Kaavoituskatsaus 2018

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2018

2 Sisällysluettelo Kaavoitusjohtajan katsaus Maakuntakaavat ja seudullinen suunnittelu Voimassa olevat maakuntakaavat Vireillä olevat maakuntakaavat Yleiskaavat Vuonna 2018 vahvistuneet yleiskaavat Vuonna 2018 käynnistyneet yleiskaavat Asemakaavahankkeet Vireillä olevat asuinalueiden asemakaavahankkeet Vireillä olevat ja tulevat yritys- ja palvelualueiden asemakaavahankkeet Muita hankkeita ja suunnitelmia Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Osallistuminen kaavaprosessiin... 15

3 1 Kaavoitusjohtajan katsaus Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. ELY-keskusten rooli muuttui konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Jatkossa ELY-keskusten valvontatehtävä ja valitusoikeus koskevat ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. Tämä tuo kunnille lisää valtaa päättää maankäytöstään, mutta lisää myös vastuuta päätösten järkevyydestä ja lainmukaisuudesta. Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan Mäntsälän kunnan kaavoitustilannetta ja esitellään kaavoitusohjelmaa vuodelle Lisäksi kerrotaan yleisesti kaavoituksen ohjauksesta, kaavahankkeiden etenemisestä ja kaavojen ajantasaisuudesta. Merkittävin kaavahanke on vuoden 2018 alussa käynnistetty koko kuntaa koskeva yleiskaavan laadinta, joka luo pohjaa tuleville yksityiskohtaisemmille kaavoitushankkeille ja koko kunnan kehitykselle maankäytön kehittämisen kautta Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja KAAVOITUSKATSAUS 3

4 2 Maakuntakaavat ja seudullinen suunnittelu 2.1 Voimassa olevat maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava ja sisältää kaikki maankäyttömuodot Uudellemaalle (lukuun ottamatta Itä-Uusimaata). Kaava on vahvistettu vuonna 2006 ja sai lainvoiman vuonna Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Maakuntakaava on ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueilla, mutta on ohjeena yleiskaavaa muutettaessa ja alueita muutoinkin suunniteltaessa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava kattaa koko Uudenmaan, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Teemoja on viisi: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt. Näiden lisäksi kaavassa käsitellään muita ajankohtaisia aiheita kuten Malmin lentokenttää ja pääradan uusia asemanseutuja. Kaava on vahvistettu ja tullut voimaan vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava keskittyy ympäristöhäiriöitä käsitteleviin teemoihin ja täydentää kokonaismaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarataalueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava on vahvistettu vuonna 2010 ja sai lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava yhdistää aiemmat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat. Kaavalla on uudistettu, täydennetty ja tarkistettu voimassa olevia kaavoja mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen, liikenteen, kaupan ja haja-asutuksen aihepiirien osalta. Kaava vahvistettiin vuonna 2014 ja se sai lainvoiman vuonna Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava määrittelee jätevedenpuhdistamon paikan Espoossa. KAAVOITUSKATSAUS 4

5 2.2 Vireillä olevat maakuntakaavat Uusimaa-kaava 2050 Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu on käynnistetty Uudenmaan liitossa keväällä Kaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu koko Uuttamaata koskevasta yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä sitä tarkentavista Helsingin seudun, läntisen ja itäisen Uudenmaan vaihemaakuntakaavoista. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana. Seutujen vaihekaavat ovat tulossa nähtäville syksyllä Muu seudullinen suunnittelu Helsingin seudun yhteinen Maankäyttösuunnitelma ja MAL-sopimus Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) ja valtio ovat kesällä 2016 solmineet maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevan MAL-sopimuksen vuosille Sopimus on jatkoa aiemmalle aiesopimukselle. Se pohjautuu vuonna 2015 valmistuneisiin Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelmaan 2050 (MASU), Asuntostrategiaan 2025 (ASTRA) ja Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015), jotka hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) ja KUUMA-johtokunnassa Suunnitelmat laadittiin tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n, MAL-neuvottelukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kanssa. Mäntsälä osallistui suunnitelmien laadintaan erityisesti KUUMA-yhteistyön kautta. MAL-sopimuksen toimenpiteitä on toteutettu yhteistyössä eri tahojen kanssa. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL suunnittelu on käynnissä ja sen on määrä valmistua keväällä MAL suunnitelmassa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina MAL suunnitelmaluonnos lähetetään lokakuussa 2018 lausunnoille ja kannanotoille yhdessä sen vaikutusten arvioinnin kanssa. 3 Yleiskaavat Yleiskaava on maankäytön yleispiirteinen suunnitelma, joka ohjaa kunnan kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Sen tehtävänä on määrittää tulevan kehityksen suuret linjat ja ratkaista yleisellä tasolla yhdyskuntarakenteen eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen, liikenteen, työpaikkojen ja viheralueiden sijoittuminen ja yhteensovittaminen. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. 3.1 Vuonna 2018 vahvistuneet yleiskaavat Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava (Mari Niinistö) hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Kaavasta tehdyt valitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa v ja Korkeimmassa hallintooikeudessa v Kaava kuulutettiin voimaan tulleeksi Vuonna 2018 käynnistyneet yleiskaavat Numminen-Onkimaa osayleiskaavan muutos/andersbergin koulu (Mari Niinistö) Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on ohjata maankäyttöä entisellä koulukiinteistöllä. Kaavoituksessa otetaan huomioon alueen erityispiirteet ja suojelukohteet osana valtakunnallista rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta, Frugårdin kartano ja viljelymaisemaa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja hyväksymiskäsittely alkaa elokuussa. Osayleiskaavan muutoksen hyväksyy kunnanhallitus. KAAVOITUSKATSAUS 5

6 Mäntsälän yleiskaava 2050 (Johanna Sääksniemi, Mari Niinistö ja Outi Kampman) Yleiskaavaa valmistellaan yhdessä asukkaiden ja toimijoiden kanssa Mäntsälässä on maaliskuun alussa (kh ) käynnistetty yleiskaavan laatiminen koko kuntaan. Yleiskaavatyön tarkoituksena on ennakoida tulevaisuuden tarpeita, auttaa kuntaa varautumaan muutoksiin sekä määrittää suuret linjat kehittymiselle mm. asumisen ja elinkeinojen näkökulmasta. Yleiskaavan tavoitevuosi on Yleiskaavatyö ja siihen liittyvä päätöksenteko on ohjelmoitu valtuustokaudelle Tavoitteena on saada kaavaehdotus kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Mäntsälän yleiskaava 2050:n suunnittelualue on koko Mäntsälä. Suunnittelualueen ulkopuolelle jää juuri vahvistunut Sälinkää-Soukkion osayleiskaava-alue. Arola-Jokelanseudun osayleiskaavan rooli tarkentuu työn edetessä. Kaavatyön käynnistämisen myötä vireillä olevat osayleiskaavojen (Kirkonkylän OYK ja Ohkolan OYK) valmistelu keskeytetään ja alueiden maankäyttö suunnitellaan osana koko kunnan yleiskaavatyötä. Osayleiskaavojen tähänastinen valmisteluaineisto perusselvityksineen, asukasmielipiteineen ja lausuntoineen siirtyy sellaisenaan hyödynnettäväksi yleiskaavatyössä. Mäntsälän yleiskaavoitus on haluttu ohjelmoida uudella tavalla, sillä kunnalta puuttuu oma, pitkän tähtäimen suunnitelma maankäytölle. Ajantasainen osayleiskaava ohjaa maankäyttöä ja rakentamista vain viidesosassa kuntaa. Yleiskaavan laatiminen koko kuntaan nähdään tärkeänä muuttuvassa toimintaympäristössä, kun tulossa on mm. maakuntauudistus ja muutoksia Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kaavahierarkiaan. Käynnissä olevia hankkeita yhdistämällä saadaan myös synergiaetua ja säästetään resursseja, kun esimerkiksi yhdistetään vireillä olevat osayleiskaavatyöt samaan kaava- ja vuorovaikutusprosessiin. Yleiskaavatyössä saadaan koko kuntaan kattavat perusselvitykset ja eri hankkeet ja kyläalueet asettuvat tasapuoliseen asemaan. Koko kunnan yleiskaavatyö on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään tulevaisuustarkastelujen, arvokeskustelun ja analyysien kautta koko kuntaan erilaiset vyöhykkeet ja asetetaan tavoitteet niiden maankäytölle, elinkeinorakenteelle ja ympäristönlaadulle. Toisessa vaiheessa keskitytään alueisiin, joilla tarvitaan tarkempaa maankäytön ohjausta ja suunnitellaan maankäyttöä asemakaava-alueilla ja kyläkeskuksissa. Tärkeä osa yleiskaavatyötä on löytää Mäntsälälle sopivan ketterä yleiskaavamalli, joka katsoo strategisesti riittävän pitkälle ja ohjaa kunnan kehitystä sopivalla tarkkuudella. Kaavatyön aikana tutkitaan myös mahdollisuutta ja tarvetta valtuustokausittain päivitettävään yleiskaavan. Mäntsälän yleiskaava 2050:n Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä kesällä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitkä ovat kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan, miten suunnittelutyöhön voi osallistua, miten kaavatyö etenee, kuka kaavasta päättää, miten kaavan valmistelusta tiedotetaan ja mistä saa lisätietoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä kaavatyön aikana. Asukkailta ja toimijoilta on kerätty mielipiteitä alkukesän kyläilloissa ja karttapohjaisen nettikyselyn kautta. Yhdistelmäkooste kesällä 2018 saaduista mielipiteistä ja ideoista sekä Kirkonkylän ja Ohkolan osayleiskaavatöissä kerätyistä mielipiteistä viedään tiedoksi kuntakehityslautakuntaan ja julkaistaan syksyllä Syksyn 2018 aikana viimeistellään perusanalyysit, tehdään perusselvityksiä ja siirrytään valmistelemaan kehityskuvien tavoitteita, jotka tuodaan päätöksentekoon ja kommentoitaviksi alkuvuodesta Nettisivuille täydennetään työn aikana valmistuvaa aineistoa. KAAVOITUSKATSAUS 6

7 Kunnan yleiskaavoitus Sälinkää-Soukkio 2016 Marjala 2007 Kirkonkylä 2004 Hyökännummi 2005 Numminen-Onkimaa 1994 Arola-Jokelanseutu 2008 Nummisten koulu OYK 2011 Andersbergin koulu OYK Voimassa oleva osayleiskaava Käynnissä oleva yleiskaavatyö Asemakaavoitettu alue ± 1: Pohjakartta: Mäntsälän kunta

8 Kunnan asem

9 akaavoitus Asemakaava-alue ± 1: Pohjakartta: Mäntsälän kunta

10 4 Asemakaavahankkeet 4.1 Vireillä olevat asuinalueiden asemakaavahankkeet (Tapio Sillfors) 1 Huvitie Asemakaavassa tarkastelukokonaisuuksina ovat: 1) Tori Seurojentalo - lämpökeskuksen niemi. 2) Huvitien länsiosa Mäntsälä-jokiranta, sekä Linja-autoasema ja raivaajapuisto. 3) Torin lähikortteleiden kehitysmahdollisuudet. 4) Keskustan toiminnat, liikenne ja miljöö. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uusi tori, uimahalli, puistot, liiketoiminnat ja asuinkerrostalojen toteuttaminen keskustassa. Pääosa autopaikoista toteutettaneen kansirakenteisina. Asemakaavan runkotarkastelut ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville syksyllä Kivistöntie Kivistöntien asemakaavan muutoksessa tutkitaan Kunnantalon, lukion, Hirvenkruunun ja Sepäntien rajaaman alueen uudistamista. Alue on pääosin kunnan omistuksessa. Kaavalla etsitään keskustan pohjoisen sisääntulon miljöön vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Kaavatyö aloitetaan vuonna 2018 ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville 2019 aikana. 3 Karhulanmäki Mäntsäläntien ja Keskuskadun väliselle alueelle vanhan S-marketin kortteliin on aloitettu asemakaavatyö tavoitteena asumista, kaupallisia ja julkisia palveluja. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville syksyllä KAAVOITUSKATSAUS 10

11 4 Aspelund Kirkon eteläpuolella olevan alueen omistaa Mäntsälän seurakunta. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta tiivistävään täydennysrakentamiseen asuinpien- tai rivitaloin. Kaavaa laajennetaan hautausmaan eteläosassa ja huomioidaan laajemmin osana Kirkonmäen RKY-aluetta. Asemakaava tulee hyväksymiskäsittelyyn Vuolteenpelto Alue sijoittuu Kirkonkylän asemakaava-alueiden eteläreunaan Lahdentien ja Mäntsälänjoen väliin. Alueen koko on 14,5 ha. Alue täydentää taajamaa Linnamäen asuntoalueen laajennuksena. Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustaan ovat valmiina. Asemakaavaehdotus nähtäville Mustamäki 5 Erikin puisto Kirkon eteläpuolelle sijoittuu luonnonkaunis mäki Isonniityntien pohjoispäähän. Tarkoituksena on toteuttaa pientaloja. Erikin puisto toteutetaan huomioiden Aspelundin asemakaava (kohta 4) ja Kirkonmäen RKY-alue. Alueen omistaa Mäntsälän kunta ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville Mustamäessä tutkitaan asuinpientalojen rakentamista pääasiassa nykyisen rakennetun alueen ja moottoritien välisellä kallioalueella sekä muutetaan nykyiset toteutumattomat tai uudistettavat kerrostalotontit rivi- ja luhtitaloille soveltuviksi. Kaavatyö aloitetaan vuonna KAAVOITUSKATSAUS 11

12 8 Rauhamäki Pietilässä Rauhamäentien pohjoispuolella on 6 ha kaava-alue, jolle on tarkoituksena rakentaa pientaloja. Kunta on tehnyt kaavoitussopimuksen asemakaavan muuttamiseksi ja samalla laajennetaan asumisaluetta pohjoispuoliselle peltolaaksolle. Kaava on tarkoitus vahvistaa Lempelä Lempelä 2,5 ha sijoittuu Riihenmäen- ja Liedontien risteykseen koulun viereen. Lempelän asemakaavan muutos on ollut valmistelussa 3 vuotta ja sen pohjoisosa Riihenmäentien varressa on vahvistunut Keski- ja eteläosan asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä Kaunislaakso Kaunismäen ja Männikön asuinalueiden väliin on aiemmin v suunniteltu ratsastuskeskusta joka ei ole toteutunut. Alue on rautatieaseman vieressä ja kunnallistekniikka valmiina. Asumiskäyttöön kerrostaloin rakennettaessa saadaan samalla melusuojausta jo rakennetuille Kaunismäen, Anttilan ja Männikön alueille. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville syksyllä Taruma II, Hyökännummi (Mari Niinistö) Taruman kolmion alue liitetään Nummentienkautta osayleiskaavan mukaisesti osaksi Hyökännummen asuinalueita. Samalla saadaan turvalliset sisäiset liikenteen yhteydet Taruman ja Hyökännummen koulun välille. Kaavatyö käynnistyy vuonna KAAVOITUSKATSAUS 12

13 4.3 Vireillä olevat ja tulevat yritys- ja palvelualueiden asemakaavahankkeet Peltolantie pääosan alueesta Tuuliruusulle asti. Tavoitteena on työpaikkavaltaisten yritystonttien kaavoittaminen. Kaavatyö alkaa vuonna Hepolan koulu Liikuntahalli 12 Liikuntahalli Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia rakennuspaikka liikuntahallin tai vapaa-ajantoimintojen rakennuksen sijoittamiselle. Alue sijoittuu Mustanmäen, Meijerinpellon ja Puirojan asuinalueiden väliin Hepolan koulun viereen. Moottoritien ja radan ylitse johtaa silta rautatieasemalle ja Kapulin yritysalueille. Kaavatyö aloitettiin v ja on toistaiseksi keskeytetty. 14 Poikkitien teollisuusalue Poikkitien yritysalueen täydentäminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli keskisuurille tuotantoyrityksille syntyy tarvetta Veturin alueen tullessa täyteen rakennetuksi. Kunta omistaa lähes koko alueen. 13 Linnala etelä Linnalan yritysalue on lähes täyteen rakennettu ja osayleiskaava osoittaa kasvusuunnaksi Helsingintie Mt140 ja moottoritien välisen alueen. Kunta omistaa 15 Kapuli V Kapulin teollisuusalueen loppuosan asemakaavoitus käynnistyy v alussa. Kunta omistaa alueen ja kunnallistekniset verkostot valmistuvat lähialueille. KAAVOITUSKATSAUS 13

14 5 Muita hankkeita ja suunnitelmia Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen on edennyt ehdotusvaiheeseen ja rakennusjärjestysehdotus on ollut nähtävillä lähtien ja on nähtävillä elokuun loppuun. Rakennusjärjestyksen uudistamistyön yhteydessä on tarkasteltu mm. muuttuneen lainsäädännön vaikutuksia, tutkittu mahdollisuutta vapauttaa vaikutuksiltaan vähäisimpiä toimenpiteitä luvanvaraisuudesta sekä muita tapoja sujuvoittaa rakentamista. Tavoitteet ja menettely on kuvattu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Yleisesti tavoitteena on ollut kehittää rakennusjärjestyksestä entistä selkeämpi, toimivampi ja ajantasaisempi työväline rakentamisen ohjausvälineeksi Mäntsälän kunnassa. Rakennusjärjestykseen on tulossa aiempaa laajemmin menettelytapojen kuvausta ja ohjeita ympäristön huomioon ottamiseksi, arvokkaiden kohteiden säilyttämiseksi, hyvästä rakentamistavasta, toimintojen sijoittamisesta ja julkisen tilan käytöstä. Asiakokonaisuudet on pyritty kuvaamaan selkeästi ja riittävällä tarkkuudella. Rakennusjärjestysehdotuksen nähtäville asettamisesta on tiedotettu kuulutuksena kunnan kotisivuilla ja Mäntsälän Uutisissa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus) ehdotuksesta. Muistutuksiin annetaan kunnan perusteltu kannanotto. 6 Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyönä on vuonna 2016 uudistettu MAL toteutusohjelma. Aiesopimuksen mukaan Mäntsälän asuntotuotantotavoite vuosille on 192 asuntoa vuodessa. Näistä 20% eli 39 kpl tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Vuonna 2017 valmistui noin 134 asuntoa ja aloitettiin noin 40 asunnon rakentaminen. Vuonna 2017 valmistui 84 ARA-vuokra-asunnon kohde. Vuoden 2018 alussa omakotitalotontteja oli vapaana 15 ja muita asuintontteja 18 kpl. Kunnassa on käytetty vuodesta 2005 lähtien korotettua (3%) kiinteistöveroa rakentamattomille omakoti- ja rivitaloton- teille, jotka olisivat välittömästi liitettävissä kunnallistekniikkaan tällaisia tontteja oli 157. Vuoden 2017 aikana korotetun kiinteistöveron tontteja rakentui 7. MAL-aiesopimuksen seurantatietojen mukaan Mäntsälän keskustan asemakaava-alueilla oli rakentamatonta asemakaavavarantoa seuraavasti: Kerrostaloille noin k-m², rivi- ja paritaloille noin k-m² ja omakotitaloille noin k-m². Asemakaavavarantoa voidaan pitää riittävänä suhteessa asuntotuotantotavoitteisiin. Rakennusjärjestyksen hyväksymiskäsittely alkaa syksyn kuluessa. Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Tavoitteena on, että rakennusjärjestys tulee voimaan vuoden vaihteessa Lisätietoja: kaavasuunnittelija Mari Niinistö, p KAAVOITUSKATSAUS 14

15 7 Osallistuminen kaavaprosessiin Mäntsälässä kaavoituksen aloittamisen ja valmistelun vastuutaho on maankäyttöpalveluiden henkilökunnan ohella kuntakehityslautakunta, joka kokoontuu yleensä kuukausittain heinäkuuta lukuun ottamatta. Kunnanhallitus hyväksyy vaikutuksiltaan vähäiset kaavat ja kaavamuutokset, muiden kaavojen hyväksyminen on kunnanvaltuuston päätettävissä. Kaavan vireille tulosta, mahdollisesta rakennuskiellosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä voimaantulosta tiedotetaan osallisille ja kuntalaisille paikallislehdessä sekä kunnan verkkosivuilla. Kaavaa valmisteltaessa käytetään - kaavahankkeesta riippuen - erilaisia osallistumismuotoja (asukastilaisuudet, kyselyt, työpajat yms.), joista tiedotetaan asianmukaisesti. Osalliset ja kuntalaiset voivat ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen ollessa nähtävillä ja jättää muistutuksensa kaavan ollessa nähtävillä ehdotuksena. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaisesta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet. Suunnitelmassa selvitetään myös, miten kaavan vaikutuksia on tarkoitus tutkia sekä kuinka kaavoitukseen voi osallistua ja vaikuttaa. Ottamalla yhteyttä kaavoittajaan voi antaa palautetta OAS:sta. Kaavoituksen etenemistä voi seurata myös kunnan verkkosivuilta. KAAVOITUSKATSAUS 15

16 KAAVOITUKSEN HENKILÖKUNTA Lauri Pouru kaavoitusjohtaja p Johanna Sääksniemi yleiskaava-arkkitehti p Tapio Sillfors asemakaavainsinööri p Mari Niinistö kaavasuunnittelija p Outi Kampman kaavasuunnittelija p Sara Dahlström suunnitteluavustaja p Sara Kaartti suunnitteluavustaja p Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Heikinkuja 4, MÄNTSÄLÄ Sähköpostiosoitteet: KUNTAKEHITYSLAUTAKUNNAN JÄSENET Jyrki Kosonen, pj. Tytti Laine, vpj. Juha-Matti Inkinen Markku Helenius Marja Teppinen Annika Warras-Stjernvall Ulla Linjama-Lehtinen Hans Kanerva Tero Toivonen