merkonomi Jäsenetuja Levillä 11 Sitten eläkkeellä SenioriPC - helppokäyttöistä 15 tietotekniikkaa Turun Merkonomit 60 vuotta 16

Transkriptio

1 merkonomi s New SMYL ry:n jäsenlehti Sitten eläkkeellä SenioriPC - helppokäyttöistä 15 tietotekniikkaa Turun Merkonomit 60 vuotta 16 Viininmaistajaiset 27 Kakkukoulu Jäsenetuja Levillä 11

2 Pääkirjoitus Kohti uusia haasteita Kuluva, kevääseen kääntyvä talvi on ollut monella tapaa poikkeuksellista aikaa, eikä ainoastaan meille suomalaisille, vaan myös suurelle osalle maapallomme väestöä. Viime vuonna finassikriisistä alkanut taloustaantuma ei ole päästänyt meitä vielä otteestaan. Myös poikkeuksellisen kylmä sää ja runsas lumentulo sekä lumimyrskyt eri puolilla maailmaa ovat olleet historiallisia. Mitähän kaikkea keväältä vielä on odotettavissa tulvia, routimisia? Talouden puolella irtisanomisia, lomautuksia. Mutta toivottavasti myös iloisempia uutisia. Taloudessa viriävää nousua, viennin lisääntymistä ja sitä kautta uutta uskoa huomiseen. Talven puhutuin aihe on ollut eläkekeskustelu. Pitääkö työuria pidentää tai eläkkeelle pääsyn ikärajaa korottaa? Pelastaako eläkeputken poistaminen Suomen kansantalouden? Siinäpä tuhannen taalan kysymyksiä. Asiantuntijat esittävät samasta aiheesta täysin erilaisia mielipiteitä. Kansalaiskeskusteluissa puheita ikääntyvien työpanoksen lisäämisestä, turvaputken poistamisesta, ei ymmärretä. Oman käsitykseni mukaan Suomi on tämän taantuman jäljiltä toisenlainen yhteiskunta. Sekä osaamiseen perustuva työ että teollinen työ siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla lähemmäs isoja markkinoita ja työvoimakustannuksiltaan edullisille alueille. Meille tärkeitä metsäteollisuustehtaita perustetaan edullisten raaka-aineiden lähettyville. Taantuman synnyttämät suuret velat jäävät maksettaviksemme samalla kun suuret ikäluokat vanhenevat ja eläköityvät, huoltosuhde muuttuu epäedullisemmaksi. Yhtälö on vaikea, lisääntyvä huolenpidon tarve ihmisistä, lisääntyvä velkojen ja korkojen maksaminen ja toisaalta työpaikkojen katoaminen ja työhön perustuvien vientitulojen ja verotulojen vähentyminen. Katselin televisiosta ajankohtaisohjelmaa, jossa eri alojen asiantuntijoiden mielipiteiden pohjalta rakennettiin yksittäisen palkansaajakotitalouden tulevaisuudennäkymää seuraavalle viidelle vuodelle. Palkat eivät nouse 1-2 prosenttia enempää vuodessa, sen sijaan kustannukset nousevat reippaasti. Verotus kiristyy, asumisen kustannukset nousevat merkittävästi, ruuan hinta nousee, korot nousevat enemmän kuin puolella nykyisestä. Lopputulemana todettiin, että palkansaaja, jonka talous tänä päivänä on tasapainossa - ei tulevina vuosina selviä maksuistaan. Lähitulevaisuudessa tavallisen kotitalouden tulot eivät riitä normaalista elämisestä aiheutuvien maksujen maksamiseen. Pankinjohtaja Matti Inha totesi samaisessa ohjelmassa miten tärkeää on, että ihmisillä on käytettävissään puskureita tulevia vaikeita aikoja varten. Meillähän on ollut todella loistava taloudellinen jakso takanapäin. Palkat ovat nousseet, inflaatio on ollut alhainen toisin sanoen hinnat eivät ole nousseet ja korot ovat olleet historiallisen alhaiset. Tämä kaikki on antanut kotitalouksille erinomaisen mahdollisuuden kartuttaa omia säästöjään puskureita. Valitettavasti samaan aikaan Nordean teettämän tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista kotitalouksista elää kädestä suuhun eikä ole varautunut huonoihin aikoihin. Me talousalan ja liike-elämän osaajat, SMYL-yhdistysten vetäjät ja jäsenet, olemme tänä päivänä paljon vartijoina. Läheisemme eri tilanteissa ja tilaisuuksissa kysyvät meiltä neuvoja ja toimintamalleja tulevaa varten. Neuvokaa ihmisiä suunnittelemaan taloutta, keräämään puskureita ja elämään suu säkkiä myöden. Ja yhteistyö siinä on voimaa. Lisätkää yhteistä toimintaa paikallisyhdistyksissä. Kehittäkää myös seniorijäsenillenne toimintaa: keskustelukerhoja, kirjallisuuspiirejä, yhteisiä tapaamisia, retkiä ja matkoja! Valitettavan moni eläkkeelle jäävä jäsenemme ilmoittaa eroavansa luullessaan, että liittomme ja yhdistyksemme toimivat ainoastaan työssä olevien asialla. Tavoitteemme on, että kaikki jäsenemme, myös eläkkeellä olevat tuntevat kuuluvansa joukkoon! Hyvää alkanutta vuotta 2010! Markku Mikkola puheenjohtaja 2 Merkonomi News 1/2010

3 New SMYL s merkonomi ry:n jäsenlehti Sitten eläkkeellä SenioriPC - helppokäyttöistä 15 tietotekniikkaa Turun Merkonomit 60 vuotta 16 Viininmaistajaiset 27 Kakkukoulu Jäsenetuja Levillä 11 JULKAISIJA 8 Oi villasukka! Opettele kutomaan omat sukat. Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry Pengerkatu 1 B, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) info@smyl.fi PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Kunnas Puhelin (09) Faksi (09) anna-maija.kunnas@smyl.fi TÄSSÄ NUMEROSSA 1 / Pääkirjoitus 4... Kutsu kevätliittokokoukseen 5... Lukijalle 6... Villasukan uusi tuleminen 11 Majoitusetuja Levillä Kittilässä TOIMITUSSIHTEERIT 8... Villasukan teko-ohje Leila Kantonen Puhelin leila.kantonen@smyl.fi 9... STTK: Eläkejärjestelmä tukee työurien pidentämistä Merja Äimänen Puhelin merja.aimanen@smyl.fi Jäsenetuja Levillä Eläkkeelläkin on elämää TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Markku Mikkola Puhelin markku.mikkola@smyl.fi Opetusta senioreille tietokoneen ja kännykän käytössä SenioriPC - helppokäyttöistä tietotekniikkaa MATERIAALI merkonominews@smyl.fi Toimitus vastaanottaa sitoumuksetta kuvia ja kirjoituksia. TAITTO Anna-Maija Kunnas Turun Merkonomit ry 60 v Vieraskynä Aikuiskoulutustuen saamisen ehdot muuttuvat Suomi tarvitsee elinikäisen ohjaamisen strategian 15 SenioriPC -helppokäyttöistä tietotekniikkaa ikäihmisille PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Työsuhdejuristin palsta Tapahtumat TILAUSHINTA 51 eur / vuosi 2010 TEKNISET TIEDOT Mediakortti Viininmaistajaiset Kakkukoulu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Meiltä ja Muualta Jäsenmaksut Jäsenhankintakampanja 27 Säästöä juhlabudjettiin. Tee makeat ja suolaiset kakut häihin, valmistujaisiin ja muihin juhliin itse. Merkonomi News 1/2010 3

4 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS KOKOUSKUTSU Aika: lauantai 22. toukokuuta, 2010 klo Paikka: Kokouskeskus, Malminkatu 30 K1, Helsinki ESITYSLISTA Valtakirjojen tarkastus alkaa kello Vuoden 2010 kunniamerkonomin julkistaminen 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3. Todetaan läsnä olevat kokousedustajat ja muut osanottajat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Käsitellään vuoden 2009 toimintakertomus ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta 7. Käsitellään vuoden 2009 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta 8. Päätetään yli-/alijäämän aiheuttamista toimenpiteistä 9. Valitaan liiton tarvitsemat edustajat 10. Käsitellään liittokokoukselle tehdyt esitykset 11. Käsitellään jäsenhakemukset ja hyväksytään jäsenyyttä hakeneiden yhdistysten säännöt ja toiminta-alueet 12. Ilmoitusasiat 13. Kokouksen päättäminen Tervetuloa! SUOMEN MERKONOMIYHDISTYSTEN LIITTO SMYL RY Hallitus 4 Merkonomi News 1/2010

5 Lukijalle Jäsen: Suosittele jäsenyyttä! Upeat palkinnot odottavat Sinua. Nyt kannattaa suositella jäsenyyttä lähipiirille, työtovereille, ystäville, tuttaville, mukavaa yhdistystoimintaa ja yhteisiä matkoja kaipaaville yli 70-vuotiaille senioreille ja päätoimisille opiskelijoille ikään katsomatta. Jatkoimme jäsenhankintakampanjamme voimassaoloaikaa toukokuun 2010 loppuun. Sekä suosittelija että liittyvä jäsen palkintaan matkapalkinnoin. Jäsenyyden tuomat edut löydät liiton nettisivuilta Vakuutusedut myös Kun käytät lukuisia rahanarvoisia etuja, jäsenmaksu maksaa itsensä hetkessä takaisin. Jäsenmaksu on palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoinen. Yhdistyskohtaiset vuoden 2010 jäsenmaksujen suuruudet tämän lehden sivulla 30. Lisätietoja kampanjasta ja liittymisestä lehden takakannessa. Tee niin kuin Terttu, liity Sinäkin! Terttu valmistui merkonomiksi 1960 ja liittyi tuolloin jäseneksi. Hän osallistui koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kävi ikimuistoisilla yhteisillä matkoilla. 90-luvulla hän jäi hoitamaan kotiin äitiään ja erosi tuolloin jäsenyydestä. Nyt puolison poismenon jälkeen hän liittyi uudelleen seniorijäseneksi. Heti kun hänelle sopiva yhteinen matka tai tilaisuus tulee tarjolle, tapaamme varmasti. Edes toisella paikkakunnalla asuminen ei ole este: linja-autot, junat ja lentokoneet kulkevat ja hinnatkin ovat senioreille edullisemmat. Vakuuta itsesi Jäsenyys on kuin vakuutus, se otetaan silloin kun kaikki on hyvin. Sitten jos ja kun jotain yllättävää sattuu, on avun saanti jo etukäteen varmistettu. Työsuhdejuristimme neuvovat jäseniä ja liiton oikeusturvavakuutus tulee apuun, jos tilanne kärjistyy käräjäoikeuteen saakka. Jäsenille ottamamme matkustajavakuutus korvaa vapaa-ajanmatkoilla sattuneet vahingot. Työssäkäyvien ja yrittäjien kannattaa jäsenyytemme lisäksi liittyä valitsemaansa työttömyyskassaan, vaihtoehtoja riittää. Verovirasto uudistuu ja asioimme verottajan kanssa aiempaa enemmän sähköisesti. Tarkista huolellisesti huhtikuun loppupuolella verottajan lähettämä esitäytetty veroilmoitus, että kaikki vähennykset on huomioitu. Jos jäsenmaksutiedot puuttuvat esitäytetystä ilmoituksesta, niin ilmoita itse verottajalle vuonna 2009 maksamasi jäsenmaksun määrä veroilmoitukseen merkittyyn palautuspäivään mennessä. Vuoden 2009 jäsenmaksusi määrän voit tarkistaa helposti nettisivuiltamme tai lähettämällä kyselyn sähköpostitse liittoon osoitteeseen Energistä kevättä, vihdoinkin mennään kohti valoa ja kesää! Anna-Maija Kunnas päätoimittaja toiminnanjohtaja Merkonomi News 1/2010 5

6 Villasukan uusi tuleminen Sukan kutomisen ilosanomaa levitettiin ympäri Suomea parin viikon ajan Marttojen ja Novitan sukkarekassa. Sukkarekka kiersi kahden viikon ajan kymmenellä paikkakunnalla ja vipinää riitti aamusta iltaan. Marttojen oppeja kävivät ammentamassa ikään ja sukupuoleen katsomatta niin nuoret kouluikäiset kuin varttuneemmat seniori-ikäiset käsityön harrastajat. Joukkoon mahtui sukanneulontaan jo hurahtaneita tai siitä haaveilevia eriikäisiä miehiäkin. TEKSTI ANNA-MAIJA KUNNAS KUVAT KUNNAS Marttaliitto vietti 110-vuotisjuhlaansa viime vuoden syksyllä. Juhlavuoden kuluessa martat neuloivat villasukat kaikille Suomessa syntyneille vauvoille, yhteensä noin sukkaparia. Sukkarekkaidea syntyi juhlavuoden sukkatempauksen jälkimainingeissa. - Marttojen sukkatempaus kiinnosti niin paljon, että halusimme yhdessä Novitan kanssa opettaa sukanneulomista kaikelle kansalle, kertoo Marttaliiton järjestöpäällikkö Pirkko Elomaa-Vahteristo. Marttaliitto ry Marttaliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Järjestö antaa jäsenilleen valmiuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Marttajärjestön perustana ovat jäsenet, joita on yli Järjestö rakentuu paikallisista yhdistyksistä, alueellisista piireistä ja valtakunnallisesta keskusliitosta. Jokainen martta kuuluu jäsenenä paikallista toimintaa vetävään marttayhdistykseen. Kudotaanko vai neulotaanko sukat? Itäsuomalaiset neulovat ja länsisuomalaiset kutovat. Vuonna 1889 keisarillisen Suomen senaatin komitea päätti, että vaatteita ommellaan, sukkaa neulotaan ja kangasta kudotaan. - Yksi lysti, kunhan vaan osaisi tehdä sen kantapään, mietti moni rekassa vieraillut villasukan kutomista suunnitteleva. - Kolmosen puikoilla neulot kestävät ja napakat villasukat esimerkiksi Nalle-langasta alle kymmenellä eurolla pari, neuvoo Novita Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Susanne Ranta-Kiiski. - Innostamme yhdessä Marttaliiton kanssa suomalaisia pitämään yllä neulontaperinnettä ja puhumme suomalaisen käsityön puolesta. Itse tehdessä, neuloessa tai virkatessa tulee hyvä olo ja mieli rentoutuu. Neulomisessa yhdistyvät tämän päivän trendit: hidastetaan ja mietiskellään. Novita Oy Novita on vuonna 1928 perustettu perheyritys ja Suomen suurin käsityölankojen valmistaja. Korialla, Kouvolan kaupungissa sijaitseva tehdas tuottaa noin miljoona kiloa lankaa eli 10 miljoonaa lankakerää vuodessa. Novita tarjoaa asiakkailleen täyden palvelun neulepaketin: langat, puikot, Novita-lehden ja -klubin, itse suunnitellut neulemallit ja -ohjeet, puhelinopastuksen sekä neuleisiin sopivat tekstiilit. Novitan tuotteita on saatavilla yli 1000 myyntipisteessä ympäri Suomen. 6 Merkonomi News 1/2010

7 Sukkarekkakiertueen tavoitteena oli poistaa turhat pelot ja opettaa kantapään neulominen kädestä pitäen. Rekasta sai ostaa sukankutojan aloituspaketin viidellä eurolla. Sukkarekassa oli myös villasukkamalleja esittelevä näyttely. Näyttelyn sukat osallistuivat Vuokatissa järjestettyyn Sukka Summit tapahtumaan ja sukanneulontakilpailuun. Pohjois-Suomen ensimmäisessä neulojien kokoontumisessa virkattiin ja värkättiin. Tapahtuman päätöspäivänä maaherra Eino Siuruainen lähetti Novitan ja Marttojen sukkarekan matkaan Suomen sukkaturneelle. Nuoret kulkevat kesät talvet tennareissa. Villasukka lämmittää mukavasti varpaita ja näyttää hyvältä. Kiinnostus sukkien neulomiseen, vaatteiden suunnitteluun ja itsevalmistukseen on levinnyt nuorten aikuisten keskuudessa. Isoäidin kädentaitoja arvostetaan ja halutaan itsekin oppia tekemään. Kädentaidot ovat katoavaa kansanperinnettä, mutta onneksi osaavat Martat tulevat apuun. Marttoihin ei ole ikärajaa. Marttapiirit eri puolilla Suomea järjestävät myös kaikille avoimia ruoka-, kodinhoito- ja puutarhakursseja. KUVA: KIMMO HARINEN Rekka toimi inspiroivana sukkaklinikkana, jossa kävijät saivat ideoita, apua ja tukea sekä bonuksena hyvää mieltä ompeluseurameiningistä. Kampanjoinnin tavoitteena on nostaa vanha käsityöharrastus taas parrasvaloihin. Itse tekemisen into ja käsityön arvostus näkyvät Novita Oy:n liiketoiminnassa. Novita teki ennätystuloksen viime vuonna, jolloin myynti nousi noin 20 prosenttia edellisestä vuodesta ja lankaa toimitettiin kauppoihin miljoonan kilon verran. Positiiviset luvut näkyvät myös verkkosivuilla, joilla on yli 2 miljoonaa käyntiä. Novita-lehden levikki lähenee jo kappaletta. Villasukan uusi tuleminen on huomioitu myös Novitan syksyn tuoteuutuuksissa ja tuotantomäärissä. Merkonomi News 1/2010 7

8 VINKKI! Tarkista sukan koko ja oikeat silmukkamäärät sivuiltamme. Sukka ja mittataulukot > Neuleohjeet > Valitse oikea koko. Isoäidin tekemät Kirjavat N ä i n n e u l o t t e Pipoon sopivat v i l l a s u k a Ihanan löysät Oi! t lapselle, Oi! naiselle & miehelle O i p v i l l a - s u k k a! Saappaista kurkistavat Pitkävartiset II 2 I Raidalliset Kengän koko noin 30(38)46 Langanmenekki Novita Oi villasukka! -lankaa 1 kerä (150 g) tai Novita 7 Veljestä Sukkapuikot Novita nro 3½ tai käsialan mukaan Mallineuleet Joustinneule suljettuna neuleena: neulo *2 oikein, 2 nurin*, toista *-*. Sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki kerrokset oikein Tiheys 21 s sileää neuletta = 10 cm IV III 1 N e u l o s u k a n v a r s i A l o i t a l u o m a l l a s i l m u k a t Luo 40(48)56 s sukkapuikoille. Luo silmukat näin (ristikkäin luominen): Tee ensin aloitussilmukka (=vetosilmukka). Jätä rittävän pitkä langanpää; hyvä pituus on 3-4 kertaa valmiin työn leveys. 2. Ota aloitussilmukka puikolle (tai kahdelle puikolle). 3. Kiristä silmukka. Näin neulot oikean silmukan: Jaa silmukat neljälle puikolle, 10(12)14 silmukkaa kullekin. Kerroksen vaihtumiskohta on aina I ja IV puikon välissä. Neulo sitten suljettuna neuleena joustinneuletta 12(14)16 cm. 4. Vie vasemman käden peukalo ja etusormi aloitussilmukan alta lankojen väliin. Aloituslanka kulkee peukalon ympäri ja kerältä tuleva lanka etusormen ympäri. Sulje langat kämmeneesi. 5. Vie puikko peukalolla olevan langan alta. 6. Koukkaa etusormea kiertävä lanka puikolle. 7. Vedä puikko langan kanssa peukalolla olevan silmun läpi. Päästä lanka peukalolta. Ota lanka uudelleen peukalolle ja kiristä samalla luotu silmukka sopivaksi. Toista vaiheita Pidä lanka työn takana. Vie oikea puikko vasemman puikon ensimmäiseen silmukkaan vasemmalta oikealle (edestä taakse). Ota lanka puikolle ja vedä silmukan läpi. Päästä neulottu silmukka pois vasemmalta puikolta. Oikealle puikolle syntyi oikea silmukka. Näin neulot nurjan silmukan: Tältä näyttävät ristikkäin luodut silmukat puikoilla. Pidä lanka työn edessä. Vie oikea puikko vasemman puikon ensimmäiseen silmukkaan oikealta vasemmalle (takaa eteen). Ota lanka puikolle ja vedä silmukan läpi taaksepäin. Päästä neulottu silmukka pois vasemmalta puikolta. Oikealle puikolle syntyi uusi nurja silmukka. 3 Te e k a n t a t i l k k u Aloita kantatilkku neulomalla I puikon silmukat IV puikolle (= ). Jätä muut silmukat odottamaan. Kantapää tehdään vahvennetulla neuleella seuraavasti: käännä työ, nosta ensim- mäinen silmukka neulomatta ja neulo muut silmukat nurin. Käännä työ, *nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 1 silmukka oikein*, toista *-* vielä 9(11)13 kertaa. Toista näitä kahta kerrosta yhteensä 10(12)14 kertaa (= kerrosta). Neulo vielä nurjan puolen kerros. 4 A l o i t a k a n t a p o h j a n k a v e n n u k s e t Jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes toisessa reunassa on jäljellä 7(9)10 silmukkaa. Tee ylivetokavennus (= nosta 1 silmukka oikein neulomatta, neulo 1 silmukka oikein ja vedä nostettu silmukka neulotun yli) ja käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 6(6)8 silmukkaa nurin ja neulo 2 seuraavaa silmukkaa nurin yhteen. Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta. Neulo kunnes on jäljellä 6(8)9 silmukkaa. Tee ylivetokavennus. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät koko ajan ja keskiryhmän silmukat pysyvät samana eli 8(8)10:nä. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa kantalapun silmukat kahdelle puikolle (4,4-4,4-5,5). Silmukka neulotaan oikein kiertäen niin, että neulot silmukan takareunasta oikein. 5 A l o i t a s u k k a o s a n n e u l o m i n e n Poimi vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 10(12)14 silmukkaa ja lisäksi 1 silmukka puikkojen välistä. Neulo poimitut silmukat kiertäen oikein I puikolle. Neulo II ja III puikon silmukat oikein. Poimi kanta- lapun oikeasta reunasta 10(12)14 silmukkaa ja lisäksi 1 silmukka puikkojen välistä. Neulo poimitut silmukat kiertäen oikein IV puikolle. Jatka näillä kaikilla 50(58)68 silmukoilla sileää neuletta ja aloita kiilakavennukset, jotta sukka kaventuu vähi- tellen ja saa oikean muodon. 6 J a t k a k i i l a k a v e n n u k s i l l a Neulo I puikon lopussa 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen ja IV puikon 2 ensimmäistä sil- mukkaa ylivetäen oikein yhteen. Neulo 1 välikerros, tee kavennukset kuten edellä, neulo 2 välikerrosta, tee kavennuskerros, 3 välikerrosta jne. Kun kaikilla puikoilla on jäljellä 10(12)14 sil- mukkaa, lopeta kavennukset. Jatka sileää neuletta, kunnes pohjan pituus on 15(20)25 cm tai pikkuvarvas peittyy. Näin teet ylivetokavennuksen: Merkonomi News 1/2010 L o p u k s i t e h d ä ä n k ä r k i k a v e n n u k s e t Neulo I ja III puikon lopussa 2 silmukkaa oikein yhteen, 1 silmukka oikein ja neulo II sekä IV puikon alussa 1 s oikein ja tee ylivetokavennus. Tee kavennukset kuten edellä joka toinen kerros, kunnes joka puikolla on jäljellä 5(6)7 silmukkaa. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerroksella. Kun työssä on jäljellä 8 silmukkaa, katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Päättele hyvin. 7 Näin neulot 2 silmukkaa oikein yhteen: 1 2 Te osaatte kyllä!

9 Eläkejärjestelmä tukee työurien pidentämistä Eläkeikä nousi otsikoihin Vanhasen hallituksen linjattua vuosi sitten, että alinta vanhuuseläkeikää tulisi nostaa 63 vuodesta 65 vuoteen. Linjaus aiheutti eläkekiistan palkansaajaliikkeen kanssa ja johti eläkeiän nostamiselle vaihtoehtoisia toimia selvittävään työryhmätyöskentelyyn. Työnantajat haluavat, säästääkseen sosiaaliturvakustannuksiaan, vanhuuseläkeikään 40 vuoden työhistoriavaatimuksen sekä lakkauttaa loput varhaiseläkkeet (ts. osa-aikaeläke ja varhennettu vanhuuseläke) ja yli 58-vuotiaana työttömäksi joutuneiden ansioturvan lisäpäivät. Palkansaajat eivät pidä sosiaaliturvaleikkauksia ja mekaanista eläkeiän nostoa kestävänä ja toimivana tapana myöhentää eläkkeelle siirtymisikää ja pidentää työuria. Vuonna 2005 työeläkejärjestelmää uudistettiin kolmikannassa siten, että se kannustaa mahdollisimman pitkään työuraan. Otettiin käyttöön joustava vuoden vanhuuseläkeikä, karsittiin varhaiseläkkeitä ja luovuttiin alemmista ammatillisista eläkei istä. Kaikki työ (myös pätkätyöt), joka on tehty 18 ja 68 ikävuoden välillä, kerryttää työeläkettä. Lisäksi sosiaalitupossa (1/2009) on sovittu osaaikaeläkkeen ja työttömyysturvan lisäpäivien ikärajojen korottamisesta vuonna Eläkejärjestelmää kehitetään jatkuvan neuvottelun periaatteella ja tuloksia on syntynyt. Eläketurvakeskuksen tilastot osoittavat, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut. Eläkejärjestelmä ei tarjoa työkaluja suhdannepolitiikkaan, eikä se missään tapauksessa anna yleispäteviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Lakisääteistä työeläkejärjestelmää tulee jatkossakin kehittää pitkäjänteisesti, tavoitteena kohtuullinen ja kestävä työeläketurva niin palkansaajille kuin yrittäjillekin. Työeläke on myöhennettyä palkkaa, ja sen rahoittaa työnantajat ja palkansaajat, joiden on syytä olla keskeisessä roolissa eläkejärjestelmää kehitettäessä. Suomessa on varauduttu eläkemaksuilla, rahastoinnilla ja tuottavalla sijoitustoiminnalla, kansainvälisestikin vertaillen hyvin tuleviin ikärakenteen ja huoltosuhteen muutoksiin. Lähivuosina eläkemaksuja korotetaan, mikä on tarpeen, jotta eläkkeiden rahoitus on turvattu ja eläkelupaukset voidaan pitää. Työssä jatkamiseen 63 vuoden jälkeen kannustetaan 4,5 %:n superkarttumalla (normaali 1,5 % ja yli 53-vuotiailla 1,9 %), jolloin työskentelemällä 63 vuoden jälkeen voi nopeasti parantaa merkittävästi omaa vanhuuseläkettään. 68 vuotta täytettyäänkin voi jatkaa työelämässä, jos töitä vain löytyy. Tällöin saa vanhuuseläkkeen lisäksi palkan, josta ei enää makseta eläkemaksuja eikä uutta eläkettä kerry. Eläkejärjestelmään sisältyy leikkuri, elinaikakerroin, joka myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Elinaikakerroin vähentää tänä vuonna eläkkeelle jäävien eläkettä ensimmäistä kertaa, mutta sen merkitys kasvaa sitä mukaan kun/jos suomalaisten elinaika pitenee. Jotta eläkettä ei vähennettäisi, palkansaajan on työskenneltävä puolet lisääntyneestä elinajasta. Esimerkiksi 45-vuotiaiden tulee pidentää työuraansa yli vuodella, jotta vanhuuseläkkeen saisi täysimääräisenä. Vain osa ihmisistä pystyy jatkamaan töissä vanhuuseläkeikään saakka. Liian moni jää sairaseläkkeelle tai joutuu työttömäksi. Vaikuttamalla työelämän laatuun sekä edistämällä terveyttä ja työssä jaksamista voidaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä, sairauspoissaoloja ja muita katkoksia. Etenkin mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa on parannettava. Työmarkkinajärjestöt löysivät yhteisiä ratkaisuja näihin haasteisiin ns. Ahtelan ryhmässä, jonka esityksiä on pikaisesti toteutettava. Ikääntyneiden lisäksi huomiota on syytä kiinnittää koko työuraan ja esimerkiksi nuorten työttömyyden vähentämiseen. Eläkeiän nostosta Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, käydään kuumaa keskustelua puolesta ja vastaan. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n lakimies Heli Puura kirjoitti lehteemme STTK:n näkemyksen kiistellystä aiheesta. Merkonomi News 1/2010 9

10 Leville on helppo tulla! TEKSTI ANNA-MAIJA KUNNAS KUVAT KUNNAS Kittilän Levi sijaitsee hyvin toimivien kulkuyhteyksien päässä, matkaa Helsingistä kertyy vain liki tuhat kilometriä. Blue1 lennättää tunturiin matkaavat pääkaupunkilaiset puolessatoista tunnissa ja vieläpä erittäin edulliseen hintaan. Kittilän lentokentältä on 15 kilometrin matka tunturin kupeeseen. Majoitusta on tarjolla joka lähtöön ja lisää rakennetaan kovaa vauhtia. Alue on muuttunut parissa kymmenessä vuodessa muutamaa majoituspaikkaa tarjoavasta laskettelukeskuksesta täyden palvelun tunturikyläksi. Enää Leville ei tulla pelkästään laskettelemaan tai murtomaahiihtoa harrastamaan. Harrastustoimintaa on joka lähtöön tai sitten voi vaan olla ja löhöillä, sauvakävellä, levätä kylpylässä ja nauttia erilaisista hoidoista. Suksetonkin viihtyy tunturissa! Viinikellariin on mukava poiketa lämmittelemään kuuman juoman kera - paikallinen erikoisuus Karhuntussu saa veren kiertämään ja äänen kulkemaan. Viinikellarin itse valmistamia paikallisia viinejä maistellessa vierähtää pidempikin tovi. Kotiinviemiset saa hankittua kätevästi siinä samalla. Hissien säännöllinen huolto takaa turvallisuuden. Ruokapaikkoja tunturissa riittää - löytyy varmasti jokaisen makuun ja kukkaroon sopivia. Shoppailijalle on laaja valikoima merkkiliikkeitä ja ruokakaupatkin ovat ihan vieressä. Gondoli-hissillä voi matkustaa kesät-talvet maisemia ihailemaan. Tunturin huipulle on 1,5 km ja matka kestää 5 minuuttia. Takaisin alas pääsee samalla kyydillä tai kävellen. Meno-paluumatkan hinta on keskimäärin 5 euroa ajankohdasta riippuen. SkiBuss kuljettaa matkustajia ympäri aluetta ilmaiseksi. Tunturin huipulla tuulee - Palovartijan terassi vasta valmistautuu sesonkiin. 10 Merkonomi News 1/2010

11 SMYL-jäsenedut Varaukset ja tiedustelut suoraan hotellista tai palveluntarjoajalta. Mainitse varatessasi SMYL:in jäsenetu. Huom! Jäsenedut koskevat vain normaalihintaisia tuotteita ja palveluja. Alennusta ei myönnetä tarjoushinnoista. Hotelli Hullu Poro - 10 % alennus listahinnoista Varaukset hotel@hulluporo.fi Tutustu myös sesonkikohtaisiin tarjoushintoihin. Etu voimassa 2010 loppuun. Varaukset polarmeetings@levi.fi Hyvällä meiningillä ainutlaatuisia elämyksiä! Levin Klubi - 20 % alennus listahinnoista Unna & Mànnu - 10 % alennus listahinnoista Tutustu myös sesonkikohtaisiin tarjoushintoihin. Edut voimassa 2010 loppuun. Hotel Levi Panorama -uusi rinnehotelli info@levipanorama.fi Hotel K5 Levi info@golevi.fi Pysyvä majoitusetu - 20% huonehinnasta ja - 10 % ale à la carte -listan annoksista. Lisäksi vaihtuvia sesonkikohtaisia jäsenetuja. LeviExpress-hissit kuljettavat eturinteeltä Panorama-hotellille nopeasti ja vaivattomasti. Edut voimassa toukokuun 2011 loppuun. Merkonomi News 1/

12 ANNA TILAISUUTESI SUUNNITTELU JA TOTEUTUS AMMATTILAISTEN KÄSIIN! PIDÄ ONNISTUNUT KOKOUS! Kokoustilat ja -palvelut Helsingin keskustassa Kampissa Ma-pe lounas klo Lounaslista Lounaskabinetteja pieniin kokouksiin (max 10 henkeä) lounasaikaan ilman tilavuokraa, varaukset puhelimitse. Myös à la carte -tarjoilua kokouksiin toiveitten mukaan Catering Konsultointi tilaisuuksiin häät, valmistujaiset... Koulutus viinikoulu, kokkikoulu... Lisätietoja Chef Rôtisseur Eeva Kuutschin , Kokouskeskus Malminkatu 30, Helsinki Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy:n painopistealueita ovat: työ- ja virkamiesoikeus perhe- ja perintöoikeus sopimusoikeus kiinteistöjen ja asumisen kysymykset yksityishenkilöiden velkajärjestely pk-yritysten yrityssaneeraus muut velkaantumiseen liittyvät oikeudelliset asiat Lisäksi hoidamme edellisiin liittyviä rikosasioita ja yleisjuridiikkaa Toimiston osakkaina ovat pitkän kokemuksen omaavat asianajajat ja varatuomarit Arto Vainio ja Juhani Viilo. Lisäksi toimistossa työskentelevät OTK Johanna Laine ja asianajosihteeri Tuula Viilo. Meille on helppo tulla viihtyisään ympäristöön neuvottelemaan vaikeistakin juridisista ongelmista. Helsingin Töölössä sijaitsevaan toimistoomme on hyvät kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä ja ympäristössä on runsaasti pysäköintipaikkoja. Topeliuksenkatu 7 A, HELSINKI Puh Fax etunimi.sukunimi@asianajotoimistoviilo-vainio.fi Vastaa lumen kutsuun. Ivalo 70 Kuusamo 70 Kittilä 70 Rovaniemi 70 Kuopio 59 Milano 89 Oulu 79 Zürich 99 Hinnat Helsingistä alk./suunta sis. verot ja maksut, kun varaat lennot netistä. Paikkoja rajoitetusti. Voit varata lennot myös matkatoimistosta tai puhelimitse: (1,75 /min/vastattu puhelu + pvm). 12 Merkonomi News 1/2010

13 Eläkkeelläkin on elämää! Tässäkö tämä? Eläkkeelle siirtyminen saattaa olla joillekin hyppy tyhjyyteen, jos on elänyt pelkästään työlleen ja sosiaalinen verkosto rajoittuu työtovereihin. TEKSTI ANNA-MAIJA KUNNAS KUVA KUNNAS Pitkä ja monipuolinen työura takana Harri Kainulainen aloitti työnteon jo pienenä nassikkana. Seitsemän vuotiaana hän jakoi sunnuntaiaamuisin Savon Sanomia ja Uutta Suomea. Kolmentoista vanhana hän aloitti kesätyöt rahoittaakseen koulunkäyntinsä itse. Varsinainen leipätyö alkoi opintojen ohella Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä, tässä tehtävässä vierähti neljä vuotta. Pankkihommat veivät hänet Kajaaniin, Turkuun ja Naantaliin. Kokemusta kertyi harjoittelijan ja toimitusjohtajan hommissa ja niiden välillä. Neljänkympin kriisin johdattamana Kainulainen siirtyi kolmeksi vuodeksi Savonlinnan Oopperajuhlien talousja hallintojohtajaksi. Ooppera vaihtui jatseihin - Porin Jazzeissa vierähti seitsemän vuotta. Pitkän työuran päätteeksi hän toimi Lähivakuutus-yhtiön toimitusjohtajan tehtävissä ja myöhemmin koko Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtajana. - Kaikki työtehtävät ovat olleet hyvin intensiivisiä ja työpäivät venyneet, joten eiköhän tunnit ole tulleet täyteen, toteaa hyväntuulinen Harri Kainulainen. Vakuutusneuvos Harri Kainulainen siirtyi kuusikymppisenä eläkkeelle kolmisen vuotta sitten sopivasti kesän kynnyksellä. Hän ymmärsi valmistautua siirtymiseen hyvissä ajoin. Harrastuksia ja luottamustoimia on useita ja uusia kiinnostuksen kohteita tulee sopivasti lisää. Yhdistystoiminta on hyvä jatke aktiiviselle työuralle Harri Kainulainen on ollut jo puoli vuosisataa SPR-aktiivi, nykyisin Veripalvelun hallituksen puheenjohtaja, SPR:n hallituksen jäsen sekä Helsingin ja Uudenmaanpiirin puheenjohtaja. Näissä tehtävissä luulisi jo eläkepäivien kuluvan rattoisasti, mutta energiaa riittää. - Maanpuolustus on aina ollut lähellä sydäntäni. Nykyisin olen valtioneuvoston määräämänä viidettä vuotta julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puheenjohtaja. MPK:lla on lakisääteisiä tehtäviä. Teen siis paljon niin sanottua kolmannen sektorin vapaaehtoistyötä, kertoo Harri Kainulainen toiminnastaan. Näiden lisäksi hän on mukana yhdistystoiminnassa lukuisilla muillakin sektoreilla. - Maantieteellinen verkostoituminen on tärkeää. Olen elämäni varrella asunut lukuisilla eri paikkakunnilla: Pieksämäki, Turku, Naantali, Kajaani, Savonlinna, Pori ja Helsinki. Juva ja Kuusamo ovat mökkikuntina tutut. Porin Jazzit ja Savonlinnan Oopperajuhlat kuuluvat edelleenkin joka kesäiseen ohjelmaani. Liikunnalliset harrastukset pitävät kropan ja mielen kunnossa Harrastuksia on moneen lähtöön. Kaikissa on kuitenkin yhteisenä nimittäjänä sosiaalinen kanssakäyminen. Metsästys vie miestä milloin mihinkin suuntaan. Golfin parissa mieli rentoutuu ja ehtii hän toimia Joroisten Kartanogolf ry golfseuran hallituksen puheenjohtajanakin siinä pelien lomassa. Keväällä hiihtolomien aikaan ja syksyllä ruskan ollessa parhaimmillaan hän siirtyy Suomen Ladun tunturioppaaksi Kiilopäälle. Porukat opastetaan aamulla tunturiin ja illalla takaisin. Eikä edes polveen vaihdettu tekonivel pysäyttänyt aktiivista miestä. - Elämän laatu parani, ei se rajoita liikkumistani, päinvastoin, nyt on helpompi touhuta mökillä ja harrastaa liikuntaa. Kornetin soitto sen sijaan sujui kuluneellakin polvella, hän naurahtaa. KUVA TUOMAS TUOMI Harri Kainulaisesta huokuu tasapainoinen mieli ja hyvä fyysinen kunto näkyy päällepäin. Positiivinen energia siirtyy väkisinkin kanssaihmisiin. Merkonomi News 1/

14 Seniori! Tarvitsetko opastusta kännykän tai tietokoneen käytössä? Tekniikka kehittyy kovaa vauhtia. Tänään opittu vaatii jo vuoden päästä päivitystä. Nykyajan lapset syntyvät tietoyhteiskuntaan, läppärit ja kännykät ovat yhä nuoremmille kommunikaatiovälineitä, joita ilman ei voi pärjätä. TEKSTI ANNA-MAIJA KUNNAS KUVAT KUNNAS Ikäihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, he eivät välttämättä ole tarvinneet työssään tietokonetta. Kynnys siirtyä tietokoneen käyttäjäksi saattaa tuntua korkealta. Se, jolla on internet-yhteys saa pankkipalvelut edullisemmin, kun taas tiskillä asioiva pientä eläkettä nauttiva joutuu pulittamaan joka tapahtumasta kymmenkertaisen maksun. Oppia ikä kaikki, kuuluu vanha kansanviisaus. Oletpa minkä ikäinen tahansa, milloinkaan ei ole myöhäistä oppia uutta. Aikuisopiskeluun tarvitset vain aimo annoksen avaraa mieltä, motivaatiota, aikaa ja sitkeyttä. Aikuisena sysäys opiskeluun lähtee usein käytännön tarpeesta. ENTER ry - ikäihmisten asialla ENTER ry, tieto- ja viestintätekniikasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys perustettiin vuonna Tällä hetkellä toimintaa on pääasiassa Suur-Helsingin alueella, mutta yhteistyö on tiivistä myös muualla Suomessa toimivien vastaavanlaisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tietotekniikan opetuksen järjestäminen myös maaseudulla on tärkeää. Etäisyydet ovat usein pitkiä ja palvelut sijaitsevat kaukana. Enter ry:n toiminnan päämääränä on edistää ikääntyvien henkilöiden tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia sekä vaikuttaa siihen, että ikääntyvien tarpeet otetaan huomoon koulutuksessa, alan laitteiden ja ohjelmien suunnittelussa sekä palvelujen tarjonnassa. Enter ry tekee aktiivista yhteistyötä kansallisesti LVM:n Arjen tietoyhteiskuntaohjelman, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Viestintäviraston kanssa osallistumalla eri työryhmiin. Toiminnan keskeinen tavoite on estää ikääntyneiden syrjäytyminen auttamalla heitä selviytymään arjen tietoyhteiskunnassa. Enter ry neuvoo käyttämään tietotekniikkaa ja tietoverkkojen palveluita sekä nykyaikaisia kännyköitä. Keskeinen toimintatapa neuvonnassa ja opetuksessa on henkilökohtainen vertaisohjaus. Enter ry:n toiminnanjohtaja Sakari Eränen selvittää yhdistyksen keskeistä toimintaa, joka perustuu vapaaehtoistyöhön. - Olemme jatkuvassa yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan toimijoihin ja viranomaisiin, jotta ikääntyneiden käyttöön saadaan helppokäyttöisiä laitteita, ohjelmia ja palveluita. - Järjestämme ikäihmisille koulutusta joko itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa sekä virikkeellisiä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. - Ylläpidämme vertaistuki- eli tuutoritoimintaa tietokoneiden ja kännyköiden käytössä. Ohjaus tapahtuu ympäri pääkaupunkiseutua. Oppia on tietokoneen käytössä saanut jo 3300 ikäihmisistä vuodessa ja saman verran annettiin kännyköiden käytön opastusta, myös television käyttö on tullut ikäihmisille hankalammaksi digiaikaan siirtymisen jälkeen. - Julkaisemme i k i n ö r t t i tiedotelehteä neljä kertaa vuodessa. - Järjestämme opintokäyntejä alan yrityksiin ja mukavia retkiä, joissa pääpaino on tietotekniikka-asioissa, kuitenkaan unohtamatta mukavaa yhdessäoloa. - Osallistumme merkittäviin kotimaisiin messuihin ja tapahtumiin yksin tai kumppaneidemme kanssa. - Osallistumme kotimaisiin ja EU:n rahoittamiin yhteistyöhankkeisiin joko koordinaattorina tai kumppanina voimavarojen ja taloudellisten resurssien puitteissa. 14 Merkonomi News 1/2010

15 Opetusta vasta-alkajille Opetus lähtee aivan perusasioista. Pelkästään hiiren käytön opetteluun kuluu aikaa. Tärkeintä on häätää pois pelko. Ei ole vaarallista, jos ei heti osaa painaa oikeaa nappia. Jokainen ihminen oppii eri tahtiin, yksilölliset tarpeet kartoitetaan ja otetaan huomioon opetusta suunniteltaessa. Ei kannata hätääntyä, jos ei seuraavana päivänä muista mistä kone käynnistettiin ja mistä löytyy mitäkin. Sähköposti on nopea ja turvallinen tapa tavoittaa lapset ja lapsenlapset. Internetistä löytyy melkein mitä vaan, kirjaston palvelut saattavat olla monelle liian kaukana. Kirjeet syntyvät tietokoneen avulla näppärästi, kun käsialakin alkaa olla jo epäselvää ja kirjoittaminen tuntuu muuten vaivalloiselta. Osoitteetkin saa kätevästi tallennettua koneen muistiin, samoin puhelinnumerot, syntymäajat ja muut tarpeelliset tiedot sukulaisista ja ystävistä. Kännykässä on ikäihmiselle liian pienet numerot, liian pieni näyttö ja liikaa turhia toimintoja. Enter ry on useiden vuosien ajan käynyt keskustelua johtavien kännykänvalmistajien kanssa saadakseen markkinoille edullisen peruskännykän, jossa on otettu huomioon ikäihmisen tarpeet. Tällä hetkellä markkinoilta löytyy jo pari ikäihmisten tarpeisiin kehitettyä kännykkää, hinnat vaan ovat vielä useamman sadan paikkeilla. Enter ry:n osaavat tuutorit ymmärtävät tarpeesi, opettavat ja auttavat sinua käyttämään tietokonetta, sähköpostia, internetiä, puhelinta ja televisiota. SenioriPC helppokäyttöistä tietotekniikkaa Suomalainen SenioriPC on uusi ja ainutlaatuinen palvelukonsepti. Se koostuu helppokäyttöisestä SenioriPC-tietokoneesta ja siihen liittyvästä SenioriPC-tukipalvelusta. Yhdessä nämä mahdollistavat Internet-palveluiden tietoturvallisen ja helpon käytön myös henkilölle, jolla ei ole aikaisempaa tietokoneen käyttökokemusta. Palvelu on aluksi tarjolla pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Palveluverkostoa pyritään laajentamaan mahdollisimman pian. SenioriPC asiakaspalvelu: Puhelin: Palveluajat: arkisin 9-16 SenioriPC jälleenmyynti: Pamelux, Ruoholahdenkatu 8, Helsinki Puhelin: Kangasalan Teletarvike, Ellintie 2, Kangasala Puhelin: SenioriPC lainaus: Helsingin kaupunginkirjaston Lasipalatsin kohtaamispaikka, Mannerheimintie Puhelin: Helsingissä voit tutustua SenioriPC-palveluun Ikäihmisten Tietotekniikkayhdistys Enter ry Lasipalatsin tukipisteessä, osoitteessa Mannerheimintie Tampereella voit tutustua SenioriPC-palveluun ATK Seniorit Mukanetti ry tiloissa osoitteessa Sorinkatu 3A Jos olet kiinnostunut SenioriPC-palvelusta, mutta asut alueella, jossa emme vielä toimi, niin ota silti yhteyttä. Etsitään yhdessä ratkaisu asiaan. Merkonomi News 1/

16 Turun Merkon TEKSTI ANNA-MAIJA KUNNAS KUVAT KUNNAS Yhdistyksen 60-vuotisjuhlat vietettiin tammikuussa Piknikristeilyllä Turusta Maarianhaminaan pirteän talvisessa säässä. Merkonomiyhdistykset ympäri Suomea kokoontuivat juhlistamaan merkkipäivää mukavassa ja rennossa ilmapiirissä. Turun Merkonomit ry:n puheenjohtaja Olof Dahlbom toivotti vieraat tervetulleiksi ja valotti yhdistyksen mielenkiintoista historiaa. Turun Merkonomit ry:n perustamiskokous pidettiin Yhdistys rekisteröitiin aluksi nimellä Turun Kauppaopistonkäyneet F. d. Handelsinstitutselever i Åbo. Yhdistyksen kokouksessa päätettiin sääntömuutoksesta, jossa yhdistyksen nimeksi muutettiin Turun Merkonomit r.y. Åbo Merkonomer r.f. Turun Merkonomit ry:n hallituksen jäsenet Ismo Koivunen ja Pekka Heino kertoivat hauskoja tarinoita ja mukavia muisteloita vuosien varrelta. Ensimmäisessä hallituksessa toimi puheenjohtajana Osmo Osmovaara ja jäseninä Anni Polviander, Rebekka Ahola, A. Koski, P. Jokisalo, V. Laakso ja varajäseninä B. Nestén, T. Kotiranta ja A. Almarsund. Yhdistyksen toiminta lähti vilkkaasti liikkeelle. Ensimmäisessä vuosikokouksessa valittiin seuraava hallitus, Jukka Aaltonen puheenjohtajaksi ja Estelle Hellberg sihteeriksi. Jäseniksi valittiin Allan Almarsund, Timo Kotiranta, Valto Laakso, Kauno Lehto, Bror-Erik Nestén, Osmo Osmovaara ja Bror Wahlroos. Toiminta on ollut monin tavoin hyvin edistyksellistä jo 50- ja 60-luvulla mm. UPR-toiminta käynnistyi. Pekka Saarela viihdytti ja laulatti juhlakansaa. Saarela laulaa turkulaisessa Laulun Ystävät -mieskuorossa ja toimii kuoron puheenjohtajana. Hän soittaa kitaraa ja harrastaa kaikenlaista musiikkia. Hän on toiminut myös avustajana opereteissa Turun Kaupunginteatterissa. 16 Merkonomi News 1/2010

17 omit ry 60-vuotta SMYL-HALLITUS HELSINGIN MERKONOMIT KYMENLAAKSON LIIKETALOUS PORIN SEUDUN MERKONOMIT TAMPEREEN MERKONOMIT PORVOON MERKONOMIT Onnitteluja vastaanottamassa Olof Dahlbom ja Pekka Heino. SMYL:in hallituksen ja Kouvolan Seudun Merkonomit ry:n puheenjohtaja Markku Mikkola onnitteli 60-vuotiaita ja jakoi liiton kultaiset ansiomerkit Turun Merkonomit ry:n hallinnossa pitkään toimineille jäsenille. Yhdistysten puheenjohtajat ja hallitusten jäsenet toivat omat paikalliset terveisensä ja onnittelivat 60-vuotiaita turkulaisia. Ansiomerkkien saajat Hallituksen jäsenet kuvassa vasemmalta Pirkko Dahlin, Olof Dahlbom, Marja Saarela, Timo Suro, Ismo Koivunen, ja Teppo Rautanen. Ansiomerkit myönnettiin myös entisille hallituksen jäsenille, joille merkit luovutetaan yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä: Leeni Hurme, Heikki Lumio, Terttu Moisander-Mäkinen ja Kalevi Pyykkö. Pyykkö on myös yhdistyksen nykyinen tilintarkastaja, Lumio ja Moisander- Mäkinen varatilintarkastajia. Turun Merkonomit ry:n varapuheenjohtaja Pekka Heinolle luovutettiin kultainen ansiomerkki vuosi sitten hänen 60-vuotismerkkipäivänään. Merkonomi News 1/

18 Vieraskynä Päiväkäsky Nro 4. Kirjoittaja on yrittäjä ja toiminut suomalaisen viennin palveluksessa mm. Singaporessa, Pekingissä, Lontoossa, Barcelonassa, Pietarissa ja Tukholmassa. Rakkaat Leijonattaret ja Leijonat Suomemme huomisen rehevä peltovainiosarka tarvitsee innostuneita ja yritysideoihinsa uskovia uusia yrittäjiä kuin vilvoittavaa kevätsadetta odotellessa. Työtä olisi paljon, mutta kylväjiä on vähän. Koen tehtäväkseni navigoida ja koutsata tulevia tai yrittäjyydestä haaveilevia Suomen toivoja ja ennejä. Uskon, että Suomi nousee hiellä, yrittämisellä ja luovuudella uuteen kukoistukseen. Älläs ollos huolissas kevä jo lämmit ja sanas puhket karu jään läp 1. Suomi matkailun ykkösdestinaatioksi. Herrat Fukujama ja Huntington taisivat olla väärässä. Historiamme ei ole vielä loppumassa tai kulttuurisivilisaatiot törmäyskurssilla, vaan olemme siirtymässä vapaa-ajan yhteiskuntaan. Kaikki ovat liikkeellä ja matkailun avulla uusista kulttuureista haetaan oppia. Harva maailmankansalainen on vielä käynyt armahassa Suomessamme. Mutta osaammeko palvella - kaikilla kielillä ja varsinkin hymyn kielellä? Hymy ja hyvä käytös toimii palvelutyössä, kaikkialla. Mutta missä on ensimmäinen Hymy- ja Palveluinstituuttimme? Miksi ei käytännön myyntija palvelutaidot ole oppiaineena kaikissa kouluissamme ja yliopistoissamme? Milloin saamme matkailun tosissaan ottavan matkailuministerin kuten Ranskassa? 2. Suomesta maailman luovin kansakunta vuoteen 2015 mennessä olisikohan tässä riittävän haasteellinen visio ajelehtivalle kansakunnallemme? Millä konkreettisilla mittareilla luovuutta tulisi mitata? Muotoilijoiden, uusien kirjailijoiden, patenttien tai arkkitehtien määrällä? Uusien yritysten lukumäärällä? Mistähän johtuu, että parhaimmat elokuvat on usein filmattu juuri vaikeina lama(sota)vuosina? Ettei vaan luovuus, mielikuvitus ja pieni budjetti korreloisi keskenään? Tuhoaako suuri budjetti luovuuden? luvun elokuvateollisuutemme tulisi nostaa jälleen arvoon ja tehdä vihdoinkin kansainvälinen läpimurto Filmed in Helsiwood, Turkuwood, Tammerwood, Rollywood hhhmmm. Milloinkahan Suomeen tulee ensimmäinen Oscar palkinto? 3. Kaikki Haiti-operaatioon mukaan miettimään uusia tapoja auttaa. Miten vettä voidaan puhdistaa tehokkaammin? Voisiko palamaton teltta pelastaa? Kuinka nopeasti virtuaalisen opetusympäristön saisi pystyyn keskellä ei mitään? Miten näkkileivän saisi kestämään vuosikymmeniä subtrooppisessa ilmastossa? Tehoaakohan männyn- ja kuusenpihka vaikeisiin haavoihin? Jo muinoin hunaja tehosi haavoihin faaraoilla. 4. Opetus ja luovuus lentoon... kirjaimellisesti. Allekirjoittanut aloitti tammikuun talvisotapakkasilla aerodynamiikan ja lentämisen teoriakurssin virtuaalikoulutuksena internetissä. Suvena tämä lento-oppilasjellona mittailee Suomineidon topografeja ilmasta käsin. Virtuaalioppiminen tuo kaikkien ulottuville tulevaisuuden oppilaitoksen ajasta ja paikasta riippumatta. 5. Vapaaehtoistyö ja kaikki työnteko kunniaan. Olemmeko turmelleet arkisen työnteon kunnioittamisen? Paljoks siitä saa palkkaa? Hyvän mielen ja paljon uusia ystäviä ja ehkä tulevaisuuden työpaikan ja oman yrityksen. Toistemme kuormien kantaminen voimistaa kultaomenoita hopeamaljoissa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat. Syvä kuin meri on harkittu puhe. 6. Joille paljon on annettu, paljon vaaditaan. Olin kuuntelemassa erään johtavan yritysvaikuttajan ajatuksia elämästä. Moraalisesti häntä motivoi päämäärä jättää työnjälkensä ja hedelmänsä tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin itse sai alussa. Mikä meitä todella motivoi eteenpäin? Olisiko aika pohtia? Mihin meillä on aina tulenpalava kiire, muka? Vie työtiimisi kylpylän höyrysaunaan miettimään vuoden 2010 uusia, todellisia läpimurtotuotteita ja -palveluita. Toimii! Testattu on ja kieriskelty lumivaipassa, koko luova tiimimme. 7. Logic gets you from A to B. Imagination takes you everywhere (A. Einstein). Miksemme kehittäisi arkipäivän luovuutta, joka päivä. Joskus tuntuu, että lapsikin keksii parempia tapoja ratkaista ongelmia kuin johtoryhmämme kaikkitietävät ja -luulevat jäsenet. Luulo ei ole tiedon väärti. 8. Kirjastomme pitäisi olla luovuutemme ja läheisyytemme lähde. Paikka, johon voi tulla 24/7 tapaamaan kanssakulkijoita ja vaihtamaan ajatuksia, ideoita, kakkureseptejä tai myymään vaikka pieneksijääneet luistimet. Kukahan innovoi tyhjiä rakennuksia ilmaantuu kuin sieniä sateella? Missä ovat pilvenpiirtäjämme, korkeiden rakennusten vientiosaamisemme ja palvelukonseptit? Maailmaa rakennetaan osaamisella ja luovuudella tänään, huomenna, tulevaisuudessa. Toimintaa pienoismallipajoihimme vaikka legopalikoin. 9. Missä kasvavat nykyajan havukka-ahot, todelliset ajattelun johtajat? Persoonalliset ite keksijät? Ite heimolaiset ovat itse-oppineita ja luonnon opettamia muut ovat opetettuja. 10. Yritysideakilpailu: uuden yrityksen luomiseen johtava ideankehittäjä pääsee elokuvaroolin koekuvauksiin. Tutki, kehitä ja toimi. And ACTION Timo P. Kiviaho suomenjellona 18 Merkonomi News 1/2010

19 Aikuiskoulutustuen saamisen ehdot muuttuvat Palkansaajille ja yrittäjille maksettavan aikuiskoulutustuen ehdot muuttuvat. Opintovapaalla tai palkattomalla vapaalla opiskelevan tuen taso määräytyy nyt samoin perustein kuin työttömyyspäiväraha. Tukea voi saada kahdeksan vuoden työhistorian jälkeen korkeintaan 18 kuukautta. Tuen voi käyttää kerran työuran aikana. Palkansaaja voi saada aikuiskoulutustukea myös soviteltuna, jos opiskelu on osa-aikaista ja työstä poissaolosta on sovittu yhdessä työnantajan kanssa. Aikuiskoulutustuesta annettu laki muuttuu 1. toukokuuta Tukea maksetaan uusin ehdoin elokuun alusta lähtien. Aikuiskoulutustukea maksaa Koulutusrahasto. Lainmuutoksella kannustetaan oman osaamisen kehittämiseen työuran aikana ja selkiytetään aikuiskoulutustuen myöntämisen perusteita. Päivitä osaamisesi jäsenetuhintaan. Suomi tarvitsee elinikäisen ohjauksen strategian Elinikäisen oppimisen neuvosto esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö ryhtyvät yhdessä kehittämään elinikäisen oppimisen ohjauspalveluita. Tavoitteena tulee olla uusien toimintatapojen kehittäminen, nykyisten resurssien tehokkaampi käyttö sekä parempi työnja vastuunjako toimijoiden välillä. Palvelut on järjestettävä siten, etteivät kansalaiset putoa eri viranomaisten palveluiden väliin. Samalla on määritettävä riittävä laatutaso ja sopivat mittarit, joilla palveluiden toimivuutta voidaan arvioida. Suomen alueet ovat erilaisia, joten ohjauspalveluiden käytännön toteutus voi vaihdella maan eri osissa. Kansalaisilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet palveluiden käyttämiseen asuinpaikasta riippumatta. Neuvosto pelkää, että valtion tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset ja kuntien talousvaikeudet vaarantavat kansalaisten oikeuden tasa-arvoisiin palveluihin. Elinikäistä oppimista tapahtuu läpi ihmisen elämän työssä ja vapaa-ajalla. Se on aikuiskoulutusta laajempi ilmiö, joten ohjauspalveluiden tarve kattaa koko elämänkaaren ja eri elämäntilanteet. Ohjauspalveluiden on tuettava kansalaisia koulutukseen siirtymisen, osaamisen tunnustamisen ja koulutuksen aikaisen toimeentulon asioissa. Suomesta puuttuu yhtenäinen elinikäisen ohjauksen strategia, josta on sovittu EU:n opetusneuvostossa marraskuussa Samoin Suomesta puuttuu EU:ssa sovittu elinikäisen oppimisen strategia, jossa käsiteltäisiin kokonaisuutena eri hallinnonalojen toimintaa elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Ohjaus on olennainen osa elinikäisen oppimisen palveluita, neuvosto muistuttaa. Elinikäisen oppimisen neuvosto on vuonna 2009 perustettu opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin. Merkonomiyhdistyksen jäsen! Hyödynnä etusi MJK-koulutus Oy:n lyhytkoulutuksissa: saat 20 %:n alennuksen koulutuksen normaalihinnasta. Monipuolisen lyhytkoulutustarjontamme löydät osoitteesta > Tutkinnot ja koulutukset > Lyhytkoulutukset. Muista mainita jäsenyydestä ilmoittautumisen yhteydessä! Nyt ajankohtaista: Suorita taloushallinnon ammattitutkinto työn ohessa Osaamisalana Kirjanpito ja tilinpäätös. Soveltuu mainiosti kirjanpitäjän, taloussihteerin tai vastaavan tehtävissä toimiville. Koulutus alkaa Lisätiedot: Koulutuspäällikkö Maarit Lehti puh , maarit.lehti@mjk.fi MJK-instituutti Iso Roobertinkatu Helsinki Merkonomi News 1/

20 Työsuhdejuristin palsta Työsuhdejuristit Juhani Viilo, Arto Vainio ja Johanna Laine käsittelevät tällä palstalla työtuomioistuimen, korkeimman oikeuden ja työneuvoston ennakkoratkaisuja ja lausuntoja. Juhani Viilo Arto Vainio Johanna Laine Henkilöstön edustajat työpaikalla Useimmille työntekijöille nimikkeet luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu ovat tuttuja. Vähemmän tuttua sen sijaan on, keitä kukakin edustaja edustaa ja missä asioissa. Luottamusmies Käytännössä työntekijöitä edustaa yleensä työehtosopimuslain nojalla työnantajaa velvoittavan työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Luottamusmiesjärjestelmä on osa työehtosopimusjärjestelmää ja se liittyy lähinnä järjestäytyneiden osapuolten välisiin työmarkkinasuhteisiin. Luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä. Luottamusmies on ammattiosastoon järjestäytyneiden työntekijöiden vaaleilla keskuudestaan valitsema luottamushenkilö, joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Luottamusmies on ammattiosaston edustaja ja hänellä on tässä asemassa oikeus toimia työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän olisi järjestäytymättömien taikka toiseen järjestöön kuuluvien luottamusmies. Työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies edustaa lähtökohtaisesti työpaikalla paikalliseen ammattiosastoon kuuluvia työntekijöitä tai ao. työehtosopimukseen sidottuja järjestäytyneitä työntekijöitä työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja muissa työnantajan ja työntekijöiden välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävät liittyvät mm. työnantajan ja työntekijöiden välillä syntyvien erimielisyyksien ja muiden asioiden selvittämiseen ja käsittelyyn, työrauhan ylläpitoon ja sen edistämiseen, erimielisyyksien synnyn ennalta ehkäisemiseen ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Luottamusvaltuutettu Myös järjestäytymättömillä työntekijöillä on mahdollisuus luottamusmiesjärjestelmää vastaavan luottamushenkilöjärjestelmän perustamiseen. Työsopimuslain mukaan sellaisissa työpaikoissa, jonka työntekijöillä ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa valittua luottamusmiestä, voidaan valita luottamusvaltuutettu. Tällä työntekijöiden lakisääteisellä oikeudella on merkitystä mm. tapauksissa, joissa työntekijöillä tai henkilöstöryhmällä ei ole mahdollisuutta valita työnantajaa sitovasti itselleen luottamusmiesedustajaa esimerkiksi sen vuoksi, että jonkun henkilöstöryhmän työehdoista ei ole tehty työehtosopimusta, työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä luottamusmiehestä tai vastaavasta edustajasta tai työntekijät eivät ole valinneet työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä. Luottamusvaltuutettu valitaan henkilöstöryhmittäin. Tällainen henkilöstöryhmä voi olla esimerkiksi työntekijät, toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt, kaikki tiettyyn ammattiliittoon järjestäytyneet tai kaikki ne, jotka voisivat järjestäytyä tiettyyn ammattiliittoon. Myös yrityksen kaikki työntekijät voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutetun valinta ei ole pakollista. Valinta on kuitenkin hyödyllistä (usein pienillä) työaloilla, joilla ei ole neuvottelujärjestelmää, sillä luottamusmiesvaltuutetun valinta lisää mm. sitoutumista työhön ja työrauhaan. Luottamusvaltuutettu edustaa järjestäytymättömiä työntekijöitä ja järjestäytymättömissä työnantajayrityksissä mahdollisesti myös hänet valinneita järjestäytyneitä 20 Merkonomi News 1/2010