat perheet ovat hitaasti vähentyneet asuntokuntatilaston mukaan. Yleistä asumistukea sai vuoden 2016 joulukuussa ruokakuntaa, kasvua edelliseen vuoteen oli huimat 9 prosenttia. Huolestuttavaa on ensinnäkin se, että Joulukuussa 2016 yleisen asumistuen saaja ruokakuntia oli enemmän kuin koskaan ennen, mukaan lukien 1990-luvun lamavuodet. Huolestuttavaa on myös se, että kotitalouksien velkaantuminen on voimakkaasti lisääntynyt jo yli 10 vuotta. Kotitalouksien velkaantumisaste oli noin 85 prosenttia vuonna 2005, mutta vuonna 2015 velkaantumisaste on jo noin 125 prosenttia. Neljänneksellä kotitalouksista on toimeentulovaikeuksia. Nämä olivat korkeimmillaan vuonna 2003, 30 prosenttia. (Kela, Findikaattori 2016) Suomen tulonjakotilaston mukaan vuonna 2015 oli pitkittyneesti pienituloisten naisten suhteellinen osuus 7,9 prosenttia ja vastaavasti miesten 7,5 prosenttia. Pitkittyneesti pienituloisia oli henkilöä vuonna Tuloerot kasvoivat hieman vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2015 pienituloisimman kymmenyksen raja oli euroa vuodessa eli noin euroa kuukaudessa. Kymmenellä prosentilla väestöstä asuntokunnan nettotulot jäävät tämän köyhyysrajan alle kotitaloutta eli 24,6 prosenttia kaikista kotitalouksista ilmoittaa kokevansa vähintään pieniä toimeentuloongelmia. Tämä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Vakavampia toimeentulo-ongelmia on 7,7 prosentilla kaikista kotitalouksista eli noin kotitaloudella. Tulonjakotilastossa on erityyppisten kotitalouksien tulot saatettu vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon yhteiskulutushyödyt. (Suomen virallinen tilasto 2015) Tilasto ei ole vielä valmistunut kaikilta osin ja se ei kerro tarkasti keistä koostuvat nuo kymmenen prosenttia, jotka jäävät tulonjakotilastossa köyhyysrajan alle.

11 Köyhimmät leipäjono tutkimuksessa Voimme kuitenkin tarkastella tätä kymmentä prosenttia, jotka tilaston mukaan elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella myös muusta köyhyys tutkimuksesta. Maria Ohisalo, Tuomo Laihiala ja Juho Saari (2015) ovat tutkineet huono-osaisuutta leipäjonoissa. Tämä leipäjono tutkimus antaa tulonjakotilastoaineistoja syvemmän kuvan huono-osaisten omasta kokemuksesta sekä viitteitä siitä ketkä Suomessa elävät jopa absoluuttisella köyhyysrintamalla. Taulukko 2. Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa. Huono-osaisuuden jakautuminen leipäjonoissa Vastanneet Prosentti Ikä % % % % % Yli % Sukupuoli Mies % Nainen ,7 % Kansalaisuus Suomen kansalainen % Muu % Koulutus Perus- tai kansakoulu % Lukio tai ammattikoulu % Opisto tai korkeakoulu % Työmarkkina-asema Kotona % Eläkeläinen % Työtön tai lomautettu % Opiskelija % Töissä määrä- tai osa-aikaisesti % Töissä pysyvästi % Asumismuoto Omistus % Muu vuokra % Kunnan vuokra % Tukiasunto % Asunnoton % Lähde: Maria Ohisalo & Tuomo Laihiala & Juho Saari: Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa.

12 12 Leipäjono tutkimus kertoo erityisesti vanhemman väestömme ahdingosta. Leipäjonoon turvautumaan joutuvien suurimmat ikäryhmät alkavat 46 vuoden iästä. Suurin turvautuneiden joukko on ikäryhmässä vuotta. Tässä ikäryhmässä on paljon pitkäaikaistyöttömyyttä. Eläkeläisillä ja työttömillä on eniten absoluuttista köyhyyttä. Myös muut kuin Suomen kansalaiset ovat taloudellisen tuen tarpeessa. Tutkimuksessa ei näy vielä pakolaistulvan vaikutusta, joten on oletettavaa että muun kuin Suomen kansalaisen prosentti taulukossa edelleen voimakkaasti nousee. Yksityisellä vuokramarkkinoilla asuvat ovat kovilla tutkimuksen mukaan, mutta huolestuttavinta on että asunnottomia on joukosta 3,3 prosenttia. (Ohisalo & Laihiala & Saari 2015) On muistettava, että sekä tulonjakotilasto että leipäjonotutkimus jättävät maaseudulla ja suurten taajamien ulkopuolella elävät sekä laitoksissa asuvat ihmiset tutkimusten ulkopuolelle. Asiakkaan käyttövara oli laitoksessa tai palveluasunnossa asuvalle vuonna 2016 lähtien vähintään 107 euroa kuukaudessa asiakasmaksulain 10 c mukaan. Köyhyysrajan alle jää näin ajateltuna myös suurin osa Suomen pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvista eri-ikäisistä ihmisistä. Opintotukien varassa elävät opiskelijat jäävät myös tulotasoltaan reilusti köyhyysrajan alle. Oletettavaa on että köyhyysrajan alla elävät myös pakolaiset ja heistä erityisesti paperittomat ilman turvapaikkaa jääneet. Taloudenlukutaidon koulutusta tarvitaan myös ajankohtaisten erityisongelmien hoitoon. Kulutusluottojen pikavippien käyttö huono-osaisten, erityisesti päihdeongelmaisten nuorten keskuudessa, on hyvin korkea maassamme. Tällä hetkellä korkokattosääntelyn soveltamisalan ulkopuolisissa kuluttajaluotoissa todelliset vuosikorot ovat yleisesti yli 100 prosenttia, jopa 400 prosenttia. Kuluttajaluottojen korkokaton asettamislainsäädäntö vuoden 2013 jälkeen suurin osa tarjolla olevista pienlainoista on joustoluottoja, joilla asetettu korkosääntely pystytään kiertämään.. Kysymys on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä asiasta, jolla on yhteys erityisesti nuorten päihdeongelmaisten ja rahapeliriippuvaisten ylivelkaantumiseen ja syrjäytymiseen. Talous- ja velkaneuvonta on jo suuresti velkaantuneille myöhästynyt avunmuoto ja yhteydenotto vaativat omaehtoisuutta. Ainoa velkakierteen katkaisutapa on useimmiten maksuhäiriömerkintä ja maksutapana ulosottomenettely. Kun ei enää saa pikavippiä ei voi maksaa enää velkoja velalla. Tämän jälkeen ongelmana on maksuhäiriömerkinnän vaikutus, joka tarkoittaa

13 13 yleensä sosiaalisen luototuksen tarvetta ja toimeentulotuen turvan tarvetta moniksi vuosiksi eteenpäin. Maksuhäiriömerkintä aiheuttaa myös asunnottomuutta. Kuvio 2. Ratkaisuja velkaongelmiin. Takuusäätiö. Yhtenä tulevaisuuden rakenteellisena muutoksena voi toimia perustulon laajempi käyttöönotto. Perustulo vähentää taloudellista leimautumista ja syrjäytymistä. Perustulon laajempi käyttöönotto mahdollistaa sosiaalityötä, jolloin lisää sosiaalityön ammattilaisia vapautuu ennaltaehkäisevään työhön kuten taloudellisen kyvykkyyden nostoon. Kuntaliiton erityistutkijan Ellen Vogtin (2016) mielestä perustulo todennäköisesti parantaa monien pienituloisten taloudellista asemaa. Perustulon vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa Silti Vogtin mukaan, perustulo voi joissakin tilanteissa jopa heikentää kaikkein huono-osaisimpien asiakkaiden asemaa. Sosiaalihuollon asiakkaan kykenemättömyys rahan hallintaan on usein todellisuutta. Näin tilille tuleva perustulo ei ehkä päädykään vuokranmaksuun. Rahan hallintakyvyn opettamiseksi ja taloudellisen osallisuuden parantamiseksi tarvitaan sosiaalityölle välineitä, joista esittelen seuraavassa kappaleessa Financial Social Workin, taloudellisen sosiaalityön teorian (FSW), jotta köyhtymistä voitaisiin ennaltaehkäistä paremmin rakenteellisessa- sekä ydinsosiaalityössä.

14 14 3 TAUSTAA FINANCIAL SOCIAL WORK TEORIAAN Sosioekonomisesti huono-osaisten taloudellista osallisuutta ja kyvykkyyttä lisäävässä teoreettisessa tarkastelussa ajattelen lähtökohdaksi Martha C. Nussbaumin (2011) toimintamahdollisuusteorian (Capabilities Approach). Toimintamahdollisuusteorian mukaan on määriteltävä tarve, kyky ja keinot, jotka mahdollistavat elämisen omien mahdollistettujen päämäärien mukaisesti. Taloudellinen osallisuus tulisi mahdollistaa kaikille kansalaisillemme, myös niille, jotka eivät siihen omin avuin kykene. (Nussbaum 2011, 18.) Tilastot puhuvat karua kieltään tarpeesta, kyvykkyyttä ja toimintamahdollisuuksia tulee lisätä ja sortavia rakenteita vastaan sekä kyvykkyyden mahdollistamiseksi on löydettävä keinoja. Seuraavaksi esittelen uuden Yhdysvalloissa kehitetyn sosiaalityön menetelmän, Financial Social Workin (FSW), joka lähestyy Martha Nussbaumin teoriaa. Menetelmässä tarkastellaan taloudellista köyhyyttä sekä rakenteisiin vaikuttamalla että yksilön kyvykkyyttä mahdollistamalla.. Taloudellisen osallisuuden dilemmaan pyritään Financial Social Workin kautta saamaan ratkaisua tässä kehittämistyössä. Financial Social Work yksinkertaistettuna tarkoittaa taloudenlukutaidon kehittämistä ja kyvykkyyden lisäämistä. Financial Social Workin lähtökohtana on mahdollistaa köyhempien osallisuutta omaan talouteen liittyvissä kysymyksissä ja lisätä heidän kyvykkyyttään, mutta myös vähentää eriarvoisuuden kuilun kasvamista yhteiskunnassamme rakenteellisia esteitä sekä sosiaalityön menetelmiä tarkastelemalla. 3.1 Globaaleja lähtökohtia taloudellisen osallisuuden lisäämiseen On selvää, että sosiaalityön tulee vahvistaa heikompiosaisten taloudellista osallisuutta. Rakenteellinen sosiaalityö on asetettu sosiaalihuoltolain (1301/2014) seitsemännessä

15 15 pykälässä, jokaisen sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuuluvaksi. Tämä mahdollistaa sosiaalityön taloudellista asianajoa. Pykälän valmistelussa todetaan, että sosiaalityön tulee tuoda julki taloudellisen osallisuuden eriarvoisuutta lisäävät tekijät. Lisäksi sosiaalityön on menetelmällisesti pyrittävä poistamaan taloudellista eriarvoisuutta. YK määrittelee taloudellisen osallisuuden tavoitteet seuraavasti vapaasti käännettynä: Kaikilla kotitalouksilla pitää olla kohtuullisin kustannuksin oikeus ja pääsy käyttävät ja saada rahoitus, -vakuutus-, säästö-, talletus-, maksu-, kuljetus- ja luottopalveluja. Palveluinstituutioiden tulee olla selkeästi säädeltyjä ja ohjeistettuja sekä turvallisia asiakkailleen. Kilpailulla tulee varmistaa asiakkaille valinnan mahdollisuus sekä erityisesti edullisuus. Financial Social Workin kehittymisen globaalin lähtökohdan yhtenä historiallisena merkkipaaluna pidän itse entisen YK:n pääsihteerin, Kofi Annanin, puhetta 29. joulukuuta 2003, vapaasti käännettynä: "Karu totuus on, että useimmat köyhät ihmiset maailmassa ovat edelleen ilman kestävää rahoituspalvelua ja vakuutusta. Suuri haaste edessämme on poistaa ne rajoitteet, jotka estävät ihmisten täysipainoista taloudellista osallisuutta. Yhdessä me voimme ja meidän täytyy rakentaa osallisuutta mahdollistava rahoitussektori, joka auttaa ihmisiä parantamaan elämäänsä. 3.2 Sosiaalinen asianajo Miellän Finanacial Social Work menetelmän olevan osa sosiaalista asianajoa. Sosiaalinen asianajo keskittyy yleisemmin taloudelliseen sekä oikeudelliseen sosiaalityöhön, jossa ratkotaan yksittäisiä ongelmia tai sortavia rakenteita. Liisa Hokkasen (2014) Lapin yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan sosiaalinen asianajo edellyttää sosiaalityöntekijältä asiantuntemusta, luovaa osaamista ja erityisen aloitteellista toimijuutta yhdessä asiakkaan täyspainoisen osallisuuden ja yhteisymmärryksen kanssa. Yhteiskunnallinen tilanne tulee sosiaalisessa asianajossa oivaltaa. Kokonainen ihmisryhmä voi olla vailla oikeuksia tai palveluja, joita toiminnalla tavoitellaan.

16 16 Sosiaalinen asianajo määrittyy toiminnaksi, joka kohdistuu asianosaisen ulkopuolelle. Kyse on yhteiskunnallisesta mahdollistamisesta, jolla pyritään poistamaan tai ehkäisemään epätoivottu tilanne. Sosiaalinen asianajo määrittyy toiminnassa ensisijaisesti päämääräksi, vaikuttamalla toimintamekanismeihin, elinympäristöön, kontekstiin, rakenteisiin, sosiaalityön käytänteisiin tai olemassa oleviin ehtoihin yksilön tai ryhmän auttamisen mahdollistajana. (Hokkanen , 48.) Financial Social Work keskittyy menetelmänä taloudellisen kyvykkyyden ja taloudellisen osallisuuden mahdollistamiseen, myös asianosaisen ulkopuolelle kohdistuvana ja on näin myös sosiaalista asianajoa. 3.3 Sosiaalinen kuntoutus Pikassoksen PRO SOS- osahankkeen ohjausryhmän keskusteluissa keskustelimme siitä mitä on sosiaalinen kuntoutus. Kehittämistyöni pyrkii vastaamaan tarpeeseen, joten tässä lyhyesti. Käsitteenä sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa neljää eri toimintakokonaisuutta, lääkinnällistä, kasvatuksellista ja sosiaalista kuntoutusta. Tuen tarpeisiin vastaa yleensä perhetyö, sosiaaliohjaus, sosiaalityö, kuntouttava työtoiminta tai psykososiaaliset palvelut. Kunnissa annetaan sosiaalista kuntoutusta esimerkiksi parityöskentelynä toisen viranomaisen kanssa esimerkiksi sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvitys ja tarvittavien palvelujen yhteensovittaminen. Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä ovat esimerkiksi yksilöllinen psykososiaalinen tuki, osallistuminen toiminnalliseen ryhmään, vertaistuki ja osallistuminen vapaaehtois- tai työtoimintaan. Sosiaalista kuntoutusta on esimerkiksi lastensuojelullinen perhekuntoutus, nuorten työ-, työkokeilu- ja työpajakuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus voi olla myös yhteisöpohjaista kuntoutusta. (Kokko, R-L. & Veistilä, M. 2016, ) Erona esittelemääni FSW menetelmään on se, että sosiaalinen asianajo tai sosiaalinen kuntoutus ei pyri taloudellisen kyvykkyyden tiedostamiseen, tukemiseen tai ratkaisemaan taloudenlukutaidottomuutta. Näen silti, että sosiaalinen kuntoutus esimerkiksi peliriippuvaisten tukena voisi tulevaisuudessa olla myös taloudellista kyvykkyyttä

17 17 lisäävää ja jota voi kehittää osaksi sosiaalista kuntoutusta. Selvää rajanvetoa ei eri käsityksiin voida mielestäni tehdä enkä näe siihen tarvetta. 3.3 FSW Financial Social Work teorian taustaa ja lähtökohtia Britannian Sosiaalityöntekijöiden Yhdistyksen Social Work jäsenlehdessä, julkaistussa artikkelissa, amerikkalainen sosiaalityön professori Paul H. Stuart kertoo FSW (Financial Social Work) menetelmän lähtökohtana olevan se, että sosiaalityöntekijät pyrkivät parantamaan asiakkaidensa taloudenhallinnan toimintaedellytyksia pyrkimällä lisäämään tietoisesti asiakkaan tai tietyn marginaalissa olevan väestöryhmän taloudenhallinnan kyvykkyyttä menetelmällä (Financial Capability). Tiivistetysti kerrottuna tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijät korostavat taloudellista elämänhallintaa ja kartoittavat heikkoja taloudenhallinnan alueita. Taloudellisessa sosiaalityössä korostuu asiakkaan itsetarkkailuun ja vuorovaikutteiseen portaittaiseen oppimiseen liittyvä käyttäytymismallin opettelu. Sosiaalityön menetelmänä Financial Social Work on psykososiaalinen lähestymistapa joka sisältää jatkuvaa kehittymistä, koulutusta, motivaatiota ja tukea. Kyvykkyyttä lisätään kiinnittämällä huomioita elinkustannuksiin kuten ruokaan, asumiskustannuksiin ja välttämättömyystarvikkeisiin sekä yleensä talouden elämänhallintaan liittyvään kyvykkyyteen. Sosiaalityön tukena käytetään ravitsemusasiantuntijoita, kodinhoidonasiantuntijoita, perhetyötä sekä taloudellista- ja oikeudellista asiantuntijuutta kuten talous- ja velkaneuvontaa ja sen keinoja. Esimerkiksi voidaan laatia henkilökohtainen- tai perhebudjetointi johon sitoudutaan tai opetellaan tarpeellisia taitoja miten toimitaan asioidessa pankissa tai voidaan opetella vaikkapa elämänhallintaan liittyviä sopimuksentekotilanteita kuten vaikkapa miten vuokrataan asunto tai haetaan asuntotukea. Näin pyritään opettamaan rahanhallintaa, mutta kartoitetaan myös mahdollisia muita kyvykkyyttä lisääviä asioita. Tuella on pienituloiselle asiakkaalle psykologinen merkitys ja sosiaalityöntekijöiden aktiivista osallistumista tarvitaan, jotta perheen sitoutumista taloudenhallinnan kyvykkyyden lisäämiseen voidaan kannustaa.(stuart 2016, ) Suomalaisessa kulttuurissa taloudenhallinnan

18 18 kyvykkyyden kartoittaminen ja lisääminen ei tarkoita Marttojen säästövinkkejä vaan tarkoittaa sitä, että asiakkaan tarvittavat tuenmuodot ja kyvyt sosiaalityössä huomioidaan ja kartoitetaan. Esimerkiksi vuokra-asunnon menot voivat olla yli yleisen hintatason, kaikkia etuuksia ei ole osattu hakea esimerkiksi vanhuksilla eläkkeensaajan asumistukea jne. Tähän liittyy kiinteästi tämän lisäksi sortaviin ja osallisuutta estäviin rakenteisiin puuttuminen, kuten sähköisten palvelujen helpottaminen ja yksilöllisen kyvyttömyyden johdosta ilmenevä palvelujen taloudellinen eriarvoisuus. Henkilökohtainen budjetointi vastaa palveluiden hallinnan haasteisiin ja voi toimia näin osana taloudellista sosiaalityötä. Teoreettisena käsitteenä Margaret Sherradenin (2013, 2016) teoriat käsittävät taloudellisen toimintakyvyn vahvistamisesta (financial capabilites) ja menetelmäoppia, jonka mukaan sosiaalityön tulee edistää myös yksilötasolla taloudellista toimintakykyä (financial literacy) sekä löytää uusia taloutta tukevia keinoja ja osallistua uusien rakenteellisten palvelumuotojen kehittämiseen (financial inclusion). Taloudenlukutaidon kehittäminen on ensimmäinen porras taloudellisen kyvykkyyden lisäämiseksi. (Sherraden & Birkenmaier & McClendon & Rochelle 2016, 1-18.) Taloudenhallinnan kyvyttömyyttä on hoidettava Margaret Sherraden (2013) mukaan yksilötyön lisäksi sortavia rakenteita korjaamalla rakenteellisena sosiaalityönä. Hänen mukaansa yhteiskunnassa on mahdollistettava kyvykkyys toimia lisäämällä ymmärrystä ja madaltamalla kynnystä taloudenhallintakyvyn saavuttamiseksi. Sherraden mukaan on kiinnitettävä huomiota sosiaalityölle ominaisten asiakkuuksien, kuten ikääntyneiden, fyysisesti tai terveydellisesti rajoittuneiden, maahanmuuttajien ja yleensä ongelmaisten tuen tarvitsijoiden taloudellisten palvelujen tarkoituksenmukaisuuteen. Taloudellisten palvelujen pitää olla kaikkien saatavilla matalalla kynnyksellä. Taloudelliset palvelut eivät saa olla ylihinnoitettuja, kuten pikaluottojen korot tai palvelumaksut pankeissa iäkkäillä. Pankki- ja vakuutuspalveluja ei saa markkinoida tai tehdä liian helpoiksi käyttää, että kuluttajat joutuvat kiusaukseen, kuten pikaluotoissa on käynyt. Suomessa kuluttaja-asiamies lausunnoillaan sekä markkina- että kuluttajansuojalakien keinoin

19 19 pyrkii ehkäisemään väärinkäytöksiä, mutta käyttäjille ylivelkaantuminen on jo ehtinyt tapahtua. Asuntoluotoissa joustavuutta tulisi edelleen kehittää sillä pitkäaikaistyöttömyys jatkaa edelleen kasvuaan. Erityisesti luottopalvelujen, kuten Suomessa kulutusluottojen, turvallisuuteen ja riskittömyyteen tulee kiinnittää huomiota, jotta luottoihin liittyviltä henkilökohtaisilta konkursseilta ja häädöiltä vältyttäisiin. (Sherraden 2013, ) Käsitteenä taloudenlukutaidolla tarkoitan englanninkielistä määritelmää (Financial Literacy), jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja hoitaa omaan taloudenpitoon liittyviä asioita. Käsite on kuitenkin hieman laajempi sisältäen esimerkiksi henkilökohtainsen budjetoinnin ja säätämisen. (Kalmi 2013, 152.) Taloudenlukutaidon ja taloudenpidon kyvykkyyden saavuttamiseksi yhteiskunnan on mahdollistettava oikeus käyttää taloudenhallintaan liittyviä palveluita kuten luotto, vakuutus ja pankkipalveluita ilman taloudellista eriarvoisuutta. Lähtökohtana Amerikassa on ollut monet tutkimukset siitä, että ihmisiltä puuttuu taloudenlukutaito, myös suurelta osalta niistä, jotka ovat saaneet korkean koulutuksen. On tutkittu, että useat eivät ymmärrä luottokortin koron merkitystä tai luoton koron todellista suuruutta. Samankaltaista tutkimustietoa löytyy myös Suomesta. Esimerkiksi kun luottokortin minimimaksusummaa maksetaan on korko hurja ja käytännössä luotto ei lyhenny juuri ollenkaan, mutta vastaavasti korko nousee. Vähävaraisen perheen talous usein romahtaa, kun luotto-oikeuden käytön vaaraa ei ymmärretä. Heikoimmassa asemassa taloudenlukutaidon suhteen ovat vähäosaiset ja ne joilta puuttuu toimintaedellytyksiä. Nämä ihmiset ja ihmisryhmät ovat usein sosiaalityön piirissä. Taloudellinen sosialisaatio pitää sisällään myönteisen ajattelutavan, tiedon ja kyvyn lisätä taloudenlukutaitoa kansalaistaitona. Taloudenlukutaidon oppimisen tulisi lähteä jo äidinmaidosta. Taloudenlukutaitoa ja kyvykkyyttä taloudelliseen elämänhallintaan tulee lisätä kaikissa kouluasteissa jo varhaiskasvatuksessa. Tämän lisäksi tulee taloudellista neuvontaa ja taloudellista asianajoa saada aina kun tarvitaan apua tai tukea hankalissa taloudellisissa päätöksissä. (Sherraden 2013, 3-8.) Suomessa taloudellisen edunvalvonnan piirissä olevat henkilöt ovat hieman paremmassa suojassa, mutta edunvalvonnan piiriin pääsyä on viime vuosina hyvin paljon tiukennettu. Suomessa erityisenä huolena ovat myös vanhukset, koska pankkijärjestelmämme sähköistyminen on luonut eriarvoistavan kuilun pankkipalvelujen ja vanhusten välille. Esimerkiksi

20 20 palvelumaksut pankkipalveluissa ovat kohtuuttomat tietokoneenkäyttötaidottomille yhteiskunnassamme. Vähävaraiset sekä huono-osaisuuden riskiryhmät tarvitsevat usein taloudellista neuvontaa ja tukea elämänhallinnassaan. Yhdysvalloissa taloudellista neuvoa ja opastusta sosiaalityössä annetaan esimerkiksi työttömyyden pitkittyessä, avioerotilanteissa, psyykkisen- ja fyysisen terveyden heiketessä, häädöissä, velkaongelmissa, köyhyydessä sekä muissa kyvyttömyyden tilanteissa. Sosiaalityön interventio voi näissä olo lyhytaikaista tai pidempiaikaista tapauskohtaisesti. Taloudellinen asianajo voi olla etuuksien hakua ja neuvontaa, luottoa, velkajärjestelyä, henkilökohtaisen konkurssin selvittelyä kriisissä, pankkitilien sulkemisapua, vakuutusongelmia tai vakuutusten selvittelyä, säästösuunnitelmien laadintaa esimerkiksi omistusasuntoon, verotusselvittelyssä avustamista, sijoitus- ja eläkesuunnittelua. Sosiaalityöstä annettavan taloudellisen avun muoto on neuvontaa, ohjausta, valmennusta ja mentorointia. Yleinen neuvominen on usein palveluneuvontatyyppistä. Sosiaalityössä neuvonta on enemmän taloudellista terapiaa, joka keskittyy pääasiassa taloudellisiin ongelmiin ja kriiseihin. Taloudellinen valmentaminen taas eroaa siinä neuvonnasta, että siinä autetaan asiakasta itseään tunnistamaan ja hoitamaan taloudellista ongelmaa tai kriisiä. Taloudelliset mentorit ovat taloudellisissa asioissa toimivia koulutettuja tukihenkilöitä. (Sherraden 2013, ) Eriarvoisuuden kasvu tulonjakotilastoissa, lisääntyneet maksuhäiriömerkinnät ja pikavippivelat osaltaan osoittavat Suomessa taloudenlukutaidon puutteiden olevan vakavia huonon sosioekonomisen taustan tai riippuvuuden omaavilla. Ryhmämuotoiset kurssit ja vertaistapaamiset voivat olla yksi tapa auttaa useampaa kerralla. 3.4 FCAB koulutus sosiaalityöntekijöille lisää etujen tuntemusta ja taloudellista osaamista Taloudellista kyvykkyyttä lisäämällä sekä sosiaalisella asianajolla voidaan parantaa taloudellista hyvinvointia pienituloisissa ja taloudellisesti haavoittuvissa kotitalouksissa.

21 21 Yhdysvalloissa on otettu käyttöön ennaltaehkäisevänä menetelmänä varhaisessa vaiheessa tuettavan taloudellisen elämänhallinnan tarkastelua, erityisesti heikossa asemassa olevissa perheissä. Rakenteellisesti poliittisilla keinoilla sekä käytännön innovaatioilla on sosiaalityössä pyritty parantamaan taloudellisia valmiuksia sekä rakennettu pienituloisten ja taloudellisesti heikossa asemassa olevien perheiden varallisuutta. Amerikassa on kehitetty sosiaalityölle taloudellista kyvykkyyttä ja etujen tuntemusta lisäävää (Financial Capability and Asset Building, FCAB) koulutus, lisääntyneen köyhyyden taltuttajaksi ja taloudellisen elämänhallinnan lisäämiseksi, osana sosiaalityötä tekevien työkalupakkia. Koulutuksen tarkoitus on auttaa sosiaalityötä tekeviä ymmärtämään taloudellisen kyvykkyyden merkitys asiakkaan elämänhallinnassa. Tarkoitus on lisätä osallisuutta ja kyvykkyyttä (Financial Capabilities) perusvarainhoidon ymmärtämisessä. Rakenteellisen sosiaalityön mukaisella vaikuttamisella on kehitetty asianmukaisia rahoituspalveluja vähävaraisille Yhdysvalloissa. Koulutuksen ja tähän liittyvän tutkimuksen avulla, on haettu perussyitä taloudellisen haavoittuvuuden avuksi. Tutkimuksessa on todettu että taloudellisen ajattelutavan lisääminen sosiaalityössä vaikuttaa pitkällä aikavälillä apua saaneen asiakkaan voimaantumiseen ja velkakierteestä ulospääsyyn. Tutkimuksen mukaan elämänhallinnan tukeminen on aloitettava lähtökuopasta. Lähtökohtana on, että taloudellisten palveluiden tulee olla kaikkien saatavilla, myös heikompiosaisten. Menetelmä tähtää siihen, että taloudellisiin palveluihin pitää olla pääsy myös niiden, joilla ei ole kykyä hallita sähköisiä välineitä. Taloudellisten palvelujen kustannusten tulee olla samalla tasolla kaikilla. Taloudellisten palvelujen edut pitää olla kaikkien saatavilla, esimerkiksi ehdotus siitä, että vammaisen asuntoluotto omaan palveluasuntoon mahdollistetaan valtion takauksella. Palveluiden bonukset eli alennukset sekä etuudet (attractive) tulee olla yhdenvertaisia ja kaikkien saatavilla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Suomessa etukorttien ja alennusten tulee olla tasa-arvoisesti saatavilla ja niiden ehdot helposti luettavissa ja ymmärrettävissä. Palveluiden yhdenvertaisuus tulee taata myös taajamien ulkopuolelle, joka on hyvin ajankohtainen sote-uudistukseen suunnitellussa tilaaja-tuottajamallissa. Taloudelliset asiat, kuten säästöjen säilyminen, esimerkiksi vakuutuksilla on taattava. Esimerkiksi Suomessa on mahdollistettava kotivakuutus kaikille. Palvelujen sähköinen saatavuus on kehitettävä avulla, tuella tai maksuttomalla lisäpalvelulla. Suomessa eriarvoisuus näkyy

22 22 esimerkiksi siinä, että vanhukset maksavat runsaasti palveluistaan pankeissa. Joustoja taloudellisessa rahamaailmassa on lisättävä köyhän tai vähätuloisen tueksi. Palveluiden ja taloudellisen tuen aikaansaannokset on turvattava esimerkki eläkesäästöt ja niiden väärinkäyttö estettävä. Suomessa tämä tarkoittaa esimerkiksi kulutusluottoja, huonekalukaupan joustoluottoja ja vaikkapa sitä että laitoksessa asuvan käyttövara tulisi olla riittävä. (Sherraden & Birkenmaier & McClendon & Rochelle 2016, 1-18.) Tarkoituksena on taloudellisen lukutaidon ja elämänhallinnan lisääminen tarkoittaa, että ihmiset joiden kykyä toimia taloudellisissa asioissa tuetaan, parantavat myös taloudellista käyttäytymistään suotuisaan suuntaan. Kuvio 2. Taloudenlukutaito (Financial Literacy) elämänhallinnan välineenä (Sherraden 2013, 20) Taloudenlukutaidon kehittyessä taloudellinen kyvykkyys (Financial Inclusion) lisää toimijuutta ja mahdollisuuksia, jotka edesauttavat osallisuuden ja itsenäisyyden lisääntymistä yhteiskunnassa. (Sherraden 2016, 21.) Taloudenlukutaidon hahmottaminen vaatii sosiaalityöntekijältä taitoa kartoittaa yksilön suhde rahaan, tunnistaa ongelma taloudellisessa käyttäytymisessä ja kykyä määrittää taloudellinen tilanne. Rahan hallinta on keskeinen elämäntaito yhteiskunnassamme. Talouden omavarainen huolehtiminen on tässä tavoite. Tämä tarkoittaa, että sosiaalityössä työskennellään asiakkaan henkilökohtaista taloudellista käyttäytymistä kohentavasti esimerkiksi kiinnittämällä huomio siihen, että laskut maksetaan ajallaan, velkaa vähennetään, kulutus tottumuksiin kiinnitetään huomiota ja asetetaan tavoitteita. Esimerkiksi tiettyyn taloutta parantavaan asiaan säästämisellä kuten asuntosäästäminen. Kun kyvykkyys rahanhallinnasta lisääntyy

23 23 myös elämänlaatu paranee. Kyseessä on pitkäjänteinen sosiaalityön työmuoto, joka vaatii sitkeyttä sekä sosiaalityötä tekevältä, että asiakkaalta. Yksi ongelma on, että raha käsittää ympärillään kielen, jota suurin osa avuntarvitsijoista ei ymmärrä. Puhutaan luotoista ja koroista, joka on usealle ihmiselle vaikeaselkoista. Kun taloudellisista ongelmista ei välitetä, annetaan taloudellinen toimintakyky itseltä yhteiskunnan hoidettavaksi. Tämä tekee ihmisistä passiivisia ja ohjaa ihmisiä emotionaalisesti taloudellisen epävakauden lisääntymiseen. Sosiaalityössä asiakkaan taloudellisen kyvykkyyden hallinnan tukeminen on hyvin terapeuttinen ja voimaannuttava prosessi asiakkaalle. Täyden toimijuuden saavuttamiseksi tarvitaan sosiaalista taloudenhoitokyvyn arviointia, taloudellista pitkäjänteistä kouluttautumista ja ohjausta. Tarvitaan taloudellisten palvelujen saatavuuden mahdollistamista myös rakenteellisena ja taloudellisen lukutaidon kykyä. Taloudenlukutaito ei pelkästään riitä vaan taloudellisiin toimiin ja palveluihin on rakennettava mahdollisuus. Taloudenlukutaitokykyyn on panostettava jatkuvin tukitoimin ja kyvykkyyden lisääntyessä toimintaa ja toiminnan tukea sekä kyvykkyyttä ylläpitävää lisäkoulutusta on kehitettävä. Taloudellisen kyvykkyyden lisääntyminen johtaa talouden tasapainottumiseen ja valoisampaan tulevaisuuteen. (Sherraden 2016, ) Tämä on vapaasti kääntämäni yleiskatsaus siitä, mitä Financial Social Work Yhdysvalloissa pitää sisällään. Tämän lisäksi teoriaan kytkeytyy portaittaisia etenemismenetelmiä, joita on rakennettu Yhdysvalloissa sekä sosiaalityöntekijöiden yliopistolliseen lisäkoulutukseen että muuhun sosiaalityöhön. Sosiaalityö voi toimia Financial Social Workin avulla muutosagenttina köyhyyden vähentämisessä ja sen ennaltaehkäisyssä. On selvää, että Suomen omat lainsäädännölliset sekä talouden hallinnan ongelmien erityispiirteet tulee ottaa huomioon teoriaa sovellettaessa.

24 24 4 KÄYTÄNTÖTUTKIMUSKESKUSTELUT, TYÖPAJAT JA KYKYVIISARI 4.1 Käytäntötutkimuksena tarvekartoitus Pikassoksessa sekä diat esityksessäni PRO SOS osahankkeen Pikassoksen ohjausryhmän avulla tehdyssä pohdinnassa on pyritty selvittämään katveessa olevat sosiaalipalvelut sekä pyritty pohtimaan sitä onko FSW kokeilemisen arvoinen keino kehittää työskentelyä sosiaalityössä. Käytäntötutkimuskeskustelun kulku Tampereella Pikassos Oy, PRO SOS - hankkeen Pikassoksen osa-alueen ohjausryhmän tapaamisessa. Pohjustuksena esitin kirjallisuuskatsaukseni tiivistelmän ja kehittämistyöni suunnitelman. Kerroin mitä käytäntötukimuksella tarkoitetaan sekä tutkimuskysymykset. Olin laatinut kaksi diaa sekä kerroin pohjustavaa tilastoa ja taustaa Financial Social Work teorian tarpeen selventämiseksi tästä kirjallisuuskatsauksesta. Esitykselleni oli annettu PRO SOS- hankkeen Pikassoksen osa-alueen ohjausryhmän kokouksen aikataulussa puoli tuntia aikaa sekä keskustelulle toinen puolituntia, joten kerronta jäi hieman suppeaksi. Ohjausryhmässä ja työpajassa esittämäni diat aiheesta:

25 25

26 26

27 27

28 28 Tutkimuskysymyksinä kehittämistyössä olivat keskustelut siitä että: Millaiset taloudelliset kysymykset jäävät tällä hetkellä sosiaalipalveluiden katveeseen tai tarvitsevat uusia käsittelytapoja? PRO SOS hankkeen Pikassoksen osahankkeessa on keskitytty vain aikuissosiaalityön asiakaskuntaan ja erityisesti lapsiperheisiin. Seuraavat marginaaliryhmät nousivat ohjausryhmässä puheen aiheiksi, keskusteltaessa katvealueeseen jäävistä marginaaliryhmistä sekä tarpeesta kehittää uusia käsittelytapoja sosiaalityössä: Asunnottomat, peliriippuvaiset ja laitoksissa asuvat ihmiset. Pitkäaikaistyöttömät ohjautuvat hyvin ohjausryhmän mielestä palveluun. Haasteeksi koetaan aikuissosiaalityön piirissä uutena marginaaliryhmänä sellaiset, jotka nostavat Kelalta perustoimeentulotukea ja erityisesti se miten sosiaalityölle saadaan näkyväksi ne ihmiset, joilla perustoimeentulotuki on jostain syystä Kelan toimesta alennettu. Taloudellisella katvealueella ovat myös paperittomat maahanmuuttajat. Tämän lisäksi katveeseen voivat

29 29 joutua esimerkiksi etsivän työn osittain löytämät nuoret miehet, joilla koulut jääneet kesken ja asuvat perheissä tai sukulaisten luona. He ovat niitä jotka tavoitetaan oikeastaan liian myöhään. Koulut eivät ilmoita ja puuttuvat pudokkaisiin liian myöhään, tässä koulujen kanssa on yhteistyötä kehitettävä. Toisena kysymyksenä keskustelimme myös siitä tuntuuko Financial Social Workin talouteen liittyvien sosiaalityön menetelmien kehittäminen kokeilemisen arvoiselta keinoilta kehittää työskentelyä? Tässä litteroituja ja tiivistettyjä puheenvuoroja keskustelujen ydinasioista eri kuntien sosiaalityön johdon edustajilta: Kunnissa pitäisi miettiä rakenteellista sosiaalityötä ja lisäkoulutuksentarvetta tähän suuntaan. Tämä olisi yksi palvelu ja menetelmä kehittävät rakenteellisesti sosiaalityötä. Tätähän on toki todellisuudessa jo sosiaalityössä tehty mutta ei ole kuitenkaan järjestelmällisesti toteutettu, ei mitenkään kovin systemaattisesti. Mietittävä olisiko tämä täydennyskoulutus yliopistollista vai ammattikorkeakoulullista vai ehkä molempia. Hankkeen yhtenä tuotoksena olisi saada tarvetta esiin ja saada se vaikka Tampereen yliopistoon. Kunnassa olemassa ajanvaraukseton neuvontapalvelu on pelkkää tätä taloudellista neuvontaa, jota toimistosihteerimme aikuissosiaalityössä pyörittävät aamupäivisin. Näitä asiakkaita käy siinä noin 1-3 ihmistä joka aamupäivä. Taloussuunnittelua ei oikein ole ollut kovin paljoa, mutta silloin tällöin kuitenkin. Motivoivaa neuvontaa tarvittaisiin. Tällä hetkellä on vakavaraisiakin perheitä, jotka ottavat pikavippejä. Joten ohjaamme usein talous- ja velkaneuvojalle heitä. Kunnassamme ei ole pitkiä jonoja talous- ja

30 30 velkaneuvontaan. Peliriippuvaiset äidit huolettavat sillä heidät huomataan vasta kun pikavippejä on jo karttunut useita. PA-ryhmä persaukistenryhmä työtä on olemassa seurakunnalla. Tämän kaltaista ryhmämuotoista voi kehittää myös aikuissosiaalityön piiriin, mahdollista ryhmänohjauskoulutusta sosiaalityöntekijöille. Konkurssintehneitäkin on joukossa, ei kaikki ole huonosti koulutettuja tai heikon sosioekonomisen taustan omaavia. Miten saamme tiedon siirtymään rakenteellisena seuraavalle tasolle? Kehittämistyökalu olisi saatava taloudellisen sosiaalityön kehittämishankkeelle, vaikuttavuuden arviointi mittari. Excel-pohjainen helppokäyttöinen Party-järjestelmä on käytössä työpajahankkeissa. On tärkeää että mittari on helppokäyttöinen jottei siitä tule kynnystä työntekijöille. Esimerkiksi kun pitäisi arvioida esimerkiksi työllisyyden este ja mikä saa muuttumisen aikaan? Koulutuksen puute voi olla vaikka syy mutta tulisi selvittää mitä muita syitä on sen takana. Ei riitä että valtakunnallinen työkalu on käytössä. Pitäisi ja olisi tarkoituksena luoda mittari siihen, mikä saa sen muutoksen aikaan. Ehdotettu Party-järjestelmä saattaisi olla muutoskelpoinen ja tarpeeksi helppokäyttöinen vaikuttavuuden arvioinnin työkaluksi menetelmälle. Hankkeen Pikassoksen alueen koolla ollut ohjausryhmä ehdotti, voisinko kehittämistyönäni laatia taloudellisen kyvykkyyden mittariksi arviointityökalun, esitykseni perusteella. Kerroin, että kehittämistyöni päättyy jo ja kurssin esittelypäivä on toisille opiskelijoille , joten tähän ei tässä kehittämistyössä ole varattu aikaa. Keskustelun jälkeen ohjaajani hankekoordinaattori Heli Toroskan kanssa keskustelimme siitä, että hankkeeseen on tulossa syksyllä 2017 pakollisena käyttöön Kyky-viisari, joka on luotu työ- ja toimintakykyä mittaavaksi arviointivälineeksi. Kykyviisari on hankkeen pakollinen tuleva arviointityökalu, mutta ei sovellu laaja-alaisuutensa vuoksi asiakastyön arviointiin. Kaksi tuntia kestävällä

31 31 junamatkalla Tampere-Pori pidimme ohjauskeskustelun ja kävimme läpi ajatuksiamme esityksestäni. Ohjausryhmä oli hyvin aktiivinen ja keskustelua aiheesta riitti. Ensimmäisenä ajatuksena jäi mieleen erään kunnan aikuissosiaalityön kommentti varteenotettavana ehdotuksena nimenomaan taloudellisen neuvonnan ja ohjauksen näkökulmasta. Kunnassa aikuissosiaalityön toimistosihteerit, jotka ovat toimineet aiemmin etuuskäsittelijöinä ja omaavat vankan tietämyksen asioista, he pyörittävät ajanvarauksetonta neuvontapalvelua aamupäivisin ja tälle on riittänyt kysyntää kunnan aikuissosiaalityössä. Tämä palvelumuoto tulisi ottaa valtakunnallisena käyttöön painottaen nimenomaan taloudellista neuvontaa. Kuntiin on jäänyt jonkin verran taitavia etuudet tuntevia toimistosihteereitä ja näitä voi täydentää asiaan koulutetuilla sosiaaliohjaajilla ehkä myös sosiaalityöntekijällä. Toisena varteenotettavana ehdotuksena tuli esiin ryhmänvetämistoiminta, joka sosiaalityöntekijän koulutuksessa koettiin puutteellisena ja tulisi ottaa osaksi sosiaalityöntekijän koulutusta. Sosiaaliohjaajien koulutuksessa on jo nykyisellään ammattikorkeakouluissa ryhmänohjaustaitoja. Sosiaalityöntekijät tai -ohjaajat voisivat vetää taloudellista kyvykkyyttä lisääviä ryhmiä, jota joissain seurakunnissa diakoniatyössä on olemassa. Keskustelusta ilmeni, että tilausta asialle on ja oletettavasti tilastoja ajatellen lisääntyvin määrin. Sain kiitosta tietämyksestäni ja siitä, että osasin vastata asiantuntevasti esitettyihin kysymyksiin. Keskustelu oli hyvin aktiivista ja positiivista sekä kehittävää, ohjaajani sekä myös itseni mielestä. Maaperä tuntui hyvin otolliselta. erityisesti Kelan toimeentulotuen maksannan siirtymisen muutos ja tuleva sote-muutos luo pohjaa uusille menetelmille sekä ehkäisevän - että rakenteellisen sosiaalityön esilletuontiin. 4.2 Pikassoksen Työpajat aiheena Financial Social Work Hankkeessa järjestettiin kaksi eri taloudellisen sosiaalityön teemapäivää, joissa oli Katri Viitasalo johdattamassa pohtimaan taloudellisen sosiaalityön menetelmällisyyden