TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1997

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA YLEISTÄ Vuosi 1997oli oppilasyhdistyksen kolmaskymmesneljäs toimintavuosi. Vuoden aikana Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun toiminta vakiintui ja tekniikan koulutus löysi pikkuhiljalleen toimintamuotonsa ja jalansijaa yhteisen amk:n sateenvarjon alla. Vuosi oli toinen vakinaisessa ammattikorkeakoulussa. Yhteistyö tekniikan alan koulutusohjelmajohtajien kanssa kangerteli hieman,koska he pelkäsivät toinen toisiaan niin paljon, että olivat kuin myyrät koloissaan. Kun yksi nosta päätänsä niin kaikki muut menivät kiireesti omaan koloonsa. Loppuvuodesta yhteinen keskusteluaika löytyi helpommin ja meillä oli yhteiset intressit kehittää tutorointia ja koulutuksen laatua. Vuoden 1997 aikana tapahtui yhdistyksessä suuria muutoksia sekä hallinnon että toimitilojen suhteen. Yhdistyksen toimintaa rasittivat toimitilojen jatkuva muuttaminen, edellisten vuosien heikko talous, amk:n muutokset ja taistelu yhdistyksen tarpeellisuudesta ja olemassa olosta. Yhdistys joutui taipumaan nimi kysymyksen suhteen ja näin valtuuston kokouksessa päätettiin yhdistyksen kunniakas nimi Wärtsilän teknillisen Oppilaitoksen oppilasyhdistys ry. muuttaa Wärtsilän Tekniikan Opiskelijat ry:ksi. Nimen muutoksen vaikuttivat ammattikorkeakoulun johdon painostuksen lisäksi parempi mahdollisuus markkinoida yhdistyksen toimintoja uudelle amk -sukupolvelle, jolle WTOL ei enää ollut tuttu koulu. Yhdistyksen viimeinen valtuusto valittiin myös marraskuussa. Valtuustovaaleja ei järjestetä vaan yleiskokous valitsee hallituksen. Kuluneena vuonna ei oppilasyhdistyksen valtuuston vaaleja järjestetty, koska ehdokaslistoja jätettiin vain 2. Yleiskokous täydensi valtuuston. Vuoden 1996 hallituksesta oli vuoden 1997 hallituksessa mukana vain yksi, joten yhdistyksen johtoon asettui varsin uutta ja nuorta verta jatkamaan edellisen hallituksen aloittamaa yhdistyksen muutostyötä. Aloittanut hallitus oli monessa mielessä poikkeuksellinen. Suurin osa hallituksen jäsenistä oliensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita ja puolet jäsenistä oli uuden ammattikorkeakolutusohjelman, informaatiotekniikan opiskelijoita. Uudet hallituksen ihmiset saatiin ajettua kohtalaisen hyvin mukaan hallitustehtäviin lähinnä ammattitaitoisen henkilökunnan ja muutamien tarmokkaiden valtuuston jäsenten avustuksella. Puheenjohtajan tehtävät aloitti Pekka Suomalainen ja hänen siirryttyä työelämään elokuussa, puheenjohtajan tehtävät otti vastaan Annikki Tanskanen, vuoden 1996 hallituksen puheenjohtaja. Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, PKAMKO, aloitti vuoden vaihteessa kivisen taipaleensa. PKAMKO:n edustajistossa oli tekniikan opiskelijoilla 5 paikkaa 24 paikasta ja edustajiston puheenjohtajana oli Katja Kettunen muovitekniikan koulutusohjelmasta. PKAMKO:n hallituksessa oli meiltä yksi henkilö. Hallituksen puheenjohtajana oli sosiaalialan opiskelija. Vuoden kuluessa huomattiin, että opiskelijakunnan organisaatio oli liian raskas ja toimimaton. Näin nähtiin tarpeelliseksi muuttaa organisaatiota ja opiskelijakunnan toimenkuvaa opiskeljoiden tarvetta vastaavaksi ja samalla pyrittiin voimistamaan opiskelijayhdistysten asemaa. Opiskelijakunta löytänee toimintamuotonsa vuoden vaihteen aikana. Koulutuspolitiikassa keskustelimme voimakkaasti toisen asteen koulutuksen asemasta, teknikkokoulutuksesta ja yleensä tekniikan koulutuksen laadullisesta tasosta ammattikorkeakoulussa. Etäopetuksen määrä lisääntyi voimakkaasti, opettajat olivat kiinni projektityöissä sekä ammattikorkeakoulu keskittyi liian paljon valinnaisiin kursseihin

2 ammattiaineiden kustannuksella. Opetukseen ei ollut enää varoja ja resursseja. Kevään aikana oli havaittavissa stressaantumista sekä opettajien että opiskelijoiden puolella. Sosiaalistoiminnassa panostettiin edelleen tutor -toimintaan ja opintososiaalisista asioista tiedottamiseen. Varsinkin tutor -toiminnan tehostamiseen ilmeni tarvetta. Työmarkkina ja kv-sektorilla oli pääpaino opiskelijoiden kannustamisessa kansainväliseen harjoitteluun. Lisäksi herätimme keskustelua kielten opetuksen tasosta tekniikan koulutusalalla. Tekniikan koulutusalalla ilmeni myös tarvetta kv -tutoroinnin ja kv -toiminnan kehittämiseen, minkä suunnittelu alkoi syksyllä. Suosituimmat toimintamuotomme olivat tänäkin vuonna huvi- ja urheilutoiminta. Liikuntapäivä pidettiin maaliskuussa yhdessä opiskelijakunnan kanssa after ski - tapahtumineen. Lisäksi yhdistyksellä oli erilaisia puulaakijoukkueita. Huvitoiminnassa pääpaino oli omien huvitilaisuuksien järjestämisessä, joista mainittakoon Tekun Perinteiset lauluillat Palaverissä. Yhdistyksen bändin toiminta lamaantui hieman kantavien voimien valmistuttua keväällä, mutta nyt jo soitto raikaa bänditiloissa. Yhdistyksen bänditilat siirtyivät väestönsuojaan, jossa on myös yhdistyksen kerhohuone biljardi- ja pingispöytineen. Tiedotuksessa panostettiin sähköisen tiedottamisen lisäämiseen ja parempaan hyödyntämiseen sekä yhdistyksen ulkoisen kuvan parantamiseen. 2. Liiketoiminta ja talous Yhdistyksemm taloudellinen tilanne koheni vuoden aikana, koska edellisenä vuonna tehdyt säästöt ja amk:n toiminnan vakiintuminen alkoivat näkyä taloudessa nyt. Liikevaihto oli Opiskelijaravintolassa teimme Joensuun kaupungin kanssa vuoden mittaisen ylläpitosopimuksen elokuussa koskien teknikkoruokailijoita. Ammattikorkeakoululaiset maksavat aterioinnista.opiskelijaravintolamme palvelualttiuteen, aterian laatuun ja markkinointiin kiinnitimme huomiota.opiskelijaravintolan toiminta meni kohtuullisen hyvin, vaikka keväällä ruokailijamäärä heittelehti päivittäin. Syksyllä ruokailijamäärässä tapahtui reippaasti kasvua. Tonttulan kahvion toiminta oli vaakalaudalla koko kevään ajan. Tonttulan opiskelijamäärä putosi harjoittelun takia ja työntekijämme lähti pois helmikuun lopussa. Kahvilaa jouduimme pyörittämään ruokalan henkilökunnan avustuksella. Syksyllä Tonttulan kahvion toimintaa arvioimme uudellee ja pidimme sen auki syys- jalokakuun aikana huonolla menestyksellä. Tonttulan kahvio sulki lopullisesti ovensa Tonttulan kahvion tarpeellisuudesta väännettiin kättä enemmänkin siellä olevien opettajien kuin opiskeljoiden kanssa. Kirjakauppa- monistamo oli eniten tappiota tuottava yksikkömme. Kirjakaupan pienenevään myyntiin vaikutti teknisten piirustusvälineiden vähäinen myynti ja opiskelun muuttuminen tietotekniikkapohjaiseksi. Kirjamyynti pieneni myös, koska oppikirjoja ammattikorkeakoulu tarpeeseen ei vielä ollut. Yhdistys teki Kopiojyvän kanssa monistussopimuksen maaliskuussa ja huhtikuussa opettelimme uutta monistuskulttuuria uuden kumppanin kanssa. Syksyllä uudet toiminnnot pyörähtivät nopeasti käyntiin. Monistuksen uudelleen järjestelyillä saimme kopioiden hintaa hieman alaspäin riviopiskeljoille. Monistamon opinnäytetöiden kansistuspalveluja markkinoitiin muille koulutusaloille.

3 Yhdityksen toimisto muutti vuoden aikana kaksi kertaa. Yksikköömme rakennettiin Itä- Suomen muovi- ja metallikeskus sekä suurin osa yleisaineista siirrettiin Tonttulaan ja kaikki ammattiaineet pääkoululle. Nämä muutokset aiheuttivat sen, että yhdistys oli jonkin aikaa jopa taivasalla.nykyisiin toimitiloihin pääsimme muuttamaan elokuussa juuri ennen koulun alkua. Toimisto sijaitsee vuosikymmeniin parhaalla paikalla päärapun juuressa. Sekä monistamo-kirjakauppa että toimisto ovat nyt vierekkäin. Yhdistystoiminnassa vedimme kulut mahdollisimman pieneksi. Koulutuksiin ja seminaareihin osallistuimme vähän. 3. Valtuuston ja hallituksen kokoonpanot Yhdistyksen valtuuston muodostivat vuonna 1997 seuraavat henkilöt; Lehtonen Sirpa, puheenjohtaja Hyvärinen Ari Isotalo Perttu Kettunen Katja Korhonen Pirjo Kuokkanen Antti Lappalainen Tomi Lauri Sami Metso Mika Nevalainen Satu Pietarinen Timo Saarelainen Antti Tolvanen Jukka Tupavuori Tanja Turunen Teemu Hallituksen kokoonpano: Puheenjohtaja Huvivastaava, vpj Tiedotusvastaava, sihteeri Koulutuspoliitinenvastaava Sosiaalipoliittinen vastaava Urheiluvastaava Sisäasiainvastaava Pekka Suomalainen, 3.9. saakka Annikki Tanskanen, 3.9. lähtien Anne Sistonen, 3.9. saakka Tero Valkonen, 3.9. lähtien Jari Lukkarinen Mari Leinonen Mika Kallinen Marko Puruskainen Sami Typpö Oppilasyhdistyksen kuraattorina toimi Tuomo Kettunen. 4. Toimihenkilöt Oppilasyhdistyksen henkilöstössä tapahtui pieniä muutoksia vuoden 1997 aikana. Yhdistyksen toimihenkilöt ja toimet vuonna 1997 Toiminnanjohtaja Kirjakaupanhoitaja Tuula Kähkönen Sirpa Moilanen

4 Monistamonhoitaja Kaarina Lievonen * Monistamon hoitaja Merja Heiskanen ** Emäntä Apuemäntä Sisko Romppanen Riitta-Liisa Kontkanen Muut opiskelijaravintolan työntekijät: Sinikka Lyytikäinen Arja Vatanen Ritva Ratilainen Marja Raatikainen *** Tonttulan kahvion hoitaja Saila Kontturi **** * työsuhde päättyi ** työsuhde päättyi *** jäi äitiyslomalle **** työsuhde päättyi Kokoustoiminta Valtuusto kokoontui 5 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 53 pykälää. Hallituksen kokouksia oli 16, joissa käsiteltiin 239 pykälää. Yleiskokouksia pidettiin Jäsenet Yhdistyksessämme oli jäseniä 609 eli 90 % tekniikan alan opiskelijoista 7. Jaostot ja toimikunnat Wälkyn päätoimittaja oli Tomi Lappalainen. 8. Vastaavien ulkopuolinen yhdistystoiminta Vuoden opettajaksi valittiin Asko Tikanoja ja Aarno Haverinen tasaäänin. 9. Edustukset Ammattikorkeakoulun Opiskelijakunnan edustajisto: Katja Kettunen, puheenjohtaja Tomi Lappalainen Katja Rouvinen Pekka Suomalainen / Sirpa Lehtonen Annikki Tanskanen

5 Ammattikorkeakolun Opiskelijakunnan hallitus: Antti Kuokkanen WTOL:n Oppilasasuntolan Kannatusyhdistys ry. Pekka Suomalainen / Annikki Tanskanen Jari Lukkarinen Mari Leinonen, varalla STOL:n Liittokokous Vaasa: Sami Typpö Sirpa Lehtonen Tero Valkonen Annikki Tanskanen, tarkkailija Savon Korkean Teknologian säätiö: Mari Leinonen Opiskelijakunnan kautta edustusta on myös seuraavasti: Ammattikorkeakolun hallitus Annikki Tanskanen Opintotukilautakunta Katja Kettunen Ruokalatoimikunta Pekka Suomalainen, varalla Kirjastotoimikunta, Wärtsilä Sirpa Lehtonen Mika Kallinen Neliö -klubi Tero Valkonen Anne Sistonen