2017 VUOSIKERTOMUS 1 MERKITTÄVÄ TULOSPARANNUS SAAVUTETTU

Transkriptio

1 CHAPTER HEADLINE MERKITTÄVÄ TULOSPARANNUS SAAVUTETTU Kaikkien segmenttiemme vertailukelpoinen tulos parani avainprioriteettiemme vahvan suorituksen ja suotuisien markkinaolosuhteiden tukemana. Uusi strateginen painopiste pääomatehokkaaseen kannattavaan kasvuun ydinliiketoiminnassamme on oikea tapa tuottaa osakkeenomistajillemme lisäarvoa tulevina vuosina VUOSIKERTOMUS 1 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

2 SECTION HEADLINE 2017 NUMEROINA +9,3% LIIKEVAIHDON KASVU (vertailukelpoisin valuutoin) 16% NAISIA KAIKISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ 0,44 OSINGONJAKO- EHDOTUSTA EUR NOSTETTIIN 7,9 LTIF (tapaturmataajuus) OMA TYÖMAATILOJEN KOKOON- PANOTOIMINTO AVATTU TALLINNASSA LIIKEVAIHTO JA VERTAILUKEL POINEN EBITA MARGINAALI MILJ. EUR , EBITA, % 11,7 10,0 10,2 13,7 % ,60 0,0 0,40 0,30 0,20 OSAKEKOHTAISEN TULOKSEN (EPS) KASVU EUR % 0,0 10,1 0,30 0,36-1,1 0,20 28,2 0, ,10-17,8-20 0,00-28, * EPS KASVU, % * Taloudellinen tavoite: kaksinumeroinen EPS kasvuluku VERTAILUKELPOINEN SIJOITE TUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROCE % ,4 10,6 10,1 9, * Taloudellinen tavoite: ROCE 16 % vuoteen 2020 mennessä 13,8 * RAMIRENT TILINPÄÄTÖS VUOSIKERTOMUS

3 CHAPTER HEADLINE SITOUTUNEISUUS- INDEKSI PARANI 83,0 (80,0) +4% VERTAILU- KELPOISEN EBITA- LIIKETULOKSEN KASVU 74,4 JOHTAJUUS- INDEKSI PARANI 4:s OMAN TURVALLISUUS- TUOTTEEN LANSEERAUS: SAFEPASS -AJOESTEET (lue lisää sivulta 23) UUDISTETUN STRATEGIAN KES- KIÖSSÄ PÄÄOMATEHOKAS JA KANNATTAVA KASVU YDINLIIKETOIMINNASSA RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN MILJ. EUR VERTAILUKELPOINEN OMAN PÄÄOMAN TUOTTO, ROE % ,4 10,7 10,9 12,1 20,6 NETTOVELKA / KÄYTTÖKATE (EBITDA) MILJ. EUR (EBITDA) MILJ. EUR ,9 1,1 227,1 1,4 280,9 1,7 34,8 2,0 337,9 1,6 * OSINKO PER PER OSAKE EUR 0,0 0,40 0,30 0,20 0,10 0,37 0,40 0,40 0,40 0,44* , NETTOVELKA NETTOVELKA/KÄYTTÖKATE(EBITDA) * Hallituksen ehdotus * Taloudellinen tavoite: Nettovelka / käyttökate alle 2,x jokaisen tilikauden lopussa RAMIRENTIN OHJEISTUS VUODELLE 2018 Ramirent arvioi, että vuonna 2018 vertailukelpoinen EBIT-liiketulos kasvaa vuoden 2017 tasosta. 3 RAMIRENT RAMIRENT VUOSIKERTOMUS TILINPÄÄTÖS 2017

4 SECTION HEADLINE SISÄLTÖ RAMIRENT LYHYESTI JA STRATEGIA Toimitusjohtajan katsaus 6 Strategia 8 Arvonluonti 10 Tarjontamme 12 Segmenttikatsaus 13 Toimintaympäristö ja megatrendit 16 VASTUULLISUUS Lähestymistapamme vastuullisuuteen 18 Parhaiden kykyjen houkuttelu 20 Turvallisuuden maksimointi 22 Koneiden ja laitteiden tehokas käyttö 24 Ympäristötehokas toiminta 26 Sidosryhmät 28 Vastuulliset toimintaperiaatteet 30 Vastuullisuusraportoinnin periaatteet ja GRI-indeksi 32 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöksen sisällysluettelo 34 Hallituksen toimintakertomus 36 Konsernitilinpäätös 2 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 6 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 114 Palkka- ja palkkioselvitys 120 Hallitus 124 Konsernin johtoryhmä 126 Tilintarkastuskertomus 128 Sijoittajasuhteet 132 Tietoa osakkeenomistajille 133 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS VUOSIKERTOMUS

5 CHAPTER HEADLINE TÄMÄ ON RAMIRENT Ramirent on johtava konevuokrausratkaisujen toimittaja. Parannamme tehokkuutta ja turvallisuutta yhdistämällä koneet, palvelut ja osaamisen räätälöidyiksi konevuokrausratkaisuiksi kiertotaloudessa. Ramirentin pääasiakastoimialoja ovat rakentaminen ja teollisuus. Palvelemme markkinoita fokusoiduilla arvolupauksilla sekä pk-yrityksille että suurille asiakkaille. Palvelemme yhden Euroopan laajimman verkoston ja vuokravalikoiman kautta. Vuokrauskalustoomme kuuluvat pienkoneet, suuret rakennuskoneet, nostimet, turvallisuustuotteet, työmaamoduulit, torninosturit ja hissit, telineet ja sääsuojat sekä sähköistys- ja lämmityslaitteet. Näihin liittyviin palveluihin kuuluvat työmaan suunnittelu ja olosuhdevalvonta, työmaan tuki- ja logistiikkapalvelut, tankkaus- ja turvallisuuspalvelut sekä koulutus. 42 (42) 7 (13) MARKKINA-ASEMA TOIMIPISTEET 79 (78) 64 (8) 44 (43) 7 (6) MARKKINAJOHTAJA KAHDEKSASSA MAASSA TYÖNTEKIJÄÄ (HTV) ASIAKASTA 293 TOIMIPISTETTÄ 10 MAASSA SEGMENTTIEN OSUUS VERTAILUKELPOISESTA EBITA- LIIKETULOKSESTA Norja 11 % Europe Central 1 % Tanska 3 % Ruotsi 38 % TUOTETYYPPIÄ 724 MILJ. EURON LIIKEVAIHTO Baltia 8 % Suomi 2 % LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN Norja 17 % Tanska 6 % Ruotsi 36 % LIIKEVAIHTO ASIAKASSEKTOREITTAIN Muut 29 % Rakentaminen 3 % MYYNNINJAKAUMA Palvelut 33 % Käytettyjen laitteiden myynti 4 % Europe Central 10 % Baltia 6 % Suomi 26 % Teollisuus 18 % Konevuokraus 63 % RAMIRENT RAMIRENT VUOSIKERTOMUS TILINPÄÄTÖS 2017

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS MERKITTÄVÄ TULOSPARANNUS SAAVUTETTU Kun aloitin Ramirentin johdossa syksyllä 2016, asetimme vuodelle 2017 yhden ainoan tavoitteen: parantaa merkittävästi kaikkien toimintasegmenttiemme taloudellista tulosta. Nyt kun vuosi 2017 on takana, minulla on täysi syy olla tyytyväinen Ramirent-tiimimme saavutuksiin. VAHVAA TULOKSEN, MYYNNIN JA KASSAVIR- RAN KASVUA Paransimme vuonna 2017 tulostamme merkittävästi. Vertailukelpoinen EBITA-liiketuloksemme kasvoi 4 prosenttia 99,0 miljoonaan euroon, ja rahavirta investointien jälkeen oli vahva, 1,6 miljoonaa euroa. Kaikkien segmenttiemme vertailukelpoinen tulos parani, ja erityisen ilahduttavaa oli Ruotsin ja Europe Central -segmenttien vahva tulosparannus. Käänne monissa heikon tulostason yksiköissämme on ollut tärkeä tekijä kokonaiskannattavuuden paranemisessa, ja vuoden 2017 tulokset ovat kaikkien Ramirentin tiimien määrätietoisen ja kurinalaisen työn tulosta. Vuonna 2017 vertailukelpoinen myyntimme kasvoi 9,3 prosenttia, mikä on nopein myynnin kasvu sitten vuoden Onnistuimme erityisen hyvin painopistealueillamme: konevuokrauksessa sekä myynnissä pienille ja keskisuurille asiakkaille. Kysyntä markkina-alueillamme pysyi vuonna 2017 suotuisana. Kysyntä Baltia- ja Europe Central -segmenteissä parani selvästi nostaen niiden yhteenlasketun osuuden konsernin liikevoitosta neljännekseen. UUDESSA STRATEGIASSA KESKITYMME YDIN- LIIKETOIMINTAAMME Julkaisimme joulukuussa uuden strategiamme Pääomatehokasta kannattavaa kasvua ydinliiketoimintaan vuosille Päivitimme myös taloudelliset tavoitteemme uuden strategian mukaisiksi aiomme saavuttaa 16 prosentin sitoutuneen pääoman tuoton (ROCE) vuoteen 2020 mennessä ja kasvattaa kumulatiivista osakekohtaista tulostamme (EPS) vuosien aikana kaksinumeroisella kasvuluvulla. Uusi strategiamme keskittyy hyödyntämään hyviä kasvumahdollisuuksia ydinliiketoiminnassamme, rakennuskoneiden vuokrauksessa. Lisäksi meillä on edelleen monia mahdollisuuksia, joilla voimme sisäisesti parantaa liiketoimintaamme. Uskomme, että vuokrauksen houkuttelevuutta voidaan vahvistaa entisestään digitalisaation keinoin sekä palvelun nopeutta ja täsmällisyyttä parantamalla. Tavoitteenamme on näyttää palvelun tasossa VUOKRAUKSEN HOUKUTTELEVUUTTA VOIDAAN VAHVISTAA ENTISESTÄÄN NÄYTTÄMÄLLÄ PALVELUN TASOSSA ESIMERKKIÄ KOKO TOIMIALALLE. esimerkkiä koko toimialalle kehittämällä koko vuokraustoimialan tehokkaimman toimitusketjun. Aiomme myös jatkaa työtä kannattavuuden parantamiseksi heikon tulostason yksiköissä entistä tiukemmalla tulosjohtamisotteella. Meillä on houkuttelevia kasvumahdollisuuksia pienissä ja keskisuurissa asiakkaissa kaikissa segmenteissämme. Vuodesta 2018 alkaen Europe Central- ja Baltia-segmentit raportoidaan yhtenä Eastern Europe -segmenttinä, jossa näemme mahdollisuuksia tavoitella nopeaa kasvua. Haluamme myös vahvistaa entisestään asemaamme suurten asiakkaiden ensisijaisena valintana. Kokonaisratkaisujemme ja turvallisuustuotteidemme ansiosta meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa sekä rakennustyömaiden turvallisuutta että tuottavuutta. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

7 CHAPTER HEADLINE MYÖS HENKILÖSTÖN SITOUTUMINEN JA TYÖTURVALLISUUS OVAT STRATEGISIA PAINOPISTEALUEITA Toimialamme kaltaisessa palveluliiketoiminnassa kestäviä tuloksia saadaan vain silloin, kun työntekijät kaikilla organisaatiotasoilla ovat innostuneita ja sitoutuneita työhönsä. Melko lyhyen Ramirent-urani aikana olen nähnyt tässä merkittävää parannusta kaikkialla organisaatiossamme. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös työturvallisuudessa, joka on edelleen yksi Ramirentin keskeisistä prioriteeteista sekä sisäisesti että tarjonnassamme asiakkaille. Yksi uuden strategiamme painopistealueista on rakentaa Ramirentistä hieno ja turvallinen työpaikka. Jatkamme Ramirentin johtamiskulttuurin kehittämistä ja panostamme siihen, että jokapäiväiset perusasiat toimivat hyvin. Tähtäämme henkilöstön sitoutumisen ja johtamisen laadun osalta hienoimpien työpaikkojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. LUOTTAVAISESTI KOHTI TULEVAA Katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Vuoden 2018 alkupuolen markkinatilanne vaikuttaa suotuisalta Ramirentin eri asiakasryhmissä ja markkina-alueilla, ja näemme edelleen paljon mahdollisuuksia jatkaa sisäisen toimintamme parantamista. Uskomme vahvasti, että uudet taloudelliset tavoitteemme ja pääomatehokkuuden painottaminen ovat oikea tapa tuottaa Ramirentin osakkeenomistajille lisäarvoa tulevina vuosina. Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia Ramilaisia menestyksekkäästä työstänne vuonna Lämmin kiitos kuuluu myös omistajillemme, asiakkaillemme ja kumppaneillemme kuluneena vuonna meitä kohtaan osoittamastanne luottamuksesta. Tapio Kolunsarka Toimitusjohtaja 7 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

8 STRATEGIA PÄÄOMATEHOKASTA KANNATTAVAA KASVUA YDINLIIKETOIMINNASSA Strategiassamme vuosille keskitymme pääomatehokkaaseen ja kannattavaan kasvuun ydinliiketoiminnassamme konevuokrauksessa ja siihen liittyvissä palveluissa. Hyödyntämätöntä potentiaalia on etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja kehittämällä alan parhaan toimitusketjun näytämme palvelutasoissa esimerkkiä koko toimialalle. Uuden strategian mukaisesti tulevien vuosien kannattavuutta kehitetään keskittymällä järjestelmällisesti yrityksen kannattaviin liiketoimintoihin, suorituskyvyn johtamiseen, toimiviin prosesseihin, pääomatehokkuuteen ja ihmisten johtamiseen. Ramirent panostaa kasvuun erityisesti pk-yritysten parissa ja toimintamaissaan Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Kehittämällä alan parhaiten toimivan toimitusketjun näytämme palvelutasoissa esimerkkiä koko toimialalle. Strategiamme on kasvaa pääomatehokkaasti ydinliiketoiminnassamme kehittämällä kurinalaisesti konevuokrausta ja oheisliiketoimintoja. Strategiaan perustuen Ramirent ilmoitti joulukuussa 2017 harkitsevansa strategisia vaihtoehtoja, Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan osalta, mukaanlukien liiketoiminnan myynti, koska sillä on rajallisesti synergiaa konevuokrauksen ydinliiketoiminnan kanssa. Pysymme yleiskonevuokraajana, mutta keskittyminen niihin tuotelinjoihin ja nykyisiin maantieteellisiin alueisiin, joissa voimme kasvattaa sijoitetun pääoman tuottoa (ROCE) selkeästi pääomakustannusten yli, on paras tapa luoda kestävää arvoa osakkeenomistajille tällä toimialalla. STRATEGIAMME KESKEISET TEKIJÄT KASVU PIENISSÄ JA KESKISUURISSA ASIAKKAISSA Markkinaosuutemme pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla on yhä keskivertoa alemmalla tasolla, ja aiomme kasvaa parantamalla asiakaskokemusta ja kaluston saatavuutta. SUURTEN ASIAKKAIDEN ENSISIJAINEN VALINTA Haluamme entisestään vahvistaa asemaamme suurten asiakkaiden ensisijaisena valintana tarjoamalla kehittyneitä kokonaisratkaisuja, jotka parantavat turvallisuutta, tuottavuutta ja vastuullisuutta rakennusalalla sekä muilla sektoreilla. Ramirentilla on markkinoiden paras tarjoama rakennusalan yritysten tuottavuuden parantamiseksi. ALAN PARHAAN TOIMITUSKETJUN RAKENTAMINEN Haluamme saavuttaa merkittävän parannuksen kaluston saatavuudessa, toimitusten tarkkuudessa ja toimitusketjun tehokkuudessa vuoteen 2020 mennessä kehittämällä ja digitalisoimalla prosesseja. Toimitusketjun hallinnassa on merkittävää hyödyntämätöntä potentiaalia. TIUKEMPI SUORITUSKYVYN JOHTAMINEN HEIKON KANNATTAVUUDEN YKSIKÖISSÄ Tähtäämme siihen, että vuoteen 2020 mennessä yhdenkään yksikön tai toimipisteen liiketulosprosentti (EBIT %) ei jää alle 10:een. Otamme käyttöön selkeät suorituskyvyn mittarit koko yritykselle. PÄÄOMATEHOKAS KASVU Tähtäämme keskiarvoa nopeampaan kasvuun vähemmän pääomaa vaativissa tuotekategorioissa ja kasvatamme pääomatehokkuuttamme parantamalla toimitusketjuamme sekä optimoimalla korvausinvestointejamme. Aiomme kasvaa vuosittain 2 prosenttia ilman kasvuinvestointien vaikutusta. HIENOKSI TYÖPAIKAKSI KESKITTYMÄLLÄ JOHTAMISEEN JA TYÖTURVALLISUUTEEN Parantaaksemme suoritustamme ja saavuttaaksemme päivitetyt strategiset ja taloudelliset tavoitteemme, haluamme luoda Ramirentistä hienon työpaikan. Kehittämällä Ramirentin johtamiskulttuuria ja turvallisuusstandardeja tähtäämme työpaikkojen parhaan neljänneksen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. UUDET TALOUDELLISET TAVOITTEET, JOTKA TUKEVAT STRATEGIAMME TOTEUTUSTA MITTARI TAVOITE Osakekohtaisen tuloksen kasvu (CAGR) Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) Osingonjakosuhde Nettovelka/käyttökate (EBITDA) kaksinumeroinen kasvuluku % vuoden 2020 loppuun mennessä vähintään 0 % tilikauden tuloksesta < 2,-kertainen jokaisen tilikauden lopussa RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

9 CHAPTER STRATEGY HEADLINE PÄÄOMATEHOKASTA KANNATTAVAA KASVUA YDINLIIKETOIMINNASSA -STRATEGIA KASVU PIENISSÄ JA KESKISUURISSA ASIAKKAISSA ALAN PARHAAN TOIMITUSKETJUN RAKENTAMINEN PÄÄOMATEHOKAS KASVU TIUKEMPI SUORITUSKYVYN JOHTAMINEN HEIKON KANNATTAVUUDEN YKSIKÖISSÄ HIENOKSI TYÖPAIKAKSI KESKITTYMÄLLÄ JOHTAMISEEN JA TYÖTURVALLI- SUUTEEN SUURTEN ASIAKKAIDEN ENSISIJAINEN VALINTA 9 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

10 ARVONLUONTI NÄIN RAMIRENT LUO ARVOA RESURSSIT RAMIRENTIN LIIKETOIMINTAMALLI IHMISET JA OSAAMINEN TÄ # H I P MI ET T S I TO UB 293 S työntekijää (HTV) Ramiwaylaadunhallintajärjestelmä Turvallisuuskoulutukset Multisite-sertifikaatit (ISO, OHSAS) Tuotemerkit Eettinen säännöstö YDINLIIKETOIMINTAMME TALOUDELLISET RESURSSIT KONEVUOKRAUS JA PALVELUT KU KS ET 96 % Pääoma 309, milj. euroa Kalustoinvestoinnit 13, milj. euroa ES TOIMITTAJAT JA ALIHANKKIJAT KAL toimittajaa ja alihankkijaa LUONNONVARAT Vedenkulutus Energian kokonaiskulutus (sähkö ja polttoaineet) RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017 KÄYTETYN KALUSTON MYYNTI 4 % 10 U O ST K

11 ARVONLUONTI Ramirent parantaa asiakkaiden turvallisuutta ja tuottavuutta jakamalla koneita ja laitteita sekä niihin liittyviä palveluja ja osaamista. Liiketoimintamallimme ytimessä on tuottavuuden lisääminen kiertatalouden keinoin niin pk-yrityksille kuin suurillekin asiakkaille. Liiketoimintaamme vauhdittavia tekijöitä ovat tuottavuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät nykyvaatimukset, kaupungistumisen kiihtyminen ja väestörakenteen muutos. Pyrimme sujuvaan tiedon, koneiden ja palvelujen kulkuun, mikä puolestaan tehostaa toimintatapoja, vähentää kustannuksia, lyhentää seisok- kiaikoja, parantaa tuoteominaisuuksia ja luo innovaatioita. Rakentamalla toimialan parhaan toimitusketjun parannamme palvelutasoa ja vuokrauksen helppoutta ja näin vahvistamme vuokraamisen arvolupausta omistamiseen verrattuna. Osaajamme ovat keskeisiä ensiluokkaisen asiakaskokemuksen luomisessa ja tarjontamme sovittamisessa asiakkaiden tarpeisiin. Nämä tarpeet vaihtelevat kotitalouksien ja teollisuuden kunnossapitotöistä korjausrakentamiseen ja suuriin, monimutkaisiin rakennusprojekteihin. TUOTOKSET PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET KALUSTOVALIKOIMA ASIANTUNTIJATUKI KÄTEVYYS JA HELPPOUS SUURET ASIAKKAAT LUOTETTAVUUS TURVALLISUUSOSAAMINEN TUOTTAVUUDEN LISÄÄMINEN JÄTE- JA VESIHUOLTO SEKÄ PÄÄSTÖT Jätteet Jätevesi CO2 VAIKUTUKSET TALOUDELLISET Vertailukelpoisen osakekohtaisen tuloksen kasvu 68,2 % Sijoitetun pääoman tuotto ROCE 13,8 % Nettovelka/käyttökate 1,6x Osingonjakosuhde 7 % tilikauden tuloksesta Efektiivinen veroaste 17.6 % Henkilöstökulut 178,3 milj. euroa Suorat hankinnat 21,4 milj. euroa SOSIAALISET Hieno työpaikka Johtajuusindeksi % Sitoutuneisuusindeksi % LTIF 7,9 604 läheltä piti -tilannetta 3 37 turvallisuushavaintoa Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä 2,9 % Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus YMPÄRISTÖ Kiertotalouden luomista koneiden ja laitteiden jakamisen kautta Energiankulutuksen ja logistiikan optimointi ROMUTTAMINEN 11 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

12 SECTION TARJONTAMME HEADLINE RAKENNUSKONEVUOKRAUKSEN YDINTARJOAMAMME Ydinliiketoimintamme koostuu korkealaatuisten rakennuskoneiden, laitteiden ja niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta pääasiassa rakennusalan asiakkaille sekä teollisuuden eri toimialoille ja myös kotitalouksille. Ydintarjoamaamme kuuluu kaikki rakennusprojektissa tarvittava suurista torninostureista, sähköstä, lämmityksestä ja sääsuojista aina pienimpiin käsityökaluihin ja turvallisuuskoulutuksiin. Näin katetaan projektin jokaisen vaiheen erityistarpeet. Rakennusalalla vuokrataan kaikista tuoteryhmistämme, muut asiakastoimialat vuokraavat tuotteita valikoiduista tuoteryhmistä. Tarjontamme jakaantuu seuraaviin tuotteiden ja palveluiden pääryhmiin: KONEVUOKRAUS PIENKONEET SUURET RAKENNUSKONEET TILAT NOSTIMET SÄHKÖ & LÄMMITYS TORNINOSTURIT & HISSIT TURVALLISUUS TELINEET & SÄÄSUOJAT PALVELUT LOGISTIIKKA JA TANKKAUSPALVELUT SUUNNITTELU TYÖMAAPALVELUT KOULUTUS MYYNTITUOTTEET RAMIRENT TILINPÄÄTÖS VUOSIKERTOMUS

13 SEGMENTTIKATSAUS RUOTSI VAHVA TULOSPARANNUS 36 % konsernin liikevaihdosta, 38 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta 831 (760) työntekijää, 29 % konsernin koko henkilöstöstä 79 (78) toimipistettä LIIKETOIMINNAN PÄÄKOHDAT VUONNA 2017 Konevuokrauksen markkinaolosuhteet hyötyivät rakennusalan vahvasta tilanteesta Myynti kehittyi positiivisesti pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa Uudet kokonaisratkaisusopimukset todisteena vahvasta tarjoamasta Vahvistettu tarjoama ruokki kasvua turvallisuustuotteissa, ml. Ramirentin omat tuotteet Myyntimäärien kasvu, suotuisa liiketoiminnan jakauma ja toimitusketjun tehostaminen vaikuttivat myönteisesti EBITAliiketulokseen Telineliiketoiminnan uudelleenorganisointi valmistui KILPAILUTILANNE Markkina-asema toiseksi suurin Vuokrauspenetraatioaste: Korkea RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KASVU 2017E: +9,9 %, 2018E: +3,6 % (Euroconstruct 11/2017) STRATEGISET TAVOITTEET Toiminnan ja liiketoimintajärjestelmien optimointi Markkinaosuuden kasvattaminen suurissa kaupungeissa LIIKEVAIHTO MILJ. EUR VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITA MARGINAALI MILJ. EUR 40 17, ,9 1,2 13,1 12,1 10 VERTAILUKELPOINEN SIJOITE TUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROCE % 2 21, ,4 17, ,1 12, SUOMI VAKAATA PARANNUSTA KANNATTAVUUDESSA 26 % konsernin liikevaihdosta, 2 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta 3 (19) työntekijää, 19 % konsernin koko henkilöstöstä 7 (6) toimipistettä 0 VERTAILUKELPOINEN EBITA MARGINAALI, % MARKKINA-ASEMA Palvelumyynnin osuus liikevaihdosta kasvoi useiden meneillään olevien suurten projektien vaikutuksesta Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi hyvän volyymikasvun ja kustannussäästöjen ansiosta KILPAILUTILANNE Markkinajohtaja Vuokrauspenetraatioaste: Keskitasoa LIIKETOIMINNAN PÄÄKOHDAT VUONNA 2017 Vahva suhdannetilanne jatkui konevuokrausmarkkinoilla vahvan kysynnän tukemana rakentamisen ja teollisuuden sektoreilla Positiivinen liikevaihdon kehitys pienten ja keskikokoisten asiakkaiden keskuudessa RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KASVU 2017E: +3, %, 2018E: +1,4 % (Euroconstruct 11/2017) STRATEGISET TAVOITTEET Markkinajohtajuuden vahvistaminen Sisäisen tehokkuuden parantaminen LIIKEVAIHTO MILJ. EUR VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITA MARGINAALI MILJ. EUR , , ,7 12, , VERTAILUKELPOINEN SIJOITE TUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROCE % 2 21, ,8 18,0 19,1 1, MARKKINA-ASEMA VERTAILUKELPOINEN EBITA MARGINAALI, % 13 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

14 SEGMENTTIKATSAUS BALTIA HYVÄ SUORITUS PARANEVASSA MARKKINAYMPÄRISTÖSSÄ 6 % konsernin liikevaihdosta, 8 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta 276 (23) työntekijää, 10 % konsernin koko henkilöstöstä 44 (43) toimipistettä LIIKETOIMINNAN PÄÄKOHDAT VUONNA 2017 Kysynnän kehitys parani yleisesti konevuokrausmarkkinoilla Baltiassa rakentamisen elpymisen tukemana Konevuokrauksen hyvä kehitys edisti liikevaihdon kasvua kai- kissa Baltian maissa ja erityisesti Latviassa Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani hyvän volyymikasvun, myynnin jakauman ja kustannustehokkuuden myötä KILPAILUTILANNE Markkinajohtaja Vuokrauspenetraatioaste: Keskitasoa RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KASVU 2017E: +3,1 %, 2018E: +3,4 % (Euroconstruct 11/2017) STRATEGISET TAVOITTEET Painopisteenä nopea kasvu hyvien markkinaolosuhteiden tukemana LIIKEVAIHTO MILJ. EUR 80 VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITA MARGINAALI MILJ. EUR 20 2 VERTAILUKELPOINEN SIJOITE TUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROCE % ,4 21,2 20, ,8 6 21, ,1 16,2 14,6 11,4 1, EUROPE CENTRAL ERINOMAISTA KASVUA JA TULOSPARANNUSTA 10 % konsernin liikevaihdosta, 1 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta 440 (446) työntekijää, 16 % konsernin koko henkilöstöstä 64 (8) toimipistettä 0 VERTAILUKELPOINEN EBITA MARGINAALI, % Baltia- ja Europe Central -segmentit yhdistetään Itä-Eurooppa-segmentiksi vuoden 2018 alusta MARKKINA-ASEMA Vahva volyymin kasvu, hyvä myynnin jakauma, kustannustehokkuus ja vahva uudelleenorganisointien läpivienti paransivat EBITA-liiketulosta huomattavasti KILPAILUTILANNE Markkinajohtaja Vuokrauspenetraatioaste: Erittäin matala LIIKETOIMINNAN PÄÄKOHDAT VUONNA 2017 Markkinaolosuhteet paranivat konevuokrauksessa kaikkialla Europe Central -segmentissä Vahvan myynnin kasvun mahdollisti lisätty kalustokapasiteetti ja vahva operatiivinen suoritus RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KASVU 2017E: +7,0 %, 2018E: +7, % (Euroconstruct 11/2017) STRATEGISET TAVOITTEET Painopisteenä nopea kasvu hyvien markkinaolosuhteiden tukemana LIIKEVAIHTO MILJ. EUR VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITA MARGINAALI MILJ. EUR , VERTAILUKELPOINEN SIJOITE TUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROCE % 2 21, ,9,3, , ,2, 4,4 0, MARKKINA-ASEMA VERTAILUKELPOINEN EBITA MARGINAALI, % RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

15 SEGMENTTIKATSAUS NORJA PARANNUKSEN VUOSI 17 % konsernin liikevaihdosta, 11 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta 396 (397) työntekijää, 14 % konsernin koko henkilöstöstä 42 (42) toimipistettä LIIKETOIMINNAN PÄÄKOHDAT VUONNA 2017 Yleinen markkinatilanne konevuokrauksessa parani toisella vuosipuoliskolla Myynti kasvoi hieman, mitä tuki myös vuokralla olleiden siirtokelpoisten tilojen yksittäinen suuri myynti (,6 milj. euroa) Myynnin vähäisestä kasvusta huolimatta vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani merkittävästi johtuen jatkuvasta kustannustehokkuuden paranemisesta, liikevaihdonjakaumasta sekä etenemisestä Oslon telineliiketoiminnan ja siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan uudelleenorganisoinnissa KILPAILUTILANNE Markkinajohtaja Vuokrauspenetraatioaste: Keskitaso RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KASVU 2017E: +6,8 %, 2018E: +3, % (Euroconstruct 11/2017) STRATEGISET TAVOITTEET Jatkuva kannattavuuden parantaminen, heikosti suoriutuvien yksiköiden parantaminen Kaluston saatavuuden optimointi LIIKEVAIHTO MILJ. EUR VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITA MARGINAALI MILJ. EUR , ,9 7 8,8 6,3 11 9, VERTAILUKELPOINEN SIJOITE TUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROCE % 1 13,3 10,8 10 7,4 4,1 4, VERTAILUKELPOINEN EBITA MARGINAALI, % MARKKINA-ASEMA TANSKA LISÄTOIMIA TULOKSEN PARANTAMISEKSI 6 % konsernin liikevaihdosta, 3 % konsernin vertailukelpoisesta EBITA-liiketuloksesta 130 (138) työntekijää, % konsernin koko henkilöstöstä 7 (13) toimipistettä LIIKETOIMINNAN PÄÄKOHDAT VUONNA 2017 Konevuokrausmarkkinoiden yleinen markkinatilanne oli vakaa Myynnin kasvu kiihtyi loppuvuonna vahvistetun myyntiorganisaation ja suurten projektien etenemisen ansiosta Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani hyvän myynnin jakauman, paremman hinnoittelun ja kustannustehokkuuden ansiosta Vuoden lopussa toteutettiin menestyksekkäästi toimipisteverkoston uudelleenjärjestely ja myyntiorganisaation uudelleenorganisointi KILPAILUTILANNE Markkina-asema kolmanneksi suurin Markkinan vuokrauspenetraatioaste: Keskitaso RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KASVU 2017E: +2,0 %, 2018E: +2,7 % (Euroconstruct 11/2017) STRATEGISET TAVOITTEET Myyntihenkilöstön kehittäminen ja tilapäisten vuokraustoimipisteiden käyttöönotto Kasvun kiihdyttäminen suurimmissa kaupungeissa LIIKEVAIHTO MILJ. EUR VERTAILUKELPOINEN EBITA JA EBITA MARGINAALI MILJ. EUR VERTAILUKELPOINEN SIJOITE TUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROCE % 10 7,9 6,4 1, ,7 14, MARKKINA-ASEMA VERTAILUKELPOINEN EBITA MARGINAALI, % 1 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

16 SECTION TOIMINTAYMPÄRISTÖ HEADLINE JA MEGATRENDIT MEGATRENDIT OHJAAVAT LIIKETOIMINTAAMME Ulkoistamisen edelleen jatkuva trendi tukee konevuokrauksen kysyntää. Yritykset pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja keventämään taseitaan. Lisääntyneet turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät tarpeet sekä kaupungistumisen, digitalisaation, muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen aiheuttamat rakenteelliset muutokset muovaavat edelleen toimintaympäristöämme Euroopassa ja muilla markkinoilla. DIGITALISAATIO Kaiken yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen muutoksen taustalla on keskeisenä voimana teknologian kehitys, joka parantaa Ramirentin tarjontaa ja ymmärrystä asiakkaan tarpeista. Uudet innovaatiot parantavat turvallisuutta, tiedonkulkua, projektiseurantaa ja ekotehokkuutta. TUNNUSOMAISTA Asioiden internet (IoT), uudet digitaaliset vuokrauspalvelut, parempi tiedonkulku Parempi ennakointi digitaalisten suunnitteluohjelmien, kuten Building Information Modeling (BIM), avulla TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Asiakkaiden kasvavat odotukset sekä tiukentuva turvallisuutta ja ympäristöasioita koskeva sääntely, kuten EU:n tavoite vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ajavat yrityksiä vihreämpien ratkaisujen käyttöön. TUNNUSOMAISTA Ympäristöystävällisen rakentamisen suunnittelu, polttoaineen kulutuksen vähentäminen, turvallisemmat työmaat suunnittelun ja koulutuksen kautta Tarve tehostaa ikääntyvien rakennusten energiatehokkuutta ja korjata kosteus- ja homevaurioita TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN Viime vuosikymmenen aikana tuottavuus on lähes kaksinkertaistunut teollisuudessa mutta pysynyt ennallaan rakentamisessa. Tämä tuottavuusvaje tarjoaa Ramirentille mahdollisuuden auttaa rakennusprojekteja etenemään sujuvammin ja tehokkaammin. TUNNUSOMAISTA Logistiikan optimointi, parempi suunnittelu ja parempi riskienhallinta rakennustyömailla Luotettavat kumppanit antavat asiakkaille mahdollisuuden keskittyä heidän ydinliiketoimintaansa RAMIRENT TILINPÄÄTÖS VUOSIKERTOMUS

17 CHAPTER HEADLINE VUOKRAUSPALVELUMME SIIRTYI VERKKOON SUOMESSA Ramirent avasi vuonna 2017 konevuokrausverkkokauppansa Suomessa. Palvelu suunniteltiin erityisesti yksityisasiakkaita ajatellen, ja se on käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina. Oli tärkeää, että palvelua voidaan käyttää mobiililaitteilla, jotta se on helposti käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelua tukee maanlaajuinen noutopisteverkostomme. Myös reaaliaikainen chat-palvelu otettiin käyttöön. Chat-palvelussa Ramirentin omat vuokrausneuvojat tarjoavat ohjeita ja neuvoja oikeiden laitteiden valintaan jokaiseen tehtävään ja niiden turvalliseen käyttöön. Verkkovuokrauspalvelu on saanut erittäin positiivista palautetta. Vaikka se on vielä uusi, palvelun näkymät ovat lupaavat. Noutopisteverkostoa laajennettiin Suomessa vuoden aikana. Ramirent pyrkii jatkuvasti tuomaan osaamisensa ja ensiluokkaiset tuotteensa yhä helpommin saataville. Helppokäyttöinen verkkovuokrauspalvelu on looginen osa tätä pyrkimystä, ja uusia tapoja vastata paremmin asiakkaidemme tarpeisiin kehitetään jatkuvasti. KAUPUNGISTUMISEN KIIHTYMINEN Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen. Pohjoismaissa väestönkasvu keskittyy pääasiassa 30 suurimmalle kaupunkialueelle, joissa nykyään asuu yli puolet Pohjoismaiden väestöstä. Tämä luo turvallisuuteen, logistiikkaan ja suunnitteluun liittyviä tarpeita talonrakentajille. TUNNUSOMAISTA Kasvava muuttoliike maaseudulta kaupunkikeskuksiin ja muilta mantereilta Eurooppaan Rakentamisen kasvu, lisääntyvä konevuokraus- ja asiantuntijapalvelujen kysyntä VÄESTÖN MUUTOS Elinikäennusteen nousu ja matala syntyvyys muovaavat asuntomarkkinoita ja elämäntapoja sekä työvoiman saatavuutta. Asuntorakentaminen on merkittävä tekijä konevuokrauksessa. TUNNUSOMAISTA Perhekokojen ja kotitalouksien pieneneminen sekä uusien ratkaisujen tarve ikääntyneille Kulttuurien, kielien ja uskontojen moninaisuus työvoimassa JAKAMISTALOUS Asioiden jakaminen lähti alun perin tarpeesta säästää rahaa, aikaa ja ympäristöä. Nyt siitä on tullut arkipäiväistä, ja sen myötä myös yritykset pyrkivät optimoimaan toimintaansa käyttämällä on demand -ratkaisuja ja -palveluja. TUNNUSOMAISTA Parempi laitteiden, henkilöstön, osaamisen ja pääoman käyttö Kun monta ihmistä käyttää samaa konetta, ympäristökuormitus pienenee 17 RAMIRENT RAMIRENT VUOSIKERTOMUS TILINPÄÄTÖS 2017

18 LÄHESTYMISTAPAMME VASTUULLISUUTEEN UUDET VASTUULLISUUSTAVOIT- TEET TYÖTURVALLISUUTEEN JA JOHTAJUUTEEN Ramirent keskittyy vastuullisuudessaan neljään toimialamme kannalta olennaisimpaan vastuullisuusteemaan: parhaiden kykyjen houkutteluun, turvallisuuden maksimointiin, koneiden ja laitteiden tehokkaan käytön varmistamiseen ja ympäristötehokkaaseen toimintaan. Jotta voisimme paremmin seurata vastuullisuusmittareitamme maa-, alueja toimipistetasolla, parannamme tiedonkulkuamme jatkuvasti ja selvennämme, miten jokainen Ramirentin työntekijä voi antaa panoksensa vastuullisuuden kehittämiseen. Vastuullisuus ei ole pelkästään liiketoimintamallimme ydintä resurssien jakamisen kautta, vaan myös liiketoiminnan edellytys. Autamme asiakkaitamme parantamaan tuottavuuttaan ja turvallisuuttaan ja luomme kestäviä kiertotalouteen pohjaavia innovaatiota. Päivitetyn strategiamme myötä lisäsimme uusia tavoitteita turvallisuudelle ja johtamiselle: pyrimme työntekijöiden sitoutumisen ja johtamisen laadun osalta kuulumaan työpaikkojen parhaaseen neljännekseen vuonna Tavoitteenamme on, että tapaturmataajuutemme (LTIF) on alle vuonna Toinen merkittävä muutos vuonna 2017 oli terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuorganisaatiomme uudistaminen. Jatkoimme vuonna 2017 myös vastuullisuuteen liittyvän raportointimme kehittämistä parantaaksemme läpinäkyvää viestintää ulkoisten sidosryhmien, asiakkaiden ja Ramirentin nykyisten ja mahdollisten tulevien työntekijöiden suuntaan. VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN Laatu- ja tehokkuuspäällikön johtama HSEQ-johtoryhmä laatii vuotuisen vastuullisuussuunnitelman. Liiketoimintayksikkömme laativat vuotuiset suunnitelmat keskeisten mittarien seuraamiseen. Konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuorganisaatio, henkilöstöhallinto ja johtoryhmä seuraavat niitä säännöllisesti. Konsernin johtoryhmä vastaa vastuullisuustavoitteiden asettamisesta ja johtamisesta konsernin tasolla. Myös Ramirentin hallitus seuraa vastuullisuuteen liittyviä teemoja ja turvallisuus on ensisijaisessa asemassa. Vastuullisuus on päivittäisessä työssämme linjajohdon vastuulla. Henkilöstöhallinto ja terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuorganisaatio ohjaavat työtä ja yhdistävät eri segmentit ja toiminnot. Terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuorganisaatio uudistettiin vuonna Entiset terveys- ja turvallisuusfoorumi ja laatu- ja ympäristöfoorumi yhdistettiin yhdeksi HSEQ-foorumiksi. Sekä HSEQ-toimikunta että HSEQfoorumi tukevat toimintamaita terveyteen, turvallisuuteen, ympäristöön ja laatuun liittyvissä asioissa sen varmistamiseksi, että kaikessa toiminnassa noudatetaan kansainvälisiä normeja. Ne valmistelevat kehitysprojekteja, jakavat parhaita käytäntöjä konsernin sisällä ja seuraavat keskeisiä mittareita. Ramirent perusti myös turvallisuustoimikunnan, joka keskittyy uusiin turvallisuustuotteisiin ja kehittää innovatiivisia tapoja parantaa asiakkaiden turvallisuutta. RAMIWAY-LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Ramirentin vastuullisuusohjelma perustuu ISO multisite-sertifikaattiimme (joka sisältää OHSAS normit) ja RamiWay-laadunhallintajärjestelmäämme, jossa määritetään keskeiset liiketoimintaprosessit, vastuut, toimintatavat, periaatteet ja työkalut. Järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että Ramirentin liiketoimintaprosessit noudattavat lainsäädännön vaatimuksia ja tukevat operatiivista tehokkuutta ja hyvää sisäistä valvontaa. RamiWay varmistaa myös, että tunnistetut hyvät käytännöt ja toiminnan mittarit jaetaan konsernin sisällä. Vuoden aikana aloimme yksinkertaistaa ja keventää Ramiway-prosessejamme luodaksemme tehokkaampia yhteisiä toimintamalleja ja paikallisia työtapoja. Tulevina vuosina jatkamme RamiWay-järjestelmän mukaan toimivien maiden määrän lisäämistä. Vuoden 2017 loppuun mennessä se on otettu käyttöön Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Valmistelut uusien maiden liittämiseksi RamiWay-järjestelmään Baltiassa jatkuvat vuonna RamiWay-laadunhallintajärjestelmä täytttää ISO 9001-, ISO ja OHSAS standardien asettamat vaatimukset laadun, ympäristöasioiden sekä työterveys- ja turvallisuusasioiden johtamisesta. Multisite-sertifikaatti kattaa Suomen, Ruotsin, Baltian maat, Tanskan ja Norjan. Seuraavilla mailla on jo osa sertifikaateista: Tšekin tasavalta ISO 9001, ISO 14001, Puola ISO ja OHSAS ja Slovakia ISO 9001, ISO RAMIRENT VUOSIKERTOMUS

19 OUR SUSTAINABILITY APPROACH VASTUULLISUUSTEEMAT MENESTYS SYNTYY JAKAMALLA Haluamme auttaa asiakkaitamme parantamaan tuottavuuttaan ja luomaan kestäviä kiertotalouteen pohjaavia innovaatioita. PARHAIDEN KYKYJEN HOUKUTTELU RamiWaytoimintatapa Työsuorituksen arviointi Reilu palkitseminen TURVALLISUUDEN MAKSIMOINTI Henkilöstön työturvallisuus Asiakkaiden työturvallisuus KONEIDEN JA LAITTEIDEN TEHOKAS KÄYTTÖ Elinkaarenhallinta Vuokralaitteen ympäristövaikutukset YMPÄRISTÖTEHOKAS TOIMINTA Energiatehokkuus Turvallinen ja tehokas kemikaalienkäyttö Vesihuolto Monimuotoisuus Tehokas ja kestävä hankinta KPI KPI KPI KPI Henkilöstön sitoutuneisuus ja johtajuuden laatu Tavoite: 2 parhaan työpaikan joukossa vuoteen 2020 mennessä Tulos: Sitoutuneisuus-indeksi 83,0 (80,0) Johtajuus-indeksi 74,4 (70,7) Tapaturmataajuus Tavoite: < vuoteen 2020 mennessä Tulos: 7,9 (9,3) Vastuullinen hankinta Tavoite: 1 20 tärkeintä toimittajaa auditoitu Tulos: 12 (14) toimittajaa auditoitu Kokonaisenergian (sähkön) kulutus Tavoite: Laskeva Tulos: (14 673) MWh VASTUULLISET TOIMINTAPERIAATTEET Code of Conduct, korruption ja lahjonnan vastainen toiminta, rehellinen kilpailu ja kilpailun vapauden varmistavan lainsäädännön noudattaminen 19 RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

20 OUR PARHAIDEN SUSTAINABILITY KYKYJEN HOUKUTTELU APPROACH SITOUTUNEET IHMISET LUOVAT MENESTYSTÄ Pyrimme rakentamaan Ramirentista hienon työpaikan, jotta voimme tarjota asiakkaillemme parasta palvelua. Ramirentin työntekijää kymmenessä maassa ovat avainroolissa, kun autamme asiakkaitamme parantamaan tuottavuuttaan ja keskittymään ydinliiketoimintaansa. Ramirent haluaa toimia esimerkkinä ja johtaa toimialaa kohti tietoisempaa ja nykyaikaisempaa johtamista, jossa kaikille on tarjolla yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tänä vuonna pääpainopiste on ollut johtamisen kehittämisessä ja prosessien yksinkertaistamisessa työolosuhteiden parantamiseksi. Parhaiden taitojen ja osaamisen hyödyntämisen painopistealueet Ramirentissä ovat RamiWay-toimintamalli, suorituskyvyn hallinta, tasapuolinen palkitseminen ja tunnustukset sekä monimuotoisuus. Vuonna 2017 Ramirentin henkilöstöhallinto on arvioinut yhtiön käytäntöjä ja parannustarpeita. Kun prosessit tulevat yksinkertaisemmiksi ja sujuvammiksi, työnkulku paranee. Tunnistetut parhaat käytännöt otetaan käyttöön kaikissa toimintamaissa. TAPAMME JOHTAA -TOIMINTATAVAT KEHITETTY YHDESSÄ Johtamisen kehittäminen on keskeinen prioriteetti, ja vuonna 2017 määritimme selkeät Tapamme johtaa -toimintatavat osallistavan yhteistyöprosessin avulla. Työn tuloksena meillä on nyt määritettyjä johtamistoimintatapoja, toteutussuunnitelma ja seurantatyökalut. Yhteensä 140 esimiestä osallistui Rami Leadership Days -konferenssiin, jossa kehitettiin johtamistapoja ja johtajuutta Ramirentissä. Jatkossa Ramirent järjestää erilaisia johtamisohjelmia perustason johtamisesta ylimpään johtotasoon. Lisäksi harkitaan sisäistä osaamisohjelmaa. SUORITUSKYVYN PARANTAMISTA TUKEE ORGANISAATION KORKEAMPI ENERGIATASO JA SITOUTUNEISUUS Vuonna 2017 päivitimme suorituskyvyn hallinta-, osaamis- ja seuraajaprosessejamme. Nykyisenä painopisteenä on varmistaa, että työntekijämme ymmärtävät strategisten tavoitteiden ja jokapäiväisen työnsä yhteyden paremmin. Toisena keskeisenä teemana on yksinkertaistaa prosesseja ja varmistaa, että meillä on tavoitteita, jotka parantavat suorituskykyä ja tuottavat tuloksia. Kun vahvistamme yrityskulttuuriamme, keskitymme enemmän toimintatapoihin, jotka tekevät yhtiöstämme parhaan työpaikan. Vuosi alkoi hienoilla henkilöstökyselyn tuloksilla, joiden mukaan Ramilaisten energisyys ja sitoutuneisuus oli parantunut merkittävästi. Yli 92 prosenttia henkilöstöstämme koki työssään onnistumisia ja oli valmis tekemään kaikkensa yrityksen menestyksen hyväksi. Tammikuussa 2018 valmistunut RamiEar-henkilöstökysely osoitti, että työntekijöiden sitoutuneisuus oli vielä parantunut edellisvuoden tasosta ja sitoutuneisuus-indeksi oli 83,0 (80,0). TASAPUOLISEN PALKITSEMISEN JA HUOMIOINNIN VARMISTAMINEN Päivitimme myös palkitsemis- ja etuusohjeistuksemme. Toistaiseksi tämä työ on keskittynyt erityisesti Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Keskitymme luomaan rakenteen, josta saamme ulkoiset ja sisäiset vertailukohdat palkkatasoille. Laajensimme myös pitkän aikavälin kannustinjärjestelmäämme osallistujien määrää ja uudistimme työntekijöiden henkilökohtaisia tavoitteita, jotta ne olisivat selkeämpiä ja innostavampia. DIGITALISAATIO JA MONIMUOTOISUUS REKRYTOINNIN TUKENA Vuonna 2017 tekemämme rekrytoinnit tuovat meille mahdollisuuksia, tuoreita ideoita ja luonnollisesti uusia kollegoja. Rekrytoinnin osalta Ramirent on yksi monista yhtiöistä, joille digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle. Pyrimme myös palkkaamaan henkilöitä, joiden tausta on kaupan alalta, sillä kaupallisia taitoja vaaditaan myös toimipisteidemme työntekijöiltä. Monimuotoisuus nähdään Ramirentissa keskeisenä prioriteettina ja osana hienon työpaikan rakentamista. Tavoitteenamme on lisätä naistyöntekijöiden määrää, sillä heidän osuutensa on moniin muihin toimialoihin verrattuna suhteellisen pieni. Pyrimme avoimempaan työkulttuuriin ja saamaan työpaikkoihin myös naishakijoita sekä lisäämään erityisesti naisjohtajien määrää. OSAAVAN HENKILÖSTÖN VARMISTAMINEN Ramirent Academy on konsernin sisäinen osaamisen kehitysohjelma, joka keskittyy lisäämään henkilöstön osaamis- RAMIRENT VUOSIKERTOMUS

21 CHAPTER HEADLINE NOLLATOLERANSSI HÄIRINNÄLLE Yksi hyvän työpaikan tärkeimpiä ominaisuuksia on se, että jokainen työntekijä tuntee olonsa turvalliseksi ja suojatuksi esimerkiksi sukupuoleen, kansallisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvaa häirintää vastaan. Häirinnän noustessa globaaliksi puheenaiheeksi syksyllä 2017 Ramirentin johtoryhmä halusi ilmaista tukensa kertomalla jokaiselle työntekijälle yrityksen nollatoleranssista häirintään liittyen. Jokainen työntekijämme voi turvallisesti ja nimettömästi raportoida häiritsevästä käytöksestä Ramirentin väärinkäytösten ilmiantopalveluun, suoraan johtoryhmän jäsenille tai paikallisille HR-osastoille. Myös RamiEar-henkilöstökyselyyn lisättiin kysymys mahdollisesta häirinnästä. HENKILÖSTÖ SOPIMUS TYYPEITTÄIN Tilapäiset työntekijät Pitkäaikainen poissaolo 4 % 3 % HENKILÖSTÖN ASEMA Johto ja esimiehet 21 % SUKUPUOLIJAKAUMA Naisia 16 % Vakituiset työntekijät 93 % HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA % Yli 60 6 % Alle 20 1 % Työntekijät 79 % % Miehiä 84 % RAMIEAR HENKILÖSTÖKYSELY 77,6 80,0 83,0 70,6 70,7 74, Ruotsi Suomi Baltia Europe Central Norja Tanska Konsernitoiminnot % % Sitoutuneisuusindeksi Johtajuusindeksi Indeksit on mitattu RamiEar-kyselyissä tammikuussa 2016, 2017 ja ta konsernille strategisesti tärkeillä alueilla. Vuonna 2017 järjestimme neljä hankintaan ja liiketoiminnan valvontaan liittyvää ohjelmaa. Vuonna 2018 tulemme keskittymään voimakkaasti uusien Tapamme johtaa - toimintatapojen koulutukseen. Paikallisella tasolla koulutussuunnitelma vuonna 2017 keskittyi turvallisuuskoulutukseen, uusien tuotteiden koulutukseen, ja asiakaspalveluun sekä työntekijöiden hyvinvointiin. Ramirentin esimiesharjoittelijaohjelma varmistaa, että meillä on osaavia esimiehiä viemään yhtiötä eteenpäin. Vuonna 2017 meillä oli kolme harjoittelijaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, ja he ovat nyt siirtyneet vakinaisiin 21 työpaikkoihin organisaation eri osiin. Haluamme saada aikaan positiivisen muutoksen paikallisyhteisöissä, joissa toimimme. Oppimismahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on konkreettinen esimerkki tästä. Vuoden aikana Suomessa ja Tanskassa palkattiin kaksi pakolaista. Edellisvuoden tapaan Ramirent osallistui Suomessa Business Lead -integraatio-ohjelmaan Euroopan ulkopuolelta tuleville koulutetuille maahanmuuttajille. Ohjelmaa hoitavat Hanken ja SSE Executive Education. Tavoitteena on auttaa koulutettuja maahanmuuttajia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään tarjoamalla ammatillisia kehittymismahdollisuuksia. RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

22 TURVALLISUUDEN MAKSIMOINTI TURVALLISUUS ON HIENON TYÖPAIKAN OLENNAINEN OSA Työntekijöidemme ja asiakkaidemme turvallisuus on edelleen tärkeä painopistealue Ramirentille. Ramirentin uusitussa strategiassa turvallisuus nimettiin olennaiseksi osaksi hienon työpaikan rakentamista ja konsernitason työturvallisuustavoite uusittiin. Vuonna 2017 jatkoimme uusien turvallisuusmenetelmien, -koulutusten ja -tuotteiden kehitystä. Ramirentillä on ainutlaatuinen oma tutkimus- ja tuotekehitystyö, joka keskittyy parantamaan turvallisuusominaisuuksia tuotteisiin. Edelleen hyvin tapaturma-altista rakennusalaa palvelevana konevuokrausyrityksenä haluamme aktiivisesti edistää turvallisuuskulttuuria asiakkaidemme keskuudessa ja tarjota heille koulutusta turvalliseen työympäristöön. Meille on tärkeää tehdä koko toimialasta turvallisempi samalla, kun varmistamme sujuvasti toimivat ja kustannustehokkaat rakennustyömaat. Pyrimme lisäämään turvallisuustietoisuutta paikallisilla tapahtumilla (esim. turvallisuuspäivät) ja koulutuksilla työntekijöille ja asiakkaille. TAPATURMIEN VÄHENTÄMINEN Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Tuon tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin pitkä prosessi. Vuonna 2017 asetimme uudeksi turvallisuustavoitteeksi, että tapaturmataajuutemme (LTIF) on alle vuonna Vuoden 2017 myönteistä kehitystä oli turvallisuushavaintojen lisääntyminen. Uusi mobiililaite kehitettiin parantamaan turvallisuushavaintojen seurantaa kaikissa maissamme. Yleisesti ottaen turvallisuustasomme on kehittynyt parempaan suuntaan vuonna Konsernin tapaturmataajuus (LTIF) oli 7,9 (9,3) vuonna Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä verrattuna vuotuiseen työtuntien määrään pysyi hyvällä tasolla 2,9 (3,2) prosentissa vuonna Lisäksi raportoitiin entistä useammin läheltä piti -tilanteita ja turvallisuushavaintoja, kuten liukastumisia, jotka eivät johtaneet loukkaantumiseen, riittämättömästi merkittyjä alueita tai työmaiden epäjärjestystä aktiivisen turvallisuuskampanjoinnin seurauksena. Vaaratilanteita/ läheltä piti -tilanteita raportoitiin yhteensä 604 (32) ja turvallisuushavaintoja 3 37 (1 027). Olemme tehneet sinnikkäästi työtä turvallisuuden parantamiseksi jokapäiväisessä työympäristössämme. SAIRASPOISSAOLOT (%) Konserni Ruotsi Suomi Baltia Europe Central Norja Tanska ,2 2,9 3,6 3,6 2,1 2,3 2,2 1,8 3,6 2,2 4,7 4,3 2,6 3,2 POISSAOLOON JOHTANEIDEN TAPATURMIEN TAAJUUS (LTIF*) Konserni Ruotsi Suomi Baltia Europe Central Norja Tanska Suomi on Ramirentin ensimmäinen toimintamaa, jossa seurataan myös alihankkijoiden tapaturmataajuutta. Vuoden 2017 luvut osoittavat, että työntekijämme ovat tietoisempia turvallisuuteen liittyvistä riskeistä. Jatkossa tavoitteena on parantaa turvallisuutta tiedottavalla tarinankerronnalla, jatkuvalla vuoropuhelulla ja viestimällä siitä, kuinka tärkeitä toimintatapamme jokapäiväisessä työssämme ovat. RISKIARVIOINNIN OHJEISTUKSET JUURTUNEET JOKAPÄIVÄISEEN TYÖHÖN 7,7 Tavoite < % * LTIF - Poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti Ramirentin toimipisteiden omien tarkastusten riskiarvioinnin ohjeistukset ovat juurtuneet vakituikseksi 0 8,6 7,9 13,1 4,1 10,7 20,0 6,0 9,7 4,1 2.4,6 27,0 RAMIRENT VUOSIKERTOMUS

23 CHAPTER HEADLINE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN RAMIRENTIN SAFEPASS TM -AJOESTEILLÄ Muista konevuokraamoista poiketen Ramirent suunnittelee ja valmistaa myös omia tuotteita, joiden turvallisuusominaisuudet ovat ylivertaisia. Suunnittelu perustuu asiakkailta keräämiimme tuotteiden käyttökokemuksiin ja olemassa olevissa tuotteissa havaittuihin puutteisiin. Näemme kasvumahdollisuuksia erityisesti putoamissuojauksen ja liikenneturvallisuuden markkinoilla. Ramirentin uusin lisäys valikoimaan vuonna 2017 olivat Ramirent SafePass -ajoesteet. Rakennusprojektit ulottuvat varsinaisen työmaan ulkopuolelle, jolloin liikenne ja ohikulkijat on otettava huomioon. Turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan tukevia esteitä, jotka estävät pääsyn työmaalle. Ramirentin SafePass -esteet on suunniteltu kestäviksi, pinottaviksi ja helposti asennettaviksi. Pelkän betonin käyttämisen sijasta päätimme alentaa painoa yhdistämällä teräksen betoniin. Erikoiskumijalat tuottavat mahdollisimman suuren kitkan, ja aidat tai kyltit on helppo asentaa esteen päälle. SafePass -esteet ovat olleet markkinoilla Ruotsissa ja Norjassa heinäkuusta 2017 lähtien, ja ne lanseerataan useammassa maassa vuonna Muita Ramirentin omia turvallisuustuotteita ovat Ramirent Safe- Pass -kaiteet pyöräilijöille ja jalankulkijoille, EnterSafe -portaat ja GuardLite -putoamissuojausjärjestelmä. osaksi toimintaamme ja projekteihimme. Riskiarvioinnin työkalu sisältää 10 mittaria, kuten fyysiset ja kemikaalien aiheuttamat vaarat ja pelastussuunnittelun. Työkalulla arvioidaan kohteen riskitaso. Riskiarviointi tehdään jokaisessa toimipaikassa kolmen vuoden välein ja tarvittaessa useammin. OLEMME VASTUUSSA ASIAKKAIDEMME TURVALLISUUDESTA Asiakkaidemme kasvavat turvallisuusvaatimukset luovat uusia innovaatioita ja sovelluksia. Konevuokrauksen lisäksi tarjoamme asiakkaillemme käyttöopastusta, turvallisuusohjeita ja tarvittavat turvalaitteet. Turvallisuuskoulutuskurssien tarjontamme on laaja, ja mukana ovat Ramikoulun turvallisuusasiantuntijoiden paikan päällä pitämät koulutukset, joissa käsitellään esimerkiksi putoamis-, melu- ja pölysuojausta. OMAT TURVALLISUUSTUOTTEEMME NÄYTTÄVÄT SUUNTAA Olemme havainneet nykyisissä tuoteryhmissä ja toimintatavoissa kehitysalueita ja ryhtyneet toimiin niiden parantamiseksi. Ramirentin oma turvallisuuteen erikoistuneen tutkimus- ja tuotekehitysosasto keskittyy parantamaan tuotteiden turvallisuusominaisuuksia, etenkin putoamissuojauksen ja liikenneturvallisuuden alueella. Tuotekehitystyö perustuu laajaan tietomäärään, jonka keräämme asiakkaidemme projektityömailta päivittäin. Lanseerasimme vuonna 2017 ajoesteen teille aiempien SafePass -, EnterSafe - ja GuardLite -tuotteiden rinnalle. Kaikki tuotteet on lanseerattu Ruotsissa ja valitut tuotteet myös Norjassa ja Tanskassa. Vuonna 2018 tuotteet tuodaan markkinoille useammissa Ramirentin toimintamaissa. Tästä on selvästi tulossa kilpailuetua Ramirentille. 23 RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

24 KONEIDEN JA LAITTEIDEN TEHOKAS KÄYTTÖ KONEIDEN KUNNOSTUSTEN OPTIMOINTI TUKEE PÄÄOMATEHOKASTA KASVUA Ramirent varmistaa koneiden parhaan mahdollisen käytön tarkalla elinkaaren hallinnalla sekä tehokkailla ja kestävillä hankinnoilla parhailta toimittajilta, joiden koneissa on ympäristöystävällisiä ominaisuuksia. Tavoitteena on minimoida vuokrakoneiden ympäristövaikutukset. Olemme sitoutuneita resurssitehokkuuteen ja elinkaarenaikaisten vaikutusten huomioonottamiseen ja minimointiin. Tämä tarkoittaa optimoitua kalustoa ja toimitusketjua sekä logistiikan mahdollisimman tehokasta hallintaa. Vuoden 2017 aikana olemme jatkaneet toimitusketjuprosessiemme sujuvoittamista ja kehittäneet toimittajien arviointeja ja kriteerejä koko konsernin tasolla. Tavoitteena on rakentaa toimialan tehokkain toimitusketju. VASTUULLISTA HANKINTAA Hankinta on ratkaiseva vaihe Ramirentin liiketoimintamallin vastuullisuuden varmistamisessa. Kaikki alkaa huolellisella toimittajien valinnalla tarjouskilpailuissa, jotka sisältävät aina ympäristöön liittyvät kriteerit resurssitehokkuudesta eettisiin ohjeisiin. Vastuullisuuden lisäksi valintakriteerit liittyvät muun muassa yhtiön profiiliin, laatuun, luotettavuuteen, logistiikkaan, tuotekehitykseen, teknologiseen johtajuuteen, osaamiseen, elinkaarenaikaiseen tukeen, tuottavuuteen, alihankintaketjuun sekä taloudellisen aseman arviointiin. Myös päästötasot otetaan yhä enemmän huomioon uusia koneita hankittaessa. Positiivista on ollut, että asiakkaamme ovat yhä kiinnostuneempia vihreistä eli hybridi- ja/tai sähkökäyttöisistä koneista. Olemme aloittaneet keskustelut toimittajien kanssa kysyntään vastaamiseksi, ja tarjouskilpailuihimme sisältyy nyt optiona hybridikoneita. Työtä jatketaan vuonna Ramirent on asettanut Suomessa hiilidioksidipäästötavoitteet omille ajoneuvoilleen, ja käytäntöä laajennetaan muihinkin toimintamaihin. TOIMITTAJIEN HALLINTA JA ARVIOINTIEN YKSINKERTAISTAMINEN Ramirentillä on noin toimittajaa. Olemme määrittäneet konsernitason ohjeistukset toimitusketjun hallintaan, kun taas jokapäiväinen hallinta ja toiminta hoidetaan paikallisesti. Lisäksi kaikille toimipisteille on annettu ohjeistus siitä, mitä toimittajia käytetään. Laajaa toimittajakantaamme arvioidaan jatkuvasti säännöllisillä auditoinneilla. Toimittajaprosessin ja vastuullisuuden sujuvoittamiseksi yksi konsernitason strateginen tavoite on optimoida toimittajien määrä. Vuonna 2017 jatkoimme tärkeimpien toimittajiemme auditoimista varmistaaksemme tehokkuuden ja sujuvoittaaksemme toimittajaprosessia. Auditointiprosessi sisälsi 11 luokkaa eettisistä normeista ja riskienhallinnasta ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen ja laatuhallintaan. Teimme yhteensä 12 strategisesti tärkeiden toimittajien auditointia. Lisäksi järjestettiin säännöllisiä seurantakokouksia kalustotoimittajien ja linjaorganisaation välillä HSEQ- ja laatuasioista ja tuotteiden elinkaaren kehittämisestä. Aiempien auditointien perusteella olemme tunnistaneet useilta toimittajilta näiden oman työnsä vastuullisuuteen liittyviä kehityskohteita esimerkiksi eettisen säännöstömme osalta. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYTTÄ ELINKAARENHALLINNALLA Koneiden paras mahdollinen käyttö varmistetaan huolellisella analysoinnilla ja myös asianmukaisella lainsäädännöllä. Kaikkien Ramirentin koneiden tavoitekäyttöikä on keskimäärin 20 vuotta. Otamme hankinnoissa huomioon taloudellisen, teknisen ja ympäristöön liittyvän elinkaaren ja teemme laitevalinnat kokonaiskustannusarvion perusteella. Lisäksi pyrimme päivittämään nykyisen kalustomme vastaamaan uutta teknologiaa tai lainsäädäntöä esimerkiksi työmaatiloja kehitetään ilmanvaihdon, eristyksen ja paloturvallisuuden osalta. Elinkaarenhallinta alkaa toimittajan antamasta käyttökoulutuksesta ja sitä seuraavasta Ramirentin henkilöstön antamasta asiakaskoulutuksesta. Koneita myös huolletaan säännöllisin väliajoin. RAMIRENT VUOSIKERTOMUS

25 CHAPTER HEADLINE TEHOKKAAMPI TOIMITUSKETJU PAREMMAN SISÄISEN VIESTINNÄN AVULLA Vuoden 2017 aikana Ramirent Finland havaitsi useita puutteellisesta viestinnästä kumpuavia haasteita, kuten siiloutunut organisaatio ja heikko tiedonkulku eri toimintojen välillä. Ongelmien katsottiin johtuvan ainakin osittain organisaatiomuutoksista, jotka ovat aiheuttaneet epäselvyyttä rooleista ja vastuista. Kävimme haasteisiin suoraan käsiksi käynnistämällä projektin, jonka tavoitteena oli parantaa sisäistä viestintää. Projektin nimeksi annettiin viestijuoksun hengessä Kapula; kapulaa ei pudoteta, vaan se välitetään huolellisesti eteenpäin. Kapula-projekti aloitettiin toimipiste-, kalusto- ja ratkaisumyyntiosastoillamme esimerkiksi ottamalla käyttöön uusi kalustokeskus-rakenne ja sisäinen digitaalinen tikettijärjestelmä ja parantamalla pihalogistiikkaa. Etelä-Suomessa prosessien laatu ja tehokkuus paranivat tämän seurauksena. Parhaat käytännöt jaetaan kaikkien maiden kanssa, sillä tarkoituksemme on rakentaa alan tehokkain toimitusketju. LAITTEIDEN KÄYTTÖIÄN PIDENTÄMINEN PERUSKUNNOSTUKSIA LISÄÄMÄLLÄ Olemme käynnistäneet kunnostusohjelman parantaaksemme jatkuvasti koneiden tehokasta käyttöä. Kun laite lähestyy käyttöikänsä loppua, arvioimme perusteellisen kunnostuksen tarpeen. Kunnostaminen pidentää koneen käyttöikää viidellä vuodella. Nostinten ja työmaatilojen kaltaisen kaluston käyttöiän pidentäminen on sekä taloudellisesti järkevää että ympäristöystävällistä. Ajatuksena on laajentaa tämä käytäntö muihinkin laitetyyppeihin, kuten suuriin rakennuskoneisiin. OPTIMOIDUT KULJETUKSET Koska suurin osa ympäristörasituksestamme aiheutuu kuljetuksista, Ramirentin tavoitteena on optimoida kuljetukset ekotehokkaalla ja aikaa säästävällä tavalla. Logistiikan huolellisella suunnittelulla voimme tarvittaessa toimittaa laitteen suoraan toimittajalta asiakkaamme työmaalle. Optimoimme kalustokeskusverkostoamme ja tehostamme kuljetuksiamme entisestään keskittämällä varastointia maantieteellisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla. Pienentääksemme ympäristörasitustamme entisestään olemme tehostamassa myös toimitusketjumme prosesseja, voidaksemme saavuttaa myynti pienemmällä kalustokapasiteetilla. Tämä edellyttää jatkuvaa keskittymistä toimipisteiden sijaintien optimointiin ja vuokralaitteiden nopeaan tarkastamiseen, pesuun ja takaisin vuokrattavaksi saattamiseen palauttamisen jälkeen. Tämä tukee osaltaan myös pääomatehokkaan kasvun tavoitettamme. OMA KOKOONPANOTOIMINTO TYÖMAATILOILLE Ramirent perusti vuonna 2017 oman kokoonpanotoiminnon uuden Tallinnan kalustokeskuksen yhteyteen. Baltian maissa on paljon osaamista modulaarisessa asuntotuotannossa, ja Ramirentin omaa tuoteosaamista hyödynnetään työmaatilojen laadun parantamisessa. Omalla kokoonpanotoiminnolla voimme myös hallita paremmin suurimman tuoteryhmämme tarjontaa. Oma kokoonpano parantaa sekä kannattavuutta että palvelutasoa. Ensimmäiset työmaatilat toimitettiin vuonna RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

26 YMPÄRISTÖTEHOKAS TOIMINTA ASKEL ASKELEELTA KOHTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPÄÄ TOIMINTAA Ramirent tarjoaa ympäristöystävällistä konevuokrausta ja siihen liittyviä palveluja, jotka ovat myös taloudellisesti järkeviä. Ekotehokkuus on yksi vastuullisuuden painopistealueitamme, ja etenemme järjestelmällisesti askel kerrallaan energiankulutuksen ja logistiikan optimoinnissa. Etsimme jatkuvasti tapoja auttaa asiakkaitamme pienentämään ympäristövaikutuksiaan. Ramirent on sitoutunut kestävään kehitykseen kaikessa toiminnassaan. Resurssitehokkuus on liiketoimintamme ydintä, sillä koneiden ja tarvikkeiden vuokraaminen ja jakaminen pienentävät ympäristön kuormaa. Pyrimme jatkuvasti minimoimaan päivittäisen ympäristörasituksemme kaikessa, mitä teemme. Painopistealueitamme ovat kuljetusten ja energiatehokkuuden optimointi, kemikaalien turvallinen ja tehokas käyttö sekä vesi- ja jätehuolto. Vuonna 2017 jatkoimme kansallisia energiatehokkuuskatselmuksia. Keskeisiä osa-alueita ovat kierrätetyn jätteen määrän lisääminen, haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla, kaluston korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla ja logistiikan koordinoinnin parantaminen täyden kapasiteetin saavuttamiseksi. Merkittävä kehitysaskel Suomessa vuonna 2017 oli fossiilisen polttoaineen asteittainen korvaaminen biodieselillä omissa ajoneuvoissamme, mikä vähensi hiilidioksidipäästöjämme. Eri toimintamaissa asiakkaat ovat alkaneet kiinnostua hybridiajoneuvoista, joita käytetään myös konevuokraustoiminnassamme (katso lisätietoja sivulta 24). Norjassa tutkimme mahdollisuutta hankkia sähköautoja. ENERGIATEHOKKAAMPI ASKEL ASKELEELTA Ramirentin kokonaissähkönkulutus jakautuu lämmityksen, ilmanvaihdon, valaistuksen, teknisten laitteiden ja vuokrakoneiden sekä kuljetusajoneuvojen tankkauksen välille. Varmistamme toimintamme energiatehokkuuden noudattamalla energiatehokkuuslainsäädäntöä ja asettamalla paikalliset KPI-tavoitetasot ja toimintasuunnitelmat. Vuonna 2017 Ramirent toteutti edellisvuoden energiatehokkuusarviointien pohjalta erilaisia toimia. Näitä olivat muun muassa ilmanvaihtokoneiden aika-asetusten säädöt, liiketunnistukseen perustuvien valaistusjärjestelmien asentaminen pesupaikkoihin, sisälämpötilan laskeminen, siirtyminen LED-valoihin ja muut valaistuksen säädöt sekä IMS-järjestelmien säätäminen hiilidioksiditason mukaan. Ramirent jatkoi kaikkien pesupaikkojen arviointia luokittelemalla ne kunkin toimipaikan laatutason mukaan. Kemikaalitiedon hallintajärjestelmämme EcoOnline on nyt vakiintunut tuote, jota käytetään sekä sisäisesti että asiakkaillamme. EcoOnline tarjoaa helppolukuista erikoistietoa kemikaaleista auttaen työntekijöitä käsittelemään niitä turvallisesti. JÄTTEESTÄ UUDELLEENKÄYTETTÄVÄKSI MATERIAALIKSI Seuraamme jätteen määrää. Kun meillä on vähemmän kumppaneita jätehuollossa, voimme parantaa yhteistyötä ja varmistaa laadukkaan raportoinnin. Kun toimenpiteemme perustuvat tarkkaan raportointiin, voimme lisätä läpinäkyvyyttä ja optimoida toimet maatasolla esimerkiksi Tanskassa keskityttiin erityisesti tähän vuonna RAMIRENTIN MULTISITE-SERTIFIKAATIT UUSITTIIN AUDITOINNEISSA Ramirentin multisite-sertifikaattien auditoinnit, jotka keskittyivät uusittuihin ISO 9001-, ISO ja OHSAS standardeihin, tehtiin vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana. HSEQ-tiimit käsittelivät löydöksiä sekä paikallisesti että konsernin tasolla. Löydösten perusteella Ramiway-laatujärjestelmämme pääprosesseja yksinkertaistettiin ja virtaviivaistettiin entisestään, jotta laatua voidaan seurata tehokkaasti koko konsernissa. Työtä jatketaan vuonna Nämä muutokset auttavat Ramirentiä parantamaan toiminnan laatua, turvallisuutta ja tuottavuutta entisestään. Multisite-sertifiointi kattaa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Baltian maat. Keski-Euroopan maat sertifioidaan paikallisesti: Tšekin tasavalta ja Slovakia ISO 9001, ISO ja Puola ISO 14001, OHSAS Multisite-sertifiointi pyritään laajentamaan myös Keski-Eurooppaan vuonna RAMIRENT VUOSIKERTOMUS

27 CHAPTER HEADLINE RAMIRENTIN TÄRKEIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Liiketoiminnan sijainti Laitteiden ja koneiden hankinta Korjaus ja huolto Kuljetus Laitteiden ja koneiden käyttö Laitteiden ja koneiden myynti/ Hävittäminen JÄTTEEN KOKONAISMÄÄRÄ (TONNIA) RUOTSI SUOMI NORJA TANSKA KONSERNI (2017) KONSERNI (2016) KEMIKAALIEN MÄÄRÄ (KPL) RUOTSI SUOMI BALTIA EUROPE CENTRAL NORJA TANSKA KONSERNI (2017) KONSERNI (2016) /93/40* * Puola/Tsekki/Slovakia SÄHKÖNKULUTUS (MWH) RUOTSI SUOMI BALTIA EUROPE CENTRAL NORJA TANSKA KONSERNI (2017) KONSERNI (2016) RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

28 SIDOSRYHMÄT SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kohtaamme päivittäin tuhansia ihmisiä lukuisissa paikallisyhteisöissä, joissa toimimme. Teemme tiivistä yhteistyötä tärkeimpien sidosryhmiemme kanssa, kuuntelemme heitä ja kehitämme toimintaamme heidän tarpeidensa ja palautteensa mukaan. SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ JA VUOROVAIKUTUS VUONNA 2017 ASIAKKAAT Palvelemme yli asiakasta 293 toimipisteessä kymmenessä maassa HENKILÖSTÖ Osaava ja motivoitunut henkilöstö on meille keskeinen voimavara. Vuonna 2017 työllistimme työntekijää (kokoaikaisiksi muunnettuna) Jatkuva vuoropuhelu vuokraus- ja ratkaisupalveluissa Koulutus laitteiden turvalliseen käyttöön Jatkuva asiakastyytyväisyyden seuranta Vastuullisuustapahtuma Ruotsissa Turvallisuustapahtumat eri toimintamaissamme Säännölliset kehityskeskustelut Päivittäinen vuoropuhelu tiimeissä Jatkuva turvallisuusvuoropuhelu ja -hallinta Koulutukset ja osaamisen kehittäminen Säännöllinen henkilöstökysely Rami Ear Jokaisessa maassa järjestettävä Rami Day -päivä Rami Leadership Day -johtajuuskonferenssi SIJOITTAJAT JA OSAKKEENOMISTAJAT Pitkän aikavälin tavoitteenamme on maksaa vähintään 0 prosenttia nettotuloksesta osinkoina. Noudatamme kaikessa toiminnassamme hyvän hallintotavan (Corporate Governance) ja riskienhallinnan periaatteita. TOIMITTAJAT Valitsemme tunnettuja ja johtavia laitteiden ja koneiden toimittajia PAIKALLISYHTEISÖT Olemme läsnä lähes 300 paikallisyhteisössä Uuden strategian keskeiset tekijät Säännölliset tapaamiset sijoittajien ja analyytikkojen kanssa Kohderyhmien palveleminen digitaalisissa kanavissa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin, osakeyhtiölain, muun soveltuvan lainsäädännön ja Ramirentin yhtiöjärjestyksen noudattaminen Toimittajien arvioinnit ja auditoinnit parantavat toimittajasuhteiden hallintaa ja mahdollistavat vuoropuhelun Tuotteiden ominaisuuksien parantaminen yhdessä strategisten toimittajien kanssa Verkkoperehdytys myös toimittajien käyttöön Jatkuva yhteistyö paikallisten viranomaisten, päättäjien ja julkisyhteisöjen kanssa Opinnäytemahdollisuuksien tarjoaminen opiskelijoille Ramirentin esimiesharjoitteluohjelma, jossa nuoria osaajia kasvatetaan Ramirentin keskeisiin esimiestehtäviin TOIMIALAJÄRJESTÖT Kehitämme konevuokrausalan vastuullisuutta European Rental Associationin (Euroopan vuokraamoalan yhdistys, ERA) aktiivinen jäsen MEDIA Palvelemme mediaa avoimesti ja julkisesti pörssiyhtiöitä koskevien lakien ja säädösten mukaisesti TALOUDELLISTA ARVOA SIDOSRYHMILLEMME Vahvan taloudellisen asemamme ja pääomatehokkaan kannattavan kasvun strategiamme ansiosta voimme täyttää sidosryhmiemme tarpeet, odotukset ja vaatimukset. Hyvä taloudellinen tuloksemme luo perustan vastuullisuusalueiden täyttämiseksi aina sosiaalisesta vastuusta ympäristövastuuseen. Luomme toimintamme tuotoilla taloudellista hyvinvointia toimittajillemme, henkilöstöllemme, yhteisöille, sijoittajille, osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle laajemmin. SUORAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Yksityiskohtaiset tiedot taloudellisista tavoitteistamme ja tuloksestamme löytyvät vuoden 2017 tilinpäätöksestämme. Koko vuoden 2017 liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia, ja vertailukelpoisina valuuttoina 9,3 prosenttia, 723,7 (66,2) miljoonaan euroon. Koko vuoden 2017 raportoitu EBITA-liiketulos nousi 97,7 (9,2) miljoonaan euroon, ja EBITA-marginaali oli 13, (8,9) prosenttia. Materiaali- ja palvelukustannukset nousivat 21,4 (24,9) miljoonaan euroon eli 34,7 (37,0) prosenttiin liikevaihdosta. Kiinteät RAMIRENT VUOSIKERTOMUS

29 SIDOSRYHMÄT kustannukset, jotka sisältävät henkilöstö- ja muut liiketoiminnan kulut, nousivat 270,0 (23,8) miljoonaan euroon eli 37,3 (38,2) prosenttiin liikevaihdosta. Vuonna 2017 tuloverojen määrä oli -13, (-6,3) miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen vero-aste laski 17,6 (22,3) prosenttiin. Hallitus esittää vuoden 2018 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2017 jaetaan osinkoa 0,44 (0,40) euroa osakkeelta eli yhteensä 47,6 (43,1) miljoonaa euroa. EPÄSUORAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Liiketoiminnallamme on myös välillisiä taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntiin, joissa toimimme. Tarjoamme asiakkaillemme hyvin huollettuja koneita ja laitteita, jotta heidän ei tarvitse investoida omaan kalustoon. Parannamme myös asiakastoimialojemme tuottavuutta, sillä ratkaisumme vapauttavat aikaa ja pääomaa ydinliiketoimintaan. Lisäksi vaikutamme yksityiseen kulutukseen toimintamaissamme Ramirentin työntekijöille maksettujen palkkojen kautta. Yhteistyö toimittajiemme kanssa luo uusia yhteisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäkysyntää toimittajiemme toimitusketjussa. Meidän ja työntekijöidemme maksamilla veroilla on vaikutus yhteiskuntaan yleisesti. ASIAKKAAT: LIIKEVAIHTO / TYÖNTEKIJÄ JULKINEN SEKTORI: TULOVEROT TOIMITTAJAT: MATERIAALIT JA PALVELUT MILJ. EUR MILJ. EUR MILJ. EUR 0,30 0,2 0,20 0,23 0,238 0,239 0,248 0, ,8 10,4 13, ,2 209,2 238, 24,9 21,4 0,1 8 6,3 10 0, ,0 0 0, OSAKKEENOMISTAJAT: OSINGOT MILJ. EUR ,6 39,9 43,1 43,1 43,1 HENKILÖSTÖKULUT MILJ. EUR ,8 10,3 11,4 16,0 178,3 8, VELKOJAT: NETTORAHOITUSERÄT MILJ. EUR ,1 10,2 12, ,4 1, MATERIAALIEN JA PAL- VELUIDEN TOIMITTAJAT Materiaalit ja palvelut 21,4 milj.eur Liiketoiminnan muut kulut 91,7 Milj.eur SUORAN TALOUDELLISEN LISÄARVON TUOTTAMINEN 723,7 MILJ.EUR LIIKEVAIHTO 723,7 MILJ.EUR SUORAN TALOUDELLISEN LISÄARVON JAKAUTUMINEN 99,1 MILJ.EUR (EI SIS. LIIKETOIMINNAN KASVUA) HENKILÖSTÖ Palkat ja muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 178,3 milj.eur SIJOITTAJAT JA RAHOITTAJAT Osingot 43,1 milj.eur Ei ostettuja omia osakkeita Korkokulut 21,1 milj.eur JULKINEN SEKTORI Tuloverot 13, milj.eur JAKAMATON TALOUDELLINEN LISÄARVO 124,6 MILJ.EUR* LIIKETOIMINNAN KASVU Investoinnit 166,4 milj.eur * Laskenta: "Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen" vähennettynä "Suoran taloudellisen lisäarvon jakautuminen". Liiketoiminnan kasvu ei ole mukana laskennassa. 29 RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

30 VASTUULLISET TOIMINTAPERIAATTEET VASTUULLISET TOIMINTAPERIAATTEET Työmme Ramirentissä perustuu systemaattisiin toimintaohjeisiin ja periaatteisiin, jotka määrittelevät liiketoimintaamme. EETTINEN OHJEISTOMME Ramirentin eettisessä säännöstössä käsitellään muun muassa korruption vastaisia toimia, oikeutta neuvotella työehdoista sekä häirinnän, lapsityön, pakkotyön ja syrjinnän nollatoleranssia. Uudet työntekijät tutustutetaan eettisiin ohjeisiin, jotka ovat tärkeä työkalu jatkuvassa työssämme väärinkäytöksien estämiseksi. Odotamme myös asiakkaidemme, toimittajiemme ja muiden kumppaniemme noudattavan näitä periaatteita. Ramirentin eettisten ohjeiden rikkomuksista raportoidaan Ramirent-konsernin johtoryhmälle. VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ILMOITTAMINEN PAREMMAN RAMIRENTIN RAKENTAMISEKSI Ramirentillä on järjestelmä, joka antaa kaikille työntekijöille mahdollisuuden ilmoittaa häirinnästä, epäillyistä taloudellisista väärinkäytöksistä tai muista väärinkäytöksistä nimettömästi tai omalla nimellään. Palvelu on käytettävissä toimintamaidemme paikallisilla kielillä. Epäilty väärinkäytös tutkitaan välittömästi ja luottamuksellisesti, minkä jälkeen ryhdytään toimiin. Tapauksista ilmoitetaan Ramirentin hallitukselle ja sen työvaliokunnalle. LAATUPOLITIIKKA Pyrimme pitämään hyvää huolta asiakkaistamme. Toimialaosaamisemme ja toimintamme jatkuva parantaminen antavat meille mahdollisuuden tuottaa asiakkaillemme entistäkin enemmän lisäarvoa. Ramirentin laatupolitiikka on yhteenveto siitä, mitä tämä tarkoittaa jokapäiväisessä toiminnassa. TYÖTERVEYS-, TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Panostamme terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin liittyvään tietämykseen, taitoihin ja varotoimiin kehittääksemme omaa liiketoimintaamme ja edistääksemme ympäristön ja sidosryhmiemme turvallisuutta. Politiikka kertoo, mitä tämä tarkoittaa Ramirentin jokapäiväisessä toiminnassa. RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA Ramirentin riskienhallinnan päämääränä on tukea strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja hallitsemalla mahdollisia uhkia ja mahdollisuuksia. Riskejä arvioidaan säännöllisesti osana liiketoiminnan suunnittelua ja seurantaa. Politiikka on kehitetty COSO ERM -viitekehykseen ja ISO riskienhallintastandardin pohjalta. SISÄISEN VALVONNAN POLITIIKKA Pyrimme varmistamaan, että Ramirentin toimintaa harjoitetaan tehokkaasti, omaisuus turvataan ja laittomuudet ja väärinkäytökset estetään, johtamistieto on luotettavaa ja läpinäkyvää ja toiminnassa noudatetaan Ramirentin toimintatapaa ja paikallisia lakeja ja säädöksiä. Sisäinen valvonta perustuu COSO viitekehykseen, ja se koostuu viidestä pääosasta. Ne ovat valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoimenpiteet, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta. PETOSTEN JA KORRUPTION TORJUNNAN PERIAATTEET Ramirent edistää oikeudenmukaista, eettistä ja rehellistä liiketoimintaympäristöä. Ramirent on sitoutunut estämään, havaitsemaan ja korjaamaan mahdollisia väärinkäytöksiä. Politiikka mahdollistaa valvontatoimien kehittämisen ja niiden vastuiden määrittämisen. HALLINNOINTI Ramirent noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 201 julkaisemaa hallinnointikoodia, osakeyhtiölakia, muuta soveltuvaa lainsäädäntöä ja Ramirentin yhtiöjärjestystä. Lisätietoja on Ramirentin tilinpäätöksessä ja osoitteessa OLEMME VAHVASTI SITOUTUNEET RAKENTAMAAN RAMIRENTISTÄ HIENON TYÖPAIKAN, JA USKOMME TÄTÄ KAUTTA MYÖS PARANTAVAMME ASIAKASPALVELUAMME. RAMIRENT VUOSIKERTOMUS

31 CHAPTER HEADLINE 31 RAMIRENT VUOSIKERTOMUS 2017

32 VASTUULLISUUSRAPORTOINNIN PERIAATTEET JA GRI-INDEKSI VASTUULLISUUSRAPORTOINNIN PERIAATTEET Tässä vuosikertomuksessa kerrotaan toiminnastamme sekä meille ja sidosryhmillemme tärkeistä vastuullisuusteemoista vuonna Vuosikertomus 2017 sisältää GRI G4 yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston perussisällön. Osa tiedoista on julkistettu vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Erityinen perussisältö (specific standard disclosures) indikaattoreineen on esitetty GRI-sisältöindeksissä. RAPORTIN LAAJUUS JA RAJAUS Raportti kattaa Ramirent-konsernin ja sen tytäryhtiöt kaikissa yhtiön toimintamaissa. Jos muita rajoja sovelletaan, se kerrotaan tietojen yhteydessä. Tytäryhtiöt on lueteltu tilinpäätöksen liitteessä 7.2. Yhteisyritykset eivät ole mukana vastuullisuustiedoissa. Edellisten vuosien vastuullisuusteemojen tiedot on pääosin esitetty pro forma -tietoina. Olennaisten vastuullisuusteemojen määrittely perustuu GRI G4 -raportointiohjeistoon sekä Ramirentin ja sen sidosryhmien näkemyksiin (lue lisää s. 19). VASTUULLISUUSTEEMOJEN MITTAUSPERIAATTEET Ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja laatutieto kerätään vuokraustoimipisteissä sekä kalustokeskuksissa nimettyjen ihmisten toimesta. Maakohtaiset HR- ja HSEQ-toiminnot vastaavat maakohtaisen tiedon keräämisestä paikallisia ja konsernintasoisia tietojärjestelmiä käyttäen. Konsernin HR- ja HSEQ-toiminnot kokoavat konserninlaajuisen tiedon. KAPASITEETIN MUUTOKSET Vuokraustoimipisteiden ja kalustokeskusten kokonaislukumäärä vaihteli vuoden mittaan eräiden toimipisteiden avaamisesta ja sulkemisesta johtuen. Ramirentin palvelujen kysyntä vaikuttaa ympäristölukuihin, kuten jätteen määrään. GLOBAL COMPACT -ALOITE Ramirent liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteeseen vuonna 201. GRI-indeksissä esitetään, miten noudatamme sen ihmisoikeuksiin, työoloihin, ympäristöön ja korruption torjuntaan liittyviä periaatteita. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

33 VASTUULLISUUSRAPORTOINNIN PERIAATTEET JA GRI-INDEKSI GRI-SISÄLTÖINDEKSI GRI-RAPORTOINTIOHJEISTON PERUSSISÄLTÖ GRI SIVUNUMERO HUOMIOT STRATEGIA JA ANALYYSI TP = RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017 G4-1 Ylimmän johdon edustajan lausunto 6 7 GN-2 Kuvaus tärkeimmistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista 8 9, Raportoitu osittain. ORGANISAATION PROFIILI G4-3 Organisaation nimi G4-4 Tärkeimmät tavaramerkit, tuotteet ja palvelut, 10 11, 12 G4- Organisaation pääkonttorin sijainti Takakansi G4-6 Niiden maiden nimet ja lukumäärä, joissa organisaatio toimii, TP 6 G4-7 Omistussuhteet ja juridinen muoto TP 6 G4-8 Markkina-alueet G4-9 Organisaation toiminnan laajuus, 13 1 G4-10 Työsuhteiden tyypit ja työvoima, 13 1, Raportoitu osittain. Henkilöstö raportoitu erikseen maittain, sukupuolittain ja työsuhteen mukaan. Itsenäiset yrittäjät tai alihankkijat eivät suorita merkittävää osaa työstä. Henkilöstömäärään ei liity merkittävää kausivaihtelua. G4-11 Työehtosopimusten piirissä olevat työntekijät Tieto ei ole tällä hetkellä saatavilla. G4-12 Organisaation toimitusketju 24 2 G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistussuhteissa tai toimitusketjussa raportointijakson aikana. 32 G4-14 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen TP G4-1 Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöperuskirjat, periaatteet tai aloitteet. 32 G4-16 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa 28 OLENNAISET TEEMAT JA KATTAVUUS Ramirent liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteeseen ja Ilmastokumppanityhteistyöverkostoon vuonna G4-17 Tilinpäätöstietoihin sisältyvät yksiköt sekä raportin rajaus 32, TP G4-18 Raportin sisällön määrittely ja raportointiperiaatteiden implementointi 18 19, 32 G4-19 Raportin sisällön määrittelyssä tunnistetut olennaiset teemat 19 G4-20 Olennaisten teemojen rajaus organisaation sisällä 32 G4-21 Olennaisten teemojen rajaus organisaation ulkopuolella Ei raportoitu. G4-22 Muutokset edellisten raporttien tietoihin Ei muutoksia edellisten raporttien tietoihin. G4-23 Merkittävät muutokset edellisen raportin laajuuteen tai rajaukseen Ei merkittäviä muutoksia. SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS G4-24 Sidosryhmät, jotka ovat vuorovaikutuksessa organisaation kanssa 28 G4-2 Sidosryhmien tunnistaminen ja sidosryhmävuorovaikutuksen perusteet Ei raportoitu. G4-26 Organisaation lähestymistapa sidosryhmävuorovaikutukseen 28 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet teemat ja huolenaiheet sekä miten organisaatio on vastannut niihin. G4-27 RAPORTIN KUVAUS 28 Raportoitu osittain. G4-28 Raportointikausi 32 G4-29 Edellisen raportin julkistamisajankohta G4-30 Raportointitiheys Vuosittain G4-31 Yhteystiedot raporttia koskevissa kysymyksissä Takakansi G4-32 Valittu raportointivaihtoehto, valinnan mukainen GRI-indeksi ja viittaus ulkoiseen varmennuslausuntoon 32, 33 G4-33 Organisaation periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. HALLINTOKÄYTÄNNÖT Organisaation hallintorakenne ja valiokunnat, jotka ovat vastuussa taloudellisiin, G4-34 ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyvästä päätöksenteosta. TOIMINTATAPOJEN EETTISYYS TP 114 G4-6 Organisaation arvot, periaatteet, standardit ja normit 30 ERITYISSISÄLTÖ JOHTAMISKÄYTÄNNÖT JA INDIKAATTORIT SIVUNUMERO HUOMIOT G4-DMA Johtamiskäytännöt 18, 20 21, 22, 24, 26, 30 KATEGORIA: TALOUDELLINEN VASTUU G4-EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen arvo G4-EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus TP 63 Raportoitu osittain. G4-EC8 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset 29 KATEGORIA: YMPÄRISTÖ G4-EN3 Energian kulutus organisaation sisällä 27 Raportoitu osittain. Sähkön ja lämmön kulutus raportoitu. GN-EN23 Jätteen määrä tyypeittäin ja käsittelytavan mukaan 27 Raportoitu osittain. Ei raportoitu, kuinka jätteen käsittelytapa on päätetty. KATEGORIA: SOSIAALINEN VASTUU TYÖNTEKIJÄT JA TYÖOLOSUHTEET G4-LA6 Tapaturmatyypit ja -taajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot sekä työpaikalla sattuneet kuolemantapaukset toimialueittain ja sukupuolen mukaan Raportoitu osittain. Tietoa ei ole raportoitu sukupuolittain, koskien työperäisiä sairauksia ja urakoitsijoita. Ei kuolemantapauksia. G4-LA10 Osaamisen kehittämisohjelmat ja elinikäisen oppimisen ohjelmat, jotka tukevat työnsaantia ja auttavat työntekijöitä työsuhteen päättyessä Raportoitu osittain. Ohjelmia eläkkeelle jääville tai irtisanotuille ei ole raportoitu. G4-LA12 Hallintoelinten kokoonpano ja niihin kuuluvien työntekijöiden osuus sukupuolen, iän, vähemmistöryhmien ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien indikaattoreiden mukaan TP Raportoitu osittain. 33 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

34 TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 36 Taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut 48 Taloudellisten ja osakekohtaisten tunnuslukujen määrittely 0 Vertailukelpoisten tunnuslukujen täsmäytys 1 KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernin tuloslaskelma 2 Konsernin laaja tuloslaskelma 2 Konsernin tase 3 Konsernin rahavirtalaskelma 4 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 6 Tuloskehitys vuosineljänneksittäin 99 Taloudelliset tunnusluvut segmenteittäin 99 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (SUOMALAINEN TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ) Emoyhtiön tuloslaskelma 101 Emoyhtiön tase 102 Emoyhtiön rahoituslaskelma 103 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 10 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS 113 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkka- ja palkkioselvitys Hallitus 124 Konsernin johtoryhmä 126 Tilintarkastuskertomus 128 Sijoittajasuhteet 132 Tietoa osakkeenomistajille 133

35 CHAPTER HEADLINE 3 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

36 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS RAMIRENT LYHYESTI Ramirent on johtava konevuokrauskonserni, joka yhdistää parhaat koneet, palvelut ja osaamisen vuokrausratkaisuiksi jotka yksinkertaistavat asiakkaiden liiketoimintaa. Ramirent palvelee laajaa asiakaskuntaa, kuten rakentamista, teollisuutta, palvelusektoria, julkista sektoria ja kotitalouksia. Vuonna 2017, konsernin liikevaihto oli 723,7 miljoonaa euroa. Konsernilla on työntekijää 293 toimipaikassa 10 maassa. Ramirent on listattu NASDAQ Helsingissä (RMR1V). Ramirent More Than Machines. TULOSKATSAUS Ramirent-konsernin tammi-joulukuun liikevaihto kasvoi 9,3 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna ja oli nopeinta vuoden 2012 jälkeen. Liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä paitsi Tanskassa. Vertailukelpoisilla kursseilla liikevaihdon kasvu oli vahvinta Europe Central -segmentissä, Baltiassa ja Ruotsissa. Myös Suomessa liikevaihdon kasvu oli hyvä. Myynnin kasvu oli positiivista painopistealueillamme: konevuokrauksen myynnissä ja pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa. Konsernin tammi-joulukuun raportoitu liikevaihto kasvoi 8,8 % 723,7 (2016: 66,2; 201: 613,) miljoonaan euroon. SEGMENTTIKOHTAINEN LIIKEVAIHDON KEHITYS: (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 MUUTOS MUUTOS VERTAILUKELP. KURSSEILLA OSUUS KONSERNISTA 2017 Suomi 191, 180,4 6,1 % 6,1 % 26,4 % Ruotsi 260,3 237,0 9,8 % 11,8 % 3,9 % Norja 121,2 120,2 0,8 % 1,2 % 16,7 % Tanska 41,0 41,7 1,6 % 1,7 %,7 % Baltia 40,8 34,4 18,6 % 18,6 %,6 % Europe Central 70,2,8 2,8 % 23,0 % 9,7 % Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi 1,4 4,4 Liikevaihto yhteensä 723,7 66,2 8,8 % 9,3 % 100,0 % Tammi-joulukuun käyttökate (EBITDA) kasvoi 20, (169,0) miljoonaan euroon. EBITDA-marginaali oli 28,4 % (2,4 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoiset aineellisten hyödykkeiden poistot olivat 107,8 (103,9) miljoonaa euroa ja 107,8 (109,8) miljoonaa euroa sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät mukaanlukien. Konsernin tammi-joulukuun vertailukelpoinen EBITAliiketulos kasvoi 99,0 (68,1) miljoonaan euroon eli 13,7 % (10,2 %) liikevaihdosta ja raportoitu EBITA-liiketulos parani 97,7 (9,2) miljoonaan euroon tai 13, % (8,9 %) liikevaihdosta. Myynnin kasvu, hyvä myynnin jakauma ja hyvä edistyminen heikon tulostason yksiköiden muutoshankkeissa auttoivat parantamaan EBITA-liiketulosta. Kaikki segmentit paransivat vertailukelpoista EBITA-liiketulosta ja erityisen ilahduttavaa oli Ruotsin ja Europe Centralsegmentin vahva tulosparannus. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi vuonna ,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut Tanskassa ja ei-vertailukelpoinen 1,3 miljoonan euron myyntivoitto Norjassa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä EBITA-liiketuloksessa olivat vertailukaudella omaisuuserien alaskirjaukset, uudelleenjärjestelykulut ja lisäkauppahintavelan purku, yhteensä 8,9 miljoonaa euroa. Tammikuun 1. päivästä 2017 alkaen Ramirentin osuus Fortrentin (yhteisyritys Venäjällä ja Ukrainassa) nettotuloksesta on raportoitu segmenteille kohdistamattomissa erissä. Fortrent-konsernin liikevaihto kasvoi 8,9 % 31,8 (29,2) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto laski 1,1 %. Venäjällä kysyntä oli voimakkainta Moskovassa ja uusilla alueilla. Toisaalta heikko rakennusmarkkina vaikutti negatiivisesti myyntiin Pietarissa. Ukrainassa liikevaihdon kasvua tuki kasvu rakennustoiminnassa. Fortrentin EBITA-liiketulos oli 4,4 (3,2) miljoonaa euroa tai 13,9 % (11,1 %) liikevaihdosta. Hyvä kehitys vuokrausmyynnissä paransi myynnin jakaumaa ja vaikutti positiivisesti EBITA-liiketulokseen. Fortrentin nettotulos oli 2,0 (2,8) miljoonaa euroa. Vuoden 2016 nettotulos sisälsi 1,0 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavan erän liittyen lainan uudelleenluokitteluun Fortrent-konsernissa. Ramirentin osuus nettotuloksesta oli 1,0 (1,3) miljoonaa euroa. Vuoden 2016 osuus konsernin nettotuloksesta sisälsi 0, miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavan erän. Joulukuun 1. päivänä 2017 Ramirent RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

37 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ilmoitti aloittavansa prosessin selvittääkseen strategisia vaihtoehtoja Ramirentin ja Cramon yhdessä 0/0-suhteessa omistamalle yhteisyritykselle, Fortrentille, joista eräs on yhteisyrityksen myyminen. VERTAILUKELPOINEN EBITA-LIIKETULOS SEGMENTEITTÄIN (MILJ. EUR JA OSUUS LIIKEVAIHDOSTA) TAMMI JOULUKUU 2017 % LIIKEVAIHDOSTA TAMMI JOULUKUU 2016 % LIIKEVAIHDOSTA Suomi 26, 13,9 % 23,0 12,7 % Ruotsi 39, 1,2 % 28,8 12,1 % Norja 11,2 9,3 % 7,6 6,3 % Tanska 3,0 7,3 % 2,3, % Baltia 8,6 21,0 %,8 16,8 % Europe Central 1,2 21,6 % 4,4 7,9 % Segmenteille kohdistamattomat erät,0 3,7 Yhteensä 99,0¹ 13,7 % 68,1² 10,2 % 1 Konsernin raportoitu EBITA oli 97,7 miljoonaa euroa 1-12/ Konsernin raportoitu EBITA oli 9,2 miljoonaa euroa 1-12/2016 VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT EBITA-LIIKETULOKSESSA (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 Suomi 1,0 Ruotsi 2,4 Norja 1,3,9 Tanska 2,6 Baltia Europe Central 0, Segmenteille kohdistamattomat erät 1,2 Yhteensä 1,3 8,9 Vuonna 2017 konsernin vertailukelpoiset aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 8,4 (9,3) miljoonaa euroa ja sisältäen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 8,4 (20,9) miljoonaa euroa. Konsernin vertailukelpoinen EBIT-liiketulos nousi 90,6 (9,0) miljoonaan euroon eli 12, % (8,9 %) liikevaihdosta. Konsernin raportoitu EBIT-liiketulos nousi 89,3 (38,4) miljoonaan euroon eli 12,3 % (,8 %) liikevaihdosta. Nettorahoituserät olivat 12,4 ( 10,2) miljoonaa euroa sisältäen -1,4 (0,8) miljoonaa euroa valuuttakurssivoittoja ja -tappiota. Tuloverojen määrä oli 13, ( 6,3) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos oli 63, (22,1) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos (EPS) 0,9 (0,20) euroa. Vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) oli 13,8 % (9,3 %) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE) 20,6 % (12,1 %). Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) oli 13,8 % (2016: 6,2 %; 201: 10,0 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) 20,9 % (2016: 7,2 %; 201: 12,1 %). Ramirent-konsernin tammi-joulukuun bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin laskivat 166,4 (190,8) miljoonaan euroon tai 23,0 % (28,7 %) liikevaihdosta. Konsernin investoinnit koneisiin ja laitteisiin laskivat 13, (16,) miljoonaan euroon. Vuokrakoneiden ja laitteiden myynti oli 30,8 (2,4) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset vuokrakoneisiin olivat vuoden lopussa 23,7 (30,) miljoonaa euroa. Konsernin tammi-joulukuun liiketoiminnan rahavirta kasvoi 202,2 (168,0) miljoonaan euroon, josta käyttöpääoman muutos oli 3,9 (6,6) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli 10,6 ( 188,6) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 1,6 ( 20,7) miljoonaa euroa. Norjassa Enebakissa sijaitsevan kalustokeskuksen myynti- ja takaisinvuokraussopimus vahvisti rahavirtaa 1,1 miljoonalla eurolla. Ramirentin investoinnit kalustokeskuksen rakentamiseen vuonna 2017 olivat 3,2 miljoonaa euroa. TALOUDELLINEN ASEMA Konsernin nettovelan määrä laski ja oli 337,9 (34,8) miljoonaa euroa joulukuun 2017 lopussa. Nettovelan taso vastaa 109,2 % (116,2 %) nettovelkaantumisastetta. Nettovelan suhde rullaavaan 12 kuukauden käyttökatteeseen (EBIT- DA) oli 1,6x (2,0x), pysyen alle Ramirentin pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen, joka on korkeintaan 2,x jokaisen tilikauden lopussa. Vuoden 2017 lopussa Ramirentilla oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä yhteensä 208,9 (13,9) miljoonan euron arvosta. Lainasalkun keskimääräinen korko oli 1,8 % (1,9 %). Lainasalkun keskimääräinen korko sisältäen korkosuojaukset oli 1,9 % (2,0 %). Konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 309, (297,6) miljoonaa euroa ja konsernin omavaraisuusaste oli 36,2 % (3,9 %). Taseen ulkopuoliset leasingvuokravastuut vuoden 2017 lopussa olivat 82,0 (82,1) miljoonaa euroa, jotka liittyivät pääasiassa kiinteistöihin. YHTIÖN RAKENNE Tammikuussa 2017 Ramirentin norjalainen tytäryhtiö, Ramirent Module Systems AS yhdistyi emoyhtiöönsä Ramirent AS:ään. Toukokuussa 2017 Ramirent kasvatti omistustaan ruotsalaisessa tytäryhtiössään Safety Solutions Jonsereds 37 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

38 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS AB:ssä 8,7%:iin. Marraskuussa 2017, Ramirent sai päätökseen norjalaisen tytäryhtiönsä C6 Invest AS:n myynnin. C6 Invest AS omistaa Ramirentin Enebakissa sijaitsevan kalustokeskuksen kiinteistön, johon liittyen solmittiin vuokrasopimus. KATSAUS SEGMENTEITTÄIN MUUTOS SEGMENTTIRAPORTOINNISSA Tammikuun 1. päivästä 2017 alkaen Ramirentin osuus Fortrent-konsernin nettotuloksesta on raportoitu konsernin kohdistamattomissa erissä segmenttien ulkopuolella. Aikaisemmin se sisältyi Europe East -segmenttiin. Muutoksen jälkeen Europe East -segmentti sisältää ainoastaan Baltian maiden liiketoiminnat ja nimettiin Baltia-segmentiksi. Raportin vertailuluvut on muutettu vastaavasti. Tammikuun 1. päivästä 2018 alkaen Ramirent tulee yhdistämään Baltian ja Europe Central -segmentin yhdeksi Itä Eurooppa -segmentiksi. SUOMI Ramirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Suomessa palvellen asiakkaita maanlaajuisesti yhteensä 7 toimipisteen kautta. AVAINLUVUT (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 MUUTOS Liikevaihto 191, 180,4 6,1 % Vertailukelpoinen EBITA 26, 23,0¹ 1, % Osuus liikevaihdosta, % 13,9 % 12,7 % Raportoitu EBITA 26, 24,0 10,7 % Osuus liikevaihdosta, % 13,9 % 13,3 % Vertailukelpoinen ROCE (%) 19,1 % 18,0 % 1 Raportoitu ROCE (%) 19,1 % 18,8 % 1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat 1,0 miljoonaa euroa 1-12/2016 Vahva suhdannetilanne jatkui Suomen konevuokrausmarkkinoilla vuoden aikana ja sitä vauhdittivat asuntojen uudisrakentamisen kasvu erityisesti kaupunkien kasvukeskuksissa sekä suuret toimitilarakentamisen projektit. Suomi-segmentin liikevaihto kasvoi 6,1 % rakentamisen ja teollisuuden sektoreiden vakaan kysynnän tukemana. Palvelumyynnin osuus liikevaihdosta kasvoi useiden meneillään olevien suurten projektien vaikutuksesta sekä rakentamisen että teollisuuden sektoreilla. Vuoden aikana myynnin kasvu oli hyvää pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi 26, (23,0) miljoonaan euroon ja raportoitu EBITA-liiketulos 26, (24,0) miljoonaan euroon hyvän volyymikasvun ja kustannussäästöjen ansiosta. RUOTSI Ramirent on toiseksi suurin konevuokrausalan yhtiö Ruotsissa palvellen asiakkaita maanlaajuisesti yhteensä 79 toimipisteen kautta. AVAINLUVUT (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 MUUTOS Liikevaihto 260,3 237,0 9,8 % Vertailukelpoinen EBITA 39, 28,8¹ 37,3 % Osuus liikevaihdosta, % 1,2 % 12,1 % Raportoitu EBITA 39, 26,4 49, % Osuus liikevaihdosta, % 1,2 % 11,1 % Vertailukelpoinen ROCE (%) 17,6 % 12,2 % 1 Raportoitu ROCE (%) 17,6 % 11,0 % 1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -2,4 miljoonaa euroa 1-12/2016 Yleinen markkinatilanne Ruotsin konevuokrauksen markkinoilla oli vahva ja sitä tuki voimakas aktiviteetti rakentamisen sektorilla. Ruotsi-segmentin liikevaihto kasvoi 9,8% tai 11,8 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Positiivinen liikevaihdon kehitys johtui hyvästä kasvusta etenkin konevuokrauksessa ja myynnis- RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

39 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS sä pienille ja keskisuurille asiakkaille. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi merkittävästi 39, (28,8) miljoonaan euroon. Volyymin kasvu, suotuisa liiketoiminnan jakauma ja koneiden toimitusketjun parantunut tehokkuus paransivat EBI- TA-liiketulosta. Raportoitu EBITA-liiketulos oli 39, (26,4) miljoonaa euroa. NORJA Ramirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Norjassa palvellen asiakkaita maanlaajuisesti yhteensä 42 toimipisteen kautta. AVAINLUVUT (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 MUUTOS Liikevaihto 121,2 120,2 0,8 % Vertailukelpoinen EBITA 11,2¹ 7,6² 48,0 % Osuus liikevaihdosta, % 9,3 % 6,3 % Raportoitu EBITA 12, 1,7 Osuus liikevaihdosta, % 10,3 % 1,4 % Vertailukelpoinen ROCE (%) 7,4 % 4,1 % 2 Raportoitu ROCE (%) 8,8 % 1,2 % 1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat 1,3 miljoonaa euroa 1-12/ Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -,9 miljoonaa euroa 1-12/2016 Yleinen markkinatilanne Norjan konevuokrauksessa parantui toisella vuosipuoliskolla heikon ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen. Norja-segmentin liikevaihto kasvoi hieman 0,8 % tai 1,2 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Myynti kehittyi positiivisesti erityisesti pienten ja keskisuurten asiakkaiden keskuudessa vuoden aikana. Suuri vuokralla olleiden Siirtokelpoisten tilojen myynti asiakkaalle,6 miljoonalla eurolla kasvatti myös segmentin liikevaihtoa. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi 11,2 (7,6) miljoonaan euroon. Huolimatta myynnin vähäisestä kasvusta, vertailukelpoinen EBITA parantui merkittävästi parantuneen myynnin jakauman ja jatkuvan kustannustehokkuuden paranemisen ansiosta. Uudelleenorganisointitoimenpiteet Telineliiketoiminnan ja Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi etenivät vuoden aikana ja tukivat EBITA-liiketulosta vuoden toisella puoliskolla. Raportoitu EBITA-liiketulos nousi 12, (1,7) miljoonaan euroon johon sisältyi 1,3 miljoonaa euroa myyntivoittoa Enebakkin kalustokeskuksen myynti- ja jälleenvuokraussopimuksesta. TANSKA Ramirent on kolmanneksi suurin konevuokrausalan yhtiö Tanskassa palvellen asiakkaita 7 toimipisteen kautta. AVAINLUVUT (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 MUUTOS Liikevaihto 41,0 41,7 1,6 % Vertailukelpoinen EBITA 3,0¹ 2,3 30,0 % Osuus liikevaihdosta, % 7,3 %, % Raportoitu EBITA 0,4 2,3 83,4 % Osuus liikevaihdosta, % 0,9 %, % Vertailukelpoinen ROCE (%) 7,9 % 6,4 % Raportoitu ROCE (%) 0,3 % 6,4 % 1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -2,6 miljoonaa euroa 1-12/2017 Markkinaolosuhteet olivat vakaat Tanskan konevuokrauksen markkinoilla vuoden aikana. Tanska-segmentin liikevaihto laski hieman 1,6 % tai 1,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Liikevaihto laski pääasiallisesti alhaisemman käytetyn kaluston myynnin takia. Huolimatta vaatimattomasta volyymien kehityksestä segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani 3,0 (2,3) miljoonaan euroon hyvän myynnin jakauman, paremman hinnoittelun ja kustannustehokkuuden ansiosta. Osana strategiaa, jolla pyritään tehostamaan heikosti suoriutuvia yksiköitä, Ramirent aloitti vuoden lopulla Tanskan toimipisteverkoston ja myyntiorganisaation uudelleenjärjestelyn, joka saatiin onnistuneesti päätökseen. Uudelleenjärjestelyyn liittyvät kustannukset olivat 2,6 miljoonaa euroa ja liittyivät pääasiallisesti usean toimipisteen vuokrasopimuksen irtisanomiseen. Raportoitu EBITA oli 0,4 (2,3) miljoonaa euroa. 39 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

40 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS BALTIA Ramirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Baltian maissa palvellen asiakkaita yhteensä 44 toimipisteen kautta Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Aikaisemmin segmentin nimi oli Europe East, johon kuului myös osuus Venäjällä ja Ukrainassa toimivan yhteisyritys Fortrent-konsernin tuloksesta. AVAINLUVUT (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 MUUTOS Liikevaihto 40,8 34,4 18,6 % Vertailukelpoinen EBITA 8,6,8 47,9 % Osuus liikevaihdosta, % 21,0 % 16,8 % Raportoitu EBITA 8,6,8 47,9 % Osuus liikevaihdosta, % 21,0 % 16,8 % Vertailukelpoinen ROCE (%) 1, % 11,4 % Raportoitu ROCE (%) 1, % 11,4 % Kysynnän kehitys parani yleisesti konevuokrausmarkkinoilla Baltiassa rakentamisen elpymisen tukemana. Baltia-segmentin liikevaihto kasvoi 18,6 %. Vuokrausmyynnin hyvä kehitys edisti liikevaihdon kasvua kaikissa kolmessa Baltian maassa. Liikevaihdon kasvu oli erityisen vahvaa Latviassa. Segmentin EBITA-liiketulos nousi 8,6 (,8) miljoonaan euroon. EBITA-liiketulos parani hyvän volyymikasvun, myynnin jakauman ja kustannustehokkuuden myötä. EUROPE CENTRAL Ramirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Europe Central -toimintamaissa palvellen asiakkaita 64 toimipisteen kautta Puolassa, Slovakiassa ja Tšekin tasavallassa. AVAINLUVUT (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 MUUTOS Liikevaihto 70,2,8 2,8 % Vertailukelpoinen EBITA 1,2 4,4¹ 24,9 % Osuus liikevaihdosta, % 21,6 % 7,9 % Raportoitu EBITA 1,2 3,9 288,0 % Osuus liikevaihdosta, % 21,6 % 7,0 % Vertailukelpoinen ROCE (%) 21,9 % 7,2 % 1 Raportoitu ROCE (%) 21,9 % 6,4 % 1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -0, miljoonaa euroa 1-12/2016 Markkinatilanne parani koko Europe Central- segmentissä. Konevuokrauksen kysyntää Puolassa tuki rakentamisen kasvu vuoden aikana. Slovakiassa konevuokrauksen kysyntää tuki markkinoiden hyvä aktiviteetti kun taas Tšekissä rakentamisen elpyminen tuki kysyntää. Europe Central -segmentin liikevaihdon kasvu oli vahva 2,8 % tai 23,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Vahvan kasvun mahdollistivat lisätty kalustokapasiteetti ja vahva operatiivinen suoritus. Myynti kasvoi kaikissa maissa. Myynnin jakauma kehittyi myönteisesti kaikissa maissa vahvan vuokrausmyynnin ansiosta erityisesti pienille ja keskisuurille asiakkaille. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvoi merkittävästi 1,2 (4,4) miljoonaan euroon. Raportoitu EBITA-liiketulos oli 1,2 (3,9). Vahva volyymin kasvu, suotuisa myynnin jakauma, kustannustehokkuus ja tehokas uudelleenorganisointien toteutus paransivat yhteensä EBITA-liiketulosta huomattavasti. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

41 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖ, TYÖTURVALLISUUS JA TOIMIPISTEET 2017 lopussa Ramirentin henkilöstömäärä (HTV) oli (2 686). Ramirentin rullaava 12 kuukauden tapaturmataajuus (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) oli 7,9 (9,3). Ramirentin tavoite tapaturmataajuudelle on olla alle vuonna HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN (HENKILÖTYÖVUOTTA) TOIMIPISTEET Suomi Ruotsi Norja Tanska Baltia Europe Central Konsernitoiminnot Yhteensä Yhtiön henkilökunta sisältää Ramirentin työmaatilojen kokoonpanotehtaan henkilökunnan Tallinnassa, Virossa KONSERNIN STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Marraskuun 30. päivänä 2017 Ramirent julkisti uuden strategian ja taloudelliset tavoitteet vuosille Uuden strategian myötä Ramirent keskittyy pääomatehokkaaseen kannattavaan kasvuun ydinliiketoiminnassa konevuokrauksessa ja siihen liittyvissä palveluissa. Strategiaan perustuen Ramirent ilmoitti harkitsevansa strategisia vaihtoehtoja Siirtokelpoisten tilojen (Temporary Space) liiketoiminnan osalta, mukaan lukien liiketoiminnan myymistä. Pääomatehokas kannattava kasvu ydinliiketoiminnassamme strategian keskeiset tekijät ovat: KASVU PIENISSÄ JA KESKISUURISSA ASIAKKAISSA Markkinaosuutemme pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla on yhä keskivertoa alemmalla tasolla, ja aiomme kasvaa parantamalla asiakaskokemusta ja kaluston saatavuutta. SUURTEN ASIAKKAIDEN ENSISIJAINEN VALINTA Haluamme entisestään vahvistaa asemaamme suurten asiakkaiden ensisijaisena valintana tarjoamalla kehittyneitä kokonaisratkaisuja, jotka parantavat turvallisuutta, tuottavuutta ja vastuullisuutta rakennusalalla sekä muilla sektoreilla. Ramirentilla on markkinoiden paras tarjoama rakennusalan yritysten tuottavuuden parantamiseksi. ALAN PARHAAN TOIMITUSKETJUN RAKENTAMINEN Haluamme saavuttaa merkittävän parannuksen kaluston saatavuudessa, toimitusten tarkkuudessa ja toimitusketjun tehokkuudessa vuoteen 2020 mennessä kehittämällä ja digitalisoimalla prosesseja. Toimitusketjun hallinnassa on merkittävää hyödyntämätöntä potentiaalia. TIUKEMPI SUORITUSKYVYN JOHTAMINEN HEIKON KANNATTAVUUDEN YKSIKÖISSÄ Tähtäämme siihen, että vuoteen 2020 mennessä yhdenkään yksikön tai toimipisteen liiketulosprosentti (EBIT %) ei jää alle 10:een. Otamme käyttöön selkeät suorituskyvyn mittarit koko yritykselle. PÄÄOMATEHOKAS KASVU Tähtäämme keskiarvoa nopeampaan kasvuun pääoman kannalta vähemmän pääomaa vaativissa tuotekategorioissa ja kasvatamme pääomatehokkuuttamme parantamalla toimitusketjuamme sekä optimoimalla korvausinvestointejamme. Aiomme kasvaa vuosittain 2 prosenttia ilman kasvuinvestointien vaikutusta. HIENOKSI TYÖPAIKAKSI KESKITTYMÄLLÄ JOHTAMISEEN JA TYÖTURVALLISUUTEEN Parantaaksemme suoritustamme ja saavuttaaksemme päivitetyt strategiset ja taloudelliset tavoitteemme, haluamme luoda Ramirentistä hienon työpaikan. Kehittämällä Ramirentin johtamiskulttuuria ja turvallisuusstandardeja tähtäämme työpaikkojen parhaan neljänneksen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. UUDET STRATEGIAA TUKEVAT TALOUDELLISET TAVOITTEET VUOSILLE MITTARI TAVOITE Osakekohtaisen tuloksen kasvu (CAGR) Kaksinumeroinen kasvuprosentti Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 16 % vuoden 2020 loppuun mennessä Osingonjakosuhde > 0 % tilikauden tuloksesta Nettovelka/EBITDA < 2,-kertainen jokaisen tilikauden lopussa 41 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

42 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS LIIKETOIMINNAN AVAINRISKIT JA RISKIENHALLINTA Ramirentillä riski on määritelty mahdollisuudeksi menetykseen tai vahingon tapahtumiseen. Riskinä pidetään myös pienentynyttä mahdollisuutta tuottoihin, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Ramirentin tavoitteiden saavuttamiseen. Riskienhallinnan tarkoitus on tarjota tärkeimmille sidosryhmille riittävä varmuus tavoitteiden saavuttamisesta sekä luottamus siihen, että taloudelliseen ja operatiiviseen raportointiin liittyviä lakeja, säädöksiä ja sisäisiä periaatteita noudatetaan. Seuraavassa on kuvattu merkittävimmät riskit, joille Ramirent ja sen osakkeenomistajat altistuvat. Muutokset asiakkaiden liiketoimintojen kysynnässä sekä talouden suhdanteissa voivat tapahtua nopeasti ja vaikuttaa kielteisesti rakennusalaan, Ramirentin liiketoimintaan ja yhtiön taloudelliseen asemaan. Ramirent pyrkii pienentämään riskiä ylläpitämällä suurta ja monipuolista asiakaskuntaa, joka kattaa laajasti eri toimialoja. Rakennusala on Ramirentin suurin asiakassektori. Ramirent toimii erittäin kilpaillulla alalla, jossa uudet markkinoille tulevat yritykset voivat luoda kilpailuetua suhteessa Ramirentiin. Ramirent pyrkii parantamaan kilpailuasemaansa keskittymällä uuden strategiansa mukaisesti sekä suuriin yhtiöihin että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tunnistaen niiden eriävät tarpeet. Tehokkuuden ja palvelutason parantamiseen kalustonhallinnassa ja toimitusketjussa on nähtävissä uusia mahdollisuuksia. Ramirent pyrkii optimoimaan prosessinsa ja kalustovalikoimansa, maksimoimaan kaluston saatavuuden ja käyttöasteen sekä pienentämään toiminnan kustannuksia entisestään. Ramirent pyrkii myös kehittämään konevuokrausalan parhaan toimitusketjun. Ramirent tunnistaa riippuvuutensa IT-palveluista ja -ratkaisuista. Ramirent keskittyy edelleen parantamaan IT- ja tietoturvaratkaisujaan välttääkseen käyttökatkot sekä tietojen häviämisen ja tietojen luottamuksellisuuden tai käytettävyyden heikentymisen. Ramirent tunnistaa väärinkäytösten riskit liiketoiminnassaan. SpeakUp-viestikanavan tiedot löytyvät konsernin ja paikallisilta verkkosivuilta sekä intranetistä. Kaikkia työntekijöitä ja kolmansia osapuolia muistutetaan ja rohkaistaan jatkuvasti raportoimaan mahdollisista rikkomuksista henkilökohtaisesti tai nimettömänä. Kaikki raportoidut asiat tutkitaan ja rikkomuksiin syyllistyneet henkilöt saatetaan vastuuseen. Ramirentin organisaatiomalli on hajautettu, jonka takia liiketoimintayksiköt toimivat itsenäisesti. Ramirent toimii eri markkinoilla ja eri maissa ja tunnistaa riskin paikallisten lakien ja säännöstöjen noudattamiseen liittyen. Liiketoiminnan johtaminen hajautetussa organisaatiossa asettaa raportoinnille ja valvonnalle vaatimuksia, jotka saattavat muodostua haastaviksi organisaatiolle. Ramirent on kehittänyt konserniohjeistuksiin liittyvää viestintää ja koulutusta sekä jatkaa raportoinnin laadun kehittämistä. Sisäisten kontrollien kehittäminen kokonaisprosesseille etenee. Ramirentin hallitus on hyväksynyt riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Riskienhallinnan toimintaperiaatteita on kehitetty COSO ERM -viitekehykseen, ISO Riskienhallinta Periaatteet ja ohjeet -standardiin sekä hyvän hallinnointitavan parhaisiin käytäntöihin perustuen. Riskienhallinnan periaatteet ovat perusta muille periaatteille Ramirentissä mukaan lukien sisäisen valvonnan periaatteet. Riskienhallinta on sisällytetty liiketoiminnan prosesseihin ja se on jatkuvaa. Riskejä arvioidaan säännöllisesti liiketoiminnan eri alueilla ja tulokset sisältyvät koko konsernin laajuiseen riskien arviointiin. Hallitukselle raportoidaan vuosineljänneksittäin. Olennainen osa Ramirentin riskienhallintaa on ylläpitää ja kehittää toimivaa kalustomme vakuutussuojaa. Konserni vakuuttaa henkilöstön sekä taloudelliset, toiminnalliset, strategiset ja vahinkoriskit, jotka riskinhallintatoimenpiteiden jälkeen ylittävät konsernin riskinottohalun ja jotka voidaan vakuuttaa kustannustehokkaasti. Ramirentiin kohdistuu tiettyjä taloudellisia riskejä, kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit. Ramirentin taloudellisten riskien hallinta pyrkii varmistamaan riittävän rahoituksen toiminnallisille tarpeille sekä minimoimaan rahoituskulut, valuuttakurssien ja korkojen vaihtelun sekä muiden taloudellisten riskien vaikutukset kustannustehokkaasti. Valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi Ramirentin taloudelliseen tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelun vaikutus näkyy, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden liikevaihto ja taloudellinen tulos muunnetaan euromääräisiksi. Valuuttakurssien muutokset voivat parantaa tai heikentää liikevaihtoa tai tulosta. Konsernin rahoitusosasto hoitaa suojaustoimenpiteet. Luottoriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta siihen, että asiakas ei täytä sitoumuksiaan Ramirentiä kohtaan. Ramirentin liiketoimintayksiköt vastaavat myyntitoimintaansa liittyvistä luottoriskeistä ja arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden ottamalla huomioon asiakkaan taloudellisen aseman, asiakashistorian ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Tarvittaessa luottoriskejä pienennetään ennakkomaksujen, talletusten, remburssien ja kolmannen osapuolen myöntämien vakuuksien avulla. Ramirentin asiakkaisiin liittyvät luottoriskit ovat hajautuneet, koska yhtiön asiakasmäärä on suuri. YRITYSVASTUU, SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA RAMIRENTIN LIIKETOIMINTAMALLI Ramirentin ratkaisu asiakkaidensa tuottavuuden parantamiseen on resurssien ja tiedon tehokkaampi jakaminen. Ramirent tukee kiertotaloutta jakamalla ja käyttämällä vuokralaitteita ja -koneita yhä uudelleen. Koneiden, palveluiden ja tiedon sujuva kierto parantaa tuottavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia. Tärkeimpiä keinoja, joilla Ramirent parantaa tuottavuutta, ovat turvallisuuden maksimointi, ensiluokkainen toiminta sekä laitteiden ja palveluiden hyvä saatavuus. Resurssien ja tiedon jakaminen auttaa myös parempien työskentelytapojen ja tuotteiden ominaisuuksien, uusien innovaatioiden ja ideoiden syntymisessä. Ramirentin toimitusketjun hallinnalla on tärkeä rooli koneiden, palveluiden ja tiedon kierron sujuvuuden kannalta. Ramirentin vastuullisuusperiaatteet muodostavat pohjan kaikelle toiminnalle. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

43 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS RAMIRENTIN PÄÄASIALLISET EI-TALOUDELLISET TAVOITTEET HIENO JA TURVALLINEN TYÖPAIKKA TAVOITE Johtamisen laatu (Leadership Index) Parhaassa neljänneksessä vuonna ,4¹ 70,7¹ Työntekijöiden sitoutuminen (Engagement Index) Parhaassa neljänneksessä vuonna ,0¹ 80,0¹ Turvallinen työpaikka (LTIF)² Tapaturmien määrä < 7,9 9,3 YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT MITTARIT TAVOITE Jätteen kokonaismäärä, T 3 Laskeva Kokonaissähkönkulutus, MWh 4 Laskeva Vuoden 2017 luku on RamiEar-työntekijätutkimuksesta tammikuussa 2018 ja vertailuluku on tammikuun 2017 tutkimuksesta. 2 LTIF - Tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti 3 Ilman Baltia ja Europe Central-segmenttejä 4 Toimipisteissä, kalustokeskuksissa ja toimistoissa segmenteittäin HENKILÖSTÖASIAT Ramirent on sitoutunut olemaan hieno työpaikka, jossa työskentelee motivoitunutta, sitoutunutta ja ensiluokkaisesti työskentelevää henkilöstöä. Ramirent pyrkii saavuttamaan tämän kehittämällä johtajuuttaan ja turvallisuuskulttuuriaan. Ramirent haluaa olla hyvä esimerkki siitä, kuinka alaa viedään kohti tiedostavaa ja nykyaikaista johtajuutta, jossa tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat avoinna kaikille. Ramirent pyrkii kehittämään jatkuvasti työympäristön turvallisuutta, työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden sitoutumista. Yhtiössä on nollatoleranssi kaikelle häirinnälle ja ahdistelulle. Ramirent tavoittelee yhtenäistä tulosjohtamista yhdistettynä oikeudenmukaiseen palkitsemiseen ja huomiointiin. TYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMINEN JA SITOUTUMINEN Ramirent pyrkii nostamaan henkilöstönsä pätevyystasoa yhtiölle strategisesti tärkeillä osa-alueilla, mikä samalla edistää myös työntekijöiden sitoutumista. Ramirent Academy on konsernin sisäinen koulutusohjelma, joka keskittyy nostamaan henkilöstön osaamisen tasoa konsernille strategisesti tärkeillä alueilla. Ramirentin Management Trainee Program -ohjelmalla varmistetaan, että meillä kasvaa päteviä uusia esimiehiä viemään yhtiötä eteenpäin. Rekrytointiprosesseissa digitalisaatio tuo uusia vaatimuksia työntekijöiden taidoille Ramirentissä kuten monissa muissakin yhtiöissä. Pyrimme myös palkkaamaan henkilöitä, joilla on vähittäismyynnin tausta, sillä samoja kaupallisia taitoja tarvitaan myös vuokraamoissamme työskenneltäessä. Ramirentin johtamisen periaatteet määrittelevät, millaista hyvä johtajuus Ramirentillä tulisi olla ja ne tähtäävät hienon työpaikan luomiseen ja ensiluokkaiseen asiakaskokemukseen kaikilla tasoilla. TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS Työturvallisuus on Ramirentille ensiarvoisen tärkeää alan turvallisuuden edistämiseksi. Yrityksenä, joka palvelee laajaa asiakaskuntaa rakennus- ja valmistusteollisuudessa, haluamme edistää aktiivisesti turvallisuuskulttuuria yhtiön sisällä sekä yhteistyökumppaneidemme ja asiakkaidemme keskuudessa. Ramirent tarjoaa koulutusta koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön sekä pyrkii luomaan turvallisen työympäristön. Ramirent kehittää jatkuvasti sellaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka auttavat rakennusprojekteja etenemään turvallisesti ja tehokkaasti kaikissa vaiheissa sekä valmistumaan ajallaan ja budjetissa. Ramirentin omassa tutkimus- ja tuotekehitystyössä keskitytään turvallisuuteen, erityisesti putoamissuojaukseen ja liikenneturvallisuuteen. Ramirent on kehittänyt asiakkaidensa rakennustyömailta kerätyn kokemuksen perusteella uusia tuotteita, joissa on parempia ainutlaatuisia turvallisuusominaisuuksia. SOSIAALINEN JA TYÖNTEKIJÖIHIN LIITTYVÄ RISKINHALLINTA Ramirentin henkilöstöasioista vastaava Henkilöstöhallinnon johtoryhmä sekä terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioista vastaava HSEQ-johtoryhmä hallinnoivat ja kehittävät yhdessä tärkeimpiä alueita, jotka liittyvät Ramirentin henkilökuntaan sekä terveys- ja turvallisuusriskeihin Ramirentin toiminnassa. Ramirent on kehittänyt ja ottanut käyttöön sisäisiä kontrolleja, joilla minimoidaan työntekijöihin liittyviä riskejä, luonut toimintatapoja riskien siirtämiseen siellä missä niiden välttäminen ei ole mahdollista ja ottanut vakuutuksia tiettyjen ennalta-arvaamattomien ja odottamattomien tapahtumien varalta. Työntekijöiden pätevyyteen ja sitoutumiseen liittyviä riskejä seurataan vuosittaisilla RamiEar-kyselyillä. Henkilöstön vuosittaiset kehityskeskustelut ovat avainasemassa työntekijöidemme hyvinvoinnin ja sitoutumisen tukemisessa. Ramirentilla mahdolliset riskit jaetaan onnettomuuksiin, fyysisiin, kemiallisiin ja biologisiin riskeihin sekä fyysiseen ja psykososiaaliseen työtaakkaan. Onnettomuuksiin liittyviä riskejä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijöiden on työskenneltävä ulkona vaikeissa sääolosuhteissa tai käytettävä standardista poikkeavia ja monimutkaisia koneita. Sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien hallinta sisältää työmaiden, kaluston, työtilojen fyysiset tarkastukset ja valvonnan (ylityövalvonnan, esimiestyön, lääkärintarkastukset, sisäiset tarkastukset) sekä data-analyysin ja tärkeimpien suorituskykymittareiden säännöllisen 43 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

44 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS seurannan. Ramirent on panostanut hyviin, laadukkaisiin ja turvallisiin työasuihin ja turvalaitteisiin sekä ohjeistanut työntekijöitään ja yhteistyökumppaneitaan noudattamaan turvallisuusohjeita Ramirentin työmailla. Työntekijät ja asiakkaat ohjeistetaan ja koulutetaan koneidemme ja laitteidemme turvalliseen käyttöön henkilövahinkojen välttämiseksi. IHMISOIKEUDET, KORRUPTION VASTAISUUS JA LAHJONTA Me Ramirentilla kunnioitamme ihmisoikeuksia. Ramirentin Code of Conduct-ohjeistus listaa YK:n Global Compact -aloitteen käytännöt, jotka ovat lyhyesti seuraavat: ihmisoikeuksien suojelun tukeminen, yhdistymisen vapaus ja kollektiiviset neuvotteluoikeudet, työvoiman vapaa liikkuvuus ja sopimusvapaus, ympäristövastuun aloitteiden toteuttaminen sekä korruption vastainen työskentely kaikissa muodoissaan. Toiminnan tärkeimmät periaatteet Ramirentilla ovat tasa-arvo, kunnioitus, rehellisyys ja luottamuksellisuus. Code of Conduct -ohjeistuksen tarkoitus on ohjata Ramirentin päätöksiä, menettelytapoja ja järjestelmiä tavalla, joka edistää tärkeimpien sidosryhmien hyvinvointia ja kunnioittaa kaikkien niiden osapuolien oikeuksia, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa. Ohjeistus koskee kaikkia Ramirentin työntekijöitä, johtoa, alihankkijoita ja toimittajia jotka toimivat Ramirentin kanssa. Ohjeistus esitellään kaikille työntekijöille työsuhteen alkaessa. Menettelytapoihin liittyvät asiat ovat myös osa vuosittaisia kehityskeskusteluja, ja niitä tarkastellaan konserninlaajuisessa RamiEar-työntekijäkyselyssä. Tuloksia analysoidaan ja niiden pohjalta luodaan seuraavan vuoden kehitys- ja koulutusohjelmat. SpeakUp-viestikanavaa käytetään myös mahdollisten ihmisoikeusrikkomusten ja väärinkäytösten raportoinnissa. Vuonna 2017 ei tunnistettu yhtään ihmisoikeusrikkomusta. Ihmisoikeusrikkomusten eliminointi on tavoitteena myös jatkossa. Ramirent jatkaa menettelytapojensa ja käytäntöjensä kehittämistä siten, että ne ohjeistavat työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita entistä paremmin, sekä panostaa työntekijöiden kehittämiseen ja koulutukseen. Merkittävimmät ihmisoikeusrikkomuksiin liittyvät riskit ovat samankaltaisia kuin sosiaalisien ja työntekijöihin liittyvien riskien yhteydessä mainitut. Muita riskejä ovat mahdolliset rikkomukset yhdistymisen vapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta vastaan, ihmisten epätasa-arvoinen kohtelu sekä työntekijöiden tai alihankkijoiden epätasa-arvoinen palkkaus. Ramirent arvioi ihmisoikeuksien kunnioittamista tarjouskilpailuprosessissaan valitessaan alihankkijoita ja liikekumppaneita. Ihmisoikeuksiin liittyvää riskiä arvioidaan osana säännöllisiä HRja HSEQ-riskienhallintatoimia sekä neljännesvuosittain osana yhtiön riskienhallinnan prosessia. Ramirent tekee työtä korruptiota vastaan sen kaikissa muodoissa, mukaan lukien kiristys ja lahjonta, YK:n Global Conduct -aloitteen pääperiaatteiden mukaisesti. Petosten ja korruption torjunnan periaatteet (Fraud and Anti-Corruption Policy) sekä Säännöstenmukaisuuden periaatteet (Compliance Policy) on kehitetty vuonna 2017 helpottamaan viestintää kyseisistä aiheista koko henkilöstölle. Toimintaperiaatteiden käyttöönotto etenee vuoden 2018 aikana samalla kun sisäisiä prosesseja parannetaan ja konserninlaajuista viestintää sekä prosessien ja tunnuslukujen seurantaa kehitetään. Ramirentin Code of Conduct-säännöstö ohjaa toimintaa ja asettaa perustan korruption- ja lahjonnan vastaisuudelle. Menettelyohje on tärkeä työkalu työssämme väärinkäytösten estämiseksi. Ohjeen vastaiset rikkomukset raportoidaan Ramirentin johtoryhmälle. Ramirentin toimittajien Supplier Code of Conduct -ohjeistusta kehitetään vuonna Konevuokrausalalla merkittävimpiä riskejä ovat laitteiden vilpillinen käyttö, myyjien ja alihankkijoiden vilpillinen laskutus, asiakaspetokset, tarjous- ja hankintaprosessien manipulointi sekä asiakkaiden lahjonta. Petos-, korruptio- ja lahjontariskien hallinta on jatkuvaa ja sisällytetty Ramirentin liiketoimintoihin. Ramirent kehittää sisäisen valvontajärjestelmänsä periaatteita ja käyttöönottoa optimoidakseen toiminnan seurantaa ja tarjotakseen hallitukselle paremman ja kokonaisuuden huomioivan kuvan toiminnasta. Segmenttien johto työskentelee paikallisesti tärkeimpien tarkastuspisteiden käyttöönoton parantamiseksi Ramirentin kokonaisprosesseissa sekä vahvistaakseen itse kontrolleja ja niiden seurantaa. Ramirent käyttää SpeakUp-viestikanavaa korruptio- ja lahjontaepäilyksien raportoinnissa. Sisäisen tarkastuksen toiminto vastaa viestikanavasta seuraten säännöllisesti sinne tulevia viestejä ja raportoi löydöksensä hallituksen työvaliokunnalle. Säännöllinen viestintä henkilöstön ja kolmansien osapuolten tiedottamiseksi ja rohkaisemiseksi kertomaan väärinkäytöksistä ja korruptiosta ja muista vastaavista asioista jatkuu. Periaatteita, menettelyohjeita ja käytäntöjä kehitetään näihin pohjautuen. YMPÄRISTÖASIAT Ramirent on sitoutunut vastuullisuuteen perustoiminnastaan lähtien. Resurssienkäytön tehokkuus on liiketoimintamme ydin, sillä koneiden vuokraaminen ja jakaminen vähentää ympäristön kuormitusta. Ramirent pyrkii jatkuvasti minimoimaan päivittäistä vaikutustamme ympäristöön kaikessa mitä teemme. Ramirent tarjoaa ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja, jotka ovat myös taloudellisesti järkeviä. Etsimme myös aina innovatiivisia tapoja auttaa asiakkaitamme vähentämään ympäristövaikutuksiaan. RamiWay laadunhallintajärjestelmä sisältää tärkeimmät ympäristöasioihin liittyvät toimintaohjeet ympäristövaikutusten arviointiin, kemikaalien käyttöön, jätehuoltoon ja haitallisten kemikaalien kuljetukseen. Koulutamme työntekijöitämme ja asiakkaidemme henkilökuntaa jatkuvasti ympäristöasioissa. Seuraamme sääntöjen ja säännösten kehitystä, muokkaamme rutiinejamme ja menettelytapojamme muuttuvien olosuhteiden mukaan ja informoimme asiakkaitamme jatkuvasti esimerkiksi yhteisten projektien puitteissa. Huomioalueisiimme ympäristöasioissa kuuluvat kuljetusten optimointi, energiatehokkuus, kemikaalien turvallinen ja tehokas käyttö sekä vesi- ja jätehuolto. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

45 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Ramirentin suurimpiin ympäristöriskeihin kuuluvat toiminta omissa tiloissa, kaluston käsittely, korjaus ja ylläpito, kaluston kuljetus ja hävittäminen, työmaatilojen ja rakennustelineiden valmistus, pystytys ja purkaminen sekä projektityömaiden johtaminen. Ympäristöön liittyvät vaatimukset ulottuvat omista toimistamme myös alihankkijoihimme, jotta asiakkaamme tietävät, että tarjontamme vastaa ympäristöstandardeja. Ramirentin ympäristöriskien hallinta perustuu konsernitasoisiin periaatteisiin. Ramirentin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioista vastaava Health, Safety, Environmental and Quality (HSEQ) -johtoryhmä hallitsee ympäristöriskejä ja toimii ennakoivasti niiden vaikutusten välttämiseksi. Ramirentin segmentit ovat luoneet riskien siirtämiseen käytäntöjä siellä missä niiden välttäminen ei ole mahdollista ja ottanut vakuutuksia tiettyjen ennalta-arvaamattomien ja odottamattomien tapahtumien varalta. Ympäristöriskien hallinta kattaa työmaiden, kiinteistöjen ja valvontatoimien fyysiset tarkastukset sekä data-analyysin ja tärkeimpien toiminnan tunnuslukujen säännöllisen seurannan. MUUTOKSET KONSERNIN JOHTORYHMÄSSÄ Ulrika Dunker (41) nimitettiin Executive Vice Presidentiksi vastuualueenaan henkilöstöhallinto sekä Ramirent-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Ulrika Dunker raportoi toimitusjohtaja Tapio Kolunsaralle. Ulrika Dunker aloitti tehtävässään Konsernin uuden johtoryhmän (EMT) kokoonpano on seuraava: Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja Pierre Brorsson, EVP ja talousjohtaja Ulrika Dunker, EVP, Henkilöstöhallinto Øyvind Emblem, EVP, Norja Mikael Kämpe, EVP, Suomi Dino Leistenschneider, EVP, Kalusto ja hankinnat Heiki Onton, EVP, Baltian maat ja Europe Central Jonas Söderkvist, EVP, Ruotsi ja Tanska PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄT VUODEN 2014 KANNUSTINJÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ramirentin hallitus päätti suunnatusta osakeannista luovuttamalla omia osakkeita vastikkeetta. Osakkeet luovutettiin osittain vuoden 2014 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän täytäntöön panemiseen. Ramirent Oyj luovutti yhteensä yhtiön hallussa olevaa Ramirentin osaketta vastikkeetta yhtiön osakepalkkio-ohjelmaan 2014 kuuluville avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. KANNUSTINJÄRJESTELMÄ VUODELLE 2018 Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi kaksi uutta kannustinjärjestelmää yhtiön avainhenkilöille vuodelle Uuden Osakepalkkiojärjestelmän konsernin johtoryhmälle (Executive Management Team) ja uuden viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan) 2018 yhtiön muille avainhenkilöille. Uuden konsernin johtoryhmän osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johtoryhmän jäsenten tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa johtoryhmän jäsenet yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Tämän järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja. Osakepalkkiojärjestelmän mahdollinen palkkio perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin vuonna 2018 sekä konsernin kumulatiiviseen osakekohtaisen tuloksen (EPS) kehitykseen vuosina Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin Ramirent Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Uuden viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) 2018 järjestelmän tavoitteena on tukea laajasti yhtiön uudistetun strategian implementointia ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen ja sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka on kalenterivuosi 2018 sekä kahden vuoden odotusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan rahana vuonna Kannustinjärjestelmän kohderyhmä on noin 160 avainhenkilöön. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin. Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2018 perusteella vuonna 2021 maksettavat enimmäispalkkiot ovat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenet eivät kuulu viivästetyn kannustinjärjestelmän piiriin, vaan osakepalkkiojärjestelmään jossa mahdollinen palkkio maksetaan Ramirentin osakkeissa. OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN Ramirentin hallitus päätti omien osakkeiden luovutuksesta liittyen vuoden 2014 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän täytäntöönpanoon. Omia osakkeita luovutettiin maksutta yhteensä osaketta niille konsernin avainhenkilöille, jotka osallistuvat osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Lisäksi yhteensä omaa osaketta luovutettiin maksutta Ramirentin tytäryhtiön Safety Solutions Jonsereds AB:n johdolle osana määräysvallattomien omistajien osuuden lunastushintaa. Ramirentin hallitus päätti oman osakkeen luovuttamisesta maksutta Ramirentin tytäryhtiön Safety Solutions Jonsereds AB:n vähemmistöosakkeille osana määräysvallattomien omistajien osuuden lunastushintaa. Luovutettujen osakkeiden arvo, euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 4 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

46 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODEN 2017 YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Ramirent Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2017, joka pidettiin , vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Yhtiökokous hyväksyi 0,40 euron osakohtaisen osingon maksettavaksi kahdessa yhtä suuressa 0,20 euron erässä. Ensimmäinen erä maksettiin osakkeenomistajille huhtikuussa 2017 ja toinen erä lokakuussa Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Yhtiökokous valitsi uudelleen hallitukseen sen nykyiset jäsenet Kevin Appleton, Kaj-Gustaf Bergh, Ulf Lundahl, Tobias Lönnevall, ja Susanna Renlund, sekä valitsi uusiksi jäseniksi Ann Carlssonin ja Erik Bengtssonin. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi Ulf Lundahlin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Susanna Renlundin varapuheenjohtajana. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkiot seuraavasti: Hallituksen puheenjohtajalle euroa/ kk ja lisäksi maksetaan euron suuruinen palkkio kokouksista; hallituksen varapuheenjohtajalle 2 00 euroa/ kk ja lisäksi maksetaan euron suuruinen palkkio kokouksista; ja muille hallituksen jäsenille 2 20 euroa/kk ja lisäksi maksetaan euron palkkio kokouksista. Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen Pricewaterhouse- Coopers Oy ( PwC ) toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson. Yhtiökokous valtuutti hallituksen esityksen mukaisesti hallituksen päättämään enintään yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus omien osakkeiden hankkimisesta on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Yhtiökokouksen pöytäkirja on luettavissa yhtiön nettisivuilla osoitteessa KAUPANKÄYNTI OSAKKEILLA Ramirent Oyj:n markkina-arvo 2017 lopussa oli 848,9 (803,3) miljoonaa euroa. Markkina-arvo ilman yhtiön omia osakkeita oli 844,6 (796,3) miljoonaa euroa. Osakkeen päätöskurssi katsauskauden lopussa oli 7,81 (7,39) euroa. Kauden korkein noteeraus oli 9,0 (7,91) euroa ja alin 6,76 (,0) euroa. Kaupankäynnillä painotettu osakkeen keskihinta oli 8,1 (6,1) euroa osakkeen vaihto oli yhteensä 400,1 (361,7) miljoonaa euroa, eli ( ) vaihdettua osaketta, mikä vastaa 4,6 % (1,6 %) Ramirentin ulkona olevista osakkeista. Keskimääräinen päivittäinen vaihto osakkeella oli ( ) kappaletta, mikä vastasi ( ) euron päivittäistä keskimääräistä volyymia lopussa Ramirent Oyj:n osakepääoma oli 2,0 miljoonaa euroa ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä oli ( ). Ramirent Oyj:lla oli hallussaan ( ) yhtiön omaa osaketta 2017 lopussa eli 0,1 % (0,87 %) yhtiön kaikista osakkeista aikana ei hankittu yhtiön omia osakkeita. RAMIRENTIN OHJEISTUS VUODELLE 2018 Ramirent arvioi, että vuonna 2018 vertailukelpoinen EBIT-liiketulos kasvaa vuoden 2017 tasolta. MARKKINOIDEN NÄKYMÄT VUODELLE 2018 Ramirentin markkinanäkymät perustuvat käytettävissä oleviin paikallisten rakennus- ja teollisuusjärjestöjen ennusteisiin konsernin toimintamaissa. Vuoden 2018 alun kysynnän näkymät ovat suotuisat konevuokraukselle kaikissa Ramirentin eri asiakasryhmissä ja markkina-alueilla. Suomessa konevuokrausmarkkinoiden suhdanteen odotetaan jatkuvan myönteisenä. Ruotsissa rakentamisen voimakkaan kehityksen odotetaan jatkuvan ja pitävän konevuokrauksen kysynnän korkealla tasolla vuonna 2018 vaikka keskipitkällä aikavälillä on näkyvissä epävarmuustekijöitä ja riskitasot ovat kohonneet. Tanskan ja Norjan konevuokrausmarkkinoiden arvioidaan pysyvän suhteellisen vakaina. Baltiassa, Puolassa, Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa konevuokrauksen markkinaolosuhteiden odotetaan pysyvän suotuisina. HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat ,02 euroa, josta vuoden 2017 tilikauden tulos on ,72 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,44 euroa osaketta kohti päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäinen osinkoerä maksetaan niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Toinen osinkoerä maksetaan niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Hallitus valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonjaon täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat, tai muutoin sitä edellyttävät, ennen osingon toisen maksuerän maksamista. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

47 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Ramirent on laatinut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmistä vuodelta Selvitys on laadittu erillisenä kertomuksena ja se sisältyy Ramirentin vuoden 2017 tilinpäätökseen ja on saatavana yhtiön kotisivuilla YHTIÖKOKOUS 2018 Ramirentin varsinainen yhtiökokous 2018 pidetään kello yhtiön pääkonttorilla, osoitteessa Tapulikaupungintie 37, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen aloitetaan kello TULEVAISUUTTA KOSKEVAT ARVIOT Tämän katsauksen lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita ja joihin kuuluvat rajoituksetta lausumat yleisen taloudellisen ja markkinatilanteen kehityksen odotuksista, asiakastoimialojen kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta, yhtiön kasvusta, kehityksestä ja kannattavuudesta, säästötoimenpiteistä, valuuttakurssien ja korkotason vaihtelusta, vireillä olevien ja tulevien yrityshankintojen ja uudelleenjärjestelyjen menestyksellisyydestä, sekä lausumat, joita edeltävät sanat uskoo, odottaa, ennakoi, ennustaa ja vastaavat ilmaisut, ovat tulevaisuutta koskevia lausumia. Tällaiset lausumat perustuvat tämänhetkisiin odotuksiin ja tällä hetkellä tiedossa oleviin tosiasioihin. Siksi niihin sisältyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden johdosta todelliset tulokset voivat erota merkittävästi yhtiön tällä hetkellä odottamista tuloksista. Strategiaprosessin yhteydessä Ramirentin hallitus on arvioinut taloudellisten tavoitteiden muutostarvetta. Muutokset taloudellisissa tavoitteissa julkaistaan pörssitiedotteella. Pohjautuen taloudellisiin tavoitteisiin ja markkinanäkymiin, Ramirent julkaisee näkymät tilikaudelle sekä tilinpäätöstiedotteessa että osavuosikatsauksissa. Näkymät julkaistaan koko vuodelle, mutta ei koskien yhtä vuosineljännestä. 47 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

48 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. EUR 723,7 66,2 63,6 613, 647,3 Liikevaihdon kasvu % 8,8 4,6 3,6,2 9,4 Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) milj. EUR 20, 169,0 168,1 167,9 19,1 % liikevaihdosta 28,4 2,4 26,4 27,4 30,1 Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) milj. EUR 97,7 9,2 66,8 6,8 92,1 % liikevaihdosta 13, 8,9 10, 10,7 14,2 Liiketulos (EBIT) milj. EUR 89,3 38,4 7,9 8,1 82,3 % liikevaihdosta 12,3,8 9,1 9, 12,7 Tulos ennen veroja (EBT) milj. EUR 77,0 28,1 46,9 42, 63,9 % liikevaihdosta 10,6 4,2 7,4 6,9 9,9 Tilikauden tulos milj. EUR 63, 22,1 39,0 32,6 4,0 % liikevaihdosta 8,8 3,3 6,1,3 8,3 Sitoutunut pääoma, tilikauden lopussa milj. EUR 64,4 64,0 600,,2 79,8 Sitoutuneen pääoma tuotto (ROCE) % 13,8 6,2 10,0 10,2 13,9 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 13,6 6,4 10,1 9,8 13,3 Oman pääoman tuotto (ROE) % 20,9 7,2 12,1 9,4 14,7 Korolliset velat milj. EUR 344,8 347,4 281,4 230,2 208,8 Nettovelka milj. EUR 337,9 34,8 280,9 227,1 206,9 Nettovelan suhde liiketulokseen ennen poistoja ja arvonalentumisia (Nettovelka/EBITDA) 1,6x 2,0x 1,7x 1,4x 1,1x Nettovelkaantumisaste % 109,2 116,2 88,0 69,9,8 Omavaraisuusaste % 36,2 3,9 41,4 43,7 48,9 Henkilöstö (HTV) Keskimäärin tilikauden aikana Tilikauden lopussa Bruttoinvestoinnit milj. EUR 166,4 190,8 139,2 144,6 12,8 % liikevaihdosta 23,0 28,7 21,9 23,6 19,4 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

49 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Osakekohtainen tulos (EPS) painotettu keskiarvo Laimentamaton, EUR 0,9 0,20 0,36 0,30 0,0 Laimennettu, EUR 0,8 0,20 0,36 0,30 0,0 Oma pääoma / osake, tilikauden lopussa Laimentamaton, EUR 2,86 2,76 2,96 3,01 3,44 Laimennettu, EUR 2,8 2,76 2,96 3,01 3,44 Osakekohtainen osinko, EUR * 0,44 0,40 0,40 0,40 0,37 Osinko / tulos, %* 74,9 % 19,2 % 110,6 % 132,0 % 73,7 % Efektiivinen osinkotuotto, % *,6 %,4 % 6,2 % 6,2 % 4,0 % Hinta / voitto suhde (P/E) 13,3 36,1 17,8 21,3 18,2 Osakkeen ylin kurssi, EUR 9,0 7,91 8,29 10,2 9,86 Osakkeen alin kurssi, EUR 6,76,0 6,03,61 6,31 Osakkeen keskikurssi, EUR 8,1 6,1 6,90 7,71 7,96 Osakkeen kurssi 31.12, EUR 7,81 7,39 6,4 6,4 9,1 Osakekannan markkina arvo , milj. EUR 844,6 796,3 694,9 694,8 98,4 Osakkeiden vaihto, kpl 49 34,0 77, , , ,2 Osakkeiden vaihto osakekannan kokonaismäärästä, % 4,4 % 1,1 % 3,9 % 37,6 % 26,1 % Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimentamaton Osakemäärä, painotettu keskiarvo, laimennettu Osakemäärä, tilinpäätöspäivänä, laimentamaton Osakemäärä, tilinpäätöspäivänä, laimennettu Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu käyttämällä ulkona olevien osakkeiden määrää. * Varsinainen yhtiökokous tekee päätöksen vuoden 2017 osingosta RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

50 TALOUDELLISTEN JA OSAKEKOHTAISTEN TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITTELY TALOUDELLISTEN JA OSAKEKOHTAISTEN TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITTELY VAIHTOEHTOINEN TUNNUSLUKU VERTAILUKELPOISET TUNNUSLUVUT EBITDA: Liiketulos ennen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia EBITA: Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos: EBITA-liiketulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITAliiketuloksessa Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) %: Vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) %: Liiketulos (EBIT) vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Liiketulos (EBIT) x 100 liiketuloksessa x 100 Konsernin tai segmenteille kohdistettu sitoutunut pääoma (tilikauden aikana keskimäärin) Konsernin tai segmenteille kohdistettu sitoutunut pääoma vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sitoutuneessa pääomassa (tilikauden aikana keskimäärin) Oman pääoman tuotto (ROE) %: Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE) %: Tilikauden tulos vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden Tilikauden tulos x 100 (rullaava 12 kuukautta) tuloksessa x 100 (rullaava 12 kuukautta) Oma pääoma (tilikauden aikana keskimäärin) Oma pääoma vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät omassa pääomassa (tilikauden aikana keskimäärin) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) %: Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS) EUR: (Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut, poislukien valuuttakurssierot) x 100 Varat yhteensä korottomat velat (tilikauden aikana keskimäärin) Sitoutunut pääoma: Konsernin tai segmenteille kohdistetut varat - korottomat velat Nettovelka: Korolliset velat - rahavarat ja muut rahoitusvarat Nettovelka / EBITDA: Nettovelka Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja Omavaraisuusaste %: Oma pääoma x 100 Varat yhteensä saadut ennakot Nettovelkaantumisaste, % Nettovelka x 100 Oma pääoma OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Tilikauden tulos +/ määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden tuloksessa Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana Osakekohtainen tulos (EPS) EUR: Tilikauden tulos +/ määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana Oma pääoma/osake, EUR: Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä raportointipäivänä Osinko / tulos %: Osakekohtainen osinko x 100 Osakekohtainen tulos Osakekohtainen osinko, EUR: Maksettu osinko Osakkeiden määrä osingonjaon täsmäytyspäivänä Effektiivinen osinkotuotto, %: Osakeantioikaistu osinko per osake x 100 Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä Hinta/voitto suhde P/E- luku: Osakeantioikaistu viimeinen pörssikurssi tilinpäätöspäivänä Osakekohtainen tulos Osakekannan markkina-arvo: Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa x osakkeen pörssikurssi kauden lopussa Vaihtoehtoiset tunnusluvut IFRS-tunnuslukujen lisäksi Ramirentin konsernitilinpäätökseen ja muuhun sijoittajainformaatioon sisältyy joitakin taloudellisia suorituskykyä koskevia tunnuslukuja, joita IFRS ei ole määritellyt. Johto käyttää näitä vaihtoehtoisia tunnuslukuja konsernin taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen arvioimiseksi. Johto uskoo, että vaihtoehtoiset tunnusluvut tarjoavat hyödyllistä tietoa Ramirentin taloudellisesta ja toiminnallisesta tuloksesta ja parantavat tilikausien välistä vertailukelpoisuutta. Ramirentin käyttämiin vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin sisältyvät esim. EBITDA, EBITA, Sijoitetun pääoman tuotto, Oman pääoman tuotto, Omavaraisuusaste, Nettovelan suhde käyttökatteeseen ja Rahavirta investointien jälkeen. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen lisäksi Ramirent esittää vertailukelpoisia tunnuslukuja, kuten vertailukelpoinen EBITA, vertailukelpoinen liikevoitto, vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto. Nämä vertailukelpoiset tunnusluvut on laskettu IFRS-tunnusluvuista tai vaihtoehtoisista tunnusluvuista oikaisemalla "vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät" eli tuotot ja kulut, jotka johtuvat toimenpiteistä, jotka muuttavat Ramirentin liiketoimintaa tai ovat syntyneet normaalin liiketoiminnan ulkopuolella, kuten uudelleenjärjestelykustannukset, arvonalentumistappiot, merkittävät arvonalentumiset ja merkittävät varojen ja liiketoimintojen myyntivoitot tai -tappiot. Vertailukelpoiset tunnusluvut esitetään tilikausien vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kaikkien IFRS-tunnuslukujen, vaihtoehtoisten tunnuslukujen ja vertailukelpoisten tunnuslukujen määritelmät on esitetty tilinpäätöksen sivulla 0. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen ei pidä tulkita korvaavan IFRS:n mukaisia tunnuslukuja. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

51 VERTAILUKELPOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS VERTAILUKELPOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS (MILJ. EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 EBIT 89,3 38,4 Poistot aineettomista hyödykkeistä 8,4 20,9 EBITA 97,7 9,2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksessa: Arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä,9 Projektien uudelleenarvioinnit 2,2 Kulujaksotukset ja varaukset 2,6 2,4 Lainojen uudelleenluokittelu 0, Voitto tytäryhtiön osakkeiden myynnistä 1,3 Lisäkauppahintavelan purku 1,0 Vertailukelpoinen EBITA 99,0 68,1 Poistot aineettomista hyödykkeistä 8,4 20,9 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksen jälkeen: Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä 10,9 Alaskirjaukset sijoituksista 0,8 Vertailukelpoinen EBIT 90,6 9,0 TULOS ENNEN VEROJA (EBT) 77,0 28,1 Tuloverot 13, 6,3 Tilikauden tulos määräysvallattomille omistajille 0,0 0,2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sitoutuneessa pääomassa ennen veroja 1,3 20,6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verovaikutus 0,6 4,6 Vertailukelpoinen tilikauden tulos emoyhtiön osakkeenomistajille 64,2 38,1 Vertailukelpoinen ROCE (%): Vertailukelpoinen EBIT 90,6 9,0 Sitoutunut pääoma, keskiarvo 649,4 622,7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sitoutuneessa pääomassa, keskiarvo 8,8 8,8 Vertailukelpoinen sitoutunut pääoma, keskiarvo 68,2 631, Vertailukelpoinen ROCE (%) 13,8 % 9,3 % Vertailukelpoinen ROE (%): Vertailukelpoinen tilikauden tulos 64,2 38,1 Oma pääoma, keskiarvo 303,6 308,3 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät omassa pääomassa, keskiarvo 8,4 6,2 Vertailukelpoinen oma pääoma, keskiarvo 311,9 314, Vertailukelpoinen ROE (%) 20,6 % 12,1 % Vertailukelpoinen EPS: Vertailukelpoinen tilikauden tulos emoyhtiön osakkeenomistajille 64,2 38,1 Osakemäärä (miljoonaa), painotettu keskiarvo 108,0 107,7 Vertailukelpoinen EPS, EUR 0,9 0,3 1 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

52 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNIN TULOSLASKELMA (EUR 1 000) LIITETIETO TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Liiketoiminnan muut kulut Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Poistot ja arvonalentumiset LIIKETULOS (EBIT) Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä LIIKETULOS ENNEN VEROJA (EBT) Tuloverot TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille 249 YHTEENSÄ Osakekohtainen tulos (EPS) emoyhtiön omistajien osuudesta tilikauden tuloksesta Laimentamaton (EUR) ,9 0,20 Laimennettu (EUR) ,8 0,20 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (EUR 1 000) LIITETIETO TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tuloksen erät: Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät, netto verojen jälkeen Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi: Muuntoerot Rahavirran suojaukset, netto verojen jälkeen Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä Yhteensä MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille 249 Yhteensä RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

53 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNIN TASE (EUR 1 000) LIITETIETO VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Pitkäaikaiset saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myynti- ja muut saamiset Tuloverosaamiset Rahavarat ja muut rahoitusvarat Lyhytaikaiset varat yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Arvonmuutosrahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Eläkevelvoitteet Pitkäaikaiset varaukset Pitkäaikaiset korolliset velat Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Lyhytaikaiset varaukset Tuloverovelat Lyhytaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

54 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (EUR 1 000) LIITETIETO TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT Tulos ennen veroja (EBT) Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset Oikaisu vuokrauskäytössä olleen kaluston myynnistä saatuihin maksuihin Rahoitustuotot ja -kulut Oikaisu tytäryhtiöiden myynneistä saatuihin maksuihin Muut oikaisut Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot Saadut korot Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT Liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden hankinnat, netto saatujen rahavarojen jälkeen Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (vuokrakalusto) Investoinnit muihin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä saadut maksut (ilman vuokrauskaluston myyntejä) Saadut maksut tytäryhtiöiden myynnistä Lainasaamisten lisäys, vähennys ja muut muutokset Saadut maksut osakkuusyhtiöiden myynnistä 84 Saadut osingot investoinneista INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Maksetut osingot Muutokset tytäryhtiöiden omistusosuuksissa Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS TILIKAUDEN AIKANA Rahavarat tilikauden alussa Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden lopussa RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

55 KONSERNITILINPÄÄTÖS LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (EUR 1 000) OSAKE- PÄÄOMA ARVON- MUUTOS- RAHASTO SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO MUUNTOEROT KERTYNEET VOITTO- VARAT EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA MÄÄRÄYS- VALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA Muuntoerot Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät Rahavirran suojaukset Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä Tilikauden tulos KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Osakeperusteiset maksut Omien osakkeiden luovutus Osingonjako Tytäryrityksistä omistettujen osuuksien muutokset LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA Muuntoerot Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät Rahavirran suojaukset Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä Tilikauden tulos KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Osakeperusteiset maksut Omien osakkeiden luovutus Osingonjako LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

56 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustietoja Liiketoiminnan tulos Segmenttiraportointi Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde etuuksista aiheutuvat kulut Liiketoiminnan muut kulut Poistot ja arvonalentumiset Osakekohtainen tulos Taloudellinen asema Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Pitkäaikaiset saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Myytävissä olevat varat Varaukset Muut pitkäaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit Rahavarat ja muut rahoitusvarat Oma pääoma Rahoitustuotot ja kulut Korolliset velat Rahoitusvarojen ja velkojen luokittelu Rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvot luokittain Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen ja velkojen hierarkiatasot Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot verrattuna kirjanpitoarvoihin Korollisten velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan Riskienhallinta Rahoitusriskien hallinta Pääoman hallinta Tuloverot Tuloslaskelmaan kirjatut verot Laskennalliset verot Konsernirakenne ja yhdistelyperiaatteet Yhdistelyperiaatteet Tytäryhtiöt Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin Yrityshankinnat ja myynnit Konsernin tuloslaskelman esittäminen Uudet IFRS-standardit Käytetyt valuuttakurssit Muut liitteet Lähipiiritapahtumat Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat Riita asiat ja oikeusprosessit RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

57 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT MITEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETOJA TULEE LUKEA: Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on yhdistelty kokonaisuuksiin niiden sisällön perusteella. Konsernitilinpäätöksen yleinen laadintaperusta esitetään liitetietojen ensimmäisessä osiossa. Kuhunkin esitettävään tuloslaskelma- ja tase-erään tai muuhun tietoon liittyvät laadintaperiaatteet sekä keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut esitetään osana kyseistä liitetietoa. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on merkitty L -kirjaimella. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on merkitty A -kirjaimella PERUSTIETOJA TIETOJA YHTIÖSTÄ Ramirent Oyj ( yhtiö ) on Suomen lain mukaisesti perustettu suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Ramirent Oyj:n osoite on Tapulikaupungintie 37, 0070 Helsinki. Ramirent Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä (RMR1V). Ramirent Oyj on Ramirent konsernin emoyhtiö ( Ramirent, konserni ). Ramirent konsernin liiketoiminta koostuu rakennuskoneiden ja laitteiden vuokrauksesta rakentajille ja teollisuudelle, julkiselle sektorille ja kotitalouksille. Konserni tarjoaa lisäksi koneiden ja laitteiden vuokraukseen liittyviä palveluja sekä käy jonkin verran kauppaa rakennuskoneilla, laitteilla sekä rakennustoimintaan liittyvillä tavaroilla ja tarvikkeilla. Ramirent on kansainvälinen konserni, joka toimi vuonna maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa. Liiketoimintaa harjoitetaan kyseisissä maissa sijaitsevien 293 (290) vuokraustoimipisteen kautta. Venäjällä ja Ukrainassa Ramirent toimi yhteisyrityksen kautta. Ramirentillä oli vuoden 2017 lopussa (2 686) työntekijää. Konsernin liikevaihto oli 723,7 (66,2) milj. euroa, josta 74 prosenttia (73 %) tuli Suomen ulkopuolelta. Ramirent Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on oikeus päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta varsinaisessa yhtiökokouksessa. LAATIMISPERUSTA Ramirent Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sekä vuoden 2017 tilinpäätöstä että vuoden 2016 vertailutietoja laadittaessa on noudatettu kaikkia Ramirentin liiketoimintaan soveltuvia voimassa olleita IAS ja IFRS standardeja sekä SIC ja IFRIC tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito ja yhteisölainsäädännön edellyttämät tiedot. Vuonna 2017 voimaantulleilla uusilla IFRS standardeilla tai IFRIC-tulkinnoilla ei ollut olennaista vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin. Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja, myytävissä olevia rahoitusvaroja, johdannaisinstrumentteja, käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia ja eläkevelvoitteita, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansissa euroissa, ellei toisin ole ilmoitettu. Pyöristyserojen vuoksi yksittäiset luvut yhteenlaskettuina voivat erota summastaan. Vertailukauden luvut esitetään sulkeissa. KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT IFRS käytännön mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii yrityksen johdolta arvioita ja oletuksia sekä yhtiön tilinpäätösperiaatteiden soveltamista koskevia valintoja. Vaikka nämä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen käsitykseen nykyhetken liike ym. tapahtumista, toteutuneet tulokset saattavat poiketa arvioiduista. Yleisimmät ja merkittävimmät tilanteet, joissa johdon on turvauduttava harkintaansa ja arvioihin, liittyvät seuraaviin päätöksiin: pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella jaksotettavien palkkioiden perustana olevat arviot konsernin tulevien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta (liitetieto 2.), pitkäaikaisten varojen taloudelliset vaikutusajat (liitetieto 3.1), arviot tulevasta liiketoiminnan kehityksestä ja muut arvonalentumistestaukseen liittyvät kysymykset (liitetieto 3.2), myyntisaamisten käypä arvo (kerrytettävissä oleva rahamäärä) (liitetieto.1, luottoriski), tulevien verotettavien tulojen todennäköisyys, jota vastaan vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää antaen perusteet laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen (liitetieto 6.2), RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

58 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen omaisuuserien käyvän arvon määrittäminen (liitetieto 7.4) ja liiketoimintojen yhdistämisiin liittyvät ehdolliset kauppahintajärjestelyt (liitetieto 7.4). Yksityiskohtainen informaatio kustakin yllä mainitusta arviosta ja harkintaan perustuvasta ratkaisusta sekä perusteet vaikutukselle eri tilinpäätöseriin sisältyy konsernitilinpäätöksen vastaaviin liitetietoihin. 2. LIIKETOIMINNAN TULOS 2.1. SEGMENTTIRAPORTOINTI L Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin toimitusjohtaja. Segmenttitiedot esitetään Ramirentin toimintasegmenttien osalta, jotka on määritelty maantieteellisesti. Kutakin toimintasegmenttiä johdetaan erikseen ja ne raportoidaan erillisinä konsernin toimitusjohtajalle toimitettavassa sisäisessä raportoinnissa. Ramirentin toimintasegmentit ovat: Suomi Baltia ja Ruotsi Europe Central (Puola, Tšekin Norja tasavalta ja Slovakia). Tanska Osuus yhteisyritys Fortrentin tuloksesta raportoidaan alkaen konsernin kohdistamattomissa erissä segmenttien ulkopuolella. Aikaisemmin se sisältyi Europe East -segmenttiin. Muutoksen jälkeen Europe East segmentti sisältää ainoastaan Viron, Latvian ja Liettuan liiketoiminnat ja se nimettiin Baltia-segmentiksi. Vertailukauden tiedot on muutettu vastaavasti. Kaikkien toimintasegmenttien tuotot koostuvat kaluston vuokrauksesta kertyneistä vuokratuotoista, palveluista sekä tavaroiden myyntituotoista ja vuokrauskäytössä olleen kaluston myyntituotoista. Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Pitkäaikaiset varat on esitetty ilman rahoitusinstrumentteja, työsuh- teen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyviä varoja ja laskennallisia verosaamisia. Segmenttien velat on esitetty ilman korollisia velkoja. Segmenttien sijoitettu pääoma muodostuu niiden liiketoiminnassaan käyttämistä varoista ja veloista, sen mukaisesti kun segmenttien varoja ja velkoja raportoidaan säännöllisesti Ramirent-konsernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Ramirent konsernissa emoyhtiön toimitusjohtaja (ylin operatiivinen päätöksentekijä) saa säännöllisesti raportin toimintasegmenttien liiketuloksesta ja sitoutuneesta pääomasta. Ramirent Oyj veloittaa tytäryhtiöiltään hallintoveloitusta vastikkeena tuotetuista palveluista. Kulut sisältyvät kunkin segmentin liiketulokseen. Emoyhtiön kulut koostuvat mm. henkilöstökuluista sosiaalikuluineen, pääkonttorin kuluista, liiketoiminnan kehittämisen kuluista, IT järjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä sekä eräistä markkinointikuluista liittyen lähinnä Ramirent brandin kehittämiseen. Nämä kulut allokoidaan toimintasegmenteille siltä osin kuin ne hyödyttävät segmenttejä. Omistajatoimintoon liittyviä kuluja, eli kuluja, jotka liittyvät emoyhtiön asemaan julkisesti noteerattuna yhtiönä ja siitä aiheutuvasta raportointivelvoitteesta ei kohdisteta segmenteille. Segmenteille kohdistamattomat erät koostuvat EBITA tasolla sellaisista kuluista, joita ei ole sisäisillä veloituksilla kohdistettu segmenteille. Konsernin sisäisten liiketapahtumien hinnoittelu toimintasegmenttien välillä perustuu markkinahintoihin. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

59 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT VUODEN 2017 SEGMENTTI INFORMAATIO (EUR 1 000) SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA BALTIA EUROPE CENTRAL KOHDISTA- MATTOMAT ERÄT JA ELIMINOINNIT KONSERNI YHTEENSÄ Ulkoinen liikevaihto yhteensä Liikevaihto toisille segmenteille Liikevaihto yhteensä Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä EBITA Poistot ja arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä Liiketulos (EBIT) Segmenttien pitkäaikaiset varat Segmenttien varat Segmenteille kohdistetut velat Bruttoinvestoinnit Henkilöstön määrä Tilinpäätöspäivänä Keskimäärin tilikauden aikana VUODEN 2016 SEGMENTTI INFORMAATIO (EUR 1 000) SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA BALTIA EUROPE CENTRAL KOHDISTA- MATTOMAT ERÄT JA ELIMINOINNIT KONSERNI YHTEENSÄ Ulkoinen liikevaihto yhteensä Liikevaihto toisille segmenteille Liikevaihto yhteensä Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä EBITA Poistot ja arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä Liiketulos (EBIT) Segmenttien pitkäaikaiset varat Segmenttien varat Segmenteille kohdistetut velat Bruttoinvestoinnit Henkilöstön määrä Tilinpäätöspäivänä Keskimäärin tilikauden aikana Tietoja kirjatuista arvonalentumisista esitetään liitetiedoissa 3.1. ja RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

60 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TÄSMÄYTYSLASKELMAT Segmenttien tulos (liiketulos) yhteensä Segmenteille kohdistumattomat tuotot Segmenteille kohdistumattomat kulut Konsernin liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Konsernin tulos ennen veroja LIIKEVAIHTO L Liikevaihto muodostuu vuokratuotoista, palvelumyyntituotoista, vuokrakoneiden ja laitteiden myyntituotoista sekä tavaroiden myyntituotoista. Liikevaihto määritellään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella, josta on vähennetty annetut alennukset sekä välilliset verot ja muut myynnin perusteella suoranaisesti määräytyvät verot. Vuokratuotot tavallisista vuokrasopimuksista kirjataan tasaerinä vuokrakauden aikana. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä kaudella, jolloin palvelu tuotetaan asiakkaalle. Vuokrakoneita ja laitteita myydään osana normaalia liiketoimintaa. Silloin kun koneiden ja laitteiden käyttötarkoitus muuttuu vuokrauskäytössä olevasta myytävänä olevaksi, siirretään niiden kirjanpitoarvo käyttöomaisuudesta vaihto omaisuuteen. Myyntituottoina vuokrakoneiden ja laitteiden myynnistä esitetään liikevaihdossa koko myydyn koneen tai laitteen myyntihinta. Vaihto omaisuuden myynnistä ja vuokrakoneiden ja laitteiden myynnistä saadut tuotot tuloutetaan, kun niiden omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eivätkä tavarat enää ole myyjän määräysvallan tai hallinnan alaisia. Kaluston vuokraus on Ramirent-konsernin pääasiallista toimintaa. Konsernin liikevaihdosta noin 60 prosenttia on vuokraustoiminnan kerryttämiä tuottoja. Ramirent tarjoaa asiakkailleen lisäksi vuokraukseen liitännäisiä palveluita ja myy vuokrauskäytössä olleita koneita ja laitteita sekä kulutustarvikkeita, polttoainetta ja vuokrakaluston vara-osia. Palveluita tarjotaan asiakkaille sekä koneiden ja laitteiden vuokraukseen liitännäisenä että erillisenä. Palvelutuotot muodostavat noin 30% Ramirent-konsernin liikevaihdosta. Palveluiden laajaan valikoimaan kuuluu mm. työmaan suunnittelu-, tuki- ja logistiikkapalveluita, koulutusta, sekä kaluston asennus- ja purkupalveluita. Kaikki Ramirentin toimintasegmentit tarjoavat asiakkailleen kaluston vuokrausta ja palveluja, sekä myyvät kalustoa ja vaihto-omaisuutta, mutta myynnin jakauma voi olla erilainen eri toimintasegmenteillä ja vaihdella vuodesta toiseen MYYNNIN JAKAUMA VUOSINA 2017 JA 2016 (EUR 1 000) 2017 OSUUS LIIKEVAIHDOSTA 2016 OSUUS LIIKEVAIHDOSTA Tuotot vuokraustoiminnasta ,9 % ,7 % Tuotot toimitetuista palveluista ,3 % ,4 % Käytettyjen vuokrakoneiden ja laitteiden myyntituotot ,3 % ,8 % Tavaroiden myynti , % ,1 % Liikevaihto ,0 % ,0 % LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy lähinnä operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä. (EUR 1 000) Omassa käytössä olleen kaluston myyntivoitot Kiinteistöjen vuokratuotot Lisäkauppahintavelan purku Muut tuotot Yhteensä RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

61 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT L Jälleenvuokrauskulut, myytyjen vuokrakoneiden ja laitteiden poistamatta oleva kirjanpitoarvo ja niiden myyntiin liittyvät kulut, ulkopuoliset huolto-, korjaus-, kuljetus ja muut palvelukulut sekä polttoainemyynnin kustannukset kirjataan kuluksi materiaalien ja palvelujen ryhmään silloin kun kustannus on syntynyt, samalle kaudelle kuin vastaava myyntituotto on kirjattu. (EUR 1 000) Jälleenvuokrauksen kustannukset Myydyn vuokrauskaluston poistamaton hankintameno ja kulut Myytyjä tavaroita vastaavat kustannukset Korjaus ja huolto Ulkopuoliset palvelut Kuljetus Kuluksi kirjatut kalustohankinnat Yhteensä TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT (EUR 1 000) Palkat ja palkkiot Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Muut henkilösivukulut Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Eläkekulut etuuspohjaiset järjestelyt Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset liiketoimet Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet Muut henkilöstökulut Yhteensä Tietoja lähipiiritapahtumista ja toimitusjohtajan lisäeläkevakuutuksesta esitetään liitetiedossa 8.1. Tämä liitetieto sisältää myös tiedot toimitusjohtajan vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT L Ramirentillä on yhtiön avainjohtajille suunnattuja pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä. Kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja konsernin avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden omistukseen. Palkkion saaminen edellyttää hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamista. Kannustinjärjestelmät ovat osaksi osakkeilla selvitettäviä ja osaksi rahavaroina selvitettäviä. Kunkin järjestelmän kulu kirjataan ansaintajakson aikana. Osakkeilla selvitettävä osuus palkkiosta on arvostettu oman pääoman instrumentin myöntämishetken käypään arvoon ja se kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Rahavaroina selvitettävä osuus palkkiosta on kirjattu kuluksi ja velan lisäykseksi. Velka arvostetaan käypään arvoon uudelleen tulosvaikutteisesti jokaisena raportointipäivänä. Rahavaroina selvitettävä osuus liittyy henkilöiden veroihin ja muihin työnantajan suorittamiin maksuihin. PITKÄAIKAISET SUORITUKSEEN PERUSTUVAT KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Pitkäaikaisissa kannustinjärjestelmissä voi ansaita lisäosakkeita (matching shares) ja suoriteperusteisesti jaettavia osakkeita (performance shares) kolmevuotisen ansaintajakson perusteella. Tilikauden aikana Ramirentilla oli käynnissä kolme pitkäaikaista kannustinjärjestelmää. Ansaintajaksoa koskeva ohjelma päättyi tilikaudella ja sen puitteissa luovutettiin avainhenkilöille yhteensä osaketta ja osakkeen arvoa vastaava määrä maksettiin rahana. Mahdollinen palkkio ansaintajaksoilta ja perustuu osakeomistukseen (matching) ja konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (performance) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR), jonka perusteella palkkiota voidaan leikata. Palkkiota ei makseta henkilölle, jos hänen työ- tai toimisuhteensa konserniin kuuluvassa yhtiössä päättyy ennen palkkion maksamista. OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ KONSERNIN JOHTORYHMÄLLE Vuoden 2017 lopussa Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi Osakepalkkiojärjestelmän johtoryhmän jäsenille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johtoryhmän jäsenten tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa johtoryhmän jäsenet yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja. Osakepalkkiojärjestelmän mahdollinen palkkio perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin vuonna 2018 sekä konsernin kumulatiiviseen osakekohtaisen tuloksen (EPS) kehitykseen vuosina Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

62 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Ramirent Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmästä ei kirjattu kulua vuodelle VIIVÄSTETYT KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Vuoden 2017 viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) vuodelle 2017 tavoitteena on tukea maksimaalisesti yhtiön lyhyen aikavälin päätavoitetta parantaa EBITA-liiketulosta ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen sekä sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintakausi, joka on kalenterivuosi 2017 sekä kahden vuoden odotusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan käteisenä vuonna Kannustinjärjestelmän piiriin kuuluu noin 120 yhtiön avainhenkilöä. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintakaudelta 2017 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin. Lisäksi osakkeenomistajien ja konsernin johtoryhmän tavoitteiden yhtenäistämiseksi järjestelmän kokonaistuottoon konsernin johtoryhmälle vaikuttaa myös yhtiön osakkeen tuotto (Total Shareholder Return, TSR) ansaintakaudella 2017 sekä kahden vuoden odotusjakson aikana. Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2017 perusteella maksettava enimmäispalkkio käteisenä vuonna 2020 on yhteensä enintään 3,7 miljoonaa euroa. VIIVÄSTETTY KANNUSTINJÄRJESTELMÄ (DEFERRED INCEN- TIVE PLAN) 2018 YHTIÖN MUILLE AVAINHENKILÖILLE Vuoden 2017 lopussa Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) Järjestelmän tavoitteena on tukea laajasti yhtiön uudistetun strategian implementointia ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen ja sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka on kalenterivuosi 2018 sekä kahden vuoden odotusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan rahana vuonna Kannustinjärjestelmän kohderyhmää on laajennettu 120 avainhenkilöstä noin 160 avainhenkilöön. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin. Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2018 perusteella vuonna 2021 maksettavat enimmäispalkkiot ovat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenet eivät kuulu viivästetyn kannustinjärjestelmän piiriin, vaan osakepalkkiojärjestelmään jossa mahdollinen palkkio maksetaan Ramirentin osakkeissa. Järjestelmästä ei kirjattu kulua vuodelle 2017.ttu kulua TIEDOT PALKITSEMISJÄRJESTELYISTÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ VIIVÄSTETTY KANNUSTINJÄRJESTELMÄ DIP Osakkeita enintään NA Ensimmäinen myöntämispäivä Oikeuden syntyminen, pvm Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2,8 2,8 2,9 3,2 Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 0 0,2 1,2 2,2 Henkilöitä tilikauden päättyessä Toteutustapa Osakkeina ja rahana Osakkeina ja rahana Osakkeina ja rahana Rahana TILIKAUDEN TAPAHTUMAT 2017 PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ Kauden alussa ulkona olleet Tilikauden muutokset Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut JUOKSUAIKAA JÄLJELLÄ, VUOTTA Kauden lopussa ulkona olevat , RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

63 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TIEDOT PALKITSEMISJÄRJESTELYISTÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ VIIVÄSTETTY KANNUSTINJÄRJESTELMÄ DIP Osakkeita enintään NA Ensimmäinen myöntämispäivä Oikeuden syntyminen, pvm Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta ,8 2,8 2,8 2,9 3,2 Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 0,2 1,2 2,2 3,2 Henkilöitä tilikauden päättyessä Toteutustapa Osakkeina ja rahana Osakkeina ja rahana Osakkeina ja rahana Osakkeina ja rahana Rahana TILIKAUDEN TAPAHTUMAT Kauden alussa ulkona olleet PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ PITKÄN TÄHTÄIMEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ JUOKSUAIKAA JÄLJELLÄ, VUOTTA Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kauden lopussa ulkona olevat , VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN, EUR Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, omana pääomana selvitettävä Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

64 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ELÄKEVASTUUT L Konsernin yritykset ovat kattaneet eläkevastuunsa paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisin eläkejärjestelyin. Eläkejärjestelyt ovat joko maksupohjaisia järjestelyjä tai etuuspohjaisia järjestelyjä. Ramirentilla on maksupohjaisia järjestelyjä kaikissa toimintamaissaan jonka lisäksi Ruotsissa on myös etuuspohjainen eläkejärjestely. Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yhteisölle tai järjestelylle, jonka jälkeen konsernilla ei ole mitään lakiin perustuvaa tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, jos maksujen vastaanottaja olisi kykenemätön suorittamaan kyseessä olevat eläkkeet. Kaikki eläkejärjestelyt, jotka eivät ole maksupohjaisia järjestelyjä ovat etuuspohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisten eläkejärjestelyjen maksut kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden kuluksi, johon ne liittyvät. Eläkejärjestelyihin liittyvä etuuspohjainen eläkevelvoite on kirjattu taseeseen vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Nämä vakuutusmatemaattiset laskelmat on laadittu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Tätä menetelmää sovellettaessa eläkkeistä aiheutuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyn piiriin kuuluvien työntekijöiden koko palvelusajalle pätevien aktuaarien vuosittain laatimien laskelmien perusteella. Eläkevelvoite määritetään vastaisten maksettavien rahavirtojen nykyarvona käyttäen korkona korkealaatuisten valtion velkakirjojen tai yritysten joukkovelkakirjojen noteerattua korkoa, jotka olennaiselta osin vastaavat valuutaltaan ja ennakoidulta erääntymiseltään etuuspohjaista eläkevelvoitetta. Konserni kirjaa kaikki etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot välittömästi muihin laajan tuloksen eriin omaan pääomaan. Konserni raportoi työsuoritukseen perustuvat maksut työsuhde etuuksina ja nettokoron rahoituserissä. Konserni raportoi taseessa nettomääräisen eläkevelvoitteen tai varallisuuserän. A Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin osallistuvien työntekijöiden eläke-etuuden suuruus eläkkeelle jäämishetkellä määritetään tiettyjen tekijöiden, kuten esimerkiksi palkan ja työssäolovuosien perusteella. ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEJÄRJESTELYJEN NETTOVELAN OSATEKIJÄT (EUR 1 000) Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo Velvoitteiden nettovelka Määrät taseessa ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEJÄRJESTELYJEN VELVOITTEEN NYKYARVON MUUTOS (EUR 1 000) Velvoitteen nykyarvo Valuuttakurssierot Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velkoihin Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ( ) ja tappiot (+) Maksetut etuudet Velvoitteen nykyarvo KESKEISET VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET Velat Nettovelka Diskonttauskorko 2,6 % 2,90 %.1. Tuleva palkankorotusolettamus 2,00 % 2,00 % TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ELÄKEKULUT (EUR 1 000) Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat kulut Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvat kulut Yhteensä ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEJÄRJESTELYKULUJEN OSATEKIJÄT (EUR 1 000) Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Yhteensä Arvioitu etuuden lisäys tulevaisuudessa 2,00 % 2,00 % ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEJÄRJESTELYJEN VELVOITTEEN NYKYARVO TILIKAUDEN LOPUSSA (EUR 1 000) Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteen nykyarvo Ylikate ( ) / alikate (+) Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velkoihin 40 1 Vuodelle 2018 arvioidut työnantajan suoritettavaksi tulevat maksut ovat 0,2 milj. euroa (tilikauden 2016 päättyessä arvioidut vuoden 2017 maksut olivat 0,2 milj. euroa). RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

65 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT A Ramirentilla on Ruotsissa ITP 2 eläkejärjestely, joka on lisäeläkejärjestely yksityisen sektorin toimihenkilöille. Eläkejärjestely hoidetaan ulkopuolisen vakuutusyhtiön toimesta. Ruotsin lisäeläkejärjestelyyn ei sisälly järjestelyyn kuuluvia varoja eikä konserni näin ollen altistu varojen käyvän arvon muutokseen liittyville riskeille. Tämän johdosta järjestelyn riskit liittyvät yksinomaan velvoitteen määrän kasvuun. Velvoitteen määrän kasvu voi johtua mm. muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, joista keskeiset oletukset on kerrottu yllä kohdassa Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset. Vakuutusmatemaattisten oletusten muutokset vaikuttavat IAS 19 standardin mukaan velvoitteen määrään muihin laajan tuloksen eriin kirjattavan uudelleenarvostuksen kautta. Tämän johdosta konsernin tuloslaskelma ei altistu merkittävästi vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksesta johtuvalle volatiliteetille. HERKKYYSANALYYSI Diskonttauskoron herkkyysanalyysi +/ 0. % 2,1 % 2,6 % 3,1 % Velvoitteen nykyarvo Diskonttauskoron herkkyysanalyysi +/ 0. % Velvoitteen nykyarvo LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 2,40 % 2,90 % 3,40 % L Liiketoiminnan muut kulut kirjataan tuloslaskelmaan kun palvelu on vastaanotettu ja kustannus on syntynyt. L VUOKRASOPIMUKSET Vuokrasopimukset, joissa kaikki omistukseen liittyvät olennaiset riskit ja hyödyt säilyvät vuokranantajalla luokitellaan tavallisiksi vuokrasopimuksiksi. Ramirentin tavalliset vuokrasopimukset ovat vuokrattavan kaluston leasingsopimuksia, kiinteistöjen vuokrasopimuksia ja muita leasingsopimuksia. Tavalliset vuokrasopimukset tehdään tavallisimmin määräajaksi. Sopimukset voivat sisältää irtisanomisaikaa tai ennenaikaiseen irtisanomiseen liittyviä korvauksia koskevia määräyksiä. Niiden kulut kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina kuluina. (EUR 1 000) Kiinteistöjen vuokrakulut Muut kiinteistökulut Tietotekniikka ja toimistokulut Muut vuokrakulut Ulkopuoliset palvelut Luottotappiot Luottotappiovarauksen muutos Uudelleenjärjestelykulut ja muut kertaluontoiset kulut Markkinointi- ja edustuskulut Muut kulut Yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus Tilintarkastukseen liittyvät palvelut 10 Veroneuvonta 8 70 Muut palkkiot 10 Yhteensä PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Ramirent -yhtiöille tilikaudella 2017 olivat yhteensä 8 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat veropalveluista. Tilikaudelle 2017 kirjatut uudelleenjärjestelykulut liittyvät pääsoin Tanskan toimipisteverkoston uudelleenorganisointiin RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

66 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT POISTOT JA ARVONALENTUMISET (EUR 1 000) Poistot ja arvon alentumiset hyödykeryhmittäin: Aineelliset pitkäaikaiset käyttöomaisuushyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut pitkäaikaiset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat pitkäaikaiset hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Arvonalentumiset Aineelliset pitkäaikaiset käyttöomaisuushyödykkeet Aineettomat pitkäaikaiset hyödykkeet Sijoitukset 620 Yhteensä Ryhmäkohtaiset arvioidut taloudelliset käyttöajat esitetään liitetiedoissa 3.1. ja 3.2. Vuonna 2017 ei kirjattu arvonalentumistappioita aineellisista tai aineettomista hyödykkeistä. Vuonna 2016 kirjattiin arvonalentumistappioita aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä yhteensä,9 miljoonaa euroa. Ne liittyivät luopumiseen pitkälle räätälöidyistä tilapäisistä tilaratkaisuista Norjassa ja liiketoiminnan suuntaamiseen standardoituihin korkealaatuisiin tilaelementteihin. Lisäksi vuonna 2016 kirjattiin arvonalentumistappioita muista pitkävaikutteisista menoista 10,9 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappiot liittyivät yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän suunnitellun käyttöönoton peruuttamiseen Skandinavian ulkopuolella OSAKEKOHTAINEN TULOS L Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Liikkeeseen lasketuista osakkeista vähennetään yhtiön hallussa mahdollisesti olevat omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Osakepalkkiojärjestelmillä on laimentava vaikutus, jos osakkeen hinta on korkeampi kuin palkkioiden toteutuksen yhteydessä maksettava merkintähinta sisältäen vielä suoritettavan työn käyvän arvon ja jos kaikki ehdot ovat toteutuneet tilinpäätöshetkellä. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus voitosta (tuhatta EUR) Osakemäärä (ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo), laimentamaton (tuhatta kpl) Osakemäärä (ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo), laimennettu (tuhatta kpl) Tulos/osake, laimentamaton (EUR) 0,9 0,20 Tulos/osake, laimennettu (EUR) 0,8 0,20 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

67 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 3. TALOUDELLINEN ASEMA AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET PITKÄAIKAISTEN VAROJEN ARVON- ALENTUMINEN JA ARVONALENTUMISTESTAUS L Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan taseeseen ainoastaan, jos on todennäköistä, että yhtiö saa siitä johtuvaa tulevaa taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Konserniyritysten hankkimat aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (maa alueet, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja laitteet, muut aineelliset hyödykkeet) kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, elleivät ne liity liiketoimintojen yhdistämiseen, missä tapauksessa ne arvostetaan hankintapäivän käypään arvoon vähennettynä hankintapäivän jälkeen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno sisältää kaikki menot, jotka liittyvät kyseisen hyödykkeen saattamiseen käyttökuntoon. Välittömien hankintamenojen lisäksi siihen sisältyvät myös muut hankintaan liittyvät menot kuten tullimaksut, kuljetuskustannukset, asennusmenot, tarkastusmaksut jne. Mikäli aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyvä hyödyke koostuu osista, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat käsitellään tällaiset osat erillisinä hyödykkeinä. Merkittävät korjaukset saattavat täyttää myöhemmin syntyvien kustannusten aktivointikriteerit. Niissä tapauksissa korjausmenot lisäävät hyödykkeen kapasiteettia tai taloudellista käyttöaikaa korjausta edeltävään tilanteeseen verrattuna. Ellei näin ole, menoja ei aktivoida taseeseen vaan ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Tavanomaiset korjaus ja kunnossapitokustannukset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoina kunkin hyödykkeen arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa. Maa alueita ei poisteta. Poistomenetelmät, taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa, ja niitä oikaistaan tarvittaessa. Poistot lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan standardin IFRS Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti myytävänä olevaksi. Myytäviksi luokitellut hyödykkeet arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Myydyistä vuokrakoneista ja laitteista saadut myyntitulot kirjataan liikevaihtoon ja myyntiin liittyvät menot kirjataan materiaali ja palvelukuluiksi. Muut aineellisen pitkäaikaisen omaisuuden luovutusvoitot kirjataan muuksi liiketoiminnan tuotoksi ja tappiot muuksi liiketoiminnan kuluksi. A Ryhmäkohtaiset arvioidut taloudelliset käyttöajat ja vuotuiset poistoajat ovat seuraavat: Rakennukset, rakennelmat ja maa alueiden perusparannusmenot vuotta Koneet ja laitteet omassa käytössä 3 10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3 8 vuotta Yksilöidyt vuokrakoneet, kalusteet ja laitteet - Nosto ja lastauslaitteet 8 1 vuotta - Pienkoneet 3 8 vuotta - Siirrettävät tilayksiköt 10 1 vuotta Yksilöimättömät vuokrakoneet, kalusteet ja laitteet 3 10 vuotta - Telineet - Muotit ja tukirakenteet - Muut yksilöimättömät aineelliset hyödykkeet L Pitkäaikaisia omaisuuseriä arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, so. tapahtumien tai olosuhdemuutosten varalta, jotka viittaavat siihen, että omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä. Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Pitkäaikaisista omaisuuseristä kerrytettävissä oleva rahamäärä on niiden myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla vähennetty käypä arvo tai tätä suurempi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen kassavirta. Arvonalentumistestauksessa käytetyt arvostusmallit edellyttävät arvioiden käyttöä. Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota. Vuokrauskäytössä olevien koneiden ja kaluston osalta kiinnitetään erityistä huomiota niiden käyttöasteeseen ja niissä tapauksissa, joissa käyttöaste on matala, arvonalentumistappion kirjaamisen tarve määritetään. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

68 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2017 (EUR 1 000) MAA-ALUEET RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT KONEET JA KALUSTO RAHOITUS- LEASINGILLÄ HANKITUT KONEET JA KALUSTO MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Hankintameno Valuuttakurssierot Lisäykset Liiketoimintojen yhdistäminen Vähennykset Tytäryhtiöiden myynnit* Uudelleenluokittelut Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Valuuttakurssierot Vähennykset Tytäryhtiöiden myynnit* Uudelleenluokittelut Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo *Tietoja vuoden 2017 tytäryhtiöiden myynneistä esitetään liitetiedossa 7.4. AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2016 (EUR 1 000) MAA-ALUEET RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT KONEET JA KALUSTO RAHOITUS- LEASINGILLÄ HANKITUT KONEET JA KALUSTO MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Hankintameno Valuuttakurssierot Lisäykset Vähennykset Uudelleenluokittelut Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Valuuttakurssierot Vähennykset Uudelleenluokittelut Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Vuonna 2016 konsernissa kirjattiin arvonalentumistappioita aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä yhteensä,9 miljoonaa euroa. Arvonalentumiskirjaus liittyi luopumiseen pitkälle räätälöidyistä tilapäisistä tilaratkaisuista Norjassa ja liiketoiminnan suuntaamiseen standardoituihin korkealaatuisiin tilaelementteihin RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

69 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.2. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET L LIIKEARVO Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Se edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttämiseksi suorittamaa maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata erillisiksi omaisuuseriksi. Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos tapahtumat tai muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Tällöin liikearvo kirjataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Alkuperäisen kirjauksen jälkeen liiketoimintojen yhdistämisestä johtuva liikearvo arvostetaan hankintahetken jälkeen kirjatuilla arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton omaisuuserä kirjataan ainoastaan, jos on todennäköistä, että yhtiö saa siitä johtuvaa tulevaa taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja hankintahetken jälkeen kirjatuilla arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot lopetetaan, kun hyödyke luokitellaan standardin IFRS Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti myytävänä olevaksi. Myytäviksi luokitellut hyödykkeet arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot kirjataan tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan tuottoihin ja tappiot muihin liiketoiminnan kuluihin. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat ohjelmistolisensseistä, IT järjestelmien kustannuksista ja uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvistä kehittämismenoista, jotka kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Alkuperäinen hankintameno sisältää omaisuuden hankkimisesta johtuvat välittömät kulut sekä muut järjestelmän kehittämiseen liittyvät kulut. Edellä mainittujen erien lisäksi muut aineettomat hyödykkeet sisältävät myös osana liiketoimintojen yhdistämistä hankittuja kilpailukieltosopimuksia, asiakas ja yhteistyösopimuksia, asiakassuhteita sekä uusien tuotteiden kehittämiseen liittyviä kehittämismenoja. A Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Ohjelmistolisenssit ja IT järjestelmät 3 vuotta Uusien tuotteiden kehittämismenot vuotta Kilpailukieltosopimukset 2 vuotta Asiakassopimukset ja suhteet 3 10 vuotta Yhteistyösopimukset 3 vuotta Poistomenetelmät, taloudelliset käyttöajat ja jäännösarvot arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa, ja niitä oikaistaan tarvittaessa. LIIKEARVON JA MUIDEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2017 (EUR 1 000) LIIKEARVO MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Hankintameno 1.1. MUUT PITKÄ- VAIKUTTEISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Valuuttakurssierot Lisäykset Liiketoimintojen yhdistäminen Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Valuuttakurssierot Vähennykset Uudelleenluokittelut Uudelleenluokittelut Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

70 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKEARVON JA MUIDEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET VUONNA 2016 (EUR 1 000) LIIKEARVO MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Hankintameno 1.1. MUUT PITKÄ- VAIKUTTEISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Vähennykset Valuuttakurssierot Uudelleenluokittelut Valuuttakurssierot Uudelleenluokittelut Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo Vuonna 2016 konsernissa kirjattiin arvonalentumistappioita muista pitkävaikutteisista menoista 10,9 miljoonaa euroa, jotka liittyivät Skandinavian ulkopuolella käyttöönotettavaksi suunnitellun toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton peruuttamiseen. LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS Liikearvo on kohdistettu Ramirentin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liiketoimintasegmentit Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja Europe Central on kukin määritelty CGU:ksi. Liikearvon jakautuminen segmenteille esitetään alla olevassa taulukossa. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat IFRS 8 standardin mukaisia toimintasegmenttejä ennen segmenttien yhdistämiskriteerien vaikutuksen arviointia. LIIKEARVON KOHDISTUMINEN RAHAVIRTAA TUOTTAVILLE YKSIKÖILLE (EUR 1 000) Suomi Ruotsi * Norja Tanska Baltia Europe Central Yhteensä * Safety Solutions Jonsereds AB sisällytetään Ruotsi-segmentin lukuihin Liikearvot on määritetty paikallisissa valuutoissa ja valuuttakurssivaihtelut vaikuttavat liikearvon euromääriin. Kunkin CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään nykyarvomenetelmällä (DCF menetelmä). A Arvonalentumistestauksessa arviot vuoden 2018 rahavirroista perustuvat vuoden 2018 budjettiin. Rahavirta arviot vuosille perustuvat johdon näkemyksiin liiketoiminnan kasvusta ja kannattavuudesta sekä pääoman sitoutumisesta Pitkällä aikavälillä testauksessa käytettävä EBIT marginaali vaihtelee 10 % ja 18 % välillä. Tuotot/pääoma suhteena testauksessa käytetään 100 % konsernitasolla. Keskipitkän aikavälin kasvu vaihtelee välillä 2,0 % 2, % per vuosi riippuen kunkin maan keskipitkän aikavälin kasvu ja inflaatio odotuksista. Pitkän aikavälin kasvun arvioidaan olevan 2,0 % per vuosi kaikissa segmenteissä. Tämä kuvastaa sekä odotettua kasvua että inflaatiota toimintamaassa. CGU:iden pääomarakenne kuvastaa Ramirent-konsernin pääomarakennetta. Tulevista rahavirroista tehtyjen arvioiden lisäksi tärkeimpiä olettamuksia ovat keskimääräisestä painotetusta pääoman kustannuksesta (WACC) tehdyt olettamukset. WACC:ia käytetään tulevien rahavirtojen diskonttaamisessa. Pääoman kustannus sisältää myös riskittömät korkotasot ja riskipreemiot niissä maissa, joissa CGU:t toimivat. Nykyarvolaskelmissa on käytetty velkojen ja oman pääoman suhdelukua 30 % / 70 %. WACC:iin vaikuttavia tekijöitä ovat Ramirentin pääomarakenne, oman pääoman beta, CGU:iden oman pääoman kustannus ja korollisen vieraan pääoman kustannus. Vuoden 2017 arvonalentumistestissä käytetyt diskonttokorot (WACC ennen veroja) olivat samalla tasolla kuin edellisen vuoden testauksessa. Vuosien 2017 ja 2016 arvonalentumistestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevissa kahdessa taulukossa. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

71 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT VUODEN 2017 ARVONALENTUMISTESTI SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA BALTIA EUROPE CENTRAL Liikevaihdon kasvu *) 2,6 % 2,9 % 1,2 % 3,6 % 4,1 % 3, % Pitkän aikavälin kasvu 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Keskimääräinen liiketulosmarginaali ,0 % 16,1 % 13,3 % 9,2 % 20, % 19,6 % WACC (verojen jälkeen) 7,9 % 7,8 % 7,8 % 7,8 % 9,9 % 8,2 % WACC (ennen veroja) 9, % 9,6 % 9,6 % 9, % 11,4 % 9,9 % *) Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu ( ) VUODEN 2016 ARVONALENTUMISTESTI SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA BALTIA EUROPE CENTRAL Liikevaihdon kasvu *) 2,6 % 4,2 % 2,4 % 3,2 % 2,6 % 4,4 % Pitkän aikavälin kasvu 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Keskimääräinen liiketulosmarginaali ,4 % 14,3 % 12,0 % 8,8 % 18,3 % 1,4 % WACC (verojen jälkeen) 7,7 % 7,6 % 7,6 % 7,6 % 9,7 % 7,9 % WACC (ennen veroja) 9.1% 9.3% 9.4% 9.2% 11.1% 9.3% *) Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu ( ) Omaisuuserien arvonalentumistestaus on suoritettu Edellinen arvonalentumistestaus suoritettiin Vuosina 2017 ja 2016 suoritettujen arvonalentumistestien perusteella rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) kerrytettävissä oleva rahamäärä on kaikkien yksiköiden osalta kirjanpitoarvoa korkeampi HERKKYYSANALYYSI Keskeisin epävarmuustekijä arvonalentumistestauksessa on johdon olettamus tulevien vuosien EBIT tasosta kunkin CGU:n osalta. Tulevien vuosien EBIT on puolestaan riippuvainen tulevien vuosien arvioidun liikevaihdon ja EBITmarginaalin toteutumisesta. Arvonalentumistestauksessa terminaalikaudella käytetyt EBIT-marginaalit perustuvat johdon olettamuksiin pitkän aikavälin kasvusta ja kannattavuudesta. Konsernin kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää yksikön omaisuuserien kirjanpitoarvon eikä arvonalentumista ole kirjattu. Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää yksikön omaisuuserien kirjanpitoarvon noin 40 %:lla tai ylittää sen kaikissa CGU:ssa. Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin CGU:n nettovarojen kirjanpitoarvo. Herkkyysanalyysi on laadittu perustuen vapaaseen rahavirtaan, koska liiketoiminnan kehitys on voimakkaasti sidoksissa kullekin CGU:lle allokoituun investointien määrään. VAPAAN RAHAVIRRAN VÄHENNYS Suomi 1, % 4, % Ruotsi 37,2 % 37,2 % Norja 19,4 % 22,0 % Tanska 33,7 % 41,7 % Baltia 22,0 % 9,1 % Europe Central 39,8 % 39,7 % Vapaa rahavirta sisältää liikevoiton (EBIT), johon on lisätty poistot ja josta on vähennetty investoinnit ja nettokäyttöpääoman muutos. DISKONTTAUSKORON (ENNEN VEROJA) MUUTOS (PROSENTTIYKSIKKÖÄ) Suomi 8,0 % 8,4 % Ruotsi 4,7 % 4,0 % Norja 1,8 % 2,0 % Tanska 3,1 % 4,1 % Baltia 2,7 % 0,9 % Europe Central,3 % 4,9 % RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

72 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT PITKÄAIKAISET SAAMISET L Lainat ja muut saamiset arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Ne kirjataan pitkäaikaisiin varoihin, jos niiden eräpäivä on enemmän kuin 12 kuukautta raportointipäivän jälkeen. Ramirentin lainasaamiset muodostuvat pääosin yhteisyritys Fortrentilta olevasta lainasaamisesta. (EUR 1 000) Pitkäaikaiset lainasaamiset Fortrentiltä Pitkäaikaiset saamiset muilta Kirjanpitoarvo MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT L Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Listaamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu ulkoisten asiantuntijoiden arvonmäärityksiin, tai alkuperäiseen hankintamenoon, jos käypää arvoa ei ole saatavissa. (EUR 1 000) Muut osakkeet Kirjanpitoarvo Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältää listaamattomien yhtiöiden osakkeita Norjassa. 3.. VAIHTO-OMAISUUS L Vaihto omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai tätä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on arvioiduilla välttämättömillä myyntikustannuksilla vähennetty arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa. Hankintameno perustuu painotettuun keskihintaan. Hankintameno muodostuu hankintahinnasta sekä muista vaihto omaisuuden nykyiseen sijaintipaikkaansa ja kuntoonsa saattamiseen aiheutuneista kuluista. Vaihto omaisuuteen sisältyy tavanomaiset myytävänä olevat omaisuuserät ja palvelujen tuottamiseen käytetyt materiaalit tai tarvikkeet. Vaihto omaisuus koostuu pääasiassa myytävistä tavaroista, käytetyistä vuokrakoneista ja -laitteista sekä varaosista, lisävarusteista ja palvelujen tuottamiseen käytetyistä materiaaleista. (EUR 1 000) Myyntituotteet Varaosat ja muut palveluiden myynnin yhteydessä kulutettavat tarvikkeet Kirjanpitoarvo Vuonna 2017 "Materiaalit ja palvelut" sisälsi varaston muutoksen ja materiaalikuluja yhteensä 2,0 (24,6) miljoonaa euroa MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET L Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon joka vastaa arvioidulla luottotappiovarauksella vähennettyä alkuperäistä laskutettua määrää. Arvonalentumistappio kirjataan myyntisaamisista, joista ei ole arvioitu kertyvän suoritusta. Myyntisaamisia analysoidaan asiakas ja saamiskohtaisesti luottotappiovaraustarpeen tunnistamiseksi. (EUR 1 000) Myyntisaamiset Luottotappiovaraus Muut saamiset Ennakkomaksut ja siirtosaamiset Kirjanpitoarvo ENNAKKOMAKSUT JA SIIRTOSAAMISET KOOSTUVAT SEURAAVISTA (EUR 1 000) Kertyneet vuokratuotot Kertyneet korkotuotot Arvonlisäverosaamiset Ennakkoon maksetut vakuutukset Ennakkoon maksetut kiinteistöjen vuokrakulut Ennakkoon maksetut muut vuokrakulut Muut ennakkomaksut Yhteensä RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

73 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.7. MYYTÄVISSÄ OLEVAT VARAT L Omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos niiden kirjapitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti myynnistä sen sijaan että se kertyisi jatkuvasta käytöstä. Tämä ehto täyttyy vain, kun omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien (tai luovutettavien erien ryhmän) myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Johdon pitää olla sitoutunut myyntiin ja myynnin on oltava kirjattavissa toteutuneena myyntinä vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta. Kun konserni on sitoutunut myyntisuunnitelmaan, joka koskee määräysvallan menettämistä tytäryrityksessä tai liiketoiminnassa, kaikki tytäryrityksen tai liiketoiminnan varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, kun yllä kuvatut kriteerit täyttyvät, riippumatta siitä, säilyykö konsernilla myynnin jälkeen määräysvallaton osuus aiemmassa tytäryrityksessä tai myydyssä liiketoiminnassa. Myytävänä olevaksi luokiteltu omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Konsernilla ei ollut myytävänä oleviksi luokiteltuja varoja vuoden 2017 eikä 2016 lopussa VARAUKSET L Varaus kirjataan, kun on olemassa oleva velvoite (lakiin perustuva tai tosiasiallinen) aiemman tapahtuman seurauksena, on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen johtaa taloudellista hyötyä ilmentävien voimanvarojen siirtymiseen pois yhteisöstä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Yleisimmät varaukset liittyvät uudelleenjärjestelyihin. Ne kirjataan vain silloin, kun varauksen kirjaamisen yleiset edellytykset ovat täyttyneet ja kun konserni on laatinut määrämuotoisen suunnitelman, joka sisältää tiedot niistä liiketoiminnoista, paikkakunnista ja henkilöstömääristä, joihin suunnitelma vaikuttaa, yksityiskohtaisen arvion aiheutuvista kustannuksista ja suunnitelman toimeenpanon aikataulun. Kirjatut varaukset liittyvät pääosin kannattamattomien toimintojen uudelleenjärjestelyihin ja toimipisteverkoston optimointiin. Uudelleenjärjestelyvaraukset jakautuvat irtisanomisiin liittyviin varauksiin, vuokratilojen irtisanomisiin liittyviin varauksiin, vuokrauskaluston vuokrasopimusten irtisanomisiin liittyviin varauksiin ja muihin uudelleenjärjestelystä aiheutuviin kuluihin. Muut varaukset sisältää myös Ruotsissa myytyihin kiinteistöihin liittyvän ympäristövarauksen. Vuonna 2017 kirjatut varaukset liittyvät pääosin Ruotsiin ja Tanskaan. KIRJANPITOARVO (EUR 1 000) Pitkäaikaiset varaukset Lyhytaikaiset varaukset Yhteensä VARAUSTEN MUUTOKSET LUOKITTAIN 2017 (EUR 1 000) IRTI- SANOMISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET VUOKRA- SOPI- MUKSET LIITTYEN VUOKRA- TILOIHIN MUUT VARAUKSET YHTEENSÄ Varaukset Varausten lisäykset Käytetyt varaukset Käyttämättömien varausten peruutukset Valuuttakurssierot Varaukset Varausten perusteella ennakoidaan maksettavan Vuoden 2018 aikana Vuoden 2019 aikana Vuoden 2020 aikana Vuoden 2021 aikana Myöhemmin Yhteensä VARAUSTEN MUUTOKSET LUOKITTAIN 2016 (EUR 1 000) IRTI- SANOMISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET VUOKRA- SOPI- MUKSET LIITTYEN VUOKRA- TILOIHIN MUUT VARAUKSET YHTEENSÄ Varaukset Varausten lisäykset Käytetyt varaukset Käyttämättömien varausten peruutukset Valuuttakurssierot Varaukset Varausten perusteella ennakoidaan maksettavan Vuoden 2017 aikana Vuoden 2018 aikana Vuoden 2019 aikana Vuoden 2020 aikana Myöhemmin Yhteensä RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

74 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT MUUT PITKÄAIKAISET VELAT Muut pitkäaikaiset velat muodostuvat pääosin ehdollisten lisäkauppahintavelkojen pitkäaikaisista osuuksista sekä muista tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankintoihin liittyvistä pitkäaikaisista veloista. Pitkä- ja lyhytaikaisten muuttuvien ja kiinteiden lisäkauppahintavelkojen yhteismäärä on,0 (7,4) miljoonaa euroa. Koska ehdollisten lisäkauppahintavelkojen arvostus ei perustu todettavissa olevaan markkinainformaatioon, on ne luokiteltu tasolle III käyvän arvon hierarkiassa OSTOVELAT JA MUUT VELAT (EUR 1 000) Ostovelat Muut velat Siirtovelat Saadut ennakkot Yhteensä SIIRTOVELAT KOOSTUVAT SEURAAVISTA (EUR 1 000) Kertyneet korkokulut Kertyneet henkilöstökulut Tuloennakot Muut erät Yhteensä Tytäryhtiö ja liiketoimintahankinnoissa syntyneiden kauppahintavelkojen lyhytaikainen osuus 0,4 (2,8) miljoonaa euroa sisältyy yllä olevassa taulukossa muihin velkoihin PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSINSTRUMENTIT RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT L Rahavarat ja muut rahoitusvarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkisaamisista, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä alle kolmen kuukauden finanssisijoituksista. Luottosaldolliset tilit esitetään lyhytaikaisina korollisina velkoina (EUR 1 000) Käteinen raha ja pankkitalletukset Kirjanpitoarvo RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

75 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.2. OMA PÄÄOMA (EUR 1 000) ULKONA OLEVIEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ (TUHAT KPL) OMIEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ (TUHAT KPL) OSAKKEIDEN MÄÄRÄ (TUHAT KPL) OSAKEPÄÄOMA Kirjanpitoarvo Suunnattu osakeanti Kirjanpitoarvo Suunnattu osakeanti Suunnattu osakeanti Kirjanpitoarvo OSAKEMÄÄRÄ JA OSAKEPÄÄOMA Yhtiön osakepääoma koostuu osakkeesta joiden matemaattinen kirjanpidollinen vasta arvo on 0,2300 euroa per osake. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeiden äänioikeus on yksi ääni per osake. Vuoden 2017 lopussa Ramirent Oyj:llä oli hallussaan omaa osaketta. HALLITUKSEN VALTUUTUS HANKKIA OMIA OSAKKEITA Ramirentin hallituksella on seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka voimassa oleva valtuutus päättää enintään yhtiön omien osakkeen ostamisesta. Valtuutus kattaa myös yhtiön oikeuden ottaa omia osakkeita pantiksi. Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää taikka yhtiöllä pidettäväksi, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen antaman hankkimisvaltuutuksen. Valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita ei ole käytetty vuonna HALLITUKSEN VALTUUTUS PÄÄTTÄÄ OSAKEAN- NISTA SEKÄ OPTIO OIKEUKSIEN, VAIHTOVELKAKIRJALAINOJEN JA/TAI ERITYIS- TEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTA Ramirentin hallituksella on valtuutus päättää enintään uuden osakkeen antamisesta sekä enintään yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 :ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön omia osakkeita siten, että osakkeista maksettava hinta maksetaan rahana tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Hallitus päättää kaikista muista valtuuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa asti. SUUNNATTU OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN Varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen perusteella hallitus päätti luovuttaa käteismaksutta yhteensä yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta konsernin avainhenkilöille vuoden 2014 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän täytäntöönpanon mukaisesti. Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Suunnattuun omien osakkeiden luovuttamiseen oli siten vahvat taloudelliset perusteet. Lisäksi hallitus päätti oman osakkeen luovuttamisesta maksutta Ramirentin tytäryhtiön Safety Solutions Jonsereds AB:n vähemmistöosakkaille osana määräysvallattomien omistajien kauppahintaa hallitus päätti oman osakkeen luovuttamisesta maksutta Ramirentin tytäryhtiön Safety Solutions Jonsereds AB:n vähemmistöosakkaille osana määräysvallattomien omistajien kauppahintaa. Luovutettujen osakkeiden arvo, euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

76 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEMÄÄRÄ OSUUS OSAKKEISTA JA ÄÄNISTÄ Nordstjernan AB ,11 % Oy Julius Tallberg Ab ,23 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,12 % OP-Suomi sijoitusrahastot ,86 % Aktia sijoitusrahastot ,7 % Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ,2 % Nordea sijoitusrahastot ,8 % Föreningen Konstsamfundet rf , % Ramirentin hallussa olevat omat osakkeet ,1 % Valtion Eläkerahasto ,49 % Muut osakkeenomistajat ,01 % Yhteensä ,00 % OSAKEMÄÄRÄ OSUUS OSAKKEISTA JA ÄÄNISTÄ Nordstjernan AB ,11 % Oy Julius Tallberg Ab ,23 % Nordea sijoitusrahastot ,63 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,17 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,1 % Aktia sijoitusrahastot ,89 % OP-Suomi sijoitusrahastot ,20 % Ramirentin hallussa olevat omat osakkeet ,87 % Fondita sijoitusrahastot ,7 % Veritas eläkevakuutusosakeyhtiö , % Muut osakkeenomistajat ,43 % Yhteensä ,00 % OSINGOT L Ramirentin hallituksen ehdottama osinko sisältyy konsernitaseen voittovaroihin. Maksettava osinko vähennetään voittovaroista vasta kun yhtiökokous on tehnyt osingonjakopäätöksen. Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat ,02 euroa, josta tilikauden tulos on ,72 euroa. Hallitus esittää vuoden 2018 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,44 (0,40) osaketta kohti päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella. Ehdotettu osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäinen osinkoerä maksetaan niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Toinen erä, 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Toinen osinkoerä maksetaan niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Hallitus valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonjaon täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat, tai muutoin sitä edellyttävät, ennen osingon toisen maksuerän maksamista. Osinkoehdotus vastaa 7 (19) % osingonjakosuhdetta vuodelta 2017, mikä on yli Ramirentin pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen jakaa vähintään 0 prosenttia nettotuloksesta osinkoina. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu vuoden 2017 tilinpäätökseen.. Vuonna 2017 osinkoa maksettiin 0,40 euroa osaketta kohti, yhteensä ,60 euroa. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

77 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.3. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT L VIERAAN OMAN PÄÄOMAN MENOT Korkokulut ja muut korollisiin velkoihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot sisällytetään omaisuuserän hankintamenoon. Ehdot täyttävä omaisuuserä on sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan TULOSLASKELMAAN KIRJATUT RAHOITUSTUOTOT JA KULUT (EUR 1 000) Rahoitustuotot Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista Korkotuotot talletuksista ja muista saamisista Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista Yhteensä Rahoituskulut Korkokulut Pankkilainat Muut rahoituskulut Korkokulut johdannaisinstrumenteista Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssitappiot Yhteensä Rahoitustuotot ja kulut (netto) KOROLLISET VELAT KOROLLISET VELAT (EUR 1 000) LYHYTAIKAISET PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ Lainat rahoituslaitoksilta Joukkovelkakirjalaina Yritystodistukset Yhteensä KOROLLISET VELAT (EUR 1 000) LYHYTAIKAISET PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ Lainat rahoituslaitoksilta Joukkovelkakirjalaina Yritystodistukset Yhteensä RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

78 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN LUOKITTELU Rahoitusvälineet luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja jaksotettuun hankintamenoon kirjattuihin velkoihin. L LAADINTAPERIAATE KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI ARVOSTETTAVAT RAHOITUSVARAT Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kun rahoitusvaroihin kuuluva erä on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se on nimenomaisesti luokiteltu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvaroihin kuuluvat erät arvostetaan käypään arvoon ja kaikki voitot tai tappiot myöhemmästä arvostamisesta kirjataan tuloslaskelmaan. LAINAT JA MUUT SAAMISET Lainat ja muut saamiset ovat johdannaissopimuksiin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden eräpäivä on määritelty tai voidaan määrittää, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita yhtiö ei pidä kaupankäyntitarkoituksessa. Nämä sisältävät rahoitusvarat, jotka yhtiö on hankkinut luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja. Ramirentilla tällaisia ovat pitkäaikainen saaminen yhteisyritys Fortrentilta sekä myyntisaamiset ja muut saamiset. Lainat ja saamiset arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Ne kirjataan pitkäaikaisiin varoihin, jos niiden eräpäivä on enemmän kuin 12 kuukautta raportointipäivän jälkeen. Myyntisaamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, joka vastaa arvioidulla luottotappiovarauksella vähennettyä alkuperäistä laskutettua määrää. Arvonalentumistappio kirjataan myyntisaamisista, joista ei ole arvioitu kertyvän suoritusta. Myyntisaamisia analysoidaan asiakas ja saamiskohtaisesti luottotappiovaraustarpeen tunnistamiseksi. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Listaamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu ulkoisten asiantuntijoiden arvonmäärityksiin, tai alkuperäiseen hankintamenoon, jos käypää arvoa ei ole saatavissa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan verovaikutuksella vähennettynä muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään arvonmuutosrahastossa. JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ARVOSTETUT RAHOITUSVELAT Konserni luokittelee rahoitusvarat ja velat hankintahetkellä hankinnan tarkoituksen perusteella. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvelat kirjataan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Myöhemmillä kausilla ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoituslaitoksilta saatuihin lainoihin suoranaisesti liittyvät toimituskulut, jotka kohdistuvat selkeästi yksittäisiin lainoihin, vähennetään lainan alkuperäisestä taseeseen kirjattavasta määrästä ja kirjataan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen rahoituskuluiksi tuloslaskelmaan. Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan ennakkomaksuna rahoituspalveluista ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä että lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Muut velat koostuvat ehdollisista lisäkauppahintajärjestelyistä ja muista veloista, jotka liittyvät tytäryritysten ja liiketoimintojen hankintoihin. EFEKTIIVISEN KORON MENETELMÄ Efektiivisen koron menetelmä on menetelmä, jota käytetään rahoitusvelan jaksotetun hankintamenon laskemiseen ja korkotuoton tai kulun kohdistamiseen asianomaiselle kaudelle. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana juoksuaikana saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastaiset maksut (sisältäen kaikki suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli ja alikurssit) tulevat diskontatuiksi täsmälleen kyseisen rahoitusvelan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Tuotto tai kulu kirjataan efektiivisen koron menetelmällä velkainstrumenteille, joita ei ole luokiteltu arvostettavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti. JOHDANNAISSOPIMUKSET Suojausinstrumentit kirjataan aluksi johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Alkuperäisen kirjauksen jälkeen ne arvostetaan hinta ja korkonoteerauksiin perustuvaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään arvonmuutosrahastossa edellyttäen, että suojaus on tehokas. Suojauksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai kuluihin. Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Suojaussuhde on dokumentoitu IAS 39 standardin edellyttämällä tavalla ja suojausinstrumenttien tehokkuutta testataan suhteessa tulevaan ja menneeseen aikaan. Suojauslaskentaa sovelletaan koronvaihtosopimuksiin. Suojauskohteena on korollisten velkojen koronmaksuun liittyvä tulevaisuuden rahavirta. Koronvaihtosopimusten lisäksi on myös käytetty vähäisessä määrin lyhytaikaisia valuuttatermiinejä. Valuuttatermiineihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja siten ne on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin. Niiden käyvän arvon muutokset kirjataan kokonaan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai kuluihin. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

79 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.6. RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN KIRJANPITOARVOT LUOKITTAIN (EUR 1 000) LIITETIETO Saamiset Pitkäaikainen saaminen Myyntisaamiset Luottotappiovaraus Yhteensä Myytävissä olevat rahoitusvarat Muut osakkeet Rahavarat ja muut rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Sitovat lainat rahoituslaitoksilta Joukkovelkakirjalainat Shekkitililimiitit pankeista Yritystodistukset Kiinteä lisäkauppahintavelka Ostovelat Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Muuttuva lisäkauppahintavelka Koronvaihtosopimukset (käypä arvo) Valuuttatermiinit (käypä arvo) KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVIEN RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN HIERARKIATASOT (EUR 1 000) TASO 1 TASO 2 TASO 3 Korkojohdannaiset 480 Valuuttajohdannaiset 276 Ehdollinen lisäkauppahintavelka, pitkäaikainen (EUR 1 000) TASO 1 TASO 2 TASO 3 Korkojohdannaiset 741 Valuuttajohdannaiset 346 Ehdollinen lisäkauppahintavelka, pitkäaikainen Ehdollinen lisäkauppahintavelka, lyhytaikainen Yllä olevassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämisen menetelmät. Eri tasot on määritetty seuraavasti: Taso 1: näkyvät markkinahinnat (oikaisemattomat) toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille ja veloille. Taso 2: syöttötietoina käytetään muita kuin tason 1 näkyviä markkinahintoja, jotka ovat todettavissa varoille ja veloille joko suoraan (hinta) tai epäsuoraan (johdettu hinnasta). Taso 3: syöttötietoina varoille ja veloille käytetään muita kuin todettavia markkinahintoja. TASON 3 KÄYPIEN ARVOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA (EUR 1 000) Kirjanpitoarvo Valuuttakurssierot 116 Maksut Uudelleen luokittelu kiinteäksi kauppahintavelaksi 4 20 Kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin Rahoituskuluihin kirjattu diskonttauskorko 334 Kirjanpitoarvo Valuuttakurssierot 83 Maksut Rahoituskuluihin kirjattu diskonttauskorko 1 114* Kirjanpitoarvo * Ylimääräinen, ei rahavirtavaikutteinen, korkokulu 0,8 milj. euroa kirjattiin Safety Solutions Jonsereds AB:n määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusaikataulun muutoksen seurauksena RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

80 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT EHDOLLISTEN LISÄKAUPPAHINTAVELKOJEN MUUTOKSET Liiketoimintojen yhdistämisen hankintameno sisältää eräissä hankinnoissa myös ehdollisen lisäkauppahinnan, jonka konserni kirjaa käypään arvoon osaksi liiketoimintojen yhdistämisen hankintamenoa. Myöhemmillä kausilla mahdolliset muutokset tässä käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan. Johdon arvio lisäkauppahintavelan käyvästä arvosta perustuu kussakin tilanteessa kauppakirjan ehtoihin ja rahan aika arvoon. Tyypillisesti lisäkauppahinnan määrä perustuu hankinnan kohteen taloudelliseen tulokseen lisäkauppahinnan ennalta määrätyn määräytymisperiodin aikana. Vuonna 2016 konserni kirjasi pois taseesta osan ehdollisesta lisäkauppahintavelasta, koska toteutunut maksu oli pienempi kuin velan Taseesta pois kirjattu määrä oli 1,0 miljoonaa euroa ja se on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT VERRATTUNA KIRJANPITOARVOIHIN (EUR 1 000) LIITETIETO KIRJANPITOARVO 2017 KÄYPÄ ARVO 2017 KIRJANPITOARVO 2016 KÄYPÄ ARVO 2016 RAHOITUSVARAT Pitkäaikaiset lainasaamiset Myytävissä olevet rahoitusvarat Myyntisaatavat Rahavarat ja muut rahoitusvarat Yhteensä RAHOITUSVELAT Lainat rahoituslaitoksilta Joukkovelkakirjalaina Yritystodistukset Yritysostoihin liittyvät lisäkauppahintavelat Ostovelat Yhteensä Koron- ja valuutanvaihtosopimukset (nimellisarvo ja käypä arvo) Valuuttajohdannaiset (nimellisarvo ja käypä arvo) TOIMEENPANTAVIIN YLEISIIN NETOTUSSOPIMUKSIIN SIDOTTUJEN INSTRUMENTTIEN NETOTUKSEN TALOUDELLINEN VAIKUTUS Konsernilla on netotussopimukset kaikkien johdannaisinstrumenttien vastapuolien kanssa (EUR 1 000) TASEESEEN MERKITTYJEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KOKONAISMÄÄRÄ JOHDANNAISINSTRUMENTTIEN NETOTUS YLEISTEN NETOTUSSOPIMUSTEN ALAISIIN MÄÄRIIN LIITTYVÄT VELAT ( ) JA VARAT (+) SAADUT ( ) JA ANNETUT (+) VAKUUDET NETTOPOSITIO Johdannaisvarat Johdannaisvelat (EUR 1 000) TASEESEEN MERKITTYJEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KOKONAISMÄÄRÄ JOHDANNAISINSTRUMENTTIEN NETOTUS YLEISTEN NETOTUSSOPIMUSTEN ALAISIIN MÄÄRIIN LIITTYVÄT VELAT ( ) JA VARAT (+) SAADUT ( ) JA ANNETUT (+) VAKUUDET NETTOPOSITIO Johdannaisvarat Johdannaisvelat RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

81 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.9. KOROLLISTEN VELKOJEN TÄSMÄYTYS RAHOITUKSEN RAHAVIRTAAN (EUR 1 000) 2016 RAHAVIRRAT EI-RAHAVIRTAVAIKUTTEISET MUUTOKSET 2017 Pitkäaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset korolliset velat VALUUTTAKURSSI- MUUTOKSET KÄYVÄN ARVON MUUTOKSET MUUT MUUTOKSET Yhteensä RISKIENHALLINTA.1. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN PERIAATTEET Ramirent altistuu liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttakurssiriski, korkoriski, varainhankinta ja maksuvalmiusriski sekä vastapuoli ja luottoriski. Hallitakseen näitä rahoitusriskejä ja vähentääkseen niiden haitallisia vaikutuksia liiketoimintaan, varoihin ja velkoihin sekä tulokseen Ramirent soveltaa riskienhallintapolitiikkaa, joka on määritelty hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoituspolitiikassa on määritelty riskienhallinnan periaatteet niiden riskien osalta, joilla oletetaan olevan suurin vaikutus konsernin liiketoimintaan. Lisäksi rahoituspolitiikka määrittää Ramirent konsernin rahoitustoimintojen yleiset periaatteet päämääränään tavoitteiden asettaminen sekä rahoitusriskien hallintastrategian, riskienhallinnan organisaation ja vastuunjaon määrittely (työnjako konsernin sisällä ja vastuunjako määriteltyjen riskien käsittelyssä). Ramirentin rahoituspolitiikan mukaisesti rahoitusriskien hallinnalla pyritään turvaamaan liiketoiminnan rahoitustarpeet ja minimoimaan rahoituskustannukset sekä valuutta, korko ja muiden rahoitusriskien vaikutukset mahdollisimman kustannustehokkaasti. Politiikka määrittää rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan vastuut sekä kattaa valittujen rahoitusriskien suojaamiseen käytettävät instrumentit ja hyväksyttävät riskitasot. Ramirentin hallituksella on kokonaisvastuu riskienhallinnan ohjaamisesta ja toimintaohjeiden asettamisesta. Konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja valvovat, että riskienhallintaa hoidetaan konsernissa asianmukaisesti. Käytännön tason rahoitusriskienhallinta on keskitetty konsernin rahoitusyksikölle. Rahoitusyksikkö toimii konsernin sisäisenä pankkina ja vastapuolena konsernin sisäisissä ja pääasiallisesti myös ulkoisissa rahoitustoimissa. Konsernirahoitusyksikkö on vastuussa rahoituspolitiikan täytäntöönpanosta ja konsernin rahoitusriskien seurannasta. Ramirentin konsernirahoitus vastaa konsernitason valuuttakurssi, korko, maksuvalmius ja varainhankintariskien hallinnasta läheisessä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa. Ramirentin liiketoimintayksiköiden johto vastaa yksiköidensä rahoitusriskien seurannasta ja riskinhallinnasta rahoituspolitiikan ja muiden konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti. VALUUTTAKURSSIRISKI Ramirent on kansainvälinen konserni, jolla on liiketoimintaa Pohjois, Itä ja Keski Euroopan maissa. Konserniyhtiöiden vuokraus ja myyntitulot kertyvät pääosin paikallisissa valuutoissa. Yhtiöiden ostot ovat paikallisissa valuutoissa sekä osin euroissa. Suuri osa investoinneista tehdään euroissa. Konserni altistuu myös valuuttakurssiriskeille joita syntyy konsernin sisäisestä rahoitustoiminnasta ja valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista. TRANSAKTIORISKI Ramirentin toimintaperiaate on minimoida valuuttakurssivaihteluiden vaikutukset konsernin tulokseen. Tähän pyritään hajauttamalla ostoja, myyntejä ja rahoitussopimuksia ajallisesti sekä kiinnittämällä suurien valuuttakertymien kurssit tarvittavaksi ajaksi. Suojattavia riskipositioita määriteltäessä otetaan huomioon sopimuksiin perustuvat sitoumukset ja seuraavan 12 kuukauden ajalle ennustetut kassavirrat sekä osinkosaamiset. Transaktiopositioiden suojaaminen tapahtuu käyttämällä valuuttatermiinejä. Yksiköiden suojaustoimien vastapuolena on konsernin emoyhtiö. Konsernin rahoitusyksikkö yhdistää ja tarvittaessa suojaa keskitetysti liiketoimintayksiköiden positiot käyttämällä ulkoista lainanottoa riskipositioita vastaavissa valuutoissa ja ulkoisia valuuttatermiinejä. Suurimmat transaktioriskipositiot muodostuvat ulkomaisista ostoista ja konsernin sisäisestä rahoituksesta. Ramirentin Ruotsin, Norjan ja Puolan liiketoimien laajuuden vuoksi Ramirent altistuu pääasiassa Ruotsin (SEK) ja Norjan (NOK) kruunujen sekä Puolan zlotyn (PLN) vaihtelusta aiheutuvalle valuuttakurssiriskille, erityisesti konsernin sisäisessä rahoitustoiminnassa. Konsernin rahoitusyksikkö suojaa positiot ulkoisilla RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

82 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT valuuttalainoilla ja termiineillä Ramirentillä oli avoimia valuuttatermiinisopimuksia 8,3 (61,1) miljoonaa euroa (nimellisarvo), joiden markkina arvo oli -0,3 ( 0,3) miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin altistuminen valuuttariskille : EUR RISKI YHTIÖILLÄ, JOIDEN TOIMINTAVALUUTTA EI OLE EUR (EUR 1 000) Myyntisaamiset Ostovelat Yhteensä KOROLLISET VELAT VALUUTOITTAIN (EUR 1 000) EUR SEK NOK DKK 179 Yhteensä HERKKYYSANALYYSI Alla olevassa taulukossa on pyritty havainnollistamaan konsernin tilikauden tuloksen herkkyyttä esitettyjen valuuttakurssien +/ 10 %:n muutokselle. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyviin rahoitusinstrumentteihin: rahoitusvaroihin ja velkoihin mukaan lukien kaikki suojausinstrumentit. Analyysissä oletetaan kaikkien muiden tekijöiden pysyvän vakioina. (EUR 1 000) / 10 % muutos EUR/SEK valuuttakurssissa +/ 10 % muutos EUR/NOK valuuttakurssissa +/ 10 % muutos EUR/PLN valuuttakurssissa +/ 10 % muutos EUR/DKK valuuttakurssissa +/ 10 % muutos euron suhteessa muihin valuuttoihin -/ / / / /+ 39 -/ / / / /+ 97 +/ 10 % muutos yhteensä -/ / TRANSLAATIORISKI Konserniyhtiöiden rahoitustarpeet katetaan osin emoyhtiön tekemillä oman pääoman sijoituksilla (translaatioriski) ja emoyhtiön paikallisvaluutoissa myöntämin sisäisin lainoin. Ramirent on päättänyt, ettei se tällä hetkellä suojaa ulkomaanrahamääräisiin nettoinvestointeihin liittyvää valuuttakurssiriskiä. KORKORISKI Ramirent altistuu korkoriskille pääasiassa korollisen velkansa kautta. Korkoriski kuvaa korkomuutosten aiheuttamaa epävarmuutta yhtiön tulokseen. Pienentääkseen korkoriskin vaikutusta kannattavuuteensa Ramirent kiinnittää korot tarvittaviksi ajoiksi ja koronmäärityspäivät hajautetaan ajallisesti. Korkoriski on pienimmillään silloin, kun konsernin rahoitusinstrumenttien korkoriskipositio neutraloi liiketoiminnan korkoherkkyyden. Korkoriskiposition mittaamisessa käytetään konsernin nettovelan duraatiota (keskimääräistä korkojen kiinnitysaikaa). Konsernin rahoitusyksikkö on vastuussa Ramirent konsernin korkoriskin hallinnasta. Rahoituspolitiikan mukaisesti korkokausien tulee olla hajautettuja. Koronvaihtosopimuksia ja optioita koronvaihtosopimuksiin voidaan käyttää vain olemassa olevien lainojen korkojen muuntamiseen muuttuvakorkoisista kiinteäkorkoisiksi. Ramirent soveltaa suojauslaskentaa korkojohdannaisten kirjanpidollisessa käsittelyssä. Todellinen keskimääräinen korkojen kiinnittämisaika korollisille veloille oli 19,9 kuukautta ja suojaustaso vaihtuvakorkoisille lainoille oli 62 %. Rahoitusyksikkö vastaa Ramirentille määritellyn tavoitellun korkoriskiposition seurannasta ja päivittämisestä. Ramirentillä oli avoimia koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 11,0 (97,7) miljoonaa euroa. Näiden markkina arvo oli 0, ( 0,7) miljoonaa euroa. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

83 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LAINATYYPPIEN ERÄÄNTYMISAJAN PAINOTETTU KESKIARVO JA KESKIMÄÄRÄINEN KORKOKANTA (EUR 1 000) ERÄÄNTYMISAIKA PAINOTETTU KESKIARVO (VUOTTA) KESKIMÄÄRÄINEN KORKOKANTA (%) Lainat rahoituslaitoksilta 3,9 1,38 % Joukkovelkakirjalaina 1,2 4,38 % Yritystodistukset 0,2 0,39 % LAINATYYPPIEN ERÄÄNTYMISAJAN PAINOTETTU KESKIARVO JA KESKIMÄÄRÄINEN KORKOKANTA (EUR 1 000) ERÄÄNTYMISAIKA PAINOTETTU KESKIARVO (VUOTTA) KESKIMÄÄRÄINEN KORKOKANTA (%) Lainat rahoituslaitoksilta 4,7 1,3 % Joukkovelkakirjalaina 2,2 4,38 % Yritystodistukset 0,1 0,39 % Alla esitetään tilinpäätöshetken korollisten rahoitusvelkojen ja korkojohdannaisten uudelleenhinnoittelu ja erääntymisjakauma: KORKOSUOJAUKSEN AJALLINEN KATTAVUUS (KAUDEN LOPUN TASEARVOILLA) (EUR 1 000) MYÖHEMMIN Velat, kiinteä korko Velat, vaihtuva korko Korkosuojat KORKOSUOJAUKSEN AJALLINEN KATTAVUUS (KAUDEN LOPUN TASEARVOILLA) (EUR 1 000) MYÖHEMMIN Velat, kiinteä korko Velat, vaihtuva korko Korkosuojat HERKKYYSANALYYSI Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan konsernin tilikauden 2017 tuloksen ja oman pääoman (muiden laajan tuloksen erien) herkkyyttä mahdollisille korkotason muutoksille. Yhden prosenttiyksikön korkomuutos tilinpäätöshetkellä olisi parantanut/vähentänyt tilikauden tulosta alla esitetyillä määrillä. Analyysissä oletetaan kaikkien muiden tekijöiden pysyvän vakioina. Analyysi on suoritettu samoilla periaatteilla vuodelle TULOSLASKELMA OMA PÄÄOMA (MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT) (EUR 1 000) 1 % YKSIKÖN NOUSU 1 % YKSIKÖN LASKU 1 % YKSIKÖN NOUSU 1 % YKSIKÖN LASKU Vaihtuvakorkoiset instrumentit Koronvaihtosopimukset Rahavirran herkkyys (netto) TULOSLASKELMA OMA PÄÄOMA (MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT) (EUR 1 000) 1 % YKSIKÖN NOUSU 1 % YKSIKÖN LASKU 1 % YKSIKÖN NOUSU 1 % YKSIKÖN LASKU Vaihtuvakorkoiset instrumentit Koronvaihtosopimukset Rahavirran herkkyys (netto) RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

84 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Korkotason muutoksen vaikutus omaan pääomaan suoritettiin uudelleen hinnoittelemalla nykyarvomenetelmällä avoimien koronvaihtosopimusten tulevat korkovirrat tilinpäätöshetkeen verrattuna yhtä prosenttiyksikköä korkeammiksi/matalammiksi.koronvaihtosopimuksissa olevat vaihtuvien korkojen nollan prosentin alarajat on otettu huomioon analyysissa. Koska avoimet koronvaihtosopimukset ovat tehokkaita, on niiden kaikkien oletettu vaikuttavan omaan pääomaan. VARAINHANKINTARISKI Varainhankintariskiä on riski, jossa nykyisten luottojen jälleenrahoitus ja/tai uuden rahoituksen saaminen ei ole mahdollista tai on mahdollista vain korkein kustannuksin. Ramirent pyrkii minimoimaan varainhankintariskiään hajauttamalla luottojen erääntymisiä ajallisesti sekä varmistamalla luottojen ja luottolimiittien uudelleenrahoitukset riittävän ajoissa. Ramirentin päämääränä on varmistaa riittävä rahoitus liiketoiminnoilleen kaikkina aikoina. Lisäksi pyritään alentamaan rahoituskustannuksia pitkällä tähtäimellä. Rahoituspolitiikan mukaan yhtiön tulee käyttää eri rahoituslähteitä pitkäaikaisen rahoituksen varmistamiseksi suotuisin ehdoin. Päämääränä on, ettei mikään yksittäinen rahoituslaitos muodosta yli 0 prosenttia konsernin kokonaisrahoituksesta. Rahoituspolitiikan mukaan pitkällä tähtäimellä Ramirentin ei tarvitse lyhentää korollista vierasta pääomaansa yksittäisen vuoden aikana enempää kuin 30 prosenttia kaikista korollisista veloistaan. Mikäli tällainen tilanne syntyy, konsernin rahoitusyksikön tulee aloittaa neuvottelut rahoitusrakenteen muuttamiseksi viimeistään 18 kuukautta ennen sovittua lyhennystä. Tilikauden 2017 lopussa Ramirentillä oli nostettuna sitovia pitkäaikaisia lyhennysohjelmaisia luottolimiittejä yhteensä 7,0 miljoonaa euroa ja pitkäaikaisia valmiusluottolimiittejä kahdelle eri sopimukselle yhteensä 320,0 miljoonaa euroa rahalaitosten kanssa ja nostamaton sitova 0,0 miljoonan euron luottolimiitti Euroopan Investointipankista. Ramirent laski liikkeelle 100,0 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan vuonna Lisäksi vuonna 2017 oli käytössä 20,0 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Sitovien lainojen keskimääräinen erääntymisaika oli 3,3 vuotta. Suurimmat Ramirentin luottojärjestelyt erääntyvät vuonna 2020, 2021 ja Joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna Ramirent täytti luottojärjestelyihinsä liittyvät kovenantti ja muut ehdot MAKSUVALMIUSRISKI Maksuvalmiusriski on riski siitä, että nykyiset likvidit varat ja luottojärjestelyt eivät riitä liiketoiminnan tarpeisiin tai niiden saamiseen liittyy korkeita ylimääräisiä kustannuksia. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on, että yhtiö on suojautunut tulevaisuuden ennustettavia ja ennustamattomia rahoitustarpeita riittävillä likviditeettireserveillä. Ramirent Oyj nostaa keskitetysti suurimman osan konsernin ulkoisesta korollisesta velasta. Ramirent pyrkii vähentämään maksuvalmiusriskiä ylläpitämällä riittävästi käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä. Maksuvalmiusriskiä vähennetään myös tehokkaalla kassanhallinnalla ja kassanhallintaan liittyvillä järjestelyillä, kuten käyttämällä konsernitilejä ja shekkitililimiittejä. Pitkällä aikavälillä liiketoiminnan rahavirta on pääasiallinen rahoituslähde. Ramirentin rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservien tulee vastata vähintään 8 prosenttia liukuvan 12 kuukauden liikevaihtoennusteesta tai vähintään 0 miljoonaa euroa, riippuen siitä kumpi näistä on suurempi. Tämän lisänä myös yritystodistusvelat tulee olla katettu sitovilla luottolimiiteillä. Lisäksi tulevaisuuden tarpeita varten tulee olla strateginen likviditeettireservi. Yhtiön johto arvioi säännöllisesti strategisen likviditeettireservin tasoa, jotta yhtiö voi toimia tehokkaasti. Likviditeettireservin on oltava nostettavissa kolmen pankkipäivän sisällä ilman lisämaksuja, korvauksia tai vastaavia kuluja. Vuoden 2017 lopussa Ramirentillä oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 208,9 (13,9) miljoonaa euroa eli 28,9 (23,1) % liikevaihdosta. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

85 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 Alla oleva taulukko kuvaa luottosopimusten erääntymistä tilinpäätöshetkellä. Luvut sisältävät koronmaksut: (EUR 1 000) Muut rahoitusinstrumentit Sitovat lainat rahoituslaitoksilta SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT MYÖHEMMIN Joukkovelkakirjalaina Yritystodistukset Shekkitililimiitit pankeista Lisäkauppahintavelka Ostovelat Yhteensä Johdannaisinstrumentit Koronvaihtosopimukset (käypä arvo) Valuuttatermiinit (käypä arvo) Yhteensä Yhteensä (EUR 1 000) Muut rahoitusinstrumentit Sitovat lainat rahoituslaitoksilta SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT RAHAVIRRAT MYÖHEMMIN Joukkovelkakirjalaina Yritystodistukset Shekkitililimiitit pankeista Lisäkauppahintavelka Ostovelat Yhteensä Johdannaisinstrumentit Koronvaihtosopimukset (käypä arvo) Valuuttatermiinit (käypä arvo) Yhteensä Yhteensä RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

86 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUOTTORISKI OPERATIIVINEN LUOTTORISKI Luottoriski on määritetty mahdollisuudeksi, että asiakas ei täytä sitoumustaan Ramirentia kohtaan. Konsernilla on Luottoriskimanuaali, joka asettaa ohjeet luottoriskin hallinnalle kaikissa konserniyhtiöissä. Luottoriskimanuaalin mukaan operatiivinen johto on kussakin Ramirentin yksikössä velvollinen määrittämään paikalliset toimintatavat luottoriskin arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Luottoriskimanuaali määrittelee tilanteet, joissa asiakas voidaan luokitella korkean riskiprofiilin asiakkaaksi, MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA (EUR 1 000) BRUTTO 2017 LUOTTOTAPPIO- VARAUKSEKSI KIRJATTU 2017 BRUTTO 2016 LUOTTOTAPPIO- VARAUKSEKSI KIRJATTU 2016 Erääntymättömät myyntisaamiset päivää erääntyneet myyntisaamiset päivää erääntyneet myyntisaamiset päivää erääntyneet myyntisaamiset päivää erääntyneet myyntisaamiset yli 360 päivää erääntyneet myyntisaamiset Yhteensä LUOTTOTAPPIOVARAUKSEN MUUTOS TILIKAUDEN AIKANA jota koskevat tiukat ehdot mm. luottolimiitin määrässä. Luottoriskin pienentämiseksi voidaan riskiasiakkailta ottaa vastaan vakuuksia tai takauksia. Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on hajautunut, sillä konsernin myynti kertyy suurelta määrältä asiakkaita. Tilikauden 2017 päättyessä konsernilla ei ollut suuria asiakasluottoriskikeskittymiä. Saamisten laatua arvioidaan ikäanalyysin ja asiakaskohtaisen analyysin perusteella. Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo tilikauden lopussa vastaa konsernin luottoriskin enimmäismäärää. (EUR 1 000) Luottotappiovaraus Kurssierot Lisäys tilikauden aikana Tilikauden aikana toteutuneista luottotappioista johtuva vähennys Tilikauden aikana saaduista asiakassuorituksista johtuva vähennys Luottotappiovarauksen muutos tilikauden aikana Luottotappiovaraus VASTAPUOLIRISKI Rahoituksellinen vastapuoliriski on määritelty riskiksi, että pankki/rahoituslaitos ei kykene täyttämään sitoumuksiaan Ramirent-konsernia kohtaan. Rahoituksellista vastapuoliriskiä pienennetään valitsemalla erittäin likvidejä instrumentteja ja vastapuolia, joilla on korkea luottoluokitus. Ramirent tekee yhteistyötä vain sellaisten vastapuolien kanssa, jotka on arvioitu kykeneviksi täyttämään velvoitteensa Ramirentia kohtaan. Konsernin rahoitusyksikkö hallinnoi rahoitustoimiin ja niiden vastapuoliin liittyvän luottoriskin suurinta osaa käyttämällä 3 päärahalaitosta sekä tehokkaalla kassan ja rahoitusvarojen hallinnalla siten, että konsernilla ei ole merkittäviä riskikeskittymiä miltään rahoitusvastapuolelta. RAHAVIRRAN SUOJAUS Yhtiön vuosina 2017 ja 2016 käyttämät pääasialliset johdannaissopimukset koostuivat korko ja valuuttajohdannaisista. Kyseisiä sopimuksia on käytetty yhtiön rahoitusperiaatteiden mukaiseen suojaukseen. Ramirent-konserni käyttää korkojohdannaisia vähentääkseen tuloslaskelman korkokustannusten vaihtelua ja säätääkseen velkasalkun keskimääräistä koronkiinnitysaikaa. Koronvaihtosopimuksia käytetään tulevien liiketapahtumien eli rahavirtojen suojaamiseen. Kaikki korkojohdannaiset liittyvät suoraan olemassa oleviin lainoihin ja ne täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset, joten ne on määritelty rahavirran suojauksiksi. Rahavirransuojauksissa Ramirent on ennalta määritellyt korkokulujen rahavirrat vuosien aikana. Tehokas osuus käyvän arvon muutoksista niiden johdannaisten osalta, jotka on määritelty ja täyttävät rahavirran suojauksen edellytykset, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvät voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan tehokkuutta testataan jatkuvasti etukäteen ja jälkilaskennalla vuosineljänneksittäin. Rahavirran suojaukset olivat tehokkaita vuoden 2017 sekä 2016 aikana. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot palaute- RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

87 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 taan tuloslaskelman korkotuottoihin tai kuluihin tilikausilla, jolloin suojattava kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojausrahaston muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Tilikauden 2017 rahavirran suojausten vaikutus muihin laajan tuloksen eriin oli 0,2 (0,3) miljoonaa euroa (verojen jälkeen)..2. PÄÄOMAN HALLINTA Hallitus on hyväksynyt Ramirentin pääoman hallinnan tavoitteet konsernin rahoituspolitiikassa ja strategia suunnitelmassa. Ramirentin tavoitteena on vahva taserakenne, joka mahdollistaa taloudellisen vakauden taloudellisista suhdanteista ja ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista riippumatta. Tämä antaa Ramirentille mahdollisuuden tehdä pitkän aikavälin liiketoimintapäätöksiä ja hyödyntää avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia kaikissa suhdanteissa. Lisäksi yhtiön tavoitteena on vakaa, yhtiön pääomakustannukset ylittävä tuotto. Ramirent julkaisi uuden strategiansa ja taloudelliset tavoitteensa vuosille Uuden strategian tarkoituksena on keskittyä pääomatehokkaaseen kasvuun Ramirentin ydinliiketoiminnassa konevuokrauksessa ja siihen liittyvissä palveluissa. Konsernin strategian tavoitteena vuosina on kehittää kannattavuutta keskittymällä järjestelmällisesti yrityksen kannattaviin liiketoimintoihin, suorituskyvyn johtamiseen, toimiviin prosesseihin, pääomatehokkuuteen ja ihmisten johtamiseen. Ramirentin taloudelliset tavoitteet päivitettiin uuden strategian julkaisemiseen yhteydessä. UUDET TALOUDELLISET TAVOITTEET Mittari Tavoite Aiemmat mittarit ja tavoitteet Osakekohtaisen tuloksen kasvu (CAGR) Kaksinumeroinen kasvuluku Liikevaihdon kasvu > BKT + 2% per vuosi Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 16% vuoden 2020 loppuun mennessä Oman pääoman tuotto (ROE) 12% tilikaudelta Osingonjakosuhde > 0% tilikauden tuloksesta > 40% tilikauden tuloksesta Nettovelka/käyttökate < 2, -kertainen jokaisen tilikauden lopussa < 2, -kertainen jokaisen tilikauden lopussa Ramirentin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja investoinnit uuteen kalustoon sekä olemassa olevan kaluston tehokas käyttö heijastuvat kasvumahdollisuuksiin ja kannattavuuteen. Ramirentin tulevaisuuden käyttöomaisuushyödykeinvestointien määrä riippuu lukuisista tekijöistä, kuten yleisistä taloudellisista olosuhteista ja kasvunäkymistä. Liiketoiminta on luonteeltaan syklistä, mutta investointien keskeyttäminen vaikuttaisi melko nopeasti kassavirtaan. Investointien ajoitus ja määrä ovat keskeisiä tavoitellun pääomarakenteen saavuttamiseksi. Ramirentin tavoitteena on maksaa vuosittain osinkoja vähintään 0 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus on ehdottanut vuoden 2018 yhtiökokoukselle osinkojen määräksi 0,44 euroa osakkeelta, mikä vastaa 7 % tilikauden voitosta. Viimeisten viiden vuoden aikana varsinaiset osingot ovat olleet keskimäärin 103 % vuoden tuloksesta. Vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jakaa osinkoa 0,40 euroa osaketta kohti päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli ensimmäisen erän, 0,20 euroa osakkeelta, osalta ja ensimmäinen osinkoerä maksettiin niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet oli rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet oli rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli toisen osinkoerän, 0,20 euroa osakkeelta, osalta ja toinen osinkoerä maksettiin niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet oli rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet oli rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Hallitus tarkastelee säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Yhtiö tarkastelee säännöllisesti nettovelan suhdetta käyttökatteeseen ja muita taloudellisia tavoitelukuja RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

88 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT NETTOVELAN SUHDE KÄYTTÖKATTEESEEN JA OLI SEURAAVA: (EUR 1 000) Korolliset velat Käteis ja muut rahavarat Nettovelat Liiketulos ennen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja (EBITDA) Nettovelan suhde käyttökatteeseen 1,6x 2,0x NETTOVELAN TÄSMÄYTYSLASKELMA Nettovelka Rahavarojen lisäys /(vähennys) Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut Valuuttakurssierot 8-32 Ei rahavirtavaikutteiset muutokset lainojen nostokulujen jaksotukset Nettovelan lisäys /(vähennys) Nettovelka TULOVEROT L Tuloverot koostuvat verotettavan tuloksen perusteella kirjatuista veroista ja laskennallisista veroista. Verotettavan tuloksen perusteella kirjatut verot sisältävät päättyneen tilikauden tuloverot sekä aiemmilla tilikausilla kirjattuihin veroihin liittyvät verot tai veron hyvitykset, joita ei ole aiemmalla kaudella kirjattu tuloslaskelmaan. Tilikauden tuloslaskelmaan kirjattu tilikauden verotettavaan tuloon perustuva tulovero on kaikkien konserniyritysten tuloverojen summa, joka lasketaan yhtiökohtaisesta verotettavasta tulosta kunkin konserniyrityksen toimintamaan verokannan mukaisesti. Laskennallisissa veroissa huomioidaan kaikki varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliset väliaikaiset erot. Pääasialliset väliaikaiset erot johtuvat pitkäaikaisen omaisuuden poistoeroista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläke etuuksista, vähennyskelpoisista verotuksellisista tappioista sekä liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä käypään arvoon arvostetuista eristä. Laskennallisia verovelkoja ei kirjata tytäryhtiöiden voittovaroista, ellei ole todennäköistä, että väliaikaiset erot realisoituvat ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot määritetään maakohtaisilla paikallisten verolakien mukaisilla tilinpäätöspäivänä säädetyillä verokannoilla tai verokannoilla jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen kirjataan niin suurena kuin se todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Muuhun laajaan tulokseen kirjattuihin eriin liittyvät tuloverot kirjataan myös muuhun laajaan tulokseen RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

89 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 6.1. TULOSLASKELMAAN KIRJATUT VEROT (EUR 1 000) Tilikauden tuloverot Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta Laskennalliset verot Tuloverot yhteensä Tuloverojen täsmäytyslaskelma Suomen yhtiöverokantaan (EUR 1 000) Tulos ennen veroja (EBT) Suomen verokannan mukainen tulovero voitosta ennen veroja Suomen ja ulkomaisten verokantojen erojen vaikutus Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus Verovapaiden tulojen vaikutus Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tilikauden verotuksellisista tappioista Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen aikaisempien vuosien verotuksellisista tappioista 227 Yhteis ja osakkuusyhtiöiden tulos Aiemmin kirjaamattoman verosaamisen hyödyntäminen kuluvan vuoden verotuksessa 237 Muut erät Tuloverot yhteensä Efektiivinen tuloveroprosentti -17,6 % -22,3 % Verovapaisiin tuottoihin vuonna 2016 vaikuttaa aiemmin kirjattuihin ehdollisiin kauppahintavastikkeisiin tehdyt arvion muutokset sekä tapaus, jossa toteutunut ehdollinen kauppahintavastike oli alempi kuin siitä kirjatun velan kirjanpitoarvo. Laskennalliset verosaamiset ja velat on laskettu käyttäen vuoden 2018 tai sitä seuraavien vuosien verokantoja. Verokanta on muuttunut Norjassa ja Slovakiassa vuonna Vuonna 2018 verokanta tulee muuttumaan Norjassa ja Latviassa. MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT (EUR 1 000) ENNEN VEROJA VERO VEROJEN JÄLKEEN ENNEN VEROJA VERO VEROJEN JÄLKEEN Muuntoerot Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä Rahavirran suojaukset Osuus osakkuus ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä Yhteensä RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

90 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LASKENNALLISET VEROT LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET VUONNA 2017 (EUR 1 000) AVAAVA TASE 1.1. TULOSVAI- KUTTEISESTI KIRJATTU MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN KIRJATTU VALUUTTA- KURSSIEROT YRITYSHANKINNAT JA LUOVUTUKSET UUDELLEEN LUOKITTELU PÄÄTTÄVÄ TASE Vahvistetut tappiot Käyvän arvon oikaisut Eläkevelvoitteet Muut väliaikaiset erot Yhteensä Netotuksen vaikutus Tilinpäätöksessä raportoidut laskennalliset verosaamiset LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET VUONNA 2017 (EUR 1 000) AVAAVA TASE 1.1. TULOSVAI- KUTTEISESTI KIRJATTU Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut pitkäaikaisten varojen käyvän arvon oikaisut Kertyneet suunnitelman ylittävät poistot Muut veronalaiset väliaikaiset erot MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN KIRJATTU VALUUTTA- KURSSIEROT YRITYSHANKINNAT JA LUOVUTUKSET UUDELLEEN LUOKITTELU PÄÄTTÄVÄ TASE Yhteensä Netotuksen vaikutus Tilinpäätöksessä raportoidut laskennalliset verovelat LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN MUUTOKSET VUONNA 2016 (EUR 1 000) AVAAVA TASE 1.1. TULOSVAI- KUTTEISESTI KIRJATTU MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN KIRJATTU VALUUTTA- KURSSIEROT YRITYSHANKINNAT JA LUOVUTUKSET UUDELLEEN LUOKITTELU PÄÄTTÄVÄ TASE Vahvistetut tappiot Käyvän arvon oikaisut Eläkevelvoitteet Muut väliaikaiset erot Yhteensä Netotuksen vaikutus Tilinpäätöksessä raportoidut laskennalliset verosaamiset RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

91 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN MUUTOKSET VUONNA (EUR 1 000) AVAAVA TASE 1.1. TULOSVAI- KUTTEISESTI KIRJATTU MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN KIRJATTU VALUUTTA- KURSSIEROT YRITYSHANKINNAT JA LUOVUTUKSET UUDELLEEN LUOKITTELU PÄÄTTÄVÄ TASE Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut pitkäaikaisten varojen käyvän arvon oikaisut Kertyneet suunnitelman ylittävät poistot Muut veronalaiset väliaikaiset erot Yhteensä Netotuksen vaikutus Tilinpäätöksessä raportoidut laskennalliset verovelat A Konsernitilinpäätökseen sisältyy laskennallisia verosaamisia sellaisten tytäryritysten vahvistetuista tai vahvistettavista tappioista, jotka ovat olleet tappiollisia raportointikaudella tai tätä edeltävällä kaudella. Konsernin johto on arvioinut näiden tytäryritysten mahdollisuuden hyödyntää nämä tappiot niiden kausien aikana, jolloin tappiot voidaan vähentää verotettavasta tulosta kussakin tytäryrityksessä. Tämä arvio perustuu johdon parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon kyseisten yhtiöiden tulevaisuuden näkymistä ja tarvittaessa on osa laskennallisesta verosaamisesta jätetty kirjaamatta, jos niiden hyödyntämisestä ei ole riittävää varmuutta. Vähennyskelpoisten tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista on yhteensä 3,6 (7,1) miljoonaa euroa KONSERNIRAKENNE JA YHDISTELYPERIAATTEET 7.1. YHDISTELYPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyvät yleiset periaatteet esitetään tässä osiossa. L TYTÄRYHTIÖT Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Ramirent Oyj:n ja kaikki tytäryhtiöt, joissa Ramirent Oyj:llä on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan valtaa ohjata yhtiön toimintoja ja oikeutta saada tuottoja näistä toiminnoista. Konsernin yksiköt noudattavat yhtenäisiä laatimisperiaatteita. Tytäryritykset on lueteltu liitetiedossa 7.2. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenetelmän mukaisesti, jossa hankitun yhtiön varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankintahetkellä tarkoitetaan päivää, jolloin tytäryhtiö siirtyy emoyhtiön määräysvaltaan. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien siihen saakka, kun emoyhtiön määräysvalta tytäryhtiöön päättyy. Jos määräysvalta tytäryhtiössä menetetään, jäljellä oleva omistusosuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Lisäksi kyseiseen tytäryhtiöön liittyvät aikaisemmin muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjatut erät siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos emoyhtiöllä säilyy määräysvalta, omistusosuuden muutosten vaikutus kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan. Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Se edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttämiseksi suorittamaa maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata erillisiksi omaisuuseriksi. Lisäkauppahinnat arvostetaan käypään arvoon ja myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki hankintaan liittyvät kulut, kuten asiantuntijapalkkiot kirjataan kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus saadaan arvostaa transaktiokohtaisesti joko käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovaroista. Hankitut nettovarat käsitellään hankittujen tytäryhtiöiden toimintavaluutassa ja muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan tilikauden päättymispäivän valuuttakursseja käyttäen. Tästä johtuen muu kuin euromääräinen liikearvo on riippuvainen valuuttakursseista, mikä aiheuttaa vaihtelua liikearvon ja käypään arvoon pääsemiseksi tehtyjen oikaisujen määrässä, kun nämä muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

92 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot on eliminoitu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu samalla tavalla kuin realisoitumattomat voitot, mutta vain silloin, kun ei ole näyttöä arvonalentumisesta. ULKOMAAN VALUUTAN MÄÄRÄISET TAPAHTU- MAT JA ULKOMAISTEN YKSIKKÖJEN TILIN- PÄÄTÖSTEN VALUUTAN MUUNTAMINEN Kunkin yksittäisen konserniyhtiön tulosta ja taloudellista tilannetta 7.2. TYTÄRYHTIÖT mitataan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa yhteisö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön Ramirent Oyj:n toimintavaluutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi raportointipäivän valuuttakurssien mukaisesti. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Valuuttakurssivoitot ja tappiot ulkomaan rahan määräisistä lainoista sisältyvät rahoitustuottoihin ja kuluihin. Toimintavaluuttanaan muuta kuin euroa käyttävien konsernin tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssien mukaisesti. Näiden yhtiöiden taseet tilikauden tulosta lukuunottamatta muunnetaan euroiksi raportointipäivän valuuttakurssien mukaan. Yhdistelystä johtuva konsernituloslaskelmaan ja taseeseen kirjattujen tilikauden voittojen erotus, kuten myös hankittujen ulkomaisten tytäryhtiöiden hankittujen varojen eliminoinnista syntyvät kurssierot, sisältyvät kurssieroina konsernitilinpäätöksen omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö luovutetaan, kaikki luovutettuun tytäryhtiöön liittyvät aiemmin omassa pääomassa esitetyt kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä tai purkamisesta aiheutuvaa voittoa tai tappiota TYTÄRYHTIÖT MAA TOIMINNAN LUONNE OYJ:N SUORA OMISTUS KONSERNIN OMISTUS Ramirent Internal Services AB Ruotsi Toimiva 100 % 100 % Ramirent Shared Services AS Viro Toimiva 100 % 100 % Safety Solutions Jonsereds AB Ruotsi Toimiva 8,73 % 8,73 % Ramirent Finland Oy Suomi Toimiva 100 % 100 % Ramirent AB Ruotsi Toimiva 100 % 100 % Ramirent Safe Access AB Ruotsi Toimiva 0 % 100 % Ramirent AS Norja Toimiva 100 % 100 % Bautas AS Norja Lepäävä 0 % 100 % Ramirent A/S Tanska Toimiva 100 % 100 % Ramirent Baltic AS Viro Toimiva 100 % 100 % Ramirent AS Rigas filiale Latvia Toimiva 0 % 100 % Ramirent AS Vilniaus filialas Liettua Toimiva 0 % 100 % Ramirent S.A. Puola Toimiva 100 % 100 % Ramirent s.r.o. Tšekin tasavalta Toimiva 100 % 100 % Ramirent spol. s.r.o. Slovakia Toimiva 100 % 100 % Myyty tai fuusioitu vuonna 2017 C6 Invest AS Norja Kiinteistöyhtiö Ramirent Module Systems AS Norja Toimiva RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

93 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 7.3. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN L Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa Ramirentilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20 0 prosenttia äänivallasta. Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa Ramirent käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Ramirent soveltaa kaikkiin yhteisjärjestelyihin IFRS 11 -standardia. IFRS 11:n mukaan yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat sijoittajien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Ramirent on arvioinut yhteisjärjestelyjensä luonteen ja todennut niiden olevan yhteisyrityksiä. Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Saadut tai saatavat osingot osakkuusyrityksiltä ja yhteisyrityksiltä kirjataan sijoituksen kirjanpitoarvon vähennykseksi. Jos konsernin osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän yrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävästä yrityksestä (mukaan lukien mahdolliset pitkäaikaiset saamiset, jotka tosiasiallisesti muodostavat osan konsernin nettosijoituksesta pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävään yritykseen), konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän yrityksen puolesta. Hankintaan liittyvät kulut aktivoidaan pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän yrityksen hankintamenoon ennen vuotta 2016 toteutetuissa järjestelyissä. Vuodesta 2016 lähtien Ramirent soveltaa IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia yhteisten toimintojen hankintoihin, jotka muodostavat liiketoiminnan. Tällaisiin hankintoihin liittyvät kulut kirjataan kuluksi. Osakkuusyritysten ja yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään erikseen konsernin tuloslaskelmassa. Ramirentin sijoituksen osakkuusyrityksiin ja yhteisyrityksiin sisältävät hankinnan yhteydessä määritetyn liikearvon. YHTEISYRITYKSET Ramirentilla on kaksi yhteisyritystä: Fortrent Oy, jolla on Venäjällä ja Ukrainassa toimivat tytäryritykset sekä Fehmarnbelt Solution Services A/S Tanskassa. Fehmarnbelt Solutions Services A/S on perustettu Zeppelin Rental GmbH:n kanssa palvelemaan rajat ylittävää Fehmarnbelt tunnelin rakennusprojektia. Koska projekti on viivästynyt ei myöskään Fehmarnbelt Solution Services A/S:n toimintaa ole vielä aloitettu. (EUR 1 000) Osuudet yhteisyrityksissä Kirjanpitoarvo TIEDOT KONSERNIN OLENNAISISTA YHTEISYRITYKSISTÄ OMISTUSOSUUS NIMI TOIMIALA KOTIPAIKKA Fortrent Oy Konevuokraus Helsinki 0 % 0 % (EUR 1 000) Nettovarat kauden alussa Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Nettovarat kauden lopussa Omistusosuus yhteisyrityksestä (0%) Transaktiokustannukset Kirjanpitoarvo Fortrentille myönnetyt lainat Fortrent on johtava rakennuskoneiden ja laitteiden vuokrausyritys Venäjällä ja Ukrainassa. Fortrentin omistajuus ja hallinta on jaettu Ramirentin ja Cramon kesken tasan 0/0. Ramirent on luokitellut osuutensa Fortrentista yhteisyritykseksi. Omistus yhteisyrityksessä kirjataan Ramirent-konsernin tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä ja osuus yhteisyrityksen tuloksesta sisältyy tilinpäätöksessä liikevoittoon. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Fortrentin taloudellisesta informaatiosta. Fortrent laatii tilinpäätöksensä IFRS:n mukaisesti eikä sen laadintaperiaatteissa ole olennaisia eroja Ramirentin laadintaperiaatteisiin RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

94 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT YHTEENVETO FORTRENTIN TASE ERISTÄ (EUR 1 000) Pitkäaikaiset varat Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Rahat ja muut rahoitusvarat Muut lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset varat yhteensä VARAT YHTEENSÄ Pitkäaikaiset velat Korolliset pitkäaikaiset velat Muut pitkäaikaiset velat (laskennalliset verovelat) Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä VELAT YHTEENSÄ NETTOVARAT YHTEENVETO FORTRENTIN LAAJASTA TULOSLASKELMASTA (EUR 1 000) TUOTOT YHTEENSÄ Materiaalit ja palvelut Muut kulut Poistot käyttöomaisuushyödykkeistä Liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) Poistot aineettomista hyödykkeistä Liiketulos (EBIT) Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot ja -kulut (netto) Liiketulos ennen veroja (EBT) Tuloverot TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tuloksen erät LAAJA TULOS YHTEENSÄ RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

95 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Fortrent on luokitellut osan venäläiseltä ja ukrainalaiselta tytäryhtiöltään olevista lainoista nettosijoitukseksi ulkomaiseen yhteisöön. Näistä lainoista syntyneet kurssierot on kirjattu muuntoeroina muun laajan tuloksen eriin. Osa lainoista on takaisinmaksettavia ennalta sovitun maksusuunnitelman mukaisesti ja näihin lainoihin liittyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Vaikutus vuoden 2017 nettotulokseen oli -0,2 (1.0) miljoonaa euroa. Fortrentilla on vastuusitoumuksia 269 (177) tuhatta euroa. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 324 (331) henkilötyövuotta YRITYSHANKINNAT JA MYYNNIT TYTÄRYHTIÖ JA LIIKETOIMINTAHANKINNAT VUONNA 2017 JA 2016 Vuosina 2017 ja 2016 ei toteutettu hankintoja. TYTÄRYHTIÖIDEN JA LIIKETOIMINTOJEN MYYNNIT VUOSINA 2017 JA 2016 Ramirent sai päätökseen Norjassa sijaitsevan kiinteistöyhtiö C6 Invest AS:n myynnin ja takaisinvuokrauksen. Yhtiö omistaa Ramirentin Norjan Enebakkissa sijaitsevan kalustokeskuksen. Kaupan myötä Ramirent kirjasi noin 1,3 miljoonan euron myyntivoiton vuodelle Vuokrasopimus on luokiteltu tavalliseksi vuokrasopimukseksi. Vuonna 2016 ei toteutettu tytäryhtiöiden tai liiketoimintojen myyntejä. 7.. KONSERNIN TULOSLASKELMAN ESITTÄMINEN IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardi ei määrittele liiketulosta, Ramirent esittää konsernin tuloslaskelmassa liiketuloksen (EBIT) ja on määritellyt sen nettosummana joka muodostuu kokonaismyynnistä ja liiketoiminnan muista tuotoista, joista vähennetään materiaali- ja palvelukulut, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja muut liiketoiminnan kulut sekä poistot ja pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistappiot. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta ja käyttöpääomaeristä aiheutuvat valuuttakurssierot sisältyvät liiketulokseen UUDET IFRS-STANDARDIT IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Ramirent ei ole vielä soveltanut. Ramirent ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. IFRS 1 MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA Ramirent ottaa IFRS 1 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin käyttöön lähtien. Ramirent esitti alustavia arvioita standardin käyttöönoton vaikutuksista vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Vuoden 2017 aikana Ramirent jatkoi uuden standardin vaikutusten arvioimista ja valmisteluja sen ottamiseksi käyttöön takautuvasti IAS 8:n mukaisesti. Ramirent on käyttöönoton valmisteluun liittyen mm. analysoinut sopimuksia, selkeyttänyt tuloutussääntöjä ja kouluttanut vastuuhenkilöitä ymmärtämään uuden standardin vaatimuksia. IFRS 1 -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Standardin mukaan määräysvallan siirtyminen on myynnin kirjaamisen keskeinen kriteeri. Standardin soveltamisella voi olla vaikutusta myynnin kirjausajankohtaan ja kirjattaviin määriin verrattuna nykyisiin IAS 18 standardiin perustuviin sääntöihin. Ramirent on tunnistanut toiminnoissaan seuraavat tulovirrat: 1. Tuotot vuokrauksesta (63 % liikevaihdosta vuonna 2017) 2. Tuotot palveluista (28 % liikevaihdosta vuonna 2017) 3. Kaluston myyntituotot (4 % liikevaihdosta vuonna 2017) 4. Vaihto-omaisuuden myynti ( % liikevaihdosta vuonna 2017). Kaikki Ramirentin toimintasegmentit tarjoavat asiakkailleen kaluston vuokrausta ja palveluja, sekä myyvät kalustoa ja vaihto-omaisuutta, mutta myynnin jakauma voi olla erilainen eri toimintasegmenteillä ja vaihdella vuodesta toiseen. Ramirent-konsernin pääasiallista toimintaa on kaluston vuokraus, josta kertyvien tuottojen kirjanpitokäsittely perustuu IAS 17 Vuokrasopimukset -standardiin ja myöhemmin IFRS 16 standardin voimaantulon jälkeen kyseiseen standardiin. IFRS 1 standardin käyttöönotolla ei ole vaikusta Vuokrasopimukset-standardin puitteissa tapahtuvaan liikevaihtoon. IFRS 1 standardia tullaan soveltamaan palveluottoihin sekä kaluston ja vaihto-omaisuuden myyntituottoihin. Sitä kautta IFRS 1 standardi vaikuttaa noin 40 %:iin Ramirentin liikevaihdosta. Palveluita tarjotaan asiakkaille sekä koneiden ja laitteiden vuokraukseen liitännäisenä että erillisenä. Palveluiden laajaan valikoimaan kuuluu mm. työmaan suunnittelu-, tuki- ja logistiikkapalveluita, koulutusta, sekä kaluston asennus- ja purkupalveluita. Analysoinnissa todettiin että IFRS 1 ei muuta tämänhetkistä palvelutuottojen tuloutuskäytäntöä. Kaluston myyntituotot muodostuvat vuokrauskäytössä olleiden koneiden ja laitteiden myyntituotoista. Kalustoa myydään osana normaalia liiketoimintaa. Vaihto-omaisuuden myynti koostuu polttoaineen, tavaroiden ja kulutustarvikkeiden myynnistä. Analysoinnissa todettiin, että IFRS 1 ei muuta tämänhetkistä koneiden ja laitteiden sekä vaihto-omaisuuden myyntituottojen tuloutuskäytäntöä. IFRS 1 standardin mukaan transaktiohinnat tulee kohdistaa suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. IAS 18 mukaisessa käytännössä Ramirent on määritellyt sopimuksiin sisältyvän kaluston vuokrauksen ja palvelut erillisiksi komponenteiksi ja kohdistanut tuotot niille erikseen. Tuottojen kohdistamisessa IFRS 1:n mukaisesti RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

96 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ei ole merkittävää muutosta aikaisempaan käytäntöön. Ramirent-konsernin osalta IFRS 1 standardin soveltamisalaan kuuluvien asiakassopimusten osalta transaktiohintaan ei sisälly muuttuvia vastikkeita eikä sopimuksiin sisälly merkittäviä rahoituskomponentteja. Ramirent-konsernissa ei ole identifioitu asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja tai asiakassopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja. Ramirentin arvion mukaan IFRS 1:n soveltaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia myynnin kirjausajankohtaan tai kirjattaviin määriin verrattuna tämänhetkiseen käytäntöön. IFRS 1:n käyttöönoton myötä sekä sanallisten että numeeristen liitetietojen määrä tilinpäätöksessä tulee kasvamaan ja ne tulevat olemaan aiempaa yksityiskohtaisempia. IFRS 9 RAHOITUSINSTRUMENTIT Ramirent ottaa IFRS 9 Rahoitusinstrumentit standardin käyttöön lähtien. Standardi sisältää uusia säännöksiä rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta, rahoitusinstrumenttien arvonalentumisesta ja suojauslaskennasta. Standardi tuo uuden, odotettavissa olevien tappioiden arvonalentumismallin, joka vaatii odotettavissa olevien luottotappioiden oikea-aikaisempaa tunnistamista. Standardilla ei ole olennaista vaikutusta rahoitusvelkojen luokitteluun. Konserni on kehittänyt mallin odotettavissa olevien luottotappioiden laskemiseksi IFRS 9:n mukaisesti. Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin rahoitusinstrumentteihin mutta se vaikuttaa rahoitusinstrumenttien esittämiseen ja niistä annettaviin liitetietoihin. Ramirent on päättänyt luokitella myytävissä olevat rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Ramirent on päättänyt noudattaa IFRS 9:n käyttöönotossa mukautettua takautuvaa soveltamista, jossa vertailukausien tietoja ei oikaista, vaan käyttöönoton vaikutus kirjataan oman pääoman avaavaan saldoon IFRS 16 VUOKRASOPIMUKSET Ramirent ottaa IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöön lähtien. IFRS 16 -standardi tulee kasvattamaan merkittävästi varoiksi ja veloiksi luokiteltavien vuokrasopimusten määrää vuokralleottajan taseella. Ramirent on parhaillaan analysoimassa uuden standardin käyttöönoton vaikutuksia. IFRS 16:n vaatimusten mukaan vuokralleottajien on merkittävä lähes kaikista vuokrasopimuksista taseelleen käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä ja tulevia vuokramaksuja vastaava velka. Standardi myös edellyttää kirjaamaan operatiivisen vuokrakulun sijaan poiston käyttöoikeutta koskevasta omaisuuserästä ja korkokulun vuokrasopimusvelasta. Standardi sisältää lyhytaikaisten ja vähäarvoisia omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten kirjaamiseen liittyviä helpotuksia. Ramirentin alustavan suunnitelman mukaan taseelle ei tulla kirjaamaan omaisuuseriä lyhytaikaisia ja vähäarvoisia omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten perusteella. Ramirentin vuokrasopimuksista pääosa liittyy kiinteistöihin. Muut vuokrasopimukset liittyvät pääosin vuokrakaluston jaettuihin vuokrasopimuksiin ja jälleenvuokraussopimuksiin sekä omassa käytössä oleviin kulkuneuvoihin. Kiinteistöjen vuokrasopimukset vaihtelevat lyhytaikaisista yli kymmenen vuoden pituisiin sopimuksiin. Ramirentin alustava suunnitelma on, että kiinteistöjen osalta taseelle ei tulla kirjaamaan omaisuuseriä lyhytaikaisista sopimuksista eikä toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista, joilla on lyhyt irtisanomisaika. Vuokrakaluston jaetut vuokrasopimukset ja jälleenvuokraussopimukset ovat tyypillisesti lyhytaikaisia tai niihin sisältyy muuttuvia vuokramaksuja eikä niistä siten tulla kirjaamaan omaisuuseriä taseelle. Vuokralleantajan kannalta ohjeistus vuokrien luokitteluun rahoitusleasingsopimuksiin ja tavallisiin vuokrasopimuksiin tällä hetkellä voimassa olevassa IAS 17 -standardissa on pääsääntöisesti vastaava kuin uudessa IFRS 16:ssa. Standardi tulee vaikuttamaan ensisijaisesti konsernin tavallisetn vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn. Tilinpäätöshetkellä konsernin ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten vastaiset vähimmäisvuokrat ovat 82,0 miljoonaa euroa (liitetieto 8.2). Ramirentin arvion mukaan niistä -10% liittyy lyhytaikaiisiin ja vähäarvoisiin omaisuuseriin liittyviin vuokrasopimuksiin, joihin liittyvät kulut tullaan kirjaamaan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan. Ramirent jatkaa vaikutusten analysointia vuoden 2018 aikana. MUUT UUDET JA MUUTTUNEET IFRS STANDARDIT Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma (sovellettava IFRS 12:n osalta tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla; IFRS 1:n ja IAS 28:n osalta tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Parannus IFRS 12:een selventää että esittämisvaatimukset, pois lukien yhteenveto tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiä koskevasta taloudellisesta informaatiosta, koskevat yhteisön sellaisia osuuksia muissa yhteisöissä, jotka on IFRS mukaisesti luokiteltu myytävänä oleviksi tai lopetetuiksi toiminnoiksi. Tällä voi olla vaikutusta tuleveisuudessa mikäli osuuksia muissa yhteisöissä luokitellaan myytävänä oleviksi IFRS:n mukaisesti. Muilla vuosittaisilla parannuksilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin. Muilla julkistetuilla muutoksilla tai uudistuksilla IFRS standardeihin ja IFRIC tulkintoihin ei ole merkittävää vaikutusta Ramirentin taloudelliseen raportointiin KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT TULOSKURSSI 2017 TULOSKURSSI 2016 TASEKURSSI 2017 TASEKURSSI 2016 Valuutta CZK 26, ,0343 2,30 27,0210 DKK 7,4387 7,444 7,4449 7,4344 NOK 9,3286 9,2927 9,8403 9,0863 PLN 4,263 4,3636 4,1770 4,4103 SEK 9,6369 9,4673 9,8438 9,2 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

97 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 8. MUUT LIITETIEDOT 8.1. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Ramirentin lähipiiriin kuuluvat johdon avainhenkilöt, yhteisyritykset Fortrent Oy ja Fehmarnbelt Solution Services A/S, sekä yksi suurimmista osakkeenomistajista, Nordstjernan Group. Johdon avainhenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet (Group Excecutive Management Team). Elokuuhun 2016 asti johto koostui johtoryhmän jäsenistä ylimmässä johtoryhmässä (Excecutive Management Team) ja laajennetussa johtoryhmässä (Group Management Team). Luettelo tytäryrityksistä esitetään liitetiedossa 7.2. Osakkuusyhtiö Rogaland Montasje Bygg AS myytiin vuonna JOHDON TYÖSUHDE ETUUDET (SUORITEPERUSTE) (EUR 1 000) Lyhytaikaiset työsuhde etuudet Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Osakeperusteiset maksut Yhteensä HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE MAKSETUT ETUUDET (EUR 1 000) Appleton, Kevin Bengtsson, Erik 32 Bergh, Kaj Gustaf Carlsson, Ann 34 Frumerie, Anette 8 36 Lundahl, Ulf Lönnevall, Tobias Paulsson, Mats O 8 36 Renlund, Susanna 0 48 Rosén, Magnus 610 Kolunsarka, Tapio Yhteensä Toimitusjohtajille maksetut etuudet, yhteensä 63 (1 007) tuhatta euroa, koostuvat vuosittaisesta peruspalkasta luontoisetuineen, 484 (78) tuhatta euroa, vuodelta 2016 maksetusta bonuksesta 4 (0), erillisestä eläkevakuutuksesta, 11 (77) tuhatta euroa ja pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään perustuvista maksuista 0 (63) tuhatta euroa. Vuonna 2016 maksettuun summaan sisältyy myös edelliselle toimitusjohtajalle maksettuja etuuksia. Maksut vuonna 2016 sisältävät myös irtisanomiskorvauksia yhteensä 290 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan työsuhde-etuuksiin sisältyy vapaaehtoinen maksupohjainen eläkejärjestely. Yhtiö maksaa järjestelyyn vuosittain sovitun määrän, joka sijoitetaan kapitalisaatiosopimukseen. Kapitalisaatiosopimukseen sijoitetut varat ja niille kertynyt tuotto esitetään yhtiön taseessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavina rahoitusvaroina. Varojen käyvän arvon muutos esitetään rahoituserissä. Nämä varat on pantattu toimitusjohtajalle annetun eläkelupauksen vakuudeksi. Erillistä sopimusta varhaisesta eläkeiästä ei ole tehty. Eläkelupauksen osalta yhtiö kirjaa vuosittain eläkekulua järjestelyyn suorittamistaan maksuista ja esittää velvoitteen muissa pitkäaikaisissa veloissa. Velvoitteen määrään vaikuttaa eläkekulun oikaisuna myös tulosvaikutteisesti kirjattu varojen käyvän arvon muutos, koska kyseessä maksupohjainen järjestely. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET TOIMITUSJOHTAJALLE (SUORITEPERUSTE) Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat sisällytetty alla esitettyissä maksetuissa luvuissa. (EUR 1 000) Vapaaehtoinen eläkevakuutus Suomessa Yhteensä Ramirentilla ei ollut mitään muita transaktioita johdon avainhenkilöiden kanssa kuin yllä mainitut työsuhde etuudet vuosina 2017 ja Yhtiöllä ei ollut avoimia lainasaamisia johdon avainhenkilöiltä eikä MUUN LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTUNEET LIIKETOIMET SEKÄ LÄHIPIIRISAAMISET (EUR 1 000) Nordstjernan omistamat yhtiöt Kaluston vuokrauspalvelut Lyhytaikaiset saamiset Fortrent Oy Korkotuotot Pitkäaikaiset lainasaamiset VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT L Konsernin sitoviin vastaisiin vähimmäisvuokriin liittyvät velvoitteet esitetään taseen ulkopuolisina liitetietoina. Annettavat tiedot sisältävät ei-purettavissa-olevien vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat. Jaettuja vuokrasopimuksia ja jälleenvuokraussopimuksia käytetään vuokrakoneiden ja laitteiden lyhytaikaiseen vuokraukseen. Niiden kulut sisältyvät tuloslaskelman materiaali ja palvelukuluihin RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

98 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUSITOUMUKSET (EUR 1 000) OMIEN LAINOJEN VAKUUDEKSI MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI ULKOPUOLISTEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI YHTEENSÄ Takaukset TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUSITOUMUKSET (EUR 1 000) OMIEN LAINOJEN VAKUUDEKSI MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI ULKOPUOLISTEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI YHTEENSÄ Takaukset EI PURETTAVISSA OLEVIEN VUOKRASOPIMUSTEN VASTAISET VÄHIMMÄISVUOKRAT (EUR 1 000) Yhden vuoden kuluessa raportointipäivästä maksettavat vuoden kuluessa raportointipäivästä maksettavat Yli vuoden kuluttua raportointipäivästä maksettavat Vastaiset vuokramaksut yhteensä MUIDEN VUOKRASOPIMUSTEN TULOSVAIKUTTEISET VUOKRAKULUT (EUR 1 000) Tuloslaskelmassa kuluksi kirjatut vuokrat Nettovuokrakulut tuloslaskelmassa Konsernin osuus yhteisyritysten vastuusitoumuksista Investointisitoumukset vuokrakalustoon olivat tilinpäätöshetkellä ,7 miljoonaa euroa ( , miljoonaa euroa) RIITA ASIAT JA OIKEUSPROSESSIT Ramirentin johto ei ole tietoinen riidoista ja/tai oikeusprosesseista, jotka haittaisivat merkittävästi yhtiön liiketoimintaa ja/tai taloudellista asemaa mikäli niiden lopputulokset olisivat yhtiön näkökulmasta kielteisiä RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

99 TULOSKEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN TULOSKEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN (TÄSSÄ TAULUKOSSA ESITETTÄVÄT VUOSINELJÄNNEKSIÄ KOSKEVAT TIEDOT OVAT TILINTARKASTAMATTOMIA.) Liikevaihto milj. EUR KOKO VUOSI / / / / 2017 KOKO VUOSI / ,7 200,3 184,7 174,1 164,6 66,2 180, 169,2 169,4 146,0 7 9/ / / 2016 Liiketulos ennen poistoja ja arvon-alentumisia (EBITDA) EBITA -liiketulos Liiketulos (EBIT) Tulos ennen veroja (EBT) milj. EUR 20, 3,1 61,6 48,2 42,6 169,0 47,9 47,1 42,2 31,9 % liikevaihdosta 28,4 % 26, % 33,3 % 27,7 % 2,9 % 2,4 % 26, % 27,8 % 24,9 % 21,8 % milj. EUR 97,7 2,1 34,1 22,0 16,6 9,2 21,2 14,2 16,6 7,2 % liikevaihdosta 13, % 12, % 18,4 % 12,6 % 10,1 % 8,9 % 11,7 % 8,4 % 9,8 %,0 % milj. EUR 89,3 23,0 32,0 19,8 14,6 38,4 19,2 0,2 14,1 4,8 % liikevaihdosta 12,3 % 11, % 17,3 % 11,4 % 8,8 %,8 % 10,6 % 0,1 % 8,3 % 3,3 % milj. EUR 77,0 19, 30,4 16,2 10,9 28,1 16,2 2,3 11,1 3,2 % liikevaihdosta 10,6 % 9,7 % 16,4 % 9,3 % 6,6 % 4,2 % 9,0 % 1,4 % 6, % 2,2 % TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT SEGMENTEITTÄIN (TÄSSÄ TAULUKOSSA ESITETTÄVÄT VUOSINELJÄNNEKSIÄ KOSKEVAT TIEDOT OVAT TILINTARKASTAMATTOMIA.) LIIKEVAIHTO, MILJ. EUR KOKO KOKO VUOSI 10 12/ 7 9/ 4 6/ 1 3/ VUOSI 10 12/ 7 9/ 4 6/ 1 3/ Suomi 191, 2, 49,8 46,4 42,8 180,4 49,4 47,6 4,3 38,1 Ruotsi 260,3 72,3 64, 63,2 60,4 237,0 64,6 6,6 62,1 3,7 Norja 121,2 3,2 29,1 27,9 29,0 120,2 31, 30,9 29,9 27,8 Tanska 41,0 11,2 10,0 9,8 10,0 41,7 10,3 10,3 10,8 10,4 Baltia 40,8 11,2 12, 9, 7,6 34,4 9,3 10,1 8,4 6,7 Europe Central 70,2 18,4 19,0 17, 1,2,8 1,7 1,4 13,4 11,3 Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi 1,4 0, 0,2 0,3 0,4 4,4 0,3 1,7 0,4 2,0 Yhteensä 723,7 200,3 184,7 174,1 164,6 66,2 180, 169,2 169,4 146,0 EBITA-LIIKETULOS (milj. EUR ja osuus liikevaihdosta) KOKO KOKO VUOSI 10 12/ 7 9/ 4 6/ 1 3/ VUOSI 10 12/ 7 9/ 4 6/ 1 3/ Suomi 26, 6,9 9,2 6,6 3,8 24,0,8 8,9 6,4 2,9 13,9 % 13,1 % 18, % 14,2 % 9,0 % 13,3 % 11,8 % 18,6 % 14,0 % 7,7 % Ruotsi 39, 10,9 11,2 8,8 8,6 26,4 9,7 3, 8,8 4,4 1,2 % 1,1 % 17,3 % 13,9 % 14,3 % 11,1 % 1,1 % 6,2 % 14,1 % 8,2 % Norja 12,,2 3,6 2,2 1, 1,7 2,1 3,7 1,9 1,3 10,3 % 14,7 % 12,4 % 7,9 %,3 % 1,4 % 6,8 % 11,9 % 6,3 % 4,8 % Tanska 0,4 1,2 0,7 0,3 0,6 2,3 0,6 0,8 0, 0,4 0,9 % 10, % 6,6 % 3,3 %,8 %, % 6,3 % 7,4 % 4,3 % 4,0 % Baltia 8,6 2,3 4,0 1,9 0,4,8 1,8 2,8 1,3 0,1 21,0 % 20,6 % 31,6 % 20,0 %, % 16,8 % 18,9 % 27,9 % 1, % 1,1 % Europe Central 1,2 3,,2 4,0 2,4 3,9 1,8 2,2 0,7 0,8 21,6 % 19,1 % 27,3 % 23,0 % 16,0 % 7,0 % 11,7 % 14,0 %,0 % 6,7 % Segmenteille kohdistamattomat erät,0 2, 0,2 1,9 0,9 4,9 0,8 0,2 2,9 1,0 Konsernin EBITA-liiketulos 97,7 2,1 34,1 22,0 16,6 9,2 21,2 14,2 16,6 7,2 13, % 12, % 18,4 % 12,6 % 10,1 % 8,9 % 11,7 % 8,4 % 9,8 %,0 % 99 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

100 TULOSKEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN LIIKETULOS (EBIT) (milj. EUR ja osuus liikevaihdosta) KOKO KOKO VUOSI 10 12/ 7 9/ 4 6/ 1 3/ VUOSI 10 12/ 7 9/ 4 6/ 1 3/ Suomi 2,3 6,6 8,9 6,3 3, 22,6,6 8, 6,0 2, 13,2 % 12, % 17,9 % 13, % 8,3 % 12,6 % 11,3 % 17,9 % 13,3 % 6,7 % Ruotsi 36,4 10,1 10,4 8,1 7,8 22,1 8,9 2, 7, 3,2 14,0 % 13,9 % 16,2 % 12,8 % 12,9 % 9,3 % 13,7 % 4,4 % 12,1 % 6,0 % Norja 10,0 4, 3,0 1,6 0,8 1,4 1,7,1 1,3 0,7 8,2 % 12,8 % 10,3 %,8 % 2,9 % 1,2 %, % 16, % 4,2 % 2,4 % Tanska 0,1 1,3 0, 0,2 0, 1,8 0, 0,6 0,3 0,3 0,2 % 11,7 %,4 % 2,1 % 4,6 % 4,4 %,3 % 6,1 % 3,1 % 2,9 % Baltia 8, 2,2 3,9 1,9 0,4,7 1,7 2,8 1,3 0,1 20,7 % 20,2 % 31,4 % 19,6 %,4 % 16,6 % 18,7 % 27,7 % 1,3 % 1,4 % Europe Central 1,0 3,,2 4,0 2,4 3,8 1,8 2,1 0,6 0,8 21,4 % 18,9 % 27,1 % 22,8 % 1,9 % 6,8 % 11,6 % 13,8 % 4,7 % 7,0 % Segmenteille kohdistamattomat erät,7 2,6 0,0 2,2 0,9 16,3 1,1 11,2 3,0 1,0 Konsernin liiketulos (EBIT) 89,3 23,0 32,0 19,8 14,6 38,4 19,2 0,2 14,1 4,8 12,3 % 11, % 17,3 % 11,4 % 8,8 %,8 % 10,6 % 0,1 % 8,3 % 3,3 % RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

101 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (SUOMALAINEN TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ) EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (EUR) LIITETIETO TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 LIIKEVAIHTO , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , ,38 Henkilöstökulut , ,4 Poistot ja arvonalentumiset , ,63 Liiketoiminnan muut kulut , ,19 LIIKETULOS 471 2, ,89 Rahoitustuotot , ,68 Rahoituskulut , ,4 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä , ,77 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,66 Tilinpäätössiirrot , ,00 Tuloverot ,38 1 0,0 TILIKAUDEN TULOS , , RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

102 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TASE (EUR) LIITETIETO VARAT Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet , ,27 Aineelliset hyödykkeet , , Sijoitukset Osuuden saman konsernin yrityksissä , ,66 Osuudet yhteisyrityksissä , ,12 Muut saamiset , ,66 Pitkäaikaiset saamiset , ,02 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,28 Vaihtuvat vastaavat Myyntisaamiset ja muut saamiset , ,99 Rahavarat ja muut rahoitusvarat , ,97 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,96 VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,24 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,33 Edellisten tilikausien kertyneet voittovarat , ,9 Tilikauden tulos , ,16 Oma pääoma yhteensä , ,76 Vieras pääoma Pitkäaikaiset velat Korolliset velat , ,09 Muut pitkäaikaiset velat , ,66 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,7 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat , ,89 Korolliset velat , ,84 Lyhytaikaiset velat yhteensä , ,73 Vieras pääoma , ,48 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,24 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

103 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (EUR) TAMMI JOULUKUU 2017 TAMMI JOULUKUU 2016 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tulos ennen veroja (EBT) , ,66 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset , ,63 Konserniavustus , ,00 Rahoitustuotot ja kulut , ,77 Muut oikaisut 1 0,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,26 Käyttöpääoman muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos , ,84 Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys , ,27 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,83 Maksetut korot , ,42 Saadut korot , ,4 Maksetut välittömät verot , ,0 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA , ,21 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit tytäryhtiöihin , ,74 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,48 Lainasaamisten nettomuutokset , ,88 Saadut osingot investoinneista , ,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,10 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut (netto) , ,30 Pitkäaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut (netto) , ,71 Maksetut osingot , ,60 Saadut ja annetut konserniavustukset (netto) , ,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,41 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,10 Rahavarat tilikauden alussa ,97 234,87 Rahavarojen nettomuutos , ,10 Rahavarat tilikauden lopussa , , RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

104 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Emoyhtiön liiketoiminta ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Liikevaihdon maantieteellinen jakauma Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja kulut Tilinpäätössiirrot Tuloverot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahavarat ja muut rahoitusvarat Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

105 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT EMOYHTIÖN LIIKETOIMINTA JA TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET YLEISTÄ Ramirent Oyj on suomalainen julkinen yhtiö. Sen toimintaa säätelee suomalainen lainsäädäntö ja sen kotipaikka on Helsinki. Ramirentin osoite on Tapulikaupungintie 37, 0070 Helsinki. Yhtiö on Ramirent konsernin emoyhtiö ja sen osakkeet on noteerattu NASDAQ Helsingissä (RMR1V). Ramirent Oyj toimii holding yhtiönä ja Ramirent-konsernin emoyhtiönä. Yhtiö tarjoaa myös konsernin sisäisiä hallinnollisia palveluita tytäryhtiöilleen. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpäätössäännösten mukaisesti (FAS). Tilinpäätös on esitetty euroissa. TULOUTUSPERIAATTEET Hallintopalvelut kirjataan myyntituotoiksi. Liikevaihtona esitetään saadun tai saatavan vastikkeen todellinen/käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset, välilliset verot ja muut myynnin perusteella suoranaisesti määräytyvät verot. Hallintopalveluihin liittyvät tuotot tuloutetaan sillä kaudella, jolloin palvelu tuotetaan. ELÄKEKULUT Eläkkeet hoidetaan ulkopuolisen eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkekulut kirjataan suoriteperiaatteella henkilöstökuluihin tuloslaskelmaan. Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä on maksupohjainen eläkejärjestely. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteella. Korot ja muut korollisiin velkoihin liittyvät menot kirjataan suoriteperiaatteella kuluksi tuloslaskelman rahoituskuluihin. Tytäryhtiöiden purkamisiin liittyvät purkutappiot ja voitot on kirjattu rahoituseriin. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Tilinpäätössiirrot koostuvat suomalaisille tytäryhtiöille annetuista ja saaduista konserniavustuksista. Konserniavustukset käsitellään Suomen verolainsäädännön mukaisesti. TULOVEROT Tuloverot koostuvat tilikauden verotettavan tuloksen perusteella jaksotetuista veroista. Ne sisältävät myös aikaisempien vuosien tuloverojen oikaisuja (lisäverot ja veronpalautukset). Laskennallisia verosaamisia ja velkoja ei kirjata taseeseen eikä niiden muutoksia tuloslaskelmaan. Ne esitetään sen sijaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut aineettomat hyödykkeet (muut aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot), joilla on rajallinen taloudellinen käyttöaika, poistetaan niiden arvioidun taloudellisen käyttöajan puitteissa tasapoistoin. Omaisuusryhmien arvioidut taloudelliset käyttöajat ovat seuraavat: Ohjelmistolisenssit ja IT järjestelmät 3 vuotta AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineelliset hyödykkeet (rakennukset ja rakennelmat, koneet ja laitteet, maa alueet ja muu aineellinen omaisuus) kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Leasingsopimuksin (rahoitusleasing ja operatiivinen leasing) hankittuja aineellisia hyödykkeitä ei aktivoida taseeseen. Aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoina kunkin omaisuuserän arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa tasapoistoin. Maa alueita ei poisteta. Käytetyt poistomenetelmät, ryhmäkohtaiset arvioidut taloudelliset käyttöajat ja vuotuiset poistoprosentit ovat seuraavat: Koneet ja laitteet omassa käytössä 3 10 vuotta TYTÄRYHTIÖOSAKKEET Tytäryhtiöosakkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Tämä hankintameno sisältää mahdolliset hankinnasta aiheutuneet kustannukset kuten asiantuntijapalkkiot ja varainsiirtoveron. Tytäryhtiöosakkeista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli tytäryhtiöosakkeiden arvo on alentunut olennaisesti ja pysyvästi. MYYNTISAAMISET Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisin arvoin vähennettynä arvioiduilla luottotappioilla. RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta ja pankkisaamisista, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä alle kolmen kuukauden finanssisijoituksista. Luottosaldolliset tilit esitetään lyhytaikaisina korollisina velkoina RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

106 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 2 ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi tapahtuma ajankohdan valuuttakurssin mukaisesti. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi raportointipäivän valuuttakurssin mukaisesti. Kyseisistä liiketapahtumista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuntamisesta johtuvat kurssivoitot ja tappiot esitetään liiketoimintaan liittyvien erien osalta tuloslaskelman liiketulokseen vaikuttavina erinä ja rahoituserien osalta tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja kuluissa. Tilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit on esitetty alla olevassa taulukossa: JOHDANNAISINSTRUMENTIT Yhtiön vuosina 2017 ja 2016 käyttämät pääasialliset johdannaissopimukset koostuivat koronvaihtosopimuksista. Johdannaisinstrumentteja on käytetty yhtiön rahoitusperiaatteiden mukaiseen suojaukseen. Suojauslaskentaa sovelletaan koronvaihtosopimuksiin konsernitilinpäätöksessä. Suojauskohteena on korollisten velkojen koronmaksuun liittyvä tulevaisuuden rahavirta. Koronvaihtosopimusten lisäksi on myös käytetty vähäisessä määrin lyhytaikaisia valuuttatermiinejä VALUUTTA TULOSKURSSI 2017 TULOSKURSSI 2016 TASEKURSSI 2017 TASEKURSSI 2016 CZK 26, ,0343 2,30 27,0210 DKK 7,4387 7,444 7,4449 7,4344 NOK 9,3286 9,2927 9,8403 9,0863 PLN 4,263 4,3636 4,1770 4,4103 SEK 9,6369 9,4673 9,8438 9, LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN JAKAUMA (EUR) Suomi , ,00 Ruotsi , ,00 Norja , ,00 Tanska , ,00 Baltia , ,00 Europe Central , ,00 Yhteensä , ,00 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT (EUR) Arvonlisäveron palautukset ulkomailta , ,38 Muut liiketoiminnan tuotot 14 62,62 Yhteensä , ,38 4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ (EUR) Palkat ja palkkiot , ,44 Irtisanomiskulut , ,00 Eläkekulut , ,74 Muut henkilöstökulut , ,27 Yhteensä , ,4 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

107 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 JOHDON PALKAT JA PALKKIOT (EUR) Toimitusjohtajat , ,00 Hallituksen jäsenet , ,00 Yhteensä , ,00 Toimitusjohtajalle maksetut etuudet koostuvat vuotuisesta peruspalkasta luontaisetuineen. Vuoden 2016 osalta summaan sisältyvät sekä entiselle että nykyiselle toimitusjohtajalle maksetut etuudet. Vuonna 2016 etuudet sisältävät myös irtisanomiskorvauksia yhteensä 87 tuhatta euroa. TyEL:n lisäksi toimitusjohtajan etuuksiin sisältyy vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn liittyviä kuluja yhteensä 11 (77) tuhatta euroa.. POISTOT JA ARVONALENTUMISET HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön määrä keskimäärin tilikauden aikana (EUR) Aineettomista hyödykkeistä Muut aineettomat oikeudet , ,16 Muista pitkävaikutteisista menoista , ,27 Arvonalennukset aineettomista hyödykkeistä , ,1 Aineellisista hyödykkeistä Koneista ja kalustosta , ,0 Yhteensä , , LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT (EUR) Kiinteistövuokrat , ,96 Muut kiinteistökulut 87 8, ,39 IT ja toimistokulut , ,16 Muut operatiiviset leasingkulut , ,97 Ulkopuoliset palvelut , ,62 Muut kulut , ,09 Yhteensä , ,19 (EUR) Tilintarkastus , ,00 Veroneuvonta 8 000, ,00 Muut palkkiot 16 90,00 Yhteensä , ,00 7. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT (EUR) Rahoitustuotot Osinkotuotot tytäryhtiöiltä , ,00 Korkotuotot tytäryhtiöiltä , ,78 Muut korkotuotot , ,76 Valuuttakurssivoitot , ,14 Yhteensä , , RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

108 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Rahoituskulut Korko ja muut rahoituskulut tytäryhtiöille , ,08 Korko ja muut rahoituskulut muille , ,34 Valuuttakurssitappiot , ,03 Yhteensä , ,4 8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT (EUR) Saadut (+) / myönnetyt ( ) konserniavustukset , ,00 Yhteensä , ,00 9. TULOVEROT (EUR) Tilikauden tuloverot ,38 Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta 1 0,0 Yhteensä ,38 1 0,0 10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUIDEN AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN MUUTOKSET 2017 (EUR) MUUT AINEETTOMAT OIKEUDET MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT YHTEENSÄ Hankintameno , , ,88 Lisäykset , ,38 Arvonalentumiset , ,00 Hankintameno , , ,26 Kertyneet poistot , , ,61 Poistot , , ,7 Kertyneet poistot , , ,18 Kirjanpitoarvo , , ,27 Kirjanpitoarvo , , ,08 Vuonna 2016 muihin pitkävaikutteisiin menoihin on kirjattu 10,9 miljoonan euron alaskirjaukset johtuen konsernin toiminnanohjausjärjestelmän suunnitellun käyttöönototon keskeyttämisestä Skandinavian ulkopuolella. MUIDEN AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN MUUTOKSET 2016 (EUR) MUUT AINEETTOMAT OIKEUDET MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT YHTEENSÄ Hankintameno , , ,41 Lisäykset , ,47 Arvonalentumiset , ,00 Hankintameno , , ,88 Kertyneet poistot , , ,03 Poistot , , ,43 Arvonalentumiset , ,8 Kertyneet poistot , , ,61 Kirjanpitoarvo , , ,38 Kirjanpitoarvo , , ,27 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

109 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT AINEELLISET HYÖDYKKEET AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2017 (EUR) KONEET JA KALUSTO Hankintameno ,0 Lisäykset 13 99,71 Arvonalentumiset ,2 Hankintameno ,1 Kertyneet poistot ,0 Poistot ,98 Arvonalentumiset ,16 Kertyneet poistot ,32 Kirjanpitoarvo , Kirjanpitoarvo , SIJOITUKSET AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET 2016 (EUR) KONEET JA KALUSTO Hankintameno ,04 Lisäykset ,01 Hankintameno ,0 Kertyneet poistot ,4 Poistot 8 272,0 Kertyneet poistot ,0 Kirjanpitoarvo ,9 Kirjanpitoarvo , SIJOITUSTEN MUUTOKSET 2017 (EUR) OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ YHTEENSÄ Hankintameno , , ,78 Lisäykset , ,00 Hankintameno , , , Kirjanpitoarvo , , ,78 Kirjanpitoarvo , , ,78 SIJOITUSTEN MUUTOKSET 2016 (EUR) OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ YHTEENSÄ Hankintameno , , ,04 Lisäykset , ,74 Hankintameno , , ,78 Kirjanpitoarvo , , ,04 Kirjanpitoarvo , , ,78 Ramirent Oyj:n tytäryhtiöt ja sen omistusosuudet niissä on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

110 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT PITKÄAIKAISET SAAMISET (EUR) Lainasaamiset Ramirent Oyj:n tytäryhtiöiltä , ,72 Lainasaamiset yhteisyrityksiltä , ,30 Yhteensä , , LYHYTAIKAISET SAAMISET (EUR) Lyhytaikaiset saamiset Ramirent Oy:n tytäryhtiöiltä Myyntisaamiset , ,93 Siirtosaamiset , ,62 Lyhytaikaiset saamiset muilta Myyntisaamiset ,84 Siirtosaamiset , ,64 Muut saamiset ,70 Verosaamiset , ,26 Yhteensä , ,99 1. RAHAVARAT JA MUUT RAHOITUSVARAT (EUR) Rahat ja muut rahoitusvarat , , OMA PÄÄOMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2017 (EUR) OSAKEPÄÄOMA SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO KERTYNEET VOITTOVARAT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,76 Osingonjako , ,60 Suunnattu osakeanti , ,14 Tilikauden tulos , , , , , ,02 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2016 (EUR) OSAKEPÄÄOMA SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO KERTYNEET VOITTOVARAT OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,12 Osingonjako , ,60 Suunnattu osakeanti 88 90, ,40 Tilikauden tulos 4 11, , , , , ,76 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

111 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 Yhtiön osakepääoma koostuu osakkeesta, joiden matemaattinen kirjanpidollinen vasta arvo on 0,2300 euroa per osake. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikkien osakkeiden äänioikeus on yksi ääni per osake. VOITONJAKOKELPOISET VARAT (EUR) Edellisten tilikausien voitto , ,9 Tilikauden voitto , ,16 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,33 Jakokelpoiset varat yhteensä , , SUUNNATTU OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN Varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen perusteella hallitus päätti luovuttaa käteismaksutta yhteensä yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta konsernin avainhenkilöille vuoden 2014 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän täytäntöönpanon mukaisesti. Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Suunnattuun omien osakkeiden luovuttamiseen oli siten vahvat taloudelliset perusteet. Lisäksi hallitus päätti oman osakkeen luovuttamisesta maksutta Ramirent Safety Solutions AB:n vähemmistöosakkaille osana määräysvallattomien omistajien kauppahintaa hallitus päätti oman osakkeen luovuttamisesta maksutta Ramirent Safety Solutions AB:n vähemmistöosakkaille osana määräysvallattomien omistajien kauppahintaa. Luovutettujen osakkeiden arvo, euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tietoa yhtiön hallituksen voimassa olevista valtuutuksista koskien omien osakkeiden luovuttamista, voimassa olevista valtuutuksista toteuttaa osakemerkintäoikeuksien ja yhtiön optio oikeuksien myöntäminen on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA (EUR) Pitkäaikaiset velat muille Lainat rahoituslaitoksilta , ,09 Muut pitkäaikaiset velat , ,66 Yhteensä , ,7 18. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA (EUR) Lyhytaikaiset velat Ramirent Oyj:n tytäryhtiöille Lyhytaikaiset korolliset velat , ,63 Ostovelat , ,89 Siirtovelat , ,97 Lyhytaikaiset velat muille Lainat rahoituslaitoksilta , ,21 Ostovelat , ,9 Siirtovelat , ,30 Verovelka 3 341,89 Muut velat , ,14 Yhteensä , ,73 Siirtovelat koostuvat pääosin kulujaksotuksista kuten jaksotetuista korkokuluista ja lomapalkkavelasta. 111 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

112 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUSITOUMUKSET (EUR) MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI ANNETUT Takaukset ,17 TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUSITOUMUKSET (EUR) MUIDEN OMIEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI ANNETUT Takaukset ,37 Ramirentin luottojärjestelyihin liittyy taloudellisia kovenanttiehtoja. Ramirent täytti luottojärjestelyihinsä liittyvät kovenanttiehdot VASTAISET LEASINGMAKSUT (EUR) Seuraavalla tilikaudella maksettavat 23 39, ,40 Myöhemmin maksettavat , , ,40 KORKOJOHDANNAISET (EUR) Kohde etuuden nimellisarvo , ,80 Koronvaihtosopimusten käypä arvo , ,42 VALUUTTAJOHDANNAISET (EUR) Kohde etuuden nimellisarvo , ,83 Johdannaisinstrumenttien käypä arvo 27 24, ,72 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

113 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Helsinki 7. helmikuuta 2018 Ulf Lundahl Hallituksen puheenjohtaja Kevin Appleton Hallituksen jäsen Erik Bengtsson Hallituksen jäsen Kaj-Gustaf Bergh Hallituksen jäsen Ann Carlsson Hallituksen jäsen Tobias Lönnevall Hallituksen jäsen Susanna Renlund Hallituksen jäsen Tapio Kolunsarka Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsinki 7. helmikuuta 2018 PricewaterhouseCoopers Oy KHT yhteisö Ylva Eriksson KHT 113 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

114 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2017 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2017 Ramirent Oyj ( Ramirent tai yhtiö ) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 201, osakeyhtiölakia ja muuta soveltuvaa lainsäädäntöä sekä Ramirentin yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena ja se on myös saatavilla yhtiön kotisivuilla Ramirentin hallituksen työvaliokunta sekä hallitus ovat käsitelleet tämän selvityksen. Yhtiön tilintarkastaja, PricewaterhouseCoopers Oy, on tarkastanut, että tämä selvitys on annettu ja että siihen sisältyvä kuvaus yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. YHTIÖKOKOUS Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen tulee toimittaa osakkeenomistajille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, edellyttäen, että se on vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää, julkaisemalla kutsu yhtiön kotisivuilla ja mikäli yhtiön hallitus niin päättää, yhdessä tai useammassa valtakunnallisessa sanomalehdessä. Yhtiökokouskutsu, yhtiökokoukselle toimitettavat asiakirjat (mukaan lukien tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus) sekä ehdotukset yhtiökokoukselle ovat osakkeenomistajien saatavilla vähintään kolme viikkoa ennen kokousta Ramirentin kotisivuilla Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan on voidakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle kokouskutsussa mainittuun määräpäivään mennessä. Sanottu määräpäivä voi olla aikaisintaan 10 päivää ennen yhtiökokousta. Hallintarekisteröityjen osakkeiden (mukaan lukien Euroclear Sweden AB:n ylläpitämässä osakasluettelossa rekisteröidyt osakkeet) omistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että heidät on merkitty tilapäisesti Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon viimeistään kokouskutsussa mainittuna määräpäivänä. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on huolehdittava itse tilapäisestä rekisteröinnistä määräajan puitteissa varmistaakseen, että tämä vaatimus täyttyy. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain viimeistään kesäkuussa hallituksen tarkemmin määräämänä päivänä Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös, joka sisältää konsernitilinpäätöksen, ja hallituksen toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä seuraavista asioista: tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien määrästä sekä mahdollisista hallituksen ehdotuksista. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on valittava hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajat. HALLITUKSEN JÄSENET JA TOIMIKAUSI Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituksessa on oltava vähintään kolme ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä, joiden toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa varapuheenjohtajan. Nykyiseen hallitukseen valittiin vuoden 2017 varsinaisessa yhtiökokouksessa seuraavat seitsemän varsinaista jäsentä: Ulf Lundahl, hallituksen puheenjohtaja (s. 192), Master of Law ja BBA, Ruotsin kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Susanna Renlund, varapuheenjohtaja (s. 198), MMM, Suomen kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävästä osakkeenomistajasta. Kevin Appleton, hallituksen jäsen (s. 1960), B.A., Iso-Britannian kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Erik Bengtsson, hallituksen jäsen (s. 1969), DI, Ruotsin kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Kaj-Gustaf Bergh, hallituksen jäsen (s. 19), dipl. ekon., OTK, Suomen kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävästä osakkeenomistajasta. Ann Carlsson, hallituksen jäsen (s. 1966), M.Sc. (Henkilöstöhallinto), Ruotsin kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Tobias Lönnevall, hallituksen jäsen (s. 1980), M.Sc. (Econ.), Ruotsin kansalainen, riippumaton yhtiöstä ja riippuvainen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nykyisten hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Lisätietoa hallituksesta on esitetty sivulla 124. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

115 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2017 RAMIRENTIN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS Ramirentin hallituksen työtä ja toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 201, muu sovellettava lainsäädäntö ja Ramirentin yhtiöjärjestys sekä hallituksen työjärjestys, joka on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa Työjärjestyksen tarkoituksena on säädellä hallituksen sisäistä työskentelyä. Hallitus ja sen kaikki jäsenet ovat velvollisia työssään ottamaan huomioon ja noudattamaan tarkasti edellä mainittuja lakeja ja sääntöjä. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT Osakeyhtiölain mukaan hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen jäsenten tulee suorittaa työnsä yhdessä tai tiettyä asiaa varten nimetyssä työryhmässä osakeyhtiölakia, Ramirentin yhtiöjärjestystä ja hallituksen työjärjestystä noudattaen. Hallitus on ensisijaisesti vastuussa yhtiön strategiasta sekä asioista, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja luonteen huomioon ottaen ovat taloudellisesti, juridisesti, yleiseltä luonteeltaan tai muutoin erityisen merkittäviä. HALLITUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain yleensä tilikauden lopussa. HALLITUKSEN KOKOUKSET Hallitus kokoontuu yleensä vähintään seitsemän kertaa vuodessa. Hallituksen kokouksiin osallistuu hallituksen jäsenten lisäksi toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri. Yhtiön tilintarkastaja kutsutaan vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen. Hallituksella oli vuonna 2017 yhteensä 10 kokousta. Osallistumisprosentti oli 91 %. TYÖVALIOKUNTA Hallitus on asettanut yhden valiokunnan, työvaliokunnan, avustamaan hallitusta työssään. Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan puheenjohtajan ja vähintään kaksi jäsentä ja vahvistaa valiokunnan työjärjestyksen. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätöksentekovaltaa, paitsi hallituksen myöntämissä yksittäistapauksissa. Työvaliokunnan velvollisuuksiin kuuluu hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaisesti mm. tarkastusvaliokunnan tehtävät. Työvaliokunnan tehtävä on valmistella ja tehdä esityksiä yhtiön hallitukselle keskittyen seuraaviin alueisiin: yhtiön hallinto, erityiset taloudelliset asiat, riskienhallinta, palkitsemis- ja työsuhdeasiat sekä ohjeistus liittyen strategisiin suunnitelmiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Työvaliokunnan tehtävänä on lisäksi valvoa laskentaan ja taloudelliseen raportointiin liittyviä prosesseja; valmistella tilintarkastajan valintaa, käsitellä tilintarkastusraportit ja seurata asioita, joihin tilintarkastaja on kiinnittänyt huomiota. Vuonna 2017 Ulf Lundahl, Susanna Renlund ja Tobias Lönnevall valittiin työvaliokunnan jäseniksi ja Ulf Lundahl valittiin työvaliokunnan puheenjohtajaksi. Tarkastusvaliokunnan tehtävät on annettu työvaliokunnan tehtäväksi hallinnointikoodin 201 suosituksen 16 mukaisesti. Suosituksen 16 mukaan tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Kaikki työvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ulf Lundahl on riippumaton myös merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi tämän kokoonpanon olevan tarkoituksenmukainen huomioiden työvaliokunnan tehtävät kokonaisuudessaan sekä valittujen jäsenten osaaminen ja kokemus. Vuonna 2017 työvaliokunta kokoontui kertaa. Osallistumisprosentti oli 100 %. HALLITUKSEN JA TYÖVALIOKUNNAN KOKOUSTEN MÄÄRÄ JA OSALLISTUMINEN NIIHIN 2017: HALLITUS TYÖVALIOKUNTA Kevin Appleton 10/10 Erik Bengtsson, jäsen 2017 yhtiökokouksesta 7/10 Kaj-Gustaf Bergh 9/10 Ann Carlsson, jäsen 2017 yhtiökokouksesta 9/10 Anette Frumerie, jäsen 2017 yhtiökokoukseen 1/10 Ulf Lundahl 9/10 / Tobias Lönnevall 10/10 / Mats O Paulsson, jäsen 2017 yhtiökokoukseen 1/10 Susanna Renlund 10/10 / HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS JA RIIPPUMATTOMUUSARVIOINTI Yhtiö on määritellyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Yhtiön liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä varten yhtiön hallituksen kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen. Hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Hallitus- 11 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

116 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2017 Ramirentin riskienhallinnan tarkoituksena on tarjota hallitukselle ja johdolle kohtuullinen varmuus yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisesta, taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta ja oikeellisuudesta sekä sovellettavien säännösten ja sisäisten ohjeiden noudattamisesta. Hallitus on hyväksynyt sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan periaatteet. Ramirentin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisjärjestelmä perustuu Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commissionin (COSO 2013) määrittämään viitekehykseen sekä riskienhallinnan ISO 31000:2009 -standardiin. Ramirentin sisäinen valvonta koostuu viidestä pääalueesta: kontrolliympäristö, riskien arviointi, kontrollitoimenpikokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittävän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Hallituksen riittävä monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuoli sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa. Hallituksen monimuotoisuuden ja kokonpanon arvioimiseksi kukin hallituksen jäsenehdokas antaa luottamuksellisesti yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti pätevyyden ja ajankäytön arviointia varten tarvittavat tiedot hallituksen kokonpanoa koskevaa esitystä valmisteltaessa. Hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus valmistellaan suurimpien osakkeenomistajien toimesta. Yhtiön määrittämät hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet on saatettu suurimpien osakkeenomistajien käyttöön. Yhtiön hallituksen jäsenillä on laaja ja monipuolinen osaaminen, ja hallituksen jäsenten nykyinen ikä- ja sukupuolijakauma sekä koulutus- ja kansainvälinen tausta edistävät monimuotoisuuden toteutumista ja sitä kautta tukevat yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittymistä. Yhtiön hallituksessa on yhteensä 7 jäsentä, joista naisia 2, eli noin 29 %. Hallituksen jäsenillä on tutkintoja eri aloilta ja jäsenillä on kansainvälistä kokemusta erityyppisistä tehtävistä. Hallituksen jäsenet tulevat kolmesta eri maasta ja heidän ikänsä vaihtelee 38 ja 6 ikävuoden välillä. Hallituksen tehtävänä on arvioida jäsentensä riippumattomuus. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. TOIMITUSJOHTAJA Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan ja tarvittaessa varatoimitusjohtajan. Toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön juoksevan hallinnon hoitamisesta. Yhtiön hallitus on vahvistanut toimitusjohtajalle työjärjestyksen, joka sisältää yhtiön juoksevaa hallintoa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Konsernin johtoryhmä ja yhtiön hallituksen mahdollisesti perustamat muut toimielimet avustavat toimitusjohtajaa hänen tehtäviensä hoidossa. Toimitusjohtajalla on kirjallinen, yhtiön hallituksen hyväksymä sopimus. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen, mutta osallistuu hallituksen kokouksiin. Hallitus nimitti Tapio Kolunsaran toimitusjohtajaksi ja konsernijohtajaksi alkaen. Hän on syntynyt vuonna 197, ja on Suomen kansalainen, DI ja KTM. Hänen aiempi työkokemuksensa: Executive Vice President UPM Raflatac ; Senior Vice President UPM Raflatac EMEA ; Senior Vice President UPM Raflatac Europe ; useita johtavia tehtäviä UPM Raflatacissa Suomessa ja Yhdysvalloissa ; ennen UPM:ää hän työskenteli konsulttina McKinsey & Companyssa. Tapio Kolunsaran Ramirent-omistus: osaketta KONSERNIN JOHTORYHMÄ (EMT) 2017 Ramirent-konsernin johtoryhmä, Executive Management Team (EMT) on yhtiön operatiivinen toimielin eikä kyseessä siten ole yhtiön lakisääteinen toimielin. Konsernijohtaja ja muut hallituksen nimeämät jäsenet muodostavat Executive Management Teamin. EMT avustaa konsernijohtajaa muun muassa seuraavien asioiden valmistelussa: liiketoimintasuunnitelmat, strategiat, Ramirentin toimintaperiaatteet ja muut konsernin sisäiset merkittävät asiat konsernijohtajan pyytäminä. Executive Management Teamin jäsenet raportoivat konsernijohtajalle ja Executive Management Teamin kokoukset kutsuu koolle konsernijohtaja. Executive Management Teamiin kuuluvat seuraavat jäsenet: Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja ja konsernijohtaja Pierre Brorsson, Executive Vice President ja talousjohtaja Ulrika Dunker, Executive Vice President, henkilöstöhallinto Øyvind Emblem, Executive Vice President, Norja Mikael Kämpe, Executive Vice President, Suomi Dino Leistenschneider, Executive Vice President, konsernin hankintajohtaja ja kalustohallinta Heikki Onton, Executive Vice President, Baltia ja Europe Central Jonas Söderkvist, Executive Vice President, Ruotsi ja Tanska Lisätietoa Executive Management Teamin jäsenistä on esitetty sivulla 127. TALOUDELLINEN RAPORTOINTI Yhtiön hallitus valvoo ja arvioi yhtiön taloudellista tilaa ja hyväksyy kaikki yhtiön julkistamat taloudelliset raportit. Hallituksen puheenjohtaja varmistaa, että hallituksen jäsenillä on saatavilla tarvittava yhtiötä koskeva tieto ja että yhtiön toimitusjohtaja toimittaa hallituksen jäsenille säännöllisesti tiedot, jotka ovat tarpeelliset yhtiön liiketoiminnan, kannattavuuden kehittymisen, rahavirran sekä taloudellisen aseman arvioimiseksi. SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

117 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2017 teet, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta. Ramirentin riskienhallinta on jatkuva liiketoimintaan kiinnittyvä prosessi, johon integroituna osana liittyy sisäinen valvonta. Taloudelliseen raportointiin liittyen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että Ramirentin julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeaa tietoa yhtiön taloudellisesta tilasta, että ne ovat luotettavia ja että Ramirent noudattaa soveltuvia lakeja, säädöksiä, EU:n hyväksymiä IFRS-standardeja ja muita pörssiyhtiöille asetettuja vaatimuksia. VALVONTAYMPÄRISTÖ Ramirentin eettiset ohjeet (Code of Conduct) sekä muut toimintaohjeet ja periaatteet muodostavat perustan valvontaympäristölle ja valvontatoimien täytäntöönpanolle läpi organisaation. Olennaisimmat ohjausvälineet ovat sisäisen valvonnan periaatteet (Internal Control Policy) ja riskienhallinnan periaatteet (Risk Management Policy). Muita valvontaa ohjaavia avainvälineitä ovat kirjanpitoperiaatteet (Accounting Principles), rahoituksen periaatteet (Finance Policy), tiedottamisperiaatteet (Disclosure Policy), sisäpiiriohjeet (Insider Policy), allekirjoitusperiaatteet (Signature Policy), päätöksenteon periaatteet (Decision Making Policy), bonusperiaatteet (Bonus Policy), laatuperiaatteet (HSEQ Policy) ja sisäisen tarkastuksen ohjeet (Internal Audit Charter). Ramirentin hallituksella on kokonaisvastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta. Hallitus on määrittänyt kirjallisen, muodollisen työjärjestyksen, jossa selvennetään hallituksen vastuut ja säädellään hallituksen ja työvaliokunnan välistä sisäistä työnjakoa. Työvaliokunnan ensisijainen tehtävä on varmistaa, että taloudelliselle raportoinnille, riskienhallinnalle ja sisäiselle valvonnalle määritettyjä periaatteita noudatetaan ja että Ramirentin tilintarkastajiin pidetään yllä asianmukaisia yhteistyösuhteita. Hallitus on asettanut vastuun taloudellisen raportoinnin tehokkaan valvontaympäristön ja sisäisen valvonnan käytännön toimien ylläpitämisestä konsernijohtajalle. Liiketoimintasegmenttien toimivalla johdolla ja konsernitoiminnoilla on ensisijainen vastuu taloudellisen raportoinnin prosessin päivittäisten valvontatoimien ja riskienhallinnan toimeenpanosta. Sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan roolit on kuvattu alla olevassa taulukossa. Ramirentin liiketoimintamalli ja asiakkaat ovat paikallisia, ja useat liiketoimintaan liittyvät päätökset tehdään maatasolla. Liiketoimintamalli on hajautettu, päätöksenteko ja vastuu on paikallista. Ramirent on vuodesta 201 keskittänyt Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Suomen kirjanpito- ja talouspalvelut Tallinnassa, Virossa sijaitsevaan yhteiseen palvelukeskukseen. Muissa kuin edellä mainituissa maissa (Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi), taloustoiminnot ovat yhä itsenäisiä ja raportointi tapahtuu konsernin Helsingissä sijaitsevalle pääkonttorille. Maakohtaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on segmenttijohtajan (EVP) vastuulla. Konsernin pääkonttori antaa konsernille yhtenäiset ohjeet koskien liiketoiminnan kehittämistä, rahoitusta, luottoriskin hallintaa ja saatavien perintää, kaluston ja varastojen hallintaa, aineettomien hyödykkeiden hallinnointia, taloudellisen ja liiketoiminnallisen suorituskyvyn hallinnointia, kirjanpitoa ja taloudellista raportointia sekä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Ramirentin taloudellisen raportoinnin prosessi on integroitu ja se palvelee sekä sisäisiä että ulkoisia raportointa. Ramirent laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset EU:n hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Tilinpäätös pitää sisällään myös muuta tietoa, jota arvopaperimarkkinalaki sekä soveltuvat Finanssivalvonnan standardit ja Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt edellyttävät. Hallituksen toimintakertomus ja konsernin emoyhtiön tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti. Ulkoinen taloudellinen raportointi perustuu konsernin laskenta- ja raportointiperiaatteisiin (Group Accounting and Reporting). Yksityiskohtaiset raportointiohjeet ja aikataulut on laadittu ja kommunikoitu kaikille taloudellisen raportoinnin prosessissa mukana oleville henkilöille. RISKIEN ARVIOINTI Ramirentin riskienhallinta on jatkuva, liiketoimintaan kiinnittyvä prosessi, johon integroituna osana liittyy sisäinen valvonta. Ramirentin taloudellisen raportoinnin riskien arvioinnissa pyritään tunnistamaan ja arvioimaan olennaisimmat taloudelliseen raportointiin vaikuttavat riskit konserni-, raportointisegmentti sekä maa ja yhtiö prosessitasoilla. Taloudelliseen raportointiin liittyvien prosessien riskejä arvioidaan jatkuvasti liiketoimintayksiköiden, jaetun palvelukeskuksen ja konsernitoimintojen toimesta. Riskien arviointiin sisältyvät esimerkiksi petoksiin, menetyksiin ja omaisuuden väärinkäyttöön liittyvät riskit. Riskien arvioinnin tulosten perusteella valvonnalle määritetään tunnusluvut, joilla varmistetaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaatimukset täytetään. Tiedot keskeisten riskialueiden kehityksestä, tunnusluvuista sekä suunnitelluista ja tehdyistä riskienhallinta toimista raportoidaan säännöllisesti työvaliokunnalle. HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN ROOLIT JA VASTUUT SISÄISESSÄ VALVONNASSA JA RISKIEN HALLINNASSA 1. puolustuslinja: Liiketoiminnot ja yhteiset toiminnot. Päivittäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteet TOIMINNALLINEN TASO 2. puolustuslinja: Konsernitoiminnot. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta 3. puolustuslinja: Sisäinen tarkastus Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kokonaisarviointi Kokonaisvastuu: Hallitus Kohtuullinen varmuus yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisesta Taloudellisen ja operatiivisen raportoinnin luotettavuus Lakien, säännösten ja sisäisten periaatteiden noudattaminen ULKOISET TILINTARKASTAJAT 117 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

118 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2017 VALVONTATOIMENPITEET Vuonna 2017 Ramirent jatkoi sisäisen valvonnan kehittämistä konsernitasolla ja paikallisesti. Ramirent on määritellyt talousraportoinnin kannalta keskeiset ns. kokonaisprosessit ja sisäiset valvontatoimenpiteet on suunniteltu riskien arviointiin perustuen. Keskeisiä prosesseja ovat tilauksesta kassaan, hankinnasta maksuun, vuokrakaluston hallintointi, tapahtumien rekisteröinnistä raportointiin, työsuhteeseen liittyvät prosessit ja IT-kontrollit. Ramirentin liiketoimintayksiköiden keskeisille toimintaprosesseille on määritelty yhteiset kontrollipisteet ja asetettu minimivaatimukset kullekin prosessille. Esimerkkejä tällaisista kontrollitoimenpiteistä ovat valtuutukset ja hyväksynnät, tilitäsmäytykset, omaisuuden fyysiset inventoinnit, analyysit ja keskeisten tehtävien eriyttämiset. Segmentin johtaja (EVP) on vastuussa riittävän sisäisen valvonnan järjestämisestä operatiivisessa liiketoimintayksikössään. Valvontatoimenpiteet sisältävät myös liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen kuukausianalyysit. Analyysejä tehdään maa-, segmentti- ja konsernitasolla, ja niihin osallistuu johto sekä hallitus. Ramirentin hallitus käy läpi osavuosikatsaukset sekä tilinpäätökset ja hyväksyy ne ennen julkistamista. INFORMAATIO JA KOMMUNKAATIO Ramirentin informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmä antaa Ramirentin henkilöstölle välineet, joilla voidaan yksilöidä ja kommunikoida relevantit riskit ja informaatio kontrolleista läpi organisaation. Ramirentin sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa, läpinäkyvää, täsmällistä ja oikea-aikaista. Sisäiset ohjeet ja periaatteet ovat saatavilla Ramirentin intranetissä. Avainperiaatteet ja ohjeet ovat myös saatavilla lyhennettyinä versioina Ramirentin kotisivuilla. Konsernin ja paikallisen henkilöstön muodostamia työryhmiä sitoutetaan jatkuvasti kehittämään kontrolleja ja niihin liittyviä koulutusaineistoja. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti sisäisten ohjeiden ja kontrollivälineiden koulutusta sekä konsernitasolla että paikallisesti. Talousjohtaja vastaa sijoittajasuhdeyksikön avustuksella taloudellisen informaation julkaisemisesta ja listayhtiön tiedonantovelvollisuusvaatimusten täyttämisestä. Sijoittajasuhdeyksikkö vastaa sijoittajaviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä päivittäisestä yhteydenpidosta sijoittajien ja analyytikoiden kanssa. Ramirent on luonut anonyymin ilmoitusjärjestelmän, jolla voidaan raportoida Ramirentin ohjeisiin ja periaatteisiin kohdistuvia rikkomuksia, väärinkäytöksiä, sukupuolista häirintää, petoksia tai vilpillisiä menettelyitä, sekä säännöksiin ja määräyksiin liittyviä rikkomuksia. SEURANTA Ramirent seuraa ja kehittää jatkuvasti sisäisen valvonnan tehokkuutta. Kokonaisvaltaista seurantatapaa kehitetään kontrollitoimien tasapainon varmistamiseksi. Ohjeiden noudattamistarkastuksia ja seurantaa suoritetaan säännöllisesti. Yhteisessä talouden palvelukeskuksessa suoritetaan säännöllisiä itsearviointeja ja niitä laajennetaan sekä kehitetään edelleen toimeenpantavaksi myös paikallisissa liiketoimintayksiköissä, segmenteissä ja konsernitoiminnoissa. Sisäinen tarkastus tukee johtoa tehokkaan kontrolliympäristön ylläpitämiseksi. LAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMINEN JA EETTINEN KOODISTO Ramirent on sitoutunut noudattamaan soveltuvia lakeja ja säädöksiä, sisäisiä periaatteita sekä yleisesti hyväksyttyjä liiketoimintakäytäntöjä. Ramirentin toimintaa ohjaavat Ramirentin eettiset ohjeet (Ramirent s Code of Conduct) ja yhtiön arvot. Ramirentin eettiset ohjeet perustuvat YK:n ihmisoikeuksien julistukseen (UN Declaration of Human Rights). Ramirentin eettiset ohjeet ja yhtiön arvot määrittävät perustan Ramirentin yrityskulttuurille. Ramirentin työntekijät perehdytetään Ramirentin eettisiin ohjeisiin ja yhtiön arvoihin, kun he tulevat yhtiön palvelukseen, ja perehdytyksiä toistetaan säännöllisesti. Yhtiön hallitus on vahvistanut yhtiön säännöstöjen noudattamisperiaatteet (Compliance Policy), jonka implementointia jatketaan. SISÄINEN TARKASTUS Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on tuottaa varmennusta ja tukea johtoa toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä riskien hallinnan, valvonnan ja hallinnoinnin prosesseissa. Sisäinen tarkastus kohdistuu koko yhtiöön eikä mitään Ramirentin osastoista tai liiketoimintayksiköistä ole vapautettu valvonnasta. Sisäinen tarkastus toteuttaa riskiperusteisia varmennus- ja konsultointipalveluita vuosittaisen suunnitelman mukaisesti sekä tarvittaessa kertaluonteisesti. Pääosa sisäisen tarkastuksen työstä toteutetaan yhtiössä sisäisesti ja ulkoista tai ulkoistettua palvelua käytetään tilanteissa, jotka edellyttävät erikoisasiantuntemusta tai -resursseja. Sisäinen tarkastus on toimivasta johdosta erillinen toiminto. Sisäisen tarkastuksen ohjeet (Internal Audit Charter) hyväksyy hallitus. Työvaliokunta nimittää sisäisen tarkastuksen johtajan ja hyväksyy vuosittaisen tarkastussuunnitelman (Internal Audit Plan) sekä siihen tehtävät olennaiset muutokset. Sisäisen tarkastuksen tulokset raportoidaan työvaliokunnalle vähintään neljännesvuosittain. TILINTARKASTAJAT Ramirentin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä tulee olla vähintään yksi (1) ja enintään kaksi (2) tilintarkastajaa. Tilintarkastajien tulee olla KHT-yhteisöjä. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut yhtiön tilintarkastajana vuodesta 2011, KHT Ylva Erikssonin ollessa päävastuullinen tilintarkastaja. 16. maaliskuuta 2017 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, KHT Ylva Erikssonin toimiessa päävastuullisena tilintarkastajana. Työvaliokunta arvioi vuosittain tilintarkastajan riippumattomuuden. Tilintarkastuksen laajuus, keskeiset osa-alueet ja kustannukset käyvät ilmi yksityiskohtaisesti konsernin tilintarkastussuunnitelmasta. Tilintarkastajalle maksetut palkkiot käsittävät tilin- RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

119 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2017 tarkastuksesta maksetut palkkiot 346 (281) tuhatta euroa ja palkkiot tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista 9 (18) tuhatta euroa. SISÄPIIRIHALLINTO Ramirent noudattaa sisäpiirihallinnossaan muun muassa seuraavia lakeja ja määräyksiä: Suomen arvopaperimarkkinalaki, EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus ( MAR ), Finanssivalvonnan antamat määräykset ja ohjeet, sekä Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt ja ohjeet. Ramirent on ottanut käyttöön yhtiön sisäiset Ramirentin sisäpiiriohjeet, jotka noudattavat Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Hallituksen jäsenet ja hallituksen sihteeri, toimitusjohtaja sekä konsernin Executive Management Teamin jäsenet ovat johtotehtävissä toimivia henkilöitä ( Johtohenkilö(t) ). Johtohenkilöiden sekä heidän lähipiirinsä tulee ilmoittaa yhtiölle ja Finanssivalvonnalle yhtiön osakkeita tai muita rahoitusvälineitä koskevat liiketoimet edellyttäen, että niiden yhteismäärä ylittää.000 euroa kalenterivuodessa. Lisäksi yhtiö julkistaa tällaiset liiketoimet pörssitiedotteella. Yhtiö on lisäksi määrittänyt tiettyjä osavuosikatsauksia tai vuositilinpäätöstä valmistelevia henkilöitä sekä tiettyjä yhtiön muita johtajia ja yhtiön taloudesta, taloudellisesta raportoinnista tai viestinnästä vastaavia henkilöitä, sekä sellaisia henkilöitä, joilla on pääsy edellä mainittuihin tietoihin, riippumatta siitä onko heillä hallussaan sisäpiiritietoa, yhtiön tiedollisessa ytimessä toimiviksi henkilöiksi. Johtohenkilö ja tiedollisessa ytimessä toimiva henkilö ei saa suorittaa Ramirentin osakkeisiin tai niihin liittyviin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia omaan tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai välillisesti, suljettuna ajanjaksona, joka alkaa 30 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen julkistamista ja joka kattaa myös osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen julkistamispäivän (suljettu ikkuna). Ramirent noudattaa MAR:ia ja muita soveltuvia säännöksiä ja määräyksiä sisäpiiritiedon ja siihen liittyvien sisäpiiriluetteloiden hallinnoinnissa. Yhtiö ylläpitää projekti- tai tapahtumakohtaista sisäpiiriluetteloa kaikista henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät yhtiölle työsopimuksen perusteella tai jotka muutoin hoitavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon, esimerkiksi neuvonantajan asemassa. Myös Johtohenkilöt, jotka ovat tietoisia projektista, merkitään sisäpiiriluetteloon. Projektikohtaiset sisäpiiriläiset eivät saa paljastaa taikka hyödyntää tällaista julkaisematonta ja luottamuksellista yhtiötä koskevaa tietoa (ts. kaupankäynti Ramirentin arvopapereilla tai niihin liittyvillä johdannaisrahoitusvälineillä ei ole sallittua, kun henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa). Yhtiö noudattaa MAR:ia ja muita soveltuvia säännöksiä ja määräyksiä myös tiedottamisvelvollisuuden osalta (esimerkiksi tiedon sisäpiiritiedoksi määrittelemistä ja sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämistä koskevat prosessit). 119 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

120 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2017 PALKKA- JA PALKKIO- SELVITYS 2017 Ramirent noudattaa palkka- ja palkkioselvityksen laatimisessa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin 201 mukaisesti. Selvitystä päivitetään yhtiön kotisivuilla aina, kun palkitsemisesta tulee olennaista uutta tietoa. HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2017 yhtiökokous päätti yhtiön osakkeenomistajien Nordstjernan AB:n ja Oy Julius Tallberg Ab:n, jotka yhtiökokouskutsun toimittamispäivänä edustivat yhteensä noin 31 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänivallasta, ehdotuksesta vahvistaa palkkioiden määrät seuraaviksi: Hallituksen puheenjohtaja: euroa/kk ja lisäksi euroa/kokous. Hallituksen varapuheenjohtaja: 2 00 euroa/kk ja lisäksi euroa/kokous. Muut hallituksen jäsenet: 2 20 euroa/kk ja lisäksi euroa/kokous. Edellä mainitut kokouspalkkiot maksetaan myös valiokunnan kokouksista sekä muista vastaavista hallitustehtävistä. Hallitustyöskentelystä aiheutuvat matkakulut ja muut kulut korvataan yhtiön vakiintuneen käytännön ja matkustussäännön mukaisesti. HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT (EUR 1 000) Appleton, Kevin 37,0 36,0 Bengtsson, Erik 31,8 Bergh, Kaj-Gustaf 36,0 34,0 Carlsson, Ann 33,8 Frumerie, Anette 7,8 36,0 Lundahl, Ulf 68,0 68,0 Lönnevall, Tobias 42,0 41,0 Paulsson, Mats O 7,8 36,0 Renlund, Susanna 49, 48,2 Yhteensä 313, 299,2 Palkkiot maksetaan hallituksen jäsenille kokonaisuudessaan käteisenä. Hallituksen jäsenet eivät kuulu Ramirentin bonus-, kannustin- eivätkä eläkejärjestelmiin. PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI JA KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJAN SEKÄ MUIDEN KONSERNIN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN PALKITSEMISEN PÄÄPERIAATTEET Hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan palkasta, palkkioista, eduista ja muista työehdoista. Konsernin johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja edut perustuvat toimitusjohtajan ehdotukseen ja edellyttävät hallituksen hyväksyntää. Hallituksen päätökset perustuvat työvaliokunnan ehdotukseen. Työvaliokunta valmistelee toimitusjohtajan kiinteään palkkaan ja lyhyen aikavälin kannustimiin liittyvät seikat. Lisäksi työvaliokunta valmistelee ehdotukset toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista, kokonaispalkitsemisesta ja toimisuhteen päättyessä maksettavasta korvauksesta. Lisäksi työvaliokunnan tehtävänä on valmistella ehdotukset kaikista yhtiön pitkän tähtäimen kannustinohjelmiin liittyvistä seikoista. Konsernin toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten ansiot koostuvat kiinteästä kuukausipalkasta, tavanomaisista luontoiseduista, vuosibonuksista sekä pitkäaikaiskannustimista. Vuosibonukset perustuvat konsernin bonusohjeistukseen ja hallituksen määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseen. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat pitkäaikaiskannustinjärjestelmien piiriin, joista päättää hallitus. Ramirentin aiemmista optio-ohjelmista ei ole jäljellä optio-oikeuksia. Johtoryhmän jäsenillä ei ole yleistä lisäeläkejärjestelmää. HALLITUKSEN VOIMASSAOLEVAT PALKITSEMIS- TA KOSKEVAT VALTUUTUKSET SEKÄ OSANA PALKIT- SEMISTA TEHDYT HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous päätti myöntää hallitukselle omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen, joka on voimassa vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ja jonka nojalla osakkeita voidaan hankkia muiden tarkoitusten ohella myös osaksi yhtiön kannustinjärjestelmää. Omia osakkeita ei ole hankittu kannustinjärjestelmiä varten vuoden 2017 kuluessa. Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja/tai optio-oikeuksien, vaihtovelkakirjalainojen ja/tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa asti ja se oikeuttaa valtuu- RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

121 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2017 tuksen käyttämisen muun ohella myös suunnattuun antiin osana yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmää (joko maksua vastaan tai maksutta). Vuonna 2016 myönnettyä valtuutusta käytettiin vuoden 2014 osakepalkkio-ohjelman osakepalkkioiden suorittamiseen. VUODEN 2014 OSAKEPALKKIO-OHJELMAN SUORITUS Ramirentin hallitus päätti vuoden 2014 osakepalkkio-ohjelmassa ansaittujen osakkeiden suorituksesta. Omia osakkeita luovutettiin maksutta yhteensä osaketta suunnitelman ehtojen mukaisesti niille konsernin avainhenkilöille, jotka osallistuvat vuoden 2014 osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Suunnatun omien osakkeiden luovuttamiseen oli siten erityisen painava taloudellinen syy. Avainhenkilöt ovat velvollisia pitämään palkkiona saamansa osakkeet niin kauan kuin osallistujan omistamien osakkeiden arvo yhteensä on alle hänen puolen vuoden bruttopalkkansa. Hallituksen päätös osakkeiden luovuttamisesta perustui varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle myöntämään osakeantivaltuutukseen. VUOSIBONUKSET Hallitus määrittelee vuosittain bonuksien ehdot, tavoitteet ja enimmäismäärät. Mahdollisten bonusten määrä perustuu taloudellisiin tavoitteisiin, kuten konsernin ja kunkin segmentin tai maan EBITA-liiketulokseen. Työvaliokunta arvioi, ovatko toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet saavuttaneet heille asetetut tavoitteet, ja hallitus vahvistaa mahdollisten bonusten maksamisen. Vuonna 2017 toimitusjohtajan bonuksen enimmäismäärä voi olla enintään 80 % vuoden peruspalkasta. Muiden johtoryhmän jäsenten vuoden maksimibonus voi olla enintään 0 % vuoden peruspalkasta. PITKÄAIKAISET SUORITUKSEEN PERUSTUVAT KANNUSTINJÄRJESTELMÄT OSAKEPERUSTEISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Tilikaudella 2017 Ramirent Oyj:llä oli kolme osakeperusteista kannustinjärjestelmää käynnissä. Järjestelmät on laadittu olemaan osa yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden pitkäntähtäimen kannustin- ja sitouttamisohjelmaa. Tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön, ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen palkkio-ohjelma, joka perustuu yhtiön osakkeiden omistukseen. Kannustinjärjestelmissä osallistuville henkilöille tarjotaan mahdollisuus saada osakkeiden omistuksen perusteella jaettavia lisäosakkeita (matching shares) sekä suoriteperusteisesti jaettavia osakkeita (performance shares) kolmen vuoden pituiselle ansaintajaksolle asetettuihin suoritustavoitteisiin perustuen. Kannustinjärjestelmä vuosille päättyi 2017, ja sen perusteella annettiin yhteensä osaketta ja suoritettiin rahavaroina yhteensä määrä, joka vastaa osakkeen arvoa. Mahdollinen palkkio ansaintajaksoilta ja perustuu osakkeiden omistukseen (matching), taloudelliseen tulokseen (Economic Profit, performance) ja osakkeenomistajalle kertyvään kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR), joka voi leikata ansaittujen osakkeiden kokonaismäärää. Palkkiota ei makseta henkilölle, jos hänen työ tai palvelusuhteensa päättyy ennen palkkion maksua. Kannustinjärjestelmien 201 ja 2016 perusteella määrätyvien palkkioiden enimmäismäärä vastaa enintään Ramirent Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisellä maksettavan osuuden). Ramirent Oyj:n hallitus on hyväksynyt myös uuden Osakepalkkiojärjestelmän johtoryhmän jäsenille. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johtoryhmän jäsenten tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa johtoryhmän jäsenet yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Tämän järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja. Osakepalkkiojärjestelmän mahdollinen palkkio perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin vuonna 2018 sekä konsernin kumulatiiviseen osakekohtaisen tuloksen (EPS) kehitykseen vuosina Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin Ramirent Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. VIIVÄSTETTY KANNUSTINJÄRJESTELMÄ (DEFERRED INCENTIVE PLAN) 2017 JA 2018 Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) vuodelle Järjestelmän tavoitteena on tukea maksimaalisesti yhtiön lyhyen aikavälin päätavoitetta parantaa EBITA-liiketulosta ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen sekä sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintakausi, joka on kalenterivuosi 2017 sekä kahden vuoden odotusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan käteisenä vuonna Kannustinjärjestelmä kattaa noin 120 yhtiön avainhenkilöä. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintakaudelta 2017 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin. Lisäksi osakkeenomistajien ja konsernin johtoryhmän tavoitteiden yhtenäistämiseksi järjestelmän kokonaistuottoon vaikuttaa myös yhtiön osakkeen tuotto (Total Shareholder Return, TSR) ansaintakaudella 2017 sekä kahden vuoden odotusjakson aikana. Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2017 perusteella maksettava enimmäispalkkio käteisenä vuonna 2020 on yhteensä enintään 3,7 miljoonaa euroa. Ramirent Oyj:n hallitus hyväksyi uuden viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan, DIP) Uuden järjestelmän tavoitteena on tukea laajasti yhtiön uudistetun strategian implementointia ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen ja sitouttava palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka on ka- 121 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

122 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2017 lenterivuosi 2018 sekä kahden vuoden odotusjakso, jonka jälkeen mahdollinen palkkio maksetaan rahana vuonna Kannustinjärjestelmän kohderyhmää on laajennettu noin 160 avainhenkilöön. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2018 perustuu osallistujan lyhyen aikavälin kannustintavoitteisiin. Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2018 perusteella vuonna 2021 maksettavat enimmäispalkkiot ovat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenet eivät kuulu viivästetyn kannustinjärjestelmän piiriin, vaan osakepalkkiojärjestelmään , jossa mahdollinen palkkio maksetaan Ramirentin osakkeissa. PITKÄAIKAISTEN KANNUSTINJÄRJESTELMIEN KIRJAUSPERIAATTEET Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 201, 2016 ja 2018 ovat osaksi osakkeilla selvitettäviä ja osaksi rahavaroina selvitettäviä. Kunkin järjestelmän kulu kirjataan ansaintajakson aikana. Osakkeilla selvitettävä osuus palkkiosta on arvostettu myöntämishetken käypään arvoon ja kulu kirjataan omaan pääomaan. Rahavaroina selvitettävä osuus palkkiosta on kirjattu velaksi. Velka arvostetaan käypään arvoon uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Rahavaroina selvitettävä osuus liittyy henkilöiden veroihin ja muihin työnantajan suorittamiin maksuihin. Käynnissä olevien pitkäaikaisten kannustinohjelmien sekä viivästetyn kannustinjärjestelmän (Deferred Incentive Plan) 2017 ja 2018 kirjatut kokonaiskulut vuonna 2017 olivat yhteensä 4,0 miljoonaa euroa ja velka per olivat 4, (0,) miljoonaa euroa. TOIMITUSJOHTAJAN PALKKA JA PALKKIOT Toimitusjohtajan palkkio koostuu peruspalkasta, luontoiseduista, lisäeläketurvasta, suoriteperusteisesta vuosibonuksesta sekä pitkäaikaiskannustimista. Hallitus päättää konsernin päätavoitteiden toteutumisen huomioon ottaen toimitusjohtajan vuosibonuksesta, joka voi olla enintään 80 % vuoden peruspalkasta. Työsuhde-edut pois lukien (työsuhdeauto, asumisetu, puhelinetu), toimitusjohtaja Tapio Kolunsaran vuoden peruspalkka on euroa. Vuonna 2017 Tapio Kolunsaralle maksettu kokonaispalkkio oli yhteensä euroa koostuen kiinteästä vuosipalkasta sekä luontoiseduista. Lisäksi hänelle vuoden 2017 aikana kertyneen ja vuonna 2017 maksettavan ja vuonna 2018 erääntyvän bonuksen määrä oli yhteensä euroa. Tapio Kolunsaran osakeomistus on esitetty alla olevassa taulukossa. Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan yhtiön pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään. Alkuperäisen allokoinnin mukaan osakeperusteisen kannustinjärjestelmän enimmäispalkkio on yhteensä osaketta suoriteperusteisesti jaettavien osakkeiden osalta ja osaketta Ramirentin osakkeiden omistuksen perusteella jaettavien osakkeiden osalta. Vuoden 2017 viivästetyn kannustinjärjestelmän enimmäispalkkio on euroa. Suoritukseen perustuva osakeperusteinen kannustinjärjestelmä vastaa kokonaisuudessaan osaketta. Tapio Kolunsaran eläkeikä ja eläkkeen suuruus määritellään suomalaisen eläkelain mukaisesti. Lisäksi Tapio Kolunsaralle toimitusjohtajuuden aikana kertyvä lisäeläke määräytyy erillisen lisäeläkevakuutuksen kautta, jonka suuruus on 2 % vuoden peruspalkasta. Varhaiseläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta. Jos hänen toimisuhteensa päättyy ennen eläköitymistä, on hän oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen sekä 12 kuukauden irtisanomisajan palkkaan. Vuonna 2017 toimitusjohtajan palkkioita, jotka koostuivat kiinteästä palkasta, eläkemaksuista, luontoiseduista sekä vuodelta 2016 kertyneistä vuosibonuksista, maksettiin yhteensä 62 3 euroa Kolunsaralle. TAULUKOSSA ERITELTYNÄ TOIMITUSJOHTAJA TAPIO KOLUNSARAN PALKKIOT Peruspalkka Luontoisedut Vuosibonus Pitkäaikaisen suoritukseen perustuvan kannustinjärjestelmän (LTI) yhteenlaskettu enimmäispalkkio Viivästetyn kannustinjärjestelmän 2017 (DIP) allokoitu yhteenlaskettu enimmäispalkkio Pitkäaikaisen suoritukseen perustuvan kannustinjärjestelmän (LTI) yhteenlaskettu enimmäispalkkio Osakeomistus (osakkeiden määrä ) Eläkeikä Lisäeläkevakuutus (2 % vuoden peruspalkasta) Irtisanomisaika Irtisanomiskorvaus (irtisanomisajan lisäksi) euroa euroa euroa osaketta (suoriteperusteinen, performance shares) osaketta (omistusperusteinen, matching shares) euroa osaketta (suoriteperusteinen, performance shares) Suomen eläkelain mukainen euroa 12 kuukautta 12 kuukauden palkka sisältäen luontoisedut RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

123 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2017 JOHTORYHMÄN PALKKIOT Johtoryhmän palkkio koostuu peruspalkasta sekä vuosibonuksesta, joka määräytyy konsernin vuosituloksen sekä asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Työvaliokunta arvioi bonuksen suuruuden ja hallitus vahvistaa mahdollisesti saavutettujen bonusten maksamisen. Vuosittainen maksimibonus voi olla enintään 0 % vuoden peruspalkasta. Johtoryhmän osakeomistus on esitelty sivulla 127. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön avainhenkilöille suunnatun pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Vuonna 2017 johtoryhmä sai pitkäaikaisiin kannustinjärjestelmiin perustuen Ramirentin osaketta (pois lukien toimitusjohtajan saamat osakkeet, joita koskevat tiedot on esitetty edellä), joiden lisäksi johtoryhmä sai käteisbonuksen, jonka suuruus kattoi osakkeiden vastaanottamisesta johtoryhmän jäsenille syntyneiden verojen sekä muiden vastaavien kulujen määrän. Vuodelta 2017 konsernin johtoryhmälle (pois lukien toimitusjohtaja) maksettava kokonaispalkkio, joka koostui kiinteistä palkoista, luontoiseduista sekä vuonna 2017 kertyneistä vuosibonuksista, oli euroa. Käynnissä olevien pitkäaikaisten kannustinohjelmien kirjatut kokonaiskulut johtoryhmän jäsenten osalta olivat vuonna 2017 yhteensä euroa. Johtoryhmän jäsenten kanssa ei ole tehty varhaiseläkettä koskevia erillisiä sopimuksia. Johtoryhmän jäsenen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Jos johtoryhmän jäsenen työsuhde päättyy ennen eläköitymistä, on työsuhteen päätymisestä maksettava korvaus enintään 6 12 kuukauden palkkaa vastaava määrä. 123 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

124 HALLITUS HALLITUS ULF LUNDAHL SUSANNA RENLUND KEVIN APPLETON KAJ-GUSTAF BERGH HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA S Master of Law ja Bachelor in Business Lundin yliopisto, Ruotsin kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen. Ramirentin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 201. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yhtiöstä sekä merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomaksi hallituksen jäseneksi. HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA S Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2006 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi, mutta Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen varapuheenjohtajana merkittävästä osakkeenomistajasta riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi. S B.A. Iso-Britannian kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2012 alkaen. Arvioitu yhtiöstä sekä merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomaksi hallituksen jäseneksi. Kevin Appleton on Yusen Logistics (UK) Ltd:n toimitusjohtaja ja Horizon Platforms Ltd:n hallituksen puheenjohtaja ja Arco Ltd:n hallituksen jäsen. S. 19. Dipl.ekonomi, oik.kand. Suomen kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi, ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen puheenjohtajana merkittävästä osakkeenomistajasta riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi. Kaj-Gustaf Bergh on Föreningen Konstsamfundet R.F.:n toimitusjohtaja. AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS Varapääjohtaja L E Lundbergsföretagen AB, Danske Securitiesien toimitusjohtaja, Östgöta Enskilda Bankin toimitusjohtaja, Nokia Data Ruotsin toimitusjohtaja, Götabankenin varapääjohtaja; sekä SIARin strateginen konsultti. KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Fidelio Capital AB:n, Handelsbanken Regional Bank Stockholmin ja Attendo AB:n hallituksen puheenjohtaja; Eltel AB:n, Holmen AB:n ja Indutrade AB:n hallituksen jäsen. RAMIRENTIN OSAKKEITA AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS Helsingin Bioimmunoterapian Laitos Oy:n hallintopäällikkö. Yleisjohdon tehtävät useissa kiinteistöyhtiöissä sekä Helsingin Bioimmunoterapian Laitos Oy:n talousjohdossa. KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen varapuheenjohtaja. RAMIRENTIN OSAKKEITA : (lähipiirin omistukset ) AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS Travis Perkins PLC s General Merchanting osaston hallituksen puheenjohtaja; Lavendon Group PLC:n toimitusjohtaja; Constructor Dexionin toimitusjohtaja; FedEx Logistics / Caliber Logisticsin toimitusjohtaja & VP Europe; NFC Plc:n markkinointipäällikkö sekä sittemmin myyntija markkinointijohtaja. KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Horizon Platforms Ltd:n hallituksen puheenjohtaja ja Arco Ltd:n hallituksen jäsen. RAMIRENTIN OSAKKEITA AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS Eri työtehtävät Pankkiiriliike Ane Gyllenberg Oy:ssä ja Skandinaviska Enskilda Bankenissa. KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen puheenjohtaja sekä Wärtsilä Oyj:n, Stockmann Oyj Abp:n ja JM AB:n hallituksen jäsen. RAMIRENTIN OSAKKEITA : (lähipiirin omistukset ) : : 2 07 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

125 HALLITUS ERIK BENGTSSON S DI. Ruotsin kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2017 alkaen. Arvioitu yhtiöstä sekä merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomaksi hallituksen jäseneksi. Erik Bengtsson on Pricisen perustaja. ANN CARLSSON S M.Sc. (henkilöstöhallinto). Ruotsin kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 2017 alkaen. Arvioitu yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomaksi hallituksen jäseneksi. Ann Carlsson on Apoteket AB:n (julk.) toimitusjohtaja. TOBIAS LÖNNEVALL S. 1980, M.Sc. (Econ.), Ruotsin kansalainen. Ramirentin hallituksen jäsen vuodesta 201 alkaen. Ramirentin työvaliokunnan jäsen. Arvioitu yhtiöstä riippumattomaksi ja Nordstjernan AB:n sijoitusjohtajana merkittävästä osakkeenomistajasta riippuvaiseksi hallituksen jäseneksi. AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS Toimitusjohtaja, Centro kakel och klinker AB, ; hallituksen puheenjohtaja, Biduin, ; useita johtotehtäviä Cramo-konsernissa vuosina ; myyntipäällikkö, Toyota Material Handling (BT Svenska) ; tuotantoinsinööri ja kenttämyynti, Parker Hannifin RAMIRENTIN OSAKKEITA : - AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS Useita johtotehtäviä ICA Service AB:ssa, ml. SVP Store sales division ICA Service AB:ssa. KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Ruotsin kaupan alan liiton (Svensk Handel) ja SNS-järjestön (Center for Business and Policy Studies) hallituksen jäsen. RAMIRENTIN OSAKKEITA : - AIKAISEMPI TYÖKOKEMUS Virkaatekevä toimitusjohtaja NH Logistics 2010; talouspäällikkö Landic Property ; johdon konsultti Accenture KESKEISIMMÄT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Attendo AB:n hallituksen jäsen. RAMIRENTIN OSAKKEITA : - (lähipiirin omistukset ) 12 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

126 KONSERNIN JOHTORYHMÄ KONSERNIN JOHTORYHMÄ VASEMMALTA: Pierre Brorsson, Øyvind Emblem, Ulrika Dunker, Jonas Söderkvist, Dino Leistenschneider, Tapio Kolunsarka, Mikael Kämpe ja Heiki Onton RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

127 KONSERNIN JOHTORYHMÄ TAPIO KOLUNSARKA TOIMITUSJOHTAJA S. 197, Suomen kansalainen, DI ja KTM. Työsuhde alkanut PIERRE BRORSSON TALOUSJOHTAJA S Ruotsin kansalainen. M.Sc. (Ba.). Työsuhde alkanut ULRIKA DUNKER EVP, HENKILÖSTÖHALLINTO S. 197, Ruotsin kansalainen, B. (Ed.). Työsuhde alkanut ØYVIND EMBLEM EVP, NORJA S Norjan kansalainen, DI, MBA. Työsuhde alkanut 201. TYÖKOKEMUS Executive Vice President UPM Raflatac vuodesta ; Senior Vice President UPM Raflatac EMEA ; Senior Vice President UPM Raflatac Europe ; useita johtavia tehtäviä UPM Raflatacissa Suomessa ja Yhdysvalloissa ; ennen UPM:ää hän työskenteli konsulttina McKinsey & Companyssa. RAMIRENTIN OSAKKEITA : TYÖKOKEMUS VP Business Development, Industrial Technique, Atlas Copco ; VP Finance & Administration Atlas Copco MVI Division / Atlas Copco Tools Assembly systems divisions ; Business Controller, Atlas Copco Tools and Assembly systems ; Financial Manager, Power Tools Distribution NV ; Controller, Atlas Copco Rock Drills RAMIRENTIN OSAKKEITA : TYÖKOKEMUS Henkilöstöjohtaja Kungliga Operan AB ; VP Human Resources, Sandvik Construction ja Sandvik Venture ; HR Manager, Sandvik IT ; Human Resources Advisor, Sandvik Materials Technology ; Team Manager, Sandvik IT Services AB ; Staffing Manager, AB Sandvik Systems Development RAMIRENTIN OSAKKEITA : - TYÖKOKEMUS SVP, Ramirent Norway huhti-joulukuu 201. Global Sales Director Spirits tehtävät Arcus Gruppen AS ; toimitusjohtaja Michelin-konsernissa Michelin Beneluxissa ; maajohtaja Michelin Koreassa ; myyntijohtaja Michelin Nordic AB ; johdon harjoittelija ja tuotantopäällikkö ODIM Hitec ja johdon konsultti McKinsey & Companyn Norjan toiminnoissa vuosina RAMIRENTIN OSAKKEITA : - MIKAEL KÄMPE EVP, SUOMI S Suomen kansalainen, insinööri. Työsuhde alkanut DINO LEISTENSCHNEIDER EVP, HANKINTA JA KALUSTOHALLINTA S Saksan kansalainen, M. Sc. (Eng. ja Ind. Ec). Työsuhde alkanut HEIKI ONTON EVP, BALTIAN MAAT JA EUROPE CENTRAL S Viron kansalainen. Ph.D. (Eng.). Työsuhde alkanut JONAS SÖDERKVIST EVP, RUOTSI JA TANSKA S. 1978, Ruotsin kansalainen, DI ja KTM. Työsuhde alkanut TYÖKOKEMUS SVP Ramirent Europe Central ; johtaja, konsernin kalustohallinta, Ramirent Oyj ; ostopäällikkö Ramirent Oyj ja Ramirent Europe Oy ; ostopäällikkö Ramirent AB ; tuote- ja ostopäällikkö Altima AB ; ostaja NCC AB ja NCC Finland Oy RAMIRENTIN OSAKKEITA : TYÖKOKEMUS Johtaja, konsernin hankintatoimi, Ramirent Oyj ; Project Leader Business Development, Skanska Industrial Production Nordics, 2010; European Category Manager, Skanska AB, ; Category Management Coordinator, Skanska AB, ; Purchasing Manager Maxit Group AB, Stockholm ; Restructuring Manager Logistic, Unilever Bestfoods, RAMIRENTIN OSAKKEITA TYÖKOKEMUS SVP, Ramirent Baltic AS ; toimitusjohtaja, Ramirent Baltic AS ; VP, Ramirent Baltic AS ; myyntijohtaja, Ramirent AS ; VP, Ramirent AS ; suunnittelija ja tuotelinjapäällikkö Ramirent AS Työkokemus ennen Ramirentiä: insinööri ETS Nord AS. RAMIRENTIN OSAKKEITA : TYÖKOKEMUS Talousjohtaja ja EVP, konserni-toiminnot, Ramirent Oyj ; liiketoiminnan kehittäminen Ramirent Oyj; sijoituspäällikkö, Nordstjernan Investment AB ; ohjelmistokehittäminen, Saab Rosemount AB, RAMIRENTIN OSAKKEITA : : RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

128 TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUS- KERTOMUS Ramirent Oyj:n yhtiökokoukselle TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton hallituksen työvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. TILINTARKASTUKSEN KOHDE Olemme tilintarkastaneet Ramirent Oyj:n (y-tunnus ) tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää: konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. LAUSUNNON PERUSTELUT Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. RIIPPUMATTOMUUS Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatetta- vien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 37/2014. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.6. TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA YHTEENVETO Olennaisuus Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 4, miljoonaa euroa. Tarkastuksen laajuus Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuteen sisältyi kaikki merkittävät yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa, kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Keskeiset seikat Myynnin tuloutus Liikearvon arvostus Kaluston olemassaolo ja arvostus Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia. OLENNAISUUS Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena. RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

129 TILINTARKASTUSKERTOMUS Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde Perustelut vertailukohteen valinnalle 4, miljoonaa Liikevaihto ja tilikauden tulos ennen veroja 2017 Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi liikevaihdon ja tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lu-kijat käyttävät yleisimmin näitä kriteereitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi liikevaihto ja tulos ennen veroja ovat yleisesti hyväk-syttyjä vertailukohteita. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSEN LAAJUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Ramirent-konsernin rakenteen, taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit sekä yksittäisten konserniyhtiöiden koon, toiminnan luonteen ja riskit. Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi merkittävimmät yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Puolassa. Tämän lisäksi olemme suorittaneet muiden yhtiöiden osalta analyyttisia toimenpiteitä konsernitasolla. TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MYYNNIN TULOUTUS Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.2. Konsernin tulovirrat koostuvat rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokratuotoista, koneiden ja laitteiden vuokraukseen liittyvien palveluiden tuotoista, rakennustoimintaan liittyvien tavaroiden myyntituotoista sekä vuokrauskäytössä olleen kaluston myyntituotoista. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä vuokrakauden aikana ja palvelutuotot tuloutetaan sillä kaudella, jolla palvelu tuotetaan asiakkaalle. Vuokrauskäytöstä poistettu kalusto siirretään käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen ja myyntituotot tuloutetaan, kun kaluston myynti on toteutunut. Myynnin tuloutukseen liittyy riski siitä, että myyntituottoja ei ole kirjattu oikealle tilikaudelle tai etteivät kirjatut myyntitapahtumat ole tapahtuneet, joten tämä on ollut painopistealueena tilintarkastuksessa. MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA Olemme arvioineet myyntituottoihin ja myyntisaamisiin liittyvät keskeiset kontrollit. Lisäksi olemme kohdistaneet myyntitapahtumiin muun muassa seuraavia aineistotarkastustoimenpiteitä: Olemme tarkastaneet vuokratuottojen kirjauksia järjestelmäperusteisia data-analyyseja käyttäen. Näiden toimenpiteiden avulla olemme kohdentaneet testausta kirjauksiin, joihin liittyy korkeampi riski. Olemme valinneet otoksen tilikauden aikana kirjatuista myyntilaskuista ja verranneet saatuja maksuja kirjattuihin myyntitapahtumiin. Olemme tarkastaneet joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018 kirjattuja myyntilaskuja otospohjaisesti ja testanneet, onko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle. Olemme tarkastaneet tammikuussa 2018 lähetettyjä hyvityslaskuja sen varmistamiseksi, että ne on kirjattu oikealle tilikaudelle. Olemme tarkastaneet myyntiin liittyvistä siirtosaamisista ja siirtoveloista valitun otoksen vertaamalla niitä taustadokumentaatioon. LIIKEARVON ARVOSTUS Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.2. Konsernin liikearvon määrä on 13 miljoonaa euroa. Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun on viitteitä arvon alentumisesta. Testaus tapahtuu vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää liikearvon kirjanpitoarvoon. Kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvomenetelmällä. Liikearvon määrä konsernin taseessa on merkittävä. Sen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa, joka liittyy mm. arvioihin tulevista rahavirroista. Näistä seikoista johtuen olemme määrittäneet liikearvon arvostuksen painopistealueeksi tilintarkastuksessa. Liikearvon arvostuksen tarkastuksessa olemme kohdistaneet työmme erityisesti johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin. Olemme arvioineet näiden asianmukaisuutta muun muassa seuraavilla toimenpiteillä: Vertasimme yhtiön käyttämän käyttöarvon laskentamallin sisältöä IAS 36: Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin vaatimuksiin ja tarkastimme mallin avulla tehtyjen laskelmien matemaattisen oikeellisuuden. Arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjen rahavirtaennusteiden määrittämiseen liittyvää prosessia. Tarkastimme rahavirtaennusteiden perusteena olevia keskeisiä oletuksia, mukaan lukien arvioita liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä, käytettyjä diskonttokoroja sekä ennustejakson jälkeisten rahavirtojen arvioinnissa käytettyä pitkän aikavälin kasvuvauhtia, esimerkiksi vertaamalla myyntiennusteita hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin. Vertasimme tilikauden toteutuneita tuloslukuja edellisenä vuonna arvonalentumismallissa käytettyihin tulosennusteisiin arvioidaksemme johdon tekemien ennusteiden luotettavuutta. Arvioimme johdon käyttämässä herkkyysanalyysissa käytettyjen oletusten asianmukaisuutta. 129 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

130 TILINTARKASTUSKERTOMUS Arvioimme myös konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3.2 esitettyjen tietojen asianmukaisuutta. KALUSTON OLEMASSAOLO JA ARVOSTUS Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.1. Konsernin vuokrauskaluston määrä on 498 miljoonaa euroa. Kaluston taloudellisia vaikutusaikoja ja jäännösarvoja koskevilla arvioilla merkittävä vaikutus tilinpäätökseen vuosipoistojen ja kaluston myyntivoittojen kautta. Kalustossa tapahtuu lisäksi paljon muutoksia ostojen, vuokrausten, luovutusten ja toimipaikkojen välisten siirtojen tuloksena. Erän arvostukseen, kuten kaluston taloudellisten vaikutusaikojen määrittämiseen, liittyy johdon merkittävää harkintaa. Näistä seikoista johtuen olemme keskittyneet tarkastuksessa kaluston olemassaolon ja arvostuksen asianmukaisuuteen. Tarkastustyömme sisälsi vuokrauskaluston olemassaoloa ja arvostuksen oikeellisuutta varmistavien keskeisten kontrollien arviointia. Tällaisia kontrolleja ovat esimerkiksi lisäysten, vähennysten ja romutusten hyväksyminen, taloudellisten vaikutusaikojen arvioiminen, inventointimenettelyt sekä kalustokirjanpidon täsmäyttäminen kirjanpitoon. Lisäksi tarkastustyöhömme on sisältynyt seuraavia toimenpiteitä: Osallistuimme useisiin kalustoinventointeihin ja teimme tarkistuslaskentaa varmistuaksemme omaisuuserien olemassaolosta ja suoritetun inventoinnin oikeellisuudesta. Tarkastimme, että sekä kalustokirjanpito että pääkirjanpito on päivitetty inventoinnin tulosten perusteella. Valitsimme otoksen vuoden aikana hankituista omaisuuseristä ja täsmäytimme kalustokirjanpitoon kirjatut määrät ostolaskuihin. Tarkastimme käyttöomaisuudesta kirjattuja poistoja sekä aineistotarkastustoimenpiteitä että analyyttisiä tarkastusmenetelmiä käyttäen. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 37/ artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

131 TILINTARKASTUSKERTOMUS epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. MUU INFORMAATIO Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 7. helmikuuta 2018 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö Ylva Eriksson KHT MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana alkaen yhtäjaksoisesti 7 vuotta. 131 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

132 SIJOITTAJASUHTEET SIJOITTAJASUHTEET SIJOITTAJASUHDEPERIAATTEET Ramirentin sijoittajasuhteiden tärkein tavoite on tukea Ramirentin osakkeen oikeaa arvonmuodostusta tarjoamalla oikeaa ja riittävää tietoa Ramirentin liiketoiminnasta. Ramirentin sijoittajasuhteet tekee tämän julkaisemalla tilinpäätöksiä ja osavuosikatsauksia, päivittämällä ramirent.comin sijoittajasivuja, osallistumalla sijoittajatapaamisiin ja seminaareihin sekä järjestämällä pääomamarkkinapäiviä. Sijoittajaviestinnän toteutuksesta ja päivittäisestä yhteydenpidosta vastaa Ramirentin sijoittajasuhteet yhdessä konserniviestinnän kanssa. Ramirent noudattaa kaikessa viestinnässä listayhtiöitä koskevaa arvopaperimarkkinalakia, Nasdaq Helsingin sääntöjä ja muita olemassa olevia säädöksiä koskien tietojen täsmällisyyttä ja samanaikaista tiedottamista eri markkinaosapuolille. HILJAINEN JAKSO Ramirent noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen tilinpäätösten tai osavuosikatsausten julkistamista. Hiljaisella jaksolla yhtiön edustajat eivät anna kommentteja tai tapaa pääomamarkkinoiden edustajia. ANALYYTIKOT Lista Ramirentia seuraavista analyytikoista, jotka aktiivisesti raportoivat Ramirentin kehityksestä löytyy yhtiön nettisivuilta ramirent.com sijoittajat-osiosta. Ramirent ei kommentoi tai ota vastuuta analyytikoiden tai muiden pääomamarkkinoiden toimijoiden ennusteista tai odotuksista. TIEDOTUSTILAISUUS JA WEBCAST-LÄHETYS Tiedotustilaisuus analyytikoille ja lehdistölle järjestetään jokaisen osavuosikatsauksen julkistamispäivänä klo suorana audiocastina yhtiön nettisivujen com kautta. Kaikki audiocastit ovat kuunneltavissa samassa nettiosoitteessa. TALOUDELLISTEN TIETOJEN JULKISTAMINEN Ramirentin tilinpäätökset, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkistetaan yhtiön kotisivuilla com englanniksi ja suomeksi. Tiedotteet on myös mahdollista tilata sähköpostiin nettisivujemme kautta. Älypuhelimille ja tableteille suunnatun sovelluksen avulla pysyt ajan tasalla Ramirentista. LATAA IR-SOVELLUS ios:lle YHTEYSTIEDOT Anroidille Franciska Janzon, SVP, markkinointi, viestintä ja sijoittajasuhteet Puh sähköposti: VERTAILURYHMÄ Ramirentilla on kansainvälinen yritysten vertailuryhmä johon konsernin taloudellista menestystä ja liiketoimintaa voidaan verrata. Vertailuryhmä koostuu yrityksistä, joilla on osittain erilainen tuotevalikoima ja ne toimivat osittain eri markkinoilla. Vertailuryhmä ei siten yksinään anna kattavaa kuvaa Ramirentin kilpailijoista. Seuraavat yhtiöt kuuluvat vertailuryhmään: Cramo (Suomi), Loxam (Ranska), Kiloutou (Ranska), Speedy Hire (Iso-Britannia), HSS Hire (Iso-Britannia), United Rentals (USA) ja Ashtead Group (USA/Iso-Britannia). RAMIRENT TILINPÄÄTÖS

133 TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE YHTIÖKOKOUS Ramirent Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 1. maaliskuuta 2018 kello 10:00 yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Tapulikaupungintie 37, 0070 Helsinki. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään klo 10:00. Ilmoittautuminen voi tapahtua: Internet-sivujen kautta osoitteessa com/yhtiokokous; tai puhelimitse numeroon maanantaista perjantaihin klo 9:00 16:00; tai telefaksilla numeroon ; tai kirjeitse osoitteeseen Ramirent Oyj, PL 31, 0071 Helsinki. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. OSINGONJAKO Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,44 (0,40) euroa osaketta kohti kahdessa erässä. Jos esitys hyväksytään, ensimmäinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäinen osinkoerä maksetaan niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Toinen osinkoerä maksetaan niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään rekisteriin ja niille osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear Sweden AB:n ylläpitämään rekisteriin. Hallitus valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonjaon täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat, tai muutoin sitä edellyttävät, ennen osingon toisen maksuerän maksamista. RAMIRENT OYJ:N TULOSTIEDOTTAMINEN VUONNA 2018 Yhtiökokous klo Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu klo 9.00 Puolivuotiskatsaus klo 9.00 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu klo 9.00 KAUPANKÄYNTITUNNUKSET Listattu: NASDAQ Helsinki Ltd NASDAQ Helsinki: RMR1V Reuters: RMR1V.HE Bloomberg: RMR1V:FH ISIN-koodi: FI TÄRKEIMMÄT INDEKSIT NASDAQ HELSINKI NASDAQ Helsinki Mid Cap NASDAQ Nordic Industrial Goods and Services OSOITTEENMUUTOKSET Osakkeenomistajia pyydetään tekemään kirjallinen osoitteenmuutos sen pankin konttoriin, jossa arvo-osuustiliä hoidetaan. Jos tili on Euroclear Finland Oy:n tilinhoitajayhteisössä, osoitteenmuutosilmoitus lähetetään osoitteeseen: Euroclear Finland Oy, Customer Account Service, PL 1110, HELSINKI Puh Osoitteenmuutoksessa on mainittava osakkeenomistajan nimi, uusi osoite ja arvo-osuustilin numero. 133 RAMIRENT TILINPÄÄTÖS 2017

134 SECTION HEADLINE KONSERNIN PÄÄKONTTORI Ramirent Oyj Tapulikaupungintie 37, PL 31, 0071 Helsinki Puh sähköposti: RAMIRENT TILINPÄÄTÖS