Sitova tonttijako kortteliin 162 ja 178

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sitova tonttijako kortteliin 162 ja 178"

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SAUVOSAAREN KAUPUNGINOSA, SISÄSATAMA: Korttelit 160, 162 ja korttelin 169 tontit 4 ja 5 sekä satamaalue, venesatama, puisto-, vesi- ja katualueet Sitova tonttijako kortteliin 162 ja 178 SELOSTUS Sijaintikartta

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 12. maaliskuuta vuonna 2018 päivättyä karttaa. Kaava-alueen määrittely: Kaavan laatija: Yhteystiedot: Asemakaavan muutos koskee 1. Sauvosaaren kaupunginosan kortteleita 160, 162 ja korttelin 169 tontteja 4 ja 5 sekä puisto-, katu-, satama- ja vesialueita. Suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen Tekninen palvelukeskus, Kaavoitus, maankäyttö ja suunnittelu Valtakatu 26, Kemi, puh Kaavan vireilletulopäivämäärä: Kaupunginhallituksen hyväksymä vuoden 2016 kaavoituskatsaus. Kaava hyväksytty: Tekninen lautakunta... Kaupunginhallitus... Kaupunginvaltuusto Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Sauvosaaren kaupunginosassa, Kemin ruutukaavakeskustan lounaisosassa. Suunnittelualue on pinta-alaltaan n. 10,6 ha. Se rajautuu pohjoispuolelta Kauppakatuun, idässä Urheilukatuun, etelässä Meripuistokatuun ja länsipuolella mereen. 1.3 Kaavan tarkoitus Sisäsataman alueen asemakaavaa päivitetään alueen kehittämisen tarpeista. Satama-alueelle on vakiintunut palveluita, joiden rakennusluvat ovat määräaikaisia, koska alueelle ei ole osoitettu rakennusaloja eikä -oikeutta. Kaavamuutoksen tavoitteena on selkeyttää ja ohjata alueen kehittymistä sekä päivittää paikoitus- ja liikennealueet alueen käytön mukaisiksi. Meripuiston ja kortteleiden osalta asemakaavamuutoksen tarkoituksena on edesauttaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä rakennuksille soveltuvan käytön myötä.

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaehdotus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu kulttuuriympäristö Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yritysvaikutusten arviointi Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 22

4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) / LIITE 1 Liikennejärjestelyiden havainnekuva / LIITE 2 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (Sweco Ympäristö Oy, 2018.)/ LIITE 3 Asemakaavatarkastajien pöytäkirja / LIITE 4 Uudisrakentamisen sijoitus- ja rakennustapaohje / LIITE 5 Esimerkkikuvia kelluvat rakennukset / LIITE 6 Asemakaavan seurantalomake / LIITE Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista Meripuiston historiallinen selvitys Peter Brusilan tekemä Sisäsataman ja Meripuiston inventointi Tero Elorannan ja Ismo Tapion Meripuiston rakennusten inventointi

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymään vuoden 2016 kaavoituskatsaukseen. Käydyt neuvottelut: Rannan yrittäjien kanssa on elinkeinotoimen johdolla käyty neuvotteluja rannan kehittämistavoitteista. Lapin Ely-keskuksen kanssa on pidetty videoneuvottelu Neuvottelussa keskusteltiin mm. suojeltujen rakennusten käytöstä ja kaavamääräyksistä sekä siitä, miten ohjeistetaan suojeltuihin rakennuksiin kohdistuvia toimenpiteitä ja korjauksia sekä millaisia rakennuksia ympäristöön saa rakentaa. Uudisrakentamista ohjaa päivitetty rakennustapaohje. Valmisteluaineiston nähtävilläpito: Asemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on pidetty julkisesti nähtävänä Kaavamuutos lähetettiin tiedoksi Lapin Ely-keskukselle, kaupungin elinkeinotoimelle ja museotoimelle sekä Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistykselle. Lisäksi Museovirastolta pyydettiin lausunto. Asemakaavatarkastajien (ASTA) kokous pidettiin Kemin Vesi Oy huomautti, että nykyiselle jv-viemärille tulee merkitä johtorasite Luulajantien varteen. Muilla tarkastajilla ei ollut huomautettavaa kaavasta. Valmisteluaineiston nähtävilläpito toisen kerran: Koska kaavaluonnokseen tehtiin oleellisia muutoksia, asetettiin valmisteluaineisto uudelleen nähtäville. Valmisteluaineiston toinen nähtävilläpito järjestettiin Valmisteluaineistosta lähetettiin lausuntopyynnöt Museovirastolle, Tornionlaakson maakuntamuseolle, Ilmatieteen laitokselle, Kemin kotiseutu- ja museoyhdistykselle, Kemin historialliselle museolle sekä Lapin ELY-keskukselle. Asemakaavatarkastajien (ASTA) kokous pidettiin toisen kerran , koska kaavaehdotusta on muutettu annettujen lausuntojen ja laaditun inventoinnin perusteella. Ehdotukseen on tarkennettu viranomaisten lausunnossa esille tuotuja seikkoja, muun muassa rakennussuojelua sekä rakennusoikeuksia koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Rakennustarkastaja ja ympäristöpäällikkö nostivat esille paikoitusta koskevan määräyksen, joka poistettiin tarpeettomana. Muilla tarkastajilla ei ollut huomautettavaa kaavasta. / LIITE 4 Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan. asettaa kaavaehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville. Kaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävänä... Lausunnot

6 Ehdotuksesta ei jätetty / jätettiin muistutuksia. Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen... Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen... Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen Asemakaava Asemakaava käsittää korttelit 160, 162 ja korttelin 169 tontit 4 ja 5 sekä puisto-, katuja satama-alue. Muutosalue pitää sisällään mm. useita historiallisia ja suojeltuja rakennuksia sekä satama-alueen. Asemakaavamuutoksessa turvataan arvokkaan historiallisen kokonaisuuden suojelu ja ympäristön arvojen säilyminen. Kaavamuutoksella päivitetään kaava vastaamaan alueen nykyisiä toimintoja sekä mahdollistetaan Sisäsataman kehittyminen monipuolisena ympärivuotisena ajanviettopaikkana.

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Kemin ruutukaavakeskustan lounaisosassa. Alue sijaitsee Kauppakadun, Urheilukadun ja Meripuistokadun keskellä ja rajautuu länsipuolella mereen. Suunnittelualue sisältää Sisäsataman ja Meripuiston kokonaisuuden. Alueelle sijoittuu lukuisia historiallisia rakennuksia. Kokonaisuus on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alue on rakennettua puisto- ja satamaaluetta, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Meripuisto on kokonaisuudessaan historiallinen kaupunkipuisto. Kemin Sisäsatama ja Meripuisto muodostavat yhden kaupungin arvokkaimmista aluekokonaisuuksista. Alue on keskeinen osa Kemin kaupungin historiaa. Samalla se on olennainen osa elävää Kemiä ja kemiläistä identiteettiä. Sisäsatamassa ja Meripuistossa sijaitsevat rakennukset kertovat havainnollisesti alueen pitkästä ja monimuotoisesta historiasta. Aluetta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa. 3.2 Maanomistus Alue on Kemin kaupungin omistuksessa.

8 3.3 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Länsi-Lapin maakuntakaava. Kaavassa alue on merkinnällä C; Keskustatoimintojen alue. Kohdemerkinnällä rm alueelle on osoitettu seudullisesti merkittäviä matkailua palvelevia toimintoja. Näin ollen kaava toteuttaa maakuntaohjelmaa. Alue sijoittuu Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeelle. Suunnittelu-alueelle on merkitty myös rakennussuojelukohde (SR 3110) Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö. Merkinnällä osoitetaan kirkkolailla, rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita tai kohteita. (Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella.) Alue sisältyy kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (aluerajaus kk). Suunnittelussa on turvattava asuin- ja elinympäristön laatu sekä varauduttava palveluiden, teollisuuden ja energiatuotannon kasvuun sekä logistiikan muutoksiin. Suunnittelussa on huomioitava myös luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöarvot. Alue sisältyy myös osaltaan matkailun vetovoima-alueeseen Perämeren saaristo ja sen tukikohdat rannikolla (kohde mv 8410). Saaristomatkailun veto-voima-alue liittyy yhtenäisenä vyöhykkeenä Pohjois-Pohjanmaan ja Ruotsin puolen saaristoihin. (Ko. Kohderajaus ei näy karttaotteessa.) Karttaote Länsi-Lapin maakuntakaavasta (ei mittakaavassa) Alue on kansainvälinen matkailukohde, jonka keskeisenä kehittämisperiaatteena on ympärivuotinen matkailu. Kemin kaupunkikeskustan palvelut, arvokkaat kulttuuriympäristöt ja saaristo toimivat vetovoimatekijöinä kohteen kehittämiselle. Suunnittelualue

9 sijoittuu Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeelle. Suunnittelussa on turvattava kohteen / alueen kulttuurihistorialliset arvot. Uudis- ja lisärakentaminen tulee sopeuttaa sijainniltaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Yleiskaavassa alue on pääosin kaavamerkinnällä P-1/sr; Palvelujen ja hallinnon alue. Alue varataan julkisille ja yksityisille palvelutiloille sekä asuntoalueelle soveltuville ympäristöhäiriöttömille työpaikkatoiminnoille. Korttelitehokkuus enintään e=0,70. Alueeseen sisältyy rakennussuojelukohteita; Jalokivigalleria ja tullimakasiini, kotiseutumuseon kortteli ja kahvila Seilari, ent. Satamakonttori. Meripuisto on kaavamerkinnällä V; Virkistysalue. Alue varataan ulkoiluun ja virkistykseen. Alueelle saa rakentaa vain ulkoilun ja virkistyskäytön vuoksi tarpeellisia rakennuksia ja laitteita. Muu rakennusoikeus on osoitettu tilakohtaisesti tällä yleiskaavalla vahvistuville muille alueille. Kaavamuutosalue kuuluu suurelta osin kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen, joka on rajattu kaavaan merkinnällä sk. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kaavamuutoksessa alueen luonne tulee säilymään ja rakennettua kulttuuriympäristöä vaalitaan. Rakennussuojelutilanne säilytetään kaikkien kohteiden osalta. Kemin sisäsatama ja Meripuisto ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Kemin ruutukaava-aluetta. Kemin kirkon ympäristö on Lapin läänin ainoa 1800-luvun ruutuasemakaavaihanteen mukaisesti toteutettu kaupunkikeskusta, jonka puistokaduilla paloalueisiin jaettu kaupunkirakenne on edelleen säilynyt selkeänä kaupunkikuvassa.(...) Kauppakadun päässä, sisäsataman alueella on entisten tullimakasiinin, tullikamarin ja satamatoimiston muodostama kokonaisuus. Puinen tullimakasiini (1874) ja kivinen tullikamari (1912). Satamatoimisto on 1800-luvun lopulta. Meripuistossa on ulkomuseoalueen vieressä koristeellinen Puistopaviljonki 1890-luvulta (W. Wilenius). Kemin museon ulkomuseoalueelle on siirretty Rautaniemen puinen 1849 rakennettu asuinrakennus. Alueella on lisäksi kymmenisen vanhaa aittaa. (...) (Kuva ja selostus: Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Www-sivut: < [Viitattu ].)

10 Kaavamuutosalueella on voimassa eri aikoina vahvistettuja asemakaavoja: Puistopaviljonkia ja Meripuistonpolun kaakkoispuolen osaa Meripuistosta koskeva kaava nro 374 (vahvistettu ), korttelia 169 ja sisäsataman pohjoisosaa koskeva kaava nro 418 (vahvistettu ), Meripuistonpolun lounaispuolen osaa Meripuistosta ja makasiinien aluetta koskeva kaava nro 420 ( ) sekä sisäsataman eteläosaa koskeva kaava nro 469 (vahvistettu ). Voimassa olevien asemakaavojen käyttötarkoitusmerkintöjä: Y; Yleisten rakennusten korttelialue, YM/s; Museorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, Y- K/s; Yleisten rakennusten ja liike- sekä toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, VP; Puisto, VP/s; Puisto, jolla ympäristö säilytetään, LS; Satamaalue, LV; Venesatama / Venevalkama sekä W; Vesialue. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Asemakaavan suhdetta valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin käsitellään kohdassa 4.5.

11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Sisäsataman ja Meripuiston alueen asemakaavaa päivitetään alueen kehittämisen tarpeista. Satama-alueelle on vakiintunut palveluita, joiden rakennusluvat ovat määräaikaisia, koska alueelle ei ole osoitettu rakennusaloja eikä -oikeutta. Kaavamuutoksen tavoitteena on selkeyttää ja ohjata alueen kehittymistä sekä päivittää paikoitus- ja liikennealueet alueen käytön mukaisiksi. Meripuiston arvokas rakennuskanta on osin vajaalla käytöllä ja merkittävää ympäristöä on tarkoituksena ylläpitää, kehittää ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tehokkaammalla käytöllä tavoitellaan alueen viihtyisyyden lisäämistä ja samalla pyritään turvaamaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen merkitys kaupunkikuvassa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos sisältyy vuoden 2016 kaavoituskatsaukseen, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan osallisia ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen asukkaat, alueen yrittäjät, toimijat ja ne, joiden olosuhteisiin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Edellisten lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa alueen kaavoitus koskee. Osallisille ja kuntalaisille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta Osalliset Viranomaiset Lapin Ely -keskus Museovirasto Tornionlaakson maakuntamuseo Lapin pelastuslaitos Ilmatieteenlaitos Muut osalliset Kemin Energia ja Vesi Oy Kemin kaupungin elinkeinotoimi Kemin kaupungin museotoimi Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys ry Kemin historiallinen museo yhdyskuntatekniikka rakennusvalvonta alueen vuokralaiset kuntalaiset

12 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaprosessin aikana on järjestetty mahdollisuus antaa palautetta asemakaavan valmistelu ja ehdotusvaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kuulemiset ja kaavan nähtävänäolot sekä luottamuselinkäsittelyt on esitetty kohdassa Viranomaisyhteistyö Lapin Ely -keskuksen kanssa on käyty videoneuvottelu Neuvottelussa keskusteltiin mm. suojeltujen rakennusten käytöstä ja kaavamääräyksistä sekä siitä, miten ohjeistetaan suojeltuihin rakennuksiin kohdistuvia toimenpiteitä ja korjauksia sekä millaisia rakennuksia ympäristöön saa rakentaa. Uudisrakentamista ohjaa rakentamistapaohje. Viranomaisneuvottelulle ei katsota tarvetta. Keskeisiltä viranomaisilta on pyydetty ja pyydetään lausunnot valmistelu- ja ehdotusvaiheissa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaava vastaamaan alueen nykyisiä toimintoja sekä mahdollistaa Sisäsataman ja Meripuiston alueen kehittyminen monipuolisena ympärivuotisena ajanviettopaikkana. Asemakaavalla pyritään turvaamaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja rakennuskanta mahdollistamalla rakennuksille nykyistä laajemmat käyttömahdollisuudet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena oli, että maankäytön ratkaisut eivät pääpiirteissään muutu, vaan aikaisemmin määritettyjä liiketoimintaedellytyksiä parannetaan. Lumilinnan siirryttyä Sisäsatamasta Mansikkanokalle alue ja osa rakennuskannasta on vapautunut muuhun käyttöön. Tavoitteena on saada alueelle uutta ympärivuotista toimintaa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Alueen yrittäjiä on kuultu ja heidän toiveitaan on huomioitu luonnosvaiheesta lähtien. Viranomaisilta saadut lausunnot ovat edellyttäneet tarkempaa rakennusinventointia ja suojelumääräysten tarkentamista rakennusten, museoalueen ja Meripuiston osalta. Rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöön liittyvät arvot on pyritty turvaamaan kaavaehdotuksessa. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Kaavalla turvataan arvokkaan rakennetun ympäristön säilyminen ja alueen elävöittäminen ympärivuotisesti.

13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Valmisteluaineiston 1. nähtävilläpito Ote nähtävänä olleesta 1. luonnoksesta Kaavamuutoksessa korttelin 160 ja korttelin 169 tonttien 4 ja 5 kaavamerkintää muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) palvelurakennusten korttelialueeksi (P) korttelissa 169 ja korttelissa 160 palvelurakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (P / s). Yli-Jaak'heikin savupirtti erotetaan omalle tontille kaavamerkinnällä YM / s; Museorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään ja rakennusoikeutta 300 k-m2. Tämä mahdollistaa esimerkiksi toisenkin museorakennuksen siirtämisen alueelle, mikäli tämä olisi perusteltua, mutta vain jos ympäristön luonne säilyy ja kohteen historialliset arvot eivät heikkene. LS-2 -alueelle; Satama-alue, jossa matkailua ja liikennettä palveleva rakentaminen on sallittu lisätään rakennusalat ja -oikeudet olemassa olevien rakennusten yhteyteen. Ratkaisulla pyritään jäsenneltyyn kokonaisuuteen. Kaavaratkaisulla säilytetään alueen nykytila.

14 Valmisteluaineistosta saadut lausunnot ja mielipiteet: Lapin Ely-keskus ilmoitti sähköpostitse, ettei se anna varsinaista lausuntoa, mutta kaava-asiakirjoissa pitää käsitellä vaikutukset luonnonympäristöön. Museovirasto totesi lausunnossaan muun ohella, että alueen arvokkaan rakennuskannan moninaisuuden vuoksi kaavahankkeessa on aiheellista arvioida rakennuskohtaisesti tarpeet myös sisätilojen suojeluun. Lisäksi Museovirasto toteaa, että rakennustapaohjeen luonnosta on syytä vielä täydentää ainakin siten, että siinä kiinnitetään selvemmin huomiota myös mahdollisten uudisrakennusten sijoitteluperiaatteisiin alueella. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys antoi lausunnon, jossa totesi mm. että yhdistys vastustaa suunniteltua kaavamuutosta ja ehdottaa, että museorakennusten kaavamerkintä säilytettäisiin ennallaan. Rakennuksista tehtyä inventointia on täydennetty sisätilojen osalta. Sisätiloille ei ole katsottu tarpeen osoittaa suojelua. Alueen visuaalinen ilme säilyy rakennusten julkisivujen ja ympäristön suojelun myötä. Rakentamistapaohjeet on laadittu siten, että uudisrakennukset tulee suunnitella arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö huomioon ottaen. Korttelin 162 tontista 2 erotetaan omaksi museorakennusten korttelialueeksi Savupirtin kortteli 178 tontti 1, joka säilyy museorakennusten korttelialueena (YM/s). Muualla alueella olemassa olevien rakennusten suojelu säilyy ennallaan. Kemin Matkailu jätti asemakaavaluonnoksesta huomautuksen, huomautuksen sisältö ei koskenut kaava-aluetta. Viranomaisneuvottelun järjestämiselle ei ollut tarvetta. Kaavamuutos noudattaa voimassa olevaa yleiskaavaa.

15 Valmisteluaineiston 2. nähtävilläpito Ote nähtävänä olleesta 2. luonnoksesta Kaavamuutoksessa korttelit 160, 162 ja korttelin 169 tontit 4 ja 5 muutetaan kaavamerkinnälle KL; Liikerakennusten korttelialue, joka vastaa korttelialueiden nykyistä käyttöä (mm. kahvila- ja ravintolatoimintaa). Tyhjillään oleviin rakennuksiin voi näin muutoksen myötä helpommin osoittaa kaupallisia palveluja. Satama-alueelle (LS-2; Satama-alue, jossa matkailua ja liikennettä palveleva rakentaminen on sallittu ) osoitetaan rakennusoikeutta sekä vesialueelle osoitetaan aluevaraus kelluvia palveluja varten (p-ke). Entinen Luulajantie nimetään Rantabulevardiksi ja merkitään hidaskaduksi. Valmisteluaineiston 2. nähtävilläpidosta saadut lausunnot ja mielipiteet: Tornionlaakson maakuntamuseo totesi lausunnossaan, etteivät esitetyt kaavamääräykset riitä turvaamaan rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennussuojelun tulee koskea myös sisätiloja. Savupirtin korttelin osalle on osoitettu tarpeetonta rakennusoikeutta. Lisäksi tulee osoittaa /s -merkintä nykyiselle museoalueelle sekä Sisäsataman puistoon. Lapin Ely-keskuksella ei ollut huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Kemin historiallinen museo totesi huolensa rakennusten uudelleenkäytöstä ja niiden sisältämistä riskeistä. Historiallinen museo yhtyy Tornionlaakson maakuntamuseon kantaan sisätilojen, Savupirtin rakennusoikeuden ja kaavamääräysten osalta. Museoviraston päivätyn lausunnon mukaan täydennysinventointi on

16 suhteellisen niukka eikä anna riittävästi informaatiota rakennusten arvottamisen osalta. Museovirasto on aiemmassa lausunnossaan todennut, että uudenlaisten toimintojen kuten kahviloiden tuominen historiallisiin rakennuksiin voi helposti johtaa muutoksiin, joilla on haitallinen vaikutus arvokkaiden rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilymiseen etenkin sisätilojen osalta. Suojelumääräykseen tulee sisällyttää myös sisätilojen suojelu. Museoviraston mukaan käyttötarkoituksiin tulee sisällyttää ympäristön säilyttämistä edellyttävä merkintä. Museovirasto on todennut lisäksi, että kaavamääräyksiin tulisi lisätä myös erilaisia lisärakennelmia rajoittava määräys (esim. terassit) ja kiinnittää huomiota myös rakennustapaohjeiden merkitykseen alueen kaavoituksessa. Museovirasto on kiinnittänyt huomiota savupirtin kortteliin osoitettuun 300 kerrosneliömetrin rakennusoikeuteen. Lausuntojen perusteella KL-kortteleihin, sekä historiallisen Meripuiston alueelle osoitetaan merkintä /s, jolla ympäristö säilytetään. Savupirtin korttelin rakennusoikeutta on pienennetty. Sisäsataman ja Meripuiston rakennetusta kulttuuriympäristöstä on laadittu kattavampi inventointi (LIITE 3), jonka perusteella alueen historiallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset suojellaan merkinnällä sr-3 ja sr-1. Sr-3 -merkintään on sisällytetty julkisivuja sekä sisätiloja koskevia määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan rakennusten historialliset arvot.

17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaehdotus Kortteleiden käyttötarkoitusmerkinnät Kaavamuutoksessa korttelit 160, 162 ja korttelin 169 tontit 4 ja 5 muutetaan kaavamerkinnälle KL; Liikerakennusten korttelialueeksi. Tämä vastaa korttelialueiden nykyistä käyttöä (mm. kahvila- ja ravintolatoimintaa). Kortteleihin osoitetaan lisämerkintä /s, joka merkitsee aluetta, jolla ympäristö säilytetään. Merkinnällä turvataan tuleva alueenkäyttö ympäristöä ja paikan henkeä kunnioittavana. Tyhjillään oleviin rakennuksiin voi muutoksen myötä osoittaa nykyistä helpommin kaupallisia palveluja. Suuri osa historiallisista rakennuksista on tyhjillään tai vajaalla käytöllä. Rakennusten käyttö edesauttaa niiden kunnossapitoa ja säilymistä. Savupirtin kortteli 178 säilyy museorakennusten korttelialueena, jolla ympäristö säilytetään (YM/s). Kortteliin osoitetaan vähäinen lisärakentamisoikeus, jotta alueelle voidaan tarvittaessa sijoittaa museota palvelevaa toimintaa. Museokorttelin ympärille muodostetaan puistoaluevaraus, jonka myötä museon asema historiallisen kaupunkipuiston osana korostuu. Rakennussuojelu Savupirtti (korttelissa 178) ja vuonna 1960 valmistunut funktionaalistyylinen laululava suojellaan merkinnällä sr-1. sr-1; Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai porrashuoneiden rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin perusteella (LIITE 3), alueen muu historiallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä rakennuskanta (voimassa olevassa kaavassa sr-1 -merkinnällä suojellut rakennukset) esitetään kaavaehdotuksessa suojeltavaksi merkinnällä sr-3. sr-3; Suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoitusten muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen arvo sekä kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyvät sekä julkisivujen että sisätilojen osalta. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu sen arvoja tai tyyliä tärveleviä toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Korjaus- ja muutostoimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Satama-alue Satamatoimintojen alue LS-2; Satama-alue, jossa matkailua ja liikennettä palveleva rakentaminen on sallittu lisätään rakennusalat ja -oikeudet olemassa olevien rakennusten yhteyteen. Alueelle osoitetaan lisäksi erilliset kadunsuuntaiset rakennusalat, jotka mahdollistavat matkailua palvelevaa pienliiketoimintaa. Lisäksi satama-alueelle osoitetaan aluevaraukset kelluvia palvelurakennuksia varten (p-ke). Näitä ovat mm. alueella jo toimivat ravintolalaivat. Muita mahdollisia kelluvia

18 palveluja tarjoavia rakennuksia ja rakenteita voi olla esimerkiksi saunalautat, laivat, kelluvat altaat ja vastaavat. Esimerkkejä kelluvista palvelurakenteista/-rakennuksista liitteessä 6. Puisto Puistoalueiden sisäisiä rajoja tarkennetaan siten, että osa Sisäsataman puistosta ja puistomainen osa museoalueiden korttelialueesta, jossa sijaitsee jatulintarha, liitetään Meripuistoon. Koko Meripuiston puistoalueelle osoitetaan lisämerkintä /s1; Puisto, jolla ympäristö säilytetään. Alueella sijaitsevien leikki- ja oleskelualueiden (le) rakentaminen ja kehittäminen sallitaan. Puistoalueen le -aluevaraukselle, voidaan sijoittaa leikkipuistoa palvelevia rakennelmia tai rakenteita. Sisäsataman puisto (VP) kattaa kaavamuutoksen myötä vain sataman puoleisen puistonosan, muu jäsentyy nykyistä selkeämmin Meripuistoksi (VP/s1). Katu Satama-alueen raja siirretään nykyisen katualuevarauksen mukaiseksi. Rantavyöhykkeen käytön yhtenäistämiseksi paikoitus olisi perusteltua siirtää nykyisen kadun varteen. Muutos lisäisi turvallisuutta ja selkeyttäisi kevyen liikenteen kulkua. (Ks. liite 2.) Entinen Luulajantie nimetään Rantabulevardiksi ja merkitään hidaskaduksi. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jonka arvojen säilyminen on varmistettava asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavassa osoitettujen merkintöjen ja korttelirakenteen perusteella on pyritty edistämään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten käyttöä, ottaen huomioon niiden erityispiirteet. Tällä hetkellä pääosin tyhjillään olevien, entisten museorakennusten käytön ja kunnossapidon voi olettaa paranevan nykyisestä, mikäli niillä olisi tulevaisuudessa käyttöä ja toimintaa. Näin ollen kaavaratkaisu edistää kulttuuriympäristön ja sen arvojen säilymistä. Aluetta koskee sitova rakentamistapaohjeistus. Kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeilla ohjataan rakentamista määräämällä massoittelun periaatteet, harjansuunnat, kattomuodot, rakennusten kerrosluvut ja sijoittuminen tontilla sekä sallitut julkisivumateriaalit. Asemakaava-alueelle rakennettavien rakennusten ja rakenteiden tulee olla rakennustapaohjeiden mukaisia. Olemassa olevien rakennusten rakennushistorialliset arvot tulee ottaa huomioon ja uudet rakennukset rakennettava näitä kunnioittaen. Historiallisen puiston osalta muutostöiden tulee kunnioittaa alueen arvokasta ympäristöä. Meripuistoa koskevat voimassa olevat rakentamistapaohjeet on laadittu edellisen kaavamuutoksen yhteydessä. Tähän kaavamuutokseen niitä on tarkistettu ja täydennetty koskemaan myös satama-alueen rakentamista. / LIITE 5.

19 5.3 Kaavan vaikutukset Asemakaava edistää alueen kaupallisten toimintojen edellytyksiä, parantaa alueen viihtyisyyttä ja luo edellytyksiä rakennusperinnön vaalimiselle. Kaavan merkittävät vaikutukset katsotaan kohdistuvan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tämän myötä vaikutusten arviointi painottuu rakennettuun ympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen satama-alueella sekä katu- ja paikoitusjärjestelyjen muuttaminen suunnitelman mukaisesti (Liite 2) lisäisi aluekokonaisuuden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kaavan vaikutukset ulottuvat Rantabulevardin rakentumisen myötä koko Sauvosaaren keskustan rakenteeseen. Tämän kaavamuutoksen vaikutukset näkyvät arvokkaan alueen parempana hyödyntämismahdollisuutena Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavaratkaisulla suojellaan alueella olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja niiden ympäristö. Käyttötarkoitusmerkintöjen muutosten myötä rakennuskannan käytön toivotaan lisääntyvän, jonka kautta myös rakennusten huolto ja kunnossapidon taso paranee. Asemakaavamuutoksen katsotaan näin ollen edistävän alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan rakennettua satama- ja puistomiljöötä, eikä alueelle siten sijoitu luonnonympäristöä. Asemakaavamuutoksella ei siten katsota olevan vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöihin Yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutuksista on tehty arviointi, jonka mukaan asemakaavan vaikutukset ovat merkittävän positiiviset. Uusi asemakaava vakiinnuttaa nykyisen toiminnan ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta sekä viihtyvyyttä. Muutos on kaupungin elinkeinostrategian mukainen.

20 5.4 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Alueella voimassa oleva yleiskaava on vuodelta 2002, jonka jälkeen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkennettu. Näin ollen arviointi sisältää asemakaavoitusta koskevien erityistavoitteiden lisäksi myös kohdetta koskevat tarkennetut yleistavoitteet. Yleistavoitteet Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Asemakaavamuutos edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kaava antaa mahdollisuuden keskustan monipuolistumiselle ja eheytymiselle. Palvelujen saatavuus paranee kaavan myötä ja kaava mahdollistaa uusia työpaikkoja alueelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Kemin keskusta-alueen palveluiden monipuolistumista sekä parannetaan vapaa-ajan palveluiden laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Asemakaavamuutos edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: Ilmastonmuutos ja rannikon meritulvariskit tiedostetaan ja uutta rakentamista osoitetaan alueelle siten, että sille ei aiheudu tulvariskeistä aiheutuvia haittoja. (Tarkentuu ehdotusvaiheessa.) Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Keskeisellä kaupunkialueella sijaitsevien asemakaavassa osoitettujen toimintojen ja alueiden hule- ja jätevedet johdetaan määräysten mukaisesti kaupungin keskitettyyn verkostoon, jolloin asemakaavamuutoksesta ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia alueen pintavesiin. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennus kannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Asemakaavamuutos tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Historiallinen Meripuisto säilyy. Vanhan rakennuskannan suojelu säilytetään ja muutoksella pyritään edistämään olemassa olevan rakennuskannan tarkoituksenmukaista käyttöä. Puistoja museoalueilla on merkintä, joka turvaa ympäristön säilyttämisen. (Kaavamuutosalue

21 on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.) Kaavamuutosta varten on kaavamääräysten lisäksi laadittu erillinen aluetta koskeva rakentamistapaohje. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Asemakaavamuutos edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: Ilmastonmuutos ja rannikon meritulvariskit tiedostetaan ja rakentamista osoitetaan alueelle siten, että sille ei aiheudu tulvariskeistä aiheutuvia haittoja. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Asemakaavamuutos tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Historiallinen Meripuisto säilyy. Vanhan rakennuskannan suojelu säilytetään ja muutoksella pyritään edistämään olemassa olevan rakennuskannan tarkoituksenmukaista käyttöä. Puistoja museoalueilla on merkintä, joka turvaa ympäristön säilyttämisen. (Kaavamuutosalue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.) 5.5 Nimistö Kaavamuutoksen myötä Luulajantien nimi muuttuu Rantabulevardiksi. Samalla myös Meripuistonpolun osoitteisto muuttuu. Luulajantie ja tuntemattomaksi jäänyt Kemin rantatie -nimet jäävät pois osoitteistosta. Myös pursiseurojen (sijaitsevat kaavamuutosalueen ulkopuolella) osoitteisto tulee muuttumaan kaavamuutoksen myötä. Muutoksen yhteydessä on noussut esille toive ystävyyskaupunki Luulajan nimen säilyttämisestä alueella, joten harkinnassa on tämän nimen liittäminen satama-aukioon tai vaihtoehtoisesti Sisäsatamanpuiston nimeämistä Luulajanpuistoksi.

22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamista ohjaa kaavamääräysten lisäksi aluetta koskeva kaavaan sidottu rakentamistapaohje. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava on toteutettavissa, kun muutos saa lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista ohjaa ja seuraa Kemin kaupungin rakennusvalvonta. Kemissä Suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen