EAKR RAKENERARAHASTORAHOITUS KAUDELLE

Transkriptio

1 EAKR RAKENERARAHASTORAHOITUS KAUDELLE Natura 2000 rahoitusseminaari, Suomen ympärist ristökeskus Karri Eloheimo Ympärist ristöministeriö

2 EAKR-RAHOITUS RAHOITUS Euroopan unionin rakennepolitiikan tavoitteena on vähentv hentää alueiden välisiv lisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja. EU toteuttaa alue- ja rakennepolitiikkaa rakennerahastojen välityksellv lityksellä. Rakennerahastojen ohjelmista rahoitetaan myös s ympärist ristöhankkeita.

3 EU RAKENNEPOLITIIKKA Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla lisätää ään n jäsenvaltioiden j taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään n alueiden välisiä kehityseroja. EU:n tuki jäsenmaille j kanavoidaan jäsenmaissa j valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta. Ohjelmat hyväksyt ksytään n määm ääräajaksi. Nyt meneillää ään n oleva ohjelmakausi alkoi vuonna 2000 ja jatkuu vuoden 2006 loppuun. Seuraavaa ohjelmakautta vuosina valmistellaan parhaillaan.

4 YMPÄRIST RISTÖHANKKEET Ympärist ristöhallinto on rahoittanut kuluvalla kaudella hankkeita, jotka liittyvät t muun muassa rakennetun ja luonnonympärist ristön hoitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä vesihuoltoon ja vesistöjen käyttk yttöön. Osa näistä hankkeista on ollut NATURAa sivuavia. Ympärist ristöhankkeita on voinut toteuttaa myös s maa- ja metsätalousministeri talousministeriön n sekä työministeri ministeriön n rahoituksella.

5 RAHOITETUT NATURAA TUKEVAT HANKKEET Kuluvalla ohjelmakaudella on rahoitettu joitain NATURA2000 verkostoa tukevia hankkeitta. Nämä hankkeet ovat olleet pääp ääsääntöisesti NATURA verkoston luontomatkailupotentiaalia parantavia hankkeita (virkistyskäytt yttö).

6 KANSALLINEN STRATEGIA Kansallisen strategian painopisteet Yritykset ja innovaatiot Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys Kilpailukykyiset toimintaympärist ristöt

7 OHJELMA-ALUEET ALUEET Ohjelmakaudelle laaditaan Manner-Suomessa neljä suuralueittaista (NUTS II) EAKR-osarahotteista toimenpideohjelmaa, jotka ovat: Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite ohjelma Itä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite ohjelma Länsi-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite ohjelma Pohjois-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite ohjelma

8 NATURAN RAHOITUS Konkreettiset NATURA -ohjelman EAKR rahoitusmahdollisuudet määräytyvät t kuitenkin jäsenvaltioiden j laatimien kansallisten ja alueellisten ohjelmien mukaisesti.

9 NATURA RAHOITUS (strategia) Alueiden savutettavuuden ja (toiminta) ympärist ristön n laadun parantaminen Erityisesti matkailun ja turismin edellytyksiä edistetää ään n parantamalla luonnonympärist ristön vetovoimakohteita. Luonnonympärist ristön laadullinen parantaminen ja luonnon kestävän n käytk ytön n edistäminen parantavat erityisesti alueiden pitkän n tähtt htäimen kilpailukykyä.

10 NATURA RAHOITUS (strategia) Luonnon puhtaus ja monimuotoisuus on kilpailutekijä matkailulle ja muille luontoon perustuville elinkeinoille. Matkailua kehitetää ään n myös luonnonsuojelualueilla ja NATURA 2000 alueilla tukemalla toimia näiden n alueiden luonnonarvojen säilytts ilyttämiseksi ja eri käyttötarpeiden tarpeiden yhteensovittamiseksi.

11 Suunnittelujärjestelm rjestelmä

12 MAAKUNTASUUNNITELMA Maakuntasuunnitelma on maakunnan suunnittelun omaehtoisen kehittämisen väline ja se toimii lähtl htökohtana kaikelle maakunnan kehittämiseen tähtt htäävälle toiminnalle. Maakuntasuunnitelmassa määm ääritellään maakunnan pitkän n aikavälin kehittämisen suuntaviivat.

13 MAAKUNTAOHJELMA Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämisen toimenpidetasoisia ratkaisuja täsmentävä ohjelma, joka perustuu maakuntasuunnitelmaan ja sen strategiaan. Maakuntaohjelma määm äärittelee toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimpiä hankkeita sekä arvion ohjelman rahoituksesta.

14 MAAKUNTAOHJELMA Maakuntaohjelman laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja se laaditaan yhteistyöss ssä maakunnan kehityksen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Valtion viranomaisten on omassa toiminnassaan otettava huomioon maakuntaohjelma, edistettävä sen toteutumista ja arvioitava toimenpiteidensä vaikutusta aluekehitykseen.

15 MAAKUNTAOHJELMA (TOTSU) Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laaditaan vuosittain maakunnan liiton johdolla yhteistyöss ssä valtion viranomaisten, kuntien ja muitten maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien yhteistyötahojen tahojen kanssa. Toteuttamissuunnitelmassa osoitetaan maakunnan painotukset ja keskeiset hankkeet valtion aluekehitysrahojen suuntaamiseksi kahden seuraavan budjettivuoden osalta. Maakunnan yhteistyöryhm ryhmä käsittelee maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman, jonka jälkeen j maakunnan liitto ja asianomaiset valtion viranomaiset hyväksyv ksyvät t sen.

16 MAAKUNAN YHTEISTYÖRYHM RYHMÄ MYR Kussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien ohjelmien toimeenpanoon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhm ryhmä MYR

17 Yhteistyöryhm ryhmän n asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhm ryhmän n kokoonpano on sovitettava siten, että siinä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina eri osapuolet: -maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat j (Lappi saamelaiskäräjät) -ohjelmaa rahoittavat viranomaiset ja muut valtion hallinnon organisaatiot

18 MYR -kokoonpano - alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät t työmarkkina markkina- ja elinkeinojärjest rjestöt - ympärist ristöjärjestöt t ja sukupuolten tasa- arvoa edistävät t järjestj rjestöt

19 LISSABONIN STRATEGIA Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteessa keskitytää ään n ensisijaisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työpaikkojen luomiseen. Inhimilliseen pääp ääomaan tehtävill villä investoinneilla on suuri merkitys sopeutumisessa taloudelliseen muutokseen ja rakennemuutokseen. Tavoitteen toimenpiteistä 75 % tulee tukea Lissabonin strategian mukaisesti kasvun ja työllisyyden edistämist mistä.. Myöhemmin tullaan antamaan tarkemmat ohjeet siitä,, mitä tämä tarkoittaa ohjelmien valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

20 Lissabonin strategia EUn poliittiset johtajat pääp äättivät Lissabonissa maaliskuussa 2000 unionin uudesta toimintamenettelystä tehokkaan taloudellisen aseman saavuttamiseksi. Lissabonin strategian pääp äätavoitteena on tehdä EU:sta vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisiin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpit pitämään n kestävää ää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisää äämään n sosiaalista yhteenkuuluvuutta".

21 LISSABONIN STRATEGIA On ajateltava, niin että Lissabonin kilpailukykyhankkeisiin kuuluu mm. myös hyvän n elinympärist ristön n ja ympärist ristöntilan parantaminen tietyllä alueella kilpailukykyä vahvistavana osatekijänä.. Asiaa voi konkretisoida matkailuhankkeissa tai taajamien parantamishankkeissa.

22 YVA laki (hankkeilta edellytetää ään n YVA käsittely Ympärist ristövaikutusten arviointia ohjaavat laki ja asetus ympärist ristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki ja -asetus). Arviointimenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että merkittävi viä haitallisia ympärist ristövaikutuksia aiheuttavien hankkeiden suunnittelussa vaikutukset selvitetää ään n riittäväll llä tarkkuudella ja ne kirjataan pääp äätöksenteon pohjaksi.

23 YVA laki (hankkeilta edellytetää ään n YVA käsittely Viranomaisten tulee selvittää ja arvioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien ympärist ristövaikutukset.. YVA-menettelyn tavoitteena on mm. lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun.

24 Suunnitelmien ja ohjelmien ympärist ristövaikutusten arviointi (SOVA) Laki ja asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympärist ristövaikutusten arvioinnista astui voimaan Lain mukaan viranomaisella on velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien ympärist ristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympärist ristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin.

25 SOVA -laki Valmistelussa tulee myös huolehtia kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen ohjelmissa. Ohjelmien valmistelun yhteydessä laaditaan suuralueilla maakunnan liittojen johdolla ympärist ristövaikutuksia kuvaava selostus, jonka sisält ltö on määritelty SOVA- asetuksessa. Ympärist ristövaikutusten arviointiin liittyy myös viranomaisten ja yleisön kuulemista

26 KUINKA PALJON YMPÄRIST RISTÖHANKKEILLE ?? Kuinka paljon kaudelle ympärist ristöhankkeille ohjautuu on epäselv selvää. Tämä selviää kun maakunnat ovat tehneet ohjelma-asiakirjansa, asiakirjansa, ja ne on hyväksytty. Kaudella kaikkiaan 216 miljoonaa euroa ohjautui ympärist ristöhankkeille (vuoden 2005 lopun tilanne)

27 KIITOS, ja onnea rahanhakuun ympärist ristöhankkeille. OLKAA YHTEYDESSÄ HANKKEITTENNE KANSSA ALUEELLISIIN YMPÄRIST RISTÖKESKUKSIIN