FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA
|
|
- Mikko Hyttinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA Elokuu 2018 Helsinki Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoministeriö Ympäristöministeriö
2 ESIPUHE Vesi on elintärkeä osa kestävää kehitystä ja oleellinen resurssi kaikelle ihmisen toiminnalle. Olemme panostaneet Suomessa vuosikymmenten ajan kokonaisvaltaiseen vesivarojen hallintaan ja kestävään veden käyttöön. Innovointikykymme ja teknologisen pääomamme ansiosta pystymme tarjoamaan toimivia vesialan ratkaisuja kumppaneillemme ympäri maailman. Vuonna 2015 neuvoteltu Yhdistyneiden Kansakuntien Kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda 2030) ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goal, SDG) muodostavat yhteisen vision maailmanlaajuiselle kehitykselle. Itsenäisen veteen keskittyvän tavoitteen SDG 6:n pyrkimyksenä on Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. SDG 6 on osoitus vesiturvallisuuteen ja sanitaatioon kohdistuvasta kasvavasta huomiosta maailmanlaajuisessa poliittisessa keskustelussa. Vesi ja sanitaatio ovat myös edellytyksiä miltei kaikkien muiden SDG-tavoitteiden, kuten köyhyyden poistamisen, sukupuolten välisen tasa-arvon, ruokaturvan ja terveyden saavuttamiseksi. Suomi on sitoutunut ponnistelemaan Agenda ohjelman vesitavoitteiden saavuttamiseksi aikataulussa. Tästä syystä aiempi Suomen vesialan kansainvälinen strategia vuodelta 2009 on nyt ajantasaistettu vastaamaan Agenda ohjelman henkeä ja tavoitteita. Strategia keskittyy edelleen veteen liittyviin Suomen kansainvälisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Strategia esittelee käsitteen Finnish Water Way. Suomi on kuuluisa yli sadasta tuhannesta järvestään, joistaan ja pohjavesistään, joista saadaan maailman puhtainta juomavettä. Nämä vedet ovat kuitenkin hyvin herkkiä erilaisille ihmisen toiminnan vaikutuksille. Finnish Water Way on toimintatapa, jossa työskentelemme yhdessä yhteiskuntana ruohonjuuritasolta kansalliselle tasolle kestävän vesivarojen hallinnan puolesta. Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia pitkän aikavälin kapasiteetin vahvistamisen, hyvän hallinnon, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön sekä kansalaisyhteiskunnan aktiivisen osallistumisen kautta. Finnish Water Way tarjoaa korkealuokkaisia ratkaisuja tavoitteenaan saavuttaa vesiturvallinen maailma vuoteen 2030 mennessä. Tämän strategian tarkoituksena on ohjata Suomen vesialan kansainvälisiä tavoitteita ja toimenpiteitä vuoteen 2030 saakka ja samalla edesauttaa SDG 6:n toteutumista kansainvälisen yhteistyön avulla. Helsinki, Jari Leppä Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen Ympäristöministeri Mika Lintilä Elinkeinoministeri Timo Soini Ulkoministeri Anne-Mari Virolainen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Annika Saarikko Perhe- ja peruspalveluministeri FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA 2
3 FINNISH WATER WAY Suomi ja vesi. Vesi on Suomen DNA:ssa. Suomi on yksi maailman vesirikkaimmista maista ja vesistömme ovat elintärkeitä taloudellemme ja hyvinvoinnillemme. Suomessa vesivarojen hallinta toimii erinomaisesti eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja korkeatasoista teknologiaa hyödyntäen. Tarjoamme kohtuuhintaisia ja laadukkaita juomavesi- ja sanitaatiopalveluita koko väestöllemme. Huolehdimme myös luonnosta ja varmistamme tasapainon ihmisen ja ympäristön tarpeiden välillä. Menestys ei ole tullut helposti vaan on pitkäjänteisen työn tulosta. Olemme panostaneet kokonaisvaltaiseen vesivarojen hallintaan, joka on parantanut vedenkäytön tehokkuutta ja tuonut tasapainoa erilaisten vedenkäyttömuotojen välille. Teollisuutemme vesien hallinta ja puhdistusprosessit ovat huippuluokkaa ja hyödyntävät suljettuja ratkaisuja kiertotalousajattelun pohjalta. Vesihuolto- ja sanitaatiojärjestelmämme koostuvat monista osista alkaen pienen kokoluokan osuuskunnista suuriin julkisomisteisiin yhtiöihin. Teemme myös tiivistä yhteistyötä naapurimaidemme kanssa rajavesien hallinnassa ja edistämme tasapuolista rajavesien käyttöä kansainvälisesti. Tulevaisuudessa älykkäät ratkaisut ja digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia käyttää vettä entistä tehokkaammin alueilla, joissa vedestä on pulaa. Tällaiset ratkaisut parantavat esimerkiksi myös asumisen turvallisuutta. Tiedonhallinta ja tekoälyn käyttö avaavat uusia näkökulmia ympäristömme hoitamiseen ja seurantaan. Suomen osaamisen ydin on kykymme kehittää kokonaisvaltaisia teknologisia ratkaisuja ja uutta teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia esimerkiksi veteen liittyvien riskien ja vesivarojen hallinnassa, tulvien hallinnassa, vesihuoltolaitosten nykyaikaistamisessa, vesien pilaantumisen ehkäisyssä sekä vesien ja ravinteiden turvallisessa kierrättämisessä. Olemme sitoutuneet tarjoamaan ratkaisuja maapallomme vesiongelmiin yhteistyössä kumppaneidemme kanssa kokemuksiamme ja osaamistamme hyödyntäen. Strategia. Suomen vesialan kansainvälinen strategia vuodelta 2009 yhdisti onnistuneesti eri ministeriöt ja sidosryhmät tavoittelemaan vesiturvallisuutta. Nyt käsillä oleva päivitetty strategia ohjaa Suomen toimenpiteitä vesialalla vuoteen 2030 saakka. Strategian ytimen muodostavat kolme painopistettä ja niitä läpileikkaavat tavoitteet. Strategiaa täydentää säännöllisin väliajoin päivitettävä toimintasuunnitelma, joka ohjaa strategian toimeenpanoa. Konsepti. Finnish Water Way Finnish Water Way on yhteinen lähestymistapamme kestävään vesivarojen hallintaan. Suomessa on poikkeuksellisen hyvä toimialat ylittävä monitoimijamalli vesivarojen hallintaan ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Esimerkiksi säännöllisesti kokoontuva kansainvälinen eri ministeriöiden välinen vesivirkamiestyöryhmä koordinoi Suomen kansainvälisiä vesiasioihin liittyviä toimia. Lisäksi Suomen vesifoorumi tuo yhteen julkisia ja yksityisiä toimijoita esimerkiksi vesialan viennin edistämiseksi. Finnish Water Way on toimiva alusta uudenlaisten ratkaisujen kehittämiselle kansainvälisesti kumppaneidemme kanssa tavoitteena vesiturvallinen maailma vuoteen 2030 mennessä. Missio. Rakennamme yhdessä vastuullista ja oikeudenmukaista vesiturvallisuutta Mission ilmaisu yhdessä korostaa kumppanuuksien ja yhteistyön merkitystä paitsi eri toimijoiden myös eri sektoreiden kuten veden, terveyden, energian, ruoantuotannon ja metsien välillä. Vastuullisuus tarkoittaa vesivarojen kestävää hallintaa maailmanlaajuisesti. Oikeudenmukainen merkitsee oikeudenmukaista veden käyttöä priorisoiden turvallista juomavettä ja sanitaatiota. Viittaamme sillä myös oikeudenmukaiseen vedenkäyttöön valtioiden sisäisesti ja niiden välillä. Tätä ei ole helppoa saavuttaa ja se edellyttää toimivaa lainsäädäntöä ja hallinnon rakenteita. Vesiturvallisuus tarkoittaa riittävää määrää vettä kehitykselle ja hyvinvoinnille niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Visio. Vesiturvallinen maailma 2030 Strategian visio kuvaa Suomen sitoutumista toimia aktiivisesti veden ja sanitaation kestävän kehityksen tavoitteen (SDG 6) saavuttamiseksi. FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA 3
4 TAVOITTEET Strategian tavoitteet on ryhmitelty kolmen pilarin alle: I Kestävä kehitys ja vesi II Ihminen ja vesi III Rauha ja vesi Jokaisella pilarilla on omat tavoitteensa, jotka myötävaikuttavat eri SDG 6-alatavoitteisiin. Pilareiden tavoitteita täydentävät läpileikkaavat tavoitteet. I Kestävä kehitys ja vesi. Suomi edistää kokonaisvaltaista ja kestävää vesivarojen hallintaa. Tavoitteemme on taata riittävästi hyvälaatuista vettä kaikkiin käyttötarkoituksiin: ihmisille, teollisuuteen, energiaan, ruoan- ja kuiduntuotantoon. Tässä on otettava huomioon myös ympäristöriskejä aiheuttavat aineet kuten ravinteet ja uudet haitta-aineet, mukaan lukien mikromuovit ja lääkeaineiden jäämät. Edistämme ja tarjoamme älykkäitä kiertotalousratkaisuja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin. Suomi pyrkii myös ylläpitämään, suojelemaan ja ennallistamaan vesiekosysteemejä ja ekosysteemipalveluja. Lisäksi tavoitteenamme on kasvattaa yhteiskuntien sopeutumiskykyä ylläpitämällä vesihuollon infrastruktuuria. Näin pyrimme edistämään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofivalmiutta. Kannustamme vesivastuulliseen toimintaan, johon kuuluu veden kestävä käyttö tuotannossa ja yritysten kansainvälisissä arvoketjuissa. II Ihminen ja vesi. Turvallinen ja riittävä juomavesi sekä sanitaatio ovat edellytyksiä ihmisarvoiselle elämälle. Suomi kehittää innovatiivisia ja käytännössä toimiviksi todettuja ratkaisuja turvalliseen, kestävään ja kohtuuhintaiseen MISSIO Rakennamme yhdessä vastuullista ja oikeudenmukaista vesiturvallisuutta. Läpileikkaavat tavoitteet Vesi ihmisoikeutena -ajattelun edistäminen Hyvä hallinto Veden oikeudenmukainen ja kestävä käyttö Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Sukupuolten välinen tasa-arvo Politiikkajohdonmukaisuus Vastuullinen ja oikeusperustainen vesivarojen käyttö Veden, energian ja ruokaturvan kytköksien huomioiminen Vesialan liiketoiminnan ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen SDG:t 1 5, 6a, 6b ja 7 17 FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA 4
5 vesihuoltoon ja sanitaatioon sekä edistää niiden oikeudenmukaista saatavuutta. Panostamme myös kiertotalousratkaisuihin teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien hallinnassa. Lisäksi haluamme tarjota vesihuoltoja sanitaatioratkaisuja myös konflikti- ja katastrofiolosuhteisiin sekä niihin varautumisessa. III Rauha ja vesi. Veden oikeudenmukainen ja kestävä käyttö on keskeistä rauhan ja turvallisuuden säilyttämisessä, ja näin voidaan myös vähentää pakotettua maastamuuttoa. Suomi edistää vesiturvallisuusratkaisuja paikalliselta maailmanlaajuiselle tasolle. Paikallisesti tuemme tasa-arvoista osallistumista, suunnittelua ja vedenkäyttöä. Edistämme rajavesistöyhteistyötä kaikilla tasoilla, esimerkiksi tukemalla kahden- ja monenvälisten järjestelyjen sekä kansainvälisten rajavesisopimusten syntymistä ja kehittämistä. Globaaleilla poliittisilla areenoilla parannamme vesiturvallisuutta esimerkiksi tiedonvaihdolla ja kertomalla veden tärkeästä roolista rauhanvälityksessä. Läpileikkaavat tavoitteet. Yllä esitettyjä tavoitteita täydentävät seuraavat läpileikkaavat tavoitteet, jotka ovat yhteisiä kaikille pilareille: vesi ihmisoikeutena -ajattelun edistäminen, hyvä hallinto, veden oikeudenmukainen ja kestävä käyttö, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, sukupuolten välinen tasa-arvo, vastuullinen ja oikeusperustainen vesivarojen käyttö sekä politiikkajohdonmukaisuus eri sektoreiden välillä. Edistämme myös veden, energian ja ruokaturvan yhteyttä kaikkien pilareiden alla. Lisäksi tavoitteenamme on lisätä mahdollisuuksia vesialan liiketoiminnalle ja kansainväliselle yhteistyölle. I Kestävä kehitys ja vesi 1. Riittävien vesivarojen turvaaminen ja hyvän veden laadun varmistaminen 2. Veteen liittyvien ekosysteemien ja ekosysteemipalveluiden ylläpitäminen, suojeleminen ja ennallistaminen 3. Yhteiskuntien veteen liittyvän sopeutumiskyvyn parantaminen 4. Vesivastuullinen tuotanto ja kulutus SDG:t 6.3, 6.4, 6.5 ja 6.6 II Ihminen ja vesi 1. Turvallinen ja riittävä juomavesi sekä sanitaatio 2. Veden ja sanitaation oikeudenmukainen saatavuus 3. Resurssitehokkaat vesihuolto- ja sanitaatiopalvelut teollisuudelle ja yhdyskunnille 4. Vesihuolto ja sanitaatio konflikti-, katastrofi- ja jälleenrakennusolosuhteissa SDG:t 6.1 ja 6.2 III Rauha ja vesi 1. Veden oikeudenmukainen käyttö paikallisella tasolla 2. Vesi valtioiden sisäisen turvallisuuden ylläpitäjänä 3. Rajavesiyhteistyö konfliktien ehkäisemiseksi 4. Globaali vesiturvallisuus SDG:t 6.4 ja 6.5 FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA 5
6 KEINOT Keinot ovat työkaluja, toimenpiteitä ja toimintatapoja, joilla edellisellä sivulla esitetyt tavoitteet saavutetaan. Konkreettiset toimenpiteet ja niiden vastuutahot on esitetty toimintasuunnitelmassa, jonka toteutumista arvioidaan ja jota päivitetään säännöllisesti. Päivityksen yhteydessä toimintasuunnitelmaa voidaan muuttaa senhetkisen toimintaympäristön tarpeiden mukaisesti ja se määrittää, mitkä alla luetelluista keinoista ovat kulloinkin soveltuvia. I Kestävä kehitys ja vesi. Kokonaisvaltainen vesivarojen hallinta sekä veden, ruoantuotannon, energian ja metsien riippuvuussuhteiden ymmärtäminen ovat perusta riittävän veden saatavuuden turvaamiseksi kaikille käyttömuodoille. Kiertotalous- ja luontopohjaiset ratkaisut ovat keskeisiä keinoja. Yrityksiä, julkista sektoria sekä muita toimijoita kannustetaan vesisvastuusitoumusten kautta kehittämään kestävää vedenkäyttöä ja hallintaa. II Ihminen ja vesi. Riittävän puhtaan juomaveden ja sanitaation takaaminen vaatii sekä teknisiä että pehmeitä ratkaisuja, jotka huomioivat paikalliset olosuhteet. Ennakoivat varotoimenpiteet, tehokas veden käyttö sekä kiertotalousratkaisut ovat keskeisiä keinoja. Innovatiivisten ratkaisujen sekä digitaalisen tekniikan hyödyntäminen auttavat tavoitteiden saavuttamisessa myös konflikti-, katastrofi- tai jälleenrakennustilanteissa. MISSIO Rakennamme yhdessä vastuullista ja oikeudenmukaista vesiturvallisuutta. Yhteiset keinot strategian toteuttamiseen Julkisen, yksityisen ja kansalaisyhteiskunnan monitoimijayhteistyön vahvistaminen ja mahdollistaminen Vesialan innovaatioiden ja ratkaisujen kehittäminen, tuotteistaminen ja kokoaminen kansainvälisille markkinoille Kansainvälisiin sopimuksiin ja prosesseihin vaikuttaminen ja niiden edistäminen Lainsäädännön ja instituutioiden kehittäminen ja kapasiteetin vahvistaminen Vesialan asiantuntijoiden kansainvälisen kouluttautumisen ja työskentelyn mahdollistaminen Monitieteisen tutkimusyhteistyön tukeminen Tietopohjainen ja ennakoiva päätöksenteko Rahoitus- ja hankintamekanismien kehittäminen FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA 6
7 III Rauha ja vesi. Yhteisöjen kapasiteetin vahvistaminen sekä rajavesiyhteistyö helpottavat veden käyttöön kohdistuvia ja veteen liittyviä jännitteitä. Institutionaaliset järjestelyt, kuten kansainväliset rajavesisopimukset, yhdistettynä konkreettisiin toimiin, kuten vesistön säännöstelyyn ja veden laadun tarkkailuun, ovat hyviä keinoja rajavesien hallintaan ja luottamuksen lisäämiseen. Yhteiskuntien kapasiteetin kehittäminen ja tekniset ratkaisut suojelevat veteen liittyviltä ulkoisilta uhilta, kuten terroriteoilta. Vesidiplomatian edistäminen esimerkiksi moniraiteisessa rauhanvälityksessä estää uusia konflikteja. Maailmanlaajuisella tasolla tarvitsemme koordinaatiota sekä yhteisiä toimenpiteitä vesiturvallisuuden edistämiseksi. Yhteiset keinot strategian toteuttamiseksi. Yhteiset keinot tukevat kaikkien strategian tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi politiikkadialogit, innovatiiviset rahoitusmekanismit, kapasiteetin vahvistaminen sekä monitieteellinen tutkimusyhteistyö sekä yhteiset kehityshankkeet eri toimijoiden kanssa edesauttavat kaikkia tavoitteitamme. Erityisesti on muistettava, että yksityisen sektorin, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi. Avoimet globaalimarkkinat luovat mahdollisuuksia innovatiiviselle yhteistyölle, josta syntyy uutta teknologiaa, palveluja ja digitaalisia ratkaisuja. I Kestävä kehitys ja vesi 1. Luontopohjaiset ratkaisut 2. Kiertotalousratkaisut 3. Vesivarojen käytön kestävyyden parantaminen 4. Riskienhallinta ja ehkäisy 5. Alueiden käytön suunnittelu 6. Vesivastuusitoumukset ja -kumppanuudet II Ihminen ja vesi 1. Vesihuollon riskienhallinta ja ennakoivat toimet 2. Tietoisuuden lisääminen vesitehokkuudesta 3. Infrastruktuurin suunnittelu, kehittäminen ja hallinta 4. Turvalliset kiertotalousratkaisut vesihuollossa 5. Kiertotalous- ja suljetut ratkaisut teollisuudessa 6. Luontopohjaiset ratkaisut jäte- ja hulevesien käsittelyssä 7. Vedettömät sanitaatioratkaisut 8. Ratkaisut konflikti- ja katastrofiolosuhteissa ja jälleenrakentamisessa III Rauha ja vesi 1. Kokonaisvaltaisen vesivarojen hallinnan edistäminen kaikilla tasoilla 2. Veteen liittyvien hybridiuhkien torjunta ja teknologiset ratkaisut turvallisuuden takaamiseksi 3. Rajavesisopimusten edistäminen kaikilla tasoilla 4. Ennakoiva vesidiplomatia moniraiteisessa rauhanvälityksessä 5. Globaalin vesiturvallisuuden koordinaation ja hallinnan kehittäminen FINNISH WATER WAY SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA 7
8
Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö
Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö Planetaariset rajat ja yhteiskunnallinen perusta luovat turvallisen ja oikeudenmukaisen
Tornionjokilaakson kuntaseminaari
Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan
Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan Suvi Sojamo Aalto-yliopisto KPT-Keke -toimikunnan yhteisistunto 24.11.2017 Mikä Vesivastuusitoumus? Haaste ja kehys yrityksille
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
Globaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.
Globaalit vesihaasteet ja Suomi Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.2018 Sitra Miltä näyttävät globaalit vesihaasteet? Miltä näyttävät
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Espoon kaupunki
Elina Wanne, kestävän kehityksen suunnittelija YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Espoon kaupunki Lions Piirifoorumi 26.2.2019 Euroopan kestävin kaupunki, Espoo. Nyt ja tulevaisuudessa. Espoon visio
Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015
Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen
OECD:n hallintoministerikokous Helsinki
OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
R U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
VRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä
MAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA
MAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA TkT Jarmo HUKKA, dosentti (vesialan tulevaisuudentutkimus) Vesihuoltopalvelujen tutkimusryhmä CADWES Rakennustekniikka/Rakentamistuotanto- ja talous (TTY)
Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO oppituolin haltija, Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY) " Suomalaisen vesihuollon tulevaisuuden haasteet
Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO oppituolin haltija, Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY) " Suomalaisen vesihuollon tulevaisuuden haasteet LAUREA [Seminaari: Energian ja ravinteiden kierrätyksen uudet
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012
Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.
Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.2017 Leena Maidell Kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016 Valtuustokauden strateginen ohjelma
Vastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti Saara Lilja-Rothsten/ MMM HSY:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 llmastonmuutokseen
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari
Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus
Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira
Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio
Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
PRH:n strategia vuosille
PRH:n strategia vuosille 2018-2022 Asiakaskeskeisyys on työmme lähtökohta. Yhteistyössä rakennetut palveluketjut tarjoavat asiakkaalle sujuvan reitin asioiden hoitamiseen. Asiointi palveluissamme on helppoa,
KILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?
KILPA2020 Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys? Sidosryhmäseminaari 27.8.2019 Merja Saarinen, erikoistutkija
Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 1 (5) 242 Valtuutettu Jenni Pajusen aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä HEL 2018-001302 T 00 00 03 Päätös katsoi valtuutettu Jenni
Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.
Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä
TIEDOSTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
TIEDOSTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA 23.8.2019 1 jotta me kaikki voisimme hyvin MISSIO Edistämme väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, ehkäisemme sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä kehitämme
Science with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2018 1 (5) 577 V 26.9.2018, Valtuutettu Jenni Pajusen aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä HEL 2018-001302 T 00 00 03 Esitys esitti
Perustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teemaaihioiden yhteiskehittäminen 2.6.2017 Saara Lilja-Rothsten 2.6.2017 1 Kansallisen
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
Rohkeasti aikaansa edellä
Älykkään teknologian llmastonmuutos ja luonnonvarojen Ääripäiden korostuminen Jyväskylä on ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki 1. Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia
Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja
Merilogistiikka 27.2.2019 Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikan prioriteetit Suomen meripolitiikan linjauksissa Tehokas, älykäs, turvallinen ja puhdas logistinen järjestelmä
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
Valoisamman tulevaisuuden tekijät
Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
vesitalousstrategia Maa- ja metsätalousministeriö
vesitalousstrategia 2011-2020 Maa- ja metsätalousministeriö Kuva: Anne Petäjä-Ronkainen. Kannen Kuva: kuva: MMM:n kuva-arkisto. Vesitalous - puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia Tämä strategia
Digitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi
Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 2/3: Kilpailuetua tavoitteellisuudella 4. Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 1/3: Kestävästi tehokkuutta Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa
Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen
Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.
Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa