MAANKÄYTTÖLAUTAKUNNAN JÄSENETIII

Transkriptio

1 KAAVAPROSESSIoooooooiiiiiiiiiio ooooooooooooooooo MAANKÄYTTÖLAUTAKUNNAN JÄSENETIII VIREILLETULO KAAVOITUSVAIHE KH päättää osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tavoitteiden asettaminen AIKATAULU Jyrki Kosonen, pj. Sari Martniku, vpj. Ilkka Allonen Reijo Liinamaa Marja Teppinen Annika Warras-Stjernavll Jaakko Kyrö Kalle Vuori Maarit Turunen kesk ps kesk sdp kesk kok vihr kok sdp MKL kaavahankkeesta riippuen esimerkiksi kaavarunko / rakennemallit / kehityskuva Petri Salmi, khall. ed. Lauri Pouru, esittelijä, tiedottaja Janne Piironen, sihteeri kok VALMISTELU MKL kaavaluonnos alustavasti nähtävillä 30 vrk KAAVOITUKSEN HENKILÖKUNTAaaliiaI Lauri Pouru kaavoitusjohtaja MKL kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 30 vrk Mari Niinistö kaavasuunnittelija, yleiskaavoitus Tapio Sillfors asemakaavainsinööri HYVÄKSYMINEN KH hyväksyy kaavaehdotuksen hyväksyminen valitusaika 30 vrk Ilari Salmi kaavasuunnittelija Tuomas Lehtonen suunnitteluavustaja MUUTOKSENHAKU KV vahvistaa merkittävät KH - " - vähäiset kaava lainvoimaiseksi, jollei siitä valiteta HO:een ja edelleen KHO:een KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOTttttpiitt Osoite: Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Heikinkuja 4, MÄNTSÄLÄ Fax: (019) TOTEUTUS kunnallistekniset suunnitelmat, rakennusluvat, rakentaminen, seuranta Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mantsala.fi Verkkosivut: Maankäyttöpalvelut

2 MAAKUNTAKAAVAT JA MUU SEUDULLINEN SUUNNIT- TELUAAAAAAAAAAAAAA Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Maakuntakaava on ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueilla,mutta on ohjeena yleiskaavaa muutettaessa ja alueita muutoinkin suunniteltaessa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti , täydentää maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä aiheita ovat: jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheiluja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö käynnistyi (2. vaihemaakuntakaava) vuonna Maakuntakaavan uudistamisessa oli kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1.vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta ja yhdistämisestä. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytettiin nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Parhaillaan se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on vahvistettu Tämä kaava koskee Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntahallitus on päättänyt käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan käsiteltäviä aihealueita ovat elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavatyön aikana saattaa nousta käsiteltäväksi myös muita aiheita. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä 4. vaihemaakuntakaavan joulukuussa Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) ja valtio ovat solmineet maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevan aiesopimuksen, jonka mukaan Helsingin seudulle on laadittava yhteinen maankäyttösuunnitelma. Maankäyttösuunnitelman valmistelu on aloitettu alkuvuonna 2013 ja se valmistuu vuoden 2014 lopussa. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Suunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n, MAL-neuvottelukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kanssa. Mäntsälän kunta osallistuu suunnitelman laadintaan myös KUUMA-yhteistyön kautta. VUODEN 2014 OSAYLEISKAAVAHANKKEETO99999 [1] Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Sälinkää ja Soukkio ovat kyliä Mäntsälän luoteisosassa. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava laaditaan ohjaamaan alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä alkuvuodesta 2009 ja uudelleen keväällä Kaavatyön käynnistyessä järjestettiin keskustelutilaisuuksia ja asukaskysely. Osayleiskaavaa varten on tehty selvitykset alueen maisemasta, rakennusperinnöstä ja luonto-oloista. Lisäksi on selvitetty alueen tilahistoriaa. Vuoden 2013 aikana suunnittelualue laajennettiin käsittämään Sälinkään ja Soukkion maarekisterikylien alueet. Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä (2) Kirkonkylän osayleiskaavan päivittäminen ja laajentaminen, Kapuli - Tuuliruusu Kapulin alue Lahdenväylän ja Hyvinkääntien risteyksen tuntumassa on osa kunnan kasvavaa päätaajamaa. Kapuli sijaitsee pääosin Kirkonkylän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella ja alueelle tullaan lähivuosina sijoittamaan uutta yritys- ja teollisuustoimintaa. Osayleiskaavan päivitys on tarkoitus aloittaa vuonna Suunnittelualue tarkentuu työn alussa, mutta on todennäköistä, että myös Linnalan jatuuliruusun välinen alue tulee tarkasteluun MAHDOLLISESTI VUONNA 2014 lllllllllllllllllll fllll KÄYNNISTYVÄT HANKKEETIIIIlllllllllllllllllllllllllllllllIiiiiiiIII [3] Numminen-Onkimaan osayleiskaavan päivittäminen Nummisten koulun kaavamerkintää tullaan muuttamaan siten, että alueen hyödyntäminen myös muuna kuin palvelualueena mahdollistuu. Tällä hetkellä koulu sijaitsee Palvelujen ja hallinnon alueella (P). Kunnalle on tehty myös aloite Onkimaantien alkupään siirtämisestä nykyisen kaupan kohdalta Ojankulmantielle uuden koulun itäpuolelle. Ely-keskus edellyttää, että osayleiskaavaa on muutettava tämän vuoksi tarpeellisilta osin. MAHDOLLISESTI TULEVIA OSAYLEISKAAVAHANKKEITA J 4 Ohkolan kyläkeskustan ja Ohkolan osayleiskaava 5 Hirvihaaran osayleiskaava 6 Saaren osayleiskaava Näiden osayleiskaavojen käynnistäminen on toistaiseksi siirretty tulevaisuuteen johtuen sekä kunnan säästötavoitteista, että hankkeiden kiireellisyyden arvioinnista. OSALLISTUMINEN KAAVAPROSESSIINIIiiiiiiiiiIIIIII IIIIIIIII Kaavan vireille tulosta, mahdollisesta rakennuskiellosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä voimaan tulosta tiedotetaan osallisille ja kuntalaisille paikallislehdessä sekä kunnan verkkosivuilla. Kaavaa valmisteltaessa käytetään - kaavahankkeesta riippuen - erilaisia osallistumismuotoja (asukastilaisuudet, kyselyt, työpajat yms.), joista tiedotetaan asianmukaisesti. Osalliset ja kuntalaiset voivat ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävillä ollessa ja jättää muistutuksensa kaavan ollessa nähtävillä ehdotuksena. Kaavoituksen etenemistä voi seurata kunnan verkkosivuilta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaisesta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet. Suunnitelmassa selvitetään myös, miten kaavan vaikutuksia on tarkoitus tutkia sekä kuinka kaavoitukseen voi osallistua ja vaikuttaa. Ottamalla yhteyttä kaavoittajaan voi antaa palautetta OAS:sta

3 ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIENllllllllllllllllll RIITTÄVYYDESTÄooolllllloooooollllllllllllllllllILLLLLLLLllI Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyönä on vuonna 2011 uudistettu MAL toteutusohjelma. Ohjelman pohjalta on tehty kuntien ja valtion välinen aiesopimus, jonka tarkoituksena on lisätä asunto- ja tonttituotantoa kaikissa seudun kunnissa. Aiesopimuksen mukaan Mäntsälän asuntotuotantotavoite vuosille on 160 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % (eli 32 kpl) tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Vuonna 2013 valmistui 113 asuntoa ja samana vuonna aloitettiin 216 asunnon rakentaminen. Vuonna 2013 aloitettiin 28 ARA-vuokra-asunnon kohde, joka valmistuu Vuonna 2014 aloitetaan ainakin 35 asunnon vastaava kohde (MVA Oy) ja viimeistään vuonna 2015 aloittaa Kruunuasunnot useamman kymmenen ARA-vuokra-asunnon kohteen. MVA OY = Mäntsälän vuokra-asunnot Oy. Kunnassa on käytetty vuodesta 2005 lähtien korotettua (3%) kiinteistöveroa omakoti- ja rivitalotonteille, jotka olisivat välittömästi liitettävissä kunnallistekniikkaan. Vuoden 2013/2014 vaihteessa tällaisia tontteja oli 195. Vuoden 2013 aikana korotetun kiinteistöveron tontteja rakentui 16. MAL-aiesopimuksen seurantatietojen mukaan Mäntsälän keskustan asemakaava-alueilla on rakentamatonta asemakaavavarantoa seuraavasti: Kerrostaloille noin kem 2, rivi- ja paritaloille noin kem 2 ja omakotitaloille noin kem 2. Asemakaavavarantoa voidaan pitää riittävänä suhteessa asuntotuotantotavoitteisiin. KUNNAN MUITA HANKKEITA JA SUUNNITELMIAAllAAA Rakennusjärjestyksen tarkistaminen Kunnan alueella noudatettava rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Mm. lautakunta on jo vaihtanut nimeään ja on ilmennyt muitakin tarpeita saattaa ko. rakennusjärjestys ajantasalle. Rakennusjärjestysluonnos tulee nähtäville vuonna 2014.

4 Amizzan torin ja puiston havainnekuva Meijerin korttelin havainnekuva Lempivaaran tulevaa pientaloaluetta Hyökännummi palveluja ja asumista. VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAHANKKEETTTTTTTTT KESKUSTA [1] Keskustan kehittäminen Tavoitteena on rakentaa perinteisistä elementeistä Mäntsälän arvoa korostava viihtyisä tunnistettava ydinkeskusta. Ideasuunnitelma 2001 ja kunnanvaltuustossa hyväksytyt tavoitteet ohjaavat kaavallisia ratkaisuja. Lisäksi ympäristölautakunta on antanut keskustakortteleita koskevat rakentamistapaohjeet. [2] Ollilantie Mestarinkujan kaavamuutos Kunnan omistama päiväkoti on todettu homevaurioituneeksi. Alue soveltuu voimassa olevan kaavan mukaisesti asuinpientaloille ja pyritään suunnittelemaan kaksikerroksisena rivitalokorttelin osana. Kaavoitus käynnistyi v ja tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn v keväällä. [3] Meijerin korttelin asemakaavan muutos Osuus- ja Lahdentien kulmaukseen kaavoitetaan keskustatoimintoja ja asuntoja. Kaavalla etsitään Meijerirakennuksen historiallisen ja kaupunkikuvallisen arvon säilyttäviä käyttömuotoja ja miljöötä täydentävän rakentamisen tapaa. Kaavaehdotus on valmiina ja voi edetä nähtäville. [4] Linja-autoaseman ympäristön kehittäminen Linja-autoaseman ympäristön maankäyttöä on kaavailtu tehostettavan. Alueelle sijoittuisi päivittäistavarakauppaa, erikoistavaraliikkeitä, muita keskustaan soveltuvia palveluita sekä mahdollisesti myös asumista. Suunnittelun tulee tähdätä korkeatasoiseen toteutukseen taajamakuvallisesti sekä toiminnallisesti. Alue on osin kunnan omistuksessa. Maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimukset. Kaavallisesti on valmius asettaa luonnos nähtäville [5] Huvitien linjaus ja kaavamuutos Osana Linja-autoaseman ympäristön kehittämistä kaavoitetaan Huvitien länsipäähän asumista siten että Yhdystie poistuu ja Huvitie linjataan suoraan Veteraanitielle. Tavoitteena on varautua keskustan asuinrakentamisen jatkuvuuteen ja lisätä Keskustan elävyyttä. Kaavamuutos käynnistyi v ja tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn v [13] Isonniityntien kaavamuutos Mäntsälän keskustan itäpuolella peltovyöhykkeen reunalla sijaitseva alue on rakennettu kunnan vuokrarivitaloin luvulla. Rakennukset on todettu homevaurioituneiksi ja joudutaan korvaamaan uusilla. Alue soveltuu asumisen lisäksi myös yleisten palvelujen alueeksi. Isoniityntie on mitoitettu kokoojatienä, joten palvelujen liikenne ei aiheuta verkollisia ongelmia. Mäntsälän keskustan itäosaan tarvitaan uusi lasten päiväkoti kooltaan 3 5 ryhmää. Koska alueen pelto ei sovellu rakentamiseen voi alueen muuttaa osittain vapaaajan toiminnoille. Kaavaehdotus tulee kunnanhallituksen hyväksyttäväksi Vireillä on lisäksi merkitykseltään vähäisiä kaavamuutoksia Kirkonkylän ja Hyökännummen asemakaava-alueilla. MAHDOLLISESTI VUONNA 2014 lllllllllllllllllll fllll KÄYNNISTYVÄT HANKKEETIIIIlllllllllllllllllllllllllllllllIiiiiiiIII [14] Veistäjäntien asemakaavamuutos Maanomistajan tavoitteena on tontin (kortteli 444 tontti 10) muuttaminen erillispientalojen korttelialueesta (AO) asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) rivitalon rakentamiseksi. Rakentamistehokkuus e=0,25 säilyy ennallaan. Kaavoitus käynnistyy kaavoitussopimuksella v [15] Riihenmäentien asemakaavamuutos Maanomistajan tavoitteena on tontin (kortteli 738 tontti 1) muuttaminen erillispientalojen korttelialueesta (AO) asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) rivitalon rakentamiseksi. Rakentamistehokkuus e=0,25 mahdollisesti nousee. Kaavoitus käynnistyy kaavoitussopimuksella v [16] Hyökännummi palvelukortteli ja asumista Hyökännummen palvelujen ja asuinrakentamisen kehittämiseksi tutkitaan kunnan omistamia alueita Hyökännummen koulun lähellä. Kaavoitus käynnistyy mahdollisesti v Virkistysalueet ja kevyt liikenne Asemakaavamuutoksia laaditaan viher- ja puistoalueiden kehittämissuunnitelman näin vaatiessa. Kaavoituksessa vastataan myös liikenneturvallisuusselvityksessä mahdollisesti esiin nousseisiin kaavamuutostarpeisiin. Sälinkääntie Ollilantien kohdalla Mäntsälänjoki Huvitien kohdalla Lempivaaran alueen osayleiskaava Jokivarren virkistysreitit

5 Mäntsälänportin yritysaluetta Ajoharjoittelualueen asemakaava pohjoisliittymässä Keskusta etelästä ASUINALUEET [9] Mäntsälän portti Mäntsälän portin toisessa vaiheessa ratkaistaan risteysjärjestelyjen tilavaraukset. Lahden-, Hyvinkään- ja Porvoontien (Kehä V) risteys rakennetaan tulevaisuudessa kiertoliittymäksi. Töyrynummentien risteys Lahdentiellä muuttuu kiertoliittymäksi. Kaavamuutoksesta laaditaan yksityisten maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Ehdotus valmistui alkuvuodesta Lidl-kauppakorttelin muutos tulee valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä [10] Eskonkujan alue Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa suunnitelman ajanmukaisuus. Kaavamuutoksesta tehdään maankäyttösopimukset. Luonnos on ollut nähtävillä Hankkeella ei ole toistaiseksi aikataulua. [11] Asemanseutu, Hietastenmäki Hietastenmäki sijoittuu aseman lähelle ja on kunnan vedenhankinnalle tärkeä. Asemakaavalla selvitetään Mäntsälän henkeen soveltuvaa ja ympäristön huomioivaa rakentamistapaa. Alue on kunnan omistama. Hanke etenee muun asemanseudun sopimusten jälkeen. [12] Lempivaaran asemakaava Riihenmäen ja Pietilän alueiden pohjoispuolinen radiomaston metsä mahdollistaa laajan luonnontilaisen metsävyöhykkeen ja vaihtelevien maastomuotojen johdosta luonnonläheisen asumisalueen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muodostaa suuria osin luonnontilaisia tontteja, koska vaihtelevamuotoisia kallioita on mahdotonta rakentaa viihtyisästi korkealla tehokkuudella. Kaavamuutoksella täydennetään koulujen läheistä asuinaluetta. Asemakaavaluonnos valmistuu keväällä Keskusta Veteraanitien alkupää Asemanseutu Hietastenmäk havainnekuva Kapuli III yritysalue YRITYSALUEET [6] Karhulanmäen asemakaava Mäntsäläntien ja Keskustien väliselle alueelle vanhan Smarketin kortteliin on kaavailtu kauppakeskusta yhdistettynä julkisiin palveluihin. Mikäli kaavamuutos käynnistetään, laaditaan yksityisten maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Hanke on toistaiseksi keskeytetty. Muut asumisen kaavahankkeet Kunta tekee kaavatyösopimuksen seurakunnan kanssa kahdesta kaavamuutoksesta, korttelin 502 tontti 3 (ns. Heissan kolmio) ja Vierolantien varrella olevan korttelin 117 pienteollisuusrakennusten tontin muutos asumiseen. Kaavamuutoksista ei peritä seurakunnalta maksua tai muuta korvausta. Seurakunta sitoutuu myymään alueet kaavamuutoksen jälkeen käypään hintaan rakennusliikkeelle tai vastaavalle. Karhulanmäen alue [7] Kapulin III-vaihe Kunnanhallitus on päätöksellään käynnistänyt Kapulin yritysalueen III-vaiheen kaavoituksen. Asemakaavassa tutkitaan Kapulin yritysalueen laajentuminen pohjoiseen. Hyvinkääntien ja Sälinkääntien välisestä uudesta tieyhteydestä Isolammintiestä on tehty 2011 ns. aluevaraussuunnitelma yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Alueet ovat pääosin kunnan omistuksessa. Ehdotus valmistuu ja tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn v [8] Lämpökeskuksen asemakaava Kaavamuutoksen tarkoituksena on varata rakennuspaikka kotimaisen polttoaineen lämpövoimalalle, kooltaan alle 10 Mw. Samalla tutkitaan Mustamäen ja Arvonpellon alueilla olevien Pukkimäenteiden yhdistämistä kokooja-/pääsytieksi. Kaavatyö aloitettiin v ja tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn v Lämpökeskuksen asemakaava

6