Vuodet vierivät! MTK-Uusimaan tiedotuslehti M-Suomen Posti Oyj

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuodet vierivät! MTK-Uusimaan tiedotuslehti 1 2007. M-Suomen Posti Oyj"

Transkriptio

1 M-Suomen Posti Oyj MTK-Uusimaan tiedotuslehti Vuodet vierivät! Viime vuosisadan alussa tuottajat ja kuluttajat kohtasivat toreilla ja markkinahinta määräytyi yksinomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viljelijät eivät olleet vielä järjestäytyneitä ja keskinäinen kilpailu oli ankaraa. Syksyllä valmistuva liiton historiikki kertoo menneiden vuosikymmenien kulun; miten maatalousväestön yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta lähdettiin Uudellamaalla nostamaan. Historiikki julkistetaan liiton 90-vuotisjuhlassa lokakuun 27.päivä Espoon kulttuuritalolla. s Uudenmaan naiset haluavat vahvemmin mukaan järjestötyöhön. Vaikuttajanaisten Tallinan reissulla ryhmätöissä pohdittiin maaseudun mahdollisuuksia s. 7 Ympäristöministeriön tahdosta maakuntakaavoihin on nyt tulossa laajoille yhtenäisille metsäalueille oma merkintä mutta mitä se tarkoittaa. s. 3

2 2 Maajussin tuntipalkka MTT taloustutkimus toi viikko sitten julkisuuteen ennusteen maatilojen kannattavuudesta vuonna Tuoreet kannattavuusmittarit kertovat ankeaa kieltään; maatilojen kannattavuus heikkeni viime vuonna kaikissa tuotantosuunnissa ja kaikilla tukialueilla. Kustannusten kasvu peittosi myyntitulot ja tuet. Kun tulosta vähennetään oman pääoman korkovaatimus, jäljelle jää kahden euron työtuntiansio. Luvut eivät yllätä meitä viljelijöitä, sillä itse kukin on huomannut lompakossaan mitä energiahintojen huima kasvu on saanut aikaan joko suoraan tai sitten välillisesti. Muiden kansalaisten silmissä tuntipalkkauutisointi tuntui epäuskottavalta. Selailin Taloussanomien nettisivujen keskustelupalstaa, jonne maajussien palkasta tuli hetkessä kymmenittäin kommentteja kuten esimerkiksi; miksi veronmaksajien pitää tukea kannattamatonta toimintaa viljelijät menkööt muualle töihin suomalaisen ruoan puhtaus on MTK:n propagandaa maaseutu ei voi tuoda mutta maukkaita ja halpoja elintarvikkeita kylläkin viljelijöillä on turhaa koneistusta, koneilla pitää olla käyttöä ympäri vuoden MTK vääristelee jatkuvasti totuutta omien tavoitteiden mukaiseksi Tätä rataa keskustelu lainehti mutta joukossa oli toki järkeviäkin kommentteja niin city- kuin maaseututaustaisilta. Taloussanomien äärimmäisen niukka uutisointi "maajussi tienaa kaksi euroa.." oli jälleen kerran malliesimerkki siitä, mitä liian suppea tiedottaminen saa aikaiseksi. Jos uutisoinnilla olisi ollut kytkös tilatasolle, niin kenties oikea viesti olisi mennyt perille.. Toisaalta keskustelu näytti, että pinnan alla kytee edelleen. Kaikki eivät todellakaan ole yhdessä rintamassa puolustamassa kotimaista ruoantuotantoa. Jaakko Holsti Maatalouden heikot kannattavuusluvut osoittavat, että 90- vuotiaalla tuottajajärjestöllä ei ole varaa lepäillä laakereilla juhlavuotenakaan. Arkiset ovat haasteet. Maatalouden kannattavuuden edellytyksiä on saatava parannettua. Kotimainen elintarviketuotanto ei ole mahdollista ellei maataloustuotanto ole kannattavaa. Viljelijäväestölle on turvattava oikeudenmukainen tulotaso muihin väestöryhmiin verrattuna. Tämä edellyttää toimivampia markkinoita, joilla tuotteiden hintataso heijastaa laatua ja tuotantokustannuksia. Töitä siis järjestöllä riittää. Jo tässä vaiheessa haluan toivottaa kaikki tervetulleeksi liittomme 90-vuotisjuhlaan, joka pidetään Espoon kulttuurikeskuksessa. Tuolloin julkistetaan liiton historiikki, josta tässä lehdessä jo esimakua. MTK-Uusimaa Simonkatu 6A Helsinki puh fax toim.joht. agr. Jaakko Holsti järjestöagrol. agrol. Martti Mäkelä toim.siht. yo.merkon. Tuula Kerko-Ervasto projektipäällikkö agrol. Christer Gustafsson lähiliittojen yhteinen nuorten asiamies mmyo Mari Osmala MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus Päätoimittaja Jaakko Holsti Julkaisija Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto Lehden kuvissa/ kuvituksessa toimistoa avusti Pentti Urhonen Lehden toteutus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2007 EU-tukikoulutukset Uudellamaalla - Kehittyvä maatilahanke kevät 2007 EU-tukikoulutukset (kotieläimet) Mäntsälä, kunnantalon valtuustosali Vihti, Nummela, ammattioppilaitoksen auditorio EU-avustajien tukikoulutus Hyvinkää, Uudenmaan maaseutuopisto EU-tukikoulutukset Orimattila, Jymylinna (Velma-hanke järjestää) Lohja, Lukion auditorio Vihti, Nummela ammattioppilaitoksen auditorio Hyvinkää, Uudenmaan maaseutuopisto Porvoo, Ammattiopisto, Perämiehentie Mäntsälä, kunnantalon valtuustosali Lapinjärvi, Kimonkylän ns.talo Nurmijärvi kunnantalon valtuustosali Lisätietoa koulutuksesta MTK-Uusimaa puh tai

3 3 Metsäalueet vaihemaakuntakaavassa - haastetta suunnittelijalle, osalliselle ja päättäjälle Metsätalousmaa on aina ollut Uudenmaan voimavara. Sen osuus maakunnan maapinta-alasta on runsaat 60 %. Metsillä on huomattava taloudellinen ja myös yhdyskuntarakenteellinen merkitys. Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen koko maakuntaa koskevan maakuntakaavan 2004 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa Päätöksellään ministeriö kumosi liiton esityksen mukaisesti kaikki maakunnassa voimassa olleet seutukaavat. Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaavoitusta Maakuntakaavan valmistelun yhteydessä käynnistettiin selvitystyö ns. laajoista yhtenäisistä metsäalueista, joista vakiintui käyttöön lyhenne lym. Tarve asian esille ottamiseen tuli ensisijaisesti valtioneuvoston hyväksymistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Niissä esitettyjen monien tavoitteiden joukosta nousi erityisen tärkeäksi vaatimus olla pirstomatta muulla maankäytöllä ilman erityisiä perusteita hyviä ja laajoja metsätalousalueita. Tavoitteista todetaan myös, että alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Selvityksessä maakunnan ekologisesta verkostosta rajattiin ensimmäisen kerran maakunnan laajat yhtenäiset metsäalueet. Maakuntahallitus päätti kuitenkin siirtää niiden kaavallisen käsittelyn vaihemaakuntakaavan yhteyteen. Tärkein syy oli selvitysten osittainen keskeneräisyys ja erityisesti se, ettei yhteensovittamista muiden maankäyttömuotojen kanssa oltu ehditty riittävästi tehdä. Vaihemaakuntakaavan valmistelu aloitettiin vuonna Käsiteltäviksi aihealueiksi otettiin useita ympäristön kannalta haasteellisia ja keskenäänkin ristiriitaisia alueidenkäyttökysymyksiä. Monen muun selvityksen rinnalla käynnistettiin ekologisen verkoston ja laajojen yhtenäisten metsäalueiden tarkistustyö. MLY-merkinnän alle ha Kaavaluonnoksessa päädyttiin aluevarausmerkintään aiemmin harkinnassa olleen ominaisuusmerkinnän sijaan. Merkintänä on maa- ja metsätalousvaltainen alue (MLY), joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä. Merkinnällä korostetaan metsätalouden merkitystä ja toimintaedellytyksiä sekä kaavoittajan tavoitetta säilyttää tavanomainen metsätalous alueiden pääasiallisena käyttömuotona. MLY-alueet eivät siten ole suojelualueita eivätkä virkistysalueita, vaan nämä on jo osoitettu ministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa. Aluevarausmerkinnän on katsottu olevan kaavan tulkinnan ja viranomaisohjauksen kannalta selkeämpi. MLY-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on hehtaaria. Suunnittelumääräyksenä todetaan, että MLY-alueet on rajattu siten, että ne täyttävät kaikki kolme kriteeriä; laajuus, yhtenäisyys ja ekologinen merkittävyys. Siksi kaavaluonnoksessa on alueita vähemmän kuin aikaisemmissa selvityksissä on esitetty. Oheisella kartalla on kaavaluonnoksen MLY-alueet ja selvityksessä aiemmin rajatut laajat yhtenäiset metsäalueet. alueen suunnittelussa tulee turvata metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset ja että alueen säilyminen yhtenäisenä tulee turvata välttämällä alueen pirstomista muulla maankäytöllä siten, että syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaisia, pysyviä liikkumisesteitä tai muuta merkittävää pitkäkestoista haittaa. Kaavaluonnoksessa ei esitetä MLY-alueille erillisiä rakentamismääräyksiä tai suojelumääräyksiä eikä alueita koske rakentamisrajoitus. Alueiden metsien hoito ja käyttö perustuu metsälain säädöksiin. Alueita voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi maanviljelyyn, haja-asutusluonteiseen rakentamiseen, loma-asutukseen, muihin maaseutuelinkeinojen käyttötarpeisiin ja pienimuotoiseen maa-ainesten ottamiseen. Tuottajaliiton lausunto helmikuun lopulla Luonnosvaihe on kaavaprosessissa erityisen tärkeä. Moni kysymys on huolellisesta valmistelusta ja harkinnasta huolimatta edelleen avoin. Tärkeää on muistaa, ettei maakuntahallitus ole hyväksynyt luonnoksen sisältöä vaan ainoastaan päättänyt asettaa kaavaluonnoksen aineisto julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Mielipiteiden jättöaika päättyi tammikuussa ja lausuntoaikaa on helmikuun lopulle esim. tuottajaliiton osalta. Luonnoksen kautta kaavaratkaisu tuodaan ensimmäistä kertaa yleiseen keskusteluun. Mielipiteet ja lausunnot ovat tärkeä vaihe kaavaprosessissa. Myös maakuntahallitus- ja valtuusto haluavat tietää osallisten näkemykset ennen kaavan sisältöä koskevia päätöksiä. Koko kaavaluonnoksen valmistelua on helpottanut eri sidosryhmien halu avoimeen vuoropuheluun valmistelijoiden kanssa. Metsäalueita miettimään perustettiin jo selvitystyötä käynnistettäessä työryhmä, johon kutsuttiin metsänomistajien, maataloustuottajien, metsäkeskusten, ympäristöhallinnon ja ympäristöjärjestöjen edustajia. Maataloustuottajien, metsänomistajien ja metsäkeskusten edustajat ovat avoimesti tuoneet esille tahojensa näkemyksiä. Yhteistyössä sidosryhmät ovat pyrkineet löytämään mahdollisimman toimivaa ja hyväksyttävää kaavamerkintää. Keskustelu ja yhteistyö jatkuu mielipiteiden ja lausuntojen tuomin uusin eväin ja ajatuksin. Palautteen pohjalta luonnoksesta laaditaan kaavaehdotus, joka tullee nähtäville kuluvan vuoden lopulla. Kulloinenkin kaava-aineisto on nähtävillä ja työn etenemistä voi seurata liiton kotisivuilla Toivomme osallisten olevan yhteydessä valmistelijoihin myös nähtävillä olojen välillä. Kaavoitus on yhteistyötä ja osallistumista. Riitta Murto-Laitinen, Lasse Rekola Uudenmaan liitto

4 4 Maaseutunuorten kuulumisia Maaseutunuorille on ollut tarjolla Uusimaa-Häme- Kymenlaakso akselilla monenmoista kuluneen vuoden aikana. On lasketeltu, käyty risteilyllä sukupolvenvaihdoksen tehneiden kanssa, tutustuttu Unkarin maatalouteen ja järjestökouluttauduttu. Uusia nuoria on tullut mukaan ja on ollut ilo huomata kuinka nuoret ovat tutustuneet toisiinsa yli liittorajojen. Menneen vuoden nuorten tapahtumat alkoivat helmikuussa karting-kilpailulla Helsingin Myllypurossa. Kilpailun nopein nainen ja mies pääsivät edustustehtäviin kesällä Farmarin yhteydessä ajettavaan Vuoden nopein maaseutunuori- kilpailuun Kalpalinnassa vietettiin maaliskuussa kaikille jäsenille avointa laskettelupäivää. Jäsenkorttia näyttämällä saivat päiväliput ilmaiseksi koko perheelle. Sää oli aurinkoinen ja rinteessä oli mukava nähdä niin tuttuja kuin uusiakin kasvoja. Vuoden nopein maaseutunuori voitto kotiin Uudellemaalle Keväällä tutustuimme Eduskuntaan. Pekka Pesonen isännöi meitä ja kertoi maaseutupolitiikan ajankohtaisuuksista. Eerikki Viljanen toimi eduskunnassa oppaanamme ja kierrätti meitä katselemassa taloa ja pääsimme kuuntelemaan kyselytuntiakin. Eduskunnasta jatkoimme Valiolle nauttimaan herkkuja ja kuuntelemaan katsausta tämän hetken maidontuotannon tilanteesta. Farmari maatalousnäyttelyn yhteydessä järjestettävässä karting-kilpailussa Uusimaa selviytyi voittoon. Kilpailun jälkeen lähdimme Lapuan Hirvijärvellä sijaitsevaan mökkikylään yhteiseen illanviettoon muiden maaseutunuorten kanssa. 60 spv-kaupan tehnyttä piknik-risteilyllä Syksy oli vilkasta aikaa maaseutunuorten toiminnan osalta. Syyskuun viimeisenä Spv-kaupan tehneet luennoilla. viikonloppuna järjestettiin sukupolvenvaihdoksen vuosina tehneille Piknik-risteily M/S Rosellalla. Risteily oli houkutellut paikalle hieman alle 60 sukupolvenvaihdoksen tehnyttä. Risteily aloitettiin notkuvista herkkupöydistä joista nautiskelujen jälkeen siirryimme kokoustiloihin kohottamaan tervetuliaismaljat. Järjestettyä ohjelmaa oli muutaman tunnin verran. Risteilijät saivat kuulla nuorten toiminnasta, tämän hetken maatalouspolitiikan päivän polttavista aiheista ja Mela-turvasta. Kalvosulkeisten jälkeen kaikille jäi vapaata aikaa ostoksien tekoon ja rentoutumiseen. Oli hieno nähdä kuinka yhteinen elämäntilanne sai nuoret tutustumaan toisiinsa. Ohjelman päätyttyä nuoret löytyivätkin suurimmalta osin vaihtamassa ajatuksiaan laivan yökerhossa. Risteily oli kaikin puolin onnistunut ja mukava tapahtuma, kiitos kaikille mukana olleille. Risteilyllä olivat mukana myös Jarkko Hietanen ja Laura Soupas Hyvinkäältä. Jarkko ja Laura viljelevät Kytäjällä mansikkaa, hernettä, ohraa ja rypsiä. Jarkko on valmistunut Agronomiksi vuonna 2004 ja Lauralla oli syksyllä tulossa tohtorin väitöstilaisuus elintarvike-kemiasta. Jarkolla oli kokemusta maaseutunuorten toiminnasta aikaisemmin, mutta Lauralle nuorten toiminta oli uusi asia. Hänestä oli mukava nähdä kuinka paljon on samassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Nuoripari piti tilaisuutta loistavana virkistysmahdollisuutena arjen lomaan. Laura ja Jarkko antoivat vinkkeinä muille sukupolvenvaihdosta suunniteleville, että kannattaa miettiä vahvat näkemykset omasta toimintasuunnasta jotta ei pääsisi lannistumaan muiden mielipiteistä. Laura piti viljelijän ammattia hyvänä vaihtoehtona. Farmiliiga - järjestöpäivä maatalousoppilaitoksissa Syksyllä kävimme Holstin Jaakon kanssa kertomassa järjestöstä ja nuorten toiminnasta Hyvinkään maaseutuopistolla ja Mäntsälän ammattiopistolla. Valtra oli mukana tapahtumassa ja järjestö asioiden jälkeen pidimme leikkimielisen tietokilpailun ja traktorilla taitoajon yhdistelmän oppilaille. Traktorin ajo-osuudessa nähtiin hurjia suorituksia. Tämä ns. farmiliiga tempauksemme sai niin opiskelijoilta kuin koulujen opettajiltakin myönteisen palautteen. Toimme vierailulla varmaankin mukavaa vaihtelua normaaliin koulupäivään. Maatalouspolitiikkaa ja curlingia Syysparlamenttiin Uudenmaan nuoret osallistuivat harvinaisen suurella joukolla. Lokakuussa nuoret kävivät viikon reissulla Unkarissa, josta oma juttu ohessa. Marraskuun viimeisenä viikonloppuna oli PEKU1 Hyvinkään Rantasipissä. Pekussa oli lähes 30 osallistunutta Uudeltamaalta, Hämeestä ja Kymenlaaksosta. Lauantaina kouluttauduimme järjestöasioiden merkeissä ja iltapäivällä lähdimme kokeilemaan Curlingia. Curling sai suuren suosion nuorilta ja liikunta kevennystä toivottiin muiden vastaavien tapahtumien lomaan. Curlingin ja saunomisen jälkeen nautimme hotellin jouluruuista, jonka jälkeen siirryimme Hyvinkään yöelämään. Siellä viihdyttiinkin pikkutunneille ja seuraavan aamun koulutuksessa näkyi hieman väsähtäneitä kasvoja. Alkaneena vuonna olemme ehtineet käydä nuorten risteilyllä. Risteilyllä oltiin tänä vuonna 260 maaseutunuoren voimin. Risteilyn teemana oli maaseutuyrittäjyys ja saimmekin kuulla mielenkiintoisia luentoja eri alojen maaseutuyrittäjiltä. Lauantaipäivänä oli mahdollisuus käydä Tukholmassa ostoksilla tai katselemassa kaupungin nähtävyyksiä. Lauantaiksi olimme saaneet vieraita Ruotsista. Kaksi nuorta naista kertoivat meille maaseutuyrittäjyydestä Ruotsissa. Illat tietysti sujuivat perinteiseen tapaan jutustellessa muiden nuorten kanssa ja yökerhon ja diskon tanssilattia oli pullollaan maaseutunuoria. Mari Osmala MTK-Uusimaa Järjestöoppia curling-radalla. Tulevaa nuorten toimintaa Uudenmaan maaseutuopiston nuoret odottavat Valtra-ajorata osuuttaan Farmi-liiga päivillä on nuorten lumileiri-järjestökurssi (PEKU2) Jämsässä. Himoksen ladut ja rinteet kutsuvat. Illalla on mahdollisuus päästä Apulannan keikalle Himoareenalle teemme retken Valtran tehtaalle Suolahteen (ilmoittautumiset Marille!) kesälle aiomme tutustua Kemiran koetilaan Kotkaniemessä ja MTT- Vakolaan. keväälle 2008 on nuorten toivomuksesta suunnitteilla Brasilian matka syksyn ohjelma on vielä auki joten ehdotuksia otetaan vastaan

5 5 Perheen voimin tienhoidossa Helena ja Tapio Holm Askolan Vahijärvellä tuottavat viljaa noin 130 hehtaarin alalla. Viljatilan toimien ohella isäntäväki urakoi kolmen traktorin voimin puhtaanapidossa ja tienhoidossa. 23-vuotias poika Tomi on saamassa päätökseen maaseutuyrittäjän perustutkinnon opintojaan Mäntsälässä ja tekee siinä ohella myös traktorityökeikkaa. Emäntä ja isäntä Holm lähdössä keikalle. Nuori isäntä Tomi on mennyt täksi päiväksi Valtrallaan maansiirtotöihin. Talovahti Turbo seuraa isäntien lähtöä vähän harmistuneena. Tapio aloitti lumitöiden urakoinnin jo noin 30 vuotta sitten. Kalusto ja alueet ovat kehittyneet niistä ajoista kovasti. Keskimäärin vähälumisella Itä-Uudenmaan alueella linko on jätetty hitautensa vuoksi reservikoneeksi. Holmin traktoreiden perätyökoneina lumen ja jään torjunnassa ovat kotimaiset, kääntyväsiipiset Hese -monitoimilevyt. jokaisen kolmen Valtran keulalla on etukuormain varustettuna tilanteen mukaan joko alueauralla, lumikauhalla tai hiekoittimella. Holmit urakoivat yksityisteiden ohella Tieliikelaitoksen väyliä 40 km säteellä kotoaan sekä yritysten piha-alueita. Kunnollisen lumipyryn jälkeen keikkakierros kestää yleensä noin 50 konetyötuntia, sakeimman hässäkän sattuessa jopa 65 tuntia. Sesonkiapuna Holmeilla on hyvässä yhteistyössä oman kolmen traktorin lisäksi kaksi aliurakoitsijaa omalla kalustollaan. Kesäkaudella Holmit pitävät yllä sorateiden kuntoa Hesellä lanaamalla tai höyläämällä, miten vain haluamme sen ilmaista. Hoidettavia kilometrejä oli viime kaudella noin 80. Lanaamaan ei voi mennä milloin vain, vaan sopivan kostealla kelillä. Tänä talvena soratien kesähionta päättyi vasta tammikuun kymmenes päivä, silloinkin kunnolliset 35 km! Erilaiset maansiirtourakoinnin tehtävät työllistävät myös viljatilan isäntäväkeä oikeastaan ympäri vuoden. Tätä urakointia he tekevät maarakennusliikkeen aliurakoitsijana. - Tielaitoksen suunnalta olemme saaneet hyvin oppia ja neuvontaa. Heikki "Hese" Mattila on antanut aina tarvittaessa myös sopivia neuvoja, kertoo Tapio Holm sen suurempia puhelematta. Tyytyväisiä omaan kalustoon Holmit ovat löytäneet tienhoidon ja puhtaanapidon tehtäviin ilmeisen mieleistä kalustoa. Humppilalaisen Maviteknikin valmistama Hese tuli taloon vasta syksyllä 2005 ja heti kaksin kappalein, 4,2 ja 4,8 m leveät mallit. Kolmas 3,6 m Hese hankittiin viime syksynä. - Maviteknik on toteuttanut hyvän auran, todella urakointikaluksi tehty. Se on riittävän vahvaa tekoa, traktori pettää ennen kuin se. Tällä on monikäyttöisenä työvälineenä ympärivuotista urakointikäyttöä, yksityiskohtiin on todella suunnittelussa ja valmistuksessa paneuduttu, kehuu Tapio työvälineitään. Väliterän, mm. polanteen poistoon sopiva, asentaminen on vaivatonta ja tappiterien huolto on myös helppoa. Tielanauksessa Hese menee myös maan sisään, muut merkit menevät vain maahan, kuvailee Tapio edelleen tievarustuksiaan. Helena täydentää, että kääntyvien teräsiipiensä ja kahteen suuntaan ajettavuutensa ansiosta Hesellä pääsee lähelle rakennusten seiniä ja ovia, sekä tieliittymissä puhdistukset käyvät nopeasti. Holmit ovat vuosien varrella kokeilleet lähinnä kaikkia traktorikiinnitteisiä levyjä, ja vasta nyt on löytynyt mieleinen työväline. Hesellä ehtii enemmän, he sanovat. Vetokalustona heillä on kolme Valtraa (N 121, 8450 ja 6850), josta on kokemusta vuodesta Kaikissa on etukuormain ja varusteena talvella useimmiten 1,1 kuution hiekoitin. Tapion nimikkohevosessa N:ssä on keulalla yleisesti myös 3,2 metrinen alueaura. Hän kehuu, että yhteistyö traktorimerkin kanssa on sujunut hyvin. Vuodessa kolmen traktorin mittariin kertyy yhteensä noin tuntia. - Ensi kesäksi meillä on käytettävissä kaksi Hese -tienhoitopakettia, joten vielä olisi kapasiteettiä lisätä hoitokilometrejä. Katsellaan ympärille ja ollaan herkällä kuulolla, sanoo Tapio lopuksi Juhani Rahkonen Helena ja Tapio Holm urakoivat yhdessä teiden ja pihojen kimpussa. Kaluston tarkoitukseensa sopivuus sekä oma, osaava tekemisen meininki ovat menestymiseen johdattelevia päätekijöitä. Tienhoitourakoitsija Holmeja miellyttää Hesen monipuoliset ominaisuudet; työskentely kahteen suuntaan, kääntyvät siivet ja vahva rakenne. Rungon etuosaan saa helposti kiinni myös väliterän. Kuvaushetkellä tammikuussa auraus meni näyttelemiseksi, sillä lunta ei vaan ollut aurattavaksi asti.

6 6 Tieurakoitsija ja konesuunnittelija samoissa saappaissa Kun ajaa työkseen niillä työvälineillä, joita suunnittelee, niin kentän kokemukset menevät varmasti lyhentämättöminä perille. Viljelijä-urakoitsija Heikki Mattila on sinut Hesensä kanssa. Työkoneelle pitää saada mahdollisimman runsaasti tuottavia käyttötunteja ja mieluiten ympäri vuoden. Tienhoitourakoitsija Heikki Mattilan Hese -yhdistelmä kaluaa teiden ja väylien pintoja Humppilan - Forssan tienoilla lähes koko vuoden. Kun välimatkaa tienhoitokohteelta työkonevalmistajalle on maksimissaan 60 kilometriä, niin tuotekehitysajatukset menevät taatusti tuoreeltaan perille asti, kaikkien osapuolten eduksi. Ympärivuotisista käyttömahdollisuuksista saa käsityksen kun katsoo Heikin nimeämää Hesen työlistaa; soratiekunnostus jopa kerta-ajolla, tiepenkan murskaus ja Humppilalaisen "Tietohtori" Heikki Mattilan viimeisen päälle varusteltu traktoriyhdistelmä kunnostaa teitä Tieliikelaitoksen Forssan piirissä. Heikki arvostaa suuresti työkoneensa ympärivuotisia käyttömahdollisuuksia. Tällainen yhdistelmä ei ole välttämättömyys, toki myös pelkkä takapään varustus riittää ammattimaiseen tienhoitoon. rajaus, polanteen poisto ja lumen auraus, lumipenkkojen levitys, pihojen lumityöt, raviradan höyläys sekä massojen puskut ja vedätykset. Agrimarketin myymän Hesen peruspaketti muodostuu aina kaksisiipisestä ja erikseen niveltyvistä sekä molempiin suuntiin taittuvasta Hesestä. Ammattimaiseen tienhoitoon kuuluvat lisäksi kannatinpyörät ja väliterä. Rakenteen ansiosta väliterään saadaan kohdistumaan jopa lähes neljän tonnin momentti. "Tietohtori" Heikki Mattilan John Deere on valjastettu poikkeuksellisen runsaasti, molemmista päistään Hesellä, joten kertaajo riittää monessa tapauksessa. Kesäisessä tienhoidossa esimuokkaus ja kuoppien tasaus tehdään etupäällä ja takapää viimeistelee työnjäljen. Kaikkien terien työkulmia voidaan säätää vauhdissa tilanteen ja tarpeen mukaan. Täydellinen Hese -tienhoitopaketti painaa noin 1700 kiloa kummassakin päässä traktoria. Heikin työyksikön omapaino on yhteensä vajaat 11 tonnia. - Tämä yhdistelmä kilpailee ja pärjää tiehöylän tai alaterällä ja tielanalla varustetun traktorin kanssa, on niitä halvempi, nopeampi ja ketterämpi, sanoo Mattila ihan tosissaan. Juhani Rahkonen Traktorit mukaan tienhoitoon Laajassa ja harvaanasutussa Suomessa riittää hoidettavia teitä. Yleisiä sorateitä on noin kilometriä ja laskutavasta riippuen yksityisteitä kilometriä. Teiden ja varsinkin sorateiden kunnossapito on tien ylläpitäjälle todellinen haaste, ja osaaville koneyrittäjille riittää kilometrejä. Traktorit ovat porhaltamassa vahvasti tienhoidon kimppuun, eikä ilman perusteita: teholuokat ja painot ovat kasvaneet ja käyttöominaisuudet ja kuljettajan ergonomia ovat kehittyneet todella merkittävästi. Lisäksi traktori on ketterä ja irrotettavissa helposti ja nopeasti muihin tehtäviin. Traktoriurakointipalveluja on entistä paremmin tarjolla, sillä yhä useampi maatalousyrittäjä toimii myös tilan ulkopuolella. Humppilalainen Heikki Mattila urakoi traktorillaan ja Hese -tiehöylillä Tieliikelaitoksen Forssan alueen sorateiden kunnostusta toimien samalla myös Hesen valmistajan Maviteknikin tuotekehittelijänä. Toimeksiantajan näkemys Tieliikelaitoksen Forssan alueen edellinen projektivastaava kertoi viime kesänä traktorivetoisen Hesen tieominaisuuksista: - Meillä on soratietä noin 260 kilometriä. Toissa kesänä omaa kalustoamme oli rikki ja pestasimme Mattilan yksikön vähän koemielessä ja Heikki on yhä hommissa. Työ käy, jälki on hyvää ja teho riittää. Tällainen traktoriyksikkö on perinteistä kalustoa hieman nopeampi ja ketterämpänä haittaa vähemmän liikennettä. Mauri Niemi on toiminut Forssan piirin projektivastaavana lokakuusta lähtien, ja hän kertoo tammikuun lopulla tähänastisista kokemuksistaan: - Tullessani tehtävääni tunsin henkilökohtaisesti pientä pelkoa, miten selviydymme traktoreilla kunnossapitovastuustamme. Pelko osoittautui kyllä aiheettomaksi. Mattilan Heikin koneyksikön työsaavutus ja laatu yllättivät minut ja varmaan monen muunkin positiivisesti. Meidän viimeinenkin tiehöylä hajosi loppuvuonna, ja nyt olemme traktoreiden varassa. Sorateiden suhteen höylä ei ole korvaamaton. Kustannuspuolikin näyttäisi olevan traktoripuolella kilpailukykyinen perinteisiin menetelmiin verrattuna, kertoo Niemi. Talvella Mattilan yksikkö torjuu lunta ja poistaa polannetta Humppilan keskustassa, Tieliikelaitoksen teillä ja kevyen liikenteen väylillä sekä kunnan väylillä ja kiinteistöjen pihoilla. Pidemmillä aurausosuuksilla etuvarustukseen lisätään tarvittaessa heittosiipi. Lopputalvella Hesen sivusiivellä teiden varsien lumipenkat saavat kyytiä. Teiden kevätkunnostus on Forssan ympäristössä ohi juhannukseen mennessä. Mattilan yhdistelmällä projekti onnistuu niin, että myöhemmin kesällä tehdään vain reikien tai sortumien korjauksia. Tielaitoksen Forssan piirillä on toinen vastaava Hese -yksikkö Loppi-Renko-Hattula alueella, jossa urakoitsijana toimii renkolainen Juha Metsä-Mattila. Heitä työllistää kesäaikaan myös vahvasti tienvarsien niitot ja raivaukset. kaluston ja yrittäjän pitää olla yhteensopivia. Heikin tieurakointi kulkee maatilan koneilla ja maatilakirjanpidossa. Arvonlisäverossakin hän on edelleen vuosimenettelyssä. Viljelyala hänellä on vajaat 70 hehtaaria. - Traktorit yleistyvät yhä teiden hoidossa. Ne ovat kehittyneitä, monipuolisia ja hydrauliikassakin on jo tehoa. Ja tämän päivän viljelijöillä on entistä parempi koulutus. Maatilan koneet ovat yleisesti vajaakäytössä. Puhtaanapito- ja tienhoitourakointi sopii hyvin viljatilan kaveriksi. Urakointiin on helppo ryhtyä. Hän asettaa tienhoitoon sopivalle traktorille minimivaatimukseksi 100 hv tehon ja neljän tonnin painon, mieluiten kuitenkin 120 hv ja 4,5 t. Mattila opastaa aloittelevaa traktoriurakoitsijaa: - Pidä huoli, että kalustosi on kunnossa ja tehtävään sopivaa, hallitse myös koneidesi käyttö. Työjäljen pitää olla hyvää ja toiminnan tehokasta. Tee kuten asiakkaasi haluavat, tee kuten tilataan vaikka et aina mielessäsi olisikaan samaa mieltä. Pidä huoli, että osaat kustannuslaskentaa; talkootyötä ei kannata tehdä. Koneiden kulut on otettava täysimääräisinä huomioon. - Työn pitää maistua. Sovitut työt on tehtävä hyvin ja sovittuna aikana. Työ on asetettava etusijalle. Yrittäminen on ihmisessä sisällä, tai sitten ei. Myös varajärjestelmä pitää olla mietittynä; jos sairastut tai työkohde loppuu, mitä sitten? Heikki Mattila on toiminut vuodesta 1969 lähtien MTK:n järjestötoiminnassa eri tehtävissä. Hän evästääkin MTK:n päättäjiä ottamaan tosissaan yksityisteiden avustukset. Maatilan sivuelinkeinoa harkittaessa kotiläksyt kannattaa tehdä kunnolla. Oma osaaminen, ajankäyttö ja käytettävissä oleva kalusto ovat perustekijöitä. Soitellen sotaan ei pidä lähteä. Lähiympäristön tarjoamat yritysmahdollisuudet kannattaa kartoittaa ensiksi. Kauas on aina pitkä matka. Puhtaanapidon ja tienhoidon tehtävät saattavat olla sinunkin mahdollisuutesi. Juhani Rahkonen Tarvitaan oikeaa asennetta Maanviljelijä, tienhoitourakoitsija ja konesuunnittelija Heikki Mattila on ilman kehumista monen toimen mies. Hänellä on noin 17 vuoden kokemus traktoriurakoinnista maantien parhaaksi. Hänellä on hoitosopimuksia sekä julkisen sektorin, että yksityistiekuntien kanssa. Jonkinmoinen tarjousruletti pyörii joka vuosi, ja niihin aikoihin pitää sopimusta tosissaan mielivän olla hereillä. Heikki neuvoo maatilallista markkinoimaan itseään ja kalustoaan. Lisäksi Tästä meni ja tuli traktori varustettuna tarkoitukseen sopivilla työvälineillä ja kuljettajan ammattitaidolla.

7 7 Leidit laineilla - tuottajanaiset järjestömatkalla Virossa MTK:n liittokokouksessa Oulussa kesällä 2005 hyväksytyssä periaate- ja tavoiteohjelmassa oli yhtenä osiona järjestötoiminnan kehittäminen tasa-arvoisemmaksi. Järjestön tulisi saada luottamuselimiin enemmän naisia ja nuoria. Tämä on huolestuttanut myös MTK-Uusimaan toimihenkilöitä ja niinpä viime vuoden lopulla heräteltiin liitossa ajatusta naisten yhdistetystä järjestö- ja virkistäytymismatkasta Viroon. Mukaan sitten kutsuttiin liiton ja yhdistysten toimivia luottamushenkilöitä, joiden taas toivottiin tuovan mukaan "potentiaalisia" tulevaisuuden vaikuttajanaisia. L A A T U J Y V Ä Illanviettoa Ravintola Olde Hansassa. Niinpä eräänä tammikuun aamuna iloinen puheensorina täytti Länsiterminaalin, kun 37 naista eri puolilta Uuttamaata ja yksi onnekas mies lähtivät matkalle Tallinnaan. Laivan irtauduttua satamasta toiminnanjohtaja Jaakko Holsti ja toimistosihteeri Tuula Kerko-Ervasto alustivat laivan kokoustiloissa reissun teemasta ja liiton johtokunnan naisjäsenet Pirjo Lehmusvaara Lohjalta ja Marja-Leena Mäkipää Mäntsälästä kertoivat omasta järjestöurastaan. Mukana matkalla oli yhteisökouluttaja Maritta Pohls, jonka alustuksen pohjalta valitsimme käsiteltäväksi teemoiksi MITÄ KEVÄÄLLÄ KYLVÄT, SITÄ SYKSYLLÄ MYYT Raisio on varma vaihtoehto aina, kun etsit asiantuntevaa kumppania viljakauppaan. Sopimusviljelijänä saat kilpailukykyisen hinnan, luotettavat analyysit ja viimeisimmät tutkimustulokset. Satosi parhaaksi kylvöstä myyntiin myös huomenna. PL 101, Raisio Puh. (02) , fax (02) MTK:n tavoiteohjelmasta kaksi osiota. Nimittäin "Osaava maaseutu 2020" ja miten me sen naisina saavutamme. Alustusta ennen tutustuimme toisiimme ja oli todella mielenkiintoista havaita, että monelta löytyi luottamustoimia yhdistystasolla ja varsinkin muissa organisaatioissa, kuten yrittäjäyhdistyksissä ja kunnallispolitiikassa. Tallinnassa asetettiin tavoitteita Tallink-hotellissa jatkoimme päivän teeman käsittelyä. Meidät jaettiin ryhmiin, joissa piti miettiä asioita, joiden toivomme toteutuvan maaseudulla vuonna 2020 ja vastaavasti miettiä pahimpia uhkakuvia. Näiden maaseudun toiveiden ja uhkien käsittelyä jatkoimme erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa. Johtaviksi teemoiksi nousivat maaseudun asuttuna säilyminen, maataloustyön tuottavuus, tuotteiden markkinahinnat ja laadukkaat elintarvikkeet. Maritta antoi meille tehtäväksi miettiä ryhmissä konkreettisia keinoja, miten tavoitteet saavutettaisiin tai uhat torjuttaisiin ja olisiko meillä naisina joitain erityisiä keinoja asioihin vaikuttamiseen. Työskentelyn aikana puheensorina ja välillä kunnon naurunpyrskähdyksetkin nousivat sellaisiin desibelilukuihin, että kuulemma "häiritsimme" viereisessä kokoustiloissa olleiden suomalaisten pelastusesimiesten konferenssia. Ryhmätyöskentely purettiin ja loppukeskustelussa ehdotettiin mm. naisedustajien lisäämistä myös teollisuuden hallintoelimiin, naismaaseutuyrittäjien yhteismarkkinointitoimia sekä panostusta maaseudun positiivisen kuvan luomiseen. Samalla toivottiin tuottajaliiton jatkavan sidosryhmäyhteistyötä ja kuluttajatiedottamista. Yhdeksi keinoksi toivottiin kotimaisen ruoan vuotta, joka suunnattaisiin kokeille ja muille ruoka-ammattilaisille. Sielunravintoa ja vähän muutakin Tallinnan illassa Meille kaikille oli varattu liput illaksi Viron kansallisoopperaan katsomaan Johann Straussin säveltämää Wieniläisverta -operettia. Illan esitys oli hauska ja erityisen näyttävä puvuiltaan ja lavasteiltaan. Operetti tosin esitettiin viron kielellä, mikä hieman haittasi seurattavuutta. Kepeän musiikin ja taitavien esiintyjien ansiosta kuitenkin jokainen sai jollain tavalla juonesta kiinni. Esityksen jälkeen siirryimme vanhaan kaupunkiin Olde Hansaan. Iltapala tässä keskiaikaisessa ravintolassa koostui alkusnapsista, sieni- tai lihakeitosta ja erilaisista kala- ja lihanaposteltavista. Tarjoiluastioina olivat saviastiat ja syömävälineenä vain lusikka keskiaikaiseen tyyliin. Yläkerran iso sali, jossa ruokailimme, oli valaistu ainoastaan kynttilöin. Viehättävä ruokapaikka, jota voi suositella muillekin Tallinnassa kävijöille. Ruokailun jälkeen osa meistä suunnisti suoraan hotelliin ja osa taas verkottui Viru-hotellin yökerhossa ja taidettiin siellä pahoitella sitäkin, miten olimme paloesimiesten kokousta häirinneet. Hauskaa kuitenkin oli. Lopputulema Aamupalan jälkeen meillä oli vapaa-aikaa shoppailuun tai terveyden ja kauneuden hoitoon. Laivan lähdettyä puolenpäivän jälkeen kokoonnuimme vielä kuulemaan keskusjärjestömme naisyhteistyöstä ja naismetsänomistajien toiminnasta. Keskustelun päätteeksi päätimme luoda alkuun sähköpostilistan, jolla välitämme toisillemme tietoa. Lisäksi päätimme kartoittaa luottamustoimiin sopivia ja halukkaita naisia eri puolelta Uuttamaata. Erilaisten yhteisten kokoontumisten tarve koettiin sosiaalisesti tärkeäksi. Kouluttajamme Maritta korosti sitä, että järjestötyö vaatii todellakin ahkeraa työtä, ei pelkästään leipää ja huveja. Ja mehän totesimme, että olemme valmiita ankaraakin työskentelyyn niin, että ainakin omalla alueellamme saadaan toimintaan mukaan naisia. Lopuksi meitä kaikkia "lahjottiin" MTK:n iloisen vihreällä huivilla, joita vilkkuikin laivalla niin myöhäisellä iltapäivälounaalla kuin taxfreen hyllyjen välissäkin. Kiitos hyvästä ohjelmasta, seurasta ja ennen kaikkea, erinomaisista eväistä tulevaisuudelle. Me tulemme näkymään! Jaana Sohlman maanviljelijä, agrologi Vihti

8 8 Uudenmaan Maataloustuottajain Uudenmaan Maataloustuottajain Liitolle on valmisteilla historiikki, joka käsittelee liiton toimintaa sen perustamisesta, vuodesta 1917 lähtien aina vuoteen Se on kuvaus maatalouden etujärjestön vuosikymmenten työstä, uusmaalaisen viljelijäväestön ammatillisten, taloudellisten ja sosiaalisten etujen turvaamisen puolesta. Aloitteen manttaalikuntien antamasta taloudellisesta tuesta tuottajajärjestölle, teki maanviljelijä Juho Halme Nurmijärveltä. 90-vuotisen toiminnan kestoon sisältyy monia taloudellisesti vaikeitakin ajanjaksoja sekä uhrautuvaa työtä vaativien tavoitteiden toteuttamiseksi. Historiikki kuitenkin osoittaa, että lähtökohtatilanteessa käynnistynyt työ on sittenkin ollut tuloksellista ja maatalousväestön asemaa vahvistavaa. Sen taloudellinen tilanne on selvästi parantunut, sosiaaliturva varmentunut sekä perusterveyden- ja sairaanhoidon saanti noussut tyydyttävälle tasolle. Pikainen katsaus historiikin sisältöön kertoo niiden asiakokonaisuuksien pääkohdat missä historiikki liiton toimintaan pureutuu. Asiakirjoihin perustuva 90-vuotisen toiminnan kuvaus saa lisäulottuvuutta ja sisältöä siitä laajasta hallintomiesten ja toimihenkilöiden haastatteluosuudesta mikä kirjaan myös sisältyy. Kukin haastattelu osaltaan täydentää ja läheistää käytännön toimintaa historiikin asiasisältöön. Maataloustuottajain järjestäytyminen käynnistyi Maatilojen suuri kokoero, niiden keskinäinen kilpailutilanne ja tuotteiden kehittymättömät markkinat olivat johtaneet viljelijäväestön hajanaisuuden tilaan 1900-luvulle tultaessa. Vallitsevaa hajanaisuutta osaltaan pahensi maataloustyöntekijöiden järjestäytyminen, niiden yhtenäiset palkkavaatimukset ja lakkoilut. Erityisesti vierastyövoimaa käyttävät maatilat joutuivat suuriin vaikeuksiin. Näissä sekavissa olosuhteissa heräsi viljelijöiden keskuudessa tarve ammatilliseen järjestäytymiseen. Kysymys maanviljelijöiden talouspoliittisesta yhteistyöstä nousi virallisesti esille Pellervo-Seuran johtokunnan kokouksessa Asiasta tuolloin keskustelivat puheenjohtaja professori Hannes Gebhard, sekä johtokunnan jäsenet professori Wuolle, tohtori Ernst Nevalinna, maanviljelijä Pentti Hiidenheimo, Hankkijan toimitusjohtaja Benjamin Alfthan ja Valion toimitusjohtaja F.M. Pitkäniemi. Maataloustuottajain Keskuskomitea kutsui koolle helluntaipäiviksi yleisen maataloustuottajien kokouksen Helsinkiin. Toisen kokouspäivän käsittelyyn tuodun ponsiehdotuksen keskeinen sisältö oli talouspoliittisen järjestön perustaminen. Ponsiehdotus hyväksyttiin ja uusi Helsingin kauppatori oli tuottajien ja kuluttajien jokapäiväinen kohtaamispaikka. Kun kaupallinen järjestäytyminen puuttui olikin tuottajalle pahin kilpailija toinen tuottaja. järjestö päätettiin perustaa kansanvaltaiselle pohjalle. Uudenmaan Maataloustuottajain Liitto perustettiin Keskustelut maamme ensimmäisen maataloustuottajain piiriliiton perustamisesta käynnistyivät kesällä 1917 ja ne johtivatkin liiton perustavan kokouksen järjestämiseen Helsingissä, Hankkijan silloisessa huoneistossa Etelä-Esplanadinkatu 2:ssa. Nimekseen järjestö sai Uudenmaan Maataloustuottajain Piiriliitto, joka nimi myöhemmin muutettiin Uudenmaan Maataloustuottajain Liitoksi. Piiriliiton ensimmäiseen johtokuntaan eli toimikuntaan, valittiin professori Juho Jännes (pj) Helsingistä, filosofian maisteri Ilmari Auer Iitistä, filosofian maisteri Lauri Palojärvi (siht) Vihdistä, agronomi B. Westermarck Tuusulasta ja tilanomistaja Kaarlo Rautanen Vihdistä. Maataloustuottajain toiminta levisi nopeasti kautta Uudenmaan. Vuoden 1917 loppuun mennessä oli paikallisyhdistyksiä perustettu jo 19. Toimintaansa vasta aloittelevat yhdistykset tarvitsivat nopeasti toiminnan ohjausta ja vastuuhenkilöiden koulutusta, jonka piiriliitto sitten käynnistikin. Liiton talous Liiton talous oli jo perustamisesta lähtien epävarmalla pohjalla. Vapaehtoisuuteen perustuvan jäsenmaksun suositus oli 3 mk/ha ja 3 mk/lehmä. Lisäksi tuloja saatiin kannatusmaksuina maatalouden omilta yrityksiltä. Tulot eivät kuitenkaan riittäneet edes sihteerin palkan maksamiseen, joten sihteeristä ja toimistosta oli luovuttava, jolloin tehtävät vuonna 1921 siirtyivät keskusliiton hoitoon luvulla aloitettiin jäsenistölle suunnatut kenttäkurssit ja johtokuntien jäsenille johtokuntaseminaarit. Kuva on Orimattilan Kotitalousopistolla järjestetystä kenttäkurssista. Etualalla yhdistyksen puheenjohtaja Kauko Knuuttila ja opiston rehtori Mirja-Sisko Oijala. Puhumassa agronomi Tapio Mattila MTK:sta. Uudenmaan Maataloustuottajain Liiton lippu, tuottajaliittojen lippujen vihkimistilaisuudessa MTK:n 40-vuotisjuhlilla Tampereella.

9 9 Liitolle historiikki Vuonna 1925 liiton sihteeriksi valittu Lauri Suoja esitti tuottajajärjestön toiminnan rahoittamiseksi jäsenmaksutulojen ohella myös manttaalikuntien avustuksia. Vuodesta 1926 lähtien tuottajajärjestön taloudellinen asema vahvistui kautta valtakunnan kun manttaalikunnat tulivat rahoittajina toimintaan mukaan. Seuraavat 10 vuotta liitto olikin keskusliiton suurin rahoittaja. Manttaalikuntien avustuksiin perustuva rahoitus jatkui aina vuoteen 1991, jolloin manttaalikunnat lakkautettiin. Järjestön toiminta monipuolistui Aluksi liiton tärkein tehtävä oli jäsenhankinta ja järjestön päämäärien tunnetuksi tekeminen. Järjestettiin yhdistyskohtaisia yleisötilaisuuksia, ensin Iitissä, Lohjalla ja Vihdissä sekä koko maakuntaa käsittävä ensimmäinen juhla Liitto oli avoimesti mukana sekä kunnallisissa että valtiollisissa vaaleissa tehden propagandaa maatalousedustajien valituksi tulemisen puolesta. Verotukseen haettiin lisää tasapuolisuutta ja käsiteltiin torpparien vapautuksen jälkeisen ajan tilattoman väestön asuttamistoimintaa. Toimintaohjelmaan kuului myös kotimaisen viljantuotannon edistäminen. Viljatulleja käsitellessään liiton johtokunnan vaatimus oli, että maatalous on tullisuojauksessa saatava samaan asemaan muunkin teollisuuden kanssa. Leipäviljalle saatiinkin suojatulli, joka edisti vehnänviljelyn lisääntymistä. Vuoteen 1939 mennessä Suomi oli leipäviljan viljelyssä saavuttanut jo lähes omavaraisuuden. Leipäviljan viljelyn ohella, liiton huomio kiintyi myös sokerijuurikkaan viljelymahdollisuuksien edistämiseen. Sotavuosien taantuma Sotavuodet koettelivat raskaasti paitsi koko maataloutta myös tuottajien järjestötoimintaa. Viljelijät olivat rintamalla, samoin osa hevosista ja tilojen kalustosta. Miesten ollessa poissa järjestötoiminta taantui ja tuotanto hiipui. Tarvittiin monia toimenpiteitä joilla tuotantoa ja yleistä toimeliaisuutta voitiin taas elvyttää. Liiton elvytys- ja seurantaesitykset koskivat muun muassa teuraskarjakaupan tarkkailua puolustuslaitoksen hankinnoissa, juurikasvien ylijäämän käyttöä, siitoseläinten myyntiä, kotitarvemyllyjen hankintaa, kumisaappaiden jakelua ja romuraudan käytön tehostamista. Liitto esitti myös lomien myöntämistä sotilaille kylvöja sadonkorjuutöihin sekä armeijan palveluksessa olevien eläinlääkäreiden vapauttamista taisteluun suu- ja sorkkatautia vastaan. Sodan jälkeen maataloudella oli edessään todella suuri työmäärä. Siirtolaiset oli asutettava, tuhoutuneet rakennukset peruskorjattava tai rakennettava kokonaan uudet sekä taantunut maataloustuotanto saatava uudelleen nousuun. Myös ammatillisesti hajalleen ajautunut viljelijäväestö, oli koottava tuottajajärjestön riveihin. Muutoksia jäsenmäärässä Paikallisyhdistysten jäsenmäärä Uudellamaalla ei ennen sotavuosia saavuttanut Veroneuvontatilaisuuteen vuonna 1968 Nurmijärven Ahjolassa osalistui viljelijöitä salin täydeltä. Tilaisuudessa myytiin yli 200 Veromuistiinpano -vihkosta. Ahjola oli Nurmijärven tuottajayhdistyksen omistama seuratalo. edes jäsenen määrää, mutta vuonna 1945 käynnistetty jäsenhankinta nosti sen nopeasti lähes 9 000:een. Vuonna 1956 jäseniä oli jo , joista viljelmähaltijajäseniä Jäsenmäärä jatkoi nousuaan vielä 1960-luvulla, ollen suurimmillaan vuonna 1963, jolloin se oli Vuodesta 1972 lähtien jäsenmäärä kääntyi selvään laskuun ja putosi vuonna 2005 jo jäseneen. Viljelmähaltija jäseniä oli tuolloin Muutoksia tapahtui myös paikallisyhdistysten määrässä. Vuoden 1917 lopussa niitä oli 19. Myöhemmin yhdistyksiä perustettiin 6 lisään, joista Jaalan yhdistys muutti jäsenyytensä Kymenlaaksoon ja 2 yhdistystä sulautui naapuriyhdistykseen, joten paikallisyhdistysten jäsenmäärä on nyt 22. Perinteisesti liiton jäseninä olivat myös alueen manttaalikunnat, osuusmeijerit ja osuusteurastamot sekä 1980-luvulla Hankkija-Maatalousosuuskunnat. Manttaalikuntien vuonna 1991 tapahtuneen lakkauttamisen jälkeen ja osuuskuntien sulautumisen seurauksena näitä yhteisöjä ei enää liiton jäsenkunnassa ole. Maataloustulon turvaaminen Työväestön palkkakysymykset ja niihin osittain kytketyt maataloustuotteiden hintaratkaisut nousivat sodan jälkeen talouselämässä keskeiseen asemaan. Talouspoliittinen suunnitteluneuvosto julkaisi marraskuussa 1952 talouspoliittisen perusohjelmaluonnoksen. Siinä keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin viljaomavaraisuuden saavuttaminen, joko nostamalla viljan hehtaarisadot kilosta kiloon tai lisäämällä viljan viljelyalaa hehtaarilla. Valtioneuvoston lokakuussa 1952 antama päätös, maataloustuotteiden hintojen määräämisestä, lakkasi olemasta voimassa jo vuoden kuluttua sen voimaan tulosta. Jatkuu sivulle 10. Liiton johtokunta vuonna Vasemmalta: Eino Pitkänen Porvoon mlk, Erkki Palojärvi Vihti, Arto Mela Nummi, Sulho Jaakkola Orimattila, Martti Kalliola Mäntsälä, Jouko Mantere Tuusula, Matti Mattila (pj) Nurmijärvi, Toivo Virkki (vpj) Karkkila, Erkki Malmiharju Artjärvi, Heikki Hyrkkö Lohja mlk, Antti Toivola Iitti ja Leo Peltola Pornainen.

10 10 Jatkuu edelliseltä sivulta. Samaan aikaan kumoutui myös päätös työpalkkojen hintasäännöstelystä, johon maataloustuotteiden hintapäätöskin oli sidottu. Työehtosopimusten irtisanomisen yhteydessä työtekijäjärjestöt esittivät jopa 30 % palkankorotusvaatimuksia ja uhkasivat yleislakolla. Kun eduskunta oli joululuun lopulla kumonnut maataloustulopäätöksen ja kun sopiminen palkoista oli siirretty työmarkkinajärjestöille, näytti tilanne maatalouden kannalta todella uhkaavalta. MTK varautui tulevaan tilanteeseen esittämällä omat vaatimuksensa ja valmistautumalla luovutussulkuun. Koska ratkaisua palkkakysymyksiin ei saatu, yleislakko alkoi Samanaikaisesti alkoi myös maatiloilla maataloustuotteiden ja halkojen luovutussulku. Maaliskuun alussa eduskunnan puhemies K.A. Fagerholm sai koottua maalle uuden hallituksen, joka yllättäen hallitusohjelmassaan hyväksyi MTK:n esittämät vaatimukset. Lupauksensa mukaisesti MTK lopetti luovutuslakon sen kestettyä vain kolme päivää. Hallitus puolestaan lunasti oman lupauksensa antamalla maataloustulolain esityksen, jonka eduskunta hyväksy toukokuulla Maatalousverotus Maatalousverotus oli liiton perustamisesta lähtien perustunut pinta-alaan ja keskimääräisiin kirjanpitotiloilta saatuihin hasatoihin sekä rakennus-, kone-, työvoimaja tuotantopanos kustannuksiin. Verotus suosi tehokasta maataloutta, mutta rankaisi heikosti hoidettuja tiloja. Omaisuuden verotusarvo määrättiin sekä vuonna 1920 annetun tulo- ja omaisuusverolain perusteella omaisuuden käyvän arvon mukaan. Tulo- ja omaisuusveroa luotaessa oli periaatteena, että omaisuuden välityksellä saatava tulo oli varmempaa kuin pelkästään työstä satava tulo. Tämän perusteella omaisuusvero hyväksyttiin ns. vakautetun tulon lisäveroksi myös maataloudessa. Muutos maataloustulo- ja omaisuusverolakiin saatiin vasta vuoden 1968 alusta, kun tuloverotuksessa siirryttiin todellisten tulojen mukaiseen verotukseen. Korvausasiat hoidettiin Suurkokouspäivän aamuna Uudenmaan nuorettuottajat jakoivat ohikulkijoille leipää Helsingin rautatieaseman edustalla. Kesäjuhlien ohjelman kuului usein köydenveto. Iitin yhdistyksen voittoisa joukkue Hyvinkäällä vuonna luvulta lähtien Uudellamaalla rakennettiin erittäin paljon uusia teitä ja voimalinjoja, kaavoitettiin maatalousmaata asunto- ja teollisuusrakentamiselle sekä laadittiin maankäyttösuunnitelmia. Sadat viljelijät joutuivat luovuttamaan maataan, joiden alueiden korvauksien hoitajaksi liitto tuli mukaan. Korvausasioiden hoitopäätös oli liitolle merkittävä. Vuosina liiton toimihenkilö osallistui maanomistajien valtuuttamana moniin kymmeniin tietoimituksiin, vesilain mukaisiin toimituksiin sekä voimalinjojen ja rautatiealueiden pakkolunastuksiin. Vuonna 1975 liitto liittyi osakkaaksi Maanomistajain Arviointikeskukseen, mutta jatkoi siitä huolimatta omaakin arviointitoimintaa. Erityisesti ja 1980-luvuilla liitoa työllisti Uudenmaan kunnissa yleistynyt yleis- ja seutukaavoitus sekä suunnittelu vesien- ja ympäristönhoidosta. Tuolloin maataloudesta pyrittiin kaikin keinoin tekemään vesistön ja ympäristön pilaamisen syntipukki. EU-jäsenyysneuvottelut käynnistyivät 1990-luvun alussa alkoi kentälle tihkua tietoja Suomen aloittamista Euroopan Unionin jäsenyysneuvotteluista. Mitä enemmän tietoa jäsenyyden vaikutuksesta maatalouteen saatiin, sitä vaikeammaksi tilanne maatalouden osalta näytti muodostuvan. Rauhattomuus viljelijöiden keskuudessa johti suurten mielipidekokousten järjestämiseen, joissa maatalous asettui voimakkaasti vastustamaan EU-jäsenyyttä. Suurkokousten sarjan todellinen huipentuma järjestettiin Helsingin jäähallissa , johon osallistui noin viljelijää eripuolilta maata. Kokouksessa valtiovaltaa edustaneet maatalousministeri Martti Pura ja valtionvarainministeri Iiro Viinanen, eivät puheenvuoroissaan päässeet juuri alkua pidemmälle. Siitä piti huolen viljelijöiden voimakkaat buuaukset ja välihuudot. Liitossa päädyttiin myös tiedotuslehden "Kyllä vai Ei" julkaisemiseen. Lehteä jaettiin Helsingin Sanomien välissä kpl. Kaikesta huolimatta vuonna 1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä, jäsenyyttä kannattaneet saivat niukan enemmistön. Tämä mahdollisti eduskunnalle hyväksyä jäsenyys. Käytyjen EU-neuvottelujen lopputulos ei päätynyt viljelijöiden tasapuoliseen kohteluun. Jäsenyyssopimuksessa vakavien vaikeuksien tuki jakoi viljelijät kahteen kastiin. Artikla 142:n soveltamisalueella tuki oli tarkoitettu pysyväksi ja artikla 141:n soveltamisalueella tuki määriteltiin alenevaksi ja hiljalleen poistuvaksi. Nämä jäsenyyssopimuksen epäkohdat työllistävät edelleenkin liiton toimihenkilöitä ja hallintomiesjohtoa. MAATALOUSVÄESTÖN EDUNVALVONTAA 90-VUOTTA Marraskuun alussa julkaistavan 250-sivuisen Uudenmaan Maataloustuottajain Liiton historiikin on kirjoittanut Helsingin Maataloustuottajayhdistyksen jäsen, toimittaja Matti Värri. Aineistotoimittajina ovat olleet liiton toiminnanjohtajat Pentti Piipari ja Jaakko Holsti. Historiikki julkaistaan liiton 90-vuotisjuhlassa Matti Värri Lähes viljelijää osallistui suurkokousmarssiin Helsingin jäähallilta eduskuntatalolle. Eturivissä kulki liiton johtokunta. Unkarin puoluejohtajan Janos Kadarin vieraillessa Suomessa oli tilakäyntikohteena Kirsti ja Jaakko Maisin maatila Nurmijärvellä. Tilan isäntä Jaakko Maisi esittelemässä tilansa valtion päämiehille, Presidentti Janos Kadarille ja Presidentti Mauno Koivistolle.

11 11 UUDENMAAN MAATALOUSTUOTTAJAIN LIITON JA YHDISTYSTEN YHTEINEN 90-VUOTISJUHLA LA ALKAEN KLO ESPOON KULTTUURIKESKUKSEN TAPIOLA-SALISSA Ohjelma: MTK-ansiomerkkien jako Historiikin julkistaminen Musiikkia ym. ohjelmaa Suolaista ja makeaa Tanssinpyörähdyksiä TERVETULOA JUHLISTAMAAN LIITON JA YHDISTYSTEN 90-VUOTISTAIVALTA!

12 12 Szeged, Csongrad, Hod-Mezogazda, Gyöngyös - nuorten kielet solmussa Unkarin matkalla MTK-Budapest ei ole veljesjärjestömme vaan jalkapalloseura. Pitkään suunniteltu maaseutunuorten Unkarin opintomatka toteutui viimein syksyllä. Matkan ajankohtaa jouduttiin siirtämään lokakuun lopulle mutta 29 hengen ryhmämme oli onnekas säiden suhteen; Unkarin syksy näytti parhaimman puolensa ja auringon paisteessa lämpötila lähenteli kahtakymmentä astetta. Unkari teki meihin vaikutuksen ja useampi matkalainen kirosi esi-isiään, jotka aikanaan matkasivat kauas pohjolaan vaikka parempiakin seutuja olisi ollut tarjolla. Uusmaalaisten, hämäläisten ja kymenlaaksolaisten nuorten ryhmä tutustui Unkarin vaihtelevaan maatalouteen ja maisemaan kolmen kaupungin kierroksen kautta. Ensimmäinen kohteemme oli eteläisen tasankoalueen Szeged, missä suotuisat ilmasto-olosuhteet luovat hyvät puitteet mm. paprika-, hedelmä- ja viiniviljelmille. Kahden miljoonan asukkaan Budapestissä tutustuimme kaupungin upeiden historiallisten rakennusten ohella maatalousmuseoon ja osuuskuntamaiseen hedelmien ja vehnän tuotantoon ja vierailimme jopa maatalousministeriössä. Kansannousun 50-v juhlat Maaseutunuorten ryhmä Budapestin nähtävyyskierroksella. Budapestin visiittiämme sävytti Unkarin kansannousun 50-vuotis juhlallisuudet. Juhlapäivä toi esille ilon Neuvostoliitosta irtautumisesta mutta samalla ilmoille purkautui suurta katkeruutta tämän päivän Unkarin johtoa kohtaan. Tämän tyytymättömyyden viestin saimme kuulla myös paikallisilta viljelijöiltä. Muitakin suomalaisia oli tuolloin Budapestissä, nimittäin presidentti Tarja Halonen juhli EU:n puheenjohtajamaan edustajana neuvostovallasta vapautumista Parlamenttitalolla, joka oli sankkojen mielenosoittajajoukkojen piirittämä. Muutamat meistä ryhmäläisistä kävi vertailemassa unkarilaisten mielenosoitustaktiikkaa kotoiseen MTK-versioon (huom. tulevat 141 neuvottelut!). Viljelijät pettyneitä EU:hun Matkan lopuksi suunnistimme Pohjois- Unkariin, barokkikaupunki Egeriin, missä tutustuimme yliopiston viljelyksiin ja tutkimuslaitoksiin. Pääsimme jopa kuuluisien Lipizza-hevosten vetämien valjakoiden kyytiin. Unkarin maataloudesta saimme osittain ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti tilojen keskikoko on 15 hehtaarin paikkeilla. Peltohehtaari maksaa euroa ja keskipalkka Unkarissa on noin 500 euroa. Viljelijät odottivat etukäteen paljon EU:lta mutta ovat joutuneet pettymään. Elintarvikkeiden runsas tuonti on sotkenut markkinat. Puutarhatalous on pärjännyt parhaiten muuttuneissa olosuhteissa mutta myös vilja ja rypsi ovat etenemässä. Unkarin matka varmaankin jopa ylitti odotuksemme. Mielenkiintoista nähtävää riitti ja samanhenkinen seurue "veti yhtä köyttä". Tiukkojen päiväkierrosten jälkeen saman porukan tarinointi jatkui rennommassa ilmapiirissä ravintoloissa ja pubeissa. Näissä keskusteluissa lähdettiin jo suunnittelemaan seuraavaa yhteistä matkakohdetta, josta kerromme ensi syksynä lisää. Jaakko Holsti MTK-Uusimaa UUDENMAAN MAATALOUS- TUOTTAJAIN LIITON Sääntömääräinen kevätkokous Hyvinkäällä, Uudenmaan maaseutuopistolla (os. Uudenmaankatu 249) Torstaina 12.päivänä huhtikuuta 2007 klo 12 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 :n kevätkokoukselle määräämät sekä yhdistysten esittämät asiat. Maatalouspoliittisen katsauksen esittää MTK:n 1.pj. Michael Hornborg. Virallisten kokousedustajien ilmoittautuminen ja ruokailu alkaen klo 11 TERVETULOA Johtokunta Unkarin mahdollisuudet EU:n markkinoilla ovat peltoviljelyn tuotteissa. Karjapuolella maa keskittyy omille markkinoille, ei vientiin.

13 13 Maaseutunuoret ja tuottajajärjestö Järjestelmän mukaisesti toimikauteni MTK:n keskusliiton johtokunnassa päättyi vuodenvaihteessa. Raskaan vaaliruljanssin kautta saamani mandaatin mukaisesti edustin johtokunnassa kaikkia, noin MTK:n maaseutunuorta. Kolmen vuoden aikana kiersin erittäin paljon erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa, kokouksissa ja maatiloilla niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Olin jo ennen johtokunnan jäsenyyttä ollut vuosia mukana MTK:n paikallisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Tästäkin huolimatta johtokunnan jäsenen saama vastaanotto usein yllätti. Järjestömme on "ulkopuolisista" hyvin kiinnostava, tunnettu, arvostettu, sekä joissain tapauksissa jopa pelättykin. Suhtautuminen vaihtelee suuresti riippuen esimerkiksi siitä, edustaako keskustelukumppani viljelijöitä, yrityselämää, mediaa, puoluetta, valtion virastoa vai itseään kuluttajana. Yhteistä lähes kaikille tapaamilleni ihmisille on se, että he sanovat olevansa huolissaan maaseudun elinvoimaisuudesta. Havaittavissa on, että EU- aikana ns. yleinen suhtautuminen maaseutua ja sen elinkeinoja kohtaan on Suomessa parantunut huomattavasti. Erittäin negatiivista taas on sympatiasta maksamamme hinta. Yleisen ilmapiirin kääntymiseksi vaadittiin tuotantomme todellinen uhanalaistuminen, eli kannattavuutemme joutuminen syöksykierteeseen. Miltä maanviljelijän tai maaseutuyrittäjän ammatti sitten näyttää nuorten silmissä, koetaanko maaseudun ammatit houkutteleviksi, ja vaikuttaako toiminta järjestössämme kiinnostavalta? Järjestömme tulevaisuuden uhkaksi saattaa muodostua se, että samalla kun olemme onnistuneet nostamaan julkisuuteen sen, että valtion on pakko tukea heikentyneen kannattavuuden tuotantoamme - niin samalla teemme itsellemme karhunpalveluksen saamalla sektorimme näyttämään nuorten silmissä auringonlaskun alalta. Tässä mielessä MTK:n päätavoite, tuotannon kannattavuuden nostaminen, palvelee sekä tätä päivää että tulevaisuutta. On siis täysin selvää että maanviljelijän ja maaseutuyrittäjän tulot pitää saada nousemaan, ja että elintason nostamiseksi pitää käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Mitä keinoja sitten on käytettävissä? Puhuttaessa suomalaisesta ruoasta puhutaan laadusta, puhtaudesta ja turvallisuudesta. Näistä ominaisuuksista ei valtaosa kuluttajista halua, ainakaan tietoisesti, tinkiä. Ja vaikka kaikki kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan laadukkaasta ruoastaan oikeata hintaa, me emme missään tilanteessa saa alkaa tinkimään tuotantomme laadusta. Tiedän, että nykyisillä tuottajahinnoilla tämä kuulostaa kovalta vaatimukselta, mutta on selvää että me emme pärjää tulevaisuudessa jos tyydymme tuottamaan keskinkertaista "bulkkia". Vain laatutason säilyessä korkealla voimme onnistua parantamaan kuluttajien tietoisuutta laaturuoan tuottamisen kustannuksista. Tällöin voimme myös vaatia tuotteillemme nykyistä huomattavasti korkeampaa hintaa, sekä tuotanto-olosuhteidemme haittojen korvaamista tuilla. Laadusta tinkimättömyys on paras turva sekä tuotteidemme kannattavuuden parantamiselle, sekä sille että tuotannollemme löytyy jatkuvuutta. Nuoret, viljelijäksi aikovat satsaavat paljon ammattitaitonsa kehittämiseen, kouluttautumiseen sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. Tällöin on selvää, että maaseudun ammatteja miettivät nuoret haluavat tuottaa määrän lisäksi nimenomaan laatua. Kuluttajien luottamus on meille elintärkeä, sillä ostopäätösten lisäksi he viimekädessä päättävät kohtalostamme. Kuluttaja tekee päätöksiä niin kaupan hyllyjen välissä, valitessaan energianlähteitään, vastatessaan kyselytutkimuksiin, kuin äänestäessään kunnallis-, eduskunta- tai eurovaaleissa. Äänestämisen merkitystä ei nuorille sukupolville pidä vähätellä, sillä poliittiset luottamushenkilöt päättävät yhä hyvin pitkälti siitä millaisissa olosuhteissa, missä, mitä, miten ja millä kannattavuudella suomalainen maaseutu tuottaa esimerkiksi palveluita, puuta, energiaa ja ruokaa. Etujärjestömmekin valta perustuu viimekädessä kuluttavien ja äänestävien suomalaisten luottamukseen. MTK neuvottelee, suosittelee, vaatii ja painostaa, mutta ei päätä itsenäisesti laeista hinnoista tai tukitasoista. Välillisen vallankäyttö taas vaatii rutkasti malttia, tietoa, taitoa ja talonpoikaisjärkeä. Ja vaikka malttia vaaditaankin, ei meidän tule pukeutua säkkiin ja itseämme vähätellä. Maaseutuelinkeinot työllistävät yhä Suomessa yli ihmistä, ja sektorina olemme jatkossakin Suomelle elintärkeä. Ammattiemme kestävyyttä ja tärkeyttä meidän tulee korostaa myös niille, joiden toivomme jatkan ammattiamme. Tulevaisuuden haasteiden edessä pitää olla nöyrä, mutta meidän tulee säilyttää ammattiylpeytemme eikä alkaa nöyristelemään.. Mielestäni on selvää, että maltin lisäksi myös me voimme, tai itse asiassa meidän täytyy olla vaativia. Vaatimuksia pitää kohdistaa niin kuluttajille, teollisuudelle, kaupalle, etujärjestölle kuin poliitikoillekin. Vaatiessa pitää kuitenkin muistaa, että vaikka meillä on oikeus vaatia, omaa vastuutamme emme voi ulkoistaa. Hyväksyttävä on myös se totuus, ettei mikään muu ole maailmassa niin pysyvää kuin muutos. Mutta meidän pitää vaatia sen muutoksen olevan muutos parempaan päin. Eerikki Viljanen Uudenmaan, Hämeen ja Kymenlaakson yhteinen maaseutunuorten valiokunta VAHVOILTA JUURILTA HUOMISTA RAKENTAEN Itikka osuuskunta ja Lihakunta ovat kehittyneet vuosien saatossa jäsentemme tärkeimmiksi kumppaneiksi lihantuotannossa. Omistajuudet Atriassa, A-Tuottajissa ja A-Rehussa antavat varmuuden markkinakanavasta ja entistäkin kilpailukykyisemmät tuotantopanosten hinnat. Jäsenemme nauttivat myös menestyksen hedelmistä. Viime vuodelta maksoimme osuuspääomalle 20 %:n koron! Itikka osuuskunta ja Lihakunta tekevät työtä huomista rakentaen jäsentemme parhaaksi. Kysy kumppanuudesta: AtriaNauta & AtriaSika, puh A-Rehu Oy, puh Itikka ja Lihakunta - tuottajan kumppanina alkaen vuodesta 1903.

14 14 Oletko ostamassa tai myymässä metsää tai peltoa? Family Timber Finland Oy (LKV) on maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme käyttöösi yhdessä alueemme metsänhoitoyhdistysten kanssa ammattitaitoisen ja luotettavan välityspalvelun. Mikäli olet myymässä maa- tai metsäkiinteistöä, löytyy asiakas-rekisteristämme suuri joukko kiinnostuneita ostajia. Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen sekä MTK-Uusimaan ja MTK-Hämeen omistama Family Timber Finland Oy tarjoaa turvallisen tavan ostaa ja myydä metsää ja peltoa. Ajankohtaiset tiedot myytävistä kohteistamme löydät nettisivuiltamme: Ota yhteyttä: Juha Mäki Esko Laitinen kehittämispäällikkö (LKV) metsänhoitaja (LKV) Mariankatu 8 A 10 Keskustie LAHTI NURMIJÄRVI Puh Puh Matkapuh Matkapuh Selvitä mahdollisuutesi alihankintaan! Kaipaatko lisätietoa alihankintamahdollisuuksista omalla maatilalla? Haluatko tietää millaisia koneita ja työtiloja tarvitaan alihankinnassa? Ota yhteyttä! Minulle voit soittaa tai lähettää sähköpostia, vaikka et vielä tarkkaan tiedä millaista apua taineuvoja tarvitset. Vastaan kysymyksiisi nopeasti ja kerron millaisia alihankintamahdollisuuksia Uudeltamaalta löytyy. Hankkeen kautta pystymme antamaan neuvoja alihankintatoiminnan käynnistämisessä ja autamme sinua investointihakemusten laatimisessa. Kerron sinulle myös millaisiin lisäansioihin voit päästä. Kannattaa ottaa yhteyttä pääset yhdellä kontaktilla alihankinnan pariin. Tapaamisiin, Christer Gustafsson projektipäällikkö Puhelin Sähköposti:

15 15 HITSAUKSEN PERUSKOULUTUS (5pv) - kurssi on tarkoitettu alihankintatöistä kiinnostuneille ja ammattitaitoaan laajentaville viljelijöille Aika: ja Hinta: 500 (alv 0%). Opintoraha yhteensä: (Myel-vakuutetut) Paikka: Länsi -Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus (Innofocus) Vihdintiie 30-32, Nummela Pyynnöstä lähetämme sinulle tarkempi kurssiohjelma Kurssimaksu on vähennyskelpoinen maatalouden verotuksessa. Ilmoittautuminen kurssille: MTK -Uusimaa (Simonkatu 6 A 18, Helsinki) Tuula Kerko-Ervasto, , Christer Gustafsson viimeistään Kiinnostaako tienhoitoyrittäjyys? Uudenmaan alihankintahanke järjestää tieurakoinnista ja tienhoidosta kiinnostuneille viljelijöille informaatiotilaisuuden tiistaina klo Agrimarketin tiloissa, Hyvinkäällä. (Peltokuumolantie 4, Hankkija Maatalous Oy:n uudet toimitilat, Hyvinkää) Kahvi ja voileipätarjoilu. (17.00 alk.) Ohjelma: Tervetuloa, projektipäällikkö Christer Gustafsson, alihankintahanke Tienhoidon markkinat ja asiakkaat, mv ja yrittäjä Juhani Rahkonen, Tieurakointi yritystoimintana, mv ja yrittäjä Heikki Mattila, Humppila Tieurakointikoneiden esittely, Toni Jääskeläinen, Arctic Machine Oy Hese- tienhoitokoneiden esittely, Maviteknik Oy Tule kuulemaan lisää tieurakoinnista! Ennakkoilmoittautumiset perjantai mennessä: Christer Gustafsson puhelin , sähköposti Tuula Kerko-Ervasto , Mäntsälästä mestariksi! Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä peltokasvit, kotieläimet, metsä, maatalouskoneet, ympäristö Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoyrittäjä luontomatkailupalvelut Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri kukkakaupan, puutarhatuotannon tai viheralan koulutusohjelma Kysy myös muita koulutuksia: Maatalousala: EU-viljelijä, Maaseuturakentaja, Huoltoyrittäjä, Harvesteriyrittäjä Kotieläinhoitaja, Maatalouskoneasentaja, Seminologi Puutarha-ala: Floristi, Viljelypuutarhuri, Puistopuutarhuri Floristimestari, Puistomestari Nuoriso- ja aikuiskoulutusta, monimuoto- ja oppisopimuskoulutusta. Joustavat opetusjärjestelyt. Mäntsälän ammattiopisto Saaren kartano Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus p.(019)529500, f.(019) SINUSTAKO * AGROLOGI (AMK)? * YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJA (AMK)? LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN KOULUTUSTA HYVINKÄÄLLÄ: Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma: Agrologi (AMK) 240 op opiskeluaika 4 vuotta Kestävän kehityksen koulutusohjelma: Ympäristösuunnittelija (AMK) 240 op opiskeluaika 4 vuotta Haku Ammattikorkeakouluihin Käy tutustumassa koulutuksien sisältöihin sekä luonnonvara- ja ympäristöalan hanketoimintaan nettisivuillamme!.www.laurea.fi Haku Laureaan.http://rulab.laurea.fi TULE OPISKELEMAAN LUONTOALAA HYVINKÄÄLLE Elokuussa 2007 alkavat perustutkinnot Mukana kevään yhteishaussa. Uudenmaan maaseutuopisto on monipuolinen luonnonvara-alan oppilaitos lähellä pääkaupunkiseutua. Perustutkinnoilla koulutus, asuminen ja ruokailu on maksutonta. Opintoihin voit halutessasi liittää lukio-opinnot ja urheiluvalmennuksen. Perustutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PT. (pk, yo) 120 ov - Luontoalan koulutusohjelma, luontoyrittäjä. Erikoistut esim. luontomatkailuun ja opastukseen, ulkoilureittien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä luonnontuotealaan. - Ympäristöalan koulutusohjelma, ympäristönhoitaja Edistät kasvien, eläinten ja ihmisten hyvinvointia parantamalla elinympäristöjen laatua eri tavoin. MAATALOUSALAN PT. (pk, yo, aikuiset) 120 ov - Maatilatalouden koulutusohjelma, maaseutuyrittäjä Opintojen jälkeen voit toimia esim. viljelijänä, maatalouslomittajana, maatalousalan kaupan myyjänä sekä maatalousyrittäjänä. PUUTARHATALOUDEN PT. (pk, yo) 120 ov - Puutarhatuotannon koulutusohjelma, puutarhuri Opiskelijalle tulevat tutuiksi hyöty- ja koristekasvien hoito, koneet, kukkien ja luonnonmateriaalien käyttö tilojen somistuksessa sekä puutarhamyymälän hoito. METSÄALAN PT. (pk, yo) 120 ov - Metsien monikäytön koulutusohjelma, metsäluonnonhoitaja Suuntaudut metsien monikäyttöön ja taajama- ja virkistysmetsien hoidon erityispiirteisiin. - Metsätalouden koulutusohjelma, metsuri Saat erinomaiset valmiudet toimia talousmetsien hoidon ja - suunnittelun sekä puunkorjuun monissa tehtävissä. - Lisäksi metsäkonealan koulutusohjelma, metsäkoneenkuljettaja yhteistyössä Jämsän seudun koulutuskeskusken ja TTS:n aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Uudenmaan maaseutuopisto Uudenmaankatu 249, Hyvinkää p , /uumo

16 16 MTK-UUSIMAAN JOHTOKUNTA 2007 puheenjohtaja Kalsola Matti, Pornainen varapuheenjohtaja Lehmusvaara Pirjo, Lohja Eerola Markus, Hyvinkää (tai ) Hovi Kimmo, Orimattila Jääskeläinen Hannu, Askola Mäkipää Marja-Leena, Mäntsälä Nurmi Jarmo, Porvoo Riola Jouko, Tuusula Taka-Sihvola Mikko, Nummi-Pusula Toivonen Kallepekka, Nurmijärvi Viljanen Pekka, Vihti Vähätalo Hannu, Artjärvi YHDISTYS MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2007 PUHEENJOHTAJA SIHTEERI Artjärvi Tapio Malmiharju Pentti Petäjä puh. (03) puh. (03) Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen puh. (019) puh. (019) Helsingin Jorma Pentikäinen Olli Uusi-Eskola seutu puh. (09) puh. (09) Helsinki Hanna-Leena Asunta Birgitta Heiniö puh. (09) puh Hyvinkää Markus Eerola Eija Koski-Sipilä puh. (019) (019) Karjalohja- Harry Kaartinen Päivi Seger Sammatti puh. (019) puh. (019) Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari Puh. (09) puh. (09) Lapinjärvi Timo Hirvola Raimo Hyppönen puh. (019) puh. (019) Lohja Pirjo Lehmusvaara Eeva Uronen Puh.(019) Puh. (019) Myrskylä Markku Fabritius Pentti Urhonen puh. (019) puh. (019) Mäntsälä Pekka Nummela Arja Seppälä puh. (019) puh.(019) Nummi-Pusula Mikko Taka-Sihvola Liisa Marimo puh. (09) puh. (019) Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Pirjo Myyrinmaa Puh. (09) puh. (09) Orimattila Kimmo Hovi Juhani Saharinen puh. (03) (työ) (03) Pornainen Esko Peltola Terhi Niinikoski puh. (019) puh. (019) Porvoo Tapani Koskela Jari Kupsu puh. (019) Pukkila Päivi Rusila-Haakana Jussi Nurminen puh. (019) puh. (019) Siuntio- Antero Amnell Harri Taberman Kirkkonummi puh. (09) puh. (09) Tuusulan seutu Antti Jukkala Satu Taruma puh. (09) puh. (09) Vihti Pekka Viljanen Marja Niemi puh. (09) puh. (09) Liiton Reppu-sivuilla on luottamushenkilöiden sähköpostiyhteydet. Osoitteessa Maataloustuottajain yhdistysten kevätkokoukset v Maataloustuottajain yhdistysten kevätkokoukset pidetään oheisen aikataulun mukaisesti. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista oman yhdistyksen kokoukseen. Yhdistys Aika klo Paikka Pukkila Osuuspankki Askola Yläaste Siuntio-Kirkkonummi Siuntion kunnantalo Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan Osuuspankki, Pusula Myrskylä Säästöpankki Hyvinkää Ahdekallion hirvimaja, kahvi klo Lapinjärvi Kimonkylän ns.talo Artjärvi Kimonkylän ns.talo Karjalohja-Sammatti Sammatin Kievari Karkkila ABC Masuuni II krs. Porvoo Ravintola Seurahovi, kahvi klo Helsingin seutu Ent.Königstedtin koulu, Seutula Solbackantie 2 Lohja Kirkniemen Kartano Tuusula Lampetas Kestikievari, Paippistentie 513, Sipoo Vihti Taidetalo Siirilä, Vihdintie 12, Vihdin kk. Orimattila Ala-Seppälän pitopalvelu, kahvi klo Nurmijärvi Vihtilammen Haavisto Pornainen Valtuustosali Mäntsälä Osuuspankki, kahvi klo Helsinki Viikki, Food Centre Teiden ja piha-alueiden kunnossapitoon HESE Lisätietoja: ja Tukineuvontaa Uudellamaalla

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

MAATALOUSTUOTTAJAIN PUKKILAN YHDISTYS YHDISTYKSEN VUOSIKERTOMUS 2012

MAATALOUSTUOTTAJAIN PUKKILAN YHDISTYS YHDISTYKSEN VUOSIKERTOMUS 2012 MAATALOUSTUOTTAJAIN PUKKILAN YHDISTYS YHDISTYKSEN VUOSIKERTOMUS 212 Yhdistyksen perustamisvuosi 1917 JÄSENET Henkilöjäsenet: Viljelijöiden lukumäärä peltopinta-ala luokittain Metsä,1-1, - 25, - 5, - 1,

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

HESE. -puskulevystä tiehöylään

HESE. -puskulevystä tiehöylään HESE -puskulevystä tiehöylään Hese-työkone on teiden ja piha-alueiden kunnossapitoon tarkoitettu yleistyökone. Monipuolisuudessaan Hese on täysin ylivoimainen, samalla koneella tehdään kaikki teiden sekä

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä. LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄNAISET RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella!

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittokokous 2013, Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Toimitamme tällä kirjeellä teille liittokokouskutsun, tarvittavat asiakirjat ja tiedot

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo KUUMA-HALLITUS Pöytäkirja 1/2010 Aika Torstai 14.1.2010, klo 18.00-19.15 Paikka Nurmijärven kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, Keskustie 2 b, Nurmijärvi 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ)

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK:156/2011 KV 58 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK 5.4.2011 27 Oheismateriaali Liite 4 Kaj Strandberg hakee muutosta voimassa olevaan Järvimaan rantaasemakaavaan 15.03.2011

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 5370/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 169 27.5.2013 95 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin Valmistelijat /

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot