Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä. Muistio kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi

Transkriptio

1 Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä Muistio kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi

2 Osallistujat Läsnä Ismo Rautiainen Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija, puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto/phhyky X Anu Lindfors Sote-koordinaattori, sihteeri Päijät-Hämeen liitto X Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto X Outi Hongisto Toimitusjohtaja Päijät-Hämeen yrittäjät X Helena Haaja Projektipäällikkö Yhteinen Päijät-Häme -hanke X Pirjo Nieminen Toiminnanjohtaja Palvelusantra X Kirsi Kuusinen-James Johtaja Verso-liikelaitos Minna Veistilä Sosiaalijohtaja Sysmä X Lauri Majuri Vastuuvalmistelija (osallisuus ja demokratia) Päijät-Hämeen liitto X Kari Soppi Henkilöstön edustaja JHL X

3 Asiat 1. Kokouksen avaus Ismo Rautiainen avasi kokouksen. Hyväksyttiin asialista. Todettiin, että valmistelutyötä jatketaan toistaiseksi entiseltä pohjalta. Mahdolliset muutokset otetaan huomioon, kun virallista tietoa sote-uudistuksen etenemisestä saadaan. 2. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin. 3. Yritysten rooli ja osallistaminen sote-valmistelussa Sote-valmistelua tehdään erilaisissa työryhmissä. Toistaiseksi ovat aloittaneet seuraavat työryhmät: Palvelujen järjestäminen (palvelukokonaisuuden määrittely, valinnanvapauden piiriin vietävät palvelut) Sote-järjestäjän organisaatio (järjestävän tehtävät ja organisaatio, järjestäjän ja liikelaitokset roolit) Tiedolla johtaminen (tiedolla johtamisen kokonaisuus, tietosisältö, maakuntien ja yta-alueen yhteistyö) Integraatio ja asiakasohjaus (sote-integraation varmistaminen, asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi) Tämä työryhmä eli Yritykset ja kolmas sektori Työryhmiä lisätään valmistelun edetessä. 3 Työryhmätyöskentelyssä syntyviä yleislinjauksia tuodaan tähän työryhmään. Yritys- ja markkinavuoropuhelutapaamisiin viedään valmisteltuja asioita, joihin halutaan laajemmin yritysten kommentteja ja näkemyksiä.

4 Asiat Keskusteltiin yritysten roolista valmistelussa: - Lähtökohtaisesti on hyvä, että vuoropuhelua käydään, mutta vuoropuhelun tulee olla aitoa. Yrityksille on tarjottava aitoja kuulemisen vaiheita. - Yritysten taholta koetaan valmistelun painottuvan liiaksi PHHYKYn näkökulmaan muiden palveluntuottajien näkökulman jäädessä huomiotta. Tämä aiheuttaa epäluuloa valmistelutyötä kohtaan. On tärkeää, että mahdollisimman moni yritys pääsee kertomaan näkemyksiään valmistelun edetessä. - Epäluuloa on kohdistunut myös sote-keskusten erikoisalojen määrittelyyn. Erikoisalat tulee määritellä asukkaiden palvelutarpeiden pohjalta ja näin on valmistelussa tehtykin. On myös mahdollista, että maakunta tarjoaa erikoisalapalvelut yksityisille sote-keskuksille. - Todettiin, että sote-keskus pitää käsitellä kokonaisuutena, ei vain erikoisaloina. Järjestäjän haasteena on määritellä sote-keskusten palvelutaso. Mikäli yksityisistä sote-keskuksista halutaan vahvoja (laaja palveluvalikoima), pienet palveluntuottajat karsiutuvat. - Kokeiluille on annettava aikaa palautteen ja kokemusten saamiseksi. - PHHYKYn rooli valmistelussa on ongelmallinen, koska jatkossa PHHYKY on vai tuottaja, ei järjestäjä. Jos valmistelussa painotetaan vahvaa julkista sote-keskusta, se herättää varmasti kritiikkiä. 4 Valmisteluvaiheita esitellään yrityksille selkeinä teemoina. Syksyn ensimmäiseen palvelutuottajatapaamiseen viedään sote-keskusasiat. Projektitoimisto selvittää, onko tapaamisia mahdollista streamata

5 Asiat 4. Valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen ohjaus ja malliasiakirjat Asiakasseteliä, henkilökohtaista budjettia ja suun terveydenhuoltoa koskevat ohjausasiakirjamallit on julkaistu. Malliasiakirjoista on pyydetty lausunnot mennessä. Yrityksille lähetetään sähköinen kysely, jonka kautta voi antaa kommentteja 8.6. mennessä. Projektitoimisto valmistelee lausunnon. 5. Valinnanvapauden piirin tulevat palvelut ja sote-keskusten palvelusisältö Palvelujen järjestäminen -työryhmä on alustavasti linjannut valinnanvapauden piiriin tulevia palveluja, liite 1. Nyt valmistellaan alkuvaiheen palvelupalveluvalikoimaa ja se voi muuttua myöhemmin. Esitys viedään myös illan palvelutuottajatapaamiseen. Kommentteja linjauksiin: - Henkilökohtainen budjetti sisältää laajoja kokonaisuuksia. Tukipalveluita voisi lisätä palveluvalikoimaan. - Sote-keskusten palveluvalikosta tulee keskustella sote-keskusyrittäjien kanssa. - Erilaisista vaihtoehdoista olisi hyvä muotoilla konkreettisia skenaarioita. - Skenaariot tulisi avata myös poliittiselle keskustelulle

6 Asiat 6. Päijät-Hämeen valinnanvapauspilotit Päijät-Häme on saanut ehdollisen rahoituspäätöksen asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin pilotteihin. Pilottien sisällöstä tarkemmin liite Millaisissa rooleissa kolmannen sektorin toimijat toimivat suhteessa soteen? Yhdistykset voivat harjoittaa yritystoimintaa ja siihen rinnastettavaa toimintaa tai vapaaehtois- ja edunvalvontatoimintaa tai yhdistys voi toimia molemmilla alueilla. Osa yhdistyksistä on pieniä vapaaehtoisuuteen pohjautuvia paikallisyhdistyksiä, osa valtakunnallisia ammattilaisia työllistäviä. Päijät-Hämeessä yhdistykset rinnastetaan yritystoimijoihin, mikäli ne harjoittavat palveluntuotantoa. Muiden roolien osalta tulisi pohtia, onko joitakin uusia palveluja, jotka tulevat lähelle yhdistysten kansalaistoimintaa. Palveluntuottajien ja vapaaehtoistoimintaa harjoittavien yhdistysten käsittely erillisinä ryhminä voisi vahvistaa vapaaehtoistoimintaa harjoittavien yhdistysten äänen kuulumista valmistelussa. Kiinteän yhdistysverkon yhteistyö on välttämätöntä hyte-näkökulmasta. Asiakasohjaus tarvitsee tietoa yhdistysten toiminnasta, kohderyhmistä ja palveluista. Pelkkä nimilista ei riitä asiakasohjauksen tarpeisiin. Maakunnan käyttöön tarvitaan yhdistysrekisteri. Helena Haaja selvittää toimeksi.fi -palvelun hintatietoja. Helena Haaja ja Ismo Rautiainen vievät asian hytevalmisteluryhmään

7 Asiat 8. Mitkä ovat paikallisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin toiminnan suurimmat uhkat/ esteet suhteessa tulevaan soteen? Yhdistysavustusten jääminen kuntiin. Liian tiukka kriteeristö. Jos alkuvaiheessa määritellään liian tiukat kriteerit, pienet yritykset karsiutuvat eivätkö ole myöhemmin käytettävissä tilanteen niin vaatiessa. Valinnanvapauden piiriin tulevan palveluvalikoiman laajuus/suppeus, euromääräiset volyymit, maakunnan budjetti valinnanvapauspalveluihin, asiakassetelin arvo. Kapitaatiokorvauksen mahdollisesti alhainen taso. Asiakasohjauksen sujuvuus ja kilpailuneutraliteetti, irrottaminen palvelutuotannosta. Asiakasohjaajien ammattitaito ja asenne, monituottajamallin ymmärtäminen aidosti. Maakunnan liikelaitoksen ja järjestäjän suhde. Järjestäjän ja asiakasohjauksen suhde. Jos asiakasohjaus on liikelaitoksessa, siellä on paljon valtaa. Järjestäjän pitäisi pystyä ohjaamaan asiakasohjausyksikköä myös asettamalla sille tietyt tavoitteet. Asiakassetelin arvo ja henkilökohtaisen budjetin määrittely, läpinäkyvyys. Strateginen hajaannus, yhteisen ymmärryksen rakentaminen tavoitteista, arvoista jne. Erilaiset ideologiat yritystoiminnassa, yhdistystoiminnassa ja perinteisissä sote-palveluissa. Onko aitoa tahtotilaa verkostoitumiseen ja alihankintoihin

8 Asiat 9. Seuraava kokous kello 12-14, Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi. Käydään sote-keskuksia koskeva sisältökeskustelu

9 Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja

10 Aikatalu ja valinnanvapauden piiriin suunnitellut palvelut

11 Valinnanvapauden aikataulu

12 Mitä palveluja asiakassetelillä? Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaalle asiakasseteli näissä palveluissa: sosiaalinen kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asumispalvelut, vammaisten työtoiminta, kotisairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammasproteettiset hoidot Maakunta saa ottaa asiakassetelin käyttöön myös näissä palveluissa: perhetyö, tukihenkilöiden tai tukiperheiden järjestäminen, muut sosiaalihuollon ennaltaehkäisevät palvelut omaishoitajan vapaan toteuttaminen vammaisten henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja sopeutumisvalmennus neuvolapalvelut polikliiniset kirurgiset toimenpiteet, kiireetön leikkaustoiminta, lääketieteelliset tutkimukset terveydenhuollon ammattihenkilön kiireettömät vastaanottokäynnit hampaiden oikomishoito muut näihin verrattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

13 Henkilökohtainen budjetti paljon palveluja tarvitseville, jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laajaalaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa

14 Mitä tässä vaiheessa on ajateltu henkilökohtaiseen budjettiin ja asiakasseteliin 1. Henkilökohtainen budjetti Vanhuspalvelut Vammaispalvelvelut Omaishoidontuki 1. Asiakasseteli Pakolliset: sosiaalinen kuntoutus, kotihoito (sosiaalihuoltolaki 20 ), kotipalvelu (sosiaalihuoltolaki 19, asumispalvelut (sosiaalihuoltolaki 21, vammaispalvelulaki 8 ja kehitysvammalaki 2 ), vammaisten työtoiminta (sosiaalihuoltolaki 27e ), kotisairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammasproteettiset hoidot Lisäksi: omaishoitajien vapaan toteuttaminen (asumispalveluissa lakisääteinen vapaa) ikääntyneiden päivätoiminta henkilökohtainen apu

15 Valinnanvapauskokeiluilla valmistaudutaan tulevaan

16 Asiakasohjaus- valinnanvapauden kivijalka kaikissa piloteissa

17 Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin pilotit Päijät-Hämeessä Pilottien tarkoitus on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja saada arviointietoa erityisesti asiakasvaikutuksista ja kokemuksista Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä rahoitus Asiakassetelipilotti: Henkilökohtaisen budjetin pilotti: Pilottien toteutus 7-8/ Rahoituspäätös ehdollinen: valinnanvapauskokeilujen toteutuminen edellyttää, että eduskunta hyväksyy kesällä maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakiesitykset

18 Henkilökohtainen budjetti Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava henkilökohtaista budjettia valinnanvapauslaissa määritellyille asiakasryhmille Päijät-Hämeessä pilotoidaan ikääntyneiden ja vammaisten omaishoidon tukea Ei erikseen määritellä, mitkä palvelut kuuluvat pilotin piiriin vaan palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan Asiakas valitsee palveluntuottajan asiakassuunnitelmansa ja saamansa budjetin perusteella

19 Henkilökohtaisen budjetin pilotti; ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden omaishoidon tuki Tavoitteena selvittää 1) Millaisilla toimintamalleilla mahdollistetaan asiakkaan itsemääräämisen toteutuminen, ja samalla suojellaan asiakasta hänen etunsa vastaisilta valinnoilta? 2) Miten asiakassuunnitelman teossa ja budjetin koon määrittelyssä voidaan hyödyntää yksilöllistä terveys- ja toimintakykytietoa? 3) Miten henkilökohtaisen budjetin käytöllä voidaan ehkäistä asiakkaan joutumista raskaampien palveluiden piiriin? Pilotin toimenpiteet Henkilökohtaisen budjetin määrittely ja asiakasprosessin kehittäminen Tuottajien korvausmallien määrittäminen Ennakoivan riskimittarin pilotointi Yhteistyömuotojen kehittäminen palveluntuottajien kanssa Asiakasohjauksen kehittäminen Kansallisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin käyttöönotto ja täydentäminen

20 Asiakasseteli Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava valinnannavapauslaissa määriteltyjen palvelujen osalta asiakkaalle palveluseteliä (ei suoran valinnan palvelut) Päijät-Hämeessä pilotoidaan sosiaalisen kuntoutuksen asiakasseteliä Kun asiakkaalle on myönnetty asiakasseteli, hän voi valita palveluntuottajakseen minkä tahansa pilottialueella palveluntuottajaksi hyväksytyn tuottajan

21 Asiakassetelipilotti; sosiaalinen kuntoutus Tavoitteena selvittää 1) Miten voidaan yhteistyössä palveluntuottajien kanssa kehittää markkinaa ja määrittää asiakassetelin oikea arvo? 2) Millä perusteella asiakastarpeen arvio tulisi tehdä? 3) Mikä on sosiaalisen kuntoutuksen vaikutus toimintakykyyn? Pilotin toimenpiteet Sosiaalisen kuntoutuksen sisällön määritteleminen Uuden toimintamallin jalkautumista tukeva koulutus Yhteistyömuotojen kehittäminen palveluntuottajien kanssa Asiakassetelijärjestelmän vaatimien rakenteiden luominen Sosiaalisen kuntoutuksen vaikutusten seuraaminen ja systemaattisen seurannan mallin kehittäminen Asiakasohjauksen kehittäminen Kansallisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin käyttöönotto ja täydentäminen

22 Tietoa maakunta- ja soteuudistuksesta Sote-kiertueen materiaalit: twitter.com/uusiph

23 Kiitos! Ismo Rautiainen Facebook: Päijät-Hämeen maakunta- ja