Pielisjoen linna, Maakuntasali, Siltakatu 2, 2. krs., Joensuu

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI MUISTIO 1 (5) KASTE-OHJELMA ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika torstaina klo Paikka Läsnä Pielisjoen linna, Maakuntasali, Siltakatu 2, 2. krs., Joensuu osanottajat 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistion toteaminen Puheenjohtaja Tuomo Meriläinen avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio tarkentamalla Elina Pajunen Elina Pajulaksi. 2. Aluejaoksen terveiset Kokouksen aineistoon on liitetty ministeriön laatima aineisto KASTE-ohjelman esittelyyn alueilla. Puheenjohtaja esitteli ministeriön ohjeistusta valmistelutyöstä ja aikatauluista ministeriön laatimalla esittelyaineistolla (Aineistossa on aluejaoksen päiväys virheellinen, oikea on ) Viivästymisten takia nyt annettua alueellisen kehittämistyön aikataulua pidettiin haasteellisena, erityisesti vuoden 2008 osalta. Huhtikuussa 2008 jätettävän alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman lopullinen muoto tulee olla valmiina 2009 vuoden alussa. Laadittavan suunnitelman rungon tulee noudattaa KASTE-ohjelman sisältöä. Ohjeistuksen tilastoaineistoon lisättiin maakuntaliittojen useilta vuosilta olevat hankerekisteritiedot. Alueellisten suunnitelmien tueksi on tulossa asiantuntijoiden kehittämistoiminnan suunnitelma maalis-huhtikuussa Rahoitettavaksi hankkeeksi voi esittää myös hankeaihioita. Alueen edunvalvonnasta tulisi huolehtia, koska hankerahoitusta ohjataan valtakunnallisin painotuksin. Jatkotyöskentelyn koordinointi siirrettiin kokouksen viimeiseksi asiaksi. 3. Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa Elina Pajula esitteli keskeisimmät tulokset kokousväelle jakamastaan Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry:n julkaisusta Hyvinvointi ja osallisuus Itä- Suomessa (julkaisu postitetaan poissaolleille varsinaisille jäsenille). Esitetyt kansalaiskyselyn tulokset antavat tuoreen kansalaisnäkökulman alueen kehittämiseen ja edesauttavat kansalaisten osallisuuden vahvistamista.

2 KUOPION KAUPUNKI MUISTIO 2 (5) Kysely suunnattiin yli 8000 kotitaloudelle, joista kyselyyn osallistui 3207 (noin 40 %). Kysely tuo KASTE-ohjelmaan tietoa itäsuomalaisten hyvinvoinnista, tyytyväisyydestä ja arvoista heidän itsensä kokemana. Tutkimuksesta saa tietoa kansalaisten kokemuksista osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Aineisto avaa kehittämistyölle näkökulmaa sosiaalisten suhteiden ja tuen sekä työn ja toimeentulon merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnille. Tutkimuksessa on myös arvokasta tietoa kansalaisten palvelukokemuksista, tarvevastaavuudesta, palvelujen ja avun saannin vaikeuksista jne. Heikoimmat arviot tulevat ikääntyneimmiltä, työttömiltä ja yksin asuvilta. Suurin tyytyväisyys liittyy omaan lähipiiriin ja vähäisin tyytyväisyys osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Koulutuksella on havaittu tutkimuksessa olevan iso merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä. Itäsuomalaiset toivovat tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa (julkaisu s. 211). Kommenttipuheenvuoro: perusturvajohtaja Marja-Leena Meriläinen, Iisalmen kaupunki Tutkimuksen mukaan 80 % vastanneista koki julkisen palvelujärjestelmän hyväksi ja 50 % vastanneista piti myös yksityistä järjestelmää hyvänä. Toteutuuko tasa-arvoisuus asiakkaan näkökulmasta, kun ulkoistetaan palveluja? Tyytyväisyys ilmenee palvelualoilla, joihin asiakkaalla on subjektiivinen oikeus. Tyytymättömyys kohdentuu vastaavasti aloille, jotka eivät ole subjektiivisten oikeuksien piirissä. Toteutuuko kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu? Vaikuttaako yksityinen palvelun tuottaja palvelujen laatuun/saatavuuteen? Miten PARAS vaikuttaa? Sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa kunnilla ei ole itsellään keinoja tehdä parannuksia. Korjauksia pitäisi tehdä valtakunnallisesti, jotta eriarvoistumiselta, köyhyydeltä, syrjäytymiseltä ja muilta ennakoitavissa olevilta seuraamuksilta vältyttäisiin. Syrjäytymisen vaarassa ovat yksin asuvat, yksinhuoltajat ja työttömät. Voidaanko KASTE-ohjelman hankkeilla aikaan saada positiivista kokemista esim. oman työn vaikuttavuuteen? Kenen vastuulle riittävän aikainen terveyden edistäminen tosiasiallisesti kuuluu? Riittävätkö valitut vaikuttamisen foorumit vai pitäisikö kehittää uusia toimintamalleja esim. ottamalla mallia teknisen toimen kaava-asioiden valmistelusta kuntalaisten kanssa. Mikä on sosiaali- ja terveyspolitiikan punainen lanka, mikä on tehtäväksi annetun työn vaikuttavuus? Löytyykö rohkeutta voimavarojen siirtämiseksi oikeudenmukaisemman/tasaarvoisemman hyvinvoinnin järjestämiseksi esim. verovarojen kohdentamisella? 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen KYS-erityisvastuualueella Seutukehittäjä Kaija Tolvanen, Kuopion yliopiston yleislääketieteen yksiköstä kertoi alueella vireillä olevasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöstä. Käsitteenä Hyvä käytäntö on liian yleiskäyttöinen.

3 KUOPION KAUPUNKI MUISTIO 3 (5) Portaalissa on koottua tietoa alueella olevista hyvistä käytännöistä, joihin itsearviointia ei tosin ole vielä kovin laajasti tehty. Miten KASTE-ohjelmassa saadaan kaikki tavoiteasetannat sellaisiksi, että ne koetaan kaikilla alueilla yhteisesti tavoiteltaviksi? Miten sisällytetään konkretia terveyden edistämisestä isoon kokonaisuuteen hyvinvoinnista? Miten muut toimijat saadaan mukaan? Koordinaatio, johtamisen vastuu, erimuotoinen yhteistyö sekä voimavarojen organisoiminen ja osallistaminen korostuvat. Vaikuttavuus on nähtävissä vasta vuoden aikaviiveellä, KASTE-ohjelma kestää vain 4 vuotta. Indikaattorien mukaan tekemistä riittää. 5. Odotukset Itä- ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämisestä (Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Pirjo Kohonen Saarijärven kunnasta esitteli Keski-Suomen koordinaatioryhmän ehdotuksia Itä- ja Keski-Suomen KASTE-ohjelmaan. Vuoden 2008 hankeideoita ovat 1. lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä- ja Keski- Suomessa sekä 2. kansantautien preventio ja terveyden edistäminen Keski-Suomen maakunnassa. Hankkeissa tulee hyödyntää aikaisemmin alueella tehty työ. Tavoitteena tulee olla pysyvät rakenteet (hankerahoituksen jälkeisen rahoituksen turvaaminen). Alueen muu kehittämis- ja tutkimustyö tulee saada mukaan. Tavoitteena on kasvuyhteisöjen turvallisuus, virikkeisyys ja riskiolosuhteita vähentävä ja ehkäisevä toiminta. Hankkeistamisen sijaan pitäisi puhua uudenlaisista kumppanuuksista ja verkostoista. Onko meillä kykyä nähdä, mitä siirrettävää meiltä muut voi saada käyttöönsä (esim. Terve Lapsuus Arjessa -hankkeen mallinnukset)? Jarmo J. Koski Jyväskylän kaupungista esitteli Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE-hankeideoina 1. kansantautien prevention ja terveyden edistämisen kehittämisen, 2. laaja-alaisen, sosiaali- ja terveydenhuollon kattavan, mielenterveystyötä ja psykiatrista hoitoa koskevan palvelujärjestelmän kehittämisen ja 3. vanhustyön kehittämisen. Keski-Suomen tavoitteena on evästää kunnat tekemään yhteinen toimintamalli/ yhtenäistä työtä kansantautien prevention ja terveyden edistämiseksi. Painotusta pyritään siirtämään yhä varhaisempaan vaiheeseen. Keski-Suomen hankevalmistelua pidettiin erinomaisena.

4 KUOPION KAUPUNKI MUISTIO 4 (5) 6. Sosiaalialan kehittämishankkeen anti Itä-Suomessa Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila kertoi sosiaalialan päättyneen hankerahoituskauden kehittämisen painopisteistä ja tuloksista. Itä-Suomessa rahoitus on kohdentunut useille painopistealueille ja valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna enemmän vanhustenhuoltoon. Eri alueiden toiveet jatkolle: korostuu tavoite yhteistyöhön tahtotilana, kehittämistyön pitkäjänteisyys ja jatkuvuus tulisi turvata eli löytää keinot uuden toiminnan vakiinnuttamiseksi sekä kehittämiseen tulisi liittää systemaattisesti arviointi ja tutkimus. Alueella olisi tärkeää sekä vahvistaa kansalaisten osallisuutta että huolehtia osaavan henkilöstön riittävästä saatavuudesta myös tulevaisuudessa. Keskustelussa pidettiin tärkeänä, että ISOn maakuntajaostojen toiminta kytketään osaltaan jo resurssiksi KASTE-työhön. 7. Pohjois-Karjalan maakunnallisen ryhmän kokoonpano Kehittämispäällikkö Tuomas Lappalainen esitteli Pohjois-Karjalan maakunnallisen ryhmän KASTE-ohjelma tueksi. Alueen organisointi merkittiin tiedoksi. 8. Muut asiat Jatkotyöstä sovittiin seuraavaa: Kehittämistoiminnan suunnitelmasta laaditaan yhteinen runkoasiakirja (sisällysluettelo, pääotsakkeet ja kirjoittamisvastuut) kehittämispäälliköiden Arja Aroheinä, Tuomas Lappalainen ja Tarja Miettinen toimesta. Suunnitelmaan sisällytetään (suluissa kokouksessa sovittu vastuu kirjoittamisesta): Alueen nykytila-analyysi indikaattoreitten valossa (Stakesista Matti Heikkilä ja Liisa Heinämäki) Asiat, joita on kehitetty ja kehitetään sekä saatu aikaan. Erityisesti hyvät käytännöt (sosiaalialan osaamiskeskuksista Tarja Kauppila, ISO ja Marja Heikkilä, KOSKE, Lääninhallituksesta Sirkka Jakonen/kansalliset sosiaali- ja terveysalan hankkeet ja Maakuntaliitosta Markku Aholainen/EU- ja hyvinvointiin liittyvät hankkeet). Maksimissaan 5 merkittävintä/kirjoittamisvastuu. Matti Pulkkinen lupasi koota ERVA-alueen sairaanhoitopiirien näkemykset merkittävimmistä kehittämiskohteista (2-3/sairaanhoitopiiri). Pekka Kuosmanen kokoaa vastaavasti alueen sosiaali- ja terveysjohtajien näkemykset keskeisimmistä aikaansaannoksista. Hankerahoituksen ulkopuolisetkin hyvät käytännöt nostetaan esille.

5 KUOPION KAUPUNKI MUISTIO 5 (5) Järjestöjen kumppanuus KASTE:ssa (Elina Pajula). Muu sisältö, lähinnä varsinainen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma, määräytyy KASTE-ohjelman rungon mukaan. Alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman laadinnan aikataulu: Runkoasiakirja mahdollisine sisältömäärävaatimuksineen pyritään toimittamaan koko ryhmälle sähköpostilla ennen sovittua määräaikaa kirjoittamistyölle. Asia sovitaan tiimin kesken alkavalla viikolla. Kirjoittajat toimittavat vastuullaan olevat aineistot keskiviikkoon mennessä sähköpostilla osoitteeseen jaana.ronkainen@kuopio.fi. Seuraavalla viikolla (siis viikkoa ennen kokousta) aineisto toimitetaan koko johtoryhmälle kommentoitavaksi viimeistään Mikkelin kokouksessa. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti isäntiä ja päätti kokouksen. Muistion vakuudeksi Tarja Miettinen JAKELU Itä- ja Keski-Suomen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet