Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio

Transkriptio

1 Uuraisten kunta Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Kasvupalveluiden asiakaslähtöisyys voi toteutua vain yhteistyöllä paikallistason toimijoiden, eritoten kuntien kanssa. Tämä koskee erityisesti työllisyyttä edistäviä palveluja. Kunnilla tulee olla vastuuta ja resursseja hoitaa työllistämistoimia, mikä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi toimia. Suunnitelmassa tuodaan esille, että maakunnan kasvupalveluilla on vahva kytkös kuntien elinvoimatehtäviin. Kuntien itsehallintoon kuuluvat elinvoimatehtävät, jotka ovat kuntien yleistä toimialaa. Maakuntaan ei tule rakentaa päällekkäisiä rakenteita ja toimintoja. Suunnitelmassa on linjattu, että tavanomaisimmat vastaanottoluonteiset palvelut ovat saatavilla kuntakeskuksissa ja päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin puolen tunnin matkan päässä kotoa. Suunnitelmassa on myös että mm Ikäihmisten asumispalveluja on saatavissa päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ne ovat valtaosalla asiakkaista enimmillään noin puolen tunnin päässä heidän tutusta arkiympäristöistään. Muiden asiakasryhmien (kuin ikäihmisten) asumispalveluja pyritään järjestämään niin ikään lähellä asiakkaiden arkiympäristöjä, mutta niihin liittyvien erityispiirteiden johdosta palvelut voivat sijaita etäämmällä. Määritelmät eivät ole selkeitä ja jättävät tulkinnanvaraa. Miten ymmärretään päivittäistavaroiden asiointialue? Kunnassa tulkitsemme, että se on keskustaajama, jossa kuntalaiset eri puolilta kuntaa asioivat. Suunnitelmassa on kuvattu kriteerit palveluntuottajien hyväksymiseen, ohjaukseen ja valvontaan. Palveluverkon ja palvelujen järjestämisen yhteyttä on selkiytettävä. On todennäköistä, että Keski- Suomen alle 5000 asukkaan kunnissa on valinnanvapauden kautta potentiaalista markkinaa yhdelle toimijalle. Lähteekö maakunta järjestäjänä tässä tilanteessa siitä, että edellä kuvatut palvelut tuottaa maakunnan sote-yksikkö vai yksityinen sote-toimija? Tällä on valtava merkitys asiakkaille kunnan alueella, hoitohenkilöstölle ja yksittäisille kunnille kiinteistöjen omistajana. Lausuntopalvelu.fi 1/304

2 Valkama Juha Uuraisten kunta Lausuntopalvelu.fi 2/304

3 Keski-Suomen Näkövammaiset ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään LAUSUNTO KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMALUONNOKSESTA Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n lausunto maakunnallisesta järjestämissuunnitelmaluonnoksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Seuraavassa kannanotossa olemme ottaneet huomioon sen, että näkövammaisten määrä kasvaa samalla kun ikääntyneiden määrä väestössä lisääntyy. 1. Puhutaan palveluiden järjestämisestä, mutta ei mitään ohjauksen ja valvonnan rakenteista. 2. Järjestämissuunnitelmaluonnoksessa korostuu palveluohjauksen merkitys. Voidaanko odottaa, että palvelunohjausta on kaikilla palveluntuottajilla, riippumatta onko kyseessä liikelaitos tai yksityinen yritys 3. Digitaaliset palvelut eivät mitenkään saavuta kaikkia näkövammaisia. Mitkä ovat silloin korjaavat palvelut? Konsultoikaa Näkövammaisten liiton asiantuntijoita palvelusivustojen teossa 4. Mitkä ovat oikeussuojakeinot, joilla epäkohtiin voidaan reagoida? Miten maakunnallisessa järjestämissuunnitelmassa toteutuu muutoksenhaku viranomaisen tekemään päätökseen sosiaali- ja terveyspalveluissa Lausuntopalvelu.fi 3/304

4 5. Järjestämissuunnitelmasta puuttuu henkilöresurssisuunnitelma asiakastyössä; palveluneuvonta ja asiakasohjaus 6. Miten asiakastyössä toteutuu ajantasainen seuranta ja suunnitelmien päivittäminen 7. Kuka arvioi kuntoutuksen ja apuvälineiden yksilöllisen tarpeen; miten taataan suunnitelman jatkuvuus, saumattomuus ja oikeudenmukaisuus 8. Järjestämissuunnitelmassa pitäisi olla yhdistysten tarjoama tieto ja vertaistuki yhtenä luonnollisena kuntoutuksen jatkotoimenpiteenä 9. Mistä näkövammainen saa jatkossa kommunikaatioapuvälineet; tietokone, puhelin tietokoneen apuohjelmat Keski-Suomen Näkövammaiset ry hallituksen jäsenet Tarja Pietiläinen, Jorma Vilkko ja Juha Saariniemi toiminnanjohtaja Maarit Salonen Näkövammaisten liitto ry / Keski-Suomi lapsi- ja perhetyön asiantuntija Annika Tyynysniemi Salonen Maarit Keski-Suomen Näkövammaiset ry Lausuntopalvelu.fi 4/304

5 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Jyväskylä Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n kommentit Sote- järjestämistyöryhmä/mikael Palola Palvelustrategia ja palvelulupaus luonnokseen. Keski- Suomen ensi- ja turvakoti ry esittää, että Palvelustrategia ja palvelulupaus - lisätään sekä Lasten ja nuorten palvelut että Aikuisten sosiaalipalvelut - kokonaisuuksiin myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan palvelut, kriisipalvelut ja sosiaalipäivystyspalvelut. Turvakotitoiminta on sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista toimintaa, jonka rahoitus, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Turvakotipalveluiden koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä sopimuksen tehneiden turvakotien kanssa. Keski-Suomen maakunnassa turvakotitoiminnan palveluntuottajana toimii Keski- Suomen ensi- ja turvakoti ry. Kansallisen lainsäädännön lisäksi lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja seurausten hoitoon velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan Neuvoston Yleissopimus, ns. Istanbulin sopimus, jonka Suomi on ratifioinut vuonna Sopimus velvoittaa jäsenvaltioita puuttumaan erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Turvakotipalvelu on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille ja perheille. Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvattua asumista sekä ammatillista kriisiapua lapsille ja aikuisille. Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, asuinkunnasta riippumatta. Lausuntopalvelu.fi 5/304

6 Turvakodissa oleminen on maksutonta. Turvakodin vastuuhenkilö yhdessä Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesti sosiaalipalveluja on tarjottava lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. muun henkilöstön kanssa arvioi asiakkaan turvakotipalvelun tarpeen ja keston. Turvakodissa oli 105 aikuista ja 85 lasta vuonna Turvakodista ohjattiin muualle 190 henkilöä tilanpuutteen vuoksi. Tästä ja pitkistä välimatkoista javascript:void(0);johtuen yhdistys tulee selvittämään kevään 2018 aikana uuden turvakodin perustamisen mahdollisuutta pohjoiseen Keski-Suomeen. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesti sosiaalipalveluja on tarjottava lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Yhdistys ylläpitää Stea:n toiminta-avustuksen ja osittain kuntien maksusitoumuksella toteutettavaa lähisuhdeväkivaltatyön avotyötä, mikä käsittää mm. oppilaitos- ja työyhteisövierailuja ja luentoja sekä yksilötyöskentelyä kaikille lähisuhdeväkivallan osapuolille sekä vertaisryhmätoimintaa naisille ja lapsille. Toiminnan tavoitteena on väkivaltakierteen katkeaminen, perheiden turvallisuuden vahvistuminen ja tiedon lisääntyminen lähisuhdeväkivallan muodoista sekä vaikutuksista lapseen ja aikuiseen. Lähisuhdeväkivalta on lastensuojelun palveluissa olevien perheiden ja perheenjäsenten kohdalla yksi suurimpia indikaattoreita palveluihin hakeutumisessa. Kyse on paitsi perheiden hyvinvoinnista, myös erittäin suuresta kustannuserän säästämisestä sosiaalihuollon ja lastensuojelun palveluissa. Lasten Oikeuksien Sopimuksen hengen mukaisesti meiltä puuttuvat kokonaan ne palvelut, joissa ne lapset ja nuoret, jotka kärsivät perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tai sen uhasta, tulisi olla oikeus saada palvelua, vaikka heiltä puuttuisi vanhempien lupa. Eija Paloheimo Toiminnanjohtaja Satu Moisio Kriisi- ja väkivaltatyön palvelupäällikkö Paloheimo Eija Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Lausuntopalvelu.fi 6/304

7 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen Järjestöareenan lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelman 1. luonnosversioon Keski-Suomen Järjestöareena Keski-Suomen Järjestöareena on keskisuomalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka on syntynyt järjestö-jen omasta tarpeesta tuntea toisensa paremmin, tehdä yhteistyötä tiiviimmin ja parantaa järjestökentän vaikuttamismahdollisuuksia. Järjestöareena on toiminut vuodesta 2008 keskisuomalaisten järjestöjen itsenäisenä yhteistyöelimenä Keski-Suomen liiton suuntaan välittäen järjestöjen näkökulmia maakunnan kehittämistyöhön. Järjestämissuunnitelmaan on nostettu oleellisia asioita järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Keski-Suomen Järjestöareena haluaa lausunnossaan keskittyä erityisesti neljään teemaan: kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, osallisuus ja järjestöjen asiantuntijuus sekä palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteistyö ja palveluverkko. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, osallisuus ja järjestöjen asiantuntijuus Viittaus kohtaan 6.5.1: Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään monipuoli-sesti järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvista-misessa, kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden ja alueiden elinvoiman edistämisessä. Maakuntaan perustetaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyön periaatteita linjaava neu-vottelukunta sekä laaditaan erillinen järjestöstrategia. Neuvottelukunnan ja järjestöstrategian tarkoituk-sena on vahvistaa maakunnan ja järjestöjen pitkäjänteisiä kumppanuuksia, keskinäistä luottamusta ja vuorovaikutusta sekä edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä. Tehtävien ja palveluiden järjestämisessä huomioidaan myös järjestöjen rooli toiminnan kehittäjinä sekä palveluiden tuottajina. Lausuntopalvelu.fi 7/304

8 Keski-Suomessa on noin järjestöä (lähde PRH), jotka toimivat eri toimialoilla ja joiden toiminnan resurssit vaihtelevat runsaasti. Ihmisten sosiaalista hyvinvointia edistävistä järjestöistä suurin osa on va-paa-aikaan, kulttuuriin, sosiaali- ja terveysalaan sekä liikuntaan ja urheiluun liittyviä toimijoita. Uudistuk-sessa on ensiarvoisen tärkeää huomioida järjestöjen roolit osallisuuden ja vaikuttamistoiminnan mahdol-listajina, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ja palveluiden tuottajina sekä kehittäjinä. Erityisesti osalli-suus sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat koko järjestökentän osaamisaluetta; Pienissä kun-nissa perinteisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen määrä on pieni ja osin jopa täysin olematon, jolloin mui-den toiminnallaan laajasti ihmisten hyvinvointia edistävien, ns monialajärjestöjen, rooli korostuu. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja kotitalousnaiset ja maamiesseurat sekä pienviljelijäyhdistykset. Kunnittain eniten yhdistyksiä on Jyväskylän seudulla (Jyväskylässä lähes 2200), Jämsässä (468), Keuruulla (270) ja Laukaassa (251). Maakunnassa on noin 50 sote-palveluja tuottavaa järjestöä. Järjestöillä on vuosikymmenien kokemus erityisesti päivä- ja asumistoiminnan, ensi- ja turvakotipalveluiden sekä päihde-, mielenterveys- ja työlli-syyspalveluiden saralla. Suurin osa järjestöistä toimii paikallistasolla vapaaehtoisvoimin eikä tuota palvelui-ta. Monen järjestön ainutlaatuisuus muodostuu palvelutuotannon, vapaaehtoistoiminnan, vertaisuuden, kokemusasiantuntijuuden ja järjestölähtöisen auttamistyön yhdistelmästä. Järjestön koosta ja toimialasta riippumatta toiminta on merkityksellistä ihmisten hyvinvoinnille. Tutkimus-ten mukaan järjestöjen toiminta on julkista ja yksityistä täydentävää. Järjestöt kohtaavat ja auttavat usein erityisesti ihmisiä, joita muut toimijat eivät tavoita tai pysty auttamaan. Monelle vertaistuki on joko am-mattilaisen tuen rinnalla tai ilman sitä ensiarvoisen tärkeää. Järjestöjen osaamisen maksimoiminen maakunnan asukkaiden parhaaksi edellyttää erilaisten järjestöjen asiantuntijuuden aidon ja monipuolisen hyödyntämisen. Eri järjestöiltä saadaan hyvinvoinnin, terveyden ja alueiden hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää tietoa, joka muuten voi jäädä näkymättömäksi. Maakuntalakiesitykseen on kirjattu maakunnalle velvoite yhteistyöstä järjestöjen kanssa. Keski- Suomen Järjestöareena näkee tärkeänä, että maakunta tukee järjestöjen osallistavaa ja monimuotoista toimintaa varmistamalla järjestöjen toimintaedellytykset. Maakunnan viestinnässä, tiedon tuottamisessa ja kehit-tämisessä on hyvä ottaa huomioon ihmisten sekä toimintamuotojen monimuotoisuus, jotta tasavertainen osallisuus mahdollistuu. Kansalaisille suunnatussa viestinnässä sekä heidän äänen kuulemisessa järjestöt ovat merkittävässä roolissa. Pidämme myös ensiarvoisen tärkeänä, että maakunnan osallisuussuunnitel-massa otetaan järjestöt ja järjestöjen osallistava toiminta vahvasti huomioon ja järjestöt otetaan mukaan monimuotoisen osallisuuden kehittämiseen. Keski-Suomen Järjestöareena pitää tärkeänä, että maakuntaan perustetaan järjestöasioiden neuvottelu-kunta ja laaditaan järjestöstrategia. Perustettavan järjestöasioiden neuvottelukunnan kokoonpanon tu-lee edustaa laajasti ja monipuolisesti järjestökentän eri toimialoja. Neuvottelukuntaan valittavien järjes-töjen edustajien tulee toimia järjestöissä, joiden toimintakenttä Lausuntopalvelu.fi 8/304

9 on koko Keski-Suomi tai muuten laaja alue. Kokoonpanossa on lisäksi oltava riittävä ja monipuolinen maakuntahallinnon edustus, jotta vuoro-puhelun tavoite maakunnan suuntaan täyttyy. Järjestöareenan mielestä neuvottelukunnan nimittäminen voisi olla maakuntahallituksen tai - valtuuston tehtävä. Ehdotamme kuitenkin, että neuvottelukunnan järjestöjäsenet ehdottaa Keski- Suomen Järjestö-areena, jonka toiminta jatkuisi edelleen. Järjestöareenan kokoonpanoon kuuluu laaja-alaisesti edustajia tärkeimmistä järjestöistä, ja näin varmistetaan neuvottelukunnan jäsenistön järjestölähtöisyys ja moni-puolisuus. Järjestöareenan toiminnan jatkuminen on tärkeää järjestöjen omaehtoisen kumppanuuspöy-tätoiminnan mahdollistamiseksi. Järjestöasioiden neuvottelukunnan käsittelemiä asioita ja järjestöstrategian sisältöä on tarpeen täsmen-tää järjestämissuunnitelmassa. Kumppanuuden, luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistamisen sekä järjestöjen toimintaedellytysten edistämisen lisäksi neuvottelukunnan tulisi käsitellä ja jäsentää järjestö-jen roolia osallisuuden ja vaikuttamistoiminnan mahdollistajina sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ja sote-palveluiden toteuttajina ja kehittäjinä. Maakunnan ja järjestöjen yhteisen järjestöstrategian laatiminen on tärkeää. Jotta järjestöjen asiantunti-juus tulisi laajasti näkyväksi ja hyödynnettäväksi, pidämme tärkeänä, että strategia niveltyisi mahdolli-simman tiiviisti muihin strategisiin asiakirjoihin kuten maakuntasuunnitelmaan, maakuntastrategiaan, osallisuussuunnitelmaan ja muihin järjestötoiminnan kannalta merkityksellisiin asiakirjoihin sekä suunnitelmiin. Järjestämissuunnitelmaan ehdotamme kirjattavaksi seuraavaa: Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään monipuolisesti järjestöjen asiantun-temusta. Järjestöillä on oma roolinsa erityisesti kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa, kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden ja alueiden elinvoiman edistämi-sessä. Maakuntaan perustetaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyön periaatteita linjaava neuvottelukunta Kes-ki-Suomen Järjestöareenan asiantuntemusta hyödyntäen. Neuvottelukunta muodostetaan eri toimialo-jen järjestöistä siten, että se on sisällöltään mahdollisimman monialainen ja kattava. Mukana olevien jär-jestöjen toimialueena tulee pääsääntöisesti olla koko Keski-Suomi tai muutoin laaja alue. Järjestötoimi-joiden ja maakunnan yhteisenä prosessina laaditaan järjestöstrategia osana muita strategisia asiakirjoja. Neuvottelukunnan ja järjestöstrategian tarkoituksena on vahvistaa maakunnan ja järjestöjen pitkäjäntei-siä kumppanuuksia, keskinäistä luottamusta ja vuorovaikutusta sekä edistää järjestöjen toimintaedelly-tyksiä. Lisäksi neuvottelukunta ja strategia käsittelevät maakunnan ja järjestöjen kannalta olennaisia jär-jestöjen osallisuutta ja vaikuttamistoimintaa mahdollistavia toimintaa ja rakenteita, järjestöjen hyvinvoin-tia ja terveyttä edistävää toimintaa sekä järjestöjen asemaa sote-palveluiden toteuttajina ja kehittäjinä. Palveluverkko ja palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteistyö Lausuntopalvelu.fi 9/304

10 Viittaus kohtaan 5: Maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi sote-keskuksiin pyritään kokoamaan kun-tien, järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamia kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palvelu-ja ja toimintoja. Viittaus kohtaan 3: Maakunnan järjestämät ei-valinnanvapauden piirissä olevat palvelut tuotetaan maa-kunnan omien tuotanto-organisaatioiden tai niiden kilpailuttamien alihankkijoiden toimesta. Mikäli maa-kunnan oma tuotanto-organisaatio ei kykene tuottamaan järjestäjän asettamissa määräajoissa sellaisia ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, palvelut tuotetaan asia-kasseteleillä. Järjestäjällä on mahdollisuus myös tarvittaessa kilpailuttaa ei-valinnanvapauden piirissä ole-vien palveluiden tuotantoa. Järjestöissä on vuosien ja vuosikymmenien aikana kertynyttä osaamista ja asiantuntijuutta etenkin mo-nista erityisryhmistä ja heikoimmassa asemassa olevista palvelunkäyttäjistä. Jotta tätä asiantuntemusta ei menetettäisi, pidämme tärkeänä, että kriteeristö ja sääntökirja mahdollistavat myös järjestöjen toimimi-sen palveluntuottajana. Järjestöt ovat sote-kentän vanhimpia toimijoita ja niissä tehdään työtä sekä pai-kallisesti että valtakunnallisesti kuntien kumppanina. Järjestöt ovat pitkäjänteisiä kotimaisia toimijoita, joilla on paljon erityisasiantuntemusta kansalaisten tarpeista. Monien palveluntuottajajärjestöjenkin erityisyys ja ainutlaatuisuus syntyy palveluiden, vertaisuuden, osallisuuden, kokemusasiantuntijuuden ja vapaaehtoisten yhdistelmästä. Usein asiakas liikkuu toimin-noissa erityistason palveluista matalan kynnyksen palveluihin tai ostopalveluista järjestölähtöiseen tu-keen. Parhaimmillaan ne tukevat asiakkaan kuntoutumista juuri hänelle oikealla intensiteetillä. Nämä toi-minnot tarvitsevat toinen toisiaan. Mikäli palveluntuottajajärjestöjen toimintaedellytyksiä ei uudistukses-sa varmisteta, myös näiden toimijoiden muu toiminta on vaarassa surkastua ja loppua. Tämän vuoksi eh-dotamme palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin kirjattavaksi, että niillä on velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tälle yhteistyölle tulee myöhemmässä vaiheessa laatia yhteiset pelisäännöt ja rakenteet. Sääntökirjassa voisi olla myös kohtia, joissa positiivinen diskriminaatio on sallittua, esimerkkinä vaikeasti työllistyvät ja heille tarjottavat kolmannen sektorin palvelut. Kasvupalvelut tulee tuottaa niin, että asiakas on keskiössä ja ohjautuu kasvupalveluiden kautta itselleen sopivaan paikaan ja palveluun, rajapinnat jou-hevasti ylittäen. Järjestämissuunnitelmassa tulisi nykyistä selkeämmin mahdollistaa työttömien nuorten ja aikuisten selkeiden palvelupolkujen rakentaminen. Kukin asiakas tarvitsee yksilöllisen ja kokonaisvaltai-sen arvion palvelutarpeestaan, jossa työllistymiseen tähtäävien palveluiden lisäksi huomioitaisiin myös muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet. Työttömyys ei useinkaan, etenkään pitkittyessään, ole osattomuutta vain työelämästä, vaan siihen liittyy hyvin usein myös muita sosiaalisia tai terveydellisiä on-gelmia. Järjestöjen toiminnasta ja palveluista olisi hyvä muodostaa yhtenäinen tarjotin /kokonaisuus, joka on mahdollista hallita palveluohjauksessa omana erillisenä kokonaisuutena. Järjestöjen vertais- ja Lausuntopalvelu.fi 10/304

11 vapaaeh-toistoiminta liitetään osaksi tätä tarjotinta. Järjestöt toimivat eri palvelumuotojen yhdyspinnoilla. Kokoa-malla järjestöjen toiminta ja palvelut kokonaisuudeksi mahdollistetaan palveluiden integroiminen yhdys-pintojen yli. Sitä kautta saadaan asukkaille monipuolisempia, kokonaisvaltaisempia ja oikea-aikaisia palve-lukokonaisuuksia. Järjestöareena pitää hyvänä, että palveluntuottajasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia, eivätkä määräaikaisia. Palveluita käyttävien asiakkaiden kannalta pidämme oleellisen tärkeänä, että ei-suoranvalinnan palveluiden -kilpailutusvälit ovat riittävän pitkiä (esim. vähintään 5 vuotta), etteivät hoito- ja palvelusuhteet katkea turhan usein. Kaikkien palveluntuottajien tasapuolisen kohtelun ja toimintaedellytysten varmistamiseksi pidämme tär-keänä, että laadunseuranta- ja raportointijärjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja riittävän kattavia. Myöskin lisenssien hinnoittelussa tulee huomioida erilaiset ja erilaisin resurssein toimivat palveluntuottajat, jotta esim. hinnoittelu ei ajaisi kolmatta sektoria ulos kilpailutuksista. Mielestämme valvontavastuu sekä yhtei-sen seuranta- ja raportointijärjestelmän tarjoaminen olisi järjestäjän tehtävä, jolloin palveluntuottajien kohtelu olisi yhdenvertaista. Järjestöareena esittää, että järjestäjä määrittää sellaiset kriteerit järjestöjen ja etenkin sotekeskusten väliseen yhteistyöhön, että järjestöt pystyvät toimimaan riippumattomina asiantuntijoina ja palveluntuot-tajina ja niiden asema toiminnallisten mahdollisuuksien ja osallisuuden osalta vahvistuu. Tärkeää on myös, että järjestöjen asiantuntemus otetaan mukaan yhteistyöhön liittyvien kriteerien määrittelyyn. Keski-Suomen Järjestöareenan puolesta Humanistinen Ammattikorkeakoulu (Humak), lehtori Pekka Kaunismaa Jyvässeudun Työllistämisyhdistys JST ry, toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa Jämsän Voimavara ry, puheenjohtaja Arja Paakkanen Keski-Suomen Kylät ry, kyläasiamies Reena Laukkanen-Abbey Keski-Suomen Liikunta ry, aluejohtaja Petri Lehtoranta Keski-Suomen Työpajayhdistys ry, puheenjohtaja Susanna Uusitalo Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, kehittämispäällikkö Tiina Sivonen, erityisasiantuntija Matti Tervaniemi, johtaja Raili Haaki, muutoskoordinaattori Anu Hätinen, järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri, kehittämispäällikkö Isa Niukkala Monikulttuurikeskus Gloria ry, vapaaehtoistoiminnan vastaava Anu Juurakko Mosaiikki ry, projektikoordinaattori Tatjana Doultseva, Irma Alekseeva Nuorten Keski-Suomi ry, toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen Paremmin Yhdessä ry, toimistosihteeri Annika Miettinen Lausuntopalvelu.fi 11/304

12 Sovatek-säätiö, kansalaistoiminnan johtaja Eero Pirttijärvi Suomen Nuorisoseurat ry - Keski-Suomen aluetoimisto, toiminnanjohtaja Jarmo Tupasela Hätinen Anu Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry - Keski-Suomen Järjestöareena Lausuntopalvelu.fi 12/304

13 KSSHP Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Kuinka osallisuus ja kokemusasiantuntijuus tulee huomioida tulevassa maakunnassa? On hienoa, että pääsemme kommentoimaan luonnosta jo tässä vaiheessa. Kokemusasiantuntijoina otamme tässä kantaa lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka kokemusasiantuntijuus kattaa muitakin aloja - tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin. Suunnittelussa ja kehittämisessä täytyy koko ajan kuulla asukkaiden ääntä. Vain kaikkien yhteistyöllä saamme asiat järjestettyä hyvin sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta. Muistutamme, että koko soten uudelleenjärjestämisessä tarkoitus on ollut luoda paremmat ja toimivammat palvelut ja osallisuuden mahdollistaminen alueen asukkaille. Yhteistyö syvimmillään on sitä, että tilaisuuksissa missä ammattilaiset pohtivat asioita organisaatiolähtöisesti, myös asukkaan ääntä tulisi kuulla. Tämä on osallisuuden yksi tärkeä ulottuvuus. Me kokemusasiantuntijat olemme löytäneet keinoja selviytyä. Me tiedämme mikä auttaa ja miten eri poluilla voi edetä. Olemme nähneet monen ihmisen selviytymistarinan. Kuinka autetusta onkin tullut auttaja, esimerkiksi kokemusasiantuntijuuden tai vertaistuen kautta. Voimme tuoda toiselle ihmiselle toivon näkökulman ja tietoa, että tämän kaiken keskellä voi selviytyä. Lausuntopalvelu.fi 13/304

14 Osallisuuden monet ulottuvuudet: Osallisuuden portailla kaikki askelmat ovat tärkeitä. On uutta kulttuuria, että asukkaiden edustajat ovat mukana kehittämisessä ja palveluiden tuottamisessa. Eivät vain mielipiteen antajina erillisissä kuulemistilaisuuksissa tai antamassa palautetta erilaisin keinoin. Osallisuudella voimme ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa jo syrjäytyneitä takaisin mukaan. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaisella on oikeus olla osallinen jossain. Millä tavalla kukakin haluaa osallistua, sen täytyy perustua ihmisen omaan valintaan. Avun tarve voi tulla eteen kenelle vain. Kuka kantaa silloin kokonaisvastuun asukkaan oikeaaikaisesta avusta? Tällä hetkellä palvelut on hyvin hajanaisia ja niitä etsitään monelta luukulta. Asiakkailla ei välttämättä edes ole asiakassuunnitelmaa. Miten palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit mallinnetaan asiakkaille niin, että asiakkaat ymmärtävät omat oikeutensa ja mahdollisuutensa? Miten asukkaan osallistuminen esim luonnoksessa mainittuihin kumppanuuspöytiin varmistetaan? Miten varmistetaan palautteiden kautta saadun tiedon vaikutus oikeasti käytäntöön, niin ettei osallisuus ole vain yksisuuntaista? Miten suunnitellaan osallisuuden aito onnistuminen niin, että asukas tuntee olevansa osallisena? Miten asukas saa vastauksia ja näkee tai kuulee miten asioihin on vaikutettu? Voiko ja pitääkö maakunnassa olla oma osallisuusvastaava, joka huolehtii tästä osa-alueesta? Voiko maakunta vain velvoittaa palveluntuottajia ottamaan osallisuuden huomioon, vai täytyykö myös maakunnan ottaa vastuu osallisuuden toteutumisesta? Näihin kysymyksiin täytyy löytyä vastaukset järjestämissuunnitelmasta. Esitys: Osallisuuden ja kokemusasiantuntijoiden asemointi tulisi olla systemaattista: Lausuntopalvelu.fi 14/304

15 Täytyy olla taho, joka vastaa osallisuuden ja kokemusasiantuntijatoiminnan koulutuksesta, koordinoinnista ja toteutumisesta, yhtenäisistä palkkiokäytänteistä ja huolehtii kokemusasiantuntijoiden jaksamisesta. Kokemusasiantuntijat ovat avainhenkilöitä osallisuuden eteenpäin viemisessä sekä osallisuuden näkyvänä pysymisen kannalta. Kokemusasiantuntijat ovat saaneet koulutuksen siihen, kuinka käyttää kokemustaan mm. ammattilaisten kouluttamisessa, yhteistyöhön sekä ammattilaisen että asiakkaan kanssa. Ongelma: Olemme huomanneet, että asukkaat eivät ymmärrä valmistelijoiden ja ammattilaisten kieltä. Luonnoksessakin pyöritellään asioita eikä kuitenkaan saada aikaan yleisesti helppotajuista kokonaisuutta. Kielestä pitää saada yhteinen niin, että kaikki ymmärtävät sitä. Esitys: Kokemusasiantuntijat voivat olla tulkkina sekä havainnointien kautta tuottamassa maakunnalle tärkeää tietoa siitä, miten palveluntuottajien toiminnot toimivat käytännössä. Me voimme kerätä palvelunkäyttäjiltä ja ammattilaisilta suoraa tietoa, havainnoiden ja haastatellen, ja välittää sitä oikea-aikaisesti maakunnalle. Otetaanko asiakkaan huoli todesta?: Me sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntijat kannamme huolta siitä, tuleeko sote-keskuksista oikeasti se paikka, jossa toinen ihminen kuulee toisen huolen, ottaa huolen todesta ja ihminen saa näin oikean tilanteen arvioinnin ja tuen. Uskomme vahvasti siihen, että mahdollisimman pian oikeaan osuva palvelukokonaisuus ja apu auttaa kaikkia. Ja että oikea-aikainen apu säästää myöhemmässä vaiheessa kaikkien osapuolten kustannuksia, sekä ajallisesti että taloudellisesti. Myös matalan kynnyksen paikkoja tulee olla riittävästi. Järjestötoiminnalle tulee löytyä tukea ja tiloja. Lausuntopalvelu.fi 15/304

16 Suunnitelmista tekoihin: Palvelutarpeen arviointi sekä asiakassuunnitelma täytyy toteutua mielenterveys-, päihde- sekä somaattista sairautta sairastavan että vammaispalvelulain piirissä olevalle asukkaalle. Vammaispalvelujen toiminnassa täytyy päästä seuraavalle askelmalle eli myönnöistä ja hylkäyksistä arkea tukevaan toimintaan. Tätä kautta päästään tukemaan asukkaiden omaehtoista elämää. Lapsiperheiden hyvinvointi on tärkeää. La-Pe-hanke on ollut hyvä ja painottaa myös ennakoivaa toimintaa, joka olisi kaikessa tärkeää. Mikä on sen jatkumo? Matalan kynnyksen perhekeskukset täytyy saada toimimaan. Matalan kynnyksen palvelukeskuksissa tulee olla sekä laaja-alaista kokemusta omaavia kokemusasiantuntijoita sekä matalan kynnyksen toimintaan motivoituneita sote-työntekijöitä. Tällä hetkellä niin sairaat, työttömät kuin lapsiperheetkin etsivät palveluja monelta eri luukulta. Palvelujen rajapintoja ja kokonaisuuksia tulee tarkastella huolella. Iäkkäiden laadukas ja turvallinen kotihoito täytyy turvata. Kukoistava Kotihoito hanke tekee tällä saralla hienoa kehittämistyötä. Omaishoitajat tekevät tulevaisuudessakin erittäin arvokasta työtä. Heidän jaksamisensa on turvattava. Myös työntekijöiden jaksaminen ja riittävyys sekä kuuleminen on turvattava mm. riittävillä ja oikeaaikaisilla sijaisilla ja palautejärjestelmillä. Esimerkiksi kotihoidossa, terveyskeskusosastoilla sekä monissa terveyskeskuksissa henkilöstö työskentelee tällä hetkellä äärirajoilla. Henkilökunnan jaksaminen ja hyvinvointi näkyy asiakkaille ja vaikuttaa asiakkaan kohtaamiseen, kommunikointiin ja asiakkaan saamaan palveluun. Erikoisosaaminen tulee taata ja tulevaisuudessa eri toimijoiden tiimi- ja yhteistyö on merkittävää. Tähän tähtäävä koulutus ja toimintamallien mallintaminen tulee aloittaa jo nyt. Tässäkin kokemusasiantuntijat voivat olla erittäin isossa roolissa sanoittamassa asiakkaan polkua ja miten eri tilanteet vaikuttavat asiakkaan polkuun. Usein suunnitelmat näyttävät paperilla erittäin hienoilta, mutta käytännössä voivat poiketa suunnitellusta huomattavasti. Lausuntopalvelu.fi 16/304

17 Toivomme tämän suunnitelman olevan uutta kulttuuria ja käytännössäkin totta, kannustaen kaikkia yhteiseen hyvään. Harjula Annukka KSSHP - KSSHP:n kokemusasiantuntijat Lausuntopalvelu.fi 17/304

18 Kinnulan kunta Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Kinnulan kunnan lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan Maakunnallisessa järjestämissuunnitelmassa ja sen liitteenä olevassa tehtävä- ja palvelukuvauksissa määritellään, miten maakunnan järjestämisvastuulla olevat tehtävät ja palvelut järjestetään ja toimenpannaan. Maakunnallista järjestämissuunnitelmaa on käsitelty Kinnulassa yhteisessä perusturvajaoksen, vanhus- ja vammaisneuvoston, sekä nuorisovaltuuston kokouksessa. Lausunnon on hyväksynyt kunnanhallitus Järjestämissuunnitelman käsitemäärittelyssä on tarkennettava, mitä tarkoitetaan päivittäistavaroiden asiointialueilla ja erikoistavaroiden asiointialueilla (rajauksen selkeyttäminen). Rahoitukset, avustukset ja hanketoiminta: omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. Omaishoidon vapaapäivien osalta on kirjaus, että vapaapäivät toteutetaan kotiin tarjottavilla sijaispalveluilla tai omaishoidettavalle järjestetään vuorohoitopaikka läheltä kotia niin, että valtaosalle paikka järjestyy enimmillään noin 45 minuutin päästä kotoa. Tässä kohdassa pyydetään huomioimaan, että tämä on hankala toteuttaa jos asiakkaan omaisella ei ole autoa tai ajokorttia. Omaishoidon vapaapäivien järjestelyyn liittyvät palvelut tuotetaan järjestämissuunnitelman mukaan asiakassetelillä, tähän on lisättävä myös henkilökohtainen budjetti osana omaishoidon tuen palvelujen tuottamista. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lausuntopalvelu.fi 18/304

19 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osioon on viety kirjaukset maakunnassa toimivista perhekeskusverkostoista. Tavoitteena on, että ne kokoavat yhteen alueiden lasten ja perheiden kanssa toimivia varhaisen tuen sekä erityistason palveluja. Perhekeskusverkoston toimijoista koostuu monitoimijainen tiimi, jossa perheen asioita voidaan käsitellä moniammatillisesti ja oikeaaikaisesti. Perhekeskusverkostoon kuuluvia toimijoita ovat mm. neuvola, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotyö, kasvatus- ja perheneuvonta, terapiapalvelut sekä seurakuntien ja järjestöjen toimijat. Lapsia ja perheitä pyritään ensisijaisesti auttamaan heidän kodeissaan ja omassa lähiympäristössään. Perhetyön eri muotoja on käytettävissä perheiden tarpeiden mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö tuotetaan asiakassetelipalveluna. Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolapalveluihin on kirjattu, että äitiysneuvolassa tai viimeistään lapsen synnyttyä perheille tarjotaan sosiaaliohjaajan tai perhetyöntekijän kotikäyntiä. Mikäli perhetyöntekijän palvelujen tarjoaminen vauvavaiheessa tapahtuu asiakassetelinä, menetetään paljon. Nykyisessä palvelurakenteessa on kuntia, joissa perhetyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä äitiysneuvolan kanssa. Kinnulassa on ennakoivan ja ehkäisevän vauvaperhetyön malli, jossa perheeseen tehdään 1-3 käyntiä, sen jälkeen laaditaan tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arvio. Perhetyö on kytkettävä järjestämissuunnitelman kirjauksissa tiiviimmin mukaan perhekeskusverkostoon ja äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolapalveluihin. Ainoastaan asiakassetelillä tuotettavassa perhetyössä menetetään ennakoivan ja ehkäisevän työn hyöty, ellei asiakasseteli täysimääräisesti kata perhetyön kustannuksia. Kasvatus- ja perheneuvonta on matalankynnyksen palvelu, joka tukee lapsen hyvinvointia, yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä sekä vanhemmuutta, lapsiperheiden omatoimisuutta voimavaroja vahvistamalla. Kasvatus- ja perheneuvontapalvelut tarjotaan tulevaisuudessa matalankynnyksen palveluna sote-keskusten yhteydessä ja ne toimivat kiinteästi osana perhekeskusverkostoa. Palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen on kirjattava, että palvelua on saatavilla jalkautuvalla työskentelymallilla kaikissa kuntakeskuksissa ja päivittäistavaroiden asiointialueilla. Ilman jalkautuvaa työskentelyä kasvatus- ja perheneuvontapalvelut voivat jäädä käyttämättä tilanteissa, joissa ne edesauttaisivat perhettä merkittävästi. Aikuisten sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen alle on kuvattu välitystili. Se on tulojen ja menojen suunnitelmallista hoitoa asiakkaan elämänhallinnan tueksi. Välitystili on tuki talouden hallintaan: laskujen maksu, etuuksien hakeminen, se on tärkeä elementti asumisen tukemisessa. Palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen on kirjattu, että em. palvelua tarjotaan sote-keskusten yhteydessä kunta- ja asutuskeskuksissa niin, että ne ovat valtaosalla keskisuomalaisia saavutettavissa tavanomaisin liikennevälinein noin puolen tunnin matkan päästä kotoa. Välitystilin säilyminen palvelumuotona kuntakeskuksissa on tärkeää, jotta asiakkaan kanssa voidaan tehdä suunnitelmallista, elämänhallintaa tukevaa työskentelyä. Aikuisten sosiaalipalveluiden kohdasta puuttui täysin kirjaus sosiaalisesta luototuksesta. Suomessa on kuitenkin laki sosiaalisesta luototuksesta (1133/2002). Sen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalista luototusta käytetään yllättävien talousongelmien hoidossa ja sitä voidaan myöntää talouden Lausuntopalvelu.fi 19/304

20 hallintaan saattamiseksi, velkakierteen katkaisemiseen, kodin hankintoihin, kuntoutumiseen, työllistymisen edistämiseen, asumisen turvaamiseen ja sosiaalisen kriisin ylittämiseen. Sosiaalisen luototuksen kirjaaminen järjestämissuunnitelmaan mahdollistaa monipuolisemmat työvälineet aikuissosiaalityössä. Hoito- ja hoivapalvelut Ikäihmisten ennaltaehkäiseviin palveluihin on määritelty päiväkeskuspalvelut, ikäneuvolapalvelut ja muistiasiakkaiden tukipalvelut. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta on kirjattu, että päiväkeskuspalveluja järjestetään kunta- ja asutuskeskuksien alueilla niin, että palvelut ovat pääosin saatavilla enimmillään noin 45 minuutin päässä asiakkaiden kotoa. Sanamuoto pääosin mahdollistaa sen, että enimmäismatka voi tosiasiassa olla pidempi kuin 45 minuuttia, mitä on pidettävä kohtuuttomana. Sanamuodon oltava muodossa enimmillään 30 minuutin päässä asiakkaiden kotoa, jolloin matka on ikäihmisen kannalta kohtuullisempi. Kotihoidon osalta on kirjattu, että kotihoidon kuntouttavan arviointijakson aikana arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumismahdollisuuksia. Toimintakyvyn palauttaminen tai parantaminen fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen kuntoutuksen keinoin on ensisijaista. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn parantaminen ja palvelutarpeen vähentäminen, asiakkaan itsenäinen pärjääminen tai kokonaan palvelutarpeen päättyminen. Palvelujen tuottamisen osalta on kirjattu, että kotihoidon kuntouttavan arviointijakson palvelujen tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä oleva maakunnan liikelaitos ja sen alihankkijana toimivat palveluntuottajat. Pyydetään huomioimaan, että kotihoidon kuntouttavan arviointijakson tulisi pääsääntöisesti tapahtua asiakkaan kotona hänen omassa toimintaympäristössään. Sairaalan vuodeosastohoidon kirjaukset ovat toistaiseksi erittäin puutteelliset. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta on kirjaus, että sairaanhoidon vuodeosastohoitoa järjestetään maakunnan liikelaitoksen palveluna Sairaala Novassa Jyväskylässä. Asiakasnäkökulmasta sairaalan vuodeosastohoidon toiminta maakunnallisesti hajautettuna on tietyissä potilastilanteissa inhimillisempää ja maantieteellisesti lyhemmät välimatkat mahdollistavat yhteydet omaisiin. Pyydetään tarkistamaan muotoilua palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta. Mielenterveys- ja päihdetyön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mielenterveys- ja päihdetyön palvelujen hoitomuotokirjauksista puuttuu täysin mielenterveyskuntoutujien päiväkeskustoiminta osana mielenterveyskuntoutuksen avopalveluja. Se ei ole lakisääteistä toimintaa, mutta päiväkeskustoiminnan avulla tavoitetaan kerralla enemmän asiakkaita, mahdollistetaan voinnin ja lääkityksen seuranta, sekä ehkäistään tertiääristen palvelujen tarvetta. Toiseksi palvelun saatavuus ja saavutettavuus-kohtaan on kirjattu, että mielenterveyden avohuollon palvelut ovat saatavilla sote-keskusten yhteydessä seutukeskuksissa. Kotiin vietävät avopalvelut ovat liikkuvia moniammatillisia tiimejä, mutta sote-keskuksen ja moniammatillisten tiimien lisäksi on kirjattava jalkautuminen kuntakeskuksiin yksilötyöskentelyä varten. Lausuntopalvelu.fi 20/304

21 Sote-keskuspalvelut Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu, että kaikissa seutukuntakeskuksissa ja erikoistavaroiden asiointialueilla on vähintään yksi sellainen sote-keskuksen toimipaikka, jossa on saatavilla hoidontarpeen arviointi ja (päivystyksellisiä) akuuttivastaanottopalveluja arkisin klo 8-16 sekä ajanvaraukseen perustuvia suoran valinnan palveluihin sisältyviä vastaanottopalveluja. Järjestämissuunnitelmaan esitetään kirjausta, että päivystykselliset akuuttivastaanottopalvelut ovat saavutettavissa tavanomaisin liikennevälinein 45 minuutin matkan päässä klo 8-18 Kanervio Pekka Kinnulan kunta Lausuntopalvelu.fi 21/304

22 Nuorten Keski-Suomi ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Nuorten Keski-Suomi ry:n lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan Lausunnossa keskitytään kommentoimaan Nuorten Keski-Suomi ry:n parhaiten tuntemiin osioihin. Järjestötoiminnan osalta olemme mukana Järjestöareenan lausunnossa. YLEISIÄ HUOMIOITA On hienoa, että järjestämissuunnitelma on annettu nyt jo kommentoitavaksi ja siihen voi antaa näkökulmia jo valmistelun tässä vaiheessa. Näin osallistetaan maakunnan asukkaita ja toimijoita järjestämissuunnitelman mukaisesti ja suunnitelmaa laitetaan täytäntöön jo tässä vaiheessa. Toivottavasti osallistaminen toimii molemmista, sekä maakunnan että sidosryhmien ja asukkaiden näkökulmasta, ja siitä tulee pysyvä käytäntö. Kun vuoropuhelu toimii ja kommentoijat saavat kokemuksen siitä, että vaikuttamisella on merkitystä, se innostaa osallistumaan jatkossakin, mitä kautta saadaan kaikkien hyvät ideat ja näkökulmat mukaan jatkossakin maakunnan kehittämistyöhön. Hyvinvoivat keskisuomalaiset tekevät elinvoimaa Järjestämissuunnitelmassa päätavoitteeksi on määritelty maakunnan ja sen eri osien elinvoiman ja tasa-arvoisen kehittymisen tukeminen. Sitten toisena mainitaan hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Hyvä, että nämä on tunnistettu. Tavoitteet pitäisi kuitenkin olla toisin päin. Elinvoima mahdollistaa toki hyvinvointia, mutta on myös toisin päin. Ihmisten hyvinvointi on paitsi yksilön etu, myös maakunnan elinvoimaisuuden edellytys. Jos ei voida hyvin, elinvoimaista Lausuntopalvelu.fi 22/304

23 maakuntaa ei pystytä olemaan rakentamassa (yrittäjyys, työllistyminen, sairaslomat, myös vapaaehtoistyö, toisista huolehtiminen). Hyvinvoinnin merkitys korostuu erityisesti lasten ja nuorten parissa. Hyvinvointi varmistaa yksilön elämänlaadun ja on jo sellaisenaan tavoiteltava itseisarvo. Jos lapsi -> nuori -> nuori aikuinen (-> aikuinen) ei voi hyvin, paljon potentiaalia jää käyttämättä ja pahimmillaan yksilön elämäntilanne vie vain paljon maakunnan varoja. Nuoret (jotka pian kasvavat aikuisiksi) eivät kiinnity yhteiskuntaan ja työelämään. He voivat aiheuttaa monimuotoisesti haasteita yhteiskunnassa ja tarvitsevat paljon yhteiskunnan palveluja. Hyvinvoinnin varmistaminen tuo elinvoimaa maakuntaan paljon enemmän kuin monesti tullaan ajatelleeksikaan niin lisääntyvänä työpanoksena kuin sote-palveluiden säästöinäkin. Tämä korostuu lasten ja nuorten kohdalla, kun vaikutukset ovat todella pitkäaikaisia. Onkin laskettu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia, jopa yli miljoona euroa. Mitä aiemmin lapsen hyvinvointi varmistetaan, sitä paremmat tulokset saavutetaan. Näin myös lasten ja perheiden hyvinvoinnin varmistaminen on erityisen tärkeää. ( Järjestämissuunnitelman yksi yleinen tavoite on, että palvelut järjestetään niin, että ne painottuvat ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen palveluihin. Tämä on erittäin tärkeä lähtökohta, ja siihen pitää määrätietoisesti pyrkiä. Sen myötä tehtävät satsaukset tulevat moninkertaisina takaisin pitkällä juoksulla. Meijän polku -toiminnan tapaan myös lasten ja nuorten palveluissa on syytä katsoa pitkälle tulevaan. Onkin tärkeää arvioida asioita vuosien, jopa vuosikymmenten tähtäimellä, sillä lapsiin ja nuoriin tehtävät satsaukset näkyvät paitsi nyt, vielä vuosikymmentenkin päästä. On hyvin perusteltua varmistaa, että maakunta on lasten ja nuorten hyvinvoinnin maakunta. Maakunnan velvoite viranomaisena on edistää perus- ja ihmisoikeuksia Järjestämissuunnitelmassa on hyvä tuoda esiin, mihin lainsäädännöllisiin perusteisiin maakunnan toiminta perustuu. Ne antavat myös maakunnan järjestämissuunnitelmalle sen eettisen ja arvoperustan, joka on tärkeä kaikessa strategisessa johtamisessa. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee jo perustuslaista. Maakunta on viranomainen, jonka vastuulla on turvata ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutuminen. Taloudellisten, sosiaalisten, sivistyksellisten ja tasa-arvoa edistävien perusoikeuksien ideana on ylläpitää kansalaisten hyvinvointia sekä mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin. Perusoikeudet ovat perusarvoja ja tähtäävät ihmisten hyvinvointiin. Toiminnassa tulee huomioida ihmisten yhdenvertaisuus. Lapsen oikeuksien näkökulma pitää huomioida suunnitelmassa läpileikkaavasti ja se tulee tuoda suunnitelmassa selvästi esille. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa julkisen vallan arvioimaan Lausuntopalvelu.fi 23/304

24 päätöksissään lapsen etua ja asettamaan lapsen edun etusijalle muihin intresseihin nähden. Lapset ovat haavoittuva ja samalla maakunnan tulevaisuuden kannalta merkittävä väestöryhmä. Lapset ovat maakuntauudistuksen näkökulmasta myös siten erityinen väestöryhmä, että heidän kannaltaan keskeiset julkiset palvelut jakautuvat sekä kunnan että maakunnan vastuulle. Sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden lapsilähtöisyys edellyttää tiivistä strategista yhteistyötä ja vuoropuhelua kuntien ja maakunnan kesken niin, että sopiva tuki saadaan oikeaan aikaan lasten nuorten ja perheiden arkeen. Myös sote uudistuksen omien tavoitteiden (yhdenvertaisuus, terveyserojen kaventaminen, kustannusten hillintä) tämä yhteistyö on välttämätöntä. Kiinnitämme huomioita siihen, että saavutettavuus -käsitettä käytetään järjestämissuunnitelman luonnoksessa tavalla, joka on huomattavasti kapeampi kuin sen yleisesti ymmärretty merkitys eli esteettömyys. Saavutettavuuteen tässä laajemmassa mielessä tulisi liittyä myös esimerkiksi selkokieli ja viestinnän tavat. Esteettömyyden eli saavutettavuuden tavoite koskee paitsi lapsi ja nuoria, myös mm. vammaisia, ikäihmisiä ja maahanmuuttajia. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS (erityisesti luku 7) Asukkaita ja eri toimijoita on aidosti kuunneltava, mikä on järjestämissuunnitelmassa ilahduttavasti huomioitu. Keski-Suomesta tulisi tehdä maakunta, jossa eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat nuoret ja aikuiset voivat yhdenvertaisina vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. On tärkeää ymmärtää, miten suuri merkitys maakunnan tulevaisuudelle ja koko Suomelle on, että eri taustoista tuleville nuorille tarjotaan tilaisuuksia vaikuttaa yhdenvertaisesti itseään koskeviin asioihin. Jokaisen pitää tunnistaa vastuunsa nuorten osallistamisessa. Hyvään osallistumiseen tarvitaan nuorten ja aikuisten vuoropuhelua ja keskinäistä oppimista. Lasten ja nuorten osallisuus perustuu moniin lakeihin (perustuslaki 6, lastensuojelulaki, nuorisolaki, perusopetuslaki, terveydenhuoltolaki jne). Monien kansallisten lakien lisäksi erittäin tärkeä asiakirja on YK:n lapsenoikeuksien sopimus ja erityisesti sen artikla 12, jonka mukaan 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. Euroopan Unioni on useampaan otteeseen ( Child and youth participation in Finland A Council of Europe policy review (2011)) kehottanut Suomea kunnostautumaan lasten ja nuorten osallisuuden Lausuntopalvelu.fi 24/304

25 saralla kehittämällä innovatiivisempia ja lapsilähtöisempiä tapoja osallistua sekä panostamalla tiedottamiseen lapsille ja nuorille heidän oikeuksistaan ja vaikuttamismahdollisuuksistaan heille ymmärrettävällä kielellä ( ). Uuden maakuntalain mukaan maakunnan on asetettava nuorisovaltuusto, mikä onkin huomioitu suunnitelmassa. Lain mukaan maakunnan on myös varmistettava sille toimintaedellytykset, mikä nuorten kohdalla tarkoittaa muutakin kuin yleisiä kokousten järjestämisestä aiheutuvia ja muita toiminnan yleiskuluja. Nuorten ryhmän toiminta on täysin erilaista kuin esimerkiksi vanhus- tai vammaisneuvoston toiminta, koska nuorilla ei vielä ole verkostoja ja osaamista toimia vaikuttajina. He tarvitsevat ohjausta ja tukea, mihin on syytä varata resurssia. Pelkästään nuorisovaltuuston asettaminen ei riitä, vaan järjestämissuunnitelmassa on syytä tuoda myös esiin, mihin kaikkeen toimielimellä on mahdollisuus vaikuttaa, miten sen toimintaa resursoidaan ja miten se kytkeytyy muuhun lasten ja nuorten osallistumiseen. Lasten ja nuorten vaikuttamisen tärkeys eroaa myös muiden ryhmien vaikuttamistoiminnasta sikäli, että heillä ei ole äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta eivätkä he sen kautta pysty vaikuttamaan maakunnan päätöksentekoon. Nuorten vaikuttamistoiminnalla tulisi olla hyvinkin laajat tavoitteet, jotta mahdollisimman moni nuori kokisi aitoa osallisuutta ja kokisi kuuluvansa yhteiskuntaan sekä kasvaisi itsestään ja ympäristöstään vastuuta kantavaksi kansalaiseksi. Näin nuoret voivat kiinnittyä omaan ympäristöönsä ja sitoutua sen kehittämiseen. Nuorisovaltuusto tekee tärkeän osansa, ja sujuva linkki kunnallisiin nuorisovaltuustoihin on syytä varmistaa. Tärkeää on kuitenkin rakentaa myös lasten ja nuorten laajempaa osallisuutta maakunnan palveluiden kehittäjinä ja maakunnan painopisteiden suuntaajana. On hyvä, että järjestämissuunnitelmassa tuodaan esiin kansalaisten osallistaminen palveluiden arviointiin. Tärkeää on, että lasten ja nuorten ääni tulee esiin ja heidät otetaan mukaan niin yleisiin kansalaisten vaikuttamisareenoihin kuin lasten ja nuorten omiin asiakasraateihin yms. Nuorten osallistuminen myös palvelukehitykseen varmistaa maakuntahallinnon sekä palveluiden laatua. Muuten maakuntahallinnosta ei muodostu aidosti edustavaa ja kansalaisten tarpeisiin vastaavaa instituutiota. On välttämätöntä ottaa lasten ja nuorten ääni huomioon valmistelussa, kehittämisessä ja päätöksenteossa sekä mahdollisuuksien mukaan myös toteutuksessa. Monipuoliset vaikuttamismahdollisuudet ovat tärkeitä. Paitsi että laki edellyttää nuorten kuulemista, se tuo elinvoimaa ja parantaa maakunnan mainetta. Nuorilta saa näkemystä tulevaisuudesta ja kokemusta palveluista. Samalla maakunnan identiteetti lasten ja nuorten parissa vahvistuu. Lausuntopalvelu.fi 25/304

26 Tärkeää on myös huomioida, että erilaisessa elämäntilanteessa oleville lapsille ja nuorille luodaan monimuotoista osallistumista ja vaikuttamista mahdollistavat rakenteet ja toimintamallit uuteen maakuntaan. Tällöin tulee huomioida mm. lastensuojelun ja sijaishuollon asiakkaat, pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, eri tavoin vammaiset lapset ja nuoret, eri uskontoiset lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajalapset ja -nuoret Myös sähköistä palautejärjestelmää laadittaessa olisi hyvä ottaa lapsi- ja nuorinäkökulma huomioon ja tehdä sellainen kanava, jonka myös nuoret löytävät ja ottavat mielellään käyttöön (kaksi erillistä kanavaa?). Lapsia ja nuoria tulisi ottaa mukaan palautejärjestelmän suunnitteluun. Aikuisten velvollisuus on varmistaa, että lapset ja nuoret tietävät, mistä uudistuksessa on kyse ja miten se koskettaa heitä. Heille on jaettava tietoa maakunnasta, sen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä palveluista. Tässä myös kouluyhteistyön rakentaminen on paikallaan. Maakunnan tulee huomioida myös oikeusturvatehtävät kuten se, että sosiaali- ja potilasasiamies tiedottavat lapsille ja nuorille sekä toimivat lapsiystävällisesti (erityisen tärkeää sijaishuollossa). Nyt on historiallinen tilaisuus luoda Keski-Suomeen maan parhaat toimivat rakenteet ja käytännöt nuorten osallistumiseen ja nuorten mielipiteiden huomioon ottamiseen päätöksenteossa ja palvelukehityksessä. Keski-Suomessa on kokemusta nuorten maakunnallisesta vaikuttamistoiminnasta jo pitkältä ajalta, ja valtakunnallisesti poikkeava toimija Nuorten Keski-Suomi ry tekee jatkuvasti monenlaista työtä, mikä osallistaa maakunnan nuoria laajasti. Yhteistyöllä voitaisiin varsin nopeasti tehdä Keski-Suomesta lasten ja nuorten osallisuuden mallimaakunta. Tämä voitaisiin kirjata myös järjestämissuunnitelman osaksi. NUORTEN PALVELUT Ennaltaehkäisevän toiminnan palvelut, kuten ohjaus, neuvonta, tieto palvelujen, tukimuotojen sekä elämässä eteenpäin ohjaavista toiminnoista ja palveluista ja mahdollisuuksista on hyvä tehdä selkeäksi toiminta- ja palvelukokonaisuudeksi. Myös ohjaamotoiminnan (luku ) kehittämisessä nuorten kuuleminen on tärkeää. Se on myös oiva kanava tiedottaa omaehtoiseen kehittymiseen ja kasvamiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen tukevista toiminnoista kuten vapaaehtoistyöstä ja harrastusmahdollisuuksista. Ohjaamotoiminnan verkostoissa on hyvä mainita myös nuorisotyön toimijat. Lausuntopalvelu.fi 26/304

27 Maakunnalle on järjestämissuunnitelmassa määritelty edistämistehtäviä. Maakunnan tulevaisuuden kannalta nuoret ovat todella keskeinen ryhmä, ja on syytä varmistaa, että nuoret kasvavat hyvinvoiviksi, aktiivisiksi ja vastuullisiksi maakunnan rakentajiksi. Näin ollen on hyvin perustelua, että maakunnan yhtenä edistämistehtävänä on nuorisotyön, koulutuksen ja muun nuorten parissa tehtävän työn edistäminen. Maakunnan olisi lasten ja nuorten sote-palveluiden lisäksi hyvä olla tukemassa ja kehittämässä osaltaan kuntien nuorisotyötä sekä koulujen ja oppilaitosten kasvatus- ja opetustyötä ja eri toimijoiden verkostoitumista maakunnan alueella. Lasten, nuorten ja perheiden kannalta palveluissa yhteistyön varmistaminen sote- ja sivistyspalveluiden kesken tulee varmistaa tiiviillä strategisella vuoropuhelulla. Näin varmistetaan, että nuorten kannalta kuntien ja maakunnan palveluketjujen ja yhdyspinnat toimivat hyvin yhteen sekä koko kentän yhteistyö toimii. Näin maakunnan nuoret saavat sujuvat ja laadukkaat palvelut ja kanavat kasvaa täysiin mahdollisuuksiinsa. Nuorisolain 9 :ssä velvoitetaan kuntia monialaiseen yhteistyöhön. Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Verkoston tai muun yhteistyöryhmän tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Vastaavan perustaminen voisi olla yksi ko. edistämistehtävän toteuttamismuoto myös maakuntatasolla, (tosin järjestöt, seurakunnat ja muut yhteisöt tasa-arvoisina muiden kanssa). Myös verkoston tehtävien määrittelyssä voisi ottaa mallia nuorisolaista. Verkoston tai muun vastaavan yhteistyöryhmän tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, yhteisiä menettelytapoja nuoren palveluihin ohjaamisessa sekä tiedonvaihdon sujuvuutta; 3) edistää yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi. Yhtenä esimerkkinä palveluketjusta on myös Perhekeskustoimintamalli, jossa lapsi- ja perhekeskuspalvelut kootaan asiakaslähtöisesti. Ydintoiminnot perhekeskuksessa ovat maakunnan järjestämisvastuulla, joten maakunnan tehtävänä on luoda malli, joka verkostoi palvelut yhteen. Ohjaamo ja perhekeskus ovat siis samantapaisia palvelukokonaisuuksia, joita maakunnan pitää koordinoida. Lukuun 8 liittyen kokonaisvaltaisen tiedon tuottaminen ja kokoaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta maakunnassa on tarpeen sekä kuntien että maakunnan palveluiden kehittämisen kannalta. Tämän tueksi on runsaasti kansallisesti tuettua tiedontuotantoa kuten Kouluterveyskysely. Sen lisäksi Keski-Suomesta ja Jyväskylästä löytyy runsaasti osaamista ja myös vahvaa lasten hyvinvointitietoa sekä sen tulkitsemisen osaamista järjestöistä ja Jyväskylän yliopistosta. Keski-Suomessa tulisi maakunnan koota lasten ja nuorten hyvinvointiedon, tutkimuksen ja muun osaamista yhteen sekä hyödyntää päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä. Lausuntopalvelu.fi 27/304

28 Selkokielinen versio järjestämissuunnitelmasta on tarpeen Tärkeää on, että järjestämissuunnitelman valmistuessa siitä laaditaan myös selkokielinen versio, joka on kaikkien ymmärrettävissä. Myös vaikuttamistyössä on tärkeää, että kansalaiset ymmärtävät, mihin ovat vaikuttamassa ja millaisia tuloksia vaikuttamistyö saa aikaan. Pidämme myös tärkeänä, että maakunnan strategian sekä palvelulupauksen valmistelussa osallistetaan eri asiakasryhmiä, myös lapsia ja nuoria. Tilkanen Eeva-Liisa Nuorten Keski-Suomi ry Lausuntopalvelu.fi 28/304

29 Jyväskylän kaupunki, Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Jyväskylän kaupunki/perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden joryn kommentit palvelujen järjestämissuunnitelmaan 5.2. ja varhaisten tuen ja ennaltaehkäisevien palveluiden kustannustehokkuus ja ajoissa auttami-nen bc-bd bda t/6jqaryeev/ehkaisevatyosaastaarahaaesitenettiversio.pdf -kuntiin jäävien palveluiden, maakunnan palveluiden ja muiden sote-toimijoiden yhteen vie-minen: integraation toteutuminen -maakunnalliset hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteet järjestämissuunnitelmaan -integraatio perustason ja erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalveluiden välillä ei näy riittävästi Lausuntopalvelu.fi 29/304

30 -palveluiden johtaminen: substanssiosaaminen ja sen turvaaminen -palveluiden johtaminen: integraatio ja monialainen osaaminen huomioon -työntekijöiden osaamisvaatimusten selkeytys -perhekeskus: -selkeämpi näkymä ja visio tulevista perhekeskuksista, nyt näkymätön mil-laisia palveluita, millaisella toimintaperiaatteella - perhekeskusten kustannushyödyt arvioitava (esim. ennakollinen vaikutusten arviointi) - kustannushyötyarvioita saatavissa v esim. Laukaan perhekeskuksesta -sähköisten palveluiden (ml. etäpalvelut, digitaaliset palvelut) kokonaisuus huomioon lasten ja perheiden palveluissa vahvemmin -nuorten Ohjaamo-palvelut maakunnalliseksi Neuvolat: -mahdollistaako lakiluonnos sijoittamisen suoran valinnanvapauden alle -voiko rapauttaa tarkkaan määriteltyä peruspalvelua -hoitoketjujen sujuvuus, toiminnan johtaminen, jos neuvolapalvelu suoran valinnanva-pauden alla -verkostojen kanssa toiminen huoletta suoran valinnanvapauden alla kuinka turva-taan, kun paljon palvelutuottajia -yhteistyöverkostot: varhaiskasvatus, kouluterveydenhuolto, ls, muuta sosiaalipalvelut -sote-keskuksissa mahdollisuus parhaassa tapauksessa saada myös mt- ja päihde-palveluja, joka takaisi palvelujen saannin yhdestä pisteestä Lausuntopalvelu.fi 30/304

31 -suuren huolen perheet: voivat aina vaihtaa palveluntuottajaa, jos yritetään puuttua -miten isyyden tunnustamisen ja yhteishuoltajuussopimukseen tarvittava asiantunte-mus, tämä osa puuttuu palvelukuvauksesta -syrjäseutujen neuvolapalvelut lääkäripalvelujen saatavuus puoltavat yksityistä toimijaa -jatkossa neuvola- ja kouluterveyden lääkäreiden toimenkuvien yhdistäminen? -mitä neuvolan asiakasseteli pitäisi sisällään? -iso yleispalvelu saa kopin käytännössä kaikista perheistä, tämä uhkana menettää jos palvelu hajautuu monille palvelutuottajille -yhteinen tietojärjestelmä ehdoton edellytys (erityisesti jos neuvolapalvelu suoran valinnanvapauden alla) -maahanmuuttajapalvelut: iso ryhmä, omaa erityisosaamistaan vaativaa, onko kaikilla palveluntuottajilla osaamista näihin -perhekeskusten rakentuminen neuvolan ympärille miten toteutetaan k-s:ssa, maa-kunnan ratkaisut alueellisten tarpeiden mukaan? -mietityttää miten turvataan lääkäriresurssin saatavuus, jos neuvolat perhekeskuksissa -neuvoloilla tiivis yhteys varhaiskasvatukseen: pystyttäisiinkö riittävästi hyödyntämään varhaiskasvatuksesta saatavaa tietoa suoran valinnanvapauden alla -kuka selvittää poissaolijat palvelusta? Lausuntopalvelu.fi 31/304

32 -yhteiset influenssarokotukset: saatu hyvin rokotuskattavuus, entä jatkossa, jos tämä hajautuu useille palveluntuottajille -matkailijoiden rokotukset kuka järjestää? Perhesuunnitteluneuvola: -sopiiko toimintana paremmin suoran valinnan alle -toisaalta yhteistyö opiskelu- ja kouluterveydenhuollon ja neuvolapalveluiden kanssa -perhesuunnitteluneuvolan laajentaminen seksuaaliterveydenpalveluksi Kouluterveydenhuolto: -sijoittuminen liikelaitokseen ok -kuinka saadaan lääkäriresurssi turvattua -kuinka turvataan palveluiden yhteensovittaminen -oppilashuollon tieto, käytettävä tietojärjestelmä kuinka siirtyy, kun eri tahojen orga-nisoimaa: voiko eriyttää palveluja -oppilashuollon psykologeilta ja kuraattoreilta tiedon siirtyminen kouluterveydenhuol-toon tai esim. Lastentutkimusklinikalle (psykologiset tutkimukset) Lausuntopalvelu.fi 32/304

33 -koulu- ja opiskeluterveydenhuollon erottaminen järjestämissuunnitelmassa -kouluterveydenhuoltoon sairaanhoidollista osaamista lisää Opiskeluterveys: -opiskelijahuolto jää kuntiin, koulutuskuntayhtymiin tieto ja yhteistyö: muut sosiaali-set ja psykososiaaliset palvelut (jos toimijat sote-keskuksissa) -lääkärityön resurssointi kuinka turvataan -yhdyspinta erikoissairaanhoitoon voi vahvistua -osa opiskeluterveydenhuollon palveluista maksullisia -voiko opiskelijat käyttää valinnanvapauden myötä myös sote-keskuksia? Lapsiperheiden sosiaalihuollollisten palveluiden tavoitteena olla ensisijaisia las-ten ja perheiden tukipalveluja (SHL). Lapsiperheiden kotipalvelu: -sähköiset palvelut käyttöön palvelujen viemisestä sote-keskuksiin, konsultaatiot -palvelun sisällöissä tulee olla riittävää osaamista ja tahtotilaa vaikuttavuuden toteut-tamiseen Lausuntopalvelu.fi 33/304

34 -palvelun tuottaminen oman työn ja asiakassetelin lisäksi ostopalveluna, asiakasseg-mentointi taustalle -kopan palvelutarpeen arviointi keskitetysti maakunnan liikelaitoksessa, samoin kuin perheohjauksen, vaatii tarkkaa ymmärrystä palvelun sisällöstä ja myöntämiskriteereis-tä Perheohjaus -palvelutuotanto omana työnä ja ostopalveluna, asiakasseteli voi toimia joidenkin asiakasryhmien kohdalla, taustalle asiakasegmentointi Valvotut tapaamiset: -vaatii asiantuntevaa ja vahvaa osaamista palveluohjauksessa: asiakkaan tarpeiden ja palveluntuottajan tarjoaman palvelun yhteensovittamista - vanhemmat ovat riitaisia ja erimielisiä palveluntuottajan valinnasta -kyseessä on palvelu, jota toinen vanhempi ei hyvin usein halua käyttää Lomakotitoiminta -tulisi järjestää samalla tavalla kun tukihenkilö- ja tukiperhesuhteet -lomakoteihin pääasiassa erityistä tukea tarvitsevia lapsia. On tärkeää myös tässä yh-teen sovittaa tarpeet perheen valmiuksiin, kuten tukiperhepalvelussakin Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut - ikärajoihin muutoksia, esim. nuorisopsykiatrian ikärajan nostaminen 22-vuoteen - hoitoketjujen selkeyttäminen - konsultaatiopalvelut käyttöön Lausuntopalvelu.fi 34/304

35 - nuorten matalankynnyksen mielenterveys-päihdepalveluiden turvaaminen - yhdyspinta kuntien oppilashuollon psykologityöhön ja koulukuraattorityöhön Aikuispsykiatria ja päihdepalvelut - lasten osuus perheissä huomioon - matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut (ml. aikuisten psykologipalvelut ja sosiaalityö) sotekeskuksiin - vanhempien mielenterveys- ja päihdehoidon vaikuttavuus ennaltaehkäisevästi tai korjaavasti lasten hyvinvointiin ja lastensuojelun tarpeen vähentymiseen - Mielenterveyspalveluista erillinen liite (Eeva-Liisa Liimatainen ja Anna-Kaisa Härkönen kokosivat kommentit järjestämissuunnitelmaan) Erilliset kommentoinnit edellisen lisäksi: - neuvolat - kouluterveydenhuolto - opiskeluterveydenhuolto - psykososiaaliset palvelut - mielenterveys ja päihdepalvelut - LAPE- muutosohjelman kommentointi (ohjausryhmä) - lapsiperhejärjestöjen kommentit Lapen kokoamana Lausuntopalvelu.fi 35/304

36 - mtt- ja päihde sekä hyvinvointikoordinaattorin kommentit - petun jory Kalilainen Päivi Jyväskylän kaupunki, Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Lausuntopalvelu.fi 36/304

37 Veikko Ahola Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen Vihreät ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelman ensimmäistä luonnosta ja toteaa siitä seuraavaa: Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaa on valmisteltu avoimesti tiedottaen ja kunnianhimoisella otteella. Parhaimmillaan maakuntauudistus tarjoaa Keski-Suomelle mahdollisuuden siirtyä uudenlaiseen järjestämis- ja tuottamistapaan, joka perustuu tutkitusti (kustannus)vaikuttaviin toimintatapoihin ja maksimoi väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytettävissä olevilla resursseilla. Urakka on kuitenkin mittava ja on suuri riski, että nykyinen, kansainvälisissä vertailuissa erinomaiseksi ja kustannustehokkaaksi osoitettu terveydenhuoltojärjestelmämme romuttuu puutteellisesti valmistellun uudistuksen myötä. Uudistustyö edellyttää monialaista yhteistyötä, johon on osallistettava kaikki saatavilla oleva asiantuntemus ja käytännön kokemus. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tavoitteena on väestön terveyserojen kaventaminen ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen. Suunnitelman pohjalta on mahdotonta arvioida onnistuuko tämän tavoitteen saavuttaminen Keski-Suomessa. Nähdäksemme suunnitelmassa ei esitetä sellaisia keinoja, joilla selkeästi pystyttäisiin puuttumaan terveydenhuollon kustannusten kasvuun. Jatkossa on tarpeen määritellä tarkoin ne hoitopolut, joissa Keski-Suomella on erityisesti parannettavaa ja tuotettava konkreettisia esimerkkejä uuden toiminnan järjestämis- ja tuottamistavoista ja niiden kustannus- ja muista hyödyistä. Lausuntopalvelu.fi 37/304

38 Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen jako maakunnassa on suunnitelmassa pääosin selkeä. Esitetty rakenne vaatii kuitenkin maakuntaan laajan järjestämisorganisaation suunnittelemaan ja ohjaamaan järjestämisen periaatteita ja kriteerejä sekä hallinnoimaan ja valvomaan toimintaa. On vaikea nähdä miten tällainen hallintorakenne selkeyttäisi toimintaa nykyisestä, sen sijaan uutta byrokratiaa tulee valtavasti lisää. Maakunnan ohjaustehtävää kaavaillaan laajaksi, monituottajamalli moninkertaistaa yhdyspintojen määrän eri toimijoiden välillä ja erilaiset korvausmallit monimutkaistavat tilannetta vielä lisää. Suurena vaarana on, että uusi järjestelmä on nykyistä vaikeammin hallittava, kallis ja asiakkaalle sekava. Suoran valinnan piirissä olevat palvelut, asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit muodostavat sekamelskan, jonka ymmärtäminen on erittäin hankalaa jopa suunnitelmatasolla. Miten asiakkaat pystyvät hahmottamaan näin sekavan järjestelmän? Keskeisin kannuste terveydenhuollon rakenneuudistukselle on ollut perusterveydenhuollon riittämättömät resurssit ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Uudistuksella haettiin ratkaisua, joka siirtäisi painopistettä perusterveydenhuoltoon ja sujuvoittaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Suunnitelmassa ei juuri esitetä konkreettisia parannusehdotuksia integraation parantamiseksi nykymalliin verrattuna. Myös asiakkaan kannalta palveluintegraatio näyttää ehdotetuissa järjestämismalleissa lähinnä heikkenevän. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluintegraatio järjestetään vain paljon palveluita käyttäville, tosin heidänkin kohdallaan tavoite kuulostaa enemmän toivomukselta kuin selkeältä suunnitelmalta. Monituottajamallissa palveluohjaus tulee edellyttämään paljon resursseja, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelun. Vain harvat ovat kykeneviä eri tuottajien tarjonnan vertaamiseen, joten koko väestö tuskin tulee hyötymään valinnanvapaudesta. Iso osa keskisuomalaisista jää valinnanvapauden ulkopuolelle yksinomaan asuinpaikan sijainnin vuoksi. Sähköisten ja liikkuvien palveluiden sisällyttäminen suunnitelmaan on tärkeää esittää, jotta keskuskuntien ulkopuolella asuvat eivät koe itseään ulkopuolisiksi uudistuksesta. ICT-järjestelmien suunnittelu ja hankinta tulee määrittämään paljon myös itse toimintaa. Mittavat hankinnat on suunniteltava huolella varautuen nopeasti muuttuviin järjestämis- ja tuottamisrakenteisiin ja -tapoihin. Käyttäjälähtöiseen järjestelmäkehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Järjestelmien käytettävyys ja hyvän käyttäjäkokemuksen varmistaminen muun muassa käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmin ja sisältäen asianmukaisen testauksen on nostettava hankintakriteeristöön. Tiedon siirtyminen palvelutuottajien välillä, tietoturvakysymykset, järjestelmien saavutettavuus niin esteettömyys- kuin nopeus- ja toimivuusnäkökulmistakin, palautteen jatkuva kerääminen ja Lausuntopalvelu.fi 38/304

39 hyödyntäminen ja uudenlaisten datojen yhdistäminen kertyviin rekisteriaineistoihin ovat keskeisiä asioita ja edellyttävät huolellista suunnittelua. Asiantuntijaverkostoja on hyödynnettävä aineistonkeruun suunnittelemisessa, jotta varmistetaan toiminnan jatkuva seuranta ja kehittäminen relevanttiin tietoon ja todellisiin kustannuksiin perustuen. Yksityiskohtaisempia kommentteja luonnoksen tekstikohtiin Kappale 1 Järjestäjän rooli pitää sisällään suunnitelmataloudelta kuulostavan ideaalin, jossa maakunnan asiantuntijat tunnistavat asukkaiden tarpeet ja asettavat tavoitteet, päättävät palveluiden tuottamistavat ja palveluille asetettavat vaatimukset sekä ohjaavat ja valvovat sekä julkisia että yksityisiä tuottajia. Samalla maakuntaa määrittelevät palveluntuottajien roolit ja vastuut. Maakunta on kasvoton viranomainen, joka määrittelee, ohjeistaa ja toimeenpanee. Tämä saattaa jäykistää palvelurakenteen ja vaatii palveluja järjestämään ja hallinnoimaan valtavan määrän työntekijöitä. Kappale 2 Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet 1-18 ovat hyvin määritellyt. Tavoitteen 8. kohdalla tulee muistaa, että asiakas voi halutessaan estää haluamiensa potilastietojensa luovuttamisen. Taloutta koskeva tavoite (s.11) Alueen ikä- ja tarvevakioidut palveluiden järjestämiskustannukset ovat maakunnittaisessa vertailussa edullisimman kolmanneksen joukossa on kuitenkin liian tiukka ottaen huomioon Keski-Suomen väestörakenteen ja ominaispiirteet eikä sitä ole tarpeen kirjata suunnitelmaan näin ehdottamassa muodossa. s. 10 tavoite 15: Mitä tarkoittaa konkreettisesti se, että asukkaita kannustetaan hakeutumaan maakunnan sisällä ja maakuntien välillä alueille, joilla on työllistymisen mahdollisuuksia? Kappale 3 Sosiaali- ja terveyspalveluista maksaa tulevaisuudessa entistä enemmän kansalainen itse? Järjestämissuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaan s. 11 Valtion vuosittain maakunnan käyttöön Lausuntopalvelu.fi 39/304

40 osoittamat määrärahat riittävät kattamaan maakunnalle tehtävien ja palveluiden järjestämisestä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset. Samalla asetetaan tavoite, jonka mukaan palveluiden järjestämiskustannukset ovat maakunnittaisessa vertailussa edullisimman kolmanneksen joukossa. ja seuraavassa kohdassa asetetaan tavoitteeksi Kansalaisilta perittävät asiakasmaksut määritellään palveluiden ja talouden mukaan. Miten pienissä keskuksissa huolehditaan, että yksikään palveluntarjoaja ei saavuta määräävää markkina-asemaa? S. 12 Asiakassetelillä tarjottavien palveluiden tulee kattaa palvelun kustannukset täysimääräisesti tai lähes täysimääräisesti siten, että palvelun kustannukset eivät millekään väestöryhmälle muodostu terveydenhoidon saamisen esteeksi. Kappale 4 Teksti on suhteettoman suppea verrattuna muihin tekstiosioihin. Kaipaa runsaasti tarkennusta - palvelujen integrointi on koko uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita. Kappale 5 s.13 Asiakkaiden palveluiden saumaton integroituminen on uudistuksen onnistumisen kannalta erittäin keskeistä. Se tulee olemaan erittäin vaikeaa toteuttaa markkinaperusteisessa monituottajamallissa. Integraation testaaminen tulisi koeponnistaa valinnanvapauspilotissa, mikäli Keski-Suomi otetaan siihen mukaan. Vastuuhenkilö: Kuinka iso osa asiakkaista saa vastuuhenkilön? Tehdäänkö kaikille maakunnan asukkaille asiakassuunnitelma - miten tämä resurssoidaan? Tavoitteena on korkeintaan puolen tunnin matka kotoa vastaanottoluonteisiin palveluihin. Toteutuuko tämä tälläkään hetkellä koko maakunnassa, onko tavoite realistinen? s. 14 Palvelutuottajille tulisi lähtökohtaisesti taata mahdollisuus tuottaa palveluita uusilla, luovilla tavoilla mikäli asiakastyytyväisyys ja palvelutaso täyttävät edellytetyt kriteerit. Tuottajien toiminnan kehittämistä ei pidä tarpeettomasti kriteerein rajoittaa. Nyt maakunta suunnittelee ottavansa järjestäjän roolissa tiukan kontrollin palvelujen tuottamisen tavoista esim. s.9 Vastaa integraation toteutumisesta määrittelemällä tehtäviin ja palveluihin liittyvät liittyvät palvelu- ja hoitoketjut sekä niihin sisältyvät eri toimijoiden roolit ja vastuut. Kappale 6 Lausuntopalvelu.fi 40/304

41 6.2 s.15 Maakunnan ja kuntien yhteistyö. On epäselvää mitä tässä kappaleessa oikein yritetään kertoa. Kuulostaa siltä, että maakunta ensimmäisessä virkkeessä sanoo tukevansa kuntien strategisia tavoitteita, mutta toisessa virkkeessä selittää miksi ei sitä kuitenkaan oikeasti tee: Maakunnan ja kuntien välisessä yhteistyössä ja tavoitteiden yhteensovittamisessa huomioidaan kuitenkin aina maakunnan velvollisuus toimia yhtenäisesti ja kustannusvaikuttavasti koko maakunnan alueella. 6.3 s Tällä hetkellä Keski-Suomi tekee yhteistyötä lukuisiin eri suuntiin. Tulisi pohtia ovatko nykyiset yhteistyökumppanit parhaat mahdolliset ja onko mahdollista tai tarkoituksenmukaista yhtenäistää yhteistyön suuntia Keski-Suomesta luodaan valtakunnallinen hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden osaamiskeskittymä. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten, järjestöjen ja organisaatioiden osaaminen on otettava maakunnan kehitystyöhön mukaan. Kehittämistoiminnasta vastaa pysyvä organisaatio, joka pystyy hankkimaan täydentävää rahoitusta ja toteuttamaan kunnianhimoisia uusia kokeiluja, joissa yhdistyvät mm. terveydenhuollon palvelujen tuottama rekisteri- ja mittausdata, ihmisten itsensä tai asuinympäristön keräämä sensoridata (aktiivisuus, gps, syke jne.) mahdollinen geeniperimätieto ja digitaalisten palveluiden ja koneälyn antamat analysointija ohjausmahdollisuudet. Tällä osaamisalueella Keski-Suomen on pyrittävä maailman kärkeen. Kappale 7 Osallisuussuunnitelma vaikuttaa vanhanaikaiselta. Digitaalisesti reaaliajassa kerättävä ja analysoitava asiakaspalaute on tätä päivää. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus myös seurata eri tuottajien palveluiden laatu- ja vaikuttavuustietoja. Tavoitteena tulee olla, että palautejärjestelmä kannustaa asiakasta oman terveytensä ylläpitämiseen ja varhaiseen hoitoon hakeutumiseen. Lisäksi pitää valtakunnallisessa yhteistyössä kehittää luotettava verkkotietoaineisto, jota voi käyttää hoitoon hakeutumisen arviointiin eri tilanteissa sekä omahoitoon. Maakunnan palveluja ei saada järjestettyä kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, jos asukkaiden ja palvelujen tuottajien palautetta ei kerätä ja käsitellä reaaliajassa. Vammais- ja vanhusneuvoston lisäksi maakunnassa tulisi olla maahanmuuttajaneuvosto, joka voi arvioida maahanmuuttopalveluiden lisäksi yhdenvertaisuuslain toteutumista ja tukea maakunnan yritysten kansainvälistymistä ja matkailuelinkeinon kehittymistä. Kappale 8 Pää- ja alaotsikkojen rakenne ja numerointi eivät ole loogisia tässä kappaleessa. Kappale vaikuttaa keskeneräiseltä. Lausuntopalvelu.fi 41/304

42 8.1.1 Kerättävien tietojen kuvaus on erittäin yleisellä tasolla ja on vaikea hahmottaa mitä tietoa meillä on jo saatavilla, mitä tietoa tarvitsemme ja miten uudet tiedonkeruut aiotaan toteuttaa Viimeistään uuden maakunnan käynnistyessä lienee paikallaan tehdä perusteellinen poikkeusolojen harjoitus ja kouluttaa keskeiset henkilöt moderneihin turvallisuusuhkiin ja toimintaan poikkeusolosuhteissa Kenen vastuulla on ennakointitoiminta? 8.4 Kokonaisarkkitehtuuri tietojärjestelmien osalta on aivan keskeinen myös toiminnan järjestämisen näkökulmasta. Miten Keski-Suomi varmistaa, että maakuntien ICT-järjestelmät palvelevat laadukasta, asiakaslähtöistä ja kehittyvää palvelutoimintaa? Kohdassa mainitaan myös, että Kansalaisille tarjotaan mahdollisuus ja heitä myös aktivoidaan omien hyvinvointi- ja terveystietojensa täydentämiseen ja tuottamiseen. Tämä vaatinee erittäin merkittävää osaamista tietoturvan osalta. ICT-järjestelmistä on laadittava oma yksityiskohtainen suunnitelma ja riskiarviointi pikaisesti, sillä merkittävä osa kustannusten säästöpaineista kohdistuu ICT-ratkaisuihin. ICT järjestelmien osalta pitää varoa sitoutumista tiettyihin palveluntuottajiin, sillä siinä on vaarana kustannustason karkaaminen ja 8.5. Tiedonhallinta ja Asiakkuuksien hallinta: Miten huolehditaan yksityisen kansalaisen yksityisyydestä ja tietoturvasta? Asiakkaan on itse pystyttävä määrittelemään, kuka näkee hänen terveystietonsa. Toisaalta järjestämistä tukevat yleiset tavoitteet edellyttävät, että kaikki potilastiedot ovat reaaliaikaisesti kaikkien järjestäjän ja palveluiden tuottajien saatavilla ja asiakkaan hoidosta vastaavien saatavilla (ks. s.10 kohta 2, tavoite 8) Kappale 9 Strategisessa suunnittelussa ei mainita ollenkaan luottamushenkilöitä, mikä on heidän roolinsa? Kappale Strategisesti johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisesti. Pientä editointia tekstiin tarvitaan kauttaaltaan. Lisäksi tähän kappaleeseen olisi hyvä liittää jo konkreettisia esimerkkejä mahdollisista vaikuttavuuskannustimista jne. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että maakunta järjestäjän roolissa ostaa asukkailleen terveyttä ja hyvinvointia. Miten olemme varautuneet siihen, että meillä riittää osaaminen kannustimien määrittelyyn, kriteerien luomiseen ja kilpailutuksiin? Lausuntopalvelu.fi 42/304

43 10.4. Teksti puuttuu. Väkivallan ja tapaturmien ennaltaehkäisyssä on kyse myös hyvin erilaisista asioista. Niiden tulisi olla omien otsikoiden alla Ottaen huomioon liikunnan kiistattomat terveyshyödyt lukuisiin kansansairauksiin, tulee liikunnan edistämistä pohtia tässä suunnitelmassa. Tarvitaan siis huomattavasti laajempaa kuvausta. Keski-Suomen kunnat tulevat tarvitsemaan maakunnan panosta tässä asiassa, varsinkin kun merkittävä osa niiden omasta terveyden edistämisen asiantuntijaorganisaatio poistuu Kuka näistä tehtävistä konkreettisesti vastaa ja mitkä ovat resurssit ja käytettävissä olevat ohjauskeinot toimintaan? Poistetaan tavoite maakunta edistää maakunnallista identiteettiä (s.23). Miten tämä liittyy uuden maakunnan viranomaistehtäviin? Kappale ja 11.3 Nämä ovat päällekkäisiä aiempien asiakas- ja palveluohjausta käsittelevien kappaleiden kanssa. Kappale Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen etuus. Tästä pitäisi päästä eroon. Tavoitteena tulee olla, että kriteerit täyttävä saa aina omaishoidontuen, vaikka varattu määräraha olisikin kuluvalta vuodelta käytetty. Omaishoitoa on tuettava kaikin keinoin, niin kauan kuin se on hoitajan ja hoidettavan edun mukaista. Asiakasmaksut Omaishoidettavalle annettavista palveluista omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana peritään maksu. Omaishoitajan vapaat eivät saa vaarantua perittävien maksujen vuoksi. Kappale 16 Tämä alla oleva teksti on hyvä, sillä erityisesti alkuvaiheessa saatetaan joutua nopeallakin aikataululla muokkaamaan palvelusopimuksia. Sen pitää olla joustavaa ja maakunnan valtuudet toimia pitää olla suuret. Tämän vuoksi pilotti olisi hyvä! Palveluntuottajien valvonta organisoidaan ja resursoidaan niin, että palveluntuottajien toimintaan ja niiden tuottamiin palveluihin liittyvät mahdolliset epäkohdat, puutteet ja virheet voidaan havaita ja puuttua niihin välittömästi. Lähtökohtana on, että ilmoittautuessaan palveluntuottajaksi tuottaja Lausuntopalvelu.fi 43/304

44 luovuttaa maakunnan kanssa tekemänsä sopimuksen valvontaoikeuden järjestäjälle, jolla on vahva tulkintaoikeus sopimuksen toteutumisesta ja tuottajalle mahdollisesti asetettavista sanktioista. Järjestäjällä on myös oikeus sopimusehtojen yksipuoliseen muuttamiseen laissa tarkemmin määritellyllä tavalla, mutta mahdollisten sopimuksiin kohdistuvien muutostarpeiden kohdalla pyritään rakentavaan yhteistyöhön ja vuoropuheluun tuottajien kanssa. Kappale s : Maakunnalla ei valitusoikeutta MRL:n mukaisista lupa-asioista - tämä on todella ongelmallista ja tämä pitäisi ehdottomasti muuttaa lainsäädännössä! Jos se ei tule lainsäädäntöön, niin maakunnan tulee vähintään antaa lupa-asioista lausuntoja ja niillä on oltava vahva painoarvo kuntien päätöksenteossa Kiireellinen eläinlääkäripalvelu pitää pystyä tarjoamaan myös eläimen kotiin 24/ s. 40: Luonto- ja kulttuuriympäristöpalvelut: luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämispalvelut ja luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseen tähtäävät edistämistehtävät määriteltävä tarkemmin ja laajennettava 17.9 Maakunnassa pitäisi pyrkiä ns. kokonaiskoulupäivään eli tarjoamaan lapsille mielekkäitä harrastuksia koulupäivän jälkeen yhteistyössä järjestöjen ja seurojen kanssa. Sana koulu on korvattava tekstissä sanalla perusopetus: (esim. varhaiskasvatus ja perusopetus) Miten integraatio maakunnan ja kuntien palveluiden osalta toteutuu lasten ja perheiden palveluissa? Mitä tarkoittaa Maakunnan on pystyttävä seuraamaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa lasten ja perheiden palveluihin kohdennettuja kustannuksia palveluiden järjestäjästä riippumatta? Pelkopolitoiminta on tärkeä, perhehuoneita on hyvä olla riittävästi, tarjottava mahdollisuus myös polikliiniseen synnytykseen Neuvolatoiminnassa ns. omahoitajajärjestelmä on paras luottamuksellisen suhteen luomiseksi Alle 25-vuotiaille on hyvä tarjota ilmainen raskauden ehkäisy, käyntien tulisi olla kaikille maksuttomia Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on resursoitava riittävästi Perheiden tukipalveluista on tiedotettava riittävästi Lausuntopalvelu.fi 44/304

45 ja Lasten neuropsykiatrisen hoidon suhteen on palveluketjujen muotoilu erittäin tärkeää! Lastenpsykiatrinen osastohoito on järjestettävä Jyväskylässä, on kohtalokasta erottaa lapsi näin pitkän matkan päähän perheestään ks. Ympärivuorokautinen lastenpsykiatrinen osastohoito tapahtuu KYS:ssä/ERVA-alueella Perheoikeudellisiin palveluihin on määriteltävä ajat, joiden kuluessa palvelun saa. Erotilanteissa neuvontaa ja sovittelua on tarjottava etupainotteisesti Lastensuojelun avohuoltoon on määriteltävä enimmäisasiakasmäärät/sosiaalityöntekijä Nuorisopsykiatrian ikäraja on nostettava vähintään 20 vuoteen. Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tilanne on vaikea eikä aikuispsykiatrian palvelut tavoita heitä Maahanmuuttopalvelut - kaipaa runsaasti täydennystä, esim. järjestöyhteistyö ja vapaaehtoistoiminnan rooli keskeistä, huomiota kieli- ja muuhun koulutukseen ja työllistymisen edistämiseen, maakunnallinen maahanmuuttajaneuvosto olisi tarpeen Kuntouttava työtoiminta muodostuu erilaisista toimenpiteistä (kuntoutumista tukevat palvelut, koulutus tms.). Palvelutuottajien kriteereihin ja toimenpiteiden vaikuttavuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota Ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä tukeviin palveluihin voisi lisätä ryhmätoiminnan (esim. liikuntaryhmät) Tavoitteena on, että 93 prosenttia maakunnan yli 75-vuotiaista asuu kotona vuonna Tällainen kategorinen tavoite on huono. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toimintakyvyltään heikot ikäihmiset kärsivät yksinäisyydestä, masentuneisuudesta ja aliravitsemuksesta. Jokaisella on oikeus hoitoon ja hoivaan turvallisessa ympäristössä (palveluasuminen) silloin, kun kotona asuminen ei ole enää mielekästä tai turvallista. Mihin tavoite perustuu?: s. 62 Tavoitteena on, että 93% yli 75-vuotiaista asuu kotona vuonna Kotihoidon palveluja varaudutaan järjestämään noin 13 prosentille yli 75-vuotiaista. ja s.64 Ikäihmisten asumispalveluja varaudutaan järjestämään noin 8% yli 75-vuotiaista. Lausuntopalvelu.fi 45/304

46 Palvelut järjestetään kattavasti koko maakunnan alueella Missä tilanteissa ihmisille tarjotaan vaihtoehdoksi muuttoa lähemmäksi palveluita? Tämä on ikävä keskustelu, mutta välttämätön käydä. Tässä voisi enemmän avata s. 10 esitettyä yleistä tavoitetta 17 Palvelut järjestetään niin, että ne mahdollistavat ikääntyvää väestöä heidän itsensä niin halutessaan siirtymään asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin. Miksi tässä puhutaan vanhuksista monikossa väestönosana eikä ikääntyvinä yksittäisinä ihmisinä? Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Ohjaavaan lainsäädäntöön voisi lisätä myös Tasa-arvolain ja Yhdenvertaisuuslain. Palvelukuvaukseen tulee lisätä osallisuus ja yhteisölliset työmuodot sekä vertaistuki Psykoterapiat: On varmistettava, että psykoterapiapalvelujen saatavuus säilyy vähintään samalla tasolla kuin ennen uudistusta. Psykoterapian rahoitus ei saa muuttua rajatuksi tai myös muuhun kuin psykoterapiaan käytettäväksi. Viime vuodet käytössä ollut malli, jossa yhteiskunnan tukema psykoterapia on saatavissa silloin, kun lääkäri on sen huolellisen ja pitkäkestoisen arvioinnin perusteella katsonut tarpeelliseksi, on tärkeä säilyttää. Psykoterapian kohdalla asiakkaan aidon valinnanvapauden turvaaminen on tärkeää, koska työ on asiakkaan ja terapeutin persoonien välistä eikä siten sama terapeutti sovi kaikille. Myös psykoterapiapalveluiden asianmukaisuuden valvonnasta, niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, on huolehdittava Palveluasumisen kilpailutuksen laatukriteerien määrittäminen ja niiden toteutumisen valvonta vaatii resursseja, ongelmia on ilmennyt runsaasti Kuntoutuksen suunnittelu ja kuntoutuksen ohjaus Tämän alla tekstiä hengityshalvauspotilaista? Terveyden edistäminen erityisesti elämäntapamuutosten osalta on haasteellista, toiminnan on perustuttava tutkitusti vaikuttaviin toimintamalleihin. Ravitsemusterapeutin palvelut on oltava saatavilla myös perusterveydenhuollossa. Liikuntapoliklinikkatoimintaa on vahvistettava. Molemmat em. toiminnat ovat kustannusvaikuttavia. Kappale Maakunnan varautuminen. Tämä sopisi paremmin muualle suunnitelmaan Lausuntopalvelu.fi 46/304

47 Muita kommentteja: Järjestämissuunnitelmasta puuttuu kokonaan sisäinen tarkastus ei ole mielekästä koota sote-palveluita ja muita palveluita yhteen ja samaan järjestämissuunnitelmaan, kokonaisuudesta tulee liian raskas Veikko Ahola Keski-Suomen Vihreät ry Lausuntopalvelu.fi 47/304

48 Valteri-koulu Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin (Valteri-koulun) lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan Tässä lausunnossa otetaan kantaa pääasiassa lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen oppimisen ja kuntoutumisen näkökulmasta. Esitämme, että Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa määriteltyjen palvelujen tuottaja voi olla myös muu julkinen palveluntuottaja kuin maakunnan liikelaitokset. Muita julkisia palveluntuottajia ovat esimerkiksi Valteri tai valtion koulukodit. Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista. Edistämme yhdessä kotikunnan/maakunnan kanssa tuen tarpeessa olevan lapsen tai nuoren koulunkäyntiä ja tarjoamme monipuolisia oppimista ja kuntoutumista tukevia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämiseen. Esimerkkejä valtion tukemista julkisoikeudellisista palveluistamme ovat ohjauskäynnit, tukijaksot ja neuropsykiatrinen valmennus. Valterilla on kuusi toimipistettä, jotka tarjoavat palveluja suomeksi, ruotsiksi ja viittomakielellä. Toimipisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Helsingissä ja Oulussa. Erityistä huomiota järjestämissuunnitelmassa on kiinnitettävä sivistystoimen ja sote-palveluiden yhdyspintoihin. Varhaiskasvatus ja koulu ovat lapsen ja nuoren elämässä merkittävä hyvinvointiin vaikuttava toimintaympäristö. Lausuntopalvelu.fi 48/304

49 Keski-Suomen lasten ja nuorten palveluiden järjestämisessä on otettava huomioon myös vaativan erityisen tuen verkoston kehittäminen. Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä ( on arvioinut, että 5uomessa on noin lasta tai nuorta, jotka tarvitsevat vuosittain vaativaa erityistä tukea kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tueksi esi- ja perusopetuksessa. Voimassa olevan perusopetuslain (628/1998) lähtökohtana on, että opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa tai esiopetuksen järjestämispaikassa, johon kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki tuodaan. OKM on asettanut valtakunnallisen vaativan erityisen tuen kehittämis- ja yhteistyöverkostojen ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävä on kaksivuotinen ja se on alkanut ( Valteri koordinoi vaativan erityisen tuen kehittämistä. Viittaamme lisäksi maakunnallisen LAPE-ohjausryhmän ja KSLAPE-tiimin yhteiseen lausuntoon, jonka laadintaan olemme osallistuneet yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Jyväskylässä Anne Korhonen rehtori Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva (Valteri-koulu Onerva) Korhonen Anne Valteri-koulu - Valteri-koulu Onerva (Jyväskylän toimipiste) Lausuntopalvelu.fi 49/304

50 Konneveden kunta Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Järjestämissuunnitelma sisältää monia uusia ja vaikeasti hahmotettavia käsitteitä. Muutamia näistä onkin avattu suunnitelman alussa. Olisi tärkeää, että useampiakin käsitteitä voitaisiin avata erityisesti asiakkaita silmällä pitäen. Hyvällä kuvituksella voisi helpottaa myös luki-vaikeuksista kärsiviä asukkaita. Näin suunnitelmakin noudattaisi omaa pääteemaansa, asiakaslähtöisyyttä. Järjestämissuunnitelman keskeiset ideat ja peruslähtökohdat voisi koota tiivistelmäksi asiakirjan alkuun. Sote-kokonaisuus on asiakirjassa laajasti esitetty. Yleisen tason kirjausten lisäksi tulisi pyrkiä lähemmän konkretiaa, jotta uudistuksen eteenpäin viemiseksi voitaisiin tehdä myös kunnissa enemmän. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on suunnitelmassa kuvattu monin eritavoin, joka on erinomaisen tärkeää maakunnan toimintaa ajatellen. Keski-Suomen maakunta on "Lapsiystävällinen maakunta". Lasten moninaisia perustarpeita ajatellen tulisi harkita erillisen perheneuvoston perustamista. Perheen hyvinvointi on lapsen kehityksen ja kasvun kannalta ensisijaisen tärkeää. Sote-alan palveluntuottajien välistä yhteisvastuuta erityisesti hoitoketjujen ja asiakastietojen osalta tulee kaikin keinoin kehittää. Se on edellytys integraation onnistumiselle. Sote-kuvauksiin toivotaan enemmän konkretiaa. Yleisten kuvausten pohjalta lausuminen on monin paikoin vaikeaa. Lausuntopalvelu.fi 50/304

51 Kuntaan jäävien, erityisesti elinvoimaan liittyvien tehtävien osalta (mm alueidenkäytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen, yritysten perustaminen etc.) olevat kuvaukset ovat kesken. Tämä hankaloittaa lausunnon antamista. Näitä tulisi kiirehtiä, jotta kunnat voisivat tehdä omia ratkaisuja osana sote-uudistusta. Yritysten perus-, kasvu- ja kansainvälistymispalveluiden järjestämiseen Keski-Suomessa tulisi panostaa koska viennissä on eniten kasvupotentiaalia. Hyvub järjestetyllä kasvavien yritysten ja vientiin tähtäävien yritysten tuella erottaudumme ja tuomme oman maakuntamme eturiviin vähintäänkin pääkaupunkiseudun rinnalle. On tärkeää, että Keski-Suomen yrityspalvelut aidosti tähtäävät myös Jyväskylän ulkopuolella olevien yritysten kasvattamiseen. Kasvokkain tapahtuvaa konsultointia tarvitaan, eivätkä pelkät digitaaliset etäyhteydet siihen riitä. Huolemme on, että yritysten kasvu- ja kansainvälistymispalveluiden tarjooma Keski-Suomessa keskittyy liiaksi juuri rakennetun yhteenliittymän Uusyrityskeskus+ yliopisto ja muut koulutuslaitokset + Yritystehdas ja siihen yhteyteen rakennetut konsulttipalveluihin. Mikäli rajoitutaan vain Keski-Suomen ja varsinkin Jyväskylän yritysten tarjoamiin yrityspalveluihin, joissa keskitytään myymään toinen toistensa palveluita saattaa juuri parhaiten alaa tuntevat konsultit muualla Suomessa jäädä käyttämättä. Yritystemme tulisi voida tarpeen tullen käyttää haluamiaan konsulttipalveluita koko maassa ja mahdollisesti kansainvälisestikin eikä rajoittua vain oman maakunnan tarjoamaan. Mielestämme tarvitaan kaupallisista konsulteista riippumatonta mutta osaavaa ja kokenutta julkista tahoa auttamaan ensimmäisen tason neuvonnassa ja löytämään oikeat ja parhaat palveluntarjoajat koko Suomen alueelta jotta yrityksemme saisivat parhaan mahdollisen tuen. Järjestämissuunnitelmassa on epäselvästi kuvattu se mikä tarkoittaa varsinaisia kasvuyrityksen ja kansainvälistyvän yrityksen palveluita ja mikä puolestaan rekrytointeja ja työllisyyspalveluita. Ehdotus olisi että maakunta myöntäisi em muiden julkisten toimijoiden rahoitusten lisäksi seteleitä, joilla kukin yritys voi hankkia haluamansa konsultoinnin/neuvonnan/koulutuksen haluamaltaan palveluntarjoajalta omasta kunnastaan, Jyväskylästä, muualta Suomesta tai kansainvälisiltä markkinoilta. Setelit tulisi kohdentaa sellaisiin palveluihin joihin ei helposti ole saatavilla muiden julkisten toimijoiden tukia (esim yritys ei ole vielä riittävän pitkällä kansainvälistymisvaiheessaan, palveluntarjoaja/asiantuntija ei täytä tiukkoja ELY-keskuksen halpuutus-kriteerejä, IPR-suojaukset, asiakkaalla ei alkuvaiheessa vielä omarahoitusosuuksia jne). Lausuntopalvelu.fi 51/304

52 Jokitalo Juha Konneveden kunta Lausuntopalvelu.fi 52/304

53 Paremmin Yhdessä ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA MONIKULTTUURISUUS JA KOTOUTUMISTYÖ ERI PALVELUISSA Monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkoston (MOVE) lausunto Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelman yleisen osan ensimmäiseen versioon. Tämä lausunto on koottu yhteistyössä eri kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten henkilöiden kanssa. Suurin osa lausunnon kommenteista on kerätty järjestämässämme keskusteluillassa Sisältö: - Johdanto - Monikulttuurisuus maakunnan eri palveluissa - Osallisuussuunnitelma - Kotoutumispalvelut - Maakunnan ohjaus- ja neuvontatehtävät ja Sotekeskus-palvelut - Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Seksuaaliterveys- ja kasvatus - Työllisyys ja yrittäjyys Lausuntopalvelu.fi 53/304

54 - Asiakkuuksien hallinta - Maahanmuuttajajärjestöt - Kieli ja tulkkaus - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kokonaisuutena - Tiivistelmä Johdanto: Keski-Suomen järjestämissuunnitelman ensimmäinen luonnos on lähtenyt yleiseen ideointiin. Maahanmuuttopalvelut, jotka kuuluvat kasvupalveluihin, on suunnitelmassa tiivistetty muutaman kappaleeseen. Siinä todetaan, että: Maahanmuuttopalveluilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista sekä eri väestöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta, tukemalla ja kannustamalla maahanmuuttajia osallistumaan aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajien palveluita tarjotaan tarpeen mukaisesti maahanmuuttajien arkiympäristössä sotekeskusten yhteydessä ja ne tuottaa maakunnan liikelaitos, joten palvelut kuuluvat eivalinnanvapauden piiriin. Järjestämissuunnitelmassa on tiivistettynä palvelut, joita tarjotaan kotoutumisaikana, mutta kotoutumisajan jälkeen monet maahanmuuttajat ovat vielä heikossa asemassa esimerkiksi työmarkkinoilla, koulutukseen pääsemisessä sekä osallisuudessa, joka on tämän suunnitelman yksi painoarvo. Jos maahanmuuttopalveluita tarjoaa ainoastaan maakunnan liikelaitos, miten näkyy valinnanvapaus ja oma osallisuus maahanmuuttajien kohdalla? Vaikka maahanmuuttaja- ja kotoutumispalvelut on mainittu järjestämissuunnitelmassa vain yhdessä kohtaa, tulee maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus silti ottaa huomioon osana muita palveluita, koska kotoutumisajan jälkeen maahanmuuttajat jatkavat yleisten palveluiden piiriin. Kotoutumispalveluissa on mainittu tulkkauspalveluiden käytöstä, joka on todella tärkeää, mutta se edelleen rajoittuu vain kotoutumisaikaan. Kielikysymykset ja tulkkauspalvelu ovat punainen lanka, jonka kautta tulee tarkastella kaikkia järjestämissuunnitelman osa-alueita, jotta valinnanvapaus, vuorovaikutus ja osallisuus voivat toteutua myös maahanmuuttajien osalla. MONIKULTTUURISUUS MAAKUNNAN ERI PALVELUISSA Lausuntopalvelu.fi 54/304

55 Palveluiden järjestämistä ohjaavissa yleisissä tavoitteissa sanotaan, että väestöä tulee kannustaa omatoimisuuteen sekä vastuunottamiseen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Osallisuudelle ja sosiaalisten verkostojen vahvistamiselle on annettu suunnitelmassa suuri painoarvo kuin myös luonnollisesti valinnanvapaudelle. Jotta osallisuus ja valinnanvapaus toteutuisivat myös maahanmuuttajien kohdalla, tulee maahanmuuttajien erityisyys kohderyhmänä ottaa huomioon kaikissa maakunnan palveluissa. Järjestämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka järjestetään konkreettisesti riittävästi vaikuttamisen ja osallistumisen keinoja ja väyliä maahanmuuttajille, etnisille vähemmistöille ja monikulttuurisille perheille. Osallisuussuunnitelma Maakunnan järjestämissuunnitelman luonnoksessa sanotaan, että kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien takaamiseksi laaditaan erillinen osallisuussuunnitelma. Jokaisella maakunnan asukkaalla ja yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan päätöksentekoon, palveluiden suunnitteluun, seurantaan ja ideointiin. Suunnitelmassa mainitaan, että maakuntaan perustetaan lisäksi nuorisoneuvosto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Maahanmuuttaja- tai monikulttuurisuusneuvoston perustamista ei ole suunnitelmassa otettu huomioon, vaikka Jyväskylään samankaltaista neuvostoa on yritetty saada jo useamman vuoden ajan. Järjestämissuunnitelmaan tulee kirjata myös monikulttuurisuusneuvoston perustaminen tai vastaavan kumppanuuspöydän luominen, jonka kautta saadaan maahan muuttaneiden näkemykset esille, edistetään osallisuutta sekä tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa. Järjestäjän tulee huolehtia maahanmuuttajaneuvoston, -foorumin tai verkoston olemassaolosta. Tässä neuvostossa tulee olla sekä monikulttuurista työtä tekeviä, että itse maahanmuuttajia. Päättäjien osallistuminen neuvoston tapaamiseen on välttämätöntä, jotta neuvoston viesti päätyy maakuntavaltuustoon asti. Kotoutumispalvelut Maakuntaan tulee kotoutumispalvelut, jotka on tarkoitettu humanitaaristen syiden perusteella maahan tuleville kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi. Kotoutumispalveluiden tulee olla osallistavia, kunnioittavia ja tasavertaisia kaikille sen asiakkaille. Toistuvuus, tulkattavuus ja ymmärrettävyys tulee ottaa kotopa:ssa huomioon. Ihmiset jotka tulevat eri kulttuurista, kielestä ja yhteiskunnasta eivät pysty yhden tai kahden selostuksen perusteella hahmottaan suomalaista yhteiskuntaa ja sen palveluita. Neuvontaa ja ohjausta tulee tarjota toistuvasti ja pitkäjänteisesti. Lausuntopalvelu.fi 55/304

56 Kotoutumispalveluissa pitää lisätä asiakasosallisuutta vahvistavia keinoja asiakasryhmän erikoistarpeiden mukaisesti sekä tiivistää yhteistyötä paikalliseen järjestökenttään. Tämä onnistuu muun muassa vahvistamalla kotoutumisavustajien käyttöä. Maahanmuuttajille suunnattavassa tuessa on huomioitava aika myös kotoutumisajan jälkeen, jotta sen jälkeen ei kukaan joutuisi yksin tuuliajolle. Kotoutumispalveluiden asiakkailla on ollut laajat palvelut, mikä on hyvä. Kuitenkin, Jyväskylän väestöstä 4,7 % on maahanmuuttajia ja vain yksi prosentti näistä on kotoutumispalveluiden asiakkaita. Suurin osa Suomessa olevista maahanmuuttajista ei ole tullut tänne pakolaisina tai turvapaikanhakijoina, vaan esimerkiksi työn tai opintojen perässä tai perhesiteiden kautta. Maakunnan tulee huolehtia, että myös muiden kuin kotoutumispalveluihin oikeutetut henkilöt saavat riittävän tuen ja avun. Yli kolme vuotta Suomessa olleilla ja muista syistä maahan tulleiden kohdalla tulee huomioida tulkkauspalvelut, työntekijöiden osaaminen ja asiakkaiden osallisuus. Maakunnan ohjaus- ja neuvontatehtävät ja Sotekeskus-palvelut Maakunnan järjestämisvastuulla ovat ohjaus- ja neuvontatehtävät. Näiden tehtävien keskeisiä periaatteita asiakkaiden kannalta ovat järjestämissuunnitelman mukaan matala kynnys, ympärivuorokautinen saavutettavuus, yhteydenoton helppous ja yhdenvertaisuus. Tarkoituksena on, että kaikkiin maakunnan järjestämisvastuulla oleviin palveluihin saa yleistä ohjausta ja neuvontaa samasta numerosta tai asiointiportaalista. Sotekeskus-palveluiden tavoitteena on mahdollisuus saada valitsemastaan sotekeskuksesta kaikki sellaiset soten vastaanottoluontoiset palvelut, jotka eivät edellytä sairaalaympäristössä tehtäviä tutkimuksia ja hoitoja. Kyseiset palvelut pitäisi saada joka päivä klo Sotekeskusten tulee lisäksi tarjota asiakkailleen yksilöllisiä palveluita. Kaikilla maakunnan asukkailla on mahdollisuus saada oman sotekeskuksen tekemä hoidontarpeen arvio puhelimitse klo 8-18 välisenä aikana. Tämä voi pahimmillaan tarkoittaa tulkkauspalveluiden tarpeen räjähdysmaista kasvua, mikäli halutaan taata maahanmuuttajien täysi yhdenvertaisuus ohjauksessa ja neuvonnassa. Tulkkausta tulee olla saatavilla silloin, kun on sen tarve. Tällä hetkellä nk. tulkkauspäivystystä on tarjolla vain kotoutumispalveluissa. Maakunnan tulee mahdollistaa tarvittavat tulkkauspalvelut reaaliajassa sotekeskuksissa. Niissäkin tilanteissa, joissa asiakas olisi kotopalveluiden piirissä tulee tulkkauksen tarpeesta huolehtia sotekeskuksessa sen sijaan, että tulkkaus ulkoistettaisiin maakunnan kotopalveluille. Järjestäjän ja tuottajan tulee huolehtia tulkkauksen saatavuudesta ja toimivuudesta. Sairaanhoidossa, aikuissosiaalityössä, perhetyössä ja lastensuojelussa ja jopa käännytystilanteissa tulee huomioida asiakkaiden osaaminen ja osallisuus. Asiakas voi osallistua vain yhteisellä kielellä ja Lausuntopalvelu.fi 56/304

57 riittävällä ymmärryksellä. Järjestäjän ja tuottajan on omissa rooleissaan taattava tämän mahdollistaminen. Palveluissa tulee edellyttää asiantuntevaa ja ymmärrettävää palvelunohjausta. Ohjaus- ja neuvontapalveluissa on otettava huomioon myös ne asiakkaat, jotka eivät osaa käyttää digipalveluja sekä luku- ja kirjoitustaidottomat. Yhdeksi ongelmakohdaksi voi muotoutua se, että suurin osa nykyisistä digitaalisista palveluista on pelkästään suomeksi ja ruotsiksi. Siksi kysymmekin, että kun eri toimintaelementtejä siirretään digipohjalle, niin voisiko sen ajatella kokonaisvaltaisesti ja useilla eri kielillä? Palveluohjauksen tarkoituksena on, että maakunnan vastuulla olevat palvelukokonaisuudet integroituvat palveluohjauksen tuella asiakkaan näkökulmasta yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällä varmistetaan myös asiakkaiden yhdenvertaisuus. Työkaluna yhdenvertaisuuden varmistamiselle on yhdenmukaisen palveluntarpeenarvioinnin mallintaminen ja ohjeistus koko maakunnan alueella. Tämä voi olla mahdollista kantaväestön suhteen, joilla on tietoa eri palveluista ja yhteiskunnan toiminnoista kielitaidosta puhumattakaan. Maahanmuuttajien osalta yhden kokonaisuuden saavuttaminen voi olla vaikeampaa kielellisten seikkojen sekä yhteiskunnallisen tiedon puuttumisen vuoksi. Tällöin palvelunohjauksessa tulisi ottaa huomioon toistuvuus tulkattavuus ja ymmärrettävyys. Asiakkaan on pystyttävä ymmärtämään, mitkä kaikki palvelut hänelle kuuluvat. Monikulttuuriset järjestöt ovat pitkään olleet mukana täyttämässä nykyisen järjestelmän palvelunohjauksen riittämättömyyden muodostamaa rakoa. Maahanmuuttajajärjestöjen joukosta nouseekin seuraavia kysymyksiä: 1. Kuinka uudessa maakunnassa saadaan järjestöt mukaan auttamaan ja tukemaan maahanmuuttajia palveluiden ja oikeuksien osalta? 2. Miten huomioidaan ja otetaan käyttöön muualta muuttaneiden kokemusasiantuntijuus ja heidän osaamisensa? 3. Miten valinnanvapaus toteutuu monikulttuurisuden ja maahanmuuttajien näkökulmasta? Lasten nuorten ja perheiden palvelut Yhdymme lausunnossamme LAPE:n kommentointiin järjestämissuunnitelmasta. Samalla olemme vahvasti sitä mieltä, että järjestämissuunnitelmaan on lisättävä yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden arviointi. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa vertaistuen mahdollistaminen on keskiössä. Maakunnassa tulee toimimaan perhekeskusverkostoja, jotka kokoavat yhteen alueiden lasten ja perheiden kanssa Lausuntopalvelu.fi 57/304

58 toimivia varhaisen tuen sekä erityistason palveluita. Perhekeskustoiminnassa toimijana mainitaan myös järjestöt. Tämä on mahdollisuus monikulttuurisille järjestöille tulla tarjoamaan vertaistukitoimintaa monikulttuurisille lapsille, nuorille ja perheille. Haluamme että perhekeskusverkostojen yhteydessä asetetaan kriteeriksi vertaistuen mahdollisuus kulttuurisesta näkökulmasta. Tämä tulee huomioida myös tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnassa. Maakunnan tulee huolehtia asiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin sekä järjestöjen edustajien osallistumisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja koordinaatioon. Järjestämissuunnitelmassa ehdotetaan, että perhekeskusverkostojen ympärille voi rakentua erilaisia perheiden kohtaamispaikkoja, joissa perheiden vertaistuki mahdollistuu. Kumppanuuksien koordinointi on nostettu esiin järjestämissuunnitelmassa: Kumppanuuksien koordinointi ja vertaistukitoiminta läpileikkaavat kaikkia lasten ja perheiden palvelukokonaisuuksia. Ne otetaan huomioon palveluohjauksessa ja palveluiden toteuttamisessa. Kumppanuuksien koordinointi tarkoittaa vertaistukitoiminnan ja ryhmämuotoisen toiminnan koordinointia yhdessä kumppaneiden (esim. kunnat ja kolmas sektori) kanssa sekä järjestöille jaettavia avustuksia. Kumppanuuksien koordinointi liittyy kiinteästi perhekeskusverkostojen toimintaan ja sitä voidaan toteuttaa myös vapaaehtoistyönä (esimerkiksi perhekahvilat), jolloin potentiaali otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Ensinnäkin, maakunnan tulee mahdollistaa järjestöjen toiminta rahoituksellisin keinoin. Maakunnan tulee myös velvoittaa palveluiden tuottajilta järjestöjen toiminnan huomioonottamista omassa toiminnassaan. Perhekeskusverkostot ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on kirjattu järjestämissuunnitelmaan, mutta kuka vastaa fyysisten perhekeskusten sekä perheiden kohtaamispaikkojen kustannuksista ja ylläpidosta? Keskusten ja tapaamispaikkojen fyysiset tilat tulisi olla lähellä perheitä kunnissa tämä tarkoittaa lähellä perheiden asumisalueita, jotta kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus osallistua. Eriarvoisuutta vähennetään sillä, että myös vähävaraiset perheet pääsevät osallistumaan ilman suurempia kuluja. Keskuksiin on tärkeää saada monipuolisesti lapsiperheiden palveluita, jolloin myös palvelut ovat lähellä asiakkaita. Toimijat sekä lapsiperheet voivat yhdessä tuottaa sekä päivä- että iltatoimintaa keskuksessa ja sen lähialueilla. Monialaisen yhteistyön avulla voidaan kartoittaa ja kehittää asuinalueiden perheiden tarpeisiin vastaavia palveluita ja toimintoja. Toiseksi, perhekeskus-formaatissa olisi tärkeää ottaa huomioon se, että monikulttuurisuutta ei oteta huomioon vain erilaisena kulttuurivaihtona erilaisen musiikin tai ruokakulttuurin kautta. Kulttuurivaihto yksinomaan ei luo todellista vuorovaikutusta ja integraatiota ihmisten kesken. Vuorovaikutus syntyy arkipäivän kohtaamisesta ja kanssakäymisestä. Monikulttuurisuus on paljon enemmän kuin pelkästään kulttuurisia tapoja ja makuja, joiden esittelemisestä on tullut liiankin tavanomaista monikulttuurisuutta käsiteltäessä. Tapa- ja ruokakulttuurissa on toki oma asemansa monikulttuurisuudessa ja integraatiossa, mutta sitä on sen helppouden ja halpuuden vuoksi käytetty jopa liikaakin. Maahanmuuttajilla, etnisillä vähemmistöillä ja monikulttuurisilla yhdistyksillä on jakaa enemmänkin tietoja tai taitoja kuin pelkästään pullareseptejä. Niinpä perhekeskuksissa ja mahdollisissa perhekeskuskahviloissa olisi hyvä yhteisen osallistumisen kautta jakaa kulttuuritietoisuuta ja ottaa monikulttuurisuus ja vähemmistöt osaksi normaalia jokapäiväistä Lausuntopalvelu.fi 58/304

59 toimintaa asuinalueiden kehittämiseksi. Samalla kuitenkin monikulttuurisuus, vähemmistöt ja maahanmuuttajat tulee huomioida omana erityisryhmänään. Lastensuojelun piirissä tulisi myös ottaa huomioon monikulttuuristen ihmisten ja perheiden erityistarpeet. Sijais- ja jälkihuollossa tulee taata lasten oikeus omaan kulttuurinsa identiteettiin. Seksuaaliterveys- ja kasvatus Neuvolatoiminta kuuluu maakuntien järjestämisvastuuseen. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan toiminnan tavoitteena on seksuaaliterveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa nousee esille seksuaaliterveys. Monikulttuurisuuden näkökulmasta ajatellen olisi hyvä ottaa huomioon eri kulttuureiden suhtautuminen seksuaalisuuteen sekä sukupuolisensitiivisyys. Koska neuvolapalvelut kuuluvat valinnanvapauden piiriin tulisi yhden kriteereistä olla kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys. Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys tulee ottaa huomioon henkilökunnan koulutuksessa, ja tässä voidaan hyvinkin hyödyntää eri maahanmuuttajajärjestöjen tietoja ja taitoja oman kulttuurinsa asiantuntijoina. Työllisyys ja yrittäjyys Mielestämme maahanmuuttajat tulee ottaa huomioon erityisenä kohderyhmänä työelämä- ja yrittäjyyspalveluissa. Haluamme lisäksi muistuttaa maahanmuuttajien erityisestä tuen tarpeesta näissä palveluissa. Erityisesti haluamme kiinnittää huomion niihin maahanmuuttajiin, joiden aika kotoutumispalveluiden piirissä on mennyt umpeen, mutta heidän kielitaitonsa on pysynyt heikkona ja ammatillista koulutusta ei ole. Maahanmuuttajat ovat ryhmä, joka tarvitsee erityistä opastusta niin työ- kuin yrityselämässäkin, sillä heidän tietonsa eri mahdollisuuksista, laista ja säännöksistä voivat olla vajavaista. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tulee tukea koulutuksellisin keinoin ja heille tulisi avata niin taloudellista kuin laillistakin tuntemusta yrittäjyydestä ja eri yrittäjyysmalleista. Asiakkuuksien hallinta Järjestämissuunnitelmassa kerrotaan, että Asiakkuuksien hallinta järjestetään niin, että maakunnalla on kokonaisvaltainen ja reaaliaikainen yksilö- ja väestötason tieto järjestämisvastuun piirissä olevista kansalaisista, tieto kansalaisten nykyisistä ja arvioidusti tulevista palveluntarpeista, mahdollisista hyvinvointi- ja terveysvajeista sekä kansalaisille järjestettävistä ja tuotettavista palveluista ja palveluntuottajista. Lausuntopalvelu.fi 59/304

60 Tämän kaltaisissa, suuria henkilörekisterejä vaativissa suunnitelmissa, nousee aina esille tietosuojakysymykset niin kantaväestön kohdalla, mutta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien kohdalla. Maahanmuuttajat ja Suomen muut etniset vähemmistöt ovat ryhmä, jonka tietosuojaa ja perusoikeuksia tulee erityisesti miettiä suunnitelmia tehdessä. Tämän vuoksi haluammekin tuoda esiin kysymyksen niistä kriteereistä ja toimenpiteistä, joilla järjestämissuunnitelmassa voidaan ottaa huomioon etnisen profiloinnin sekä etnisen listauksen mahdollisuuden nostamat huolenaiheet. Julkisuudessa on lisäksi puhuttu mahdollisuudesta, että tiettyjä henkilötietoja voitaisiin antaa yritystoimijoille. Haluamme nostaa esille niiden maahanmuuttajien tilanteen, jotka tulevat maista, joissa on vainon mahdollisuus esimerkiksi poliittisen toiminnan, seksuaalisuuden tai muun vastaavan vuoksi. Varsinkin nämä asiakkaat ovat erityisen heikossa asemassa, mikäli henkilötietoja lähdetään jakamaan kaupallisiin tarkoituksiin. Maahanmuuttajajärjestöt Yhdymme Jyväskylän Seudun Valikkoverkoston lausuntoon järjestämissuunnitelmasta. Järjestäjän tulee edellyttää palveluntuottajilta sitä, että ne turvaavat kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuden maakunnassa. Järjestäjän tulee valvoa, että palveluntuottajat eivät pysty taloudellisesti hyötymään kansalais- ja vapaaehtoistoiminnasta. Järjestäjän tulee huolehtia järjestöjen tarvitsemista resursseista ja rahoituksesta. Eri järjestöt saavat tällä hetkellä tukea toimintaansa esimerkiksi STEA:n rahoituksella. Järjestämissuunnitelmassa ei ole otettu tätä huomioon palveluiden osalta. Työttömät työnhakijat eivät voi tällä hetkellä tehdä yhdistyksissä vapaaehtoistatyötä työmarkkinatuen menettämisen pelosta. Maakunnan tulee omalla toiminnallaan mahdollistaa vapaaehtoistyön tekeminen. Maakunnan ja yritystoimijoiden tulee huolehtia sote-asiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin (LAPE:n kommentti), myös maahanmuuttajajärjestöjen piiriin. Mahaanmuuttajajärjestöjä on erilaisia ja erilaisin painotuksin. Osa järjestöistä painottuu oman maansa kulttuurin säilyttämiseen ja suvaitsevaisuuden lisäämisen kulttuurisen tiedon kautta. Jotkut järjestöt ovat taas kunnostautuneet kotoutumisen ja neuvonnan saralla. Joihinkin yhdistyksiin kuuluu vain jäseniä omasta kulttuuripiiristään, kun taas monikulttuurisiin yhdistyksiin kuuluu niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin, joiden tausta voi olla eri maista. Maahanmuuttajajärjestöjen mahdollisuudet osallistua maakunnan toimintaan ovat yhtä moninaiset kuin maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusyhdistyksetkin. Useilla yhdistyksillä on arvokasta tietoa oman maansa kulttuurista ja osa on tehnyt vuosia työtä maahanmuuttajien kotoutumisen parissa. Lausuntopalvelu.fi 60/304

61 Moni Jyväskylän maahanmuuttajayhdistyksistä toimii esimerkiksi Kansalaistoiminnankeskus Mataran tiloissa. Keski-Suomen Yhteisöjen tuki (KYT) on tällä hetkellä tekemässä Keski-Suomen järjestökyselyä, jonne kerätään tiedot kyselyyn osallistuneiden yhdistysten tehtävistä ja mistä heidät voi tavoittaa. Tämä lausunto on kirjotettu Monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkoston (MOVE) toimesta. MOVEn tarkoituksena on toimia tulevaisuudessa Keski-Suomen eri maahanmuuttajajärjestöjä kokoavana voimana, jonka kautta myös maakunta voisi mahdollisesti viestiä paremmin maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen järjestöjen kanssa. Kieli ja tulkkaus Kuten jo aiemmin mainittiin, kielikysymykset ja tulkkaus tulee ottaa huomioon kaikessa maakunnan toiminnassa. Ilman ymmärrystä ei voi olla osallisuutta. Tulkkipäivystyksiä tarvitaan kotopalveluiden lisäksi myös sote-keskuksissa ja esimerkiksi päiväkeskustoiminnassa. Tulkkauspalveluita ei voida ulkoistaa pelkästään kotopalveluiden vastuulle vaan asiakkaan tulee saada neuvontaa omalla kielellään niin sairaanhoidossa kuin muissakin palveluissa. Palveluissa tulee edellyttää asiantuntevaa ja ymmärrettävää palveluohjausta. Varsinkin terveydenhuollossa asiakkaan tulee saada omalla kielellään riittävää terveydenhuollon neuvontaa. Maakuntauudistuksen myötä tulkkauksen tarve tulee kasvamaan huomattavasti. Ehdotammekin että tulkkauksen käsitettä laajennettaisiin ja monipuolistettaisiin. Virallisen tulkin on oltava jäävi, mutta avustajana hän voi tehdä asiakkaan intressejä tukevaa avustusta. Niissä tilanteissa, joissa ei ole virallisen tulkin tarvetta ehdotamme nk. kulttuuritulkkia. Monissa tilanteissa tarvitaan laajempaa apua kuin pelkkä virallinen tulkkaus. Tulkkeja voisi siis valjastaa myös näihin avustaviin tehtäviin. Esimerkiksi synnytystilanteessa monikielinen doula voisi olla hyvä tuki ja apu. Kansalais- ja maahanmuuttajajärjestöt voisivat osaltaan olla auttamassa tulkkien koulutuksessa ja välittämisessä tarpeen mukaan. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman lisäresursseja niin järjestöille kuin maakunnan neuvontatehtäviinkin. Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kokonaisuutena Vaadimme, että monikulttuurisuus ja asiakkaiden monimuotoisuus tulee huomioida kokonaisuudessaan kaikissa maakunnan palveluissa. Järjestämissuunnitelmaan tulisi kirjata, kuinka maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta käsittelevää tietoa voitaisiin hyödyntää päätöksenteon pohjana, ja maakuntaan tulisi tehdä monikulttuurisuuden strategia. Lausuntopalvelu.fi 61/304

62 Toimivan monikulttuurisuusstrategian luomiseen tarvitaan myös maakunnan tulevien työntekijöiden osaamisen vahvistamista. Monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyö tulee huomioida eri palveluissa, mutta myös erillisenä kokonaisuutena sillä henkilöt tämän kokonaisuuden alla ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Maahanmuutto- ja monikulttuurisuus tulee ottaa huomioon kaikissa maakunnissa. Suomeen tulee luoda yhteisin kriteerein toimiva kokonaisuus, jotta maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille voidaan tarjota yhtäläiset oikeudet kaikkien maakuntien alueella. Pakolaistaustaisten perheiden ja alaikäisenä tulleiden maahanmuuttajien erityistarpeet on otettava huomioon. Turvakotitoiminta tulee myös huomioida järjestämissuunnitelmassa, sen resursseja on lisättävä ja maahanmuuttajille ja vähemmistöille on jaettava enemmän tietoa turvakotien toiminnasta. Turvakodeissa tulee myös ottaa monikulttuurisuus huomioon. Soteen siirryttäessä maakunta voi ostaa erinäisiä palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Näissä ostopalveluissa on varmistettava riittävä osaaminen maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuus asioissa. Valvonta niin sotekeskuksissa kuin palveluntuottajienkin kohdalla tulee varmistaa, että asiakkaiden kulttuuriset, kielelliset ja etniset erityistarpeet ja oikeudet tulevat huomioiduiksi. Tiivistelmä Maakunnan tulee itse järjestäjänä sekä palveluntuottajien kanssa tekemissään sopimuksissa asettaa seuraavia ehtoja ja kriteereitä: - Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus tulee ottaa huomioon kaikissa palveluissa. - Kielikysymykset ja tulkkauspalvelu ovat punainen lanka, jonka kautta tulee tarkastella kaikkia järjestämissuunnitelman osa-alueita, jotta valinnanvapaus, vuorovaikutus ja osallisuus voivat toteutua myös maahanmuuttajien osalla. - Järjestämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka järjestetään konkreettisesti riittävästi vaikuttamisen ja osallistumisen keinoja ja väyliä maahanmuuttajille, etnisille vähemmistöille ja monikulttuurisille perheille. - Järjestäjän tulee huolehtia maahanmuuttajaneuvoston, -foorumin tai verkoston olemassaolosta. Tässä neuvostossa tulee olla sekä monikulttuurista työtä tekeviä, että itse maahanmuuttajia. Päättäjien osallistuminen neuvoston tapaamiseen on välttämätöntä, jotta neuvoston viesti päätyy maakuntavaltuustoon asti. - Toistuvuus, tulkattavuus ja ymmärrettävyys tulee ottaa kotoutumispalveluissa huomioon. Lausuntopalvelu.fi 62/304

63 - Kotoutumispalveluissa pitää lisätä asiakasosallisuutta vahvistavia keinoja asiakasryhmän erikoistarpeiden mukaisesti sekä tiivistää yhteistyötä paikalliseen järjestökenttään. - Maahanmuuttajille suunnattavassa tuessa on huomioitava aika myös kotoutumisajan jälkeen, jotta sen jälkeen ei kukaan joutuisi yksin tuuliajolle. - Kotoutumisavustajien käyttöä on vahvistettava. - Maakunnan tulee huolehtia, että myös muut kuin kotoutumispalveluihin oikeutetut henkilöt saavat riittävän tuen ja avun. Yli kolme vuotta Suomessa olleilla ja muista syistä maahan tulleiden kohdalla tulee huomioida tulkkauspalvelut, työntekijöiden osaaminen ja asiakkaiden osallisuus. - Tulkkausta tulee olla saatavilla silloin, kun on sen tarve. Tulkkipäivystyksiä tarvitaan kotopalveluiden lisäksi myös sote-keskuksissa ja esimerkiksi päiväkeskustoiminnassa. Tulkkauspalveluita ei voida ulkoistaa pelkästään kotopalveluiden vastuulle vaan asiakkaan tulee saada neuvontaa omalla kielellään niin sairaanhoidossa kuin muissakin palveluissa. Palveluissa tulee edellyttää asiantuntevaa ja ymmärrettävää palveluohjausta. - Ohjaus- ja neuvontapalveluissa on otettava huomioon myös ne asiakkaat, jotka eivät osaa käyttää digipalveluja sekä luku- ja kirjoitustaidottomat. - Kun eri toimintaelementtejä siirretään digipohjalle, niin tämä tulee ajatella kokonaisvaltaisesti ja muillakin kuin kotimaisilla kielillä. - Maakunnan tulee mahdollistaa järjestöjen toiminta rahoituksellisin keinoin. Maakunnan tulee myös velvoittaa tuottajilta järjestöjen toiminnan huomioonottamista omassa toiminnassaan. - Perhekeskusten ja tapaamispaikkojen fyysiset tilat tulisi olla lähellä perheitä kunnissa tämä tarkoittaa lähellä perheiden asumisalueita, jotta kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus osallistua. - Lastensuojelun piirissä tulisi ottaa huomioon monikulttuuristen ihmisten ja perheiden erityistarpeet. Sijais- ja jälkihuollossa tulee taata lasten oikeus omaan kulttuurinsa identiteettiin. - Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys tulee ottaa seksuaali- ja terveyspalveluissa huomioon henkilökunnan koulutuksessa, ja tässä voidaan hyvinkin hyödyntää eri maahanmuuttajajärjestöjen tietoja ja taitoja oman kulttuurinsa asiantuntijoina. - Maahanmuuttajat tulee ottaa huomioon erityisenä kohderyhmänä työelämä- ja yrittäjyyspalveluissa. - Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tulisi tukea koulutuksellisin keinoin ja heille tulisi avata niin taloudellista kuin laillistakin tuntemusta yrittäjyydestä ja eri yrittäjyysmalleista. - Asiakkuuksien hallinnan kohdalla on luotava selvät kriteerit, joissa otetaan maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt huomioon erityisen heikossa asemassa olevana ryhmänä. Asiakkuuksista saatuja tietoja ei tule myydä markkinallisiin tarkoituksiin. - Järjestäjän tulee edellyttää palveluntuottajilta sitä, että ne turvaavat kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuden maakunnassa. Järjestäjän tulee valvoa, että palveluntuottajat eivät pysty taloudellisesti hyötymään kansalais- ja vapaaehtoistoiminnasta. - Maakunnan tulee omalla toiminnallaan mahdollistaa vapaaehtoistyön tekeminen. Lausuntopalvelu.fi 63/304

64 - Maakunnan ja yritystoimijoiden tulee huolehtia sote-asiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin (LAPE:n kommentti), myös maahanmuuttajajärjestöjen piiriin. - Vaadimme, että monikulttuurisuus ja asiakkaiden monimuotoisuus tulee huomioida kokonaisuudessaan kaikissa maakunnan palveluissa. Järjestämissuunnitelmaan tulisi kirjata, kuinka maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta käsittelevää tietoa voitaisiin hyödyntää päätöksenteon pohjana, ja maakuntaan tulisi tehdä monikulttuurisuuden strategia. - Pakolaistaustaisten perheiden ja alaikäisenä tulleiden maahanmuuttajien erityistarpeet on otettava huomioon. - Turvakotitoiminta tulee myös huomioida järjestämissuunnitelmassa, sen resursseja on lisättävä ja maahanmuuttajille ja vähemmistöille on jaettava enemmän tietoa turvakotien toiminnasta. Turvakodeissa tulee myös ottaa monikulttuurisuus huomioon. - Ostopalveluissa on varmistettava riittävä osaaminen maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuus asioissa. Valvonta niin sotekeskuksissa kuin palveluntuottajienkin kohdalla tulee varmistaa, että asiakkaiden kulttuuriset, kielelliset ja etniset erityistarpeet ja oikeudet tulevat huomioiduiksi. - Maahanmuutto- ja monikulttuurisuus tulee ottaa huomioon kaikissa maakunnissa. Suomeen tulee luoda yhteisin kriteerein toimiva kokonaisuus, jotta maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille voidaan tarjota yhtäläiset oikeudet kaikkien maakuntien alueella. Jyväskylässä Emmanuel Sibomana Annika Miettinen Anna-Katariina Kinnunen Hallituksen puheenjohtaja, Paremmin Yhdessä ry Hallituksen sihteeri, Paremmin Yhdessä ry Paremmin Yhdessä ry Jutta Kritz AAFC - Keski-Suomen Afrikkayhdistys / Hallituksen sihteeri, Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry Kristiina Baltzar Susanna Baltzar Anu Piispanen Paremmin Yhdessä ry Sosiaalityöntekijä Lape perhekeskuskoordinaattori Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi KSLAPE, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Järvi-Suomen Piiri ry Lausuntopalvelu.fi 64/304

65 Maria Lehtinen Kehittämiskoordinaattori, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi KSLAPE Sara Robinson-Moncada Monikulttuuriset perheet Sonya Sahradyan MONI Inhimillisen Kehityksen ja Sosiaalisen Muutoksen Yhdistys ry Ismael Sheikh Musse Hallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry Daman Saeed Alvaro Perez Gloria Lapitan Sibomana Emmanuel Paremmin Yhdessä ry - Monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkosto - MOVE Lausuntopalvelu.fi 65/304

66 Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN LASTENSUOJELUPALVELUIDEN JOHTORYHMÄN LAUSUNTO KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN 1. LUONNOKSESTA Tässä lausunnossa otetaan kantaa ja tuodaan näkemyksiä pääasiassa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestämiseen erityispalveluiden näkökulmasta. Lausunnon lopussa on järjestämissuunnitelman sisällysluettelon mukaisesti numeroituna täydennykset teemoittain. Uudet avaukset asiakaslähtöisten palvelumallien kehittämiseksi Maakunnassa tulee olla kokoava lastensuojelun yksikkö, joka toteuttaa lastensuojelun sosi-aalityötä lähipalveluna. Samalla yksiköllä tulee olla vastuullaan lastensuojelun ohjaus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminta. Yksikkö huolehtii sijaishuoltopaikkojen valvonnasta sekä sijaishuoltoa ennakoivista työtehtävistä kuten sijaisperhevalmennukset, rekrytoinnit, koulutukset, kilpailutukset. Lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon palvelut tulee olla eheä kokonaisuus. Lastensuojelun palvelukokonaisuudessa lapsen oikeus omaan sosiaalityöntekijään ja jatkuvuuteen turvataan. Avo-, sijais- ja jälkihuollon asiakkuuden aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei vaihdu. Lapsen tarvitsemat palvelut järjestetään siten, että sosiaalityön viranomaistyön käytettävissä on laajat maakunnan omat lastensuojelun palvelut. Palveluissa tehdään erityisosaamista vaativaa arviointia ja selvitystyötä kiinteässä yhteydessä sosiaalityön päätöksenteon kanssa. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida erityispalveluiden integraation mahdollistavat rakenteet käsittäen palveluiden rajapinnat, talouden suunnittelun ja seurannan sekä kustannustenhallinnan. Integraatiota ja asiakaslähtöisiä palveluita mahdollistamaan tarvitaan Lausuntopalvelu.fi 66/304

67 monitoimijaista työtapaa, kokemusasiantuntijuutta sekä yhteiskehittämisen mahdollistamista. Tällaisia menetelmiä on pilotoitu mm. LAPE-hankkeessa. Näkemyksemme mukaan lastensuojelun sosiaalityötä tullaan toteuttamaan systeemisen sosiaalityön mallilla. Se edellyttää riittävää sosiaalityön resursointia, perheterapeuttista osaamista ja integratiivista rakennetta. Näkemyksemme mukaan maakunnan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää maakunnallisen nuorten päivystysyksikön sekä maakunnallisen ympärivuorokautisen laitosmuotoisen perhekuntoutusyksikön perustamista. Lastensuojelun perhehoidon osalta tulisi uutena avauksena vahvistaa erityisesti kouluikäisten perhehoitoa. Maakunnan vetovoimaisuus ammattitaitoisen ja erityisosaamista hallitsevan henkilöstön rekrytoinnissa vaatii erityistä huomiota. Palveluiden saavutettavuus ja palveluverkkoa koskevat alustavat linjaukset Palveluja tuotetaan sote-keskuksissa siltä osin kuin palvelut liittyvät myös somaattiseen oireiluun - Mitä tämä tarkoittaa järjestämissuunnitelmassa? Järjestämissuunnitelmasta puuttuvat lastensuojelun tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus. Keski- Suomen maakunnalla tulee olla riittävässä laajuudessa järjestetyt omat tehostetun perhetyön palvelut, jotka järjestetään lapsen lähiympäristössä. Lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille ja heidän perheillensä on tarjottava laadukkaaseen erityisosaamiseen pohjautuvaa tehostettua perhetyötä lähipalveluna joka puolella maakuntaa. Lisäksi tarjotaan lastensuojelun avohuollon tukitoimena avoperhekuntoutusta sekä ympärivuorokautista perhekuntoutusta. Lastensuojelun kriisi- ja vastaanottopalvelut tulisi järjestää maakunnan omissa tehtävään valmennetuissa perheissä ja maakunnan omissa erikoistuneissa yksiköissä. Maakunnalla tulee olla tarpeeksi lastensuojelun laitospaikkoja avohuollon tukitoimena sijoitettaville lapsille sekä perheille, jotta viranomaistyönä tehtävä moniammatillinen arviointi ja perhetilanteen selvittely sekä mahdollinen lapsen paluu kotiin onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Lastensuojelupalveluiden järjestäjän tulee vastata lastensuojelun viranomaispäätöksenteosta ja siihen liittyvästä palvelutarpeen arvioinnista. Läheisyysperiaate huomioiden maakunnallisia nuorisokoteja tulee olla myös muualla Keski-Suomen alueella kuin Jyväskylässä (Järjestämissuunnitelma s. 15: kuntoutus ja lyhytaikainen osastohoito on saatavilla noin tunnin matkan päästä kotoa ). Lausuntopalvelu.fi 67/304

68 Huomiot tulevista palveluista Suunnitelma ei tue riittävästi palveluiden integraatiota. Suunnitelman tulee kuvata millä tavoin mahdollistetaan erityispalveluiden horisontaalista integraatiota tukevat rakenteet. Keski-Suomeen tarvitaan uusi nuorten päivystysyksikkö, jossa yhdistyvät lastensuojelun ja lasten sekä nuorisopsykiatrian asiantuntemus. Integraation helpottamiseksi yksikön tulee sijaita uuden sairaalan välittömässä läheisyydessä. Keski-Suomessa tarvitaan maakunnallinen ympärivuorokautinen lastensuojelun perhekuntoutusyksikkö joka pystyy vastaamaan myös päivystysluonteiseen perhetilanteen selvitykseen tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee ympärivuorokautista suojelua ja turvaa. Yleisiä huomioita järjestämissuunnitelman tavoitteista ja rakenteesta Järjestämissuunnitelman rakenteen tulisi olla johdonmukainen. Esimerkiksi luvussa 17.9 tulisi näkyä sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön lisäksi lastensuojelun avohuollon tukitoimena toteutettava lastensuojelun tehostettu perhetyö. Lisäksi tulisi kuvata perhekuntoutuksen palvelu, sosiaalipäivystys, poliisilaitoksen sosiaalityö ja lastensuojelutarpeen selvittäminen. Rajapinnat yhteistyömuodot Jyväskylässä järjestetään nuorille ja aikuisille psykiatrista ympärivuorokautista hoitoa. Lastenpsykiatrian päivystys- ja ympärivuorokautinen osastohoito sijaitsee tällä hetkellä Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa. Näemme välttämättömänä rakentaa tulevaisuudessa asiakas-lähtöisiä tapoja hoitaa psykiatrisen hoidon tarpeessa olevia pieniä lapsia. Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö palvelee Keski-Suomen asiakkaita asiakaslähtöisesti esi-merkiksi jalkautumalla Jyväskylään. Nuorten yhä kasvavat vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat eivät näy vielä järjestämissuunnitelmassa. Nämä edellyttävät lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tiivistä asiakasprosesseihin kytkeytyvää integraatiota. Monia erityispalveluita yhtäaikaisesti käyttävien lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeisiin vastaaminen vaatii palvelukokonaisuudelta saumattomia ja yhteisiä palveluketjuja ja osin yhteistä palvelutuotantoa. Lausuntopalvelu.fi 68/304

69 Tukihenkilö-, tukiperhe- ja lomakotitoiminta Palvelukuvaus Tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta sekä loma- ja virkistystoimintaa järjestetään erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelle lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi osana ehkäisevää työtä sekä lastensuojelun tukitoimena. Tukihenkilö tapaa lasta tai nuorta säännöllisesti ja palvelu perustuu luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tukihenkilötoiminnan tarkoituksena on turvata lapsen tai nuoren terveyttä ja kehitystä sekä tarjota heille turvallista ja virikkeellistä aikuisseuraa. Tukiperhe- ja lomakotitoiminnan tavoitteena on tukea lasta ja vanhempien jaksamista arjessa, jotta perheen elämänhallinta ja voimavarat riittäisivät lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi osallistuu tukiperheen arkeen ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa. Palvelut kohdennetaan etenkin erityistä tukea tarvitseville lapsille ja perheille, mutta ennalta ehkäisyn näkökulmasta huomioidaan myös muut asiakasryhmät. Erityisenä palvelutarpeena on erityistukiperheet, koko perheen tukiperheet sekä muut ammatilliset tukiperheet, joita tarjotaan vaativissa tilanteissa lastensuojelunasiakkaille perheineen. Lisäksi sijaishuollossa olevien lasten tukiperheet. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Tukihenkilö-, tukiperhe- ja lomakotitoimintaa koordinoidaan maakunnan liikelaitoksen toimesta. Liikelaitos vastaa riittävästä omasta tuotannosta sekä muiden palveluntuottajien käyttämisestä. Tukihenkilö, tukiperhe tai lomakoti on mahdollista saada sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisena tukitoimena. Palvelujen piiriin voi hakeutua oma-aloitteisesti tai heitä voidaan ohjata muusta palvelusta käsin hakemaan tukihenkilöä, tukiperhettä tai lomakotia. Palvelun saaminen perustuu perheestä tehtävään palvelutarpeen arviointiin ja lapsen erityisen tuen tarpeeseen tai lastensuojelun arvioon tukitoimen tarpeesta. Asiakasmaksut Palvelu on asiakkaille maksutonta. Palveluiden tuottaminen Tukihenkilötoimintaa voidaan tuottaa maakunnan omana palveluna, vapaaehtoistoimintana sekä ostopalveluna. Tukiperhetoimintaa tuotetaan maakunnan omana palveluna toimeksiantosopimuksilla sekä ostopalveluna järjestöiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tukiperheitä toimii maakunnan alueella, mutta voivat sijaita myös maakunnan ulkopuolella. Lomakotitoimintaa voi järjestää kunnat, järjestöt tai yksityiset palveluntuottajat. Palvelut tuotetaan asiakassetelillä. Palveluntuottajina toimivat maakunnan liikelaitos ja hyväksytyt asiakassetelituottajat Lomakoti voi sijaita maakunnan ulkopuolella. Lausuntopalvelu.fi 69/304

70 Lapsiperheiden erityistason palvelut Lastensuojelun erityispalvelut perustuvat lastensuojelulakiin. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon palvelut ovat eheä ja yhtenäinen palvelukokonaisuus. Kokonaisuutta koordinoi viranomaistyöstä vastuussa oleva lastensuojelun sosiaalityö. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otetta-va huomioon lapsen etu. Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutet-taessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijais-huoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleen yhdistämisestä. Lastensuojelun palvelukokonaisuudessa lapsen oikeus omaan sosiaalityöntekijään ja jatku-vuuteen turvataan. Avo-, sijais- ja jälkihuollon asiakkuuden aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei vaihdu. Lapsen tarvitsemat palvelut järjestetään siten, että sosiaalityön viranomaistyön käytettävissä on laajat maakunnan omat lastensuojelun palvelut. Palveluissa tehdään erityisosaamista vaativaa arviointia ja selvitystyötä kiinteässä yhteydessä sosiaalityön päätöksenteon kanssa. Palvelukokonaisuuden integraatio erityispalveluihin on saumatonta. Tämä näkyy asiakkaalle saumattomina ja yhteisinä palveluketjuina ja osin yhteisenä palvelutuotantona Lastensuojelun avohuollon palvelut Lausuntopalvelu.fi 70/304

71 Vuonna 2016 lastensuojelun avohuollon asiakkaana Keski-Suomessa oli 2968 (0-17 v) lasta, heistä jyväskyläläisiä oli 1763 (THL 2016). Lastensuojelun avohuollon lähtökohtana on, että vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijai-sesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Heidän velvollisuutenaan on vastata lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun avohuoltoa toteutetaan sosiaalityönä tekemällä asiakassuunnitelma sekä järjestämällä sen mukaisia avohuollon tukitoimia. Lapsen asiakkuudesta lastensuojelussa vastaa hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun avohuoltoa toteutetaan systeemisen sosiaalityön toimintamallin mukaisesti monitoimijaisella työotteella. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia ovat lastensuojelun sosiaalityö ja ohjaus, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus, lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, taloudelli-nen tuki sekä muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet. Muita lasta ja perhettä tu-kevia tukitoimia ovat mm. maakunnassa järjestettävät nuorisokodin nuorten kanssa tehtävä avo- ja jälkityö, lastensuojelun tukiperhekotitoiminta, ammatillinen tukihenkilötoiminta, koti-palvelu, tuettu asuminen ja avoperhekuntoutus. Sosiaalihuoltolain mukaisten sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen sekä toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä lasten päivähoidon tulee olla lastensuojelun asiakkuudessa olevalle perheelle käytettävissä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa. Ne voidaan järjestää myös avohuollon tukitoimina. Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle perhekuntoutuksena tai yksin voidaan toteuttaa kiireellisenä avohuollon sijoituksena tai avohuollon sijoituksena perheeseen tai laitokseen. Kiireellinen sijoitus kodin ulkopuolelle on välttämätön turvaamistoimi. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvit-tavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan palvelutakuun mukaisella tavalla. Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen Lastensuojelun avohuoltoa toteutetaan osana lapsen ja perheen luonnollista ympäristöä lähipalveluna, esimerkiksi perheiden kotona ja jalkautuen osaksi perhekeskusverkostojen tai erityispalvelujen toimintaa. Lastensuojelun konsultaatiota on saatavilla perus- ja erityispalveluissa. Lausuntopalvelu.fi 71/304

72 Asiakasmaksut Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Palveluja tuodaan sote- keskuksiin ja perhekeskuksiin siltä osin kuin palvelut liittyvät terveydenhuollon tai sosiaalihuollon peruspalveluihin. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Palvelukuvaus Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö on asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteu-tumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdes-sä asiakkaan kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen eheyttä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä työskentelee lapsen, hänen perheensä, läheis-tensä ja verkoston kanssa. Sosiaalityöntekijä tukee sosiaalityöllään lasta ja perhettä sekä järjestää asiakassuunnitelmaan perustuen asiakaslähtöisesti sekä oikea-aikaisesti avohuol-lon tukitoimet. Annettava tuki voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Tavoitteena auttaa lasta ja per-hettä löytämään omat voimavaransa, siten että asiakkuus päättyy. Lastensuojelun sosiaalityö on viranomaistoimintaa, joihin tehtäviin kuuluu lastensuojeluilmoituksen käsittely, lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimien järjestäminen ja tarvittaessa kiireellisen sijoituksen tekeminen, huostaanoton arviointi sekä päätöksenteko ja sijoitus sijaishuoltoon. Keskeistä on lapsen kuuleminen ja lapsen osallisuuden vahvistaminen. Lastensuojelun sosiaaliohjaus on vuorovaikutuksellista yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea, joiden tavoitteena on vahvistaa elämänhallintaa sekä edistää osallisuutta. Palveluohjaus on palveluiden yhteensovittamista ja siihen kuuluvaa ohjausta ja neuvontaa. Palveluohjauksessa pyritään löytämään asiakkaan voimavarat ja ohjaamaan hänet niitä tukeviin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö- ja ohjaus järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin esiintyvä tarve edellyttää. Sen on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitse-mansa avun ja tuen. Lausuntopalvelu.fi 72/304

73 Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuo-rokauden aikoina, joina sitä tarvitaan palvelutakuun mukaisella tavalla. Lastensuojelun palvelua voidaan toteuttaa myös / digitaalisesti / videovälitteisesti tai kasvokkain sote-keskuksessa, perhekeskuksissa tai muussa toimitilassa tai kotikäynneillä. Asiakasmaksut Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö ja ohjaus sekä tukitoimet ovat maksuttomia asiak-kaana olevilla lapsille ja perheille. Hoidon korvausten periminen on mahdollista Palvelujen tuottaminen Sosiaalityö- ja ohjauksen palvelu on viranomaistyötä. Lastensuojelun tehostettu perhetyö Tehostettu perhetyö on LsL 36 :n mukainen avohuollon tukitoimi lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen aiheuttavat lastensuojelun tarpeen ja tilanne on avohuollon tukitoimin autettavissa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee arvion ja päätöksen palvelun myöntämisestä lapsen ja perheen tarpeisiin perustuen yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kirjaa lapsen asiakassuunnitelmaan (LsL 30 ) ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarpeen sekä palvelut ja tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan. Palvelukuvaus Tehostetulla perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää perhetyötä, kuten keskustelua tai apua tai tukea ja opastusta erilaisissa arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu kotikäynneillä 1-5 kertaa viikossa lapsen, vanhempien ja perheen kanssa. Perhetyöllä tuetaan erityisesti vanhempia heidän kasvatustehtävässään, jolloin osana perhetyötä voidaan tehdä vanhemmuuden arviointia sekä järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Ammatillinen tukihenkilötyö on muita työmuotoja enemmän lapseen tai nuoreen keskittyvää. Lapsen säännöllisiä tapaamisia toteutuu 1-2 viikon välein. Tarkoituksena on lapsen kehityksen ja valmiuksien tukeminen ja toiminnanohjaus. Tehostettua perhetyötä tehdään pääasiallisesti parityönä. Jyväskylän kaupungin tehostetun perhetyön yksikössä työskennellään kahdessa alueellisessa tiimissä sekä yhdessä määrä-ajalle Lausuntopalvelu.fi 73/304

74 perustetussa tulotiimissä. Alueellisissa tiimeissä työskentelee tehostetun perhetyön ja intensiivisen työn tehtävissä sosiaali- ja perheohjaajia sekä kaksi sairaanhoitajaa. Lotilan nuorisokodin avotyö on tehostettua perhetyötä, jota tehdään vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa. Yhtenä tavoitteena on ehkäistä varhaisnuorten sijoituksia kodin ulkopuolelle. Avotyötä tehdään perheissä yksin. Avotyöntekijän tärkein työpari on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, mutta erilaisia moniammatillisia työpareja voi muodostua lapsen ja perheen kulloisenkin tarpeen mukaan hyvin joustavasti. Tehostetun perhetyön ja ammatillisen tukihenkilötoiminnan tarvetta arvioi ja myöntää edellä kuvatulla tavalla lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi palvelun tarpeen jatkumista sekä tavoitteiden toteutumista yhteistyössä perhetyöntekijän sekä lapsen ja tämän huoltajan kanssa määräajoin. Kaikissa tehostetun perhetyön työmuodoissa tehdään tiivistä yhteistyötä lisäksi kyseisen lapsen ja perheen muiden palveluiden, kuten päivähoidon ja koulun kanssa, lisäksi yhteistyö on jatkuvaa aikuisten palveluiden sekä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kanssa. Tehostettua perhetyötä ja ammatillista tukihenkilötyötä järjestetään perheissä, joiden tilanteet aiheuttavat vakavuudellaan lapsen lastensuojelun asiakkuuden tarpeen. Lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella ja hänen perheellään voi olla yhtä aikaa monenlaista tuen tarvetta ja samanaikaisia asiakkuuksia useisiin erityispalveluihin, kuten lasten- ja aikuispsykiatrialle, päihdepalveluihin ja vammaispalveluihin. Asiakkaana olevan perheen kanssa työskenteleminen vaatii tehostetun perhetyöntekijältä erityistä osaamista liittyen lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin sekä monimutkaisiin vuorovaikutussuhteisiin ja niiden tukemiseen, vahvoja vuorovaikutustaitoja ja laajaalaista lasten ja perheiden perus- ja erityispalveluiden tuntemusta. Palvelun saatavuus ja saavutettavuus Tehostettua perhetyötä ja ammatillista tukihenkilötoimintaa tuotetaan Jyväskylän kaupungissa sekä omana työnä että ostopalveluna. Vuositasolla palvelua järjestettiin vuonna 2017 omana palveluna noin 535 lapselle, eli noin 280 perheeseen, lisäksi tehostetun perhetyön, tehostetun perhetyön intensiivisenä sekä ammatillisen tukihenkilötyön palvelua ostettiin vuoden 2017 aikana yhteensä 305 lapselle. Yksikössä on Jyväskylän kaupungilla tällä hetkellä yhteensä 28 vakanssia, jotka eivät aivan riitä vastaamaan jyväskyläläisten lastensuojelun asiakkaiden tehostetun perhetyön tarpee-seen. Vuonna 2017 Lotilan avotyötä järjestettiin 115:lle varhaisnuorelle. Vanhempia ja huoltajia oli tuen piirissä 190. Kotiin vietävänä palveluna avotyö on tehokkainta järjestää Jyväskylän kaupungin Lausuntopalvelu.fi 74/304

75 kokoisella alueella. Yksikössä työskentelee viisi sosiaaliohjaajaa. Viime vuosina resurssi on vastannut melko hyvin Jyväskylän palvelutarvetta kyseisessä asiakaskohderyh-mässä. Asiakasmaksut Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Palveluiden tuottaminen Keski-Suomen maakunnalla tulee olla riittävässä laajuudessa järjestetyt omat tehostetun perhetyön palvelut, jotka järjestetään lapsen lähiympäristössä. Lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille ja heidän perheillensä on tarjottava laadukkaaseen erityisosaamiseen pohjautuvaa tehostettua perhetyötä lähipalveluna joka puolella maakuntaa. Avoperhekuntoutus, Lastensuojelun perhekuntoutus kotiin Palvelukuvaus Avoperhekuntoutuksella kotiin tarkoitetaan lastensuojelulain 36 :n mukaista koko perheelle tarjottavaa perhekuntoutusta, joka toteutuu lapsen kotona laitoksen tai perhehoidon sijaan. Avoperhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen vanhempansa, huoltajansa tai muun lapsen hoidosta vastaavan kanssa on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Avoperhekuntoutuksen aikana lapsen ja perheen kanssa työskentelee moniammatillinen kuntouttava työryhmä. Kuntoutusjaksoilla työskennellään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kuntoutussuunnitelmassa sovittuja menetelmiä käyttäen. Avoperhekuntoutuksella on pyrittävä lapsen kasvuolojen kehittämiseen ja toisaalta vanhemmuuden ja vanhempien kasvatuskyvyn tukemiseen. Kun-touttava arki perustuu arjen perustoimintojen harjoitteluun sekä arjen rakenteiden ja päivärytmin luomiseen. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Avoperhekuntoutus järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin esiintyvä tarve edellyttää. Sen on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Avoperhekuntoutusta voidaan järjestää perheen oman kodin lisäksi päiväkuntoutuksena lastensuojelun laitosympäristössä, sekä laitoksen yhteydessä olevissa perheasunnoissa. Asiakasmaksut Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat maksuttomia asiakkaana olevilla lapsille ja perheille. Palvelujen tuottaminen Lausuntopalvelu.fi 75/304

76 Avoperhekuntoutuksen palvelut tuotetaan omana toimintana ja hankkimalla sitä toimintaan erikoistuneilta yrityksiltä ja järjestöiltä. Palvelu järjestetään maakunnassa siten, ettei lapsen ja perheen lähiympäristö muutu kuntoutuksen aikana. Palvelun järjestämistä tukee intensiivinen tehostettu perhetyö. Avoperhekuntoutusta järjestetään myös päiväkuntoutuksena lastensuojelun laitosympäristössä, sekä laitoksen yhteydessä olevissa perheasunnoissa. Palvelu järjestetään osin omana palvelutuotantona, koska sen sisältää kuntoutuksen lisäksi viranomaistyöhön kiinteästi sidoksissa olevan sosiaalityön arviointia ja päätöksentekoa. Perhekuntoutus Palvelukuvaus Perhekuntoutuksella tarkoitetaan lastensuojelulain :n mukaista koko perheen sijoit-tamista perhehoitoon tai laitoshoitoon. Kuntouttava sijoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai päihdehuollon hoitolaitoksessa, jossa on mahdollisuus monipuolisiin perhekuntoutuspalveluihin. Koko perheen sijoittaminen myös perhehoitoon on mahdollista. Perhekuntoutusta voidaan antaa myös raskaana olevalle päihteitä käyttävälle naiselle syntyvän lapsen terveyden turvaamiseksi. Sijoitus hoitoon ja kuntoutukseen perustuu vapaaehtoisuuteen ja se toteutetaan avohuollon sijoituksena. Perhekuntoutuksella on pyrittävä lapsen kasvuolojen kehittämiseen ja toisaalta vanhemmuuden ja vanhempien kasvatuskyvyn tukemiseen. Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen vanhempansa, huoltajansa tai muu lapsen hoidosta vastaavan kanssa on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Jos perhekuntoutuksen aikana todettaisiin, että näin ei ole, voitaisiin yhdessä vanhempien kanssa pyrkiä löytämään lapselle sijaishuoltopaikka Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Perhekuntoutus järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin esiintyvä tarve edellyttää. Sen on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Lapsen avohuollon tukitoimenpiteenä tapahtuvan kodin ulkopuolelle sijoittamisen tulee tapahtua ensisijaisesti siten, että lapsi sijoitetaan yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Asiakasmaksut Laitoshoidon maksut perheiltä määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 7. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat maksuttomia asiakkaana olevilla lapsille ja perheille. Hoidon korvausten periminen on mahdollista Lausuntopalvelu.fi 76/304

77 Palvelujen tuottaminen Perhekuntoutuksen palvelut tuotetaan omana toimintana ja hankkimalla sitä toimintaan erikoistuneilta ja laitosluvalla toimivilta ensikodeilta, päihde-ensikodeilta, muilta perhekuntoutusyksiköiltä tai päihdeyksiköiltä. Palvelu järjestetään maakunnassa siten, ettei lapsen ja perheen lähiympäristö muutu kuntoutuksen aikana. Poikkeuksena ovat erityisosaamista edellyttävät ylimaakunnalliset päihdepalvelut, mm. sosiaalisairaala ja päihde-ensikodit. Ympärivuorokautisen laitosmuotoisen perhekuntoutuksen lisäksi perhekuntoutusta tarjotaan myös päiväkuntoutuksena lastensuojelun laitosympäristössä, sekä laitoksen yhteydessä olevissa perheasunnoissa. Palvelun järjestämistä tukevat intensiivinen tehostettu perhetyö ja avoperhekuntoutus lapsen kotona. Palvelu järjestetään osin omana palvelutuotantona, koska se sisältää kuntoutuksen lisäksi viranomaistyöhön kiinteästi sidoksissa olevan sosiaalityön arviointia ja päätöksentekoa. Järjestämisen edellytyksenä on maakunnallisen ympärivuorokautisen perhekuntoutuslaitoksen perustaminen. Perhekuntoutusta perhehoidossa tuotetaan sekä maakunnan omana palvelutuotantona että yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa Sijaishuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Lastensuojelun sijaishuoltoa määrittävät voimassaoleva lastensuojelulaki ja perhehoitolaki. Sijaishuollon tarkoituksena lastensuojelussa on turvata ja eheyttää lapsen tasapainoinen kasvu, kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisen tarpeiden ja ikätason mukaisesti. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhe- tai laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Perhehoidon mahdollisuus vastata lapsen tarpeisiin arvioidaan jokaisen lapsen kohdalla erikseen Sijaishuollon aikana sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävä on huolehtia siitä, että lapsen hoito- ja huolenpito sekä kuntoutus toteutuvat ja lapsen tarpeisiin vastataan asiakassuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii lapsen edun toteutumisesta tapaamalla lasta säännöllisesti ja tehden yhteistyötä lapsen lähiverkoston ja sijaishuoltopaikan kanssa. Sijaishuoltopaikkatarpeen lisäksi lapsella/nuorella on terveyteen, koulunkäyntiin ja muuhun hyvinvointiin liittyviä tarpeita, jotka tulee huomioida. Tämä vaatii yhteisiä toimintamalleja ja yhteistyötä lapsikohtaisesti viranomaisverkostojen kesken. Maakunnassa sijaishuoltopaikkojen valvonta toteutetaan keskitetysti kokoavassa maakunnallisessa lastensuojeluyksikössä. Laadukkaiden sijaishuoltopaikkojen riittävyys ja onnistuneet sijaishuollon Lausuntopalvelu.fi 77/304

78 valinnat edellyttävät monia ennakoivia työtehtäviä, mm. perherekrytointia, selvityksiä, valmennuksia, koulutuksia ja kilpailutuksia. Maakunnallista lastensuojelun ohjaus-, suunnittelu- ja kehittämistoimintaa toteutetaan yhdessä muiden maakuntien kanssa. Maakunta tarvitsee valtakunnallisia linjauksia ja ohjeistuksia yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, vertailtavuuden ja oppimisen lisäämiseksi, ja tutkimustulosten hyödyntämiseksi. Lasten/nuorten ja lasten vanhempien vertais- ja tukiryhmät sekä kokemusasiantuntijuus saatetaan rakenteisiin. Saavutettavuus/saatavuus Sijaishuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus on ei-valinnan vapauden piirissä oleva maakunnan liikelaitoksen palvelu. Pätevien ja osaavien työntekijöiden rekrytoinnin onnistuminen on merkittävä tekijä työn kannalta Perhehoito, ammatillinen perhekoti Palvelukuvaus Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus ko-dinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. (Perhehoitolaki 1-4 ). Lastensuojelun perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto. Lastensuojelun perhehoitoa käytetään pidempiaikaisen sijaishuollon lisäksi lastensuojelun avohuollossa lyhytaikaisena arvioivana ja kuntouttavana perhehoitona sekä kriisiperhetoimintana. Lastensuojelun perhehoitoa voidaan järjestää joko perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoidossa lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada kodinomaista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa sekä läheisiä ihmissuhteita. Perhehoidon tulee vastata hoidettavan henkilön tarpeisiin, Lausuntopalvelu.fi 78/304

79 olla lapsen ja nuoren edun mukaista ja edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä sosiaalisia suhteitaan. Yksityinen, ammatillinen perhekotitoiminta on Aluehallintoviraston luvanvaraista toimintaa. Perhekotien toiminta on sijaisperhetoiminnan kaltaista, mutta ammatillisuutta vaativaa toimintaa. Kilpailutus, hankintasopimus ja lapsikohtainen sopimus määrittävät toimintaa. Saavutettavuus/saatavuus Maakunta vastaa siitä, että lastensuojelun perhehoitoa tarjoavia perheitä tai ammatillisia perhekoteja on saatavilla määrällisesti ja laadullisesti riittävästi koko maakunnan alueella ja perheet pystyvät vastaamaan lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin. Lapsella/nuorella on lakisääteinen (Lsl 50 ja 54 ) oikeus saada sijaishuoltopaikka mahdollisimman läheltä omaa kasvuympäristöään, verkostojaan ja ihmissuhteitaan. Saatavuuden mahdollistamiseksi maakunnassa tulee olla riittävästi ennakkovalmennettuja ja hyvin tuettuja perhehoitajia vastaamaan lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Perhehoidon tukea tulee olla riittävästi ja tarpeenmukaisesti saatavilla lapselle, lapsen biologisille vanhemmille ja sijaisvanhemmille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös kiireellisen sijoituksen tarpeessa olevien lasten mahdollisuuteen päästä perhehoitoon laitoshoidon sijaan. Kaikilta sijaishuoltopaikoilta edellytetään toiminnalle asetettuja lain mukaisia laatuvaatimuksia. Palveluiden tuottaminen Maakunnassa on lasten sijaishuollosta vastaava yksikkö, joka koordinoi maakunnan tarpeen mukaista perhehoitoa omana palvelutuotantona ja käyttäen kilpailutettuja yksityisiä palveluntuottajia. Maakunta ylläpitää yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa ajantasaisia perhehoitajien rekistereitä. Maakuntatasolla organisoidaan tarpeenmukaiset kilpailutukset ennen uuteen soteen siirtymistä. Laadullisiin tekijöihin kiinnitetään kilpailutuksissa erityistä huomiota Perhehoitoa käytetään pitkäaikaisiin sijaishuollon sijoituksiin ja kuntouttavana ja arvioivana lyhytaikaisena avohuollon tukitoimena. Lastensuojelun perhehoidon kriisi- ja vastaanottopalvelut tuotetaan maakunnan omissa tehtävään valmennetuissa perheissä ja erikoistuneissa yksiköissä. Lausuntopalvelu.fi 79/304

80 Päätöksen palvelusta tekee ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos Lastensuojelun laitoshoito Lapsi (0-17 vuotta) voidaan sijoittaa lastensuojelulain (417/2007) perusteella laitoshoitoon avohuollon tukitoimena, kiireellisenä avohuollon tukitoimena, kiireellisesti sijoitettuna tai huostaan otettuna. Palvelukuvaus Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti laitoshoitoon avohuollon tukitoimena lapsen tuen tar-peen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajasta johtuvan syyn vuoksi. Lapselle voidaan järjestää laitoshuoltoa avohuollon tukitoimena myös yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Sijoitus laitoshoitoon kiireellisenä avohuollon tukitoimena voidaan tehdä, jos lapsi tarvitsee kiireellisesti apua edellyttäen, että sijoitus on lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Jos lapsi on välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Huostaan otettu lapsi sijoitetaan laitoshoitoon, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lap-sen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan laitoshuoltona järjestettävässä sijaishuollossa. Saavutettavuus / saatavuus Kunnallisia lastensuojelulaitoksia on maakunnassa vain Jyväskylän kaupungilla. Mattilan perhetukikoti on tarkoitettu alle 12-vuotiaille lapsille ja siellä on laitospaikkoja yhteensä 7. Nuorisokoteja on neljä ja niissä on yhteensä 42 paikkaa. Maakunnassa on lisäksi lastensuojelujärjestöjen ylläpitämiä laitoksia 2, toiminnassa olevia yksityisiä ammatillisia perhekoteja 12 ja yksityisiä laitoksia 16. Näihin on kunnista sijoitettu vuotiaita lapsia ja nuoria. Jyväskylän kaupungin lastensuojelulaitokset ovat vastaanottaneet ensi sijassa jyväskyläläisiä lapsia. Muita Keski-Suomen kuntia on palveltu vain virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystyksen kautta tulleissa kiireellisissä lyhytaikaisissa sijoitustarpeissa. Lisäksi poliisin toimesta Hovilan nuorisokotiin on toimitettu lyhyellä varoitusajalla karkulaisia maakunnan ulkopuolisista kunnista, vuositasolla noin 20 lasta. Yleensä heille ei ole Hovilassa ollut osoittaa omaa huonetta. Jatkossakin maakunnan lastensuojelun on vastattava näidenkin lasten tilapäisestä vastaanottamisesta, jos poliisi ei voi heitä poliisilain perusteella suojissaan pitää. Kaupungin lastensuojelulaitosten toiminnassa on painottunut kiireellisten sijoitusten vastaanotto, avohuollon sijoitusten moniammatillinen arviointi, perhetyö sekä lapsen ja perheen Lausuntopalvelu.fi 80/304

81 kuntouttaminen. Varsinaisessa sijaishuollossa on kaupungin nuorisokodeissa viime vuosina ollut pääasiassa yli 15-vuotiasta lasta. Vuonna 2016 Mattilassa oli sijoitettuna 64 lasta, sijoituksia oli yhteensä 72, keskimääräinen sijoitusaika oli 3 kk ja osaston käyttöaste oli 98 %. Kaupungin nuorisokodeissa oli vuonna 2016 sijoitettuna 141 lasta, sijoituksia oli yhteensä 158, keskimääräinen sijoitusaika oli 4 kk ja yhteinen käyttöaste oli 98 %. Jyväskylän kaupungin laitospaikat eivät ole riittäneet vastaamaan jyväskyläläisten lasten kiireelliseen ja päivystysluontoiseen palvelutarpeeseen. Muut Keski-Suomen kunnat ovat käyttäneet kiireellisissä sijoituksissa yksityisiä palveluntuottajia. Ensisijaisesti pyrkimyksenä on ollut löytää sijoituspaikka läheltä, oman maakunnan alueelta, mutta lisääntyvässä määrin on jouduttu turvautumaan myös kauempana oleviin yksityisiin yksiköihin eri puolilla Suomea, jolloin välimatka on voinut kasvaa jopa useisiin satoihin kilometreihin. Lastensuojelulain 54 :n mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin. Vuonna 2016 Keski-Suomessa oli kodin ulkopuolelle laitoshuoltoon sijoitettuna yhteensä 340 lasta. Heistä huostaan otettuja oli 96. Yhä useammat laitoshoitoon sijoitettavat varhaisnuoret joudutaan sijoittamaan kauas maakunnan rajojen ulkopuolelle. Keski-Suomen maakunnan tulisi arvioida alueellisen saatavuuden näkökulmasta omien lastensuojelulaitosten perustaminen Jämsän ja Äänekosken seutukunnille. Samoin tulee arvioida oman erityisen huolenpidon järjestämisen tarve ja riittävyys Hovilan erityisen vahvan tuen yksikössä. Asiakasmaksut Hoidon korvauksena laitoshoidon maksuja voidaan periä perheiltä sosiaali- ja terveyden-huollon asiakasmaksulain 7 :n perusteella. Lyhytaikaiset avohuollon tukitoimet ovat maksuttomia. Palveluiden tuottaminen / Jyväskylän kaupungin lastensuojelulaitokset ovat tulevan Keski-Suomen maakunnan omia laitoksia. Maakunnan omien laitospaikkojen määrä ei vastaa koko maakunnan tarvetta. Maakunnan vastuulla on turvata lastensuojelun laitospaikkojen riittävyys Keski-Suomessa kaikkina vuorokauden aikoina. Lastensuojelulain 11 edellyttää, että lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittaessa siinä laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Maakunta tarvitsee lisää omia lastensuojelun laitospaikkoja päivystystarpeisiin ja kiireellisiin sijoitustarpeisiin. Maakunnallinen lastensuojelun päivystysyksikkö tulee perustaa Jyväskylään keskussairaalan yhteyteen tai välittömään läheisyyteen. Maakunnan tulee olla omavarainen lastensuojelun laitospaikoissa erityisesti sijoitusprosessin alkuvaiheen osalta. Palvelu- ja hoitoketjut uuden päivystysyksikön, maakunnan muiden lastensuojelulaitosten, maakunnan yksityisten ja yhteisöjen lastensuojelulaitosten, nuorisopsykiatrian sekä valtion koulukotien kanssa tulee olla sujuvia erityispalvelujen integraation varmistamiseksi. Maakunnalla tulee olla tarpeeksi lastensuojelun laitospaikkoja avohuollon tukitoimena sijoitettaville lapsille, jotta viranomaistyönä tehtävä moniammatillinen arviointi ja perhetilanteen selvittely sekä mahdollinen lapsen paluu kotiin onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Lastensuojelupalveluiden Lausuntopalvelu.fi 81/304

82 järjestäjän tulee vastata lastensuojelun viranomaispäätöksenteosta ja siihen liittyvästä palvelutarpeen arvioinnista. Maakunnalla tulee olla ainakin yksi oma pidempiaikaiseen sijaishuoltoon keskittynyt lastensuojelulaitos. Yksikkö täydentää maakunnan yksityisiä palveluntuottajia ja tarjoaa samalla välttämättömän vertailukohdan palvelutuotantoon niin toiminnan kuin myös kustannusten osalta Lastensuojelun jälkihuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Palvelukuvaus Jälkihuolto on lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lapselle tai nuorelle järjestetään jälki-huolto huostaanoton päättymisen jälkeen tai vähintään puoli vuotta yhtäjaksoisesti kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen. Jälkihuolto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Jälkihuollossa tuetaan lapsen/nuoren kasvua ja kehitystä. Onnistunut jälkihuolto on merkittävää lapsen/nuoren itsenäistymisessä ja aikuisena selviytymisessä. Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Lapsen/nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava, että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma. Saatavuus ja saavutettavuus Jälkihuollon palvelut järjestetään kaikille siihen oikeutetuille lapsille ja nuorille. Palvelu on asiakkaalle vapaaehtoinen. Jälkihuollon palvelut ovat saatavilla lapsen ja nuoren luonnolli-sessa kasvuympäristössä lähipalveluna omana tuotantona tai ostopalveluna. Jälkihuolto tekee tiivistä yhteistyötä asianosaisten kanssa. Tukipalvelujen ja resurssien saatavuus maakuntatasolla taataan myös jälkihuollossa. Palveluiden tuottaminen Palvelusta tekee päätöksen lapsen/ nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä kuullen lasta/ nuorta sekä hänen verkostoaan. Jälkihuollon palveluita tuottaa maakunnan lisäksi maakunnan kilpailuttamat ja hyväksymät palveluntuottajat. Asiakasmaksut Palvelu on maksutonta. Lausuntopalvelu.fi 82/304

83 17.19 Päivystyksen palvelut (Sosiaalipäivystys) Sosiaalipäivystys järjestää kiireelliset ja välttämättömät sosiaalipalvelut kaikenikäisille kunta-laisille kaikkina vuorokauden aikoina (SHL 29, 11,12, LSL 11 ). Asiakkaan tarvitsema välitön turva ja huolenpito järjestetään erilaisissa sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteissa. Palvelukuvaus Sosiaalipäivystyksen tehtäviin kuuluu asiakkaiden välittömän tuen ja avun tarpeen arviointi ja palveluiden järjestäminen sekä tarvittavien viranomaispäätösten tekeminen. Asiakkaita pyritään tukemaan mahdollisimman vähän heidän yksityisyyteensä ja itsemääräämisoikeuteensa puuttuvalla tavalla ja järjestämään tarvittava tuki ensisijaisesti asiakkaiden kotona. Sosiaalipäivystystä toteutettaessa toimitaan yhteistyössä mm. muiden sosiaalipalveluiden tuottajien, ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin ja hätäkeskuksen kanssa. Yhteispäivystyksessä järjestetään tarvittavat sosiaalipäivystys- ja terveyssosiaalityön palvelut. Asiakkaana voi olla esim. asianmukaista hoivaa vaille jäänyt ikääntynyt tai lapsi, lähisuhde-väkivaltaa kokenut henkilö tai nuori ongelmineen. Lisäksi erilaiset vaara- ja uhkatilanteet sekä onnettomuudet voivat edellyttää välittömiä sosiaalipalveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi tulipalot, liikenneonnettomuudet, heitteillejätöt, rikoksen uhriksi joutuminen sekä suuria ihmisryhmiä koskevat häiriötilanteet. Sosiaalipäivystys osallistuu psykososiaalisen tuen toteuttamiseen kiireellisissä tilanteissa. Kriisi- ja häiriötilanteissa tarvitaan psyykkisen tuen ja sosiaalityön tehtävien lisäksi usein käytännön auttamistoimia. Sosiaalipäivystyksessä asiakkuudet ovat ajallisesti lyhytkestoisia. Päivystystyöhön kuuluu jatkopalveluiden tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen niihin. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Sosiaalipäivystyspalvelut ovat saavutettavissa ympäri vuorokauden koko Keski-Suomen maakunnan alueella. Hätäkeskus välittää tehtävät sosiaalipäivystykseen VIRVE-päätelaitteen välityksellä. Sosiaalipäivystys arvioi tehtävän saatuaan tilanteen kiireellisyyden ja tarvittavat toimenpiteet. Sosiaalipäivystykseen saa yhteyden myös puhelimitse, käytössä on sekä viranomais- että asiakasnumero. Sosiaalipäivystystehtävät välitetään Keski-Suomessa ympäri vuorokauden yhteen toimintayksikköön, josta ne tarvittaessa jaetaan eteenpäin alueen lähipalveluihin. Sosiaalipäivystyksessä työskentelee virkasuhteisia sosiaalityöntekijöitä, joilla on laajat päätösoikeudet. Työvuorossa on vähintään kaksi työparia, joka mahdollistaa päivystystehtävien hoidon maantieteellisesti laajalla alueella. Sosiaalipäivystystyössä tulee olla mahdollisuus jalkautumiseen ja kotikäyntien tekemiseen. Lausuntopalvelu.fi 83/304

84 Asiakasmaksut Sosiaalipäivystyksen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Palveluiden tuottaminen Maakunnan liikelaitos tuottaa ympärivuorokautisen sosiaalihuollon päivystyksen. POLIISILAITOKSEN SOSIAALITYÖ Poliisilaitoksen sosiaalityön asiakkaita ovat kaikenikäiset maakunnan asukkaat, jotka poliisin kanssa asioidessaan tarvitsevat myös sosiaalityön palveluita. Suurin osa poliisilaitoksen sosiaalityön tehtävistä liittyy tilanteisiin, joissa joko aikuisen tai lapsen epäillään syyllistyneen rikokseen. Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä osallistuu LSL 24 :n mukaisesti poliisin suorittamaan esitutkintaan, syyttäjän järjestämiin huumepuhutuksiin sekä tuomioistuinkäsittelyyn silloin kun rikoksesta epäiltynä on vuotias. Sosiaalityöntekijä kuuluu poliisilaitoksen Ankkuri-työryhmään, jossa kohderyhmänä ovat alle 15-vuotiaat rikolliseen tekoon epäillyt lapset, jotka eivät vielä ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Sosiaalityöntekijä osallistuu asiakas- ja viranomaisyhteistyöhön silloin kun alaikäiseen epäillään kohdistuneen LSL 25 :n ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva väkivalta- tai seksuaalirikos (rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.) Aikuisasiakkaista suurin yksittäinen asiakasryhmä on poliisivankilan asiakkaat. Sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arviointia (SHL 36 ) ja lastensuojelutarpeen arviointia (LSL 26 ) silloin kun selvitystyö on mahdollista tehdä poliisilaitoksen sosiaalityössä eikä asiakkaalla ole asiakkuutta muualla palveluissa. Tarvittaessa asiakas ohjataan ensivaiheen tuen jälkeen palveluissa eteenpäin. Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän työtila on Jyväskylän poliisiasemalla, mutta hän työskentelee tarvittaessa myös maakunnan muilla poliisiasemilla. Sosiaalityöntekijä toimii sosiaalityön asiantuntijana poliisiasemalla ja muissa yhteistyöverkostoissa erityisesti alaikäisten tekemiin tai heihin kohdistuneisiin rikoksiin liittyvissä asioissa. Työhön sisältyy asiakastyön ohella paljon asiantuntijakonsultaation antamista sekä eri toimijoiden yhteistyön koordinointia. Tärkeimpiä yhteistyötahoja poliisin ohella ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja opetustoimi sekä syyttäjä ja oikeuslaitos Jyväskylän kaupungin lastensuojelupalveluiden johtoryhmä Lausuntopalvelu.fi 84/304

85 Liukkonen Pia Jyväskylän kaupunki - Sosiaalipalvelut, Lastensuojelupalveluiden johtoryhmä Lausuntopalvelu.fi 85/304

86 Y-tunnus Keski-Suomen sote- ja maakuntavalmistelu Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen lausunto/ käsitelty Kosken hallituksen kokouksessa KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 1. LUONNOS Ensimmäiseksi toteamme, että on erinomainen asia, että suunnitelma on julkisesti kommentoitavana. Yleishuomiona järjestämissuunnitelmasta voi todeta, että se on tavattoman vaikeaa kieltä. Sitä on vaikea ymmärtää ja kokonaisuuden hahmottaminen tuottaa suuria ongelmia. Tämä aiheuttaa sen, että järjestelmätason kommentoi on lähes mahdotonta. Uusien innovatiivisten järjestämisehdotusten tekeminen joita toivotaan - on todella vaikeaa. Suunnitelman sivulla 17 todetaan: Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen perustuvat maakunnan toiminnan avoimuuteen, tiedon saatavuuteen sekä selkeään ja ymmärrettävään kieleen. Suunnitelma on siinä suhteessa oikeilla linjoilla, että uusi järjestelmä, joka erottaa järjestäjän ja tuottajan, edellyttää vahvaa järjestäjää. Koska meillä ei aikaisemmin ole ollut näin vaativia järjestämistehtäviä, tulee järjestämisosaamiseen kiinnittää erityisen suurta huomiota. Järjestäjän tulee olla tulevaisuusorientoitunut, oppiva ja joustava. Myös uuden toimintamallin legitimiteettiin tulee kiinnittää huomiota. Miten kansalaisuus saadaan uuden järjestelmän pohjaksi? Kun välillinen demokratia sosiaali- ja terveyspalveluissa karkaa yhä kauemmaksi, tulee etsiä uusia tapoja saada asukkaat ja asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen, tuottamiseen ja arviointiin. Suunnitelmaa vaivaa tässä vaiheessa liiallinen puhe asiakaskeskeisyydestä, joka näyttää toteutuvan organisaatiolähtöisyytenä. Järjestämissuunnitelma toimii samalla myös sote- järjestämislain tarkoittamana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiana ja -lupauksena. Näin ollen asiakirjassa herättää huomiota se, että siinä ei ole aukikirjoitettu Keski-Suomen ja sen väestön nykytilaa, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu Jyväskylä

87 Y-tunnus tulevaisuudennäkymiä ja palvelutarvetta, vaikka luvussa 9 todetaan, että maakunnan strateginen suunnittelu perustuu aina tutkittuun tietoon (s. 20). Maakunnan järjestämissuunnitelman päätavoitteesta (s. 10) voidaan myös käydä keskustelua: onko se maakunnan ja sen osien menestys ja elinvoima vai pitäisikö sen olla asukkaiden menestys, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus? Tämä valinta asettaa myös tehtävien ja palveluiden järjestämiselle erilaisia prioriteetteja. Maakunnan palvelukokonaisuutta suunniteltaessa järjestämissuunnitelma nojaa valinnanvapauslakiluonnosta voimakkaammin valinnanvapauden ja sitä kautta yksityisten palveluntuottajien palvelujen varaan (mm. neuvolapalveluissa ja laajan palveluvalikoiman sotekeskuksissa). Tätä ei selkeästi linjata/kirjoiteta auki järjestämissuunnitelmassa. Järjestämissuunnitelmasta puuttuu ajatus liikelaitoksen toiminnasta. Ilman sitä on vaikeaa mieltää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisjärjestämistä. Nykyisistä palveluista mm. erikoissairaanhoito ja sosiaalityö, palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus ovat valinnanvapauslakiluonnoksen mukaisesti siellä. Suunnitelma ei puhu esimerkiksi järjestäjän tavoitteista erityistason integraatiossa, vaikka ne olisivat useiden asiakasryhmien näkökulmasta varsin hyödyllisiä, mm. vaikeasti vammaiset, monia palveluja tarvitsevat lastensuojeluperheet tai pitkittyneistä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset. Edelliseen kohtaan liittyen sosiaaliohjaus, sosiaalityö, sosiaalihuollon hoiva- ja kuntoutuspalvelut kokonaisuudessaan sekä rakenteellinen sosiaalityö edellyttäisivät järjestäjän kokonaisnäkemyksen kirjaamista. Järjestäjällä tulisi olla visio siitä, miten sosiaalista tukea, apua ja kuntoutusta tarvitseva ihminen toimii sote-keskus liikelaitos asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti -järjestelmässä. Vaikka nykyinen järjestelmä on pirstaleinen ja edellyttää paljon palveluohjausta, uudesta näyttää tulevan sosiaalipalvelujen osalta vielä pirstaleisempi. Tätä varten olisi hyvä tehdä yhteistä maakunnallista työskentelyä, jossa sosiaalialan osaamiskeskus voisi toimia koordinoijana. Rakenteellisen sosiaalityön osalta todetaan lisäksi, että sitä tarvitaan sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistyössä kunnissa ja maakunnassa että tiedolla johtamisen eri tehtävissä. Sosiaalialan osaamiskeskuksen ja muiden TKI-toimijoiden näkökulmasta on surullista, että järjestämissuunnitelma sisältää tuskin mitään tutkimukseen, koulutukseen, kehittämiseen, opetukseen tai innovointiin liittyvää sisältöä. Edes järjestäjän käsikirjan suosittelemaa osiota ei ole toteutettu. Yliopisto- ja vahvana koulutusmaakuntana olisi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu Jyväskylä

88 Y-tunnus tärkeää, että suunnitelma pohjautuisi tutkimukselliseen aineistoon ja korostaisi myös oppimista, henkistä kasvua ja sivistystä. TKI-toiminta tulee saada osaksi järjestäjän työtä ja järjestäjän tulee määritellä tuotannon TKI-vastuut ja roolit. Järjestäjällä on vastuu koko maakunnan palvelujärjestelmän jatkuvasta kehittymisestä ja uudistumisesta. Sitä ei voi laskea yksittäisten tuottajien varaan. Sen sijaan on todettu, että maakuntaa perustetaan järjestöjen ja maakunnan yhteinen neuvottelukunta ja laaditaan erillinen järjestöstrategia. Tämä on erinomainen asia. Maakunnan yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa tulisi kuitenkin kirjata näkyvämmin ja konkreettisemmin auki suunnitelmaan järjestö- ja kuntakentän moninaisuus ja yhteistyön kannustavuus huomioiden. Kunnissa ei välttämättä ole huomattu tässä vaiheessa ottaa kantaa yhdyspintatyöhön. Lisäksi olisi hyvä pohtia. pitäisikö maakunnassa olla eettinen neuvottelukunta, joka pohtisi yhdessä asukkaiden, järjestäjän, tuottajien, henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa toiminnan arvopohjaa sekä pitkän tähtäimen eettistä, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Myös perus- ja ihmisoikeuskysymykset vaativat jatkuvaa tarkentamista. Varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja ihmisryhmien elämäntilanteet tulee ottaa vakavaan tarkasteluun, koska uusi palvelujärjestelmä saattaa aiheuttaa heille erityisen paljon uhkia. Myös vaikeat kysymykset yhdenvertaisuudesta ja yksilöllisistä palvelutarpeista ovat järjestelmässä jatkuvasti esillä. Tasapaino näiden välillä vaatii syventymistä. Järjestämissuunnitelmassa tulisi ottaa kantaa siihen, miten sosiaali- ja potilasasiamiehen palvelut järjestetään tulevassa maakunnassa. Marja Heikkilä Johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu Jyväskylä

89 Eeva Nykänen Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Kannanotto K-S järjestämissuunnitelman luonnokseen Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö 10. Edistämistehtävät 10.X. Hyvinvointia ja terveyttä tukevan ruokailun edistäminen Väestön hyvän ravitsemuksen edistäminen on sekä kunnan että maakunnan tehtävä. Väestön ravitsemusta edistäviä palveluita kuntatasolla ovat maakuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaalija terveyspalvelut (esim. neuvolatyö, suun terveydenhuolto, kotipalvelut ja vastaanottotoiminta). Väestön ravitsemuksen parantamiseksi sovittavat toimenpiteet, niiden vastuutahot, seuranta ja arviointi on sovittava yhdessä. Alla ehdotuksia toimenpiteiksi. 1. Ravitsemus huomioidaan hyvinvointistrategiassa, sekä maakuntastrategiassa että maakuntien ja kuntien hyvinvointikertomuksissa. 2. Ravitsemuksen asiantuntijat ovat mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmissä. Tuotetaan ja kootaan tietoa maakunnan asukkaiden ravitsemustilasta ja ravitsemuksen kehittämisen tarpeista, toteutuneesta ruokakasvatuksesta, ravitsemusohjauksesta, ruoka-ja kauppapalveluista ja mm. ratkaisuista syödä yhdessä, toiminnan kehittämisestä ja toimintatapojen vaikuttavuudesta. 3. Alueen väestön ravitsemusta seurataan ja kehitetään yhteistyössä. Toimijoiden välisen yhteistyön voi organisoida perustamalla esim. maakunnallisen ravitsemuksen seurantaryhmän, joka toimii Lausuntopalvelu.fi 89/304

90 maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmän jaostona. Seurantaryhmän tehtävänä olisi tehdä esityksiä hyvän ravitsemuksen edistämisen toimenpiteistä ja hyvien käytäntöjen käyttöönotosta sekä huolehtia kattavasti seurannasta ja arvioinnista. 4. Ravitsemussuosituksia käytetään ruokapalveluissa. Maakuntien tehtävänä on myös tarjota kunnille asiantuntijatukea ravitsemuksen edistämiseen. Ravitsemuksen asiantuntijoita käytetään kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomustyössä, ennakkoarvioinnissa, koulutusten järjestämisessä sekä valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanossa sekä ruokapalveluista ja elintarvikkeiden hankinnoista päättämisessä. Tarttumattomien tautien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa ravitsemus on oleellinen osa omahoitoa. Kansanterveys- ja ruoka-alan järjestöt ovat tärkeä toimija väestön ravitsemuksen edistämisessä. 17. Palveluiden järjestäminen Ravitsemusterapia Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tarjottava riittävät, väestöpohjaan ja asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen sekä Käypä hoito- ja ravitsemussuosituksiin perustuva ravitsemusneuvonta- ja terapiapalvelut (yksilö-, ryhmä- ja perheohjaus). Sote -palveluissa ravitsemusterapiapalvelut turvataan sekä perustasolla (kuten yhteistapaamiset vanhuspalveluiden tai neuvolan työntekijän kanssa), erityistasolla (vastaanotto- ja osastotyö) että vaativalla tasolla (erikoisalojen ravitsemusterapia). Eeva Nykänen KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Lausuntopalvelu.fi 90/304

91 Jyväskylän kaupunki, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden näkökulmasta muutamia huomioita järjestämissuunnitelman ensimmäiseen luonnokseen. Kulttuuripalveluiden lausunnon tulokulma keskittyy erityisesti yhteistyöhön, integraatioon, järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön, rahoitukseen, kulttuurin- ja maakunnallisen identiteetin edistämiseen ja palveluntuottajien hyväksymiseen, ohjaukseen ja valvontaan painottuen lasten- ja nuorten sekä perheiden palveluiden edistämiseen että myös hoito- ja hoivapalveluihin. 4 Integraation varmistaminen Maakunnan järjestämisvastuulla olevia tehtäviä ja palveluja määriteltäessä kiinnitetään eri-tyistä huomiota siihen, että tehtävät ja asiakkaiden kulloinkin tarvitsevat palvelut muodostavat palveluista ja niiden tuottajista riippumatta aina asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja sujuvan palvelukokonaisuuden. Integraation varmistamiseksi määritellään keskeiset palvelu- ja hoitoketjut sekä niihin liittyvät eri toimijoiden roolit. Integraation toteutumista edistetään myös palveluntuottajille asetettavi-en integraation käytännön toteuttamiseen liittyvillä palveluntuottajien hyväksymiskriteereillä sekä yhteistyötä määrittelevillä toimintaohjeilla. Asiakaskohtaisen integraation varmistamiseksi määritellään asiakassuunnitelman sisältöä ja sen laatimista, päivittämistä ja toteutumisen seurantaa koskevat toimintamallit. Asiakassuunnitelmassa yhteen sovitetaan eri palveluja ja eri palveluiden tuottajien roolituksia ja vastuita. Asiakassuunnitelmaan liittyvät palveluntuottajien roolit ja vastuut sisällytetään palveluntuottajien hyväksymiskriteereihin ja sääntökirjoihin. Lausunto: Lausuntopalvelu.fi 91/304

92 Tässä kohtaa pitää integroida palvelu- ja hoitoketjuihin mukaan myös taiteen ja kulttuuripal-veluiden saatavuus ja saavutettavuus. Tämä osaltaan vahvistaa tasa-arvoista asemaa suhteessa kulttuuriin ja taiteeseen. Keskeistä on määritellä ja roolittaa vastuut suhteessa kunnille jääviin tehtäviin. Taustalla on ajatus siitä, että palveluntuottajan hyväksymiskriteereissä huo-mioidaan laajasti suhde kulttuuriin ja linjataan edellytykset sekä rerurssit että yhteistyön toi-mintaohjeet palveluntuottajalle. On hyvä jos asiakassuunnitelmassa yhteen sovitetaan eri palveluita, kuten kulttuuria. Pohjalla on ajatus myös siitä, etteivät hyvät käytännöt ja toimin-tamallit katkeaisi hallintomuutoksien myötä. 6.2 Maakunnan ja kuntien yhteistyö Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään ja tuotetaan niin, että ne tukevat ja edistävät kuntien strategioissaan vahvistamia tavoitteita ja toimintamalleja. Maakunnan ja kuntien välisessä yhteistyössä ja tavoitteiden yhteensovittamisessa huomioidaan kuitenkin aina maakunnan velvollisuus toimia yhtenäisesti ja kustannusvaikuttavasti koko maakunnan alueella. Käytännön yhteistyötä toteutetaan kuntien kanssa sovittavien neuvottelu- ja muiden yhteis-työkäytäntöjen mukaisesti. Lausunto: Kulttuuripalveluiden järjestämisvastuu on jäämässä kaupunkien/kuntien vastuille mutta jat-kossa pitää huomioida entistä tiiviimmin taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä muiden tahojen yhteistyö osaksi laajempaa maakunnallista kokonaisuutta. Jyväskylän kaupungissa on kult-tuuri hyvinkin vahvasti mukana hyvinvointiohjelmassa. Tämäkin osaltaan myös tukee kulttuu-rin viemistä entistä tiiviimmin osaksi maakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluita Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään monipuolisesti järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa, kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden ja alueiden elinvoiman edistämisessä. Maakuntaan perustetaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyön periaatteita linjaava neuvottelukunta sekä laaditaan erillinen järjestöstrategia. Neuvottelukunnan ja järjestöstrategian tarkoituksena on vahvistaa maakunnan ja järjestöjen pitkäjänteisiä kumppanuuksia, keskinäistä luottamusta ja vuorovaikutusta sekä edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä. Tehtävien ja palveluiden järjestämisessä huomioidaan myös järjestöjen rooli toiminnan kehittäjinä sekä palveluiden tuottajina. Lausunto: Lausuntopalvelu.fi 92/304

93 Maakuntaan perustettavan järjestöjen neuvottelukunnassa pitää huomioida laajasti erilaiset järjestöt. Alueella on hyvinkin erilaisia järjestöjä ja tässä olisi huomioitava kattavasti kaikki erilaiset järjestöt kuten kulttuuri-, liikunta-, ja kansalaisjärjestöt muiden järjestöjen lisäksi Kannustava rahoitus Maakuntien rahoituslaki kannustaa ja tukee maakuntia: Kansansairauksien ehkäisyyn Ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen Syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen Laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta: Korvaa kunnille asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien kustannuksia sekä kannustaa niihin Kerroin perustuu perusopetukseen, liikuntaan ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen. Lausunto: Tutkimuksia ja selvityksiä taiteen ja kulttuurin vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on teh-ty hyvinkin laajasti. Kannustavan rahoituksen kerroin perustuu vain joihinkin palveluihin, mut-tei huomioi kulttuuria ollenkaan. Kulttuurin asemaa tässä pitäisi vahvistaa ja nostaa se samalle tasolle mm. liikunnan kanssa. Kyseessä on peruspalvelu. Jyväskylän kaupungilla, kuten monilla muillakin kaupungeilla on hyvinvointisuunnitelma jossa on kattavasti huomioitu myös kulttuuri terveyttä ja hyvinvointia edistävänä asiana Kulttuurin edistäminen Maakunta vastaa kulttuurin edistämisestä ja tukee osaltaan kuntien kulttuurityötä ja eri toimi-joiden verkostoitumista maakunnan alueella. Lausunto: Herää kysymys, mitä on maakunnan kulttuurin edistäminen, tuki kuntien kulttuurityölle ja kuinka toimijoiden verkostoitumista viedään eteenpäin? Tähän tarvitaan jatkossa konkreetti-sia toimenpiteitä. Nyt ne vielä puuttuvat. Vastuu kulttuuripalveluiden järjestämisestä on kun-nilla ja kaupungeilla, mutta se ei sulje pois tiivistä ja monipuolista ehkä uudenlaistakin yhteis-työtä. Lausuntopalvelu.fi 93/304

94 Maakuntaan pitäisi asettaa alueellinen taide- ja kulttuurityöryhmä/neuvosto joka mm. edistäisi, lausuisi, ottaisi kantaa alueen taide- ja kulttuuriasioihin. Keski-Suomen liiton kautta toimii myös kulttuuriympäristötyöryhmä ja ajatus kulttuurityöryhmälle olisi hieman saman-suuntainen. Tällä hetkellä on menossa useita kulttuuriin liittyviä uudistuksia kuten valtionosuusuudistus taidelaitoksille ns. vos uudistus (esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusuudistus) sekä laki kuntien kulttuuritoiminnasta joka on tarkoitus uudistaa tämän vuoden puolella. Esimerkik-si vosuudistus tulee jatkossa painottamaan entistä enemmän laajempaa yhteistyötä ja alu-eellista näkökulmaa. Jyväskylän kaupunki on hyväksynyt vuoden 2017 lopulla kulttuurisuun-nitelman jonka tehtävä on linjata, edistää ja kehittää taiteen ja kulttuurin sisällöllistä, raken-teellista kenttää kaupungissa. Maakunnan näkökulmasta asia on merkittävä, koska Keski-Suomessa ei ole muissa kunnissa/kaupungeissa ammattimaisia taidelaitoksia. Maakunnan konkreettinen yksi kulttuurin edistämisen tehtävä olisikin koota taide/kulttuuri ihmisiä yhteis-työryhmäksi miettimään yhdessä taide- ja kulttuurikentän asioita eteenpäin. Tämä osaltaan edistäisi taiteen ja kulttuurin tasavertaisten palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Esi-merkiksi alueellisten teatteri- ja orkesterikiertuetoiminnan tukeminen voisi olla yksi tällainen asia. Samoin vapaan taide- ja kulttuurikentän kehittäminen alueellisesta näkökulmasta olisi jatkossa huomioitava Maakunnallisen identiteetin edistäminen Maakunta vastaa alueellisen identiteetin edistämisestä ja siten tukee maakunnan eri alueiden houkuttelevuutta niin muuttoa harkitsevien asukkaiden kuin elinkeinotoimijoidenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Lausunto: Keski-Suomen liiton kautta on käynnistynyt työ Keski-Suomen kulttuurin ja identiteetin olemassaolosta. Hyvä niin. Tämä on yksi jo konkreettinen toimenpide jolla maakunnallisen identiteetin edistämistä tehdään ja viedään eteenpäin. Työryhmän toiminnasta pitäisi tehdä pysyvää. 16 Palveluntuottajien hyväksyminen, ohjaus ja valvonta Lainsäädännön lisäksi maakuntavaltuuston asettamat strategiset tavoitteet ja palveluiden järjestämistä koskevat päätökset määrittävät palveluntuottajien toiminnan reunaehdot. Palveluntuottajien toimintaa ohjataan ja palveluntuottajien hyväksymiskriteerit ja sopimusehdot asetetaan niin, että ne tukevat maakunnan strategisten tavoitteiden toteutumista. Kansalaisten näkökulmasta päätavoitteena on, että palvelut ovat laadukkaita, niiden saatavuus ja saavutettavuus ovat riittävällä tasolla ja ne muodostavat sujuvia kokonaisuuksia. Viime kädessä kyse on kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen turvaamisesta. Lausuntopalvelu.fi 94/304

95 Palveluntuottajille asetettavat yleiset ja palvelukohtaiset hyväksymiskriteerit sekä eri toimijoi-den välinen työnjako määritellään palveluntuottajien sääntökirjoissa. Sääntökirjoissa määritellään mm. järjestäjän, tuottajan sekä asiakkaan vastuut, oikeudet ja velvollisuudet, tuotettavat palvelut sekä tuottajien hyväksymismenettelyyn ja tuottajille maksettaviin korvauksiin liittyvät käytännöt. Sääntökirjan yleisessä osiossa määritellään yleiset, kaikkia palveluntuottajia koskevat hyväksymiskriteerit ja käytännöt. Palvelukohtaisissa sääntökirjoissa määritellään tarkemmin kyseisiin palveluihin liittyvät kriteerit. Sääntökirjoja sovelletaan yhdenvertaisesti kaikkiin tuottajiin riippumatta niiden omistajista tai taustayhteisöistä. Palveluntuottajien hyväksymiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyviä käytäntöjä sovelletaan myös maakunnan omiin tuotanto-organisaatioihin, vaikka ne tuottaisivat eivalinnanvapauden piirissä olevia palveluja. Palveluntuottajaksi hakeudutaan pääsääntöisesti suoran valinnan palveluiden ja asiakassetelipalveluiden periaatteiden mukaisesti, jolloin tuottajia ei kilpailuteta, vaan kaikki palveluntuottajille asetetut kriteerit täyttävät toimijat hyväksytään palveluntuottajiksi. Järjestäjä valitsee palveluntuottajia erillisillä kilpailutuksilla vain niissä tilanteissa, joissa sääntökirja-tyyppinen tuottajien hyväksyminen ei ole perusteltua tai mahdollista. Suoran valinnan palveluiden ja asiakassetelipalveluiden tuottajaksi voi ilmoittautua jatkuvasti, ilman erillisiä määräaikoja. Kaikkien hyväksyttyjen tuottajien kanssa laaditaan palveluntuotantoa koskevat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, jotka palveluntuottajalla on oikeus irtisanoa. Myös järjestäjällä on oikeus irtisanoa sopimus, mikäli tuottaja ei täytä laissa säädettyjä ja/tai sopimuksessa asetettuja ehtoja. Tuottajaksi ilmoittautumiseen ja sopimuksen irtisanomiseen liittyvistä määräajoista on säädetty erikseen laissa. Lausunto: Palveluntuottajien toimintaa pitää osaltaan ohjata huomioimaan myös kulttuuripalvelut toiminnassa. Tämä koskee erityisesti lasten- ja nuorten sekä ikäihmisten erilaisia palveluita kuten asumispalveluita. Palveluntuottajien hyväksymiskriteereihin ja sopimusehtoihin pitäisi asettaa kommentti kulttuuripalveluiden huomioimisesta. Näin sopimukset tukisivat maakun-nan strategisten tavoitteiden toteutumista taiteen ja kulttuurin osalta. Tällä myös turvattaisiin kansalaisille se, että palvelut ovat tasa-arvoisia ja laadukkaita, niiden saatavuus ja saavutet-tavuus ovat riittävällä tasolla ja ne muodostavat sujuvia palvelukokonaisuuksia. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu myös kulttuuripalvelut ja niiden toteutumisen turvaaminen. Jos näin ei tehdä, riskinä saattaa olla epätasaarvoinen ja laadultaan kehno kulttuuripalvelu yksityisen palveluntuottajan kautta. Toimenpiteenä sääntökirjaan pitäisi merkata kulttuurin sisällyttäminen myös sosiaali - ja terveysalan rakenteisiin ja rahoitukseen jolloin puhuttaisiin soten päästäisiin puhumaan kulttuurikasvatussuunnitelmasta. Sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa maakuntien tulee myös huomioida prosenttitaiteen periaate hyvinkin laajalla ajatuksella. Käytännössä tämä onnistuisi osana erilaisia Lausuntopalvelu.fi 95/304

96 palvelusopimuksia ja laatukriteereitä. Luovien alojen toimintaedellytyksiä voidaan mahdollistaa pitkäaikaisilla taiteilijatyösuhteilla, kummitaiteilijat varhaiskasvatuksesta palvelutaloihin. Kulttuurin ja hyvinvoinnin väliselle rajapinnalle pitää luoda mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Taiteen ja kulttuurin entistä tiiviimpi yritysmaailman yhteistyötä täytyy edistää koko Keski-Suomen alueella. Luovat alat kuten taide ja kulttuuri myös edistävät osaltaan innovaatioympäristöjä ja kehittävät uusia luovia aloja eteenpäin. Kajander Marita Jyväskylän kaupunki, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut - Marita Kajander kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Lausuntopalvelu.fi 96/304

97 Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ry Sisä-Suomi Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään JHL:n mielestä järjestämissuunnitelma ei vastaa järjestämislakiehdotusta koska siitä puuttuu kokonaan henkilöstöä koskeva osuus. Lain perusteella järjestämissuunnitelman tulisi sisältää myös henkilöstöön liittyviä asioita. Järjestämissuunnitelmaluonnos ei sinänsä ota kantaa siihen, millä resursseilla palvelut tuotetaan, mutta todellisuudessa ohjaa tuottajia järjestäjän vaatimuksilla myös resurssien suhteen. Luonnoksessa esitetyt palvelulupaukset niin saavutettavuuden kuin esim. palvelutarpeen arvioinnin tiukkojen aikamääreiden suhteen aiheuttavat erittäin suurta huolta siitä, miten ja millä työntekijäresursseilla nämä toteutetaan? Järjestämislakiehdotuksessa todetaan maakunnan roolista mm. sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustarpeen ennakointitehtävässä. Lakiehdotuksessa on myös mainintoja ammatillisen osaamisen ja henkilöstövoimavarojen hallinnasta. Maakunnan on huolehdittava mm. hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Samoin henkilöstöllä on myös rooli lakiehdotuksessa mainituilla ohjaus- ja arviointikäynneillä, joita on suunniteltu tehtäväksi maakunnissa. Toimivilla palveluketjuilla on merkitystä laadukkaiden palveluiden toteuttamisessa. Järjestämissuunnitelmasta puuttuu kuitenkin hoitoketjujen määrittely siten, että niissä huomioitaisiin tukipalvelut, kuten välinehuolto ja laitoshuollonpalvelut. Luonnoksesta puuttuu kokonaan määrittely siitä, miten tukipalvelut tullaan järjestämään. Tukipalvelut mainitaan vain sanana, mutta se ei riitä eikä se siltä osin täytä lain edellytyksiä. JHL haluaa laajemminkin kiinnittää huomiota uudistuksen valmisteluun ja sen vaikutuksiin. Henkilöstön keskuudessa tunnelmat ovat pääasiassa epävarmoja, kriittisiä ja levottomia. Osasyynä Lausuntopalvelu.fi 97/304

98 tähän lienee uudistuksen ja päätösten pitkittyminen, mutta huolestuneisuutta kumpuaa myös koko ajan vellovasta kansallisesta keskustelusta. Uudistuksen organisaatiossa tulisi kiinnittää tähän asiaan erityistä huomiota, ja myös työnantaja-organisaatioiden on käytävä riittävää keskustelua uudistuksesta ja sen vaikutuksesta henkilöstöön. Työnantajan on huolehdittava siitä, että sote- ja maakuntauudistuksesta käydään jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä, muutoinkin kuin vain virallisten yhteistoimintaryhmien kokouksissa. Luottamusmiesten on oltava ajan tasalla sen suhteen, missä vaiheessa uudistuksessa ja sen valmistelussa ollaan menossa. Myös työsuojelutoimijat on otettava riittävästi mukaan yhteiseen keskusteluun. Vuoropuhelun työnantajan ja työntekijöiden välillä on oltava aitoa, ja työntekijöiden on myös päästävä vaikuttamaan uudistuksen suunnitteluun ja valmisteluun sen kaikissa vaiheissa. Työyhteisöjen muutoskeskusteluissa esiin nousseet asiat ja näkökohdat on myös otettava huomioon valmistelussa, niin järjestämissuunnitelman kuin muunkin valmistelun osalta. Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ry Sisä-Suomen alue/ Keski-Suomen alueryhmä Springare Esa Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ry Sisä-Suomi - Sisä-Suomen alue/ Keski-Suomen alueryhmä Lausuntopalvelu.fi 98/304

99 Rikosuhripäivystys (RIKU) Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Rikosuhripäivystyksen Sisä-Suomen alue lausuu seuraavaa: 1. Suunnitelmassa mainitaan, että "Maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi sote-keskuksiin pyritään kokoamaan myös kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamia kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluja ja toimintoja." Järjestöjen mahdollisuus osallistua suunnitteluun on varsin rajallinen ja tästä syystä myös järjestöjen tarjoamien kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien palveluiden ja toimintojen liittäminen mukaan sote-keskuksiin vaikuttaa varsin epävarmalta. Monet järjestöt tarjoavat palveluita ja toimintoja, jotka selkeästi täydentävät viranomaispalveluita, ja ovat siten tärkeitä kansalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Rikosuhripäivystys (RIKU) on organisaatio, joka tarjoaa neuvoja ja tukea rikosten uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville voimaan tulleen rikosuhridirektiivin (EU2012/29/EU) mukaan viranomaisilla on velvollisuus ohjata rikoksen uhreja uhrien tukipalveluihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Oikea-aikainen apu edistää uhrin toipumista rikoskokemuksesta huomattavasti. 2. Suunnitelmassa kohsaa mainitaan, että "Tiedontuotannossa eri palveluntuottajat ovat keskeisessä roolissa." Tiedontuotannon suunnittelussa on tärkeää huomioida järjestöissä kerättävä tieto alusta lähtien viranomaistahoilla kerättävän tiedon lisäksi. Esimerkiksi tietoa rikoksen uhreista käsitellään usein vain poliisin tietoon tulleiden rikosten pohjalta unohtaen, etteivät kaikki rikokset suinkaan syystä tai toisesta koskaan tule poliisin tietoon. Täten järjestöillä kuten esimerkiksi Rikosuhripäivystyksellä (RIKU) on viranomaistietoa täydentävää tietoa, jolla on kokonaisuuden kannalta merkitystä. Lausuntopalvelu.fi 99/304

100 3. Suunnitelmassa kohdassa mainitaan, että "Maakunta kokoaa ja ylläpitää kokonaisvaltaista ja reaaliaikaista turvallisuuden ja varautumisen tilannekuvaa." sekä "Maakunnan turvallisuuden ja varautumisen tilannekuva ja sen ylläpitämisessä käytettävät järjestelmät ovat pohjana myös häiriötilanteiden ja poikkeusolojen järjestelmälle." Turvallisuus koostuu monista tekijöistä eikä kansalaisten turvallisuuden tunne muodostu vain turvajärjestelmistä vaan siihen vaikuttavat myös viranomaisten toiminta ja sen laatu sekä lisänä usein kansalaisjärjestöjen tuottamat palvelut ja toiminnat. Esimerkiksi rikoksen uhri tai hänen läheisensä tarvitsee turvallisuuden tunteensa tueksi oikea-aikaisia uhripalveluita täydentämään poliisien tekemään työtä. Kansalaisten kokemus oikeusturvan toteutumisesta vaikuttaa kansalaisten perusturvallisuuteen. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tuottamat tukipalvelut ovat esimerkki järjestöjen tekemästä työstä tässä asiassa. Esimerkiksi mahdollisen terroristi-iskun jälkeen on erityisen tärkeää, että uhreille on tarjolla riittävästi tukipalveluita. 4. Suunnitelmassa kohdassa 10.1 mainitaan, että"maakunnan tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä ja strategisesti johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisesti." Väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat usein huomattavasti eri järjestöjen tuottamat palvelut viranomaispalvelujen ohella ja lisänä. Puhuttaessa poikkihallinnollisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä pitää muistaa myös järjestöjen osuus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Esimerkiksi rikoksen uhreille on tarjolla uhripalveluita nimenomaan järjestöjen kuten Rikosuhripäivystys (RIKU) taholta ja yhteistyö "poikkihallinnollisesti" viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa on kansalaisten edun mukaista. 5. Suunnitelmassa kohdassa on otsikkona "Väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn edistäminen" Väkivallan ehkäisyn yksi osa on se, että väkivaltaa kokeneille - samoin kuin väkivaltaa käyttäville - on tarjolla palveluita. Väkivaltatyön merkitys on suuri, koska esimerkiksi lähisuhdeväkivallan vaikutukset leviävät varsin laajalle. Rikosurhipäivystys (RIKU) tekee yhteistyötä muiden väkivaltaa mahdollisesti kohtaavien toimijatahojen kanssa, esimerkiksi turvakodit, kriisikeskukset, poliisi, terveydenhuolto, sosisiaalitoimi ja koulutoimi. 6. Suunnitelman kohdassa 11 puhutaan "Maaunnan järjestämisvastuulla oleviin tehtäviin ja palveluihin liittyvästä yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta, asiakasohjauksesta sekä palveluohjauksesta" ja "kansalaisten oman elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaisesta palveluihin liittyvästä neuvonnasta, ohjauksesta ja tuesta". Järjestöt tuottavat huomattavan määrän palveluita ja toimintoja, joihin tässä voidaan viitata. Suunnitelmassa mainitaan myös, että "Asiakas- ja palveluohjaus toimii yhteistyössä eri tahojen ammattilaisten kanssa sekä omaisten kanssa". On tärkeää muistaa myös järjestöjen laaja rooli näissä palveluissa ja osallistaa järjestöjä jo suunnitteluvaiheessa, jotta varmistetaan kansalaisten etujen mukaisten palveluketjujen toimiminen myös viranomaistahoilta järjestöihin ja päin vastoin. Rikosuhripäivystys (RIKU) ja monet muut järjestöt tuottavat palveluita, joiden tarve saattaa jäädä Lausuntopalvelu.fi 100/304

101 viranomaistahoilla huomaamatta, ja siksi asiakas- ja palveluohjauksen laajuuteen ja monipuolisuuteen pitää kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Tämä koskee myös suunnitelman kohtaa 11.2 "Asiakasohjaus" sekä kohtaa 11.3 "Palveluohjaus". 7. Suunitelmassa kohdassa "Perheoikeudelliset palvelut" puhutaan avioeroon liittyvistä lasten huolto- ja tapaamisasioista ym. Erotilanteissa jää usein perhepalveluissa huomaamatta, että vanhemmilla saattaa olla eroprosessin lisäksi menossa myös rikosprosessi mahdollisen lähisuhdeväkivallan vuoksi. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää huomioida myös rikosprosessissa mahdollisesti tarvittava neuvonta ja tuki, jota esimerkiksi Rikosuhripäivystys (RIKU) tuottaa. Rikosprosessin raskaus muiden eroon liittyvien asioiden ohella saattaa vaikeuttaa koko perheen tilannetta. Vanhemmalle pitää varmistaa myös mahdolliseen rikoksprosessiin riittävä tuki, jotta vanhemmuus ei vanhemman uupumisen vuoksi vaarantuisi. Westman Katariina Rikosuhripäivystys (RIKU) - Sisä-Suomen alue Lausuntopalvelu.fi 101/304

102 Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Perhetyön- ja kuntoutuksen LAPE-pilottikuntien työryhmän yhteinen lausunto Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelman ensimmäiseen versioon ( ) Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa KSLAPEssa pilotoidaan monitoimijaista perhetyötä ja perhekuntoutusta Jyväskylän kaupungissa, Perusturvaliikelaitos Saarikassa sekä Äänekoskin kaupungissa. Työryhmässä on ollut edustettuna pilottikuntien lastensuojelun tehostettu perhetyö, sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut, Jyväskylän kaupungin Mattilan perhetukikoti, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sekä kokemusasiantuntijat. Monitoimijaisella perhetyöllä tarkoitetaan saumatonta, lasta ja perhettä osallistavaa työtä muiden lapsen verkostoon kuuluvien palveluiden ja tahojen kanssa riippumatta siitä, onko tarjottava palvelu lastensuojelun tehostettua perhetyötä, sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä, lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarjottavaa perhekuntoutusta. Työryhmän näkemyksen mukaan Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan tulee tehdä näkyväksi se, että kaiken maakunnassa toteutettavan perhetyön tulee olla suhdeperusteista ja lapsen ja perheen arkiympäristöihin jalkautuvaa. Maakunnassa tulee olla myös riittäviä rakenteita monitoimijaiselle työlle. Niin yksityisille kuin kunnallisilla palveluntuottajilla tulee olla yhtäläinen velvoite monitoimijaiseen yhteistyöhön kaikkien perheen verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa. Monitoimijaisuus kaiken perheiden parissa tehtävän työn keskeisenä periaatteena Pilottikuntien yhteisissä työkokouksissa on keskitytty monitoimijaisten yhteistyörakenteiden ja mallien luomiseen pilottikunnissa kaikkien lasten ja perheiden parissa toimivien tahojen keskuudessa. Työryhmässä jaetaan yhteinen käsitys siitä, että tulevan maakunnan tulee tarjota rakenteita ja toimintaedellytyksiä monitoimijaisen, perheiden kanssa tehtävän työskentelyn edistämiseksi perustason palveluiden ja erityistason palveluiden välisenä yhteistyönä. Monitoimijainen yhteistyö perheiden parissa tehtävässä työssä perustuu aina huolellisesti Lausuntopalvelu.fi 102/304

103 toteutettuun monitoimijaiseen arviointiin, joka on LAPE-ohjelman keskeinen periaate. Monitoimijainen arviointi voidaan toteuttaa perhekeskuksissa hyvin matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa, mutta myös perus- ja erityistason toimijoiden välisenä saumattomana yhteistyönä silloin, kun perheen tilanteen kokonaisvaltainen arviointi edellyttää erityispalveluiden osallistumista arviointiprosessiin. Jokaisen (nykyisen) kunnan alueen asukkaita varten tulee olla määritelty monitoimijainen arviointitiimi, joka tekee laaja-alaista yhteistyötä eri lapsiperhepalveluiden, sekä aikuisille tarjottavien palveluiden toimijoiden kanssa. Järjestämissuunnitelmaan on hyvä kirjata riittävällä laajuudella suunnitelma siitä, kuina monitoimijaisen yhteistyön velvoite tulee toteutumaan eri palveluntuottajien toteuttamana perhetyön palvelussa. Monitoimijaisesta arvioinnista ja yhteistyöstä on säädetty mm. seuraavissa laeissa: Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lastensuojelulaki 417/2007 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 Varhaiskasvatuslaki 36/1973 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 Perhekeskukset ja jalkautumisen mahdollisuus Perhetyön ja kuntoutuksen työryhmän näkemyksen mukaan tulevassa maakunnassa toteutettavan perhetyön ja -kuntoutuksen tulee olla lapsen ja perheen arkiympäristöihin jalkautuvaa palvelua. Perhetyö tulee olla järjestettävissä perheen kotona tapahtuvana työnä, mutta tarvittaessa jalkautuminen tulee tapahtua neuvolan, koulun, päivähoidon, järjestöjen ja muiden lapsiperhepalveluiden toimijoista koostuviin perhekeskuksiin. Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa kuitenkin puhutaan vain perhekeskusverkostoista, jotka eivät sellaisenaan vastaa LAPE-ohjelman tarkoittamia perhekeskuksia. Perhekeskukset ovat paikkoja, joihin keskitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluita, ne ovat kohtaamispaikkoja ja niissä järjestetään myös perhevalmennusta, vanhemmuuden tukea, erilaista ryhmätoimintaa, niistä saa tukea mm. erotilanteissa. Työryhmä näkee tärkeänä, että perhekeskukset kirjataan järjestämissuunnitelmaan fyysisinä tiloina ja kohtaamispaikkoina, eikä ainoastaan verkostomaisena rakenteena. Pilottikuntien toimivat mallit maakunnan käyttöön maakunnan järjestämisvastuulla olevissa perhetyön ja kuntoutuksen palveluissa Tulevassa maakunnassa tulee olla monipuolinen palveluvalikoima maakunnan järjestämisvastuulla olevia perhetyön (sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö, lastensuojelun tehostettu perhetyö, kotiin tuotu tai laitosmuotoinen perhekuntoutus) palveluita. Näitä perhetyön muotoja tulee järjestää Lausuntopalvelu.fi 103/304

104 maakunnan liikelaitoksen tuottamana palveluna, ja palveluvalikoimaa voidaan täydentää yksityisten palveluntuottajien ja järjestön tuottamilla perhetyön palveluilla. Maakuntarakenteeseen siirryttäessä tulee perhetyön ja kuntoutuksen olla suhdeperusteista ja monitoimijaista, lapsi- ja perhelähtöistä työtä riippumatta siitä, onko palveluntuottaja kolmannen sektorin toimija, yksityisen palveluntarjoaja vai maakukunnan liikelaitoksen oma palveluntuottaja. Jyväskylässä Monitoimijaisen perhetyön ja kuntoutuksen pilottikuntien työryhmä Lehtinen Johanna Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) - Monitoimijaisen perhetyön ja -kuntoutuksen pilottikuntien työryhmä Lausuntopalvelu.fi 104/304

105 Jyväskylän kaupunki Psykososiaalinen yksikkö Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Jyväskylän kaupunki/psykososiaalinen yksikkö, palvelut: Varhaisen tuen palvelut (lapsiper-heiden kotipalvelu, sosiaalihuollollinen perheohjaus, tukiperhe ja henkilö sekä lomatoiminta), perheneuvola, nuorisovastaanotto, psykologipalvelut, lapsioikeudelliset palvelut -koonti edellä mainittujen palveluiden kommenteista Yleiset kommentit: Kuntiin jäävien palveluiden, maakunnan palveluiden ja muiden sote-toimijoiden yhteen vieminen: in-tegraation toteutuminen (käytännöt ja rakenteet) Palveluiden johtaminen: substanssiosaaminen ja sen turvaaminen Perhekeskus: selkeämpi näkymä ja visio tulevista perhekeskuksista, nyt suunnitelmassa näkymätön Sosiaaliohjaksen lisäksi sosiaalityön osaaminen sote-keskuksiin (mm. vahvistamaan päihdemielenterveyspalveluita tähän tarvitaan myös vahvaa sosiaalihuollollisten palveluiden ja sosiaalityön näkemystä) Varhaisen tuen palvelut: Lausuntopalvelu.fi 105/304

106 Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalvelut Perhekeskusten ja -verkostojen kuvaaminen saisi nousta paremmin esiin. Paremmin esillä voisi olla myös selvitys siitä missä palvelutarpeen arviointi tehdään. Perhetyön alla lukee liikelaitoksessa, monessa muussa kohdassa se mainitaan mutta ei täsmällisemmin missä se tehdään Lapsiperheiden kotipalvelu Palvelutarpeen arvio liikelaitoksessa, josta myös palvelu myönnetään - tärkeää yhtenäiset kriteerit sekä arvio perheen tarpeesta ja palvelun tuottamisen tavasta. Asiakassetelin ja oman työn rinnalle myös ostopalvelu tuottamisen tapana Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyön kohdassa myös kotipalvelun tekstiä tärkeää erottaa nämä palvelut. Asiakssetelin käyttö tulee miettiä tarkoin: mille asiakasryhmille soveltuvaa. Perhetyössä paljon vaativia, lähellä lastensuojelua olevia perheitä, joille asiakasseteli (ja mm. palvelu-tuottajan vaihtaminen kesken prosessin) ei ole tarkoituksenmukaista eikä lapsen edun mukaista. Pal-velun tuottaminen myös ostopalveluna oman työn ja asiakassetelin rinnalla. Vaativissa perhetilanteissa oma työ ja ostopalvelu parempi vaihtoehto takaa paremmin jatkuvuuden, tiedon välittymisen, verkostomaisen yhteistyön Tukihenkilö-, tukiperhe- ja lomakotitoiminta lomakotitoiminta tulisi järjestää samalla tavalla kun tukihenkilö- ja tukiperhesuhteet. Lomakoteihin pääasiassa erityistä tukea tarvitsevia lapsia. On tärkeää myös tässä yhteen sovittaa tarpeet perheen valmiuksiin, kuten tukiperhepalvelussakin. Lausuntopalvelu.fi 106/304

107 Psykologipalvelut: Kysymykset 1) Uudet avaukset palveluiden järjestämiseksi? Järjestämissuunnitelmasta puuttuvat oikea-aikaisuuden ja matalan kynnyksen palveluiden kuvaukset. Tarvittaisiin kuvaus jatkumosta lasten palveluista aikuisten hyvinvointia tukevaan mielenterveystyöhön. Ne kulkevat palveluissa rinnan ja ne pitäisi jatkossa integroida kuvauksessa. 2) Palveluiden saavutettavuus ja palveluita koskevat linjaukset? Mielenterveyspalvelu osio: SOTE-keskusten yhteydessä ei puhuttu lainkaan perustason psykologien palveluista, vaikka palvelut ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Psykologeilla on vahvan koulutuksen ansiosta hyvä kyky rakenteiden kehittämiseen ja yhteistyöhön perustason asiakastyöhön. Ahdistushäiriöt ovat lisääntyvä osa mielenterveysongelmia ja niiden hoitaminen edellyttää vahvaa ammattitaitoa. 3) Huomiot tulevista palveluista? (varmistuuko palveluiden jatkuvuus riittävästi+) Mielenterveyspalveluiden jatkuvuutta ei ole riittävästi kuvattu suunnitelmassa (tähän eri kommentointi), siinä kuvattu lähinnä psykiatrinen lähestymistapa palveluun ja kuntoutuspalvelut korostuvat liikaa. Perustasolla tehdään paljon hyvää työtä eri palveluissa ja otetaan huomioon koko ihmisen elämänkaari. Suunnitelmassa pitäisi avata enemmän tuota elämänkaariajattelua ja palveluiden integratiivista näkökulmaa. 4) Yleiset huomiot järjestämisen tavoitteista ja rakenteista? Lausuntopalvelu.fi 107/304

108 Suunnitelmassa on mainittu ennaltaehkäisevät palvelut mutta ainut kuvaus tähän liittyen oli sähköiset itsehoitomenetelmät, jotka kuitenkin hyvin pieni osa hoitoa ja lisäksi suurelta osalta integroituvat osaksi työvälineitä. Asiakkaan pitää olla hyvin itsenohjautuva ja riittävän pärjäävä voidakseen hyötyä yksinomaan sähköisistä palveluista ilman aitoa vuorovaikutusta ja läsnäoloa, joka toteutuu asiakastapaamisissa. Asiakaskontakti ei ole pelkästään keskusteluhoitoa, vaan asiakkaan tilanteeseen pohdittua ja yhdessä sovittua tavoitteellista hoitoa, jossa voidaan käyttää hyvin integratiivisia ja luoviakin menetelmiä. Suunnitelma on näin hyvin psykiatriakeskeinen ja puhe perustason psykologipalveluista ja muista perustason ennaltaehkäisevistä ja varhaisista mielenterveyspalveluista puuttuu valtaosin. Suunnitelma painottuu päihdeongelmien tunnistamiseen ja hoitoon vaikka kyse on mielenterveys- ja päihdepalveluista kokonaisuutena -suunnitelman rakenne on vielä jäsentymätön, epäselvä: esim. johdantokappaleet puuttuvat ainakin mielenterveyspalveluita kuvaavista osioista. 5) Rajapinta-ajattelua tukevia uusia yhteistyömuotoja? Palvelut pitäisi kyetä integroimaan niin, ettei niihin jää aukkoja vaan asiakkaan polku näyttäytyy johdonmukaisena. Pitäisi kyetä integroimaan erityispalvelut muiden palveluiden kanssa joustavasti, esim. kotoutumispalveluiden osalta integroimaan muuhun peruspalveluun tarvittaessa (traumatisoituneiden potilaiden kuntoutus ja hoito). Samoin muissa palveluissa on kohtaamispisteitä, joita on hyvä avata. Palvelun tuottaminen: aikuisten psykologipalvelut sote-keskuksissa: tärkeää luoda/pitää yllä yhteistyön rakenteet myös yksityisten palvelutuottajien osalta muihin tarvittaviin toimijoihin. Pikkulapsipsykologit maakunnan liikelaitoksessa: tärkeää turvata yhteistyön rakenteet mm. neuvola, varhais-kasvatus, psykososiaaliset palvelut, lastensuojelu. Vahvasti verkottuva palvelu muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa, tiedon siirtyminen tärkeää Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden esitys järjestämissuunnitelman perheoikeudellisten palveluiden osioon: Perheoikeudellisia palveluita ovat isyyden selvittäminen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen, lapsen elatusavun turvaaminen, lapsen huolto-ja tapaamisoikeusselvitys, perheasioiden sovittelu, tapaamisten valvonta, adoptioneuvonta sekä puolison elatusavun turvaaminen. Lausuntopalvelu.fi 108/304

109 Palvelukuvaus Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia isyyden vahvistamiseen tarvittavat tiedot. Palvelu on tarkoitettu avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille sekä avioliitossa syntyneille lapsille, joiden vanhemmat pyytävät isyyden selvittämistä kuuden kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Palvelua annetaan myös tietyissä isyyden kumoamisitilanteissa. Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaamisen palvelu sisältää vanhempien väliset sopimusneuvottelut, ohjauksen ja neuvonnan, lapsen kuulemisen, virka-apupyynnöt ja sopimuksen vahvistamisen. Lapsen elatusavun turvaamisen palvelu sisältää vanhempien väliset sopimusneuvottelut, ohjauksen ja neu-vonnan, laskelmat, virka-apupyynnöt ja sopimuksen vahvistamisen. Lapsen huolto- ja tapaamisoikeusselvitys on tuomioistuimelle sen pyynnöstä annettava kirjallinen selvitys, jonka tekemiseen kuuluu vanhempien tapaamisia, lapsen kuuleminen, kotikäyntejä, viranomaislausuntojen hankkimista sekä arvioita ja johtopäätöksiä. Tuomioistuin pyytää selvityksen, kun vanhempien erimielisyys lapsen asumisesta, huollosta tai tapaamisoikeudesta on tuomioistuimen ratkaistavana. Perheasioiden sovittelu (perheneuvola kommentoi) Asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu (Follo) on tarkoitettu vanhemmille, joilla on erimielisyys lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisoikeudesta tai elatusavusta. Sosiaalihuollon viranomaisen tulee huolehtia asiantuntija-avustajien nimeämisestä ja riittävyydestä. Asiantuntijaavustajilta edellytetään lain määräämän koulutuksen ja kokemuksen lisäksi oikeusministeriön järjestämä lisäkoulutus. Täytäntöönpanosovittelu on tuomioistuimen pyytämä sovittelu tilanteessa, missä vanhempi on pyytänyt lasta koskevan asumis-, huolto- tai tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Sovittelun tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi sekä laatia tuomioistuimelle sovittelukertomus. Sosiaalihuollon viranomainen nimeää täytäntöönpanosovittelijat ja heillä tulee olla lain määräämä pätevyys. Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää vanhemmille, joilla on käräjäoikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus. Valvotuilla tapaamisilla tarkoitetaan vanhempien eron jälkeen lapsen tapaamisessa toteutettavia valvottuja vaihtoja, tuettuja tapaamisia ja valvottuja tapaamisia. Palvelun tarkoituksena vahvistaa lapsen oikeutta tavata etävanhempaansa ja suojata vahingollisilta tapaamisilta. Lastenvalvoja on sosiaalialan asiantuntija isyyden selvittämiseen, lapsen huoltoon- ja tapaamisoikeuteen sekä elatusapuun liittyvissä asioissa sekä hoitaa näihin liittyviä laissa määrättyjä viranomaistehtäviä. Lastenvalvoja vahvistaa avioliittolain mukaisen puolisoiden elatussopimuksen. Adoptioneuvonta on adoptiolaissa säädeltyä neuvontaa adoption kaikille osapuolille ennen adoptiota ja sen jälkeen. Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille. Adoptioneuvonnan antajan on kaikissa adoptioon liittyvissä kysymyksissä valvottava lapsen etua sekä neuvottava, autettava ja tuettava lasta, lapsen vanhempia, adoptionhakijoita sekä muita henkilöitä, joiden suostumus adoptioon vaaditaan. Adoptioneuvonnan asiakkaita ovat kaikki adoption osapuolet ja se on neuvonnan saajille Lausuntopalvelu.fi 109/304

110 maksutonta. Adop-tioneuvontaa voivat antaa kunnat tai toimiluvan saaneet järjestöt (Pelastakaa Lapset ry). Adoptioneuvonta voidaan järjestää ennen adoptiota hankkimalla sen toimiluvan saaneelta taholta. Adoption jälkeinen neuvonta (tuki) järjestetään asiakassetelillä tai ostopalveluna. Adoptioneuvontaa antavat tehtävään koulutetut ja kokemusta omaavat asiantuntijat. Eri osapuolten tarpeet ja erityisesti lapsen etu huomioidaan kaikissa prosessin vaiheissa. Ei ole lähipalvelua, mutta palvelua on saatavissa maakunnassa. Kansainvälisiä adoptioasioissa on myös valta-kunnallisesti keskitettyä palvelua. Mikäli adoptioneuvontaa antaa adoptiotoimisto, sosiaaliviranomainen antaa lausunnon lapsen ja adoption hakijan olosuhteista Päätös adpotioneuvonnan myöntämisestä maakunnan liikelaitoksessa / lapsioikeudelliset palvelut, lastenvalvoja. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Perheoikeudellisia palveluja tarjotaan maakunnallisesti sote-keskusten yhteydessä. Äitiysneuvolat ottavat vastaan ennen lapsen syntymää tapahtuvan ennakollisen isyyden tunnustamisen sekä vanhempien yhteishuoltosopimuksen ja toimittavat ne lastenvalvojalle. Valvottujen tapaamisten tapaamispaikkatoimintaa toteutetaan seudullisesti koko maakunnan alueella. Perheasiainsovittelua annetaan Perheasiainneuvottelukeskuksessa ja sotekeskusten kasvatus- ja perheneuvonnassa. Adoptioneuvonta toteutetaan keskitetysti maakunnan alueella. Kansainvälisissä adoptioasioissa on myös valtakunnallisesti keskitettyä palvelua. Asiakasmaksut Lastenvalvojan palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä oleva palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Valvottuja tapaamisia tuotetaan toimeksiantosopimuksella. Perheasiainsovittelua ja adoptioneuvontaa tuotetaan. (perheneuvola kommentoi) Asiantuntijaavustajan palvelut tuottaa maakunnan liikelaitos tai (perheneuvola kommentoi). Täytäntöönpanosovittelijat nimeää maakunnan liikelaitos. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Valtio korvaa asiantuntija-avustajan palveluiden kustannukset. Valtio maksaa täytäntöönpanosovittelijan palkkion ja korvauksen kuluista. Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden kommentit valvottujen tapaamisten tuottamisesta: Palveluseteli valvottuihin tapaamisiin ei ole hyvä tapa järjestää palveluita, koska: -asiakas on lapsi, eikä hän voi itse valita palveluntuottajaa, vanhemmat ovat riitaisia ja erimielisiä palveluntuottajan valinnasta -kyseessä on palvelu, jota toinen vanhempi ei hyvin usein halua käyttää -maakunnan liikelaitoksen työntekijän tulee tehdä palvelupaikan valinta eikä vanhemman, koska ammattilai-sen tulee arvioida lapsen palvelupaikka yksilölliset tarpeet huomioiden Lausuntopalvelu.fi 110/304

111 -palvelun saanti voi viivästyä vanhempien erimielisyyden vuoksi, mikä ei ole lapsen etu -vanhemmilla on mahdollisuus vaihtaa palveluntuottajaa, jos tulee erimielisyyttä, mikä ei ole lapsen etu -palveluseteli työllistää asiakasta -palveluseteli työllistää maakunnan liikelaitosta: yhteydenpidosta ja palvelusetelipäätöksistä vaihtuviin yrityksiin tulee nykyistä työläämpää. Huoli siitä, että yritys ei saa tarvitsemaansa tietoa suoraan vanhemmalta ja lapsen etu voi vaarantua -valvottujen tapaamisten järjestäminen on erityisen vaativa tehtävä ja edellyttää pitkäaikaista osaamista Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden kommentit äitiysneuvolatoiminnan tuottamisesta: Äitiysneuvolat ottavat vastaan ennen lapsen syntymää tapahtuvan ennakollisen isyyden tunnustamisen sekä vanhempien yhteishuoltosopimuksen ja toimittavat ne lastenvalvojalle. Tällä hetkellä kuntien lastenvalvojat tekevät säännöllistä yhteistyötä äitiysneuvoloiden kanssa ja huolehtivat, että asiakirjat ovat asianmukaisesti täytettyjä sekä vastaavat neuvoloiden peruskysymyksiin. Lisäksi lastenvalvoja ohjaavat neuvoloiden työntekijöitä isyys- ja huoltoasioissa mm. kouluttamalla ja konsultaatioilla. Lastenvalvojat ja neuvoloiden esimiehet pitävät säännöllisiä vuosipalavereita yhteistyökysymyksiin liittyen. Neuvolatoiminnan siirtyminen suoran valinnanvapauden piiriin toisi haastetta yhteistyölle ja voi vaarantaa äitiysneuvoloissa ennakollisten isyyksien tunnustamisen ja yhteishuollosta sopimisen asianmukaisen laadun. Lausuntopalvelu.fi 111/304

112 Kasvatus- ja perheneuvonta: Perheneuvolapalvelu kannattaa toteuttaa keskitetysti, siten että työntekijät sijaitsevat samassa toimipisteessä. Isommassa yksikössä osaaminen vahvistuu, kun työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida toinen toisiaan. Lisäksi työntekijöiden erityisosaaminen alueita voidaan hyödyntää joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaiden kannalta tämä tarkoittaa laajempaa valikoimaa hoidollisen työskentelyn vaihtoehtoja. Lisäksi isommassa yksikössä on mahdollista toteuttaa ryhmämuotoista tukea. Mikäli perheneuvolapalvelu hajautetaan eri sotekeskuksiin, asiakkaiden saama palvelu rajautuu juuri siinä keskuksessa työskentelevien työntekijöiden osaamiseen. Jyväskylän perheneuvolan isommasta yksiköstä käsin teemme jalkautuvaa työtä Jyväskylän lähikuntien alueella. Esimerkiksi Laukaan perhekeskuksen yhteydessä on varattu toimitilat perheneuvolan työntekijöiden käyttöön säännöllisesti. Jalkautuvat palvelut edellyttävät perheystävällisiä vastaanottotiloja kunnan sote-keskuksen tai perhekeskuksen yhteydestä. Kauempana olevissa maakuntakeskuksissa on hyvä säilyttää omat perheneuvolayksiköt. Työ perheneuvolassa edellyttää vahvaa palveluverkoston tuntemista ja verkostotyön osaamista. Yhteistyö-kumppaneina toimivat sivistystoimen (varhaiskasvatus, oppilashuolto), sosiaali- ja terveydenhuollon (mm. neuvolat, lasten ja aikuisten sosiaalityö, lastensuojelu, perhetyö) ja erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatria) toimijat. Lisäksi yhteistyötahona voi toimia yksityinen palvelutuottaja, kriisikeskus Mobile, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti tai muu taho. Perheneuvolassa toteutettavat sovittelupalvelut Perheasioiden sovittelu perheneuvolassa tai perheoikeudellisena palveluna on tarkoitettu lapsiperheille, joissa vanhemmat miettivät eroamista tai ovat jo eronneet. Sovittelussa on mahdollista käsitellä paitsi parisuhteen asioita, myös lasten asioiden järjestämistä ja Lausuntopalvelu.fi 112/304

113 yhteistyövanhemmuuteen liittyviä asioita, kuten kasvatuskysymyksiä. Perheasiainsovittelua koskee erityinen, vahvempi salassapitovelvollisuus ja asiakaskäynneistä ei kirjata sisältöjä. Asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu (Follo) on tarkoitettu erityiseksi sovittelupalveluksi silloin, kun vanhemmille muissa eropalveluissa tarjottu apu on osoittautunut riittämättömäksi, vanhemmille, joilla on erimielisyys lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisoikeudesta tai elatusavusta. Asiantuntija-avustajilta edellytetään lain määräämän koulutuksen ja kokemuksen lisäksi oikeusministeriön järjestämä lisäkoulutus. Asiantuntijapalveluiden järjestämisestä vastaa se kunta, jonka alueella sijaitsee käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia, Keski-Suomessa Jyväskylä. Viranomaisen tulee huolehtia asiantuntija-avustajien nimeämisestä ja riittävyydestä, uusien avustajien koulutukseen ohjaamisesta. Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Tämä palvelujen tuottamisen tapa varmistaa parhaiten verkostomaisen ja joustavan työskentelyn jatkossakin. Perheneuvolassa kartoitetaan aina perheen läheisverkostoja ja tehdään tarpeen mukaisesti monialaista yhteistyötä. Tavoitteena on, että eri terapeuttiset toiminnot tukevat toisiaan, hoito on oikein ajoitettua ja tarpeen mukaista. Eri palvelujen ja toimijoiden välistä integraatiota edistävää palveluohjausta toteutetaan jatkuvasti osana asiakasprosessia. Tarpeen mukaisen hoidon periaatteisiin kuuluu, että työskentelysuunnitelmaa voidaan joustavasti muuttaa perheen muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Kasvatus- ja perheneuvonnan tuottaminen ja asemoituminen, kursiivi teksti osa THL:n valtakunnallisen kasvatus- ja perheneuvonnan työryhmän lausuntoa: Kasvatus- ja perheneuvonnan työ on suurelta osin verkostoituvaa. Perheneuvolassa on paljon asiakasryhmiä, joille pelkästään asiakassetelin kautta tarjottava tuki ei ole riittävää, koska se ei sisällä verkostokeskeistä työskentelyä eikä integraatiota edistävää, jatkuvaa työskentelyn aikana tapahtuvaa, moniammatillista ja erityisasiantuntemusta edellyttävää palveluohjausta. Jatkossakin asiakassetelin avulla voidaan täydentää asiakkaille tarjolla olevaa palveluvalikkoa osana muuta työskentelyä. Lausuntopalvelu.fi 113/304

114 Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuoltolain määrittämää sosiaalipalvelua, joka sijaitsee toiminnan sisällön ja henkilöstörakenteen näkökulmasta sosiaali- ja terveyspalveluiden rajamaastossa. Tehtävien laajuus edellyttää henkilöstöltä laaja-alaista osaamista lasten sekä perheiden kanssa työskentelyssä ja moniatoimijaisessa yhteistyössä. Perheneuvolan asiantuntijuuden ja osaamispääoman säilymisen kannalta on tärkeää, että turvataan riittävän isojen, erillisten yksiköiden olemassaolo. Tällaisissa yksiköissä pystytään ylläpitämään monipuolinen palvelutarjonta, säilyttämään työn vaatima asiantuntijuus, työn osaamispääoma sekä riittävä koulutus ja työnohjaus. Isoissa yksi-köissä myös henkilökuntarakenne mahdollistaa moniammatillisen tiimityön kasvatus - ja perhe-neuvonnan sisällä sekä luo edellytykset monialaiselle tiiviille ja verkostomaiselle yhteistyölle mui-den lähialojen kanssa. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasyhteistyö ja konsultaatio perustason lapsiperheiden kanssa työtä tekevien työntekijöiden/yksiköiden kanssa on välttämätöntä. Kasvatus- ja perheneuvonta on muutosohjelman mukaisesti osa perhekeskustoimintamallia. Toteutuksessa voi olla joko fyysisesti samaan rakennukseen koottava perhekeskus ja/ tai verkostomaisesti toteutettava perhekeskus. Isoissa kaupungeissa, esim. Helsingissä yksiköitä voidaan kasvatus- ja perheneuvontatyön kärsimättä sijoittaa perhekeskuksiin alueille. Kaikkialla resurssit eivät riitä jaettavaksi alueille, vaan asiantuntijatyön ja osaamisen sekä moniammatillisen tiimityön sekä asiakkaiden saaman yhdenvertaisen palvelun turvaaminen edellyttää verkostomaisen perhekeskusmallin rakentamista. Verkostomaisessa perhekeskusmallissa voidaan kasvatus- ja perheneuvonta tuottaa erillisestä isommasta yksiköstä. Asiakastyön tarpeista lähtien työntekijät jalkautuvat alueille asiakastyöhön ja perustason työntekijöiden yhteistyökumppaneiksi. Lapset ja lapsiperheet ovat kunnassa useiden palvelujen asiakkaina, joten on tärkeää, että kasvatus- ja perheneuvonnan osalta myös jalkautuvat palvelut on sovitettu yhteen, ja palvelut muodostavat perheiden näkökulmasta helposti hahmotettavan kokonai-suuden. Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa (THL /2017) asetetaan tavoitteeksi myös murrosikäis-ten nuorten saaminen aiempaa vahvemmin kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiksi aina 21 ikävuo-teen saakka. Tähän on tärkeää jatkossa kiinnittää huomiota. Koulu- ja opiskelijahuollon sekä kasvatus- ja perheneuvoloiden vastuut ja tehtävien rajat tulisi selkeästi määritellä. Kasvatus- ja perheneuvonnan verkoston yhteiselle valtakunnalliselle ja maakunnalliselle kehittämisel-le sekä yhteistyölle tulee luoda toimivat puitteet. Suomessa on jo isoja alueellisesti toimivia kasvatus- ja perheneuvontaa tuottavia yksiköitä, jotka voisivat toimia tulevilla sote - alueilla myös pienempien kasvatus- ja perheneuvontayksiköiden tukena osaamisen ja palveluiden kehittämisessä. Kasvatus- ja perheneuvontaa tekevien asiantuntijayksiköiden verkoston valtakunnallinen kehittäminen, riittävä resursointi sekä valtakunnallisen tuen ja ohjauksen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta maas-sa saadaan turvattua lapsiperheille riittävän laadukkaat, yhdenvertaiset, matalan kynnyksen perhettä lähellä olevat kasvatus- ja perheneuvontapalvelut. Lausuntopalvelu.fi 114/304

115 Yleiset kommentit Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut ovat lakisääteisesti maksuttomia. Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut ovat pitkään olleet Jyväskylässä aliresurssoituja, mikä näkyy asiakkaille vaikeutena päästä palvelun piiriin. Asukasluku ja lapsiperheiden lukumäärä on kasvanut, resurssit ei. Kansalaiset ovat hyvin oppineet tunnistamaan avun tarpeensa ja osaavat hakea apua pääsääntöisesti oikeista paikoista. Monien asiakkaiden elämäntilanne on varsin komplisoitu, jolloin asiat eivät korjaannu muutamalla käynnillä. Sijaisten käyttäminen erityisasiantuntemusta vaativassa työssä ei ole aina mahdollista. Työntekijöiden loma-ajat on hyvä järjestää keskitetysti samaan aikaan, jolloin turvataan parhaiten palvelun tehokas toiminta. Kasvatus- ja perheneuvolapalvelu on toiminut Keski-Suomessa jo yli 65 vuotta. Sote-uudistuksella tavoitellaan monia sellaisia työtapoja, jotka ovat perheneuvolatyössä olleet tuttuja jo vuosikymmenten ajan. Työmme on moniammatillista, verkostoituvaa, asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa ja vaikuttavaa. Työmme avulla ennaltaehkäisemme syrjäytymistä ja saamme aikaan muutosta sukupolvesta toiseen siirtyvässä huono-osaisuuden periytyvyydessä. Yhteiskunnallisesti perheneuvolatyöskentelyn avulla saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, jotka näkyvät usein vasta vaalikausien päästä, vuoden päästä lasten aikuisiässä. Lastentutkimusklinikka on osa keskisuomalaista kasvatus- ja perheneuvolatoimintaa. Lastentutkimusklinikan tehtävä on lasten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen ongelmien yksilöllinen tutkimus ja tarpeenmukainen kuntoutus tilanteissa, kun koulun ja oppilashuollon tarjoama tuki ei riitä. Tutkimuksen ja kuntoutuksen lisäksi Lastentutkimusklinikka tarjoaa konsultaatiota Keski-Suomen alueen psykologeille, opettajille ja muille lapsen lähiverkoston aikuisille. Lastentutkimusklinikan työn tavoite on jokaisen lapsen tasapainoisen kehityksen, oppimisen turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toimintamuodot suunnitellaan lapsen yksilöllinen tilanne huomioiden. Toiminta voi olla lapsen kuntoutusta, vanhempien tukea ja/tai koulun henkilökunnan tukea, jotta arjen aikuiset voivat toiminnallaan vahvistaa lapsen kehitystä. Jyväskylän perheneuvolan ohella Lastentutkimusklinikkaa ylläpitää myös Niilo Mäki Instituutti. Niilo Mäki Instituutin tiedeyhteisö mahdollistaa luontevasti Lastentutkimusklinikalla toteutetun jatkuvan kehittämistyön ja vahvaan tutkittuun tietoon perustuvan asiakastyön. Lapset tulevat Lastentutkimusklinikalle oman alueensa psykologin lähetteellä. Oppilashuollon tarjoama tuki on hoitopolkusuunnitelmien mukaisesti käytetty ennen Lastentutkimusklinikalle tuloa. Lausuntopalvelu.fi 115/304

116 s. 49 Neuropsykiatrinen tuki Asiakasmaksut: palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia oman työn lisäksi tuotetaan asiakasetelillä Nuorisovastaanotto Palvelukuvaus: Nuorisovastaanotto tuottaa sosiaalihuoltolain 24 ja 25 mukaisia päihde- ja mielenterveys-palveluja. Nuorisovastaanotossa toteutetaan yksilö- ja perhekohtaisen arvioinnin ja ohjauksen lisäksi terapiaa, hoitoa ja kuntoutusta. Palvelu toteutetaan asiakaslähtöisesti ja Lausuntopalvelu.fi 116/304

117 moniammatillisesti sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. Yksilö- ja perhekohtaisen työn lisäksi työtä tehdään vahvasti verkostoissa. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat peruskoulut ja ammattiopistot, oppilashuolto, terveyspalvelut, perustason psykologit ja päihde ja depressiohoitajat, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, muut päihdetyön toimijat. Nuorisovastaanoton palvelut kohdentuvat jyväskyläläisiin 13-22v nuoriin ja heidän perheisiinsä/läheisiinsä. Nuorisovastaanotto on matalankynnyksen palvelua, ei tarvita lähetettä. Asiakas voi itse ilmoittua asiakkaaksi. Palvelua toteuttamaan edellytetään kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä, useamman vuoden työkokemus nuorten ja perheiden parissa tehdystä työstä. Työntekijöillä erikoistumisopintoja, esim. päihde- mielenterveys ja terapiakoulutusta. Palvelu sijoittuu maakunnan liikelaitokseen. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja päätös. Palvelu toteutetaan joko omana työnä tai asiakassetelillä. Suunnitelmassa on erikseen laitettu Nuorisopsykiatria ja erikseen Nuorten päihde- ja mielenterveystyö, täydentyy myöhemmin kommentilla. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat nyt hajanaiset ja siihen toivotaan kentällä muutosta. Nuorten tulisi saada tarvitsemansa palvelun oikeaan aikaan oikeassa paikassa, olisi myös kustannustehokasta. Nyt pompotellaan liikaa eri palvelujen välillä. Miten peruspalvelujen ja erityispalvelujen välille saataisiin toimiva yhteys? Miten nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut muodostuisivat saumattomista palveluketjuista? Tarvitaanko sitä varten yksi vastuutaho? Tämän olisi hyvä näkyä myös palvelujen järjestämissuunnitelmassa. Keskeistä huomioitavaa: päällekkäisten palvelujen vähentäminen hoitoihin ohjauksen parantaminen varhaisten, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden hoitojen saaminen nuorten lähipalveluihin, näyttöön perustuvaa? Hongisto Virve Lausuntopalvelu.fi 117/304

118 Jyväskylän kaupunki Psykososiaalinen yksikkö Lausuntopalvelu.fi 118/304

119 KSLAPE/Järjestöt Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään LAUSUNTO Järjestämisen vastuuvalmistelijoille Lapsia, nuoria ja perheitä edustavien Keski-Suomessa toimivien järjestöjen yhteinen lausunto Keski- Suomen maakunnan järjestämissuunnitelman yleisen osan ensimmäiseen versioon ( ) (Järjestettävien palveluiden osalta järjestöt tai monitoimijaiset työryhmät antavat kommentit erikseen) Lasten oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on otettava osaksi järjestämissuunnitelmaa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestämistä on tarkasteltava lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta; itse sopimus edellyttää, että kaikessa päätöksenteossa on aina tarkasteltava, vaikuttaako tämä lasten oikeuksiin. Lasten oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja sisältää neljä yleisperiaatetta, jotka vähintäänkin on otettava huomioon järjestämissuunnitelman valmistelussa. Nämä yleisperiaatteet ovat: 1. lapsen edun ensisijaisuus kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia (3(1) artikla) Lausuntopalvelu.fi 119/304

120 2. lapsen oikeus syrjimättömyyteen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteen tai muuhun seikkaa perustuvaa erottelua (2 artikla) 3. lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla, erityisesti lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä (12 artikla) 4. lapsen oikeus elämään sekä henkiinjäämiseen ja kehittymiseen mahdollisimman täysimääräisesti (6 artikla) YK:n lapsen oikeuksien komitea julkaisee toimeenpanon tueksi yleiskommentteja, joiden avulla konkretisoidaan ja tehdään ymmärrettäväksi mm. julkista tai yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia kysymyksiä Yleiskommentti 5 (mm. palveluiden yksityistäminen, lasten tekeminen näkyväksi talousarviossa, yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa), yleiskommentti 16 (yritystoiminnan vaikutukset lapsen oikeuksiin) ja yleiskommentti 19 (julkisesta budjetoinnista) valottavat erityisesti järjestämissuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä. Lapsen oikeuksien sopimus ulottuu alle 18-vuotiaisiin, mutta palveluiden osalta ei tarkkaa rajaa nuoruuden ja aikuisuuden välillä ole, vaan ikärajat vaihtelevat ulottuen jopa 29-vuoteen saakka. Lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tietopohjan käyttö päätöksenteossa Järjestämissuunnitelmaan on hyvä kirjata riittävällä laajuudella suunnitelma, kuinka lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa tietoa hyödynnetään päätöksenteon pohjana. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa tulee kuvata omana kokonaisuutenaan. Tähän hyvän lähtökohdan antavat mm. SotkaNetin lapset, nuoret ja perheet indikaattorikokonaisuus Järjestöt tuottavat arvokasta tutkimukseen ja käytäntöön pohjaavaa asiantuntemukseen sekä kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa tietoa mm. hyvinvointisuunnitelmaa ja hyvinvointikertomusta varten. Järjestöjen keskuudessa on pohdittu myös Kansalaisbarometrin tuottamista 2-3 vuoden välein. Järjestötoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan yhteistä suunnittelua ja indikaattoreiden kehittämistä. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös maakunnan kuntien erilaisuus ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteiden tarkastelu tarve- ja elinkaari (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset) lähtöisesti. Järjestämissuunnitelmaan on lisättävä lapsivaikutusten arviointi (LAVA). Lasten oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsivaikutusten arviointi tehdään kaikessa päätöksenteossa, joka koskettaa lapsia. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa. Lapsivaikutusten arviointiin löytyy hyvää ohjeistusta mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitolta: Lausuntopalvelu.fi 120/304

121 Kanta-palvelujen pilotoinnissa järjestöillä voisi olla vahvempi rooli. Tällä hetkellä pilotoinnissa on mukana vain Keski-Suomen ensi- ja turvakoti. Suunnittelun asiakirjat Strategisen suunnittelun asiakirjoihin on hyvä lisätä Keski-Suomen oma Lapsiohjelma, jota on valmisteltu Haukkalan Säätiön toimesta osana KSLAPEa sekä maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Lisäksi on hyödyllistä ottaa valmistelussa huomioon valmisteilla oleva UNICEFin lapsiystävällisen maakunnan ohjeistus, jonka pohjaksi on julkaistu huoneentaulu: neentaulu.pdf. Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta astui Suomessa voimaan vuonna Sopimus edellyttää matalan kynnyksen tukikeskusten perustamista väkivallan uhreille. Suomessa turvakotitoiminta on ollut riittämätöntä. Noin puolet turvakotien asiakkaista on lapsia. Päätös turvakotiin siirtymisestä tehdään akuutin kriisin seurauksena ja on tärkeää, että turvakoti sijaitsee riittävän lähellä. Turvakotitoimintaa ei mainita järjestämissuunnitelmassa. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Järjestämissuunnitelma nostaa nuorten osallisuuden hyvin esille ja maakunnassa on siihen haluttu panostaa. Samaan tapaan myös pienten lasten ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten osallisuus on mahdollistettava iän ja kehitystason mukaisesti. Ei riitä, että maakunnassa on maakunnallinen nuorisovaltuusto tai lasten parlamentti, tarvitaan erilaisten lapsiryhmien osallisuuden ulottamista suoraan lasten ja nuorten elämään. Järjestämissuunnitelmassa tulee näkyä, kuinka lasten ja nuorten osallisuus varmistetaan: 1. Tarvitaan työntekijöiden osaamisen vahvistamista ja toimintakulttuurin muutosta Lausuntopalvelu.fi 121/304

122 2. Lapsille ja nuorille on laajasti tiedotettava heidän oikeudestaan osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. 3. Lisäksi on varmistettava, että osallisuuden mahdollistaminen tapahtuu lapsen ikätason ja kehityksen mukaisesti. Lasten ja nuorten lisäksi myös heidän perheitään tulisi rohkaista omaehtoiseen osallisuuteen. Vanhemmilla on osallisuuden lisäksi tärkeä rooli kasvuyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa. Järjestämissuunnitelmassa asiakkaiden lisäksi on tunnistettava asukasosallisuus. Ei ole merkityksetöntä puhutaanko ihmisistä asiakkaina vai asukkaina. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ja maakunnan yhteisvastuulla olevaa tehtävää. Maakunnan ja kuntien on hyvä sopia työnjaosta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä yhdyspinnoista. Järjestämissuunnitelmassa ei vielä riittävällä tavalla näy, kuinka maakunta, kunnat, yritykset, seurakunnat ja järjestöt yhdessä sopivat kriittisistä yhdyspinnoista. Keski-Suomen maakuntastrategian yhteyteen on hyvä nivoa maakunnallinen järjestöstrategia. Palveluiden lisäksi on hyvä ulottaa oikea-aikainen, kynnyksetön ja yhtenäinen ketju varhaisen ja ennalta vahvistavan tuen toimintamuotoihin, jotka toteutuvat kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyön kautta. Teksti on vielä liian ongelmakeskeistä. Aikuisten palveluissa on luontevampaa puhua yksilön vastuusta kuin lasten ja nuorten palveluissa, joissa yksilön vastuun sijaan pitäisi korostaa yhteisöllistä tukea ja ennaltaehkäisyä. Vaikeasti tavoitettavat asiakkaat vaativat vahvasti integroitunutta ja monitoimijaista työtä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lapsia, nuoria ja perheitä on monenlaisia. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tulee lähteä paitsi lasten ja nuorten myös perheiden yksilöllisistä lähtökohdista. Erilaisia perhemuotoja niin sanotun ydinperheen lisäksi ovat esimerkiksi kahden kulttuurin perhe, adoptio- ja sijaisperheet, monikkoperheet, sateenkaariperhe, uusperhe ja yhden vanhemman perhe. Esim. Perhehoidossa olevilla lapsilla ja nuorilla on kahdet vanhemmat ja lapsen/nuoren kokemana usein myös kaksi perhettä, johon kuuluvat usein myös sijaissisarukset. Sijaisperheet voivat tarvita esim. Lausuntopalvelu.fi 122/304

123 vanhemmuuden tukea tai vertaisryhmätoimintaa. Perhekeskuksilta edellytetään monialaista yhteistyötä ja osaamista erilaisten perhemuotojen tarpeisiin vastaamiseksi. Tämä näkökulma on syytä ottaa huomioon lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä lapsen edun ja oikeuksien toteutumiseksi. Palveluiden tuottajana yksityisten lisäksi on syytä mainita myös järjestöt, jotka myös voivat toimia palveluiden tuottajina. Hallituksen esityksen mukaan maakuntalain tavoitteena on mm. luoda edellytykset maakuntien ja järjestöjen väliselle yhteistyölle ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille. Lisäksi maakunnan tulee huolehtia sote-asiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin sekä järjestöjen edustajien osallistumisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja koordinaatioon. Järjestöt saavat toimintaansa jatkuvaa tukea myös STEA:n rahoituksella; järjestämissuunnitelma ei tätä nyt tunnista osaksi palveluiden kokonaisuutta. Sopimuksin on varmistettava, että maakunnalle siirtyviä tiloja voidaan edelleen käyttää maksutta järjestöjen tuottamiin ryhmätoimintoihin. Matarankatu 4 ja 6 tarjoavat toimitilat usealle maakunnalliselle järjestölle ja niiden yhteyteen on mahdollista suunnitella lisää esim. perhekeskustoimintamallin mukaisia kohtaamispaikkoja, palveluja ja toimintaa. Kohtaamispaikkatarve on myös kaupungin lähitaajamissa ja ympäristökuntien taajamissa. Järjestöt voivat omalta osaltaan toimia myös uuden palveluverkon informaation jakajina. Vapaaehtoisuuteen perustuvien toimintamuotojen tunnistaminen ja kansalaisjärjestötoiminnan resurssointi on tärkeä edellytys maakunnan ja järjestöjen väliselle yhteistyölle. Kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä vahvistamalla turvataan kansalaisten osallistumismahdollisuudet sekä aito valinnanvapaus ja palveluiden monipuolisuus ja kansalaislähtöisyys. Maakunta voi avustaa järjestöjen kautta tapahtuvaa kansalaisten oma-aloitteista toimintaa, osallisuutta ja vaikuttamistoimintaa rahoituksella tai esimerkiksi toimitiloilla (työtiloilla), työvälineillä, viestinnällä tai muilla toimintaa tukevilla tavoilla. Järjestöjen rahoitus on pohdittava yhdessä myös sääntökirjan linjauksiin mm. järjestöjen yleishyödyllisen, voittoa tavoittelematon toiminnan asema. Yksittäisenä terminä sana häiriötilanne ei avaudu lukijalle!? Häiriötilanne sopii paremmin esim. pelastustoimen alaan, mutta ei hyvinvoinnin vajeiden tai palvelutarpeiden kuvaamiseen. Yhdyspinnat ja integraatio Lausuntopalvelu.fi 123/304

124 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat Kuntaliiton Timo Reinan mukaan kaikkein kriittisin yhdyspinta. Tämä käy ilmi Kunta-maakunta ja sivistys-sote palveluiden yhdyspinnat lapsi ja perhelähtöisiksi selvitystyöstä (Selvityshenkilöt Olli-Pekka Heinonen, Anna-Kaisa Ikonen, Matti Kaivosoja, Timo Reina) (varsinainen selvitys tullaan julkaisemaan pian). Kuntien vastuulle jää suurin osa lasten, nuorten ja perheiden palveluista; varhaiskasvatus, koulu, oppilaitokset, harrastus- ja seuratoiminta jne. Keskeinen kysymys onkin, miten työnjaosta sovitaan toisaalta kuntien, toisaalta kolmannen sektorin kanssa. Tähän keskeisesti liittyy myös palveluiden ja ennaltaehkäisevän toiminnan integraatio, joka ei ilman yhteistyöstä sopimista ja työnjakoa voi toteutua. Tässä yhteydessä on hyvä korostaa, että aina ei kyse ole palvelusta, vaan usein kyse on toiminnasta, jolla ehkäistään palvelujen tarvetta esim. vertaistuki, kohtaamispaikat, harrastustoiminta jne. Aikuisten palveluissa kuten mielenterveys-, päihde-, väkivalta- ja työllisyyspalveluissa on huomioitava myös lasten ja nuorten tuen ja palveluiden tarve. Tämä toimii myös päinvastoin eli lasten ja nuorten palveluissa on tunnistettava vanhempien ja/tai muiden läheisten henkilöiden tuen tarve. Keskiössä ei ole vain lapsi vaan koko hänen perheensä ja lähiyhteisönsä. Integraatiotarpeita on myös organisaatioiden sisällä eri toimintayksiköiden välillä. Keskeinen integraatiohaaste liittyy aukottoman tuen tarjoamiseen kasvavalle lapselle ja nuorelle. Tällä hetkellä yksiköiden palvelut on usein kohdennettu tietylle ikäryhmälle, jolloin lapsi voi kasvaessaan kriittisessäkin vaiheessa pudota pois palveluiden piiristä jonottamaan seuraavaan palveluun uudelle auttajalle. Maakuntien välisen kilpailun lisäksi on hyvä nostaa esille mahdollisuudet maakuntien väliseen yhteistyöhön. Perhekeskukset ja monitoimijainen arviointi LAPE-ohjelma sisältää perhekeskusten muodostamisen eri puolille Suomea ja kaikki maakunnat ovat tässä ohjelmassa mukana. Tämä kehitystyö on käynnissä myös Keski-Suomessa. Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa kuitenkin puhutaan vain perhekeskusverkostoista, jotka eivät sellaisenaan vastaa LAPE-ohjelman tarkoittamia perhekeskuksia. Perhekeskukset ovat paikkoja, joihin keskitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluita, ne ovat kohtaamispaikkoja ja niissä järjestetään myös perhevalmennusta, vanhemmuuden tukea, erilaista ryhmätoimintaa, niistä saa tukea erotilanteissa ja perhekeskuksiin voidaan jalkauttaa erityis- ja vaativimman tason tukea. Fyysisten perhekeskusten lisäksi kehitetään digitaalista perhekeskusta Suomi.fi alustaan (myös järjestöjen digitaaliset palvelut). Perhekeskusverkostot voivat tukea ammattilaisia työssään, mutta ne eivät ole paikkoja, joihin palveluita voidaan viedä. Lapsen edun mukaista on saada palvelut Lausuntopalvelu.fi 124/304

125 mahdollisimman lähellä, oikeaan aikaan ja samasta tutusta paikasta ilman pois lähettämisen kulttuuria. LAPE-ohjelman keskeinen periaate on monitoimijainen arviointi, jota toteutetaan perustasolta erityistasolle. Monitoimijainen arviointi voidaan toteuttaa perhekeskuksissa hyvin matalalla kynnyksellä ja varhain. Perhekeskus voi sijaita esim. sote-keskuksessa, koulussa tai se voi olla kunnan oma hyvinvointikeskus. Perhekeskuksissa yhdistyy kunnan ja maakunnan palvelut (esim. neuvola ja jalkautuvat erityis- ja vaativan tason palvelut), jolloin järjestämisvastuu voi olla yhdessä sekä kunnalla että maakunnalla. Palveluiden tuottamisesta voivat vastata monet eri tahot myös järjestöt ja seurakunnat. Perhekeskusten johtaminen ja koordinointi edellyttää yhteistä sopimista. Yhteistyö laajojen verkostojen kanssa ei synny itsestään. Yhteistyö vaatii koordinointia ja taitoa johtaa verkostoja. Parhaimmillaan perhekeskus toimii yhdyspintana maakunnan, kunnan, yritysten, järjestöjen ja seurakuntien välillä ja mahdollistaa kustannustehokkaan ja vaikuttavan hyvinvointityön. Järjestämissuunnitelmassa tulee määritellä tarkemmin, kuinka Keski-Suomessa lasten, nuorten ja perheiden palvelut järjestetään LAPE-ohjelman kansallisen perhekeskusmallin ja eri kuntien ominaispiirteiden (järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toiminta alueella) ja tarpeiden mukaisesti. Jyväskylässä Anne Astikainen, järjestöjen muutosagentti, Keski-Suomen Vaikuttavat järjestöt, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Pirjo Hakkarainen, toiminnanjohtaja, Perhehoitoliitto ry Tuija Hauvala, kriisikeskuksen johtaja, Kriisikeskus Mobile/Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Anu Huovinen, aluejohtaja, Pelastakaa Lapset ry, Keski-Suomen aluetoimisto Tuula Jormakka, puheenjohtaja, Jyväskylän vanhempainfoorumi ry Jari Ketola, toiminnanjohtaja, Pesäpuu ry Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti Mirja Lavonen-Niinistö, toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri Petri Lehtoranta, aluejohtaja, Keski-Suomen Liikunta ry Eija Paloheimo, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Lea Pulkkinen, professori, hallituksen puheenjohtaja, Haukkalan säätiö Emmanuel Sibomana, puheenjohtaja, Paremmin Yhdessä ry Lausuntopalvelu.fi 125/304

126 Harju-Kivinen Raija KSLAPE/Järjestöt - Lapsia, nuoria ja perheitä edustavien Keski-Suomessa toimivien järjestöjen yhteinen lausunto Lausuntopalvelu.fi 126/304

127 Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään LAUSUNTO KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMALUONNOKSEEN Yleistä Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelma on pyrkinyt huomioimaan laajasti palvelukokonaisuuden. Asiakokonaisuus on kuitenkin vaikeasti hahmotettava ja luettavuutta helpottamaan järjestämisen ja tuottamisen ero tulisi esittää esimerkiksi visuaalisesti. Kappaleen 3 (tuotannon järjestäminen) sisältö tulisi kirjoittaa helpommin ymmärrettävään muotoon, ns. kansantajuisemmin. Suunnitelmassa on paljon käsitteitä, jotka tulisi avata: mitä niillä tarkoitetaan ja mitä ne pitävät sisällään. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi: - palvelujen myöntämisen perusteet/kriteerit - asiakaslähtöisyys - paljon palveluja käyttävät - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - maakunnan tuki, toistuu useassa kohdassa maakunnan tuki kunnan työlle. Mitä tämä tuki on? - osallisuus - strategiset asiakirjat (s.21) sovitut yhteistyön käytännöt ja yhteistyön muodot Syrjäytyminen Sisällössä tuodaan esille, että maakuntien rahoituslaki kannustaa ja tukee maakuntia syrjäytymisen ehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisy on kiinnitetty tekstissä lähinnä aikuissosiaalityöhön, joten se vaatisi vielä vahvemman kytkemisen myös terveydenhuoltoon sekä laajemman ikätarkastelun nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisyyn. Lausuntopalvelu.fi 127/304

128 Jäsennys Järjestämissuunnitelma on rakennettu organisaatiokeskeisesti ja se on vahvasti kiinni tämän päivän toimintakäytännöissä. Teemojen kokonaisuuden hahmottaminen on haasteellista, koska sama asia mainitaan useissa eri yhteyksissä. Tästä esimerkkinä osallisuus esiintyy 85:ssä eri yhteydessä. Organisaatiokeskeisyyden sijasta suunnitelman voisi jäsentää joko hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaottelun mukaan tai asiakkaan näkökulmasta esim. nuorten palvelut. Kuinka sitovia tehtävät suunnitelmat ja sopimukset ovat? Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevaisuuden muutoksia tulisi huomioida laajemmin. Tämä koskee esimerkiksi seuraavia: sähköiset palvelut, väestön ikääntyminen, työllisyystilanteen muutokset, nuorten mielenterveyteen vaikuttavat tekijät, mielenterveys- ja päihdetyö, yksinäisyys, kaupungistuminen, ilmastonmuutos. Kokonaisuuden toteuttaminen kerralla tuntuu erityisen isolta haasteelta. Onko toteuttamiseen suunnitteilla jonkinlaista vaiheistusta? Ohjaus Järjestämissuunnitelmassa on sosiaali- ja palveluohjaukselle asetettu suuri vastuu palvelujen saavutettavuuden, integraation ja palvelujen kohdentumisen kannalta. Asetetut vaatimukset edellyttävät laajaa osaamista ja paljon resurssia. Järjestämissuunnitelmassa ei resurssointi ole käsitelty. Osallisuus ja yhteistyö Maakuntaan ollaan laatimassa osallisuussuunnitelmaa. Miten suunnitelman toteuttaminen organisoidaan, kenen vastuulla se on, kuka sitä toteuttaa ja miten tarvittavat rakenteet huomioidaan? Suunnitelmassa puhutaan maakunnan tuesta kunnan toiminnalle tai järjestöille. Tuen lisäksi tulisi nostaa esille yhteistyö ja yhdessä tekeminen. Suunnittelua tulisi tehdä enemmän rinnakkain kunnan ja järjestöjen kanssa. Samoin tulisi määritellä järjestöjen tukemisen kriteerit ja tavat sekä roolitus ja yhteistyön rakenteet kunnan kanssa. Suunnitelma sisältää myös ns. tyhjiä otsikoita, joista teemoina erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdeasiat kuten väkivaltakin ovat keskeisiä yksilön sekä lähipiirin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Nuorten palvelut (alle 29v.) vaativat jäsentyneen kokonaisuuden, selkeät palvelu- ja hoitoketjut sekä erityisesti riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Tämänhetkinen haaste on pirstaloitunut tarjonta, jossa palvelusta riippuen myös ikärajat ovat kovin erilaiset ja palveluntarjontakertoja voidaan määritellä keinotekoisestikin. Päihteitä käyttävä nuori ei kasva aikuisten palvelujen käyttäjäksi yhdessä yössä täytettyään 18v., jota kuitenkin palvelumme tällä hetkellä edellyttävät. Nuorten tarpeet ja tapa toimia sekä hahmotta palveluja eivät ole sama tapa kuin aikuisilla. Tämä tulee huomioida palvelurakenteessa kokonaisvaltaisesti. Palvelujen rakenne tulee olla vahvasti asiakaslähtöinen ja huomioida myös palvelutarjonta aikoineen ja välineineen (mm. sähköiset- ja mobiilipalvelut), jotka ovat sopivia juuri nuorille. Maakunta tarvitsee myös nuorten päihdekatkaisuun keskitetyn toiminnan, jonka jälkeinen jatkosuunnitelma on vahvasti asiakkaan ja hänen läheistensä sekä kehitysympäristön kanssa yhteistyössä rakennettu. Väkivalta ja tapaturmat eivät mielestämme kuulu saman otsikon alle lainkaan ja ovat ilmiöinä aivan erilaisia. Rinnasteisuus tapaturmiin lähinnä lieventää ymmärrystä väkivallan vakavuutta kohtaan, jossa erityisesti perheväkivallan kohteena ovat naiset ja lapset. Lausuntopalvelu.fi 128/304

129 Suunnitelman liitteen huomasimme liian myöhään. Emme ehtineet tutustua sisältöön yksityiskohtaisesti, mutta toivomme, että jatkosuunnittelussa hyödynnetään entistä enemmän kuntien kehittäjien ja koordinaattoreiden sekä työntekijöiden asiantuntijuutta. Pihlajasaari Merja Jyväskylän kaupunki Lausuntopalvelu.fi 129/304

130 Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään LAUSUNTO Järjestämisen vastuuvalmistelijoille Maakunnallisen LAPE-ryhmän ja KSLAPE-tiimin lausunto järjestämissuunnitelmaan 1. Suunnitteluasiakirjat Järjestämissuunnitelmaan on hyvä kirjata lainsäädännön lisäksi muut suunnittelun asiakirjat, joita mm. maakuntalakiesitys edellyttää, Näitä ovat ainakin maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä yhteistyösuunnitelma alueellisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lakiesityksessä todetaan: Alueellinen hyvinvointia ja terveyttä edistävä monialainen yhteistyö edellyttää rakenteita, jotka mahdollistavat ja tukevat eri toimijoiden yhteistä vastuun ottamista ja työnjakoa hyvinvointitavoitteisiin pääsemiseksi. Keski-Suomen maakuntahallituksen kokouksessa maakuntahallitus ja maakunnan johto ilmaisivat vahvan poliittisen tahtotilan lapsiystävällisestä maakunnasta. Tähän perustuen Haukkalan säätiö on valmistellut Keski-Suomeen oman lapsiohjelman, joka julkaistiin Haukkalan Säätiön asiantuntijafoorumissa Myös UNICEF on julkaissut huoneentaulun lapsiystävällisten maakuntien luomiseksi ja valmistelee parhaillaan maakunnille yhtenäistä ohjeistusta. Ohjeistus julkaistaan vuoden 2018 aikana. Lausuntopalvelu.fi 130/304

131 2. Lasten oikeuksien sopimus luo pohjan lapsi- ja perhelähtöisille palveluille Lasten oikeuksien sopimus on sisällytettävä järjestämissuunnitelmaan keskeisenä ihmisoikeussopimuksena, johon Suomi on sitoutunut jo vuonna Suomen lainsäädännön on siis oltava linjassa sen kanssa. YK:n lasten oikeuksien komitea valvoo lasten oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa sopimuksen ratifioineissa valtioissa. Lasten oikeuksien sopimuksen yleiskommentit avaavat artikloja konkreettiselle tasolle. Sen neljä yleisperiaatetta on minimissään sisällytettävä järjestämissuunnitelmaan: (1) lapsen edun ensisijaisuus, (2) syrjimättömyys, (3) osallisuus ja (4) lapsen oikeus elämään sekä henkiinjäämiseen ja kehittymiseen mahdollisimman täysimääräisesti. Keski-Suomen maakunnalla on kaikki mahdollisuudet profiloitua lapsiystävällisenä kärkimaakuntana, joka myös järjestämissuunnitelmassaan huomioi lapsen oikeuksien sopimuksen. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että maakunta huolehtii siitä, että kaikki esimiehet ja työntekijät tuntevat sopimuksen sisällön ja ottavat sen huomioon omassa työssään. Maakunnalla on velvollisuus huolehtia, että myös lapsille ja nuorille kerrotaan heidän oikeuksistaan iän ja kehitystason mukaisesti. Tätä työtä tukee valtakunnallisesti lapsiasiavaltuutettu; joissain maakunnissa on keskusteltu myös maakunnallisten lapsiasiavaltuutettujen nimeämisestä. 3. Fokus pidettävä lapsen, nuoren ja perheiden tarpeissa Palveluiden lähtökohtana tulee aina olla lapsen ja/tai perheen tarpeet. Järjestämissuunnitelmaan kirjatut ikärajat kuvaavat nykytilaa. Ikärajat eivät huomioi lapsilähtöisyyttä, vaan perustuvat palveluiden siiloutuneeseen organisointitapaan, mm. nuorisopsykiatrian, suun- ja terveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Lasten ja nuorten palveluiden ikärajojen takia aiheutuu katkoksia palveluista toiseen siirryttäessä. Nuorisopsykiatristen palveluiden osalta yläikärajaksi esitetään 21/22 vuotta. Toisen asteen oppilaitoksissa aikuis- ja nuoriso-opiskelijoiden opiskeluhuollon palvelut on yhdistetty, mikä vaikuttaa ikärajojen tavoitetilaan. Järjestämissuunnitelman tulisi ottaa huomioon myös nuorten Ohjaamo-palvelut: nuorten palveluiden kokonaisuus mielenterveydestä ammatinvalinnan ohjaukseen ja työllistymisen tukeen, etsivään nuorisotyöhön ja sähköisiin palveluihin. Ohjaamon palvelujärjestelmään katsotaan kuuluvaksi nuorisopalvelut, työllisyyspalvelut, yritykset ja työnantajat, järjestöt, oppilaitokset, TEtoimisto, KELA, sosiaali- ja terveystyö. Järjestämissuunnitelmassa tulee lisäksi kuvata, miten opiskelijan asuinpaikkakunta eri kunnassa tai maakunnassa vaikuttaa opiskelupaikkakunnan palveluiden saatavuuteen. Lausuntopalvelu.fi 131/304

132 4. Osallisuus Lapsia, nuoria ja perheitä on monenlaisia. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tulee lähteä paitsi lasten ja nuorten, myös perheiden yksilöllisistä tarpeista. Suunnitelmassa tulisi määritellä, kuinka asiakkaan kuuleminen tai osallisuus konkreettisesti toteutuu silloin, kun asiakas on vajaavaltainen eli esimerkiksi sijaishuollossa, vammainen tai alle 18-vuotias lapsi. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on keskiössä koko perhe; lasten ja nuorten palveluissa on huomioitava aikuisten palveluiden tarve ja vastaavasti aikuisten palveluissa lasten palveluiden tarve. Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, ja viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsella ja nuorella on oikeus pyytää tuekseen myös muu läheinen henkilö esim. opettaja tai valmentaja. Vammaisen lapsen palveluissa on tärkeää huomioida vanhemmat, sisarukset ja muut läheiset. 5. Yhdyspintatyöstä ei pidä tinkiä Kustannusten hillintä siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja voimavaroja vahvistaviin palveluihin ja toimenpiteisiin ei onnistu ilman selkeää linjausta ja yhdyspintatyöhön panostamista. Lasten, nuorten ja perheiden elämään iloa tuottavien ja hyvää arkea vahvistavien palvelujen ja toimenpiteiden kirjo on laaja. Järjestämissuunnitelmassa tulee avata terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennaltaehkäisyn monimuotoisuus (käsitteiden määrittely). Yhdyspinta-asioiden tarkastelussa kannattaa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi - Selvitys lapsi- ja nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä julkaisua. Perhekeskus-palvelukokonaisuus kuvataan julkaisun sivulta 80 alkaen. Esitys linjaa mm. näin: Sovitaan perhekeskuksen, sen toimipisteiden ja kohtaamispaikkojen asemoitumisesta maakunnan alueella (organisointi). Perhekeskus toimii verkostona, mutta sillä on aina myös rakennuksia/tiloja. Asemoimisessa noudatetaan lähipalveluperiaatetta. Perhekeskustoimintamalli tulee olemaan monituottajamalli, jonka puitteissa eri palveluntuottajat tuottavat perheille ja lapsille suunnattuja palveluja: maakunnan liikelaitos (perustason terveyspalveluista mm. neuvolapalvelut, sosiaalipalvelut, lastensuojelu, erityispalvelut), Lausuntopalvelu.fi 132/304

133 sote-keskukset (liikelaitoksen oma sotekeskus, muiden tuottajien sote-keskukset; laissa säädetyt ja maakunnan päättämät palvelut) ja kunnat sekä järjestöt ja seurakunnat. Kunkin maakunnan alueella on todennäköisesti useita eri tuottajien sotekeskuksia, ja tästä syntyy merkittäviä toiminnan yhteensovittamiseen liittyviä haasteita perhekeskustoimintamallin osalta. Varhaiskasvatusta toteuttaa myös yksityiset palveluntuottajat ja tällöin yhdyspinta voi olla suoraan siis yksityisestä varhaiskasvatuspalvelun tuottajasta esimerkiksi perhekeskukseen tai neuvolaan. Maakunnalla on tulevan järjestämislain mukaan vastuu tuottajien toiminnan yhteensovittamisesta. Haasteena on, kuinka maakunta kykenee sen käytettävissä olevilla välineillä, kuten järjestämiseen liittyvillä päätöksillä ja suunnitteluasiakirjoilla (strategiat, palvelulupaus) luomaan edellytykset sujuvalle toiminnalle, perhekeskustoiminnan yhdyspintojen vahvistamiselle ja kuinka tuottajien toiminta onnistutaan sovittamaan yhteen. Maakunta voi myös asettaa sotekeskusten tuottajille ehtoja, joiden avulla voidaan edistää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittamista. Maakunnalla on keskeinen järjestämisen rooli myös koulutuksen, tutkimuksen ja tietoperustan vahvistamisessa. Keski-Suomessa on vahvaa osaamista, jonka hyödyntäminen maakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi edellyttää systemaattista tiedonhankinnan ja jakamisen koordinointia. Järjestämissuunnitelmassa pitäisi linjata, kuinka tietoa tuotetaan, levitetään ja seurataan. Tiedolla johtaminen sisältää indikaattoreiden valinnan ja käytön, lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin käyttöönoton. Maakunnan, kuntien, järjestöjen, seurakuntien, tutkimusyhteisön jne. yhteistyöstä on laadittava suunnitelma. Yhteistyö ei tapahdu automaattisesti ilman yhteistä tahtotilaa ja suunnittelua. Yhteistyön kaksi kriittistä pintaa ovat lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuus sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kuntatasolla yhteistyö kulminoituu sivistystoimen, kulttuurin, liikunnan ja teknisen puolen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhteistyövelvoite tulee kirjata tarkasti maakunnan ja palveluntuottajien välisiin sopimusehtoihin. Sopimusten seurantaan ja valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. 6. Perhekeskustoimintamalli Perhekeskustoiminta pohjautuu voimassa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Lainsäädäntö korostaa, että äitiys- ja lastenneuvolassa, perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, lastensuojelussa, varhaiskasvatuspalveluissa, kouluterveydenhuollossa ja oppilashuoltotyössä tulee edistää lapsen ja nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Myös Lausuntopalvelu.fi 133/304

134 nuorisolaki (72/2006) edellyttää palveluilta monialaista yhteistyötä. Perhekeskustoimintaa ohjaava lainsäädäntö: Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex) Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lastensuojelulaki 417/2007 (Finlex) ja lastensuojelulain muutos 1302/2014 Varhaiskasvatuslaki 36/1973 suunnitelman perusteet 2003/2005 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/ Perhekeskustoimintamallin määrittely Perhekeskustoimintamallilla tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Malli verkostoi nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun. Malli luo rakenteen maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi. Perhekeskustoimintamallissa lähipalvelulla tarkoitetaan psyko-sosiaalista, fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta. Psyko-sosiaalisessa saavutettavuudessa palvelut ja toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota perheiden mukaan kutsumiseen, myönteiseen vastaanottoon, osallisuuden vahvistamiseen ja tarpeiden mukaisiin palveluihin. Näin pystytään vähentämään ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemusta sekä leimautumisen pelkoa. Samalla on mahdollista vahvistaa avun vastaanottavaisuutta ja rakentaa luottamusta. Fyysinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että palvelut ovat fyysisesti lasten kasvuympäristöjen ja perheiden arkiympäristöjen läheisyydessä ja/tai toimivien kulku- ja liikenneyhteyksien päässä. Palvelut jalkautuvat esimerkiksi kotiin tai muihin arjen ympäristöihin. Digitaalinen saavutettavuus perhekeskuksessa tarkoittaa muun muassa, että tarjolla on verkkopalveluja reaaliaikaisesti (chat, ajanvaraus, etävastaanotto) tai perheen oman aikataulun mukaan hyödynnettäviä palveluja (neuvonta, ohjaus, vanhemmuuden tuki). 6.2 Asemoituminen ja terminologia Vastuu perhekeskustoiminnasta on maakunnalla, kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla ja yksityisillä palveluntuottajilla. Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan maakunnan liikelaitoksesta tulee perhekeskustoimintaa koordinoiva taho, joka muun muassa kantaa järjestäjänä vastuun tuottajien toiminnan yhteensovittamisesta ja palveluiden toteutumisen lähipalveluna. Lausuntopalvelu.fi 134/304

135 Fyysiset perhekeskukset ovat paikkoja, joihin keskitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Perhekeskuksissa muun muassa järjestetään perhevalmennusta, vanhemmuuden tukea, erilaista ryhmätoimintaa ja sieltä saa tukea erotilanteissa. Perhekeskuksiin voidaan jalkauttaa erityis- ja vaativan tason tukea. Perhekeskus tukee eri toimijoiden tarjoamien palveluiden yhteensovittamista ja johtamista. Perhekeskus voi toimia kohtaamispaikkana, jotka lisäävät perheiden yhteisöllisyyttä, vuorovaikutusta ja vertaistukea, joiden kautta hyvinvointi lisääntyy. Perhekeskus toteutuu monituottajamallilla, eikä välttämättä edellytä uusia tiloja, vaan olemassa olevien tilojen ja toimintojen järkevää yhdistämistä. Perhekeskus sisältää ja toteuttaa palveluverkoston kaikki lapsiperheväestön sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut. Maakunnan alueella on useita perhekeskuksia, joista kukin vastaa oman alueensa lapsiperheväestöstä. Maakunnan liikelaitos tuottaa suurimman osan perhekeskukseen kuuluvista tai siihen liittyvistä palveluista, joita ovat: neuvolapalvelut, sosiaalipalvelut mm. kasvatusja perheneuvonta, terapiapalvelut (fysio-, puhe-, ravitsemus- ja toimintaterapia), erikoissairaanhoidon palvelut. Sote-keskukset (liikelaitoksen, muut) tuottavat muun muassa lääkäripalvelut (perustason sairaanhoito), kuntoutusneuvonnan ja -ohjauksen, sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen, sekä liikelaitoksen tarjoamat asiakassetelipalvelut. Perhekeskuksen toimipiste: Perhekeskuksen alueella voi olla toimipisteitä, joissa on vain osa palveluverkoston palveluista. Lähipalveluperiaate toteutuu toimipisteiden kautta. Kohtaamispaikka: Perhekeskuksen alueella on useita kohtaamispaikkoja. Päätehtävänä on matalan kynnyksen vertaistuki ja palveluohjaus. 6.3 Neuvolapalvelut perhekeskusten ytimessä Järjestämissuunnitelma ei neuvolapalveluiden tuottamisen osalta ole kansallisen valinnanvapauslakiluonnoksen mukainen. Lakiluonnoksessa 18:ssa määritellään valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut ja neuvolapalvelut eivät sisälly näihin. Lakiluonnoksen mukaan neuvolapalvelut kuuluvat maakunnan liikelaitoksen vastuulle. Maakunta voi halutessaan lisäksi myöntää asiakassetelin. Jos maakunta päättää ottaa oman toiminnan lisäksi käyttöön asiakassetelin, tulee setelillä tuotettavat palvelut ja niiden myöntämiskriteerit olla tarkasti määritelty. Lisäksi tulee huomioida seuraavia näkökulmia: Neuvolapalvelun pirstominen usealle tuottajalle tuo haasteita palvelun seurannan näkökulmasta. Suunnitelmassa ei ole riittävän tarkasti määritetty, kenen vastuulla on seurata ja miten seurataan Lausuntopalvelu.fi 135/304

136 perhekohtaisesti, jos perhe jää neuvolapalveluiden ulkopuolelle. Tärkeää on myös määrittää yhteiset käytänteet, milloin perheen on mahdollista vaihtaa neuvolaa. Jos neuvolan vaihtaminen tapahtuu esim. perheelle hankalan asian puheeksioton jälkeen, ei vaihtaminen tue perheen oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen avun ja tuen saantia. Tällöin menetetään myös tuttuuden ja jatkuvuuden tuomat edut. Neuvola on keskeinen toimija useissa eri yhteistyöverkostoissa. Tästä näkökulmasta neuvolapalveluiden pirstoaminen usealle tuottajalle vaarantaa toimijoiden välille rakentunutta hyvää yhteis- ja verkostotyötä. Esim. esiopetukseen liittyvät myös oppilashuolto ja kouluterveydenhoito. Tämä nivelvaiheen yhteistyö on jo nykyisellään todettu paikoin haastavaksi, joten huoli neuvolapalvelun pirstomisesta liittyy myös näiden palveluiden toteuttamiseen. Erityisesti perhekeskustoiminnan ydinajatus alueellisten lähipalveluiden yhteensovittamisesta ja toimivan, yhtenäisen kokonaisuuden muodostamisesta, on vaarassa romuttua. Maakunnan rooli järjestäjänä ei ole vain suunnitelman mukaisesti mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä, vaan sen vastuulla on yhteistyön kokonaiskoordinointi. Maakunnallisessa LAPE-ryhmässä työpajatyöskentelyssä nousi esille työntekijöiden osaamisen ja rekrytoinnin näkökulmista huomioon otettavia seikkoja. Vaarana nähtiin, että asiakasvolyymit eivät ole riittävän suuria, jotta terveydenhoitajan osaaminen pysyisi yllä perustehtävän tuloksekkaaksi toteuttamiseksi. Osaajaresurssien puutteeseen ja rekrytoinnin vaikeuteen varsinkin pienillä paikkakunnilla, (valinnanvapaudella, jos olisi mahdollista) asiakassetelillä, voisi olla positiivisia vaikutuksia. Palvelun kehittymisen kannalta useampi toimijataho toisi synergiaetuja, kun eri tahot toimisivat toinen toisensa sparraajina. Neuvolapalveluiden tarjoaminen asiakassetelillä ei kuitenkaan ole kansallisen LAPE-ohjelman mukainen ja sen käyttöä ei suositella. Ongelmat nähdään hyötyjä merkittävästi suurempina. Perhevalmennusta ja sen toteuttamista ei ole suunnitelmassa riittävästi määritelty. On tärkeää, että perhevalmennus tapahtuu monitoimijaisesti, mutta vastuu sen järjestämisestä on maakunnalla. Perhevalmennuksen tulee uusimman tutkimustiedon mukaan olla riittävän intensiivistä, pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Tärkeää on valmennuksen ajoittuminen oikea-aikaisesti ja nykyteknologian hyödyntäminen kasvokkain tapahtuvan valmennuksen lisäksi. Kehitteillä olevan maakunnallisen perhevalmennusmallin on suunniteltu sisältävän neljä valmennuskertaa ennen syntymää ja yhden syntymän jälkeen. Täyden palvelun perhekeskukset pitäisi suunnitella monialaisessa yhteistyössä (sairaanhoitopiiri, kunnat, seurakunnat, järjestöt, asukkaat). Voidaanko laajan palvelun sote-keskuksia laajentaa perhekeskuksiksi? Luovia tilaratkaisuja tarvitaan. Perhekeskusten toimipisteet, missä ne sijaitsevat? Lausuntopalvelu.fi 136/304

137 Se, mikä sopii kaupunkiympäristöön, ei sovi pieneen kuntaan. Toisaalta kaupunki muodostuu pienemmistä lähiöistä, joissa on omanlaisensa tarpeet, toimintaa ja palvelurakenne. 7 Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos/oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut Kasvuyhteisöjen hyvinvointityöstä ja yhteistyöstä on säädetty mm. seuraavissa laeissa: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14.4 Nuorisolaki 9.1 Sosiaalihuoltolaki 26.3 Sosiaalihuoltolaki 41.1 Perusopetuslaki 16.2 a Varhaiskasvatuslaki 11 e Terveydenhuoltolaki 15 Terveydenhuoltolaki 16 Terveydenhuoltolaki Yhtenäinen polku, yhteistyö Järjestämissuunnitelmassa tulee kuvata yhteinen tavoitetila, jossa korostuu ennaltaehkäisevä, tietoon perustuva ja yhteisöllinen työ. Universaalien palvelujen palveluketju muodostuu neuvola-, varhaiskasvatus-, opetus-, kouluterveydenhuolto-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluista. Elämänkaariajattelun mukaisesti palveluiden tulee muodostaa lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva jatkumo, joka vaati sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen monialaista yhteistyötä ja ymmärrystä yksilön ja hänen perheensä kokonaistilanteesta. Lain mukaisesti opiskeluhuollon kokonaisuus sisältää yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön, jota tulee toteuttaa lähipalveluna lasten ja nuorten luontaisissa kehitysympäristöissä. Sekä yhteisöllisen että yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamisessa tulee tehdä yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten kumppanien, kuten nuorisotoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, mielenterveyspalvelujen, sosiaalityön, lastensuojelun ym. tahojen kanssa. Tämän lisäksi järjestämissuunnitelmassa tulee näkyä, että oppilas- ja opiskeluhuoltoa toteuttavat myös lapset ja nuoret perheineen. Lasten ja nuorten Lausuntopalvelu.fi 137/304

138 osallisuuden tulee toteutua oppilashuollossa ja perheille tulee viestiä selkokielisesti oppilashuollon palveluista. 7.2 Siirtymävaiheet, tiedonsiirto ja kirjaaminen Lasta, nuorta ja perhettä koskevan tiedon omistajuus tulee tehdä näkyväksi. Siirtymävaiheiden osalta on tunnistettava kriittiset lapsi-, nuori- ja perhelähtöisen yhteistyön kohdat. Tiedon kirjaamisen ja siirtämisen käytännöt on huomioitava oppilas- ja opiskeluhuollon jakautuessa kunnan ja maakunnan vastuulle. Järjestämissuunnitelmassa mainitaan laajojen terveystarkastusten (neuvolassa 4 kk, 1,5 v, 4 v ja koulussa 1., 5., ja 8. luokalla) luokkayhteenvedot. Laajoissa terveystarkastuksissa keskustellaan myös vanhempien hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä mahdollisista huolenaiheista, tarjotaan tukea ja ohjataan tarvittavan muun tuen, hoidon ja tutkimusten piiriin. Suunnitelmassa tulee kuvata kerätyn tiedon hyödyntämiseen vaadittava yhteistyö. 8 Monitoimijainen arviointi Monitoimijaisen arvioinnin taustalla on lasten oikeuksien sopimus (arviointi-oikeuksien toteutumisen välineenä, oikeus suojeluun ja huolenpitoon, oikeus sanoa mielipiteensä, tulla kuulluksi, saada tietoa) Monitoimijainen arviointi voidaan toteuttaa perhekeskuksissa hyvin matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa, mutta myös perus- ja erityistason toimijoiden välisenä saumattomana yhteistyönä silloin, kun perheen tilanteen kokonaisvaltainen arviointi edellyttää erityispalveluiden osallistumista arviointiprosessiin. Jokaisen (nykyisen) kunnan alueen asukkaita varten tulee olla määriteltynä monitoimijainen arviointitiimi, joka tekee laaja-alaista yhteistyötä eri lapsiperhepalveluiden, sekä aikuisille tarjottavien palveluiden toimijoiden kanssa. Järjestämissuunnitelmaan tulee kirjata riittävällä laajuudella suunnitelma siitä, kuinka monitoimijaisen yhteistyön velvoite tulee toteutumaan eri palveluntuottajien toteuttamana. Myös monialainen johtajuus; monialaisen johtajuuden osaaminen tulisi näkyä järjestämissuunnitelmassa. Monitoimijaisesta arvioinnista ja yhteistyöstä on säädetty mm. seuraavissa laeissa: Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lastensuojelulaki 417/2007 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Lausuntopalvelu.fi 138/304

139 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 Varhaiskasvatuslaki 36/1973 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/ Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Tällä hetkellä erityisesti opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen osalta saatavuus ja saavutettavuus vaihtelevat suuresti kunnittain ja myös paikallisesti. Mikäli koulu- ja opiskeluterveydenhuolto siirtyy maakuntaan ja muut opiskeluhuollon ammattilaiset, ml. psykologin ja kuraattorin palvelut, jäävät suunnitelman mukaisesti kuntiin, on palvelujen saatavuus ja yhdyspintatyö toimijoiden välillä taattava. Sosiaali- ja terveystoimesta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostettu palvelu vaatii jatkossa neuvottelemista ja sopimista. Järjestämissuunnitelmassa on kuvattava oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelujen ja psykologi- ja kuraattoripalveluiden yhdenvertaisen järjestämisen vaatimukset maakunnan ja kunnan yhteistyön näkökulmasta. 10 Asiakas- ja palveluohjaus Asiakas- ja palveluohjaus käsitteenä ja konkreettisina toimintatapoina eri tasoilla ei avaudu riittävästi. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen tai ennaltaehkäisyn näkökulma eivät toteudu pelkällä palveluohjauksella. Haavoittuvassa asemassa olevien tarpeisiin ei palveluohjauksella voida vastata riittävän varhain tai he eivät kykene itse hakeutumaan palveluiden tai tuen piiriin. Avun hakemiseen voi olla korkea kynnys tai jopa peittelyn halua esimerkiksi perheväkivalta-, mielenterveys- tai päihdeongelmissa. Miten tällöin vastataan vaikeissa oloissa elävän lapsen tarpeisiin? Erityisryhmien (kotoutumisasiakkaat, vammaiset, pitkäaikaissairaat lapset ja muun erityisen tuen tarpeessa olevat lapset) palveluohjauksessa tulee varmistaa riittävä erityisosaaminen. Lapsiperheiden asiakas- ja palveluohjaus on järjestettävä lähipalveluna pyrkien pitkäkestoisiin luottamuksellisuuden mahdollistaviin asiakassuhteisiin, ja palvelunohjausta on oltava mahdollisuus saada asiakkaan omalla äidinkielellä. Palvelun asiakaslähtöisyys on varmistettava palvelun tuottamismuodosta riippumatta. Sote-keskuksissa toimivien sosiaaliohjaajien toimenkuva tulee määritellä selkeästi (kirjaaminen, verkostojen koordinointi, asiakastyö). Sote-keskuksissa tulee olla käytettävissä sosiaalityöntekijän työpanos. Lausuntopalvelu.fi 139/304

140 11 Erityis- ja vaativimman tason palvelut Suunnitelmassa pitää tarkemmin linjata tulevan maakunnan lastensuojelutyötä. Järjestämissuunnitelmaan tulee kirjata, että kaikki maakunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja - ohjaajat koulutetaan systeemiseen työtapaan. Systeemiseen työtapaan tulee liittää myös muita palveluita ja työntekijöitä, kuten oppilashuolto ja psykiatrinen erikoissairaanhoito. Perhetyön käsitteet tulee määritellä ja avata: mitä tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisella tai lastensuojelun perhetyöllä tai muulla perhetyöllä (esim. neuvolan perhetyö). Myös toimijoiden velvoitteet yhteistyölle eri palveluissa pitää kuvata tarkemmin. Perhekuntoutusta tulee olla järjestettynä Keski-Suomessa sekä kotiin tuotuna, että laitosmuotoisena palveluna. Maakunnassa on akuutti tarve laitosmuotoisen perhekuntoutuksen paikkojen lisäämiselle. Tavoitteena on laajentaa perhekuntoutus koskemaan myös muita kuin lastensuojeluasiakkaita, esimerkiksi vammaisten lasten ja neuropsykiatrisen tuen tarpeessa olevia perheitä. Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan tulee tehdä näkyväksi se, että erityispalveluiden tulee olla suhdeperusteista ja lapsen ja perheen arkiympäristöihin jalkautuvaa. Maakunnassa tulee olla myös riittäviä rakenteita monitoimijaiselle työlle. Niin yksityisille kuin julkisilla palveluntuottajilla tulee olla yhtäläinen velvoite monitoimijaiseen yhteistyöhön kaikkien perheen verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen maakunnan sote-keskuksiin ei ole nykyresursseilla mahdollista. Huomiota tulee kiinnittää konsultaatiorakenteiden kehittämiseen mm. videovälitteinen konsultaatio. 12 Hoito- ja palvelupolut Hoito- ja palvelupolkujen taustalla olevien rakenteiden pitää olla toimivia, jotta palvelupolku saadaan asiakkaan kannalta mahdollisimman selkeäksi. Tärkeää on määritellä ja turvata vastuuhenkilö palvelussa olevan lapsen ja nuoren kohdalla. Vastuutahon pitää olla henkilö, ei organisaatio. Vastuuhenkilöllä täytyy olla riittävät valtuudet ja oikeudet tietojärjestelmään, jotta asiakasprosessin hallinta säilyy. Vastuuhenkilön määrittelyssä tulee huomioida suhdeperusteisuus ja turvata asiakassuhteen jatkuvuus asiakasprosessin eri vaiheissa. Lausuntopalvelu.fi 140/304

141 Hoito- ja palveluketjuista yksi tärkeä kokonaisuus on SHL:n mukaiset palvelut: on määriteltävä, millä kriteereillä mitäkin palvelua saa ja saatavuus pitää turvata. Näin mahdollistetaan yhdenvertaisuus SHL:n mukaisissa palveluissa koko maakunnassa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla on oltava selkeästi määritellyt hoito- ja palvelupolut. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta tulee huomioida ja turvata riittävät resurssit elintapaohjaukseen kuten liikunnan palvelupolkuun, ks Asiantuntijoiden kuuleminen ja osaamisen vahvistaminen Maakunnallinen LAPE-ryhmä esittää huolen valmistelun moniäänisyyden puuttumisesta. Nyt käynnistynyt lausunto- ja kommentointikierros on hyvä alku yhteistyölle eri toimijoiden näkökulmien esiin nostamiseksi. Tämä ei kuitenkaan vielä sellaisenaan riitä, vaan tarvitaan yhteistä kasvokkain tapahtuvaa keskustelua ja maakunnan osaamisen vahvempaa käyttöön ottamista. Maakunnalliseen LAPE-ryhmään kuuluvat järjestöt, seurakunnat ja koko tiedeyhteisö haluavat olla mukana suunnittelemassa uutta maakuntaa ja sen lapsi- ja perhepalveluiden sekä vahvistavan, varhaisen tuen kokonaisuutta. Perheystävällinen maakunta toteutuu toimintakulttuurin muutoksen kautta. Tarvitaan rohkeutta ajatella ja tehdä työtä uudella tavalla. Vaarana on, että palveluita kehitetään vanhoista totutuista toimintatavoista ja palveluista käsin. Jos näin on, voidaan perustellusti kysyä, muuttuuko mikään, jos meillä ei ole paikkoja, joihin lasten, nuorten ja perheiden palveluja kootaan? Uudet työmuodot, monitoimijaisuus ja verkostoyhteistyö edellyttävät johdon ja työntekijöiden osaamisen vahvistamista. Perheystävällisessä maakunnassa myös työpaikat ovat perheystävällisiä. Maakunnan alueella useat organisaatiot ja yritykset ovat lähteneet mukaan KSLAPEn ja Työterveyslaitoksen toteuttamaan -kyselyyn. Työ perheystävällisten toimintatapojen käyttöön ottamiseksi työpaikoilla edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä. Jyväskylässä Maakunnallinen LAPE-ryhmä Lausuntopalvelu.fi 141/304

142 Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Harju-Kivinen Raija Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) - Keski- Suomen maakunnallinen LAPE-ryhmä ja KSLAPE-tiimi Lausuntopalvelu.fi 142/304

143 Keski-Suomen nuorisovaltuusto Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Nuorten kannanotto Keski-Suomen Järjestämissuunnitelmaan Otimme Keski-Suomen nuorten NUVA-leirillä esille Keski-Suomen Järjestelmäsuunnitelman Ja pohdimme sen pohjalta omia mielipiteitämme asiaan, sekä mihin palveluihin me tahtoisimme vaikuttaa. Ryhmätyöskentelyyn osallistuneilta nousi esiin erityisesti matka- ja joukkoliikennepalveluiden parantaminen. Muita esille ilmeneviä asioita olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Nuorilta kysyttiin myös hyvän palvelun tunnusmerkkejä. Näistä nousivat esille pätevyys, ymmärtäväisyys ja rentous (nämä kolme erityisesti sosiaalipalveluissa), sekä nopeus ja mutkattomuus. Jos prosessi sisältää paljon byrokratiaa, olisi siitä hyvä tiedottaa etukäteen. Palveluihin pitäisi olla myös matala kynnys hakea, palvelun tarjoajien pitäisi olla päteviä ja palvelun ystävällistä. Palveluihin joiden tulisi nuorten mukaan sijaita lähistöllä, eli korkeintaan 20-30km etäisyydellä, sisältyivät koulu, kauppa, terveydenhuolto, sekä liikuntapaikat. Tärkeimpänä asiana pidettiin sitä, että nuori pääsisi palveluihin omatoimisesti esimerkiksi kävellen tai edullisesti julkisella liikenteellä. Puhuimme myös palveluiden digitalisaatiosta. Nuorien mielestä on hienoa, että palveluita saa nyt mahdollisesti kotiin netin kautta, mutta vahvasti nousi esille myös aidon kasvokkain kohtaamisen tärkeys, ja se kuinka netin kautta olevan palvelut eivät saa kokonaan korvata kasvokkain kohtaamisia. Mielipiteet palveluihin palautteen antamisesta ristesivät ja esimerkiksi kyselyiden tehosta oli kommentteja puolesta ja vastaan. Kasvokkain puhumisen mainittiin olevan toimiva tapa. Lausuntopalvelu.fi 143/304

144 Keski-Suomen Nuorisovaltuusto Saartoala Laura Keski-Suomen nuorisovaltuusto Lausuntopalvelu.fi 144/304

145 KSLAPE Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään EHDOTUS MAAKUNNALLISEN LASTENSUOJELUN PÄIVYSTYSYKSIKÖN PERUSTAMISESTA Tausta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman, KSLAPEN, maakunnallisten työkokousten ( , ja ) yhteydessä on noussut laajalti huolta lasten ja varhaisnuorten ( vuotiaiden) lastensuojelun laitospaikkojen riittämättömyydestä maakunnassa etenkin päivystysluontoisissa tilanteissa. Työkokouksissa ovat olleet edustettuina kuntien lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityö, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, poliisi, sosiaalipäivystys, KSSHP:n nuorisopsykiatria, kunnalliset ja Keski-Suomen alueella sijaitsevat yksityiset lastensuojelulaitokset sekä lastensuojelun kokemusasiantuntijat. Syyskuussa 2017 pidetty työkokous asetti kolme työryhmää selvittämään nykyistä tilannetta ja tavoitteita. Työryhmissä on selvitetty maakunnallisen alaikäisten lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdestrategian luomista, kriisi- ja päivystystilanteiden rakennetta ja toiminnan sisältöä. Palvelutarve Viime vuosina lastensuojelun laitoshuollon tarve on lisääntynyt etenkin ikäluokassa vuotta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lasten kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt valtakunnallisesti kahdeksankertaiseksi. Lastensuojelun laitospaikkojen kysyntä ylittää vuodesta toiseen tarjonnan. Sama kehitys on ollut nähtävissä myös Keski-Suomessa, jossa lasten kiireellisiä laitossijoituksia tehtiin vuonna 2017 Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön avustuksella eri kunnista 60. Jonkin verran kunnat ovat tehneet sijoituksia myös suoraan ohi Keski-Suomen sijaishuolto-yksikön. Jyväskylän kaupungin nuorisokoteihin sijoitettiin vuonna 2017 kiireellisiä sijoituksia, sijoituksia avohuollon tukitoimena ja poliisin kiinni ottamia nuoria yhteensä 86. Vuositasolla voidaan arvioida kiireellisten ja päivystysluonteisten laitossijoitusten tarpeeksi Keski-Suomessa noin 150 (13-17 v.). Lausuntopalvelu.fi 145/304

146 Edellisenä vuonna 2016 Keski-Suomessa sijoitettiin kiireellisesti 194 lasta (0-17 v.) ja lastensuojelun laitoshuollossa oli keskisuomalaisia lapsia yhteensä 340. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian yksikössä lähetteiden määrä on kasvanut 56 % vuodesta 2014 lähtien, ja suurta huolta on aiheutunut nuorten aggressiivisesta käytöksestä ja päihteiden käytöstä. Poliisille osoitettujen virka-apupyyntöjen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Virka-apupyynnöt ovat liittyneet useasti nuorten karkaamisiin laitoksista, eri puolilta Suomea. Maakunnan nykyisistä lastensuojelulaitoksista vain Jyväskylän kaupungin nuorisokodit ovat selvästi profiloituneet myös kriisi- ja vastaanottotoimintaan. Paikkoja kaupungin nuorisokodeissa on yhteensä , vuonna 2017 niissä oli sijoitettuna yhteensä 126 eri nuorta. Nuorisokotien yhteenlaskettu käyttöaste oli 99 %. Yhtä nuorisokotipaikkaa kohden oli 3,5 sijoitusta ja keskimääräinen sijoitusaika oli 4,5 kuukautta. Jyväskylän kaupungin laitospaikat eivät ole täysin riittäneet vastamaan jyväskyläläisten nuorten palvelutarpeeseen. Muut Keski-Suomen kunnat ovat käyttäneet kiireellisissä sijoituksissa yksityisiä palveluntuottajia. Ensisijaisesti pyrkimyksenä on ollut löytää sijaishuoltopaikka läheltä, oman maakunnan alueelta, mutta lisääntyvässä määrin on jouduttu turvautumaan myös kauempana oleviin yksiköihin eri puolilla Suomea, jolloin välimatka on voinut kasvaa useisiin satoihin kilometreihin. Lastensuojelulain mukaan lapsi tai nuori voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tilanteessa, jossa lapsi tai nuori on välittömässä vaarassa. Asian ratkaisua ei tällöin voida siirtää eteenpäin. Kiireellisiä sijoituksia varten sopivan paikan löytäminen koskee etenkin virka-aikaista ja virka-ajan ulkopuolista lastensuojelun päivystystä. Erityisen vaikea tilanne kiireellisten sijoitusten kohdalla on virka-ajan ulkopuolella, jolloin sosiaalipäivystys pyrkii löytämään vapaan sijoituspaikan lapselle jostain päin Suomea. Lapsen edun mukaisen ja hänen tarpeitaan vastaavan sijoituspaikan sijasta paikka valikoituu entistä useammin sen perusteella missä laitoksessa tilaa sattuu olemaan. Yhä useammin sosiaalipäivystykseen tulee myös yhteydenottoja lastensuojelulaitosten kriisitilanteista. Poliisihallituksen tiukentuneiden ohjeiden vuoksi poliisi ei pidä enää ollenkaan säilössä lyhyttäkään aikaa alaikäistä, jos siihen ei ole poliisilain mukaan edellytyksiä. Pelkästään Jyväskylässä poliisi ottaa vuosittain kiinni useita kymmeniä muualta Suomesta lastensuojelulaitoksista karanneita lapsia ja nuoria. Tällaisissa tapauksissa poliisi toimittaa karkulaiset Jyväskylän kaupungin Hovilan nuorisokotiin, josta heidät noudetaan varsinaiseen sijoituspaikkaan. Koska Hovilan käyttöaste on korkea, laitoksessa on harvoin tilaa uusille tulijoille, eikä heille voida osoittaa omaa huonetta edes odotusajaksi. Vuosina tällaisia sijoituksia oli Hovilassa yhteensä 83. Tilanne Hovilassa on ollut kestämätön jo pitkään ja kärjistyi erityisen vaikeaksi keväällä Lastensuojelussa kiireelliset laitossijoitukset ovat aina olleet arkipäivää. Erona aiempaan on kiireellisten laitossijoitustarpeiden ja päivystysluonteisuuden voimakas kasvu, vakavan päihteidenkäytön, itsetuhoisuuden ja vaikeahoitoisuuden lisääntyminen juuri varhaisnuorten kohdalla. Laitossijoitusta tarvitaan etenkin vahvemmin oireileville lapsille ja nuorille tilanteissa, joissa on arvioitava myös rajoitustoimenpiteiden tarpeellisuutta. Näiden nuorten tilanteisiin liittyy usein vakava psyykkinen oireilu ja siihen liittyvä erikoisosaamisen tarve. Laitossijoitus mahdollisimman läheltä nuoren perhettä helpottaisi ratkaisevasti perhetilanteen selvittelyä ja lastensuojelun yhteistyötä nuoren vanhempien, huoltajien ja lähiverkoston sekä muiden palveluntuottajien kanssa. Keski-Suomessa on akuutti tarve lisätä varhaisnuorten kiireellisten sijoitusten ja päivystys-tilanteiden laitospaikkoja, jotka tulisi järjestää ja tuottaa viranomaistyönä maakunnan omassa yksikössä. Tällä tavoin pystyttäisiin parhaiten varmistamaan monitoimijainen alkuarviointi ja nuoren edun mukaisen sijaishuoltopaikan löytyminen. Lausuntopalvelu.fi 146/304

147 LAPE muutosohjelma perustuu lasten oikeuksien sopimukseen ja sitä koskeviin yleiskommentteihin. Lapsen oikeuksien sopimus on sopimusvaltioita velvoittava. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 9. artiklan mukaan sopimusvaltiot kunnioittavat vanhemmastaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, paitsi jos se on lapsen edun vastaista. Komitea kehottaa valtioita antamaan lapsen edulle keskeisen aseman kaikissa lasten terveyttä ja kehitystä koskevissa päätöksissä, joihin kuuluvat myös voimavarojen kohdentamista koskevat päätökset, sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttavien politiikkojen ja toimenpiteiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen edun tulisi ohjata lapsen hoitovaihtoehtojen valintaa ja mennä mahdollisuuksien mukaan taloudellisten näkökulmien edelle. Nämä periaatteet eivät toteudu, jos lapsi tai nuori joudutaan sijoittamaan etäälle omasta asuinympäristöstään kriisitilanteessa sen vuoksi, ettei lähempänä ole tarjolla riittävästi sijoituspaikkoja. Esitys maakunnallisen lastensuojelun päivystysyksikön perustamiseksi Keski-Suomesta puuttuu hoidollisesti painottuva lastensuojelulaitos, joka olisi profiloitunut selvästi vain päivystysyksiköksi. Lastensuojelun toimijoiden keskuudessa jaetaan laajalti yhteinen näkemys siitä, että tulevan maakunnan pitää perustaa kyseinen yksikkö ja sen tulee vastata koko maakunnan palvelutarpeeseen. Tällainen lastensuojelun laitoshoito tulee järjestää viranomais-toimintana ja maakunnan tulisi tavoitella asiassa omavaraisuutta. Työryhmä ehdottaa Keski-Suomeen perustettavaksi uutta, päivystystarpeisiin vastaavaa lastensuojeluyksikköä. Joulukuussa 2017 järjestetyssä Keski-Suomen kuntien johtavien sosiaalityöntekijöiden työkokouksessa yhteinen näkemys oli, että päivystysyksikön sijaintipaikka voisi olla Jyväskylässä. Mallia voitaisiin ottaa vaikkapa Kuopiosta, Kivelän päivystysyksiköstä, joka sijaitsee Kuopion yliopistollisen sairaalan läheisyydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoitellaan entistä toimivampaa erityispalvelujen integraatiota. Työryhmä esittää, että uusi lastensuojelun päivystysyksikkö tulisi sijoittumaan Keski- Suomen keskussairaalan yhteyteen integratiivisten toimintamallien mahdollistamiseksi. Mikäli uusi lastensuojelun päivystysyksikkö voisi sijoittua Keski-Suomen keskussairaalan yhteyteen tai välittömään läheisyyteen, se mahdollistaisi käytännön tasolla toimivan yhteistyön ja joustavan konsultaation lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian kesken, myös osastohoidon osalta. Psyykkisesti oireilevien nuorten kriisitilanteissa on välttämätöntä, että käytettävissä on riittävä psykiatrian erikoissairaanhoidon asiantuntemus. Kiireellisten sijoitusten yhteydessä on tärkeää huomioida myös muu nuoren terveydellinen tila ja tehdä tarvittava lääkärintutkimus, etenkin jos nuori on käyttänyt päihteitä tai hänen perustarpeistaan ei ole huolehdittu. Huonovointisen ja karkaamisvaarassa olevan nuoren siirtelyä ei tarvittaisi, jos lääkärin olisi mahdollista vierailla päivystysyksikössä. Lastensuojelun ja terveydenhuollon integraatiossa tarjoutuisi näin mahdollisuus edetä sanoista tekoihin, kuitenkin nykyisen erityislainsäädännön pohjalta. Kiireellisiin sijoituksiin vastaavan yksikön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon paikallinen kokemus Hovilan nuorisokodin toiminnasta viime vuosilta ja hyvät käytännöt muualta maasta. Laitoksen suunnittelussa on syytä olla mukana ainakin nuorisopsykiatrian ja poliisin asiantuntemus sekä lastensuojelun kokemusasiantuntijat. Päivystysyksikkö voisi olla kaksiosastoinen, paikkainen laitos, joka pystyisi vastaamaan lyhytaikaisesti myös kaikkein vaativimpiin sijoitustarpeisiin. Pienemmällä päivystys- ja vastaanotto-osastolla tulisi pyrkiä mahdollisimman lyhyisiin sijoitusaikoihin, moniammatillisten arviointien ja selvittelyjen jälkeen noin kuukauden Lausuntopalvelu.fi 147/304

148 keskimääräiseen sijoitusaikaan. Tällöin sijoituksia voisi tuolla osastolla vuodessa noin 60. Isommalla osastolla sijoitusaika voisi olla hieman pidempi ja siellä voitaisiin toteuttaa mm. alaikäisten päihdekatkoja. Keskimääräisellä kahden kuukauden sijoitusajalla sijoituksia voisi vuoden aikana olla noin 40. Yhteensä kiireellisten sijoitusten päivystysyksikössä voisi olla vuoden aikana sijoituksia noin 100. Yksiköllä tulisi olla välittömissä hoito- ja kasvatustehtävissä samanlaiset resurssit kuin nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa ja laitoksella tulee olla myös oma sosiaalityöntekijä. Jotta maakunnallinen lastensuojelun päivystysyksikkö pystyisi toimimaan oman erityistehtävänsä mukaisesti, lastensuojelun laitossijoitusten maakunnallista prosessia olisi syytä suunnitella kokonaisvaltaisemmin yhdessä kuntien lastensuojelun sosiaalityön, Jyväskylän kaupungin nuorisokotien, maakunnan yksityisten lastensuojelulaitosten, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian, päihdehuollon, vammaispalvelujen, valtion koulukotien ja muiden lastensuojelun toimijoiden kanssa. Jyväskylässä Nuorten kiireellisten sijoitusten ja päivystystilanteiden työryhmän jäsenet Lehtinen Johanna KSLAPE - Nuorten kiireellisten sijoitusten ja päivystystilanteiden maakunnallinen työryhmä Lausuntopalvelu.fi 148/304

149 Niilo Mäki Instituutti Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Niilo Mäki Instituutin lausunto Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelmaan (1. versio) Pyydämme huomioimaan Keski-Suomen järjestämissuunnitelman jatkotyöstämisessä myös lapset ja nuoret, joilla on oppimisvaikeuksiinsa liittyen tarvetta hoitoon ja kuntoutukseen. Järjestämissuunnitelman 1. versioissa oppimisvaikeuksia ei ole huomioitu lainkaan ja vaarana on, että oppimisvaikeuslapset jäävät harmaalle alueelle, joka ei suunnitelmassa kuulu kenenkään vastuulle. Oppimisvaikeuksien huomiointi on hyvin tärkeää sillä mm. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen julkaisussa (14/2017) on todettu, että oppimiskyvyn häiriöt ovat valtakunnallisesti yksi erikoissairaanhoitoa enenevissä määrin kuormittava diagnoosiryhmä. Oppimisvaikeuksia kohdanneiden lasten tilannetta sote-uudistuksessa on pohdittu myös Niilo Mäki Instituutin kokoamassa moniammatillisessa työryhmässä, jossa on nähty asian tärkeys ja merkitys. Keski-Suomessa on yli 30 vuoden ajan kehitetty osaamista oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja kuntouttamiseen ainutlaatuisella tavalla. Osaaminen on keskittynyt erityisesti Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ja Niilo Mäki Instituutin yhdessä ylläpitämälle Lastentutkimusklinikalle, jonka kautta on tarjottu arviointi- ja tukipalvelua haastaviin oppimisvaikeuksiin. Palvelua tarjotaan peruspalveluna ja Lastentutkimusklinikka on suunnattu palvelemaan koko Keski-Suomen maakuntaa. Julkisen palvelun sijoittuminen Niilo Mäki Instituuttiin on mahdollistanut vahvan kehittämistyön ja tutkittuun tietoon perustuvan asiakastyön. Yhteistyö on mahdollistanut uusimman tutkimustiedon ja tutkimustietoon perustuvien menetelmien hyödyntämisen lasten oppimisvaikeuksien arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Klinikan toiminta on tuottanut myös ainutlaatuista tutkimusaineistoa oppimisvaikeuksista. Lausuntopalvelu.fi 149/304

150 Pyydämme huomioimaan, että lasten ja nuorten oppimisen tuki ja kuntoutus näkyisi vahvasti myös maakunnan järjestämissuunnitelmassa. Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan puolesta Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Nina Kultti-Lavikainen PsL, vastaava psykologi Lastentutkimusklinikka Latvala Juha-Matti Niilo Mäki Instituutti Lausuntopalvelu.fi 150/304

151 Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Palvelun rooli maakunnan tavoitteiden toteuttamisessa / konkretisoinnissa Lastensuojelun perhehoito on osa lapsille ja nuorille suunnattuja maakunnallisia lapsi- ja perhepalveluita. Tässä osiossa käsitellään toimeksiantosuhteista perhehoitoa. Lastensuojelussa perhehoito on lastensuojelulain ( 50) mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto. Lastensuojelun toimeksiantosuhteista perhehoitoa voidaan järjestää joko perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoidossa lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada kodinomaista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa sekä läheisiä ihmissuhteita. Perhehoidon tulee vastata lapsen tai nuoren yksilöllisiin tarpeisiin, olla hänen etunsa mukaista ja edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä sosiaalisia suhteitaan. Lastensuojelun perhehoidon järjestämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta vastaa maakunta, joka tekee toimeksiantosopimuksen yhdessä perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Perhe voi olla maakunnan tai yksityisten palveluntuottajien valmentama sukulais-, läheis- tai täysin ulkopuolinen perhe. Sijoittavan maakunnan tulee varmistaa, että perhehoidossa oleva lapsi tai nuori saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet riippumatta siitä, onko hän sijoitettuna omaan vai muuhun maakuntaan. Maakunnan tulee huomioida myös perhehoitajan lakisääteinen tuki. (Perhehoitolaki 263/2015, Lastensuojelulaki 417/2007) Palvelun sisältö Lastensuojelun perhehoito perustuu perhehoidossa olevan lapsen ja nuoren asiakassuunnitelmaan, johon on kirjattu hänen etunsa mukaiset hoivan ja huolenpidon tarpeet. Perhehoitoon sijoitetulla lapsella on lastensuojelulakiin (417/2007) perustuen aina hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, joka vastaa palvelukokonaisuudesta sekä lapsen tai nuoren edun toteutumisesta. Lausuntopalvelu.fi 151/304

152 Perhehoitolain mukaisesti maakunnan ja perhehoitajan välille yhdessä tehtävään toimeksiantosopimukseen kirjataan perhehoitajalle kohdennetut tukipalvelut, joiden järjestämisestä ja ylläpitämisestä maakunta vastaa ja joiden tuottamiseen se sitoutuu. Ensisijainen tuki on perhehoitajalle tarkkaan suunniteltu ja lapsen sijaishuollon aikaisista, yksilöllisistä tarpeista lähtevää. Lakisääteisen tuen lisäksi muita tuen muotoja ovat mentorointi ja muu vertaisuuteen perustuva tuki. Lapsen ja nuoren iänmukaiset sekä yksilölliset tarpeet tulee riittävällä tavalla huomioida perhehoidossa ja olla kirjattuna asiakassuunnitelmaan. Erilaisia perheitä tarvitaan esimerkiksi nuoruusikäisille, vammaisille tai eri kulttuureista tuleville lapsille ja nuorille. Sijoituksen tavoitteet tulee tarvittaessa turvata perhehoidon vahvalla tuella, sisältäen sosiaalityön tukea kaikille sijoituksen osapuolille. Lastensuojelun perhehoito voi olla toistaiseksi jatkuvaa pitkäaikaista tai määräaikaista lyhytkestoista hoitoa. Erityistä huomiota kiinnitetään sijoitustyöskentelyvaiheeseen, jolloin etsitään perhehoidon tarpeessa olevalle lapselle tarkoituksenmukaista perhettä. Tämä tehdään yhteistyössä lasta tuntevan työntekijän, perheen valmennuksesta vastaavan tahon ja maakunnan kanssa. Sijoitusta edeltävä, sijoituksen aikainen ja sijoituksen jälkeinen yhteistyö eri toimijoiden välillä tulee olla monitoimijaista. Lastensuojelun perhehoitoa käytetään sijaishuollon lisäksi myös lastensuojelun avohuollossa muun muassa lyhytaikaisena perhehoitona sekä kriisiperhetoimintana. Myös perhekuntoutusta voidaan järjestää perhehoidossa ja sijoittaa lapsi ja vanhempi yhdessä perhehoitoon. Nuoren jälkihuollossa perhehoito on mahdollista sekä perhehoitajan kodissa, että tarvittaessa nuoren omassa kodissa osaaikaisena perhehoitona. Perhehoitoa lapsen kotona voidaan käyttää esimerkiksi perheen jälleen yhdistämisen vaiheessa, jolloin sijaisvanhempi voi toimia tukena lapselle ja hänen vanhemmilleen. Palvelun saatavuus ja saavutettavuus Maakunta vastaa siitä, että lastensuojelun perhehoitoa tarjoavia perheitä tai ammatillisia perhekoteja on saatavilla määrällisesti riittävästi koko maakunnan alueella ja perheet pystyvät vastaamaan erilaisten lasten ja nuorten tarpeisiin. Perhehoitoa tulee järjestää lapselle ja nuorelle ensisijaisesti lähellä syntymäperhettä sekä muita lapselle tai nuorelle läheisiä ihmisiä. Saatavuuden mahdollistamiseksi maakunnassa tulee olla riittävästi ennakkovalmennettuja ja hyvin tuettuja perhehoitajia vastaamaan lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Maakunta ylläpitää yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa ajantasaisia perhehoitajien rekistereitä. Perustelluista syistä lapsen edun mukaisesti perhehoitoa voidaan tarjota myös toisen maakunnan alueella asuvassa perheessä. Lapsen, biologisien vanhempien ja perhehoitajien tulee saada tasaarvoisesti ja tasalaatuisesti palvelua asuinpaikastaan riippumatta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Lausuntopalvelu.fi 152/304

153 myös kiireellisen sijoituksen tarpeessa olevien lasten mahdollisuuteen päästä perhehoitoon laitoshoidon sijaan. Palvelun tuottaminen Keski-Suomen maakunnalla on oma sijaishuollosta vastaava yksikkö, joka tekee tiivistä yhteistyötä ja kehittää perhehoitoa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tämä myös auttaa keskittämään sijaishuollossa vaadittavaa erityistä asiantuntemusta sekä varmistaa perhehoidon laadun. Maakunnan sijaishuoltoyksikkö vastaa perhehoidon järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuudesta keskitetysti, jotta esimerkiksi perhehoitajien rekrytointi, ennakkovalmennus, yhdyspinta- /integraatiomääritykset, palvelujen myöntämiskriteerit, palvelutarpeen arviointi, monitoimijainen tiimityö, asiakasmaksut sekä kustannukset ja palvelujen tuottamistapa ovat maakunnassa tasavertaiset ja tasalaatuiset. Yksiköllä on käytössään perhehoidon laadun ohjaukseen ja varmentamiseen tarvittavat laatukriteerit ja arviointivälineet. Lisäksi maakunta vastaa perhehoitajien vanhemmuuden taitojen vahvistamisesta ja ylläpitämisestä (esim. vertaistuki, virkistäytyminen, ammatillisen kehittymisen ohjaus). Palvelutuotanto perustuu toimeksiantosuhteisiin ja tuottajina voivat toimia maakunnan hyväksymät palveluiden tuottajat. Lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään maakunnan omana palvelutuotantona sekä muun palveluntuottajan kanssa yhteistyössä, ja sitä tuetaan monitoimijaisesti sisältäen sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön. Perhehoitoa tuotetaan sekä maakunnan omana toimintana että muiden palveluntuottajien toimesta. Lakisääteisen perhehoidon ensisijaisuuden turvaamiseksi toimeksiantosuhteiden perhehoidon kilpailuttaminen maakunnassa sovituin laatukriteerein on perusteltua. Yksityiset palveluntuottajat kilpailutetaan maakunnallisten kriteerien mukaan. Lausunnonantaja: monitoimijainen maakunnallinen työryhmä, jossa on ollut edustus mm. seuraavilta tahoilta: kuntien avo-, sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, perhehoitajat, kokemusasiantuntijat, järjestöt, lyhytaikaisen perhehoidon kunnallinen toimija (Mattilan perhetukikoti) ja yksityiset palveluntuottajat Liukkonen Johanna Jyväskylän kaupunki Lausuntopalvelu.fi 153/304

154 Jari Ritsilä Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan Keski-Suomen Hyvinvoinnin Osaamiskeskuksen KeHO:n Tutkimustyöryhmä 1. Johdanto Johdannossa todetaan mm., että tässä järjestämissuunnitelmassa määritellään, miten maakunnan järjestämisvastuulla olevat tehtävät ja palvelut järjestetään ja kuinka paljon rahoitusta (resursseja) kohdennetaan millekin tehtävälle ja palvelulle. On päätetty varmistaa, että maakunta toimii asiakaslähtöisesti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Järjestäjältä edellytetään, että se selvittää järjestämisvastuulleen kuuluviin tehtäviin ja palveluihin liittyvää toimintaympäristöä ja alueen eri toimijoiden ja asukkaiden tarpeet, vastaa integraation toteuttamisesta ja seuraa tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia. On outoa, että järjestämissuunnitelmassa ei kuitenkaan lainkaan viitata Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan lähtökohtiin tai esimerkiksi Keski-Suomeni sairaanhoitopiirin ja sosiaalihuoltoa koordinoineen Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen KOSKE:n toimintaan tai kokemuksiin. Terveydenhoidon tehokkuudesta olisi helposti saanut tietoa esimerkiksi OECD:n ja THL:n säännöllisesti toteutetuista selvityksistä, joissa Keski-Suomi on menestynyt erinomaisesti. Siitä huolimatta erikoissairaanhoidon käyttö on ollut vähäisintä koko maassa ja samalla maan edullisinta. Olisi tärkeää tietää, mihin tulevan uudistuksen ja valinnanvapauden toimivuutta verrataan. Järjestämissuunnitelmassa viitataan useaan kertaan "tiedolla johtamiseen", mutta sillä viitataan vain uuden mallin toiminnan tietojen keräämiseen, ja aktiivisesti unohdetaan nykyjärjestelmän saavuttamien tulosten ottaminen vertailukohdaksi. Jyväskylän yliopiston yhteyteen perustettiin 2005 THL:n alueyksikkö, joka profiloitui sosiaalipalvelujen valtakunnalliseksi tutkimuskeskukseksi. Kymmenen vuoden toiminta-aikanaan Jyväskylän alueyksikkö ehti tehdä perusteellisia selvityksiä sosiaalipalvelujen eri alueilla, ja usein kohteina olivat Keski-Suomen kunnat. Lausuntopalvelu.fi 154/304

155 Nykyistä SOTE-uudistusta edelsi Palvelurakenneuudistus (Paras), jolloin tapahtui mm. kuntaliitoksia myös Keski-Suomessa. THL julkaisi 2014 ParasSos-selvityksen, joka tarkasteli Sosiaalipalvelujen muutosta. Selvitys tehtiin Jyväskylän THL:n alueyksikön toimesta yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa, ja selvityksen kohteena olivat Keski-Suomen kunnat ja niiden väestö. Selvityksen tulokset olivat silmiä avaavat: mm. 50% sosiaalityöntekijän neuvontaa ja ohjausta saaneista asiakkaista jäi palvelujen ulkopuolelle, koska heidän elämäntilanteeseensa ei löytynyt sopivaa palvelua. Selvityksen tärkeä viesti oli, että olisi selvitettävä, mitä nämä tarpeet ovat ja miksi järjestelmä ei niihin kykene vastaamaan. Tämä osuus jäi tekemättä, koska 2010-luvulla tapahtunut THL:n työntekijöiden voimakas vähentäminen johti myös Jyväskylän aluekeskuksen lakkauttamiseen Keski-Suomessa terveydenhoito on toteuttanut toiminnallista integraatiota jo 30 vuoden ajan. Sen tuloksena on syntynyt kokonaisuus, jossa väestön terveydentila on kansainvälisillä mittareilla mitattuna maan parasta. Integraatio on mahdollistanut myös maan edullisimman erikoissairaanhoidon, jota kuitenkin asiantuntijapiireissä arvostetaan sen korkeatasoisuuden ja yliopistotasoiseen tutkimukseen perustavan kehitystyön ansiosta. Sen sijaan sosiaalihuollon ja terveydenhoidon yhdistämisestä maakunnallisesti on alueella vähemmän käytännön kokemusta. ParasSos-selvitys antaa hyvän lähtökohdan pureutua Keski- Suomen väestön sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja integraation mahdollisuuksiin. 2. Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet Järjestämistä ohjaavat tavoitteet lähtevät tässä suunnitelmassa organisaatioista - ei ihmisistä. Päätavoitteina on maakunnan elinvoiman ja kehittymisen takaaminen. Sotea sivuavia tehtävinä luetellaan asiakaslähtöisiä palvelupolkuja, toimintakykyä vahvistavia toimia arkiympäristössä tai häiriötilanteissa sekä ennaltaehkäiseviä varhaisen tuen palveluja. Loput 15/18 yleisistä tavoitteista käsittelevät elinkeinorakenteen kasvua, ympäristönsuojelua, alueiden erikoistumista, elinympäristön laatua ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä, työllistymisen vahvistamista, maahanmuuttajien kotoutumista ja palvelutuottajien vapaata valintaa. Maakuntauudistus tunnetaan SOTE-uudistuksena, jossa tähän saakka lainvalmistelutyö on kohdistunut nykyisen terveydenhoidon ja sosiaalihuollon integraatioon, muutokseen ja valinnan vapauden valmisteluun. Vaikuttaa oudolta, että Keski-Suomen järjestämissuunnitelma ohittaa sosiaali- ja terveydenhuollon määritellessään yleiset tavoitteet. Tässä nimenomaan voisi kohdentaa huomion Keski-Suomen maakunnan niihin erityispiirteisiin, jotka tarjoavat hyvän mahdollisuuden toteuttaa toimiva maakunnallinen sote-uudistus. Sosiaalipalveluiden ongelmista on Keski-Suomen kunnissa tehty tuore selvitys (ParasSos). Terveydenhoito on kansallisilla ja kansainvälisillä mittareilla todettu hyvin toimivaksi, mutta perusterveydenhoidon vastaanottotoiminnan saatavuus ei ole asiakkaiden näkökulmasta hyvällä tasolla erityisesti JYTE-alueella. Työterveyshuolto ja lähes joka neljännellä kansalaisella oleva yksityinen sairauskuluvakuutus takaavat näiden kohderyhmien terveyspalvelut. Sote-uudistuksen tulisi kohdentaa resursseja väliinputoajien tunnistamiseen ja auttamiseen. Lausuntopalvelu.fi 155/304

156 Hälyttävää on myös tulevan sote-maakunnan henkilöstön tarpeiden puuttuminen yleisistä tavoitteista. Sote-uudistuksella ei ole mitään mahdollisuuksia toteutua, saati onnistua, elleivät toimijat, ammattihenkilöstö ja asiantuntijat, tunnista tavoitteita ja luo keinoja niiden saavuttamiseksi. Järjestämissuunnitelmassa ei lainkaan oteta kantaa siihen, miten muutosprosessi ja integraatio huomioidaan henkilöstön osalta. Sosiaalihuollossa tämä edellyttäisi ensin kuntien järjestämien resurssien ja toimintaorganisaatioidentulosten benchmarking-tyyppistä selvittämisestä, ja vasta sen jälkeen siirtymistä maakunnan johtamaan järjestelmään. Tähänkin ParasSos-selvitys antaa hyvän lähtökohdan. Nyt arvioinnissa oleva alustava järjestämissuunnitelma on käsitelty KeHO:n tutkimusryhmässä ja sen jäsenien toimesta. Järjestämissuunnitelma poikkeaa selvästi muiden maakuntien vastaavaista suunnitelmista, joissa selkeämmin tunnistetaan alueellisia vahvuuksia, tavoitteita tai ongelmia. Keski-Suomen järjestämissuunnitelman tulisi selkeämmin peilata alueen ominaispiirteitä, ja tukeutua niihin tavoitteita asetettaessa. Nykyinen hieman sekavalta vaikuttava ja elinkeino- ja hyvinvointistrategioihin suuntautunut suunnitelma jättää sote-kentän ammattihenkilöstön ymmälleen ja halvaannuttaa perinteisesti vahvan terveydenhuollon organisaation, ja jättää kentän alttiiksi ulkopuolisille toimijoille, joiden toimintaa ei ohjaa maakunnallinen etu. 3. Tuotannon järjestäminen Tässä kappaleessa linjataan järjestämistehtävien valmisteluun liittyviä seikkoja. Tehtävät valmistellaan ja organisoidaan (s. 12, sivun alaosa). Selvityksessä ei mitenkään avata, mitkä ovat ne keinot, joiden avulla voidaan päästä "kokonaisvaltaiseen" lopputulokseen. 4. Integraation varmistaminen Kyseessä on SOTE-uudistuksen keskeisin osa-alue. Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa tämä kuitataan sillä, että "integraation toteutumista edistetään palvelujen tuottajille asetettavien integraation käytännön toteuttamiseen liittyvillä palvelutuotannon hyväksymiskriteereillä sekä yhteistyötä määrittelevillä toimintaohjeilla". Miten voi ajatella, että tästä lauseesta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta saa tarvittavan energian toteuttaa sote-uudistuksen oleellisinta sisältöä. Useita palveluja tarvitseville asiakkaille nimetään henkilökohtainen vastuuhenkilö. Hänenkin vastuunsa asiakassuunnitelman tekemisestä, sen ylläpitämisestä, toteuttamisen seurannasta ja vastuu asiakaskohtaisen integroidun palvelukokonaisuuden toteutumisesta tuntuu kohtuuttomalta, kun tietää, että henkilöstön perehdyttäminen ja sitouttaminen ei kuulu Keski-Suomen maakunnan järjestämistä ohjaaviin tavoitteisiin. Lausuntopalvelu.fi 156/304

157 6.Yhteistyö ja edunvalvonta Keski-Suomen maakuntauudistukseen liittyvä yhteistyö on linjattu kappaleessa 6., jossa on viisi alaotsaketta. Yhteistyö 6.1. valtion, 6.2. kuntien ja 6.3. muiden maakuntien kanssa on priorisoitu ja niistä on lyhyt kuvaus. Kansainvälinen yhteistyö 6.4. on priorisoitu seuraavaksi, vaikka itse aiheen sisällöstä ei ole tässä vaiheessa konkreettista esitettävää. Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö 6.5. sisältää useita kohtia, joista tärkeimmäksi katsotaan kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Tätä varten ehdotetaan perustettavaksi neuvottelukunta. Seuraavaksi tärkein on yhteistyö elinkeinojärjestöjen ja yritysten kanssa Yhteistyö koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tulee viimeisenä Onko tämän pohjalta pääteltävissä, että Keski-Suomen maakuntauudistuksen toteuttamisessa nähdään kansainvälinen yhteistyö tärkeämpänä kuin oman maakunnan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden vuosikymmenien aikana hankkima tutkimustieto ja koulutusosaaminen. Eivätkö tulevan maakunnan päättäjät todellakaan näe tärkeäksi turvata vuorovaikutusta niihin kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisina pidettyihin toimijoihin, jotka turvaavat ammattihenkilöstön saatavuuden, osallistuvat sote-henkilöstön täydennyskoulutukseen ja tutkimuksella avaavat näkymiä toiminnan kehittämiselle ja henkilöstön sitouttamiselle! Voisi ajatella, että vähintään yhtä tärkeää kuin järjestöstrategian tekeminen, olisi maakunnan tutkimuskoulutus- ja innovaatiostrategian tekeminen. 8. Toimintaympäristöä koskevan tiedon kokoaminen, ylläpito ja analysointi Kappaleessa kuvataan tarpeita koota "ajantasaista tietoa", jonka pohjalta muodostetaan kattava tilannekuva. Väestötietoa on varmasti helppo koota valtakunnallisista rekistereistä ja sitä on nähty tarpeelliseksi tarkastella neljännesvuosittain tai jopa kuukausittain. Koulutuksen, elinkeinojen ja työmarkkinoiden seuranta on keskiössä. Terveyden ja hyvinvoinnin tilannekuva hankitaan kuntakohtaisesti. Missä ovat suunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi? Valinnanvapaus avaa markkinat monille toimijoille. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöä on syytä seurata toimijakohtaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon integrointi on sote-uudistuksen tärkein peruste, josta odotetaan merkittäviä kansallisia säästöjä. Miten tätä tietoa kerätään ja miten sitä analysoidaan? 9. Strateginen suunnittelu Maakunnan strateginen suunnittelu perustuu aina tutkittuun tietoon. Miten tämä on huomioitu tutkimustoiminnan organisoinnissa (viittaamme edellisiin kappaleisiin)? Tässä kohdassa sitä ei lainkaan avata. Lausuntopalvelu.fi 157/304

158 YHTEENVETO Keski-Suomen alustava järjestämissopimus ei huomioi eikä pyri lähtemään siitä lähtökohdasta, johon on päästy Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä paikallisten asiantuntijoiden pitkäjänteisen ja menestyksellisen työn tuloksena viimeisten 30 vuoden aikana. Maakunnassa saavutetut tulokset väestön terveydessä ja paikallisten asiantuntijoiden (mm. THL:n Jyväskylän yliopistossa sijainnut ja sosiaalipalvelujen valtakunnallisesta tutkimuksesta vastannut aluekeskus) tekemää valmistelevaa työtä ei ole lainkaan huomioitu. Järjestämissuunnitelmassa fokus on tulevan toimintatiedon keräämisessä ja analysoinnissa, eikä siitäkään ole konkreettisia suunnitelmia. Suunnitelmasta syntyy vaikutelma, että tulevaa ei haluta verrata nykyisen, monilta osin toimivan järjestelmän tuloksiin. Tulevan maakunnan sote-henkilöstön sitouttaminen uudistukseen puuttuu täysin suunnitelmasta. Yleisistä maakunnan tavoitteista, joita on 18, vain kolme jotenkin yleisellä tasolla sivuaa sotea. Muut koskettelevan elinkeinoelämää, ympäristön suojelua tai vastaavia aluepolitiikan kohteita. Maakunnan tavoitteissa korostuu yksipuolisesti organisaatioiden vahvistaminen - ei ihminen eikä lainkaan työntekijä, joista etenkin jälkimmäinen on korvattu organisaatiolla. KeHO:n tutkimustyöryhmä on valmistellut asiantuntijakeskittymää, joka voisi toimia joustavasti, olisi THL:n alueyksikköä tieteellisesti monialaisempi ja tarjoaisi Keski-Suomen sote-maakunnalle mahdollisuuden tilata selvitysprojekteja ja vaikuttavuusanalyysejä sote-kentän haasteiden selvittämiseksi. Tämä asiantuntijakeskittymä koostuu KeHO:n jäseninstituutioiden laitoksista. Se rakentuisi erityisesti Jyväskylän yliopiston piirissä toimivien tutkimussäätiöiden (Niilo Mäki Instituutti, GeroCenter, Perhetutkimuskeskus, LIKES) noin sata tutkijaa käsittävään tutkijakaartiin, jota voidaan täydentää KOSKE:n ja yliopiston eri tiedekuntien sekä sairaanhoitopiirin tutkijoiden panoksella. Tutkimussäätiöt kykenevät joustavasti palkkaamaan uusia tutkijoita, jotka saavat maksimaalisen ohjauksen ja pystyvät hyödyntämään tutkimussäätiöiden tutkimusaineistoja ja - perinnettä. KeHO:n tutkimustyöryhmä käsitteli järjestämissuunnitelmaa kahdessa työryhmäkokouksessa, joista jälkimmäisessä laadittiin tämän kannanoton suuntaviivat. KeHO:n tutkimusryhmän puolesta Jukka-Pekka Mecklin työryhmän puheenjohtaja, JyY, liikuntatieteet ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Marja Heikkilä KOSKE Lausuntopalvelu.fi 158/304

159 Jari Ritsilä KeHO tutkimustyöryhmän puolesta Lausuntopalvelu.fi 159/304

160 KSSHP, Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Lausunto maakunnan järjestämissuunnitelman ensimmäiseen versioon 1 Taustaa Hienoa, että Keski-Suomessa on päästy ripeästi alkuun järjestämissuunnitelman laadinnassa, ja että eri tahoilla on mahdollisuutta tuoda näkemyksensä valmisteluun jo alkuvaiheessa. Seuraavassa esitetään KSSHP:n (KTVa, innovaatioklinikkahanke) kommentteja, koskien erityisesti maakunnan sote-kehittämistoimintaan käsittäen koulutuksen, kehittämisen, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja ennakoinnin (TIKKE). Prosessissa olevissa laissa maakunnan sote-kehittämistehtävät osoitetaan seuraavasti: Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi : Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 4 lk 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien on kehittämistehtäväänsä liittyen sovittava muiden samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan yhteistyöstä. Lisäksi mainittujen maakuntien on tehtävä yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon Lausuntopalvelu.fi 160/304

161 osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen kanssa. Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallis-tuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Lapin maakunnan tehtävänä on tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa. Uudenmaan maakunnan tehtävänä on tukea ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa. Sekä kansallisesti että maakunnallisesti kehittämistoiminta (koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan) organisoituminen on vielä osittain jäsentymätön. On tärkeää, että koulutus- ja tutkimustoiminnan rooli tulee kirjattua selvästi suunnitelmaan. Nämä muodostavat jatkossa sekä oleellisen alueellisen kilpailuedun, että edellytykset kustannustehokkaille ja laadukkaille pal-veluille Keski-Suomen väestölle. Näin varmistetaan myös hallitusohjelmassa tavoitellut kustannus-säästöt. Eri yhteyksissä tätä samaa ovat korostaneet muutkin maakunnan kehittämis- ja koulutus-toimijat. Suomen sote -lainsäädännön on oltava yhdenmukaista EU lainsäädännön kanssa. Ja edelleen maakunnallisten ratkaisujen on oltava synkronissa kansallisten linjausten kanssa. On nähtävissä, että EU-lainsäädäntö tulee ennen pitkään edellyttämään tietynlaisia TIKKE-rakenteita -ainakin SOTE henkilöstön osaamiseen liittyen. Keskeisimmät TIKKE toimintaan liittyvät direktiivit/säännöt ovat: direktiivi 2011/24/EU (potilaiden oikeus liikkua rajojen yli vapaasti), direktiivi 2004/38/EU (työvoiman vapaa liikkumisoikeus), direktiivi 2013/55/EU (ammattipätevyysdirektiivi) ja säädös No. 8/ (Recognition of Professional Qualifications). Jälkimmäinen direktiivi, sekä säädös enteile-vät aihepiiriä vahvemmin ohjaavaa direktiivin täydennystä lähitulevaisuudessa. Toisin sanoen EU ottanee tiettyjen ammattiryhmien (mm. eläinlääkärit, lääkärit, hoitohenkilökunta) työuran mittaiseen laadunvalvontaan ja rekisteriin. Työkaluina tässä on jatkuva ja laadukkaaksi tunnistettava koulutus ja henkilöiden osaamisen uusittava sertifiointi. Käytännössä tämä tarkoittaa strukturoitua arviointi mekanismia eli myös työnantajan vastuulla olevien koulutusinstituutioiden laatumäärittelyä ja akkrediointia. Tämä on huomioitava TIKKE-rakenteissa hyödyntäen KSSHP:ssa jo pitkään tehtyjä kehitystyötä täydennyskoulutuksen parissa (KTVa). Tätä tematiikkaa valmistellaan NASCE:ssa euroopan tasolla. Suomea NASCE:ssa edustaa ylilääkäri Teuvo Antikainen KSSHP:sta. 2 Huomioita ja keskustelualoitteita 2.1 Sote-alan kehittämistoiminnan järjestäminen Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versiossa kehittämistoiminta on huomioitu mielestämme varsin ohuesti. Kokonaisuutena on tärkeää, että tämä maakunnan tehtäväalue tulisi huomioida merkittävänä työkaluna koko sote:n osalta. Koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä ennakointi muodostavat perustan kokonaistaloudellisesti tehokkaalle ja laadukkaalle toiminnalle. Ehdotuksemme on, että kehittämistoiminta nostetaan lain mukaisesti omaksi selkeäksi järjestämisalueekseen. Sote-palveluiden haastavat ominaispiirteet (lukuisat lait ja säädökset), henkilöstön määrä ja osuus maakunnan kokonaisresursseista vaativat tämän tehtäväalueen organisointia muutosprosessin aikana ja jatkossa omana tehtäväalueenaan kansallisen uudistusprosessin tapaan. Lausuntopalvelu.fi 161/304

162 Keskustelualoite 1: Sote -alan kehittämistoiminnan nostaminen omaksi selkeäksi tehtäväalueeksi Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelmassa. Yleisenä lähtökohtana järjestämissuunnitelmassa tulisi olla Sote-palveluiden jäsentäminen erikseen (ks. luku 17). Tämän pääluokan alla tulisi olla puolestaan oma lukunsa Sote-alan kehittämisen (tutkimuksen, koulutuksen, innovaatiotoiminnan ja ennakoinnin) järjestämisestä. Niveltyminen muuhun palveluiden järjestämiseen voidaan huolehtia yhteisessä osiossa. Edellä mainittu toimintatapa Sote-alan erityisluonteen ja -tarpeiden huomioimisen. Organisaatiotasolla, maakunnassa, löytyy monia keinoja varmistaa kehittämisyh-teys muihin toimialoihin, eikä järjestely poissulje kaikkia hyödyttävää uutta yhteistoimintaa, vaan pikemmin antaa siihen vahvuutta huomioimalla sote-kehittämisen erityispiirteet. Keskustelualoite 2: Sote-alan koulutus-, tutkimus- ja innovaatioyksikön perustaminen. Ehdotuksemme on, että uuden Nova-sairaalan välittömään läheisyyteen perustetaan Nova-Akatemia nimeä kantava SOTE-TIKKE -yksikkö, jonka omistajia olisivat tehtäväalueen keskeiset toimijat (esim. Novasairaala, Jyväskylän yliopisto, JAMK, Gradia, KOSKE, yksityiset palveluntuottajat, asiakkaat ja kokemusasiantuntijat). Yksikkö ottaisi vastuuta Sote-alan kehittämistoiminnan tuottamisesta maakunnan järjestämissuunnitelman, johtamisen ja koordinoinnin mukaisesti. Nova-Akatemia olisi myös osa Kukkulan jatkokehittämistä liittyen yhteen hyvinvoinnin edistämisen ja terveyden edistämisen teemojen kautta maakunnan liikuntapääkaupunkihankkeeseen (Hippos2020). 2.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on huomioitu hyvin järjestämissuunnitelmassa. Haasteena on, että tätä ei varsinaisesti kytketä osaksi Sote-palveluita. Sote-palveluilla on kuitenkin erittäin merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Keski-Suomen erityisvahvuudet Sote - toiminnassa liittyvät monitieteiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tällä hetkellä maakunnat kilpailevat keskenään mm. kansallisista resursseista kehittämistyöhön liittyen. Keski- Suomella on hyvät mahdollisuudet saada kansallinen erityisasema, mikäli monitieteisyys nostetaan esiin toimija-organisaatioiden yhteisessä strategiassa. Tähän liittyy myös paljon erityispotentiaalia uudenlaiselle kumppanuudelle sekä yhdessä kehittämiselle terveys- ja hyvinvointialan yritysten kanssa (mm. kansainvälinen Testbed konsepti). Keskustelualoite 3: Terveyden edistäminen tulisi nähdä sote -uudistuksessa entistä tärkeämpänä välineenä uudistuksen päätavoitteiden saavuttamisessa. Terveyden edistäminen on kiinteä osa sote -tehtäväkentän järjestämistä maakunnassa. Tämä edellyttää, että maakunnan sotekehittämistoiminta kootaan yhteen organisaatioon, joka voi konkreettisesti ottaa vastaan tavoitellun aseman mukana tulevia tehtäviä ja solmia (liike)suhteita erilaisiin kumppaniorganisaatioihin. Tällaisena organisaationa voisi toimia edellä mainittu Nova-Akatemia. Keskustelualoite 4: Sote-tiedon analysointi ja hyödyntäminen tulisi nähdä yhtä tärkeänä datan keräyksen kanssa. Uusi lainsäädäntö lisää myös asiakkaiden/potilaiden osallisuutta omien asioidensa hoidon suhteen. Tähän terveystiedon helpottunut saatavuus luo jo sinänsä valmiiksi hyvät mahdollisuudet, kuten myös tutkimukselle. Toiminnan jatkuva kehittäminen mm. väestöstä kertyvän ja monipuolisen hyvinvointitiedon pohjalta edellyttää sitä, että maakunnassa on tähän toimintaan Lausuntopalvelu.fi 162/304

163 luotu yhteinen toimintamalli ja vastuuorganisaatio. Lisäksi tiedon hyödyntämisessä tulisi nykyistä paremmin huomioida aikaisempi pitkä kokemus ja olemassa olevan datan analysointi. Maakun-nassa toimii jo vahva hyvinvoinnin osaamiskeskittymä (KeHO) ja sen osana n. 100 asiantuntijan SOTELI - tutkijoiden verkosto, jonka tuki datan hyödyntämisessä on keskeinen. NOVA akatemia tarjoaa tutkijoille yhteisen, uudenlaisen kohtaamis- ja yhteiskehittämisen alustan. Kohtaamisalusta tarjoaa tieteellistä tietoa myös yritysten ja muiden kumppaneiden hyödyksi. Erityisesti tutkimustie-don tuloksilla voidaan syventää maakunnallisen järjestäjän SOTE -osaamista. Tämä ja eräät muut tässä esitetyt aloitteet myös perustelevat sen, että järjestämissuunnitelmassa olisi määriteltävä riittävät resurssit SOTE-TIKKE -toimintaan. 2.3 Ennakointi ja resilienssi On hienoa, että järjestämissuunnitelmassa ennakointi on otettu selkeästi esille välineenä alueelli-sen osaamisen kehittämisessä. Sote-alan kehittämistehtävän osalta ennakointi on merkittävässä roolissa käsillä olevassa muutostilanteessa. Ennakoivan työotteen jalkauttaminen on edelleen haaste, johon pitäisi kyetä laajasti vastaamaan. Ennakoinnin rinnalla vähintäänkin yhtä tärkeää on resilienssin turvaaminen. Muutosjoustavuus eli resilienssi tarkoittaa alueen systemaattista uudis-tamista, joka perustuu oppimiseen ja toimiviin verkostoihin. Muutosjoustavuuden omaavalla maa-kunnalla on kyky varautua, palautua ja erityisesti uudistua maakuntaan tai sen osaan kohdistuvas-ta shokista sekä kyky mobilisoida resurssit muutostilanteessa. Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi organisaatioille ja alueille. Muutosjoustavuus on osa muutoksen hallintaa. Keskustelualoite 5: Resilienssi tulee turvata sote- ja maakuntauudistuksen aikana sekä tulevassa Keski-Suomen maakunnassa. Sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisen turvaamiseksi tulee varmistaa kokonaisvaltaisesti resilienssin turvaaminen. Tulosyksiköiden koon kasvaessa on usein suuri riski muutosjoustavuuden pienentymiselle. Siten tähän tulee kiinnittää erityistä huomioita läpäisevästi koko maakunnan järjestämissuunnitelman osalta ja sekä erityisesti kehittämistoiminnan osalta. Järjestämissuunnitelman laadinnan rinnalla on tärkeää tunnistaa ja tehdä näkyväksi sekä arvioida muutosjoustavuuden tekijät. Edelleen järjestämissuunnitelmassa tulisi jäsentää ne toimenpiteet joilla resilienssiä vahvistetaan. 2.4 Kehittämistoiminta ja hyvinvointitalouden rakentuminen Sote-alan kehittämistoiminnalla (koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta) on kiinteä kytkös Keski-Suomessa tavoitellun hyvinvointitalouden rakentumiseen, sekä siten myös alueen elinkeinorakenteen vahvistumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on lähtökohtaisesti toimintaa, jonka ohessa on ja voidaan kehittää uutta elinkeinotoimintaa sekä ansaintalogiikoita. Tästä on runsaasti kansainvälisiä esimerkkejä ja menestystarinoita, eikä ole mitään syytä, miksei sama onnistuisi Keski- Suomessa. Monitieteellinen ja monitoimijainen yhteistyö on välttämätöntä nykyisten hyvinvointiin liittyvien kompleksien haasteiden ratkaisemiseksi. Keski-Suomen parhaat liiketoimintamahdollisuudet terveys- ja hyvinvointialalla liittyvät vahvaan osaamiseen terveyden edistämisessä, liikunnassa ja kuntoutuksessa. Edellä mainitut liittyvät suoraan sote-alan kehittämistoimintaan. Keskustelualoite 6: Sote-alan kehittämistoiminnan ja hyvinvointitalouden kytkennän huomioiminen järjestämissuunnitelmassa. Käynnissä olevassa järjestämisvaiheessa tulee aktiivisesti rakentaa sote- Lausuntopalvelu.fi 163/304

164 alan kehittämis- ja innovaatiotoiminnan väyliä toimia hyvinvointitalouden rakentajana. Luomalla kehittämistoiminnalle tehokkaat rakenteet edesautetaan samalla hyvinvointitalouden mahdollisuuksia mm. talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Tämän toteuttaminen tulisi huomioida maakunnan TIKKE rakenteessa, sillä kehittämistoiminnan juuret ulottuvat ihmisten (työntekijät ja muut toimijat) osaamiseen ja arkiseen kehittämistyöhön. Meneillään olevista hankkeista HIPPOS2020 ja sairaalamäen NOVA akatemia-hanke muodostavat tässä yhdistettyinä hyvän ja Suomessa ainutlaatuisen hyvinvointitalouden ja SOTE-kehittämisen kokonaisuuden. Yhteiskehittämisen merkeissä KSSHP, Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue ja sairaanhoitopiirin strateginen innovaatioklinikkahanke. Johtaja ylilääkäri Vesa Kataja Ylilääkäri Teuvo Antikainen Projektipäällikkö Jukka Lahtonen Erityisasiantuntija Jari Ritsilä Lahtonen Jukka KSSHP, Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue - KTVa ja sairaanhoitopiirin strateginen innovaatioklinikkahanke Lausuntopalvelu.fi 164/304

165 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Kannanotto Keski-Suomen järjestelmäsuunnitelmaan (1. luonnos ) Kohta (s. 44) Neuvolapalveluiden tuottaminen Neuvolapalveluiden esitetään luonnoksessa sisältyvän suoran valinnan palveluihin vastoin sosiaali- ja terveysministeriön kantaan. Ministeriön tiedotteessa todetaan: Valinnanvapauslain mukaan maakunnan oma tuotantoyksikkö eli maakunnan liikelaitos tuottaisi neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut. Sama taho tuottaisi myös lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelupalvelut sekä erikoissairaanhoitopalvelut. (1) STM:n valinnanvapautta koskevassa kannanotossa todetaan maakunnan liikelaitoksen tuottavan neuvolapalvelut. (2) Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Gynekologiyhdistys, Suomen Perinatologinen Seura, Suomen Lastenneurologiyhdistys, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys, lastentautien professorit, naistentautien ja synnytysten ylilääkärit ja jokaisen maakunnan lasten sairauksien ylilääkärit ovat tiedotteessaan vedonneet, että neuvolapalvelut linjattaisiin valinnanvapauden ulkopuolelle. (3) Neuvolajärjestelmä on Arvo Ylpön luoma instituutio, mitä on pidetty yhtenä suomalaisen yhteiskunnan toimivimpana rakenteena. Järjestelmä tarjoaa aidosti toimivaa lähipalvelua ja on tunnustettu kansainvälisestikin toimivaksi. Palvelut ovat saatavilla matalalla kynnyksellä ja ovat integroituneena tiiviisti muihin lapsi- ja perhepalveluihin ja ovat saatavilla sosioekonomisesta asemasta riippumatta kaikille yhdenvertaisesti. Neuvolajärjestelmä seuloo tehokkaasti erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä ja somaattisia sairauksia. Järjestelmä on keskeisessä roolissa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toteuttamisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. (4,5) Lausuntopalvelu.fi 165/304

166 Neuvolajärjestelmää tulee kehittää edelleen. Tässä vaiheessa kuitenkin katsomme, että neuvolapalveluita ei tule vaarantaa ja ne tulee linjata myös Keski-Suomessa valinnanvapauden ulkopuolelle. Jyväskylässä Mikko Hirvonen Osastonylilääkäri, Lastentaudit, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KS LAPE-hankkeen ohjausryhmän jäsen (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin edustaja) Jenni Sormunen Kuntoutusohjaaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KS LAPE-hankkeen ohjausryhmän jäsen (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin edustaja) Viitteet: a8ac-3bd09944e Does the organizational model of the maternity health clinic have an influence on women's and their partners' experiences? A service evaluation survey in Southwest Finland. Tuominen M et al. BMC Pregnancy Childbirth. (2012) 5. Relational continuity of care in integrated maternity and child health clinics improve parents' service experiences. Tuominen M et al. Int J Integr Care. (2014) Lausuntopalvelu.fi 166/304

167 Hirvonen Mikko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lausuntopalvelu.fi 167/304

168 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Lausunto Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. luonnos 17.9 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut * Lasten ja nuorten palvelut - Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen tapahtuu niissä kasvuympäristöissä, joissa lapsi ja perhe on asiakkaana. Esimerkiksi neuvopalvelut voidaan toteuttaa osin varhaiskasvatuksessa moniammatillisena ja monialaisena yhteistyönä, jolloin palvelut liikkuvat eivätkä perheet. Tällöin esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen toimijat ja tarvittaessa muut asiantuntijat toteuttavat yhdessä perheen kanssa lapsen kasvun ja kehityksen tukemista, seurantaa ja hoitoa. - Siirtymää nivelvaiheista (lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja kouluterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon) tulee vahvistaa. - Mahdollisessa sektoroidessa mallissa neuvolan terveydenhoitaja voisi jatkaa nivelvaiheen yli 1 ja 2 luokkaan saakka. -Somaattisesti pitkäaikaissairaiden alle 18-vuotiaiden nuorten hoito ja kuntoutus (esim. diabetes, reuma, sydänsairaudet jne.) tulee voida toteuttaa heidän ikä- ja kehitystason mukaisessa ympäristössä. Nivelvaihe 16-vuotiaiden lasten palveluiden siirtyminen Lastenyksiköistä aikuisten yksiköihin esim. sisätaudeille voi tuoda nuorelle liian suuren hypyn lasten ja nuorten palveluista aikuisten ympäristöön. Tämä on usein myös riski onnistuneen omahoidon toteutumiselle. Vrt palveluiden toteuttamisessa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen alaikäisen lapsen ikätason huomiointi ja lapsen etu. Lausuntopalvelu.fi 168/304

169 * Ehkäisy- ja perhesunnitteluneuvola - Osa-alueessa vahvistetaan asiakkaiden, perheiden ja yhteisöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä osana monikulttuurista ympäristöä. - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ylläpitämisen keskeisenä osana ovat asiakkaiden ihmissuhteet ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja hedelmällisyyden ylläpitäminen ja edistäminen. - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan yksilön ja perheiden yksilöllistä perhesuunnittelua sekä ehkäisyn suunnittelua. - Käsite sukupuolitaudit vaihdetaan käsitteeseen seksitaudit. - Tuetaan seksuaalista moninaisuutta. - Ennaltaehkäistään seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa. - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan keskenmenon kokeneiden perheiden ohjausta ja tukemista. - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan asiakkaan ja pariskunnan raskaudenkeskeytyksen päätöksentekoon ja jatkohoitoon liittyvää ohjausta ja tukemista. - Perhesuunnitteluneuvola toteuttaa asiakkaiden parisuhdetaitojen vahvistamista. - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan systemaattisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä (puheeksiotto, tunnistaminen, seulojen käyttö). - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan FGM:n (sukuelinten silpominen) ennaltaehkäisyä ja tarvittavaa jatkohoitoon ohjaamista. - Seulonnat toteutetaan siten, että niissä on mahdollista toteuttaa terveyttä edistävää ohjausta (rintojen omatarkkailu, seksuaalinen käyttäytyminen, Papa, vaihdevuodet ) Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola * Äitiysneuvolapalvelut Synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon periaatteiden mukaan raskaus ja synnytys ovat erittäin syviä kokemuksia, ja niillä on aivan erityinen merkitys naiselle, hänen läheisilleen ja koko hänen yhteisölleen. Jokaisella naisella on omat tarpeensa, toiveensa ja odotuksensa. Naista kuulemalla voidaan tukea häntä raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan aikana. Riittävä ja yksilölliset tarpeet huomioon ottava ohjaus ja neuvonta tukevat äitiä niin, että hän voi tehdä tietoisia ja harkittuja valintoja ja kantaa niistä vastuun. (Etene 2010.) Myös Unicefin Lapsen oikeuksien julistuksen mukaan lapsen ja hänen äitinsä on saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen (Unicef 1959). Lausuntopalvelu.fi 169/304

170 On tärkeää huomioida, että lapsen kasvun ja kehityksen perusedellytyksenä on se, että synnytystapahtumaa edeltävä, synnytyksen aikainen ja synnytyksen jälkeinen hoito on korkeatasoista. Raskaana olevan terveys on välittömässä yhteydessä sikiön ja vastasyntyneen terveyteen ja raskaus on aikaikkuna, jolloin raskaana olevan ja perheen terveyskäyttäytymiseen voidaan äitiyshuollon kautta vaikuttaa. Raskausaikaiset tapahtumat saattavat heijastua lapsen koko elämään, sitä vastoin naisen kannalta raskausaika on lyhyt. Raskauden aikaista hoitoa järjestettäessä joudutaan ottamaan huomioon, kuinka paljon voimavaroja on käytettävissä ja kuinka ne voidaan jakaa, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu. Tavoitteena on oltava se, että palvelut ovat helposti saatavilla ja hinnaltaan kohtuullisia sekä se, että ne vastaavat perheiden tarpeita ja odotuksia. (vrt. Tapper 2011.) Synnytyksen turvallisuuden korostaminen ja päivystysaikaisen valmiusasteen tiukentaminen on johtanut synnytysten keskittämiseen, jonka vuoksi synnytysyksiköitä on vähennetty ja sitä kautta välimatkat erityistason palveluihin ja synnytyssairaaloihin ovat pidentyneet. (THL 2015, Tapper 2011.) Tämän seurauksena myös sairaalan ulkopuolella tapahtuvien ensiapuluonteisten synnytysten määrä on lisääntynyt, mikä edellyttää äitiysneuvoloissa työskentelevien syntymän hoidon erityisosaamisen lisäämistä. Synnytyssairaaloiden keskittämisen myötä myös äitiyspoliklinikoiden keskittäminen on todennäköistä. Pitkät matkat myös äitiyspoliklinikoille lisäävät äitiysneuvoloissa työskentelevien erityisosaamisen vaatimuksia. Tämä asettaa äitiyspoliklinikoihin tukeutuvat äitiysneuvolat uuteen tilanteeseen. Tämän takia toimintamalleja tulee muuttaa. Synnytysten hoito ei ole erillinen äitiyshuollon alue, vaan se on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös neuvolapalvelut raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. (THL 2015, Tapper 2011) Lyhytjälkihoitoiset synnytykset ovat yleistyneet viime vuosina, joka tarkoittaa, että synnytysten jälkeinen hoitoaika sairaalan synnytysvuodeosastoilla on lyhentynyt. Vuonna 2016 synnyttäjien hoitopäivien keskiarvo synnytyksen jälkeen oli 2,7 päivää kun vuonna 2007 keskiarvo oli 3,3 päivää (THL 2017 Perinataalitilasto). Lyhentyneet hoitoajat sairaalassa asettavat haasteen raskaudenaikaiselle ja synnytyksen jälkeiselle tuelle ja ohjaukselle neuvolassa. Lyhytjälkihoitoiset synnytykset edellyttävät äitiysneuvolan henkilökunnalta erityisosaamista lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä ja sen jälkeisestä hoidosta, jotta vastasyntyneen voinnin häiriöiden ja synnyttäneen synnytyksen jälkeiseen palautumiseen liittyvät riskit havaitaan ja diagnosoidaan riittävän ajoissa (THL 2014 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma ). Vuonna 2016 Suomessa syntyi lasta, mikä on alhaisin määrä vuosikymmeniin. Synnytysten vähenemisen seurauksena terveydenhoitajan/kätilön vastuulla oleva äitiyshuollon asiakkaiden määrä on vähentynyt. Väestöennusteiden mukaan syntyvyys ei nouse, mutta raskaana olevien (ja synnyttävien) naisten hoitotarve muuttuu enemmän erityisosaamista vaativaksi: iäkkäämpiä Lausuntopalvelu.fi 170/304

171 synnyttäjiä ja muihin riskiryhmiin kuuluvia naisia on aiempaa enemmän ja monikulttuurisuus lisääntyy. Osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpitämiseksi äitiysneuvolatoiminnassa on pyritty arvioimaan hoidettavien raskaana olevien naisten vuosittaisia vähimmäislukuja, kuten myös muita laatukriteereitä (Tapper 2011). Äitiysneuvolaopas (2013) suosittaa, että riittävän osaamisen varmistamiseksi äitiysneuvolatyö on järjestettävä siten, että terveydenhoitajan tai kätilön vastuulla on vähintään 38 raskaana olevaa naista. Tästä syystä suositamme, että äitiysneuvoloiden rakenteiden uudistamisessa osana Perhekeskusmallia huomioidaan Äitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa - työpaperi (THL 2015) ja Äitiysneuvolaoppaan suositukset (THL 2013). Suomen nykyisessä äitiyshuollossa yhteistyö neuvoloiden ja äitiyspoliklinikoiden kanssa on ollut läheistä, mutta yhteys synnytystoimintaan vähäisempää. (THL 2015). Äitiysneuvolatyö on muuttunut jatkuvasti vaativammaksi perheiden monenlaisten ongelmien vuoksi (iäkkäät synnyttäjät, gestaatiodiabetes, monikulttuurisuus, raskaudenaikainen päihteiden käyttö, riskiraskaudet, lähisuhdeväkivalta, synnytyspelko) ja tehtäväsiirtojen (esim. jälkitarkastus) myötä. Äitiysneuvolatyön vaativuuden lisääntyessä näemme tärkeänä, että äitiysneuvolatyötä tekevän ammattilaisen osaamisen taso ja sen ylläpitäminen tulee olla huippuluokkaa. Äitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa -työpaperi suosittaa, että äitiysneuvolan henkilökunnan ydinjoukon muodostavat kätilöt tai äitiyshuoltoon erikoistuneet terveydenhoitajat. Heidän tukenaan on tehtävään erikoistunut yleislääkäri tai kiertävä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Neuvolan henkilökunnassa tulisi kätilöiden ja lääkäreiden lisäksi olla muita eritysosaajia ja tukitoimia (esim. sosiaalityön, ravitsemuksen, mielenterveyden, synnytyspelon, päihderiippuvuuden osaajia). He voisivat olla joko kiertäviä tai päätoimisia. Tämä olisi hyvin toteutettavissa perhekeskusmallissa neuvolajärjestelmän toteutuessa sektoroidusti, äitiysneuvolan ja lastenneuvolan toimiessa erillisesti. Tällä tavoin äitiysneuvolan asiakkaiden hoito ja ohjaus toteutuisivat lähipalveluina vaativissakin tilanteissa ja vähentäisi erikoispoliklinikoille lähettämistä (esim. synnytyspelkopoliklinikka, imetyspoliklinikka, päihdeäitien poliklinikka). Tämä edellyttää hyvää erityisosaamista riskiraskauksien hoidossa ja se on edullinen verrattuna siihen, että kaikki riskiraskaudet hoidetaan äitiyspoliklinikoilla. Vahva erityisosaaminen antaa myös hyvän perustan moniammatilliselle ja monialaiselle yhteistyölle äitiysneuvolan asiakkaiden parhaaksi. Kätilö on hoitotyön ja erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Valmistuvalla kätilöllä on vahvat kliiniset perustiedot ja taidot sekä hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Osaaminen perustuu näyttöön. Kätilötyön perusta on yksilön, naisen ja perheen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä ja vahvassa kliinisessä kätilötyössä. Kätilökoulutus tuottaa laajaalaista osaamista seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueelle. Kätilö vastaa itsenäisesti normaalin raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikaisesta seurannasta ja hoidosta. Kätilö toimii myös naisen terveyden ja naistentautien hoito- ja kätilötyön asiantuntijana sekä seksuaaliterveyden edistäjänä. (Metropolia 2014 Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus.) Kätilön tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä ja kesto neljä ja puoli vuotta. Kätilötyön ammattiopintoja koulutuksessa on 90 op. Valmistuva kätilö saa todistuksen kätilön sekä Lausuntopalvelu.fi 171/304

172 sairaanhoitajan tutkinnoista ja hänet laillistetaan hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toimesta sekä kätilönä että sairaanhoitajana. Koulutus täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston sairaanhoitaja- ja kätilökoulutuksesta antamien direktiivien vähimmäisvaatimukset. Kätilön tutkinnossa Ammattitaitoa edistävän harjoittelun laajuus on yhteensä 135 op. Harjoittelun kokonaispistemäärästä kätilötyön ammattiopinnoissa toteutuvan harjoittelun laajuus on vähintään 60 opintopistettä, mikä toteutetaan seuraavissa toimintaympäristöissä: äitiys- ja lastenneuvola, äitiyspoliklinikka ja/tai antenataaliosasto, synnytyssali, lapsivuodeosasto, naistentautien poliklinikka ja/tai naistentautien osasto. Euroopan Unionin asettama ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) ja sen päivitys (2013/55/EY) edellyttävät kätilön tutkinnon suorittamiseksi vähintään 100 matalan riskin raskauden ajan ohjausta ja neuvontaa ja vähintään 30 korkean riskin raskauden-, synnytyksen- ja lapsivuoteisen äidin seurantaa ja hoidon toteutusta, vähintään 100 syntymän hoitoa, vähintään 100 lapsivuoteisen perheen hoitoa ja toteutusta, vähintään 100 vastasyntyneen seurantaa ja hoitoa. Tämän lisäksi vaaditaan erityistarkkailua vaativan vastasyntyneen ja naistentautien asiakkaiden hoitoa. Näillä ammattipätevyysdirektiivien asettamilla vaatimuksilla taataan valmistuvan kätilön korkeatasoinen raskauden- ja synnytyksenaikainen sekä synnytyksen jälkeinen kätilötyön asiantuntijuus. Vastaavasti terveydenhoitajan tutkinto 240 op sisältää terveydenhoitajan ammattiopintoja 60 op. Opinnot jakautuvat äitiysneuvolatyöhön, lastenneuvolatyöhön, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon opintoihin, äitiysneuvolatyöhön liittyvät opinnot jäävät vähäisiksi verrattuna kätilön tutkinto-ohjelmaan. Tällä hetkellä neuvolatoiminnan laaja-alainen malli ei mahdollista kätilön asiantuntijuuden hyödyntämistä äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Tästä syystä suositamme, että äitiysneuvoloiden rakenteiden uudistamisessa osana perhekeskusmallia huomioidaan kätilön asiantuntijuuden hyödyntäminen osana perhesuunnittelu- ja äitiysneuvolatoimintaa. * Valinnanvapaus Palveluiden tuottaminen. Neuvolapalvelut sisältyvät suoran valinnan palveluihin. Palveluiden tuottajina toimivat maakunnan sote-keskuspalveluja tuottava tuotanto-organisaatio ja muut maakunnan hyväksymät sotekeskuspalvelutuottajat kansalaisten tekemien valintojen mukaisesti. - Tämä on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Huomioitavaa on kuitenkin, että palveluntuottajan on taattava palvelun laatu, jota valvotaan ja arvioidaan yhteisten kriteerien mukaisesti. Tämä edellyttää myös sitä, että asiakkaita on riittävä määrä mm. työntekijän asiantuntijuuden ylläpitämiseksi. Palveluntuottajilla tulee olla yhtenäinen potilastietojärjestelmä hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Valinnanvapaus voi tuoda tervettä kilpailua, joka mahdollistaa entistä asiakaslähtöisemmät ja laadukkaat palvelut. Lausuntopalvelu.fi 172/304

173 Lausujat Riitta Ala-Luhtala, lehtori JAMK Christina Mantsinen, lehtori JAMK Riina Sahlman, päätoiminen tuntiopettaja JAMK Elina Tiainen, lehtori JAMK Lähteet: ETENE Synnytyksessä toteutettavan hyvän hoidon eettisen perusteet. Kannanotto, Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta. s_ pdf Euroopan Unionin asettama ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY). Viitattu Euroopan Unionin asettama ammattipätevyysdirektiivi (2013/55/EY). Viitattu Metropolia Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus. Viitattu /Katilon_ammatillisen_osaamisen_kuvaus.pdf Tapper, A-M Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. Selvityshenkilön raportti, Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Viitattu Synnytyspalveluiden-valtakunnallinen-toteuttaminen.html THL Äitiysneuvolaopas - Supsituksia äitiysneuvolatoimintaan. Viitattu Lausuntopalvelu.fi 173/304

174 THL Edistä, ehkäise ja vaikuta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Viitattu ce=3 THL Äitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa. Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi. Työraportti. Viitattu pdf?sequence=1 THL Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet Viitattu Unicef Lapsen oikeuksien julistus. Viitattu Lausunto Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. luonnos 17.9 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut * Lasten ja nuorten palvelut - Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen tapahtuu niissä kasvuympäristöissä, joissa lapsi ja perhe on asiakkaana. Esimerkiksi neuvopalvelut voidaan toteuttaa osin varhaiskasvatuksessa moniammatillisena ja monialaisena yhteistyönä, jolloin palvelut liikkuvat eivätkä perheet. Tällöin esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen toimijat ja tarvittaessa muut asiantuntijat toteuttavat yhdessä perheen kanssa lapsen kasvun ja kehityksen tukemista, seurantaa ja hoitoa. - Siirtymää nivelvaiheista (lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja kouluterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon) tulee vahvistaa. - Mahdollisessa sektoroidessa mallissa neuvolan terveydenhoitaja voisi jatkaa nivelvaiheen yli 1 ja 2 luokkaan saakka. -Somaattisesti pitkäaikaissairaiden alle 18-vuotiaiden nuorten hoito ja kuntoutus (esim. diabetes, reuma, sydänsairaudet jne.) tulee voida toteuttaa heidän ikä- ja kehitystason mukaisessa ympäristössä. Nivelvaihe 16-vuotiaiden lasten palveluiden siirtyminen Lastenyksiköistä aikuisten yksiköihin esim. sisätaudeille voi tuoda nuorelle liian suuren hypyn lasten ja nuorten palveluista Lausuntopalvelu.fi 174/304

175 aikuisten ympäristöön. Tämä on usein myös riski onnistuneen omahoidon toteutumiselle. Vrt palveluiden toteuttamisessa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen alaikäisen lapsen ikätason huomiointi ja lapsen etu. * Valinnanvapaus Palveluiden tuottaminen. Neuvolapalvelut sisältyvät suoran valinnan palveluihin. Palveluiden tuottajina toimivat maakunnan sote-keskuspalveluja tuottava tuotanto-organisaatio ja muut maakunnan hyväksymät sotekeskuspalvelutuottajat kansalaisten tekemien valintojen mukaisesti. - Tämä on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Huomioitavaa on kuitenkin, että palveluntuottajan on taattava palvelun laatu, jota valvotaan ja arvioidaan yhteisten kriteerien mukaisesti. Tämä edellyttää myös sitä, että asiakkaita on riittävä määrä mm. työntekijän asiantuntijuuden ylläpitämiseksi. Palveluntuottajilla tulee olla yhtenäinen potilastietojärjestelmä hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Valinnanvapaus voi tuoda tervettä kilpailua, joka mahdollistaa entistä asiakaslähtöisemmät ja laadukkaat palvelut. * Ehkäisy- ja perhesunnitteluneuvola - Osa-alueessa vahvistetaan asiakkaiden, perheiden ja yhteisöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä osana monikulttuurista ympäristöä. - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ylläpitämisen keskeisenä osana ovat asiakkaiden ihmissuhteet ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja hedelmällisyyden ylläpitäminen ja edistäminen. - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan yksilön ja perheiden yksilöllistä perhesuunnittelua sekä ehkäisyn suunnittelua. - Käsite sukupuolitaudit vaihdetaan käsitteeseen seksitaudit. - Tuetaan seksuaalista moninaisuutta. - Ennaltaehkäistään seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa. - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan keskenmenon kokeneiden perheiden ohjausta ja tukemista. - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan asiakkaan ja pariskunnan raskaudenkeskeytyksen päätöksentekoon ja jatkohoitoon liittyvää ohjausta ja tukemista. - Perhesuunnitteluneuvola toteuttaa asiakkaiden parisuhdetaitojen vahvistamista. - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan systemaattisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä (puheeksiotto, tunnistaminen, seulojen käyttö). - Perhesuunnitteluneuvolassa toteutetaan FGM:n (sukuelinten silpominen) ennaltaehkäisyä ja tarvittavaa jatkohoitoon ohjaamista. Lausuntopalvelu.fi 175/304

176 - Seulonnat toteutetaan siten, että niissä on mahdollista toteuttaa terveyttä edistävää ohjausta (rintojen omatarkkailu, seksuaalinen käyttäytyminen, Papa, vaihdevuodet ) Terveyden ja hyvinvoinnin tilanne kuva & 8.4. Tiedonhallinta Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannan indikaattorit tulee suunnitella tarkoituksenmukaisesti, jotta ne tuottavat juuri sitä tietoa, mitä tarvitaan, esim. elintavat, terveyskäyttäytyminen, terveysmuuttujat, otosten valinta jne Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Huomioitava tutkimusnäyttöön perustuvat työmenetelmät ja niihin liittyvä osaamisen kehittäminen. 10. Edistämistehtävät Kuntien, toteuttajien ja maakunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävät ja vastuut tulee kuvata mahdollisimman konkreettisella tasolla niin asiakkaiden, ammattilaisten, johdon kuin päättäjienkin näkökulmasta. Mitä kukin tekee, mistä vastaa, miten seurataan, mitä kehitetään jne. Vaarana on että, tämä osio jää liian abstraktille tasolle eikä se siirry toimintaan. Tarpeellista on kuvata mitä siis itse asiassa tarkoitetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä. Liikunnan edistämisessä huomioitava erityisesti vähän liikkuvat kaiken ikäiset maakuntalaiset. Miten tehdään vaikuttamistyötä matalan kynnyksen liikunnan, hyötyliikunnan, luontoliikunnan ym edullisten vaihtoehtojen lisäämiseksi. Vrt. kaavoitus, puistoalueet, kevyen liikenteen väylät jne. Sekä yhteys KEHO:m Meijän polku ohjelmaan. 11. Ohjaukselliset tehtävät Jotta voidaan kannustaa väestöä omatoimisuuteen sekä vastuunottamiseen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä, tulee asiakasohjauksen olla asiakkaan tarpeista lähtevää ja asiakkaan näköistä. Palvelupolkujen tulee olla asiakkaan polkuja, jotka on muotoiltu niin, että ne kertovat asiakkaalle itselleen mitä ja milloin hänen tulee tehdä ja mistä voi saada milloinkin apua. Organisaatioiden tai integratiivisetkin palvelupolut saattavat kuvata ammattilaisille miten palvelu etenee, mutta asiakkaalle ne eivät välttämättä ole informatiivisia oman tilanteen kannalta, eivätkä ne tue itseohjautuvuutta omahoidossa. Olisi hyvä selvittää kokemusasiantuntijoiden mahdollisuutta olla mukana tässä kehittämisessä. Kommentteja järjestämistä ohjaaviin yleisiin tavoitteisiin ja tulevaa järjestämissuunnitelmaan yleisesti Suunnitelmassa on tarpeen tuoda esimerkkejä konkreettisista ja tutkimusnäyttöön perustuvista työmenetelmistä, joita asiakastyössä voidaan käyttää. Vaikuttava asiakasohjaus edellyttää vaikuttavia työmenetelmiä. Lausuntopalvelu.fi 176/304

177 Vaikuttavissa menetelmissä esim. pitkäaikaissairauksien hoidossa ja elämäntapasairauksien ennaltaehkäisyssä painottuvat aidosti asiakaslähtöiset työtavat, myös vertaisohjaus, ja sosiaalinen tuki, sekä lisäarvoa tuottavat digitaaliset menetelmät ja asiakkaat kehittäjäkumppaneina. Lisäksi elämäntapaohjauksessa tutkimusnäytön hyödyntäminen tunteiden ja ajattelun vaikutuksista terveyskäyttäytymiseen asiatiedon (uni, ravitsemus, liikunta, seksuaaliterveys jne) lisäksi. Elämäntapaohjaus voi kuulua kaikille sote-keskusten ammattilaisille tietyiltä osin. Tavoitteena voisi olla, että jokaisella ammattilaisella olisi valmius keskustella asiakkaan kanssa liikunnasta, ravitsemuksesta, unesta ja palautumisesta, sekä kannustaa ja ohjata asiakasta kokeilemaan muutoksia arjessaan. Näyttöön perustuvien digitaalisten ohjausmenetelmien käyttöön liittyy ammattilaisten osaamisen kehittäminen sekä teknisten taitojen osalta että ohjauksen sisällön osalta. Huolellinen perehtyminen etäohjauksen toteuttamiseen ja siihen osallistumiseen on välttämätöntä, sekä ammattilaisilla että asiakkailla. Tässä tarvitaan vahvaa asiantuntijoiden kouluttautumista ja heille mahdollisuuksia siihen. Lisäksi asiakastyötä koskien voidaan selvittää esim. koulutettujen kokemusasiantuntijoiden mahdollisuutta toimia apuna ja tukena. Lausujat Riitta Ala-Luhtala, lehtori JAMK Christina Mantsinen, lehtori JAMK Heidi Pasonen, lehtori JAMK Riina Sahlman, päätoiminen tuntiopettaja JAMK Elina Tiainen, lehtori JAMK Mari Punna, lehtori JAMK Tiainen Satu Lausuntopalvelu.fi 177/304

178 Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tevrysala, Hyvinvointiyksikkö, Seksuaali-ja lisääntymisterveyden ja Perhehoitotyön tiimi Lausuntopalvelu.fi 178/304

179 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki KYT ry:n lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan 1. luonnosversioon (julkaistu ) Järjestämissuunnitelman luonnoksessa on järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä kirjattu (luku ) keskeiset asiat. Erittäin kannatettavia ovat ehdotukset maakunnallisesta neuvottelukunnasta ja järjestöstrategiasta. KYT yhtyy näihin liittyviin jatkoehdotuksiin, joita Keski-Suomen Järjestöareena omassa lausunnossaan jäsentää. Maakunnan järjestämistehtävään liittyen haluamme painottaa sitä, että järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ei ole erillinen osio maakunnan toiminnassa, vaan sen tulisi olla yhteistoiminnallinen periaate. Tämän periaatteen mukaisesti kansalaistoiminta eri muodoissaan tulisi olla läpäisevästi mukana maakunnan virallisessa järjestelmässä ja toiminnassa. Keski-Suomen tavoittelema erityisasema hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakuntana on hyvä yhteinen visio. Järjestämissuunnitelma toimii työkaluna myös tämän tavoitteen toteuttamisessa. Tämän tavoitteen vahvistaminen tarvitsee vahvasti myös kansalaistoiminnan ja järjestötoimijoiden merkityksen ymmärtämistä ja hyödyntämistä. KYT haluaa kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin asioihin järjestämissuunnitelman jatkotyöstämiseksi: Lausuntopalvelu.fi 179/304

180 Sote-keskuksia perustettaessa tulisi järjestäjän huomioida paljon palveluja käyttävät ja moniongelmaiset asiakkaat, tätä on monissa yhteyksissä pidetty tärkeänä näkökulmana. Tämän asiakasryhmän laadukkaan avunsaannin turvaamiseksi tulee mahdollistaa järjestöjen asiantuntemus eri sektoreilla ja järjestötoimijoille ominaisissa rooleissaan. Maakunnassa on syytä kehittään innovatiivisia yhteistoiminnallisia ratkaisuja. Järjestämissuunnitelman tulee varmistaa, että järjestöjen toimintakyky ei halvaannu sen seurauksena, että ne joutuvat alisteiseen asemaan ja liian kapeisiin rooleihin, joissa ei ole mahdollista harjoittaa sekä yleishyödyllistä toimintaa, järjestölähtöistä palveluntuotantoa että asiantuntemusta kehittämistyössä ja roolia palveluntuotannossa. kansalaistoiminta ja järjestöt vahvistavat kansalaisten ja julkishallinnon välistä luottamusta. Tämä luottamuspääoma on merkittävä järjestelmän legitimiteetin kannalta. Tämän pitkäntähtäimen hyödyn näkökulmasta on syytä tarkastella nyt tehtäviä järjestökentän toimintamahdollisuuksiin vaikuttavia ratkaisuja. Järjestöjä ei tule rinnastaa tulevassa toimintakokonaisuudessa yksiviivaisesti markkinoilla toimiviin yrityksiin. Jos järjestöjä ei nähdä autonomisina toimijoina, on vaarana menettää järjestöjen osaaminen ja aito tuntuma ihmisten arkielämään ja tästä seuraava hyöty marginaaliryhmien ja heikoimpien kansalaisten auttamisessa. Sellaisessa maakunnassa, joka huolehtii heikommassa asemassa olevista asukkaistaan, on hyvä kaikkien elää. Sivonen Tiina Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Lausuntopalvelu.fi 180/304

181 Talentia Keski-Suomi Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomen kommentit järjestämissuunnitelmaluonnokseen: Talentia Keski-Suomen jäsenistöön kuuluu sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja kuntoutuksen ohjaajia. Yleistä: Järjestämissuunnitelmaluonnos ei sinänsä ota kantaa siihen, millä resursseilla palvelut tuotetaan, mutta todellisuudessa ohjaa tuottajia järjestäjän vaatimuksilla myös resurssien suhteen. Luonnoksessa esitetyt palvelulupaukset niin saavutettavuuden kuin esim. palvelutarpeen arvioinnin tiukkojen aikamääreiden suhteen aiheuttavat erittäin suurta huolta siitä, miten ja millä työntekijäresursseilla nämä toteutetaan? Luonnoksessa ei oteta kantaa henkilöstön koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksiin, jatkovalmistelussa ammattihenkilölain asettamat kelpoisuusvaatimukset tulee sosiaalihuollon palvelujen osalta ottaa huomioon. Luonnoksen mukaan tarkoituksena on järjestää palvelut siten, että ne muodostavat asiakaslähtöisiä ja kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia ja palvelupolkuja sekä perustuvat vakiintuneisiin asiakassuhteisiin. Toisaalta samaan aikaan palveluiden tuottaminen hajautetaan sotekeskuksiin ja osa palveluista maakunnan liikelaitoksen tuottamiksi. Palvelut siis pirstaloituvat eri tahojen tuotettaviksi. Miten järjestäjä pystyy takaamaan asiakas/potilassuhteen jatkuvuuden, mikä sosiaalija terveyspalveluissa on sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta ollut tärkeää-asiakkaan tunteminen edistää hänen erityistarpeidensa huomioimista. Lausuntopalvelu.fi 181/304

182 Mitä tämä tarkoittaa yhtenäiselle palvelujärjestelmälle? Miten mahdollistuu moniammatillinen yhteistyö, kun toimijoita tulee paljon lisää. Luonnoksen mukaan paljon palveluita käyttävän asiakkaan asiakassuunnitelmasta ja palveluiden yhteensovittamisesta vastaa maakunnan ohjauspalvelut-kuitenkin asiakkaan ja hänen olosuhteidensa tunteminen sekä myös palvelujärjestelmän tunteminen on oleellinen osa asiakassuunnitelmatyötä. Hajautettu palveluntuottajamalli edellyttäisi myös toimivia tietojärjestelmiä eri palveluntuottajien välillä. Useita eri palveluja tarvitseville asiakkaille nimetään henkilökohtainen vastuuhenkilö millä tehtävänimikkeellä he toimivat? Sosiaalihuoltolain mukaan on jo olemassa omatyöntekijä, tarkoittaako henkilökohtainen vastuuhenkilö jotain muuta? Kunta-maakunta-yhteistyön rakentaminen, eli olemassa olevien yhteistyömuotojen ja monitoimijuuden rakenteiden säilyttäminen-miten siitä huolehditaan? Eriytyvätkö kuntiin jäävät palvelut sotepalveluista? Luonnoksen mukaan ammattilaisen tekemä ensivaiheen palvelutarpeen arviointi pitäisi järjestyä arkipäivisin vuorokauden kuluessa yhteydenotosta ja palvelutarpeen arviointiin perustuva ammattilaisen tapaaminen kolmen arkivuorokauden kuluessa- kyse siis resursseista. Palvelutarpeen arviointi on kuitenkin vain osa asiakasprosessia, asiakkaiden tarpeista lähtevässä sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa asiakkuudet ovat usein pitkäjänteisiä prosesseja sekä aikaa ja useita tapaamisia vaativia. Huomioita joistakin palvelukuvauksista: Lastensuojelu Luonnoksen mukaan palveluja tuotetaan sote-keskuksissa siltä osin kuin palvelut liittyvät myös somaattiseen oireiluun-todella monella on somaattista oireilua, miten jalkautuminen ja resursointi käytännössä mahdollista? Mitä tarkoittaa, että lastensuojelun konsultointia on saatavilla peruspalveluissa? Kuka sitä antaa ja millä resursseilla? Aikuissosiaalityö: Luonnoksen mukaan etsivä sosiaalityö ja sosiaaliohjaus jalkautuvat muiden palveluntuottajien toimipisteisiin sovittuina aikoina. Aikuissosiaalityön hajauttamisen sijaan tarvetta olisi aidolle moniammatilliselle työlle erityisesti paljon palveluja käyttävien asiakkaiden kanssa, mikä edistäisi myös soteintegraatiota. Sosiaaliohjaus Lausuntopalvelu.fi 182/304

183 Sosiaaliohjauksen palveluja sisältyy myös suoran valinnan palveluihin osana sotekeskuksia: sosiaaliohjauksen tehtävänkuva sotekeskuksissa on valinnanvapauspilotista huolimatta epäselvä, ohjauksen ja neuvonnan rooli jäänyt epäselväksi. Vammaispalvelut: luonnoksen mukaan paljon vammaispalveluita tuotettaisiin asiakassetelillä (mm. päivätoiminta, työtoiminta, työvalmennus) koska halutaan korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Miten tämä toimii käytännössä, jos asiakas ei esim. kehitysvammansa takia pysty päätöstä tekemään, kuka tekee päätöksen, miten asiakkaan etu turvataan? Asiakassetelit: pitäisi miettiä tarkkaan, missä niitä voi käyttää. Esimerkiksi lapsioikeudellisissa palveluissa asiakaskunnan haastavuus asettaa omat rajoitteensa käytettävään palveluun. Onko asiakasseteli lapsen etu, jos vanhemmat riitelevät pitkäänkin siitä, minkä tapaamispaikan valitsevat, ja toisen vanhemman tapaaminen pitkittyy tämän takia? Miksi tämänhetkinen hyväksi havaittu käytäntö pitäisi muuttaa? Talentia Keski-Suomen hallituksen mukaan sote-ja maakuntauudistuksen valmistelussa on tärkeää huomioida sosiaalialan ammattilaisten tietotaito ja osaaminen. On pidettävä huolta siitä, että sosiaalialan työntekijät ovat mukana uudistuksen valmistelussa. Siitari Heljä Talentia Keski-Suomi Lausuntopalvelu.fi 183/304

184 Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään LAUSUNTO KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMALUONNOKSESTA Henkilöstön näkökulmasta sote-maakuntauudistus vaikuttaa julkisen sektorin henkilöstön asemaan todella merkittävästi. Järjestöt huomauttavat, että järjestämissuunnitelma ei vastaa järjestämislakiehdotusta siltä osin, että siitä puuttuu henkilöstöä koskeva osuus. Lain perusteella järjestämissuunnitelman tulisi sisältää järjestettävien palveluiden lisäksi suunnitelma siitä, mitä resursseja ao. palvelun tuottaminen edellyttää. Asiakassetelillä tai muutoin yksityisen tuottajan toimesta suunnitellaan tuotettavaksi runsaasti palveluja ja luonnoksesta puuttuu tältäkin osin henkilöstövaikutusten arviointi. Tulisi huomioida sekä käynnissä että suunnitteilla olevien pilottien toteutuminen käytännössä ja erityisesti niiden mukanaan tuomat henkilöstövaikutukset. Pilotteja tehdään järjestämissuunnitelman ja valinnanvapauslakiesityksen pohjalta, ja todennäköistä on toimintojen jatkuminen niiden pohjalta myös jatkossa. Järjestämislakiehdotuksessa todetaan maakunnan rooliin kuuluvaksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustarpeen ennakointi. Järjestäjän kuuluu edellyttää tietty ammatillisen henkilöstön kelpoisuus-ja koulutustaso tuottajilta, tämä puuttuu kokonaan luonnoksesta. Lakiehdotuksessa on myös mainintoja ammatillisen osaamisen ja henkilöstövoimavarojen hallinnasta. Maakunnan on huolehdittava mm. henkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Toimivilla palveluketjuilla on merkitystä laadukkaiden palveluiden toteuttamisessa. Järjestämissuunnitelmasta puuttuu kuitenkin palveluketjujen määrittely siten, että niissä Lausuntopalvelu.fi 184/304

185 huomioitaisiin tukipalvelut (kuten välinehuolto ja laitoshuollon palvelut). Tukipalvelut mainitaan vain sanana, mutta luonnoksesta puuttuu määrittely siitä, mitä tukipalvelut ovat ja miten ne tullaan järjestämään. Luonnoksessa on kuvattu palvelut palvelualueittain, mutta asiakkaan sujuvaa kulkua palveluiden välillä tai integraation näkökulmasta ei ole kuvattu. Palveluketjun toimivuudella on vaikutusta myös henkilöstön työn sujuvuuteen ja työn mielekkyyteen. Rahoitusnäkökulmaa ei järjestämissuunnitelmassa ole huomioitu ollenkaan. Järjestöt haluavat laajemminkin kiinnittää huomiota uudistuksen valmisteluun ja sen vaikutuksiin henkilöstön keskuudessa. Henkilöstön tunnelmat ovat pääasiassa epävarmoja, kriittisiä ja levottomia. Osasyynä tähän lienee uudistuksen ja päätösten pitkittyminen, tosin huolestuneisuutta kumpuaa myös koko ajan vellovasta kansallisesta keskustelusta. Uudistuksen organisaatiossa tulisi kiinnittää tähän asiaan erityistä huomiota, ja myös työnantajan on käytävä riittävää keskustelua uudistuksesta ja sen vaikutuksesta henkilöstöön. Vuoropuhelun työnantajan ja työntekijöiden välillä on oltava aitoa, ja työntekijöiden on päästävä vaikuttamaan uudistuksen suunnitteluun ja valmisteluun sen kaikissa vaiheissa. Järjestöt vaativat, että työyhteisöjen muutoskeskusteluissa esiin nousseet asiat ja näkökohdat tulee huomioida valmistelussa. Järjestöt korostavat työnantajan velvoitetta huolehtia siitä, että sote- ja maakuntauudistuksesta käydään jatkuvaa vuoropuhelua myös työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä, muutoinkin kuin virallisten yhteistoimintaryhmien kokouksissa. Luottamusmiesten on oltava koko ajan ajan tasalla sen suhteen, missä vaiheessa uudistuksessa ja sen valmistelussa ollaan. Myös työsuojelutoimijat on otettava mukaan yhteiseen keskusteluun. Maakunnan tulee järjestää asukkailleen laadukkaat, oikein resursoidut ja valvotut palvelut. Keski-Suomen henkilöstöjärjestöt/ JHL RY JUKO RY JYTY RY PARDIA RY SUPER RY Lausuntopalvelu.fi 185/304

186 TEHY RY Siitari Heljä Jyväskylän kaupunki - Keski-Suomen henkilöstöjärjestöt Lausuntopalvelu.fi 186/304

187 Jyväskylän kaupunki Vapaaehtoistoiminnan palvelut Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen järjestämissuunnitelma vapaaehtois-, ja vertaistoiminnan sekä yhdistysten näkökulmasta Jyväskylän seudun valikkoverkosto on vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden oma alueellinen verkosto, jossa on mukana eri sektoreilla työskenteleviä koordinaattoreita. Verkostoon kuuluu yli 80 toimijaa, se tapaa kuuden viikon välein ja järjestää vuosittain mm valtakunnallisen seminaarin sekä vapaaehtoistoiminnan messut. Valikko kehittää vapaaehtoistoimintaa niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Valikkoverkostoja koordinoi Kansalaisareena ry. Valikkoverkoston näkemyksen mukaan vapaaehtoistoiminnan (mukaan lukien vertaistuki) ja vapaaehtoistoimijoiden rooli tulevan maakunnan ja kuntien kumppanina on ensiarvoisen tärkeä, ja tätä roolia on tuettava määrätietoisesti eri toimijoiden vastuista sopien. Keski-Suomessa vapaaehtoistoiminta on virkeää ja toimivaa. Vertaistuki- ja potilasyhdistykset toimivat yhteistyössä Jyten ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan palvelut Vapari on Suomessa ainutlaatuinen toimija, joka kehittää ja tuo näkyväksi vapaaehtoistoimintaa. Jyväskylän kaupungilla on vapaaehtoistoiminnassa yli 500 vapaaehtoista. Kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa Keski-Suomen alueella toimii yli vapaaehtoista ja näissä vapaaehtoistoimintaa järjestävissä organisaatioissa on palkattua työntekijöitä yli 100. Järjestämissuunnitelmaan (s 14) on kirjattu tavoitteeksi koota sote-keskuksiin maakunnan palveluiden lisäksi myös järjestöjen tarjoamia kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluja ja toimintoja. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä on tähän saakka perinteisesti edistetty ja kehitetty julkisen sektorin palveluissa. Yksityisten sote-palvelutuottajien ja vapaaehtoisten yhteistyö sen sijaan on tuntemattomampi alue, eikä siitä ole juurikaan kokemuksia. Lausuntopalvelu.fi 187/304

188 On erityisen tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, että vapaaehtoistoiminta vaatii kehittyäkseen ja esimerkiksi ammattilaisten tekemän työn rinnalla elääkseen rakenteet, raamit ja johtamista. Työ edellyttää koordinointia ja resursseja sekä palveluntuottajalta että järjestöiltä. Ammattilaisten parissa tehtävä vapaaehtoistyö toimii parhaimmillaan silloin, kun ammattilaiset on koulutettu, vapaaehtoistoiminnalle ja -toimijoille on luotu molempia osapuolia palvelevat tehtävänkuvat, vapaaehtoistoiminnan ja -toimijoiden roolit ja vastuut tunnistetaan ja heitä osataan hyödyntää sekä tukea ko. toimintoihin sopivalla tavalla. Vapaaehtoistoiminta ei siis käynnisty, kehity eikä toimi julkisen tai yksityisen rinnalla ilman ohjausta ja tukea sekä palkattuja työntekijöitä. Esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tällaisia hyviä käytäntöjä on luotu vertaistoimijoiden kanssa Valo-viikkojen muodossa. Jyväskylän vanhuspalvelun yksiköissä vapaaehtoistoiminta on monimuotoista ja toimintaan on helppo tulla mukaan kuka vain. Vanhuspalvelun yksikössä vapaaehtoinen voi toimia esimerkiksi juttukaverina, kulttuurituokion vetäjänä, käsitöiden teon ohjaajana, ulkoilukaverina tai vaikka lehdenlukijana. Jotta vapaaehtoistoiminta, vertaistuki tai muu järjestöjen toiminta linkittyy osaksi sotekeskuksia, sotekeskuksissa tulisi olla vapaaehtoiskoordinaattori, jolla on suora yhteys alueen omaan vapaaehtoiskoordinaattorin tai vapaaehtoiskeskukseen. Järjestäjän tulee asettamillaan kriteereillä edellyttää palveluntuottajilta sitä, että ne turvaavat kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tekemisen mahdollisuuden sotekeskuksissa. Sotekeskuksissa olisi valmius ja osaaminen ohjata ihmisiä vertaistoiminnan piiriin. Keskuksissa toimisivat myös kokemusasiantuntijat, joille maksettaisiin toiminnasta palkkio. Yksityisen palveluntuotannon ja vapaaehtoistoiminnan yhdistämiseen liittyy nykyisellään ongelmia. Työttömät työnhakijat eivät voi tehdä yrityksessä vapaaehtoistyötä menettämättä työttömyyskorvauksia. Iso kysymys liittyy myös siihen, onko ihmisillä halukkuutta antaa vapaaehtoispanostaan yksityiselle yritykselle. Perinteisesti vapaaehtoistyötä on tehty voittoa tavoittelemattomassa toimintaympäristössä. Joka tapauksessa oleellinen periaate on se, että yksityinen yritys ei saa hyötyä vapaaehtoisten panoksesta taloudellisesti. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on järjestämissuunnitelmassa linjattu (s 16), että maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään monipuolisesti järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa, kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden ja alueiden elinvoiman edistämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee uudessa maakunnassa ja kunnissa nähdä laajasti. Ihmisten kokemuksiin hyvinvoinnista ja terveydestä vaikuttavat erityisen paljon kokemukset osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta. Jokainen tarvitsee mielekästä tekemistä ja paikan johon kuulua. Tässä roolissa järjestöjen tarjoamalla matalan kynnyksen toiminnalla ja vertaistukiryhmillä on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Vapaaehtoistoiminta kannattelee paitsi tuen saajaa, myös tekijää. Lausuntopalvelu.fi 188/304

189 Keski-Suomi haluaa profiloitua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaakunnaksi. Ehdotamme, että tämän vuoksi Keski-Suomen uuteen maakuntaan laaditaan myös vapaaehtoistoimintaa tukevat raamit ja pelisäännöt. Tällöin ei tarvitsisi purkaa ja aloittaa alusta jo hyväksi havaittuja toimintamalleja vain päin vastaoin vahvistaa niitä. Rajala Antti Jyväskylän kaupunki Vapaaehtoistoiminnan palvelut - Jyväskylän seudun valikkoverkosto Lausuntopalvelu.fi 189/304

190 Suomen Monikkoperheet ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Suomen Monikkoperheet ry:n lausunto luonnoksesta Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaksi Suomen Monikkoperheet ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta. Monikkolapsista puolet syntyy ennenaikaisesti. Lapset ovat kotiutuessaan usein pienikokoisia ja liikkuminen heidän kanssaan voi olla työlästä. Tämän vuoksi ehdotamme seuraavaa lisäystä kohdan otsikon lastenneuvola alle: Terveydenhoitaja tekee kotikäynnin synnytyksen jälkeen ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse. <Lisäys:> Monikkoperheen luo tehdään aina kotikäynti monikkolasten synnyttyä. Monikkoraskaus on aina riskiraskaus ja siihen liittyy erityispiirteitä. Monikkolapsia odottaville perheille on tärkeää tarjota monikkoperhevalmennusta. Pyydämme lisäystä Keski-Suomessa järjestettävästä monikkoperhevalmennuksesta järjestämissuunnitelmaan kohtaan palveluiden saatavuus ja saavutettavuus: Perhevalmennusta tarjotaan monitoimijaisena ensimmäistä lastaan odottaville perheille <lisäys:> ja erillisenä monitoimijaisena valmennuksena monikkoperheille. Kotipalvelu-kohtaan toivomme lisäystä perheen tarpeiden huomioimisesta. Monikkolasten syntymä on mainittu yhtenä erityisenä perhetilanteena sosiaalihuoltolaissa kotipalvelun saannin kriteereissä. Monikkoperheessä kotipalvelua tarvitaan yleensä, koska perheen lastenhoidon ja konkreettisten kodinhoidollisten tehtävien määrä on tavanomaista suurempi. Monikkoperheessä vanhemman riittävän levon saanti voi olla uhattuna, sillä kaksi, kolme tai jopa neljä vauvaa/pikkulasta valvottavat Lausuntopalvelu.fi 190/304

191 vanhempia myös yöaikaan eriaikaisesti. Tällöin perhe voi tarvita kotipalvelun apua levon turvaamiseen. Monikkoperheen kotipalvelua tulee tarjota perheen itse määrittelemän tarpeen mukaisesti ilman kaavamaisia rajauksia. Esitämme muutosta seuraavasti: Kotipalvelu. Sillä tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista <lisäys:> perheen tarpeiden mukaisesti. Kumpula Ulla Suomen Monikkoperheet ry Ojaluoto Raisa Suomen Monikkoperheet ry Lausuntopalvelu.fi 191/304

192 Jyväskylän kaupunki ympäristöterveydenhuolto Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon valmisteluryhmän lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelman luonnoksesta Ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta järjestäjä-tuottajamalli on keinotekoinen ja huonosti toimiva. Toiminnassamme viranhaltija on useimmiten sama kuin viranomainen. Tehokkaan ja toimivan asiakaspalvelun kannalta on välttämätöntä delegoida päätösvalta viranomaiselta viranhaltijalle. Lainsäädäntö ei myöskään velvoita osaltamme erottelemaan näitä toisistaan. Järjestämissuunnitelman sisältö ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon osalta on vielä hyvin puutteellinen ja sisältää lähinnä vain pelkät otsikot. Ympäristöterveydenhuollolla on runsaasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtäviä sekä iso rooli varautumisessa erityistilanteisiin (esim. vesiepidemia). Terveydensuojelulle on mahdollisesti tulossa päivystysvelvoite koskien erityistilanteita. Järjestämissuunnitelman luonnoksessa näitä edellä mainittuja tehtäviä ei ole huomioitu lainkaan. Eläinlääkäreiden praktiikkapalveluja ei tule erottaa muusta ympäristöterveydenhuollosta. Eläinlääkäripalveluja tuottava kunnaneläinlääkäri on tällä hetkellä sekä viranhaltija että samalla palveluntuottaja. Näin tulee olla jatkossakin, jotta voimme toimia kustannustehokkaasti ja turvata mm. toimivan ja nopeasti reagoivan eläintautitorjuntajärjestelmän. Kiinteä yhteys elintarvikevalvontaan tulee säilyttää. Hyvät toimintatavat kotieläin- ja elintarviketuotannossa sekä asiantunteva neuvonta ja viranomaisvalvonta varmistavat turvalliset elin-tarvikkeet sekä estävät tauteja leviämästä. Tuleva eläintenhyvinvointilaki velvoittaa maa-kunnan järjestämään ympärivuorokautisen eläinsuojelupäivystyksen. Keski-Suomessa tämä on tarkoituksenmukaisinta ja kustannustehokkainta järjestää tuotantoeläinlääkäri-päivystyksen yhteydessä, jolloin päivystävä eläinlääkäri on samanaikaisesti virkaeläinlääkäri. Eläinlääkäripalveluja ei tule missään tapauksessa yhtiöittää. Huomioitavaa on, että työsuhteinen eläinlääkäri/yksityinen eläinlääkäri/yhtiön palveluksessa oleva eläinlääkäri ei voi tehdä valvontatehtäviä eikä olla työaikalain ulkopuolella eikä kuulua nykyiseen kunnaneläinlääkärien palkkausjärjestelmään. Eläinlääkäripalveluja tuottavien Lausuntopalvelu.fi 192/304

193 kunnaneläinlääkärien siirtyminen työajan piiriin johtaisi siihen, että eläinlääkäripäivystyksen/eläinsuojelu-päivystyksen järjestämistä ei voitaisi toteuttaa nykyisellä henkilöstömäärällä. Löytöeläinpalvelut tulee tuottaa maakunnassa yhdenmukaisena ja yhdenmukaisin ehdoin koko maakunnan alueella. Löytöeläinpalvelujen tuottajat ovat tärkeä yhteistyötaho eläinsuojeluviranomaiselle. Maakuntien välistä yhteistyötä ympäristöterveydenhuollon osalta tarvitaan ainakin alkoholihallinnon tehtävissä, eläintautipäivystyksen järjestämisessä sekä erityisosaamista vaativissa elintarvikevalvonnan tehtävissä (esim. terveysväitteet). Kohdan otsikko Viljelijätukien ja elintarviketurvallisuuden valvonta tulee muotoilla uudelleen. Elintarviketurvallisuutta ei valvota näiden tehtävien yhteydessä, vaan maataloustukien ehtoja. Järjestämissuunnitelmasta puuttuvat tuotantoeläinten omistajille maksettavat korvaukset eläinlääkäreiden käynneistä (subventiot). Subventiojärjestelmä takaa tuottajien tasapuoli-sen kohtelun maakunnan eri osien välillä eläinlääkäripalvelujen osalta. Ympäristöterveydenhuolto ei ole henkilömäärällisesti maakunnassa iso yksikkö, mutta se on hyvin laaja-alainen ja toiminnan vaikuttavuus on suurta. Jäämme helposti näkymättömäksi, jos kaikki sujuu hyvin. Roolimme korostuu erityisesti, kun jotain ei-toivottua tapahtuu (esim. eläintauti- tai vesiepidemia). Ihmisillä, eläimillä ja ympäristöllä on yhteinen terveys ja sen tulisi näkyä myös järjestämissuunnitelmassa. Maakunnan valmistelussa olemme jääneet tähän saakka ehkä taka-alalle ja toivomme, että tämä tulee jatkossa muuttumaan. Tulemme täydentämään järjestämissuunnitelman sisältöä omalta osaltamme ja toimitamme lisämateriaalia tähän liittyen mennessä. Yksjärvi Hanna Jyväskylän kaupunki ympäristöterveydenhuolto - Keski-Suomen Maakunnan kuntien yhteinen ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon valmisteluryhmä Lausuntopalvelu.fi 193/304

194 Keski-Suomen Kylät ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen Kylät ry haluaa maaseudun asukkaiden, yhdistyksen jäsenten ja sen hallituksen puolesta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Järjestämissuunnitelma on kattava, ja sen suunta sekä päämäärä ovat kansalaisen/asukkaan kannalta oikeanlaiset. Hienoa on, että kaikki maakunnan järjestämät palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien palveluiden myöntämiskriteerien täyttävien asiakkaiden saatavissa, ja että asiakas voi valita palvelun itse. Yleisten tavoitteiden kohdat 1,3,4,9, 11 ja 12 sekä 16 (sivulta 10) ovat kylätoiminnan mukaisia. Sen sijaan kohtia 15 ja 17 emme pidä rakentavina; miksei työtä ja palveluja voi kehittää niin, että ne liikkuvat, eivätkä ihmiset, jotka haluavat pysyä asuinpaikassaan? Näiden kohtien toteuttaminen voi murentaa kohdassa 5 mainittua "kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta". Suunnitelman toteutuksessa ei saa käydä niin, että yhdellä kädellä annetaan ja toisella otetaan. Kehittämishankkeiden kautta on saatu Suomessa jo hyvää kokemusta liikkuvien palveluiden kehittämisestä ja kylätalojen muuttamisesta monipalvelukeskuksiksi. Palveluiden järjestämisessä tulisi käyttää innovatiivista ajattelua ja käyttää paikkaperusteisuutta tärkeänä kantavana arvona. Keskittäminen ei ole aina ainoa ja edullisin vaihtoehto, vaikka sitä sellaisena helposti tarjotaankin. Kohta 6 (vesien- ja ympäristön suojelu tai paremminkin niiden käyttö) uskoaksemme määrittää tulevaisuuden niin elinkeinojen, työllisyyden, asumisen kuin hyvinvoinninkin osalta, mutta tähän ei suunnitelmassa olla juuri vielä paneuduttu. Toivottavasti pääsemme tarkastelemaan tätäkin kohtaa seuraavalla kierroksella. Palveluverkon määrittely (s 14): Maaseudun kannalta on erinomaista jos palvelut todella saadaan kuvatunlaisesti; Lausuntopalvelu.fi 194/304

195 -Yhteydensaanti maakunnan yleiseen neuvontapalveluun ja asiakasohjaukseen on mahdollista puhelimitse ja sähköisesti 24/7. Ensihoidon palvelut ovat saatavissa 24/7 koko maakunnan alueella. Pelastustoimen palvelut ovat saatavissa 24/7 koko maakunnan alueella. Palvelujen yhdenvertaistaminen sähköistämällä palvelut on tavoiteltavaa, mutta se edellyttää, että koko maakunnassa on riittävät tietoliikenneyhteydet. Kenen tehtävänä on huolehtia tästä? Suunnitelmassa ei mainita tietoliikenneyhteyksiä lainkaan. 7. Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Määriteltäessä, että jokaisella yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa, sitä voisi konkretisoida termeillä asukasyhdistyksellä ja kyläyhdistyksellä ym. - maakuntaan perustettavissa asukasraadeissa pitäisi hyödyntää kylä- ja asukasyhdistyksiä eli yhteisötoimijoita, sillä niillä on tieto paikallisista kehittämistarpeista yli "yhden asian toimijoiden". -luvussa puhutaan esim. päätösten ennakkovaikutusten arvioinnista. Maaseutuvaikutusten arviointi (jo kehitetty työkalu) olisi tehokas keino saada alueellista tasavertaisuutta mukaan. 10 Edistämistehtävät Alueidenkäytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistäminen Maakunnallisen identiteetin edistäminen - mitä nämä pitävät sisällään? Nämä kaksi kohtaa ovat rakenteellisesti merkittäviä keskisuomalaisen maaseudun kannalta - arvotetaanko se korkealle vai ei, kuka tai mikä määrittelee alueidenkäytön suunnittelun, ja tai identiteetin? Nämä tulisi pitää mahdollisimman kaukana markkinataloudesta ja luoda tilaa mahdollisuuksille ja pitkän tähtäimen suunnitelmille. 12 Alueellinen tienpito Tienpito tulee olla uudistuksen hengen mukaisesti ennaltaehkäisevää, eikä kuten nyt, että huoltotoimenpiteisiin ryhdytään alemmissa tieluokissa (2ja 3) vasta kun onnettomuus on jo tapahtunut. Maakunnan tulee kerätä systemaattisesti ilmoituksia eri osista tieverkkoa ja suunnitella hoitotoimenpiteet niihin perustuen ennaltakäsin niin hyvin kuin on mahdollista. 16 Palveluntuottajien hyväksyminen, ohjaus ja valvonta Palveluntuottajan yhtenä hyväksymiskriteerinä täytyy olla paikallisten olojen tuntemus. Lisäksi omavalvontajärjestelmän tulee olla tasapuolinen kaikille; se ei voi perustua kalliseen lisenssillä Lausuntopalvelu.fi 195/304

196 hankittavaan sähköiseen järjestelmään tms, tai jos se on järkevin tapa todentaa omavalvonta, on maakunnan tarjottava järjestelmä palveluntuottajille, jolloin myö pienet, paikalliset toimijat voivat aidosti olla mukana palveluja tuottamassa. Tasapuolista on, että sääntökirjoja sovelletaan kaikkiin palveluntuottajiin tasapuolisesti, mutta voi olla tarpeen varata mahdollisuus positiiviseen diskriminaatioon ei palveluntuottajan, vaan sen asiakasryhmien vuoksi. 17. Järjestettävät palvelut Kasvupalvelut - kasvupalveluiden kohdalla tulee huolehtia niiden saatavuudesta myös maaseutualueilla Alueiden käytön ja rakentamisen ohjauspalvelut Asiakas/asukas/yksilö on ollut tähän saakka uudistuksen keskiössä - mitä tapahtuu tässä luvussa? Nyt kommunikointi on kunnan ja maakunnan välistä - mihin jäi asukas? Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen - Kyläkaava tai osayleiskaava on syytä mainita tässä yhteydessä; kaavoittamisen kautta mahdollistetaan ja kannustetaan rakentamaan myös kasvukeskusten ulkopuolella Rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistäminen Jäävätkö siis rakennusvalvontatehtävät kunnille? Kuinka varmistetaan, että riittävä osaaminen on koko maakunnassa? 17.4 Maatilapalvelut Neuvo2020 -järjestelmän soisi olevan käytössä myös vuoden 2024 jälkeenkin Lomituspalvelut Lomaoikeus maanviljelijöillä tulee olla henkilökohtainen. Lainsäädäntöön on vaikutettava, niin että henkilökohtainen lomaoikeus on taattu Työterveyden palvelut Työterveyspalveluja on oltava saatavilla myös kasvukeskusten ulkopuolella Hoito- ja hoivapalvelut Lausuntopalvelu.fi 196/304

197 Kotihoito Tällä hetkellä Jyväskylän Korpilahden pohjoisilla kylillä on menossa osana Jyväskylän kaupungin ja Sitran Elinvoimaa hyvinvoininista -hankkeen kyläsairaanhoitajakokeilu. Kyläsairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arviointia, palveluohjausta sekä myös tarvittavia toimenpiteitä (esim. rokotuksia, tikkien poistoa, haavan hoitoa). Tämä on todellinen lähipalvelumalli, joka auttaa yhtälailla ikääntyvää kuin nuorta väestöä, ja tukee kotihoidon tavoitteita. Ylipäätään kaikkien palveluiden järjestämisen kohdalla tulisi miettiä, mitä lähipalvelu tarkoittaa tai mitä sen halutaan tarkoittavan, ja millä keinoin toimivia lähipalveluja voidaan saada myös maaseutualueille Sote-keskuspalvelut Sote-keskuspalvelumalli sopii myös maaseudun asukkaalle, edellyttäen että saavutettavuus niin ajallisesti kuin maantieteellisesti on kohtuullinen. Kiitos siitä, että meillä oli mahdollisuus kommentoida ja tehdä suunnitelmaa yhdessä. Olemme mielellämme mukana jatkossakin. Lausuntopalvelu.fi 197/304

198 Laukkanen-Abbey Keski-Suomen Kylät ry - kyläasiamies Lausuntopalvelu.fi 198/304

199 Riitta Teittinen Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Kommentoin mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä (17.15) vapaamuotoisesti. Suunnitelmassa ei ole tarkemmin kuvattu perustason ja erikoissairaanhoidon työnjakoa - otan siihen kantaa. Valinnanvapaus tuo järjestelmään ohjaus- ja valvontarakenteita, jotka eivät ole ongelmattomia asiakaslähtöisyyden kannalta. Lopputulosta on vaikea kuvitella, pyrin tässä silti kuvaamaan asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän. Palvelujen sijainti ja saatavuus luovat puitteet asiakaslähtöiselle toiminnalle ja vaikuttavat monin tavoin toiminnan sisältöön. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulisi sijaita avopalvelujen osalta pääosin sote-keskuksissa. Palveluja haetaan yleensä kohtalaisen vakavissa, usein työ- ja toimintakykyä uhkaavissa tilanteissa. Haasteena on erityisesti nuorten saaminen varhaisemman avun piiriin. Avun saamisen tulee olla helppoa ja mutkatonta niin kiireellisissä kuin kiireettömissä tilanteissa. Asiakkaan ja hänen läheistensä voimavarat ovat tällöin parhaat. Hoitoon pääsyn viivästyminen heikentää hoidon vaikuttavuutta ja pitkittää hoidon kestoa. Asiakas voi tulla hoitoon omasta aloitteesta kaikissa tilanteissa ja hoidon tulee alkaa heti ensimmäisellä käynnillä. Palvelutarpeen arvioiminen voi tapahtua hoitokäynnin yhteydessä, tai myöhemmässä vaiheessa verkostotapaamisen yhteydessä. Vasta muutaman hoitokäynnin jälkeen on mahdollista laatia pidemmälle katsovaa hoitosuunnitelmaa. Lausuntopalvelu.fi 199/304

200 Suunnitelmassa ei tarvitse (eikä tulisi) määritellä, kenelle ammattihenkilölle asiakas voi varata ajan. Oleellista on määritellä hoitoon pääsyn aikaraami. Vastaanotto voi järjestyä eri tavoin työryhmän koosta riippuen. Esimerkiksi Laukaassa on toiminut hyvin sellainen käytäntö, että sama työpari ottaa vastaan uudet asiakkaat viikon ajan ja seuraavalla viikolla toinen työpari jatkaa. Hoitava henkilö voi valikoitua myös tiimin sisäisen työnjaon ja tarkoituksenmukaisuuden pohjalta. Asiakkaan toiveita hoidosta kuullaan. Asiakkaiden omaiset ja läheiset huomioidaan hoidon alusta lähtien voimavarana. Perhe- ja verkostotapaamiset ja kotikäynnit kuuluvat hyvään hoitoon erityisesti vaikeissa ongelmissa. Lähtökohtana on psykoterapeuttinen ja yhteistoiminnallinen asenne. Hoidon prosessiluonne ymmärretään ja hoitosuhteen jatkuvuudesta huolehditaan. Hoito ei ole ennalta määrätyn mittainen, vaan kesto on tarpeen mukainen. Hoitosuunnitelma rakentuu vaiheittain yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Hoito voi siirtyä toiseen toimipisteeseen vain asiakkaan päätöksestä. Sote-keskusten mielenterveys- ja päihdetiimin tulee olla moniammatillinen ja tarpeeksi iso vastaamaan palvelujen tarpeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön taannoinen arvio avohoidon henkilökunnan tarpeesta on 0,6 henkilöä/1000 asukas asukaspohja edellyttäisi 12 ammattihenkilön tiimiä. Oman kokemukseni mukaan tämä vastaa hyvin todellista tilannetta. Asukaspohjaan nähden liian pieni työryhmä ei pysty hoitamaan asiakkaita heidän tarpeidensa mukaisesti, koska työ ruuhkautuu. Sote-keskusten kilpailussa on vaarana, että mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt jäävät pieniksi ja asiakaskunta valikoituu yksipuolisesti. Tarkoituksemukaista olisi että työryhmässä on monipuolista osaamista ja se pystyy hoitamaan erilaisia potilasryhmiä. Sekä alkavista että pitkään jatkuneista psykoosioireista kärsiviä pystytään auttamaan. Tarvittaessa erikoissairaanhoidon yksiköstä saadaan konsultaatioapua ja apua kriisihoidon toteuttamiseen. Työryhmässä tehdään yksilö-, pari- ja perhepsykoterapiaa joustavasti ja integroidaan erilaisia hoitomuotoja niin, että ne tukevat toisiaan. Hoidollista yhteistyötä tehdään sosiaalitoimen, sosiaalisen kuntoutuksen, TE-toimiston, yleislääkärin, etsivän työn, työterveyden, palveluasumisen, kotihoidon ja kolmannen sektorin sekä sairaalan kanssa. Pienempi osa potilaista hakeutuu palvelusetelillä psykoterapiaan, joka on määräaikaista KELA:n kuntoutuksen tapaan. Avohoidon työryhmään kuuluu psykiatri. Työ ei ole diagnoosilähtöistä, vaan asiakasta autetaan hänen kokemansa ja yhdessä todetun avuntarpeen pohjalta. Kuitenkin myös diagnosoimista Lausuntopalvelu.fi 200/304

201 tarvitaan ja psyykenlääke on yksi hoitovaihtoehto. Psykiatrilla on tärkeä rooli lääketieteellisen ja psykososiaalisen näkökulman edustajana. Maakunnan liikelaitoksen erikoissairaanhoidon psykiatriaan voisi kuulua osastohoito, keskussairaalan kriisityöryhmä, konsultaatioyksikkö, kuntoutuksen asumispalvelujen koordinointi, kotikuntoutus ja ryhmäterapiatoiminnat. Psykiatrian yksikössä voisi olla koulutusta ja kehittämistä koordinoiva tiimi. Psykiatripula saattaa vaikeutua sote-keskuskilpailun myötä. Päivystyksen järjestämiseen tulee kuitenkin löytää keinot perustason palveluja uhraamatta. Riitta Teittinen ylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Psykiatria Laukaan poliklinikka Riitta Teittinen Keski-Suomen shp, Psykiatria, Laukaan poliklinkka Lausuntopalvelu.fi 201/304

202 Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Jyväskylän kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelman 1. luonnoksesta. Suunnitelmaluonnos on vielä pahasti keskeneräinen ja monia osioita puuttuu kokonaan. Tämä vaikeuttaa kannanottoa kokonaisuudesta. Järjestämissuunnitelman rakenne on looginen (palvelukuvaus-saatavuus-tuottaminen) ja sisällysluettelo laaja-alainen sekä selkeästi maakunnan tehtäviä avaava. Suunnitelmaluonnoksessa näkyy kiire, ja osittain myös tietämättömyys. Onko syy maakuntauudistuksen kiireinen aikataulu? Järjestämissuunnitelman teksti on kirjoitettu liian vaikealla kielellä. Useita tärkeitä käsitteitä on jätetty avaamatta, mikä vaikeuttaa sisällön ymmärtämistä (esim. kapitaatio, palveluseteli ). Tekstin tulee olla sellainen, ettei lukijan tarvitse arvailla, eikä lukea rivien välistä mitä se tarkoittaa. Järjestämissuunnitelman laajuus, käytetty kieli ja keskeneräisyys vaikeuttavat tavallisen kuntalaisen mahdollisuuksia arvioida sisältöä. Lausunnon antajan tulisi jo entuudestaan tuntea nykyisiä organisaatiorakenteita ja palvelupolkuja, jotta voisi arvioida järjestämissuunnitelman haasteita ja riskialueita palvelujen saatavuuden ja toimivuuden kannalta. Palvelukuvauksia ja palvelujen sisältöä ei vielä ole lukijoille avattu (esim. sote palvelut). Rajapinta uuden maakunnan ja kuntien toimintojen välillä jää harmaaksi maastoksi, josta ei pysty muodostamaa selkeätä kuvaa. Onko järjestämissuunnitelmasta tulossa tarkka kuvaus palveluista ja niiden sisällöstä, saatavuudesta sekä tuottamisesta? Avataanko lukijoille myöhemmin suunnitelman sisältöä aihealueittain, jotta palvelujen laatua voi oikeasti arvioida? Palveluverkon minimikriteerit on Lausuntopalvelu.fi 202/304

203 kuvattu, mutta palvelujen laatu ja laadunvalvonta jää epäselväksi. Jäimme kaipaamaan myös jotain graafista ilmaisua, joka auttaisi hahmottamaan järjestämissuunnitelman kokonaisuutta, toimijoita ja heidän välisiä suhteita. Maakuntauudistus ja erityisesti Sote-uudistus pohjaavat vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalojen yhdistämiseen sekä yhteistyöhön näiden välillä. Tämä suuri uudistus vaatii viestintätaitojen ja viestintämenetelmien kehittämistä. Tämän vuoksi järjestämissuunnitelmassa tulee painottaa erityisesti viestinnän merkitystä. Kyseinen yhteistyöhön ja verkostoihin pohjautuva palveluorganisaatio vaatii mittavan ajattelutavan muutoksen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen raja-aidat on rikottava aivan uudella tavalla (Tämä on ollut esillä mm. Lape-hankkeessa). Onnistunut uudistus vaatii viestinnässä suuren muutoksen. Alakohdista ja palveluista tekemiämme huomioita: 5 Hyvä, että halutaan huolehtia myös niiden henkilöiden palveluista, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja. Kuinka tämä tehdään, jää avoimeksi? 8.3. Vaikutusarviointeihin tulisi sisältyä myös yritysvaikutusten, lapsivaikutusten ja sukupuolivaikutusten arviointi Kannustavaa rahoitusta on osattava hakea mahdollisimman täysimääräisenä, jotta rahoituslaissa määritellyt keskeiset terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueet: 1. kansansairauksien ehkäisy (sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, mielenterveys- ja päihdeongelmat), 2. ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien vähentäminen sekä 3. syrjäytymisen ehkäisy, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistäminen, saadaan laadukkaasti hoidettua. Näihin on syytä hakea toimivia tukimuotoja jo nyt, sekä vertailla eri toimijoiden aikaansaamia tuloksia. Kuinka toteutuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen, joka määrittää osaltaan valtionosuuden määrää? 10.5 ja Kuuluuko maakunnalle tosiaan myös liikunnan ja kulttuurin edistäminen? Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee järjestää niin, että kokonaiskuva ja palvelupolku ovat dynaamisia, loogisia ja selkeitä. Tällä hetkellä ne ovat liian hajanaisia, kuten myös vastuut ja johtaminen. Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten sijoittuminen palvelukartassa tulee huomioida erityisesti. Palvelutarjonta ja tarve ei tämän ryhmän osalta kohtaa kaikilta osin. Päihde- ja Lausuntopalvelu.fi 203/304

204 mielenterveyspalveluissa tulee laatia tavoitteelliset ja konkreettiset asiakassuunnitelmat, joissa osatavoitteiden saavuttamista seurataan. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin on saatava tuloksellisuutta arvioivat mittarit. Avohoitoa on oltava riittävästi tarjolla, sekä tarvittavia terapiapalveluja saatavilla kohdassa kerrotaan työelämäpalveluista, mutta se jää epäselväksi, miten muut työllisyyspalvelut hoituvat? Erityisen tärkeää on, että yksi taho ottaa kokonaisvastuun paljon palveluita tarvitsevien tilanteesta ja että asiakassuunnitelmat yleensäkin laaditaan. Asiakassuunnitelmien tulee olla tavoitteellisia ja osatavoitteiden selkeästi arvioitavissa olevia Vammaisten palveluissa keskeisimmät asiat ovat: saavutettavuus ja esteettömyys, nämä tulee pitää keskiössä ja turvata järjestämissuunnitelmaa eteenpäin työstettäessä Vammaisten työskentelyä, opiskelua ja osallisuutta tukevissa palveluissa on keskeistä tukea vammaisen henkilön kuntoutumista. Vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kuntakohtainen jatkuvuus on varmistettava, koska se siirtyy kuntien järjestämisvastuulle. Vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saavutettavuudessa ei voi olla eroja esimerkiksi välimatkojen perusteella Vammaisten arjen toimintoja ja asumista tukevissa palveluissa on huomioitava myös vammaisen lähiomaisen kokemusasiantuntijuus. Tavoitteena on oltava, että vammaisen oikeus turvalliseen ja jatkuvaan arkeen säilyy ennallaan Kehitysvammaisten palveluasumisessa tulee tavoitteena olla itsenäinen elämä, jossa kehitysvammaisella on subjektiivinen oikeus (osallisuuteen suhteessa) lähiomaisensa kokemusasiantuntijuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kehitysvammaisen itsenäistä elämää tuettaessa myös koti osallistetaan yhteiseen dialogiin Tuleeko uusi Keski-Suomen maakunta heikentämään veteraanien kuntoutuspalveluja? Järjestämissuunnitelman mukaan kuntoutusjakso voi olla keskimäärin 10 vrk:ta. Rintamaveteraanien kuuluu halutessaan saada laitoskuntoutusta vrk:ta toimintakyky luokasta riippuen. Kuntoutus kuuluu myös rintamaveteraanin puolisolle 10 vrk (toimintakykyluokka 3) tai 14 vrk (toimintakykyluokka 1 tai 2). Kuntoutusta tulee saada sekä laitos- että avokuntoutuksena, ei ainoastaan toista. Voisiko rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut olla heille jo ilmaisia? Palvelujen tuottaminen asiakas seteleillä on aiheuttanut muualla ongelmia, jos ei ole saatavilla henkilökohtaista ohjausta. Tuleeko palveluvastaava henkilökohtaisesti auttamaan yksittäistä asiakasta palvelujen saamisessa? Keskimäärin 93-vuotiaat rintamaveteraanit eivät kykene pelaamaan palveluseteleillä. Lausuntopalvelu.fi 204/304

205 Henkilökohtaisen palveluohjaajan ohjaus olisi ehdottomasti mainittava tuossa järjestämissuunnitelmassa Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osalta painopisteen on oltava hyvinvointia ja terveyttä edistävissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. (Kannustava rahoitus!) Tässä tulee erityisesti huomioida lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai ovat syrjäytymisvaarassa. Heidän tukemiseensa ja perheiden kokonaistilanteen selvittämiseen on luotava selkeä toimintamalli ja vastuunjako. Toimintamallissa on luotava dialogisuuteen perustuva yhteistyöverkosto perheen omien verkostojen ja kuntaan jäävien palveluntuottajien kanssa Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalveluita tulee ehdottomasti lisätä. Selkeä tehtävien, vastuiden, tuottamisen ja järjestämisen rakenne on luotava, jotta varhaisen tuen sosiaalipalvelut toimivat tarkoituksen mukaisesti. Palveluissa tulee tunnistaa perheet ja lapset, jotka tarvitsevat erityistä -, vahvempaa - sekä pidempikestoista tukea. Perheen ja lapsen tuen tarve tulee huomioida mahdollisimman varhain ja palvelut tulee tarjota/tuottaa/järjestää mahdollisimman tarkoituksenmukaisina. Varhaisen tuen palveluissa tehdään ennaltaehkäisevää lastensuojelua yhteistyössä kuntiin jäävien palvelujen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Varhaisen tuen palveluita on saatava luonnollisessa ympäristössä lähipalveluna, esimerkiksi osana sotekeskuksen tai perhekeskusverkoston toimintaa. Lapselle lähipalvelu on palvelua, joka tulee lapsen arkeen. Tärkeää on huomioida myös terveyspuolen ja terapeuttisen työn tarjoama tuki, ja se kuinka yhteistyö saadaan rakentumaan palvelusuunnitelman sisään Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä voidaan tarjota, erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Jotta perhetyö palvelisi parhaiten juuri lasta, tulee lapsi asettaa perhetyön ja oman elämänsä keskiöön ja tuoda palvelu lapselle. Tähän toivoisimme uusia rohkeita avauksia, kuten Icehearts -toiminta, joka tuo perhetyön lapsen arkeen (koulu, koti ja harrastustoiminta). Järjestöjen roolia tulee vahvistaa perhetyön kehittämisessä, koska sieltä usein löytyy myös vertaistukea sekä innovatiivisia uusia työotteita, joilla on saatu aikaan hyviä tuloksia Lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa osastohoidossa tarjotaan perusterveydenhuollon akuuttisairaanhoidon palveluja väestölle. Hoidettavien akuuttien sairaustilojen syyt ja hoidontarpeet ovat keskenään hyvin erilaisia. Järjestämissuunnitelmassa luvataan, että potilaita hoidetaan diagnoosin ja hoitosuunnitelman mukaisesti, potilaan sairauden vaatimalla tavalla. Potilaille taataan heidän tarpeidensa mukaisesti terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista edistävää yksilöllistä, potilaan kokonaisvaltaisesti huomioon ottavaa ja suunnitelmallista hoitoa. Henkilöstöresurssit on mitoitettava uudestaan ja huolellisella lainsäädännöllä, jotta yllä kuvattuihin laatukriteereihin olisi mahdollista päästä. Lyhytaikaisessa osastohoidossa on pystyttävä nykyistä Lausuntopalvelu.fi 205/304

206 paremmin huomioimaan erityisryhmät (saattohoidettavat potilaat, katkaisuhoito potilaat, muistisairaat ja paljon hoivaa ja avustamista tarvitsevat vuodepotilaat). Hoitajamitoitukset on arvioitava näiden erityisryhmien luomien tarpeiden pohjalta. Vuodepotilas tarvitsee perushoitoonsa kaksi hoitajaa, jotta ergonomia ja työturvallisuus, sekä potilaan hyvä kohtelu toteutuu. Vuodepotilaan syöttämiseen on varattava hoitajan työaikaa. Kuntoutusta tarvitseva potilas vaatii huomattavasti hoitajan työaikaa, koska kuntouttavan hoidon ideana on, että potilas tekee itse avustettuna kaiken minkä pystyy. Näin ollen potilaan hygieniasta ja erittämisestä huolehtiminen vaatii hoitajan työaikaa min kerrallaan, potilaan toimintakyvyn asteesta riippuen. Muistisairaiden potilaiden hyvä hoito ja turvallisuudesta huolehtiminen asettavat erityisiä haasteita hoitoympäristölle. Nämä on huomioitava jo järjestämissuunnitelmassa. Lyhyesti pääasiallinen ongelma on se, että nykyiset hoitajamitoitukset lyhytaikaisessa osastohoidossa eivät ole riittäviä takaamaan järjestämissuunnitelmassa luvattua hoitoa. Saattohoito saakoon oman osionsa tähän lausuntoon. Olemme erityisen huolestuneita saattohoidon nykyhetkisestä tilanteesta, saattohoidon saatavuudesta ja sen laadusta. Järjestämissuunnitelmassa mainitaan lyhytaikaisen osastohoidon kohdalla, että osastoilla annetaan myös saattohoitovaiheen hoitoa ja seuraavassa lauseessa osastoilla voidaan järjestää myös katkaisuhoitoja. Osastot eivät voi olla jatkossa tällaisia, että kaikenlaista erilaista hoitoa tarvitsevat potilaat ovat sijoiteltu sikin sokin. Lyhytaikaiseen osastohoitoon on saatava parempi struktuuri ja hoidontarpeen mukaisesti arvioitu hoitajaresurssi. Saattohoidosta on STM:n antama lausunto, jonka mukaan saattohoitopaikkoja on oltava 8-10 paikkaa / asukasta. Keski-Suomen maakunnassa tämä tarkoittaa 20 sairaansijaa, jotka ovat osoitettavissa saattohoitopotilaille. Tällä hetkellä Kyllön terveyskeskussairaalan osasto 5:llä annettavassa saattohoidossa on käytettävissä vain 2 yhden hengen huonetta. Saattohoidossa olevien potilaiden saama hoitajaresurssi on sama kuin osastolla yleensäkin, eli 0,76 hoitajaa/potilas/vrk (tuohon laskettu mukaan myös laitoshuoltajan työpanosta ruokahuollon vuoksi, vaikka laitoshuoltaja ei ole hoitaja, eikä vie ruokaa potilaalle tai syötä potilaita). Todellinen hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,5 hoitajaa/potilas/vrk. Työtä tehdään kolmessa vuorossa, joten keskimääräinen hoitajamitoitus on 0,16 hoitajaa/potilas/työvuoro. Näin laskettuna hoitajalla on kahdeksan tunnin työpäivästä aikaa yhden potilaan asioille alle 47min. Tuohon aikaan sisältyy kaikki hoitaminen, avustaminen ja lääkitseminen, mutta myös potilaan hoidon kirjaaminen ja yhteistyö potilaan asioissa lääkärin, omaisten ja muun verkoston kanssa. Tuossa ajassa ei anneta kuntouttavaa hoitoa kenellekään (yksi kuntouttava wc reissu kestää noin 20-30min), ei hoideta vuodepotilaita kunnolla (kahden hoitajan työpanos ja noin 20min/hoitaja), ei pystytä vahtimaan muistisairaita (silmät pitäisi olla selässä silloinkin, kun on toisen potilaan kanssa wc-reissulla), eikä voida antaa laadukasta saattohoitoa kuolevalle potilaalle (läsnäolo, kivunhoito, neste- ja lääkehoito, omaisten tukeminen, huolellinen perushoito ja asentohoito). Ehdotamme, että järjestämissuunnitelmassa otettaisiin kantaa saattohoidon järjestämiseen ja tehtäisiin lyhytaikaisen osastohoidon sisälle oma saattohoitoon erikoistunut pieni osasto, jossa olisi 20 potilaspaikkaa ja hoitajamitoitus 1,2 hoitajaa/potilas/vrk. Lausuntopalvelu.fi 206/304

207 Dachauer Krista Jyväskylän kaupunki - Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä Lausuntopalvelu.fi 207/304

208 Keski-Suomen työterveyshuolto Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen järjestämissuunnitelma. Keski-Suomi Kommentointi Keski-Suomen uuden maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versioon työterveyshuollon näkökulmasta taustayhteisöinä Keski-Suomen työterveyshuollon Sote-työryhmä, TYÖKE-hankkeen (Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen) ohjausryhmä, Keski-Suomen Työterveyslääkäriyhdistys eyr ja Työterveyslaitos Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Järjestämissuunnitelmasta puuttuu vielä kuvaus sähköisten palveluiden ja digitalisaation aiempaa paremmasta hyödyntämisestä osana sote -toimintaa. Kasvatettaessa työikäisten keskisuomalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan sähköisten palvelujen hyödyntäminen tulee yhä merkittävämmäksi. Sähköisten palveluiden etuja ovat palveluiden tehokkaampi toimittaminen, parempi pääsy terveyspalveluihin, kustannusten aleneminen, laadun paraneminen, palveluiden henkilökohtaistuminen ja kohdennettavuus sekä henkilöiden voimaantuminen eli omasta terveydestä huolehtiminen. Suomessa kehitetään kovalla vauhdilla omahoidon sähköisiä palveluita ja Keski-Suomen tulee olla eturintamassa sekä kehitystyössä että uusien innovaatioiden käyttöönotossa. Paitsi asiakkaan, potilaan rooli on muuttumassa olennaisesti, sähköiset palvelut muuttavat myös ammattilaisten päätöksentekoa. Sote-ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja ohjausta etäpalveluiden ja muiden uusien teknologisten palveluiden käyttöönotossa. Lausuntopalvelu.fi 208/304

209 Sote-ammattilaisten sähköisten hoito- ja kuntoutuspalveluiden rinnalle tulee luoda myös potilaiden oma hoitoa tukevia ohjeita. Sähköisiä palveluita rakennettaessa tulee hyödyntää yhteistyötä muiden maakuntien kanssa ja valtakunnallisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) työpaikkojen toteuttama hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee huomioida yhtenä HYTE edistämisen toimintaympäristönä. Tämä toimintaympäristö tulee huomioiduksi työterveyshuollon toimiessa HYTE -toiminnan välittäjänä. Aiempaa Maakunnan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelmaa voidaan käyttää pohjana uuden maakunnan HYTE -toiminnan tavoitteiden ja keinojen kuvaamisessa työhyvinvointinäkökulmalla täydennettynä Työterveyden palvelut Työterveyshuollon järjestämisen lainsäädännöllinen pohja Nykyinen lainsäädäntö asettaa työterveyshuollon näkökulmasta yhden järjestämisvelvollisuuden ja yhden huolehtimisvelvoitteen. Jokaisen työnantajan on työterveyshuoltolain nojalla järjestettävä työterveyshuolto työntekijöilleen. Maakuntauudistuksessa tämä tulee koskemaan sekä maakuntaa että kuntia työnantajan ominaisuudessa. Terveydenhuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää työterveyshuollon tarjolla olo kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen työntekijöille, alueen yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville. Tämä järjestämisvastuu on säädetty sen varmistamiseksi, että kaikilla alueilla työterveyshuollon palveluja on saatavissa. Maakuntauudistuksessa tämä järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnalle. Laajemmin työnantajan vastuista huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä säädetään työturvallisuuslaissa. Työterveyshuolto koostuu lakisääteisesti pakollisista ennalta ehkäisevistä palveluista sekä vapaaehtoisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta. Sekä työnantajan että kunnan ja maakunnan järjestämisvelvollisuus koskee ensisijaisesti työterveyshuollon ennalta ehkäiseviä palveluja (työterveyshuoltolaki 12 ). Tämän lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen, sekä kunta ja tulevaisuudessa maakunta alueen työpaikoille työterveyshuollon sairaanhoitoa (terveydenhuoltolaki 18, työterveyshuoltolaki 14 ). Työterveyshuoltolaissa /1383 säädetään tavoista, joilla työnantaja voi työterveyshuoltopalvelut järjestää (7 ). Päävaihtoehdot ovat Lausuntopalvelu.fi 209/304

210 1) hankkimalla palvelut kunnan terveyskeskukselta, 2) järjestämällä palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa, tai 3) hankkimalla palvelut palveluiden tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä (7 ). Kunnan vaihtoehdot järjestää ennaltaehkäiseviä (tth-lain 12 ) mukaisia palveluja tarjolle alueensa työpaikkojen työntekijöille tai alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtä tekeville ovat 1) järjestämällä palvelut itse 2) yhdessä toisen kunnan kanssa 3) ostopalveluna työterveyshuollon palveluntuottajilta. Kunnallisen työterveyshuollon toimintaan vaikuttavat kilpailulainsäädännön vaatimukset, joihin liittyen kuntasektorin tuottamien palveluiden yhtiöittämisvelvoite (kuntalain 150 muutos) alkaen koskee työterveyshuollon tuottamia vapaaehtoisia palveluja (käytännössä tarkoitetaan sairaanhoitopalveluja). Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain (12 ) mukaisia ennalta ehkäiseviä palveluja. Sote-uudistuksessa kuntien vastuulla oleva työterveyshuollon järjestämisvastuu siis siirtyy maakunnille. Maakunnalla vaihtoehtoja työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen on useita. Järjestämisen rinnalla on mietittävä myös työterveyshuollon palveluntuotannon rakennetta ja yhtiömalleja. Työterveyshuollon palveluja tuottavien yhtiöiden tai yksiköiden perustaminen tulisi käynnistää vuoden 2018 aikana, jotta maakunnallinen työterveyshuollon palvelutarjonta ja hinnasto olisivat asiakkaiden käytettävissä riittävän ajoissa. Palveluntuottajia voi maakunnan alueella olla yksi tai useampia. Maakunnalla on useita vaihtoehtoja työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen 1) Tuottaminen voi tapahtua omana toimintana. Mikäli palveluita tuotetaan myös muille kuin omille työntekijöille, niin tuotanto voi tapahtua in-house-yhtiömuotona tai markkinoilla toimivana yhtiönä. 2) Mahdollisuus tuottaa palveluita toisen julkissektorin työnantajan kanssa. 3) Mahdollisuus tuottaa palveluita muun työnantajan kanssa. 4) Hankkimalla työterveyshuoltopalvelut joltain työterveyshuollon palveluntuottajalta, mikä edellyttää kilpailuttamista. Työterveyshuollon kustannukset maksavat pääsääntöisesti työnantaja ja pieneltä osin työntekijä (sairausvakuutuksen työtulovakuutuksella). Työterveyshuoltoa ei makseta eikä suoraan kompensoida verovaroin eikä näin ollen työterveyshuollon palvelut kuulu sote-uudistuksen valinnanvapauden piiriin. Työnantaja valitsee työterveyshuollon palveluntuottajan ja työterveyshuollon vapaaehtoisen sairaanhoidon laajuuden. Lausuntopalvelu.fi 210/304

211 Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa Työterveyshuolto ei kuulu organisatorisesti sote-uudistuksen keskiöön, mutta työterveyshuollon ja muun soten välisen yhteistyön parantamiseksi maakuntajärjestäjän organisaatiossa tulisi olla henkilö/rakenne, jonka vastuulla tulisi olla työterveyshuollon ja muun soten yhteensovittamiseen liittyvien asioiden johtaminen maakuntaorganisaatiossa. Tämän henkilön tai rakenteen vastaparina tulisi olla työterveyshuollon palveluntuottajien keskuudesta muodostettu rakenne, jossa huolehditaan maakunnan alueen työterveystoimijoiden yhteisistä tavoitteista ja viestinnästä. Tämä työterveystoimijoiden rakenne on keskeinen työterveyshuollon toiminnallisen integraation etenemiseksi sote-uudistuksen yhteydessä. Tämänkaltaista rakennetta mallinnetaan jo parhaillaan Keski-Suomessa TYÖKE -hankkeen aikana verkostomaisena keskustelufoorumina. Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio tulee näkyväksi maakunnan asukkaiden yhtenäisinä hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuina. Maakunnat kantavat tästä kokonaisvastuun myös työikäisten osalta. Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden toimintojen yhteensovittamiseksi tarvitaan yhteistyömalleja seuraavissa viidessä asiassa: 1) Työkykyasioiden hoitaminen, niin että myös työttömien työkykyä koskevissa asioissa tulisi huomioitua eri toimijoiden osaaminen. Tähän kokonaisuuteen liittyy kuntoutuksen nivominen entistä tiiviimmin osaksi yhteistyöprosesseja ja siinä työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen kuntoutustarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa työikäisten kohdalla. Tämä todetaan myös Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportissa. 2) Saumaton sairaanhoito vaatii toteutuakseen työterveyshuollossa tuotetun työterveyspainotteisen sairaanhoidon hyödyntämisen täydentävänä osana työikäisen maakunnan asukkaan sujuvaa sairaanhoitoa. 3) Ammattitautien, työperäisten sairauksien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito edellyttävät monitoimijaista verkostoa ja sujuvaa tiedon kulkua eri toimijoiden välillä. 4) Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämisessä tarvitaan yhteisiä tavoitteita, sovittua työnjakoa ja toimintamalleja kuntien, maakuntien sote-keskusten ja liikelaitosten ja kolmannen sektorin sekä työterveyshuollon kesken. 5) Tiedontuotanto palveluiden tarpeesta, käytöstä ja yhteistyöstä Työkuntoutus/Työelämäpalvelut Lausuntopalvelu.fi 211/304

212 Keski-Suomessa työttömyys on koko maata korkeampi, joten uusia toimintamalleja työttömien työkyvyn arviointiin ja työkykyä tukeviin toimenpiteisiin tarvitaan, kuten tämän toiminnan mahdollistaminen työterveyshuollossa. Yhteistoimintaa tulee kehittää lääkinnällisessä ja ammatillisessa kuntoutuksessa maakunnassa toimivien tahojen kuten Peurungan ja Verven sekä Kelan kanssa. Yhteistyötä terveydenhuollon ja TE-toimiston ja sen toiminnan jatkajien kanssa tulee lisätä ja edelleen kehittää. Työikäisen keskisuomalaisen työkyvyn arvioinnin ja työkykyä tukevien toimenpiteiden sekä työn ja terveyden välisen yhteyden paras asiantuntemus on työterveyshuollossa. Nyt työterveyshuollossa tehdään työsuhteen perusteella tapahtuvaa työkykyä tukevaa, ehkäisevää eli preventiivistä ja korjaavaa eli hoidollista toimintaa. Näihin molempiin sisältyy myös työkyvyn arviointi. Työttömien työkyvyn arviointia ja työkykyä tukevien toimenpiteiden suunnittelua on mahdollista toteuttaa maakunnan maksamana asiakassetelipalveluna työterveyshuollon toimipisteessä, joka on hakemuksen perusteella tullut hyväksytyksi palveluntuottajaksi. Siellä siihen on erityisosaamista ja työelämän tuntemusta. Toisaalta tulee myös huomioida, että pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arviointia ei voi toteuttaa yhden sektorin, esimerkiksi vain työterveyshuollon toimesta, vaan monialainen yhteistyö on tarpeen. Aloite em. arviointiin voidaan esittää mistä tahansa sotepalveluiden tuottajapisteestä ja TE-palveluista esim. sitä varten laaditun lähetteen muodossa Erikoissairaanhoidon palvelut Tämä osa järjestämissuunnitelmaa täydentyy myöhemmin. Työterveyshuollon näkökulmasta tarkasteltaessa erikoissairaanhoidon integraatiossa muuhun terveydenhoitoon tulee prosessien suunnittelussa huomioida erikoissairaanhoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa. Erikoislääkäripalveluiden hajauttamista tulee edelleen kehittää. Erikoissairaanhoidossa kuuluu tehdä jatkohoidon suunnitelma ja huolehtia nopeasta tiedonsiirrosta jatkohoitopaikkaan. Hoitoketjuissa tulee nykyistä selvemmin ottaa huomioon työikäisen keskisuomalaisen jatkohoito avohoidossa työterveyshuollossa. Työkyvyn arvioinnit ja sairauspoissaolojen tarpeen arviointi toimenpiteen ja sairauden alkuvaiheen jälkeen keskitetään erikoissairaanhoidon jatkohoito-ohjeet huomioiden työterveyshuoltoon, missä on työkyvyn arvioinnin ja työelämän erikoisosaamista. Myös rinnakkainen hoito erikoissairaanhoidossa on mahdollista tämän prosessin rinnalla tilanteen sitä vaatiessa. Kaikista vaativimmissa selvityksissä kaikilla palveluntuottajilla on mahdollisuus käyttää työlääketieteen poliklinikan ja kuntoutustutkimusyksikön palveluita erikoissairaanhoidossa. Työterveyshuollon erikoislääkäriä tarvitaan näitä tarpeita varten siten myös erikoissairaanhoidossa Sote-keskuspalvelut Lausuntopalvelu.fi 212/304

213 Vaikka suurin osa työikäisistä (70%) ei tarvitse ohjausta, ohjauspalvelu on uudessa sotessa välttämätön. Työikäisen keskisuomalaisen asiakasohjaus tapahtuu henkilön omassa sotekeskuksessa riippumatta siitä, onko asiakas työtön tai työelämässä ja mikä taho tuottaa työterveyshuoltopalvelut. Ensimmäisen kontaktin saanut vastaa ohjauspalvelusta: keskisuomalainen saa ohjauksen/lähetteen palvelun piiriin. Aika varataan siihen yksikköön, missä palvelu tuotetaan. Kuten Asiakasohjaus kohdassa todetaan asiakasohjauksen tärkeydestä, on asiakasohjaus soteuudistuksen onnistumisessa todella tärkeää. Asiakasohjauksen edellytys on prosessien ja palvelukokonaisuuksien tunteminen. Ohjauspalvelussa tulee olla tieto siitä, mikä on jokaisen keskisuomalaisen oma sote-keskus ja missä on hänen työterveyshuoltonsa, jos henkilö kuuluu työterveyshuollon piiriin. Palvelukokonaisuuteen ja palveluohjaukseen tulisi saada näkyviin myös tieto työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksen olemassaolosta/laajuudesta. Tämä edellyttää ajan tasalla olevia rekisteritietoja. Asiakasohjauspalvelu tulee resurssoida ja priorisoida sote-uudistuksessa. Järjestämissuunnitelmassa todetaan sote-keskuksen palveluihin kuuluvan listautumisen yhteydessä tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus, johon työikäisillä sisältyy myös työkyvyn arviointi. Onko sote-keskuksessa riittäviä resursseja tällaiseen kaikkien listautujien hyvinvoinnin ja terveyden kartoitukseen ja osaamista työikäisten työkyvyn arviointiin? Tämä työkyvyn arviointi on myös työelämässä olevien kohdalla päällekkäistä toimintaa jo työterveyshuollossa terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä tehtävään jatkuvaan työkyvyn arviointiin. Sote-keskusten asiakkaissa on toki myös niitä, joilla ei ole oikeutta työterveyshuollon palveluihin ja hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus on siten aiheen. Järkevä työnjako tässäkin suhteessa olisi syytä sopia toimijoiden kesken. Jyväskylä Keski-Suomen työterveyshuollon Sote-työryhmä TYÖKE-hankkeen ohjausryhmä Keski-Suomen Työterveyslääkäriyhdistys eyr Yhteyshenkilö: Visa Kervinen Työterveyslääkäri, asiantuntijalääkäri Lausuntopalvelu.fi 213/304

214 Kervinen Visa Keski-Suomen työterveyshuolto Lausuntopalvelu.fi 214/304

215 Tuula Pesonen Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään KSSHP:n psykiatrian toimialueen yleissairaalapsykiatrian pkl:n ylilääkäri Tuula Pesosen kommentit Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito Palvelukuvaus Kohta: Mielenterveys- ja päihdeavohoidolla laajasti ymmärrettynä tarkoitetaan kaikissa palveluissa tapahtuvaa ennaltaehkäisevää, hyvinvointia ja terveyttä edistävää kokonaisvaltaista mielenterveyttä ja päihteettömyyttä tukevaa työotetta. Kommentti: Edellä kuvatun, ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän työotteen lisäksi, mielenterveys- ja päihdetyö sisältää päihde- ja mielenterveyshäiriöiden oireiden seulontaa ja tunnistamista sekä lievien häiriöiden hoitotoimenpiteitä Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito Palvelukuvaus Kohta: Perustason psykiatrian vastaanottopalvelut tarjotaan asiakkaiden tarpeen mukaan muiden vastaanottopalveluiden yhteydessä. Perustasolla ei eritellä asiakkuuksia eikä perustason hoitoa ja palvelua diagnoosin mukaan, vaan asiakas kohdataan kokonaisvaltaisena kaikkine perustason hoidon- ja palvelun tarpeineen. Somaattiset sairaudet ja päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät usein yhteen ja koskevat perustasolla useimmiten samoja asiakkaita, joten psykiatrian perustason palvelut sisällytetään tiiviisti muihin perustason vastaanottopalveluiden. Palveluja tuetaan psykiatrian erityistason vastaanottopalveluilla. SEKÄ teksti Sote-keskuksen vastaanottopalvelut Lausuntopalvelu.fi 215/304

216 Palvelukuvaus Kohta: Sote-keskuksessa tarjottavat suoran valinnan palveluiden vastaanottopalvelut sisältävät sotekeskuksen asiakkaille annettavan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvonnan ja ohjauksen, terveysneuvonnan ja terveystarkastukset ml. seulonnat, äitiys- ja lasten- sekä perhesuunnitteluneuvolapalvelut, pediatrian, geriatrian, psykiatrian ja yleislääketieteen lääkärin, hoitajan sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden suorittaman asiakkaiden oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimuksen, toteamisen ja hoidon sekä päihdetyön ohjauksen ja psykososiaalisen tuen. Kommentit kohtiin ja : 1) Perustason psykiatrian vastaanottopalvelut ja 2) Vapaan valinnan sote-keskusten vastaanottopalvelut: Psykiatria on lääketieteen erikoisala, jonka työote, niin kuin muillakin lääketieteen erikoisaloilla, on sairauksien tutkimisessa, diagnosoinnissa ja hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa eikä näin ollen voi toteuta suorana palveluna potilasmassalle, jossa ei eritellä palvelua diagnoosin mukaan. Psykiatri ei voi toimia sote-keskuksen seulovana työntekijänä vaan tällaisena toimii yleislääkäri / yleislääketieteen erikoislääkäri, joka ohjaa potilaansa tarvittaessa psykiatrin konsultaatioon osana toteuttamaansa perustason mielenterveyden avohoitoa, joka on hänen hoitovastuullaan. Huomioiden jo nykyiset niukat (ja valtakunnassa tehtyjen virallisten selvitysten perusteella tulevaisuudessa nykyistä niukemmat ) psykiatriresurssit), psykiatrien tulee olla sekä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä vapaan valinnan sote-keskuksissa konsultin roolissa. Vaikka psykiatri on perustasolla (matalan kynnyksen sotekeskuksessa) konsultoivassa roolissa, käytännössä hän voi tästä huolimatta toimia moniammatillisen tiimin jäsenenä matalan kynnyksen sotekeskuksessa sekä välittömässä että välillisessä kliinisessä potilastyössä ilman että palveluiden saatavuus kärsii, koska mielenterveys- ja päihdehäiriöiden arviointia, hoidon tarvearviota ja hoidon suunnittelua / toteutusta tekee myös perustason ja vapaan valinnan sotekeskuksen yleislääkärit / yleislääketieteen erikoislääkärit. Psykiatrien työpanos tarvitaan isompiin sotekeskuksiin ja erityispalveluihon (mm. psykiatriseen osastohoitoon ja päivystystehtäviin) vaikeiden ja vaativien psykiatristen häiriöiden tutkimuksen ja hoidon työhön sekä niihin tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Ei pidä myöskään jättää huomiotta ja kirjaamatta sitä, että psykiatreja tarvitaan myös erityistason palveluun kuuluvassa yleissairaalapsykiatrisessa työssä somaattisessa sairaalassa (Keski-Suomen keskussairaalassa / tulevassa NOVA-sairaalassa). Yleissairaalapsykiatria, joka on psykiatrian erikoislääkäreiden virallinen erityispätevyys ja jonka perustehtävänä on yhteistyössä somaattisten erikoisalojen lääkäreiden kanssa, konsultoinnin kautta, tunnistaa ja diagnosoida sekä toteuttaa hoidontarvearvioita ja psykiatrisen hoidon suunnittelua somaattisessa tutkimuksessa ja hoidossa oleville potilaille, joiden psyykkinen oireilu / psykiatrinen häiriö hoitamatta jätettynä vaikeuttaa / pitkittää ja vaikeimmassa tapauksessa voi jopa estää tarvittavan somaattisen tutkimuksen ja hoidon toteuttamisen. Yleissairaalapsykiatri toimii erityispalveluiden moniammatillisen yleissairaalapsykiatrisen tiimin jäsenenä ja tiimiin kuuluu myös sairaanhoitajia ja psykologeja, jotka Lausuntopalvelu.fi 216/304

217 käytännössä toteuttavat tarvittavan somaattisessa hoidossa olevan potilaan välittömän ja akuutin kriisihoidon. Kommentti Lukuun 13 Pelastustoimi Kun soten myötä maakunnan tasolla laaditaan valmiussuunnitteluun liittyvää suuronnettomuuksiin ja normaaliajan häiriötilanteisiin liittyvää lääkinnällisen pelastustoimen suunnitelmaa, järjestämissuunnitelmaan tulee sisällyttää myös kaikkien toiminnan tasojen omat psykososiaalisen tuen suunnitelmat. Tuula Pesonen KSSHP psykiatarian toimialue / yleissairaalapsykiatrian poliklinikka / ylilääkäri Lausuntopalvelu.fi 217/304

218 KSSHP Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Järjestämissuunnitelman sivulla 94 määritetään sote-keskuksen vastaanottopalvelut seuraavasti: "kaikissa seutukuntakeskuksissa ja erikoistavaroiden asiointialueilla on vähintään yksi sellainen sote-keskuksen toimipaikka, jossa on saatavilla hoidontarpeen arviointi ja (päivystyksellisiä) akuuttivastaanottopalveluja arkisin klo 8-16 sekä ajanvaraukseen perustuvia suoran valinnan palveluihin sisältyviä vastaanottopalveluja seuraavasti (alla olevat esimerkinomaisia ja täydentyvät): o yleislääketieteen lääkäri (T3=14) ja hoitaja (T3=7) o pediatrian (T3=x), geriatrian (T3=x), psykiatrian (T3=x) erikoislääkäri o mielenterveys- ja päihdehoitaja (T3=x) o fysioterapeutti (T3=7) o sosiaaliohjaajan (T3=7) o äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola (T3=x) o laboratorion näytteenotto (T3=5) o kuvantaminen (T3=5) Erikoislääkäripalvelujen osalta pediatrian, geriatrian ja psykiatrian palvelujen vaatimus ei ole järkevä. Kaikkia kyseisten erikoisalojen erikoislääkäreitä on Suomessa liian vähän. Psykiatrien määrä tulee jopa vähenemään tulevaisuudessa, vaikka edistystä erikoislääkärikoulutuksessa tapahtuisikin. Psykiatriaa ei voida ulkoistaa muista erikoisaloista. Hoitoketjujen toimivuus on potilaiden hoidossa ratkaisevaa. Pediatria on edelleen suosittu erikoisala, mutta ylitarjontaa ei erikoislääkäreistä tule lähitulevaisuudessa olemaan. Pediatria on vahva sairaalaspesialiteetti. Tämä tarkoittaa sitä, että Lausuntopalvelu.fi 218/304

219 pediatri, joka toimii muualla kuin sairaalaolosuhteissa, tekee koulutukseensa nähden kapea-alaista työtä ja menettää nopeasti osan ammattitaidostaan. Halukkuutta pediatrien keskuudessa sotekeskuksissa (nyk terveyskeskuksissa) toimimiseen ei käsittääkseni liialti ole. Sote-keskuksessa pediatrian erikoislääkäristä tulee nopeasti neuvola-lääkäri. Geriatria on erikoistumisalana kasvava ja erikoislääkärikunta on varsin nuorta. Kolmesta mainitusta erikoisalasta geriatria sopisi parhaiten sote-keskukseen, koska se ei ole päivystävä erikoisala ja suuri osa sote-keskusten potilaista tarvitsee geriatrian asiantuntemusta. Psykiatrian ja pediatrian vieminen sote-keskuksiin tulee myös uhkaamaan erikoissairaanhoidon 24/7 päivystysvalmiutta. Erikoislääkäripalvelujen vieminen tällä tavoin "pakosta" ns. etulinjaan ei ole hoitoketjujen kannalta järkevää toimintaa, eikä myöskään kustannus-vaikuttavaa. Suosittelen, että järjestämissuunnitelmaa muutetaan siten, että siinä ei mainita faktisesti erikoisaloja, jotka sote-keskuksessa tulee olla, vaan ilmaistaan asia siten, että "sote-keskuksessa tulee olla asiakkaiden ja potilaiden tarpeista lähtevä konsultaatiomahdollisuus eri erikoisalojen osalta." Kataja Vesa KSSHP - Johtajaylilääkäri, keskushallinto Lausuntopalvelu.fi 219/304

220 Anu Pollari Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Kannanotto Keski-Suomen maakunnan sote järjestelmäsuunnitelmaluonnokseen Kiitämme mahdollisuudesta olla mukana vaikuttamassa maakuntamme sote-suunnitelmaan kuntoutuksen ja erityisesti fysioterapian näkökulmasta. Asiakaslähtöisyys ja yhtenäisten hoitoketjujen luominen ovat järjestämissuunnitelman hyvät tavoitteet. Tuki- ja liikuntaelinoireisen hoitoketju Joka kolmas terveyskeskuksen lääkärivastaanoton asiakkaista on tuki- ja liikuntaelinoireinen. Tuki- ja liikuntaelinoireen vaikuttavin hoitomuoto on terapeuttinen harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Tämän vuoksi sote-keskuksissa tulee olla suoravastaanottofysioterapeutin palvelu. Se tarkoittaa sitä, että tule-oireiselle asiakkaalle annetaan aika fysioterapeutin vastaanotolle sille päivälle, jolloin hän on yhteydessä sote-keskukseen. Toimintamalli on osoitettu kustannusvaikuttavaksi ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Näin päästään hoitamaan oiretta oikeaan aikaan ja vaikuttamaan siihen nopeasti, jolloin sairauslomat ovat lyhyempiä. Tämä ei poissulje sitä, etteikö asiakas kävisi myös lääkärin vastaanotolle jossain vaiheessa. Tule-oireisen kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että kuntoutujan on mahdollista käydä fysioterapiassa useamman kerran. Ehdotamme, että tule-oireinen saa asiakassetelin fysioterapian hankintaa varten suoravastaanottofysioterapeutilta, jolloin hän voi toteuttaa terapian lähempänä kotiaan ja matkakustannuksetkin vähenevät. Asiakassetelin voisi myöntää sote-keskuksen fysioterapeutti/lääkäri maakunnan laatimien myöntämiskriteereiden mukaan, maksaja on maakunta. Myöntämiskriteerit perustuisivat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin fysiatrian laatimiin hoitoketjuihin ja käypähoito suosituksiin. Järjestämissuunnitelmassa ei mainita kouluterveydenhuollon kohdassa fysioterapiaa. Kouluterveydenhuollossa tulee huolehtia alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireiden fysioterapiasta, ergonomiasta ja ryhtitarkastuksista. 5- ja 8-luokkalaisille tehdyt Move-testaukset ovat huolestuttavasti osoittaneet lasten fyysisen kunnon puutteet. Tavoitteena on, että Move-testien tulokset ovat kouluterveydenhoitajan ja lääkärin laajassa tarkastuksessa Lausuntopalvelu.fi 220/304

221 käytettävissä, jolloin ohjaus fysioterapiaan on mahdollista. Sujuva hoitoketju toteutuu, kun fysioterapeutti toimii kouluterveydenhuollossa ja näin moniammatillisesti huolehditaan lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä. Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelmat Lääkinnällisen kuntoutuksen sekä lasten että aikuisten kuntoutussuunnitelmien tulee perustua valtakunnallisiin terapioiden myöntö/saatavuusperusteisiin. Lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet tulee muuttaa toimintakykyperusteisiksi ja poistua diagnoosikeskeisyydestä. Toimintakyvyn arvio perustuu kuntoutujan ja moniammatillisen tiimin yhdessä tekemään arvioon, yksilölliset voimavarat ja päivittäinen selviytyminen huomioiden. Kuntoutusarviossa käytetään yhtenäisesti sovittuja toimintakykymittareita ja luodaan asiakkaalle merkitykselliset ja yksiölliset kuntoutustavoitteet. On tärkeää, että kuntoutusuunnitelman tekee taho, joka ei itse tuota palvelua. Ehdotamme, että kuntoutussuunnitelmat tekee maakunnan liikelaitoksen kuntoutusarvioyksikkö, jolloin kuntoutus on yhdenvertaisempaa kuntoutujalle. Maakunta myöntää asiakkaalle asiakassetelin kuntoutussuunnitelman pohjalta ja asiakas valitsee palveluntuottajan maakunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Ikäihmisten toimintakykykuntoutus Kukoistava kotihoitohanke (KUKO) on tehnyt suunnitelmaa kotikuntoutuksen kuntoutusarviojaksojen toteuttamisesta. On tärkeää, että kotikuntoutus toteutuu moniammatillisena työnä. Kotihoitajat tekevät kuntouttavaa hoitotyötä ja fysioterapia- ja toimintaterapeutit tekevät terapiaa useasti viikossa 4-6 viikon kuntoutusarviojakson aikana. Kaikki tähtäävät samaan tavoitteeseen ja tavoite on kuntoutujalle merkityksellinen ja realistinen saavuttaa. Tiiviisti toteutettavasta kotikuntoutuksesta on hyviä kokemuksia mm. Eksotessa. Maakunnan on hyvä vaatia kaikilta kuntalaisille palveluita tuottavilta yksiköiltä systemaattista Kaatumisriskin arviointia. Sairaanhoitopiirillä on olemassa jo malli kaatumisten ennaltaehkäisyyn, tuo malli kannattaa laajentaa kaikkiin soteyksiköihin. Työkalut ovat jo olemassa (IKINÄ-opas, Lyhyet ja Laaja kaatumisriskin arviointilomakkeet (THL)). Tämä tarkoittaa systemaattista toimintakyvyn arviointia kaikissa asiakaskäynneissä, jolloin toimintakykyä heikentäviin asioihin pystytään puuttumaan varhaisemmassa vaiheessa. Asukkaan ollessa osastohoidossa on fysioterapeutin tai toimintaterapeutin tekemiä toimintakyvyn ja apuväline- sekä kuntoutustarpeen arviointi tärkeä toteuttaa ennen kotiutumista. Terapiahenkilöstöä on hyvä olla osastoilla koko ajan, koska hoitoajat ovat lyhyitä ja kuntoutus/apuvälinetarpeen arviointi ja kodin muutostöiden arviointi kannattaa tehdä hyvin, jotta ihminen pystyy oikeasti asumaan kotona. Järjestämissuunnitelmaluonnoksessa on hyvä alku asiakaslähtöisyyteen. Asiakkaan kulkeminen hoitoketjuissa ei vielä avaudu hyvin, koska hoitoketjuja ei ole kirjattu auki. Liitteessä olemme ottaneet kantaa vielä asiakohtaisemmin järjestämissuunnitelmaluonnokseen. Lisätietoa Keski-Suomen fysioterapeutit ry, pj Anu Pollari p , Lausuntopalvelu.fi 221/304

222 Liite 1. Kannanotto sote järjestämissuunnitelma-luonnokseen s. 45 Kouluterveydenhuollossa huolehditaan myös alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluista, jotka sisältävät määräaikaistarkastukset, suun ja hampaiston hoitotoimenpiteet oikomishoito mukaan lukien. Ehdotuksemme: Kouluterveydenhuollossa huolehditaan myös alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireiden fysioterapiasta, ergonomiasta ja ryhtitarkastuksista. s 62 Kotihoidon kuntouttavan arviointijakson aikana arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumismahdollisuuksia. Toimintakyvyn palauttaminen tai parantaminen fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen kuntoutuksen keinoin on ensisijaista. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn paraneminen ja palvelutarpeen vähentäminen, asiakkaan itsenäinen pärjääminen tai kokonaan palvelutarpeen päättyminen. Ehdotuksemme: s. 88 kuvataan hyvin palvelukuvaus kotikuntoutuksen kuntoutusjaksosta. Kuntoutusjakson kesto voi vaihdella (4 6 viikkoa) ja sitä toteuttavat toimintaterapeutti ja/tai fysioterapeutti yhdessä kotihoidon ammattilaisten kanssa. Palvelun tavoitteena on kuntoutujan omatoimisuuden vahvistaminen ja aktivointi. Kotikuntoutusjakson alkaessa tehdään alkuarviointi ja asetetaan kuntoutumisen tavoitteet, joiden toteutumista jaksona aikana seurataan. s. 65 Lyhytaikaisella osastohoidolla tarkoitetaan väestölle tarjottavia perusterveydenhuollon akuuttisairaanhoidonpalveluja. Osastoilla hoidetaan päivystyksestä äkillisen hoidon tarpeen vuoksi osastolle hoitoon tulleita ja siirtona sairaalasta jatkohoitoon tulleita kaikkien erikoisalojen potilaita. Potilaat hoidetaan diagnoosin ja hoitosuunnitelman mukaisesti potilaan sairauden vaatimalla tavalla. Potilaille taataan heidän tarpeidensa mukaisesti terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista edistävää yksilöllistä, potilaan kokonaisvaltaisesti huomioon ottavaa ja suunnitelmallista hoitoa. - Lyhytaikaisosastoilla on tarve moniammatilliseen hoitotyöhön. Hoidon tavoitteena on kuntouttaa asiakkaat toimintakyvyltään sellaisiksi, että elämä omassa kotona tai siihen verrattavassa paikassa on mahdollista. Täten tarvitaan myös fysioterapeutin/toimintaterapeutin arviointia ja terapiaa, apuvälinetarpeen arviointia, jotta kotiutuminen onnistuu hyvin. s. 90 Ehdotuksemme: Akuuttihoidossa tarjotaan myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin tekemiä toimintakyvyn ja apuväline- sekä kuntoutustarpeen arviointeja ennen kotiutumista. Terapiahenkilöstön on hyvä olla lyhytaikaisosastoilla koko ajan, koska hoitoajat ovat lyhyitä ja kuntoutus/apuvälinetarpeen arviointi ja kodin muutostöiden arviointi kannattaa tehdä hyvin, jotta ihminen pystyy oikeasti asumaan kotona. Lausuntopalvelu.fi 222/304

223 s. 85 Kuntoutusarvio tarkoittaa kokonaisvaltaista toimintakyvyn arviointia, jonka avulla määritellään kuntoutumisen tavoitteet ja keinot. Kuntoutujien toimintakyvyn pitkäjänteinen seuranta puolestaan auttaa ammattilaisia kehittämään vaikuttavia kuntoutumisen toimintamalleja. Seurantaan tarvitaan yhteisiä, vaikuttavia, maakunnallisia toimintakykymittareita. Ehdotuksemme: Kuntoutusarvio tulee tehdä maakunnan omassa kuntoutusarvioyksikössä, jotta kuntoutus on asiakkaille tasapuolista. Kuntoutusarvioyksikkö tekee moniammatillisesti kuntoutussuunnitelman ja arvioi asiakkaan toimintakyvyn valitsemillaan toimintakykymittareilla. Kuntoutusarvioyksikkö laatii asiakkaan kanssa kuntoutustavoitteet, jotka ovat asiakkaalle merkitykselliset ja ovat ICF-luokituksen Suoritukset ja Osallistuminen osa-alueella. Kuntoutusarvioyksikkö myöntää asiakassetelin terapian toteuttamiseksi. Terapioiden myöntäminen perustuu vaikuttaviin, näyttöön perustuviin käytäntöihin. Palveluntuottaja laatii asiakkaan kanssa yksilölliset GAS- tavoitteet. Palveluntuottaja tekee lausunnon kuntoutusarvioyksikölle, kun terapia loppuu. Kuntoutusarvioyksikön toimipaikat sijaitsevat ympäri maakuntaa, enintään tunnin matkan päässä asiakkaasta. Tavanomaiset yksilö- tai ryhmäterapiat (esim. fysioterapia, toimintaterapia) toteutetaan asiakkaiden tai potilaiden arkiympäristöissä niin, että ne ovat valtaosalle saavutettavissa noin puolen tunnin matkan ja vaativammat terapiat (esim. puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus) ovat noin tunnin matkan päässä asiakkaiden/potilaiden kotoa s.87 Lasten koti/avokuntoutus Asiakkaan tai potilaan hoidosta vastaavan tahon tekemän kuntoutustarvearvion ja kuntoutussuunnitelman perusteella myönnetään avoterapiat, jotka voivat tapahtua joko kotikäynteinä tai yksilö- tai ryhmäterapiakäynteinä terapeutin vastaanotolla tai hoitolaitoksessa. Terapioiden myöntäminen perustuu vaikuttaviin, näyttöön perustuviin ja valtakunnallisten Käypä hoito- suositusten mukaisiin käytäntöihin sekä yhteisiin maakunnallisiin hoitosuosituksiin ja terapioiden myöntöperusteisiin. Kuntouttava terapeutti arvioi kuntoutusjakson lopussa kuntoutumisen tavoitteiden toteutumisen (GAS-menetelmä) ja antaa hoitavalle taholle loppulausunnon. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Avo- tai kotikuntoutus toteutetaan asiakassuunnitelman mukaisesti. Tavanomaiset yksilö- tai ryhmäterapiat (esim. fysioterapia, toimintaterapia) toteutetaan asiakkaiden tai potilaiden arkiympäristöissä niin, että ne ovat valtaosalle saavutettavissa noin puolen tunnin matkan ja vaativammat terapiat (esim. puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus) ovat noin tunnin matkan päässä asiakkaiden/potilaiden kotoa. Ehdotuksemme: Myös lasten osalta kuntoutussuunnitelmat tekisi maakunnan oma kuntoutusarvioyksikkö., jotta kuntoutus on asiakkaille tasapuolista. Kuntoutusarvioyksikkö tekee moniammatillisesti kuntoutussuunnitelman ja arvioi asiakkaan toimintakyvyn valitsemillaan toimintakykymittareilla. Kuntoutusarvioyksikkö laatii asiakkaan kanssa kuntoutustavoitteet, jotka ovat asiakkaalle merkitykselliset ja ovat ICF-luokituksen Suoritukset ja Osallistuminen osa-alueella. Kuntoutusarvioyksikkö myöntää asiakassetelin terapian toteuttamiseksi. Terapioiden myöntäminen perustuu vaikuttaviin, näyttöön perustuviin käytäntöihin. Palveluntuottaja laatii asiakkaan kanssa yksilölliset GAS-tavoitteet. Palveluntuottaja tekee lausunnon kuntoutusarvioyksikölle, kun terapia loppuu. Kuntoutusarvioyksikön toimipaikat sijaitsevat ympäri maakuntaa, enintään puolen tunnin matkan päässä asiakkaasta. Lausuntopalvelu.fi 223/304

224 s. 89 Apuvälinepalveluihin ja asunnonmuutostöihin liittyvät palvelut tarjotaan kotona ja asiakkaiden arkiympäristöissä sekä vastaanottoluontoisesti sote-keskuksissa niin, että ne ovat valtaosalle saavutettavissa noin tunnin päässä kotoa. Sote-keskusten lisäksi palveluja on saatavissa myös liikelaitoksen Sairaala Novassa. Apuvälineiden jakelu tapahtuu pääosin sote-keskuksissa. Kooltaan suuret ja painavat apuvälineet (esim. kotihoitosänky, sähköpyörätuoli) toimitetaan asiakkaalle kotiin. Ehdotuksemme: Kannatamme tätä, apuvälinepalvelua on kehitetty maakunnassa yhtenäiseksi ja toiminta on koko ajan kustannusvaikuttavampaa ja apuvälineiden kierrätys tehokkaampaa. Apuvälineiden käyttöä/tarvetta on myös tärkeää arvioida säännöllisesti esimerkiksi kuntoutujan oman terapeutin tai muun vastaavan kuntoutukseen osallistuvan tahon toimesta. s. 91 Geriatrinen kuntoutus: Ennaltaehkäisevä kuntoutus, joka kohdistuu korkean sairastumisen /vammautumisen riskin omaaviin henkilöihin. Tähän kuuluu esimerkiksi vanhusten kaatumisten ehkäisy, jolloin kuntoutuksena voidaan pitää esimerkiksi ravitsemus- ja elämäntapaohjausta, tapaturmavaaroista valistusta ja liikunnallisia ryhmiä. Sosiaalista aktiivisuutta ylläpitävää toimintaa, esimerkiksi päiväkeskustoimintaa voidaan laajasti ottaen pitää myös ennaltaehkäisevänä kuntoutuksena. Ehdotuksemme: Maakunnan on hyvä vaatia kaikilta kuntalaisille palveluita tuottavilta yksiköiltä systemaattista Kaatumisriskin arviointia. Sairaanhoitopiirillä on olemassa jo malli kaatumisten ennaltaehkäisyyn, tuo malli kannattaa laajentaa kaikkiin soteyksiköihin. Työkalut ovat jo olemassa (IKINÄ-opas, Lyhyet ja laaja kaatumisriskin arviointilomakkeet (THL). Tämä tarkoittaa systemaattista toimintakyvyn arviointia kaikissa asiakaskäynneissä, jolloin toimintakykyä heikentäviin asioihin pystytään puuttumaan varhaisemmassa vaiheessa. s. 92 Lääkinnällinen kuntoutus, johon kuuluu sekä akuuttien että kroonisten sairauksien hoitoon liittyvä kuntoutus, että sairauksien vaatima ylläpitävä kuntoutus. Vanhusväestössä yleisiä kuntoutustoimia vaativia sairauksia ovat lonkka- ja nikamamurtumat, lanneselän spinaalistenoosi, kaularangan, polvien ja lonkkien kulumat, nivelreuma, aivoverenkiertohäiriöt jälkitiloineen, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, masennus, psykoosit ja aistivajavuudet. Myös gerastenia eli vanhuuden haurausraihnausoireyhtyä on näihin luettava tila. Ehdotuksemme: Lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet tulee muuttaa toimintakykyperusteisiksi ja poistua diagnoosikeskeisyydestä. Toimintakyvyn arvio perustuu kuntoutujan ja moniammatillisen tiimin yhdessä tekemään arvioon, yksilölliset voimavarat ja päivittäinen selviytyminen huomioiden. Kuntoutusarvioyksiköt tekevät kuntoutussuunnitelmat. Lausuntopalvelu.fi 224/304

225 s. 93 Sote-keskukset tukevat asiakkaitaan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Asiakkaille tehdään listautumisen yhteydessä hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus. Kartoituksessa selvitetään asiakkaan mahdolliset hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät vahvuudet, vajeet ja riskit. Työikäisten asiakkaiden kartoitukseen sisältyy myös työkyvyn arviointi. Kartoituksen perusteella asiakkaalle laaditaan sote-keskuksen ammattilaisen tukemana, asiakkaan omiin tavoitteisiin perustuva henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelma on osa asiakkaan laajempaa asiakassuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään yhteistyöstä asiakkaan ja sote-keskuksen ammattilaisten kanssa. Hyvinvointisuunnitelman seuranta ja päivittäminen perustuvat asiakaskohtaisesti sovittavan, pääsääntöisesti sähköisesti kertyvään asiakas- ja potilastietoon ja niiden pohjalta tehtäviin virtuaalisiin hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Sote-keskukset huolehtivat myös 65-vuotiaiden terveystarkastusten toteuttamisesta. Ehdotuksemme: Kannatamme hyvinvointisuunnitelman tekemistä. Maakunnan on hyvä laatia lomakepohja ammattilaisille, jotta hyvinvointisuunnitelma on samanlainen ja kaikille tasapuolinen kaikissa maakunnan sote-keskuksissa. s. 93 Sote-keskus: Vastaanottopalveluihin sisältyvät myös kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, toimintaja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet sekä apuvälineet lukuun ottamatta yksilöllisesti sovitettavia apuvälineitä. Ehdotuksemme: Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusarviot olisi hyvä keskittää maakunnan omaan kuntoutusarvioyksikköön, jotta palvelu olisi tasavertaisempaa asiakkaille. Asiakas saisi aina terapian toteuttamiseksi asiakassetelin. Näin asiakas voi valita lähimmän ja/tai yksilölliset tarpeet parhaiten täyttävän palveluntuottajan a matkakustannukset eivät kasva (Kela-kyydit). Ehdotuksemme: Apuvälinelainaus olisi maakunnan oman liikelaitoksen toimintaa, mutta sijainti sotekeskuksessa. Henkilökohtaisiin apuvälineisiin saa asiakassetelin, mutta mistä asiakassetelin saa ja kuka vastaa apuvälineiden käytön seurannasta? s. 94 Palveluiden sisältö sekä saatavuus ja saavutettavuus määritellään tarkemmin liitteenä olevissa palvelukuvauksissa. Tätä liitettä ei löytynyt. Ehdotuksemme: Maakunnan kannattaa määritellä ainakin isoimmat sairausryhmät ja heidän hoitoketjut. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinoireisille on laadittu Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitoketjut, joita maakunnan kannattaa vaatia sote-keskuksilta. Muutoin voidaan hyvin palata esim. tule-oireisten hoidossa siihen, että lääkäri hoitaa tule-oireiset, kun hoitoketjuissa fysioterapia on ensisijainen hoitomuoto ko. asiakasryhmälle. Lausuntopalvelu.fi 225/304

226 s. 94 fysioterapeutti (T3=7) T3 tarkoittaa kaikissa edellä mainituissa palveluissa kolmatta vapaata aikaa, joka asiakkaalle voidaan tarjota. Käytännössä palvelut tulee siten saada 7, 21 tai 5 päivän sisällä em. palveluissa.) Ehdotuksemme: Sote-keskuksissa tulee olla suoravastaanottofysioterapeutin palvelu. Se tarkoittaa sitä, että tule-oireiselle asiakkaalle annetaan aika fysioterapeutin vastaanotolle sille päivälle, jolloin hän on yhteydessä sote-keskukseen (entinen malli lääkärin vastaanotolle). Toimintamalli on osoitettu kustannusvaikuttavaksi ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Näin päästään hoitamaan oiretta oikeaan aikaan vaikuttamaan siihen nopeasti, jolloin sairauslomat ovat lyhyempiä. Tämä ei poissulje sitä, etteikö asiakas kävisi myös lääkärin vastaanotolle jossain vaiheessa. Ehdotuksemme: Tule-oireinen tarvitsee yleensä fysioterapiaa pidempään, joten jatkofysioterapian suunnittelu kuuluu suoravastaanottofysioterapeutille. Ehdotamme, että tule-oireinen saa asiakassetelin fysioterapian hankintaa varten, jolloin hän voi toteuttaa terapian lähempänä kotiaan, jolloin matkakustannukset vähenevät. Asiakassetelin voisi myöntää sote-keskuksen fysioterapeutti/lääkäri maakunnan laatimien myöntämiskriteereiden mukaan, maksaja on maakunta. Myöntämiskriteerit perustuvat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin fysiatrian laatimiin hoitoketjuihin ja käypähoito suosituksiin. Anu Pollari Keski-Suomen fysioterapeutit ry Lausuntopalvelu.fi 226/304

227 keski-suomen pelastuslaitos Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Ensihoitopalvelu Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi palvelutasopäätöksensä mukaisesti järjestää ensihoitopalvelun omana palveluntuotantonaan, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastuslaitoksen kanssa tai hankkimalla palvelun yksityiseltä palvelun tuottajalta (Terveydenhuoltolaki 2010/1326). Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa ambulansseilla ensihoitopalvelua noin 70% maakunnan väestöstä. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluun kuuluvaa ensivastetoimintaa koko Keski- Suomen maakunnan alueella. Pelastuslaitoksella on kattava paloasemaverkosto (47 asemaa), johon ensihoitopalvelu on kustannustehokkaasti yhdistetty. Sisäisen turvallisuuden strategia Sisäisen turvallisuuden strategia hyväksyttiin Valtioneuvostossa Sen keskeisinä päämäärinä on turvallisuusympäristön analysointi ja ennakointi, syrjäytymisen ehkäiseminen, vaikuttavat turvallisuusrakenteet ja prosessit, sekä yksilön ja yhteiskunnan kriisinkestokyvyn parantaminen. Maakunnassa olisi hyvä olla jatkuvasti ajantasainen tilannekuva etenkin 24/7 toimialoilla, jotta ennakointi ja nopea reagointi olisi mahdollista. Pelastustoimessa on kaavailuissa myös isompia alueita, mutta niiden tuottama tieto kapea-alaisempaa. Maakunnan tasolla on mahdollisuus Lausuntopalvelu.fi 227/304

228 kattavampaan tietovarantoon 24/7 toimijoiden kesken ja sitä kautta laajempaan uhkakuvien ennakointiin. 24/7 toimijoilla olisi myös mahdollisuus parempaan syrjäytymisestä aiheutuvien uhkien torjuntaan. Tämä vaatisi parempia palvelupolkukuvauksia ja yhteistyöelintä (esim. tilannekeskusta), jossa avun tarvitsija ohjattaisiin oikealle viranomaiselle. Yksilön ja yhteiskunnan kriisikestokyvyn parantaminen on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, kuten Kainuun laaja ja pitkäkestoinen sähkökatko osoitti. Nyt pelastustoimi hoiti tilannetta, mutta tämä vaatii myös monen muun toimijan saumatonta yhteistyötä. Pelastustoimi on varmasti yksi kokeneimmista toimijoista varautumisen osa-alueella, mutta tarvitsee muiden toimijoiden apua laajoissa ja pitkäkestoisissa tilanteissa. Tätä osaamista pitäisi viedä kaikille aloille, sekä yksilötasolle. Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun synergia Suomessa on useammassa paikassa yhdistetty pelastustoimen ja ensihoidon palvelut. Keski-Suomen pelastuslaitos on ensimmäinen, joka on yhdistänyt paloauton ja ambulanssin, eli niin sanotun monitoimiyksikön. Muualla Suomessa työntekijät valitsevat tehtävään soveltuvan yksikön tapauskohtaisesti. Yksikössä on normaali ensihoidon varustus ja yleisimmät pelastustoimen välineet. Yksikössä toimii palomies sekä ensihoitaja ja yksikkö hälytetään kaikkiin ensihoidon ja pelastuksen tehtäviin. Yksikkö on välittömässä lähtövalmiudessa ja keskittyy henkeä ja omaisuutta pelastavaan toimintaan. Yksikkö toimii Muuramessa ja etuna on yksikön nopeus sekä 24/7 palvelu. Vuoden 2019 alussa yksiköitä on tarkoitus perustaa Karstulaan ja Laukaalle. Myöhemmin mahdollisesti myös muihin pienempiin kuntakeskuksiin. Pelastuslaitos tuottaa laajasti ensivastepalveluja ja niiden ylläpito ja kehittäminen luonnistuvat parhaiten, kun ambulanssit ja pelastustoimen yksiköt ovat saman katon alla. Tällöin koulutukset ja harjoitukset voidaan suunnitella yhdessä ja yhteistyö hioutuu jo asemalla ollessa. Ensihoitajien tehtäviin kuuluu ensivastehenkilöstön kouluttaminen ja tällöin kouluttaminen on joustavampaa kuin muuten toteutettuna. Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö vaikuttaa työturvallisuuden lisäksi myös potilasturvallisuuteen. Pelastustoimen turvallisuus osaaminen on huomattavan paljon laajempi kuin ensihoitopalvelun. Pelastustoimen tehtävistä suurin osa erilaisia onnettomuuksia ja liikenneonnettomuudet (893 kpl vuonna 2017) näistä suurimpana osana. Näissä tilanteissa osaaminen vaikuttaa suoraan potilasturvallisuuteen ja siksi näiden jatkuva harjoittelu ja ristiin kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lausuntopalvelu.fi 228/304

229 Ensihoitajien koulutusta on lisätty pelastustoimen tehtävien osalta, jotta pystymme pelastuslaitoksena palvelemaan entistä nopeammin ja paremmin. Ensihoitajia voidaan käyttää eri tehtävissä tukitoiminnoissa, jolloin pelastustoiminta voi keksittyä entistä enemmän ydintehtäväänsä. Vastaavasti palomiehet osallistuessaan ensihoitopalveluun ovat arvokas lisäresurssi esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa tai muissa päivittäistoiminnasta poikkeavissa tilanteissa. Pelastuslaitoksen tukipalveluissa korjaamo ja ICT-henkilöstö tekevät jatkuvasti kunnossapito-, sekä kehitystyötä ajoneuvojen toimintavalmiuden varmistamiseksi. Nämä palvelut vaikuttavat suoraan valmiuteen ja turvallisuuteen. Järjestelmien ja teknisten ratkaisujen toimintavarmuus liikkuvissa yksiköissä vaatii vuosien kokemuksen ja tämä toiminta on Keski-Suomessa poikinut jo uusia innovaatioita pelastustoimen ja ensihoidon kentässä. Pelastuslaitos kouluttaa yksilöitä toimimaan hätätilanteissa. Nyt koulutusta on tarkistettu ja sisältöä on pyritty parantamaan sisäisen turvallisuuden strategian mukaisesti. Tämä vaatii sekä pelastustoimen, että ensihoitopalvelun ammattilaisten yhteistyötä, jotta koulutus olisi mahdollisimman laadukas ja tarkoituksen mukainen. Muu synergia ensihoidossa Ensihoitopalvelulla on rajapintaa päivystyksen, terveyskeskusten, vuodeosastojen, kotihoidon, sosiaalitoimen ja poliisin kanssa. Pelastuslaitoksella on yhteistyötä kaikkien näiden toimijoiden kanssa. Kotihoidon kanssa on ollut yhteisiä koulutuksia, joilla henkilöstön yhteistyötä ja sitä kautta potilaan saamaa palvelua pyritään parantamaan. Pelastuslaitos on jo vuosia tarjonnut ensiapu- ja hätätilannekoulutusta vuodeosastoille ja terveyskeskuksille. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyö on vielä alkuvaiheessa, mutta siinäkin on tavoitteena ohjata asiakas oikeaan hoitopolkuun ensikontaktista lähtien, tämä vapauttaisi resursseja etenkin terveydenhuollosta, mutta ennen kaikkea palvelisi paremmin asiakasta. Tämä olisi tärkeää etenkin syrjäytymisvaarassa oleville. Poliisille on järjestetty hätäensiapukoulutusta ja poliisi on kouluttanut pelastuslaitoksen henkilöstöä uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Kaikissa edellä mainituissa on jo hyvä yhteistyö käynnissä ja tarkoitus on edelleen kehittää sitä toimintaa. Näihin 24/7 toimintoihin olisi tärkeää saada yhteistoimintaelin, jotta jatkuva kehittäminen olisi mahdollista. Ensihoitopalvelun laatu Ensihoidon palvelun laatua on mitattu vaihtelevasti pitkin Suomea. Vähimmäislaatumittaus perustuu potilaiden tavoittamisviiveisiin. Jatkossa laatua on suunniteltu mitattavan kansallisesti myös hoidon toteuttamisen suhteen. Laatua tullaan mittaamaan traumapotilaiden, sydän- ja verisuonitautien, aivohalvauksien ja elottomien potilaiden kohdalla. Lisäksi tulee potilaiden kuljettamatta jättämisessä mittari, että soittaako potilas uudestaan apua ja/tai hakeutuuko hän terveydenhuollon palveluihin Lausuntopalvelu.fi 229/304

230 24 tunnin kuluessa hätäpuhelusta. Tämä mittari edellyttää vahvaa yhteistyötä kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Salokangas Ville keski-suomen pelastuslaitos - Ensihoitopalvelu Lausuntopalvelu.fi 230/304

231 Kivijärven LAPE-ryhmä Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Kivijärven LAPE-ryhmän lausunto maakunnan järjestämissuunnitelman 1. luonnokseen 1) Järjestämissuunnitelman erinomaiseksi tavoitteeksi on kirjattu tukea maakunnan ja sen eri osien elinvoimaa ja tasapainoista kehittymistä sekä vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä, vähentää väestön hyvinvointi- ja terveysvajeita ja kansalaisten keskinäisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Kuitenkin suunnitelmassa todetaan että maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään niin, että ne: 15) Kannustavat ja edistävät väestöä hakeutumaan maakunnan sisällä ja maakuntien välillä alueille, joissa on työllistymisen mahdollisuuksia. Tämä järjestämistapa on pienten kuntien kannalta kestämätön, koska se tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluita ei tuoda niille alueille, joissa ei ole työpaikkoja. Järjestämistapojen pitäisi ennemmin kannustaa tuomaan työpaikkoja ja elinvoimaa kaikkialle maakunnan alueelle, kuten tavoitteeksi on kirjattu. 2) Palveluverkostosta Tavanomaisemmat vastaanottopalvelut mukaan lukien terveydenhoitajan, lääkärin ja neuvolapalvelut ja hammaslääkäripalvelu tulee saada jatkossakin kuntakeskuksista, myös Kivijärveltä. Liikkuvien palveluiden kehittäminen tulee olla yhtenä tavoitteena, jotta palveluita olisi mahdollisuus saada monipuolisesti myös haja-asutusalueilla 3) Tietojärjestelmien keskustelu keskenään on tärkeää, jotta lasten ja nuorten saama tuki ei esty tiedon siirtymisen esteiden takia varsinkin, mikäli järjestäviä tahoja ovat useita. Tämä koskee Lausuntopalvelu.fi 231/304

232 kaikkia palveluita, esimerkiksi koulukuraattori ja psykologipalveluiden järjestämisessä tiedonkulku järjestävien tahojen kesken on tärkeää. 4) Neuvolapalveluiden siirtymistä suoran valinnan piiriin tulee vakavasti harkita. Sellaiset perheet, joissa on huolen aiheita saattavat herkästi valita toisen tuottajan, mikäli heidän huolen aiheisiinsa puututaan. Neuvolapalveluiden tulee olla lähipalvelua jotka järjestetään kuntakeskuksissa, koska pitkät matkat saattavat hankaloittaa tai kokonaan estää palvelun käyttöä. Noin puolen tunnin matka neuvolaan voi olla monelle perheelle kynnyskysymys. Pekkarinen Hanna Kivijärven LAPE-ryhmä Lausuntopalvelu.fi 232/304

233 Monikulttuurikeskus Gloria ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan Keski-Suomen jäsenjärjestöjen näkökulmasta Etnisten suhteiden neuvottelukunta, ETNO, kokoaa yhteen valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason maahanmuuttotyön asiantuntijoita, viranomaisia ja järjestöjä. Neuvottelukunta toimii asiantuntijaverkostona maahanmuuttoon, kotouttamiseen, yhdenvertaisuuteen ja eri väestöryhmien väliseen vuoropuheluun liittyvissä kysymyksissä. Valtakunnallisen neuvottelukunnan apuna toimii seitsemän alueellista neuvottelukuntaa, joista yksi on Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunta. Pirkanmaan ja Keski-Suomen ETNO:on kuuluu yhteensä 15 jäsentä, joiden taustayhteisöinä on mm. alkuperäiskansa saamelaisten alueyhdistys Bárbmu, Monikulttuurikeskus Gloria ry ja Keski-Suomen Somalian ry. Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueellisen ETNO:n jäseninä haluamme varmistaa, että alkuperäiskansan eli saamelaisten, vanhojen vähemmistöjen eli romanien, tataarien, vanhavenäläisten ja juutalaisten sekä viittomakielisten ja uusien vähemmistöjen mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan on turvattu järjestämissuunnitelmassa. Noin 65 prosenttia saamelaisista asuu muualla kuin saamelaiskäräjälaissa määritellyllä saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten huolenaihe on, miten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat muualla Suomessa, ja miten yhteydenpito saamelaisalueen saamelaisiin toteutetaan nyt, kun Lapin maakunnalle on määritelty päävastuu saamenkielisten palveluiden järjestämisestä koko maassa. Mikäli valinnanvapauskokeilu toteutuu myös Keski-Suomessa, se koskee siten myös saamelaisia. Lausuntopalvelu.fi 233/304

234 Uhkana on, että etnisten ryhmien kohdalla valinnanvapaus tulee tuottamaan ylivoimaisia ongelmia ja vaarantaa vakavasti vähemmistön kielellisiä perusoikeuksia. Esitämme, että ETNO - toiminta sisällytetään maakuntalakiin ja otetaan osaksi maakuntien kehittämisstrategiaa. Esitämme myös, että vammais- ja vanhusneuvostojen lisäksi perustetaan maahanmuuttajaneuvosto, jonka tehtävänä on tukea maakunnan kehittämisstrategiaa erityisesti viennin ja matkailuelinkeinon osalta. Maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa kuuluvat suomalaisen oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin. Turvallisuusnäkökulmasta katsoen ETNO:lla on merkittävä rooli oikeusministeriön alaisena toimintana. Jatkossa näemme merkittävänä sen, että ETNO:n toiminta ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ovat selkeämmin osa maakunnan toimintaan. Bárbmu ry/rs Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Keski-Suomen Somalian ry Monikulttuurikeskus Gloria ry Juurakko Anu Monikulttuurikeskus Gloria ry - Bárbmu ry, Keski-Suomen Somalian ry Lausuntopalvelu.fi 234/304

235 Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Jyväskylä sosiaalisen kuntoutuksen osahanke/ Sosku-hanke Seija Kinnunen, Kaisa Kohvakka ja Jaana Ijäs Aikuissosiaalityö / Aikuisten palvelut Sosiaalinen kuntoutus ja osallisuus Uudet avaukset ja toimintamallit Jyväskylän sosiaalisen kuntoutuksen osahankkeessa (SOSKU-hankkeessa) on luotu yhteiskehittämisen toimintamalli. Se on osallisuutta edistävä asiakaslähtöinen menetelmä ja toimintamalli, joka perustuu kuntalaisten, asiakkaiden ja asiantuntijoiden kumppanuuteen. Yhteiskehittäminen on osa rakenteellista sosiaalityötä, jossa kerättyä tiedon tuotantoa hyödynnetään palvelujen parantamisessa asiakaslähtöisiksi sekä vaikutetaan palveluprosesseihin ja rakenteisiin. Yhteiskehittämisen keinoin on mahdollista kuulla kuntalaisia ja asiakkaita sekä löytää uusia keinoja ja tapoja kehittää palveluja asiakaslähtöisiksi ja asiakastarpeita vastaavaksi kustannustehokkaiksi palveluiksi. Osallisuuden pohjalle rakentuvia asiakaslähtöisiä toiminta- ja työmenetelmiä kuten yhteiskehittämistä ja kehittäjäasiakastoimintaa tarvitaan vahvistamaan eri palveluita sekä tukemaan näin palveluintegraatiota. Kehittämistyössä tarvitaan kuntalaisten ja asiakkaiden kokemustietoa ja osallisuutta. Yhteiskehittämisessä kehittäjäasiakkailla on mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen, suunnitteluun toteuttamiseen ja arviointiin yhteiskehittämisryhmän jäsenenä. Yhteiskehittämisryhmässä osallistujien toimintakyky vahvistuu toimijuuden, toiminnallisuuden ja Lausuntopalvelu.fi 235/304

236 vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Asiakaskokemukseen perustuva tiedon tuottaminen ja sen hyödyntäminen kehittämistyön toiminnassa luovat onnistumisen edellytyksiä. Maakunta on järjestämisvastuussa, jolloin yhteiskehittämisen toimintamalli voisi olla kaiken kehittämistyöskentelyn pohjana. Asiakassetelillä sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ostettaessa yksi laatukriteeri voisi olla, onko palvelulla olemassa yhteiskehittämisen toimintamallia? Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan Jyväskylässä yhteiskehittämisen työotteella ja periaatteella. Yhteiskehittämisen tulisi olla osa organisaation omaa sekä verkostojen perustoimintaa. Yhteiskehittäminen tulee toteutua niin asiakastyössä, asiakkaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, palvelukäytännöissä, johtamisessa ja strategiatyössä, kuin moniammatillisessa ja tehtävä- ja organisaatiorajat ylittävässä yhteistyössäkin. Yhteiskehittämisen työotteessa palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen ja toimintojen suunnitteluun, toteutuksen ja arviointiin. Asiakkaat voimaantuvat ja kuntoutuvat, koska heidän kokemustietonsa arvostus auttaa siirtymään avun ja tuen vastaanottajasta toimijaksi ja palvelujen kehittäjäksi. Sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi verkostokehittämisen ja osallistavan yhdessä kehittämisen toimintatapoja, joissa palveluihin sijoittuvat kokeilut sekä uudenlainen toiminta muotoutuu kokonaisvaltaisesti, yhteisissä ja alhaalta ylöspäin suuntautuvissa oppimisprosesseissa. Sosiaaliselle kuntoutukselle on ominaista yhteen sovittaa eri palveluja ja toimintoja toimivaksi tavoitteelliseksi jatkumoksi. Sosiaalinen kuntoutus perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Palvelukuvaus Sosiaalihuoltolaissa sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua, jota järjestettäessä tulee huomioida esimerkiksi pitkään jatkuneen työttömyyden seuraukset, hahmotus- ja oppimishäiriöt, vammaisuudesta sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä johtuvat sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet sekä väkivaltakokemukset. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvion ja on siten avainasemassa päättämässä sosiaalisen kuntoutuksen tarpeesta (Määttä 2018, DIAK-artikkeli tulossa). Sosiaalisen kuntoutuksen tarve voidaan huomata myös muissa peruspalveluissa, joten sosiaalityön lisäksi on tärkeää paikantaa ne peruspalvelut, joissa monialaista tukea tarvitseva asiakas asioi ennen kuntoutusta. Sosiaalityöllä on merkittävä rooli tämän verkoston näkyväksi tekemisessä, jotta voidaan luoda yhteistä näkemystä ja tavoitetilaa asiakkaiden ohjaamisen ajankohdasta ja kriteereistä. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa ihmisen sosiaalista toimintakykyä. Sosiaalinen toimintakyky voidaan hahmottaa erilaisista elämäntaidoista rakentuvana yksilön toimintavalmiutena. Tällaisia tarvittavia elämäntaitoja ovat muun muassa itsestä huolehtiminen, kotona suoriutuminen, liikkuminen, koulutus, työ, kommunikointi, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet, Lausuntopalvelu.fi 236/304

237 koulunkäynti, oppiminen ja tiedon soveltaminen. Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmin ihmistä tuetaan saavuttamaan ja täydentämään sosiaalisia, arki- ja yhteisötaitojaan. Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (kotikäynnit, mukana kulkeminen, tuki omien asioiden hoitamiseen), erilaiset toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoi minta sekä kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitel maa. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä niihin vuorovaikutussuhteisiin, toimintoihin ja rakenteisiin, jotka muodostavat jokapäiväisen elämän perustan; periaatteena on yksilön integroituminen yhteiskuntaan kykyjään ja suoriutumistaan vastaavalla tavalla. Sosiaalisessa kuntoutuksessa yksilöllinen tuki yhdistyy toiminnallisuuteen. Osallistuminen on osa kuntoutusta, kun se on tavoitteellista ja kuuluu sovittuun asiakas- tai palvelusuunnitelmaan. Tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulu tukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua sekä tukea ryhmässä toimimiseen. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Yleensäkin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla viranhaltijalla on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Asiakkaalla tulisi olla jatkossa yksi asiakassuunnitelma, jota korjataan asiakkaan palvelutarpeen muutosta vastaavasti, se sisältää suunnitelman kaikista asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluista tuottajasta riippumatta (Hallituksen esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, yleisperustelut, , 72). Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut voidaan tuottaa jatkossa - paikallisesti tai maakunnallisesti - julkisten tai yksityisten palvelutuottajien toimesta, - keskitetysti tai tilaamalla eri palveluja eri palvelutuottajilta. Nämä kaikki vaihtoehdot tulisi myös huomioida ja tuoda esille järjestämissuunnitelmassa. Palveluiden saavutettavuus ja palveluverkkoa koskevat alustavat linjaukset Sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen tunnistaminen Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tulee tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat syrjäytyneet normaalin palvelujärjestelmän ulottumattomiin. Järjestämissuunnitelmassa näkyy sosiaalisen kuntoutuksen korjaavan työn painotus ja huomiotta jää osallisuutta edistävä työskentely. Tällöin tarkastelun ulkopuolelle jäävät helposti asiakkaiden omien voimavarojen huomioiminen ja käyttöönottaminen niin asiakkaiden hyvinvoinnin kuin myös kustannustehokkuuden kannalta. Kun palvelut pirstotaan, asiakkaan osallisuus kuntoutusprosessissa häviää ja hänestä tulee helposti toimenpiteiden ja päätösten kohde, ei aktiivinen toimija omassa asiassaan. Tasa-arvoista toimijuutta korostavaa kumppanuusmallia on vaikea toteuttaa useissa toisistaan erillisissä palveluprosesseissa. Lausuntopalvelu.fi 237/304

238 Järjestämissuunnitelmasta puuttuu sosiaalinen kuntoutuksen osuus lähes kokonaan. Sosiaalinen kuntoutus on yksi sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista. Sosiaalista kuntoutusta tulisi tuottaa maakunnan omassa tuotanto-organisaatiossa. Kaikkea sosiaalista kuntoutusta ei voi hankkia asiakasseteleillä. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla on tärkein kysymys, mitkä yksityiset tahot tuottaisivat heille kohdennettua, kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä ja osallisuutta vahvistavaa sosiaalista kuntoutusta? Yksityinen tuottajataho saattaa vastata vain työllisyysvalmiuksia edistävän sosiaalisen kuntoutuksen tarpeisiin, mutta osallisuutta edistävän sosiaalisen kuntoutuksen osalta palvelujen tuotanto jäänee julkisen sektorin harteille, koska taloudellinen hyöty ei ole niin selkeästi tai lyhyellä aikavälillä mitattavissa. Palvelusetelin rooli herättää epäselvyyttä ja lisää palvelujen pirstoutumista. Ohittaako palvelujen järjestämissuunnitelma sosiaalihuoltolain eli toteutuuko omatyöntekijän osuus lain tarkoittamalla tavalla järjestämissuunnitelmassa? Järjestäminen ja tuottaminen ovat eroteltu toisistaan. Sosiaalisen kuntoutuksen osalta niitä ei voida kokonaan erottaa, koska sosiaalisen kuntoutuksen prosessia ei voida erottaa sosiaalityön asiakasprosessin kokonaisuudesta. Sosiaalista kuntoutusta ei voi pilkkoa sosiaalityöstä yksittäisiksi lyhyiksi prosesseiksi, koska erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden, joita sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ovat, omatyöntekijä on SHL:n mukaan sosiaalityöntekijä. Järjestämissuunnitelmaan tarvitaan huomattavaa sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuuden sisällön avaamista, mitä sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa asiakassetelillä ja miten se kytkeytyy liikelaitoksen työhön? Miten osallisuuden mahdollisuudet taataan jokaiselle kuntalaiselle heidän omien kykyjen ja voimavarojen mukaisesti. Palveluseteli ei ole riittävä malli sosiaalisen kuntoutuksen tuottamiseen vaan tarvitaan oma maakunnallinen, kokonaisvaltainen sosiaalista kuntoutusta tuottava malli. Huomiot tulevista palveluista Monialainen yhteistyö ja rajapintatyöskentely Sosiaalinen kuntoutus on vielä suuressa osassa maakuntia ja kuntia jäsentymättömyyden tilassa. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeen arvio tehdään sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakas tarvitsee usein monia yhtäaikaisia tukitoimia. Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjaamisen kriteereistä tulisi olla yhteinen ymmärrys koko palveluverkostossa. Asiakkaat, jotka käyttävät useita peräkkäisiä tai yhtäaikaisia etuisuuksia ja palveluita, ns. paljon palveluita tarvitsevia asiakkaat käyttävät arvioiden mukaan % kaikista hyvinvointipalveluiden resursseista. Monipalveluasiakkaat eivät välttämättä näyttäydy yksiselitteisesti käytettyjen resurssien kautta, sillä heidän useat, peräkkäiset tai erilliset palvelunsa eivät rakennu tunnistettavaksi kokonaisuudeksi. Monipalveluasiakkaiden ongelmat ovat usein kumuloituneita, jolloin voi olla vaikea nimetä tahoa, kenelle heidän asiansa kuuluvat ja miten heidän kanssa tulisi toimia. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen aiheuttaa huolta siitä, miten palveluintegraatio on mahdollista toteutua. Miten integraatio turvaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten palvelut. Pahimmillaan lähellä työelämää olevat sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat saisivat asiakassetelillä tuotettavan palvelun ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille ei olisi tarjota palveluja. Palveluiden pirstaloituminen ja kokonaisvaltaisen työskentelyn mahdollisuudet asiakkaan hyväksi katoavat jos sosiaalityö muuttuu palvelusuunnitelmia, -päätöksiä, valvontaa ja muihin palveluihin Lausuntopalvelu.fi 238/304

239 ohjaavaksi byrokratiatyöksi. Palveluista poisohjaaminen vahvistuu entisestään. Tärkeä kysymys on myös, miten asiakastieto, tiedon tuotanto ja sen hyödyntäminen saataisiin toimivaksi asiakasta hyödyntäväksi. Toisaalta maakunta- ja sote-uudistuksen myötä maakuntien vastuulle siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen lisäksi myös työllisyyspalvelut, eli tulevaisuuden kasvupalvelut. Tässä muutoksessa, jossa sama järjestäjä vastaa lähes kaikista tarvittavista palveluista, on mahdollista kehittää työttömien ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kuntoutusprosessia nykyistä selkeämmäksi ja saada aikaan aito palveluintegraatio. Sosiaalisen kuntoutuksen käsite tarjoaa kunnille mahdollisuuden kehittää erilaisia ja eri asiakasryhmille soveltuvia ryhmämuotoi sia palveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Järjestämissuunnitelman tavoitteet ja rakenne Yhdenvertaisuutta palveluissa toteuttava osallisuus ei näy kantavana teemana järjestämissuunnitelmassa. Sosiaalinen kuntoutus jää hyvin marginaaliseen asemaan järjestämissuunnitelmassa verrattuna esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota on avattu hyvinkin seikkaperäisesti. Järjestämissuunnitelman tavoitteet ja rakenne ohjautuvat pitkälti organisaatioiden integraatiosta käsin, mutta toteutumista ei käsitellä asiakaslähtöisesti asiakas- ja osallisuuden tasolla. Kehittämistyö Kuntoutumista edistäviä palveluita tulee sovittaa yhteen sektorirajoja ylittäen ja asiakasprosesseja yhdessä kehittäen. Keskeistä sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille on ollut laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen tarve. Asiakkaina on myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle jääneitä väliinputoajia, joita ei aiemmin ole pystytty tavoittamaan tai jotka eivät aiemmin ole kiinnittyneet palveluihin. Asiakkaiden toimintakyky on sosiaaliseen kuntoutukseen tullessa saattanut olla hyvin alhainen ja kuntoutumisen edetessäkin edelleen hauras. Tarvetta on ollut monille yhtäaikaisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Useilla palveluun osallistuneista ei ole ollut mahdollisuuksia päästä ammatilliseen kuntoutukseen, minkä lisäksi heidän valmiutensa kuntouttavaan työtoimintaan osallistumiseksi on arvioitu heikoiksi. Sosiaalisen kuntoutuksen tulee toimintana tai palveluna määrittyä asiakkaan tarpeista ja voimavaroista käsin. Siksi esimerkiksi tiukkojen aikarajojen asettaminen palvelun päättämiselle on vaikeaa, eikä sellainen useinkaan täytä asiakaslähtöisyyden vaatimusta. Sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan yhteistyötä voidaan kehittää muun muassa niin, että asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa ja samanaikaisesti osallistua sosiaalisena kuntoutuksena järjestettäviin ryhmämuotoisiin ryhmiin, jotka vahvistavat osallisuutta, auttavat näkemään omia mahdollisuuksia ja valmiuksia ja tukevat tulevaisuuden suunnitelmia. Lausuntopalvelu.fi 239/304

240 Kinnunen Seija Jyväskylän kaupunki - Jyväskylän sosiaalisen kuntoutuksen osahanke( Soskuhanke)/ aikuissosiaalityö Lausuntopalvelu.fi 240/304

241 Jyväskylän kaupunki/museopalvelut Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen museo pitää hyvänä järjestymissuunnitelman selkeää rakennetta, jossa määritellään, missä asioissa uusi maakunta on järjestäjänä ja missä tuottajana. Vaikka kulttuuriympäristöä ja sen merkitystä ei käsitellä kuin pääkappaleissa 8 (Toimintaympäristö kokoavan tiedon kokoaminen, ylläpito ja analysointi), 10 (Edistämistehtävät), 15 (Rahoitus, avustukset ja hanketoiminta) eikä 17 (järjestettävät palvelut), niin kulttuuriympäristö ja siihen liittyvät asiat ovat hyvin läpileikkaavasti esillä kaikissa päätavoitteissa ja toimenpiteissä. Monet näistä tavoitteista ja toimenpiteistä tukevat kulttuuriympäristön hyvää käyttöä ja kulttuuriympäristön hoitoa. Järjestymissuunnitelman ensimmäinen suunnitelmaversio on vielä keskeneräinen. Keski-Suomen museo katsoo, että erityisesti pitää miettiä, mikä on sidosryhmäyhteistyön ja yhteistyökumppanin ero. Lisäksi tulee kirjata, millainen on sopimusmenettely, jolla kumppanuudet määritellään ja vahvistetaan. Kappale 10.6 Kulttuurin edistäminen on vielä hyvin vajavainen. Tähän kappaleeseen tulee erityisesti panostaa, koska kulttuuri ja miten sitä voidaan käyttää hyväksi mm. hyvinvointipalveluissa on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä kasvua ja maakunnan kehittymistä tukevaa toimintaa. Kappaleesta 10.9 Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen tulee Kulttuuriympäristön hoidon edistämisen tehtävät osio siirtää omaksi kappaleeksi. Kappaleessa 17.6 Luonto- ja kulttuuriympäristöpalvelut käsitellään kulttuuriympäristön hoidon toimet. Järjestymissuunnitelmassa ei oteta kantaa siihen, miten arkeologisen kulttuuriperinnön hoidon asiat tulevat uudessa maakunnassa käsiteltyä. Tätä Keski-Suomen museo pitää puutteena. Lisäksi tässä kappaleessa tulisi käsitellä myös laajemmin sitä, minkälaiseksi uusi maakunta Lausuntopalvelu.fi 241/304

242 hahmottaa yhteistyön kulttuuriympäristön suojeluviranomaisten kanssa (Keski-Suomen museo / Museovirasto / vuoden 2020 jälkeen alueellinen vastuumuseo). Onko se sidosryhmäyhteistyötä vai yhteistyökumppanuutta? Tässä versiossa käsitellään yhteistyötä Keski-Suomen museon kanssa vain rakennusperinnön hoidon avustuksien osalta. Sote- ja perhepalveluiden, liikenteen tai pelastustoimen järjestämiseen Keski-Suomen museo ei ota kantaa. Tässä vaiheessa Keski-Suomen museolla ei ole muilta osin huomautettavaa järjestymissuunnitelmaan. Voutilainen Heli-Maija Jyväskylän kaupunki/museopalvelut - Keski-Suomen museo Lausuntopalvelu.fi 242/304

243 Kaisa Kohvakka Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden huomioita järjestämissuunnitelmaan Jyväskylän kaupunki, aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut SOSIAALITYÖN NÄKEMYKSET Palvelukuvaus-osiot tuntuvat virkamieskieliseltä, vaikeasti avautuvia jo ammattilaisille, saati sitten palveluiden käyttäjille. Aikuissosiaalityön sisältöä pitää avata vielä konkreettisemmin Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus kohdassa pitäisi kirjoittaa auki se, että sosiaalityöntekijä on omatyöntekijänä vastuussa asiakasprosessista sosiaalihuoltolain mukaisesti silloin, kun kyseessä on erityistä tukea tarvitseva asiakas. Muutoin asiakkaan omatyöntekijä voi olla sosiaaliohjaaja. Välitystili-palvelulle näyttää järjestämissuunnitelmassa annetun paljon painoarvoa. Tämä huomio vertautuen siihen, että Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus kohdassa ei mainita sosiaalityön välineenä lainkaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea (vain työntekijän tuki taloudenhallintaan), kun taas välitystiliasiakkuus on avattu erikseen. Sosiaalityössä koetaan, että täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki on merkittävä osa työtämme ja työvälineitämme. Toimeentulotuki on mainittu erikseen kohdassa , missä yhteydessä se määritellään eivalinnanvapauden piirissä olevan maakunnan liikelaitoksen tehtäväksi, mutta tarkemmin sen toteuttamisesta ei kirjoiteta. Jyväskylän tilannetta ajatellen täydentävää ja ehkäisevää Lausuntopalvelu.fi 243/304

244 toimeentulotukea käyttää päivittäin työvälineenä parikymmentä sosiaalityöntekijää tai ohjaajaa, ja 3 etuuskäsittelijää. Välitystili-asian kohdalla huomiota kiinnitti se, että yhteistyökumppaneina on lueteltu mm. maanmittauslaitos, mitähän tämä mahtaa tarkoittaa? Ei tunnu tutulta Jyväskylän kontekstissa. Ryhmätoiminta ymmärtääkö järjestämissuunnitelmasta, että ryhmätoimintojen pitäisi olla jatkossakin osa julkisen puolen perustyötä sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa, eli ryhmätoiminta (kaikki) ei voi olla aina yksityiseltä tuottajalta tai kolmannelta sektorilta ostettua / näillä tahoilla tuotettua. Vaan kuuluu tärkeänä osana sosiaalityön perustehtäviin. Kohdassa Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus mainitaan, että etsivä sosiaalityö ja sosiaaliohjaus tekevät jalkautuvaa työtä. Näin ei voi linjata vain etsivää sosiaalityötä tarkoittaen, vaan perustehtäviimme kuuluu suuressa määrin kotikäynnit ja muu asiakkaiden omiin toimintaympäristöihin jalkautuva työ ei ainoastaan etsivässä mielessä. toisaalta saman kohdan Palvelujen saatavuus väliotsikon alla todetaan, että palvelua viedään tarpeen mukaan asiakkaiden koteihin ja heidän arkiympäristöönsä, joten tämä on kyllä mainittu. Näemme tärkeänä järjestämissuunnitelmassa korostettavan, että maakunnan liikelaitoksen eli ns. julkisen puolen sosiaalityöllä tulee olla jatkossakin käytössään omat, asianmukaiset, rauhalliset toimitilat. Kaikkea työtä ei voida jalkauttaa ja hajauttaa eri sote-asemille. Tämä ei tule kysymykseen ensinnäkään asiakkaiden tarpeita ajatellen. Joissain tilanteissa sosiaaliasemalla asioiminen on osa asiakkaan kanssa yhdessä sovittavaa sosiaalista kuntoutusprosessia. Ennalta sovituilla tapaamisilla asiakkaan kodin ulkopuolella vahvistetaan sitä, että asiakkaan tulee lähdettyä oman kotinsa ulkopuolelle ja osallistuttua sosiaaliseen kanssakäymiseen kotikaupungissaan (julkisen liikenteen käyttäminen, kauppa-asiointi, virastoasioinnit, oman kotikaupungin tuntemus jne ). Erilaisten perhetilanteiden vuoksi ei myöskään ole aina tarkoituksenmukaista keskustella yksittäisen aikuisen asioista hänen omassa kodissaan. Teemme myös paljon työtä asunnottomien henkilöiden kanssa, joten heillä ei välttämättä edes ole kotia, jonne työntekijä voisi mennä kotikäynnille. Kaikki eivät ole tavoitettavissa ensisuojan tai vastaavan paikan kautta. On tärkeää, että myös näitä asiakkaita voidaan jatkossa palvella omissa toimitiloissa, kun he tulevat palvelua hakemaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden on hyvin vaikea sitoutua työskentelyyn, jos tapaamisia sovitaan eri puolille kaupunkia vaihtuviin paikkoihin. Pysyvä tapaamispaikka on joskus todella tarpeen. Toinen näkökulma työn hajauttamiseen ja jalkauttamiseen ympäri maakuntaa on työntekijänäkökulma. Mikäli sosiaalityön palvelut ovat fyysisesti saatavilla eri sote-asemille, nousee tästä paljon kysymyksiä työajan käyttämisen, tilakysymysten ja työturvallisuuden suhteen. Me sosiaalityöntekijät koemme, että tällöin tulisi vähintäänkin olla erikseen sitä henkilöstöä, joka jalkautuu sote-asemille tarjoamaan palvelua ja sitä henkilöstöä, joka ei suorita jalkautuvaa työtä. Ei voida edellyttää, että sosiaalityöntekijöillä kaikilla on oman auton käyttömahdollisuus. Tällöin Lausuntopalvelu.fi 244/304

245 joillakin työntekijöillä menisi huomattavasti enemmän aikaa julkisen liikenteen varassa kulkemiseen sote-asemilta ja työn jalkauttamispaikoilta toisille, kuin omaa autoa käyttäviltä. Julkisen liikenteen aikataulujen varassa kulkeminen tarkoittaa sitä, että suorille asiakaskontakteille on vähemmän aikaa. Asiakasasioita koskevia puheluita ei voida salassapitosäännösten vuoksi soittaa bussipysäkeiltä, tapahtumista, bussimatkoilta jne. Entä miten taataan se, että sosiaalityöntekijöille on tarkoituksenmukaiset ja riittävät työtilat eri soteasemilla? Tiloja tuntuu olevan nykyisinkin vähän tähän tarkoitukseen, käytännössä sosiaalityölle ja ohjaukselle ei yleensä ole mietitty lainkaan omia, viihtyisiä, asianmukaisia asiakasvastaanottotiloja. Myös työturvallisuus tulee huomioida jalkautuvassa työssä. Sosiaalityössä työskennellään vaativien, erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa, jolloin on myös oltava mahdollisuus suunnitella kohtaamiset työturvallisuus huomioiden. Joitakin asiakkaita on tavattava vartijaresurssin läsnä ollessa. Tämä puoltaa osaltaan omia, selkeitä toimitiloja, joissa toimiminen ja hätätilannevalmius on kaikilla työntekijöillä hallussa. Työparityöskentely voi muuttua myös haastavammaksi, jos kaikki työntekijät liikkuvat runsaasti pitkin maakuntaa. Työturvallisuuden vuoksi suurta osaa jalkautuvasta työstä ei voi tehdä yksin. Lisäksi omat toimitilat takaisivat jatkossakin tärkeän kollegiaalisen tuen, jaetun ammatti-identiteetin ja edelleen myös yhdenvertaiset näkemykset sosiaalityön toteuttamisesta asiakkaiden kanssa, yhdenvertaisen kohtelun ja palvelujen varmistamiseksi. Näemme tärkeänä kohdassa Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus korostettavan, että tärkeä osa sosiaalityötä on myös yksilökohtainen tai keskeinen työ, psykososiaalinen tuki. Kaikkien asiakkaiden (välittömiin) tarpeisiin ei vastata ryhmämuotoisella työllä, rakenteellisella tai yhteisöllisellä sosiaalityöllä. Tämä ei näy tarpeeksi järjestämissuunnitelmassa. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla tämä on otettava huomioon. Nämä asiakkaat tarvitsevat usein vahvaa rinnalla kulkemista ja yksilöllistä, kiinni pitävää työskentelyä yksilöllisellä kuntoutumispolullaan. Kohta Sosiaalinen kuntoutus ; sosiaalityössä pidämme tärkeänä, että sosiaalista kuntoutusta tuotetaan maakunnan omassa tuotanto-organisaatiossa. Kaikkea sosiaalista kuntoutusta ei voi hankkia asiakasseteleillä. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla on suuresti kysymyksiä herättävää, mitkä yksityiset tahot tuottaisivat heille kohdennettua, osallisuutta vahvistavaa sosiaalista kuntoutusta? Sosiaalityössä epäilemme vahvasti, että yksityinen tuottajataho vastaa työllisyysvalmiuksia edistävän sosiaalisen kuntoutuksen tarpeisiin, mutta osallisuutta edistävän sosiaalisen kuntoutuksen osalta palvelujen tuotanto jäänee julkisen sektorin harteille, koska taloudellinen hyöty ei ole niin selkeästi tai lyhyellä aikavälillä mitattavissa. Kohta Työkuntoutus / työelämäpalvelut ; palvelukuvauksessa todetaan, että sosiaalityöntekijä seuraa asiakkaan aktivointisuunnitelman toteutumista. Palveluiden tuottamisessa todetaan, että työhönvalmennuksen ( /työkuntoutuksen) toteuttaa eivalinnanvapauden piirissä oleva maakunnan liikelaitos. Näin ollen vaikuttaa, että tässä tarkoitetaan Lausuntopalvelu.fi 245/304

246 nykyistä sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa jonka tuottaminen siis jäisi maakunnan liikelaitokselle. Sosiaalityöntekijät kysyvät, millä henkilöstö- ja osaamisresurssilla tämä tullaan toteuttamaan? Tästä edelleen, mitä tämä tarkoittaa sosiaalityön osalta? Käytännössä mietittävä konkreettinen (yksilöasiakkaiden) työtoiminnan ohjaaminen, maksettavien toimintarahojen tai vastaavien korvausten hoitaminen, työtoimintapaikkojen kokonaisuuden koordinointi ja niin edelleen. Vaikuttaa erittäin suurelta kokonaisuudelta, joka vaatii huomattavan paljon henkilöstö- ja osaamisresurssia! Yleisesti toteamme, että asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi sosiaalityön ja asumisohjauksen / sosiaalisen isännöin välinen yhteistyö sujuu parhaalla mahdollisella tavalla, kun molemmat palvelut tuotetaan samassa organisaatiossa. Asiakasseteli juuri esim. asumisohjauksen ostamisessa ei hillitsisi kustannuksia, vaan päinvastoin kasvattaisi niitä. Yksityiseltä palveluntuottajalta setelillä ostettava palvelu laskuttaa paitsi suorasta asiakastyöstä asiakkaan kotona, myös yhteisistä neuvotteluista suunnitelman tarkistamiseksi. Tämä tarkoittaa lisäkuluja. Pohdimme myös, mitä järjestämissuunnitelma tarkoittaa erilaisten (nyk. kaupungin omien) asumisyksiköiden suhteen? Asumispalvelupaikkoja on nykyisin liian vähän ja erilaisiin tarpeisiin sopivasti, tämä huolettaa myös tulevaisuuden osalta! Kysymme, voiko asiakas täysin itsenäisesti valita kuntoutuspaikkansa, esim. asumispalvelun paikan, mikäli kaikki tällaiset palvelut toteutetaan asiakassetelillä? Tämä ei sosiaalityöntekijöiden mielestä vaikuta tarkoituksenmukaiselta. Asiakassuunnitelmassa pyritään luonnollisesti yhteisymmärrykseen asiakkaan kanssa hänen tarpeisiinsa vastaavasta palvelusta, sen muodosta ja paikasta, mutta täysin vapaata valintaa emme koe tässä asiakkaille parhaana vaihtoehtona. Asumisneuvonta toteutetaan sote-keskusten sosiaaliohjauksen yhteydessä; lakkaako asumisneuvonta julkisena palveluna? Kokoavasti toteamme, että kansalaisten osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen sosiaalipalveluissa näkyy järjestämissuunnitelmassa liian niukasti. Kohta Ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut ; kuka laatii ikäihmisen asiakassuunnitelman, tai mikä taho tekee heidän palvelutarpeen arvionsa? Kuka toteuttaa järjestämissuunnitelmassa tässä kohdassa mainitut hyvinvointia tukevat kotikäynnit? Edelleen mainitaan, että ikäihmisten päivätoiminta on myös sosiaalista kuntoutusta kuka tuottaa? Samoin Lasten ja perheiden varhaisen tuen palvelut kohdassa todetaan, että tässä palvelussa tunnistetaan erityistä tukea tarvitsevat perheet, heille tehdään palvelutarpeen arvio, palvelusuunnitelma ja niin edelleen. Kysymme, kuka maakunnassa tämän toteuttaa tarvitaan Lausuntopalvelu.fi 246/304

247 runsaasti resurssia, kun aikuissosiaalityö varhaisen tuen palvelut lastensuojelu vammaispalvelut ikäihmisten palvelut jne yhdistyvät maakunnan liikelaitokseksi. Jyväskylässä Kaisa Kohvakka Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät Lausuntopalvelu.fi 247/304

248 Keski-Suomen Liikunta ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen järjestämissuunnitelma LAUSUNTO Keski-Suomen Liikunta ry:n lausunto Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelman yleisen osan ensimmäiseen versioon ( ) Liikunnan edistäminen Yleistä Terveys ja hyvinvointialat ovat maailman nopeimmin kasvavia toimialoja ja Keski-Suomella on mahdollisuus kehittyä valtakunnalliseksi kärkitoimijaksi liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Jyväskylä on merkittävä keskittymä liikuntaosaamisen alueella, ja sen kehittyminen voi parhaimmillaan palvella koko maakunnan kehittymistä. Tämä liikunnan ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen osaaminen on huomioitu sekä maakunnan sekä Jyväskylän kaupungin strategioissa. Hippoksen alueelle rakentuva liikuntaklusteri tukee liikunnan ja urheilun kehittymistä aina kansainväliselle tasolle. Jotta tämä osaaminen saadaan ulottumaan koko maakunnan hyväksi, tarvitaan toimija, joka voi tarjota yhdyspinnan maakunnan ja kuntien välille liittyen mm. liikunta-alan yleisen kehittämisen, yhteistyön sekä informaatio-ohjauksen alueella. Lausuntopalvelu.fi 248/304

249 Liikuntapalvelujen yhdyspintatyötä on vahvistettava sote- ja maakuntauudistuksessa Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä muodostuu uusia hallinnollisia ja toiminnallisia yhdyspintoja kuntien ja maakuntien välille. Yhdyspintoja ovat toiminnat ja tehtäväkokonaisuudet, jotka kuuluvat kunnan tai maakunnan järjestämisvastuulle, mutta joiden asukas- ja asiakaslähtöinen toteuttaminen edellyttää yhteisiä tavoitteita (esim. hyvinvoinnin edistäminen). Tällöin muodostuu vaikuttavuudeltaan ja kustannustehokkuudeltaan mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Hyvinvoinnin edistämistehtävä tulee olemaan kunnan ja maakunnan yhteinen. Kuntalain 1 säännös jää voimaan myös maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen. Maakuntalaissa yksi maakunnan tehtävistä tulee olemaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut. Kuntia ja maakuntia tullaan kannustamaan tehtävän hoitamiseen liittämällä sekä kuntien valtionosuuteen että maakunnan rahoitukseen erillinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin. Jotta kuntien keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä liikunta ja liikkumisen edistäminen integroituvat sote- ja maakuntauudistukseen, on tärkeää ratkaista ja varmistaa seuraavat toimenpiteet maakunnan johtamis- ja toimeenpanorakennetta muodostettaessa: 1. Liikunta ja liikkumisen edistäminen tulee olla mukana tulevassa sote- ja maakuntarakenteessa. 2. Maakunnan eri toimijoiden välillä pitää olla saumaton yhteistyö, jotta esimerkiksi kaavoituksen, liikenneturvallisuuden ja alueiden käytön suunnitelmissa ja toimeenpanossa on mahdollista huomioida liikunta ja liikkumisen edistäminen 3. Liikuntaa ja liikkumisen edistämistä tulee toteuttaa laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti sekä johtaa strategisesti 4. Yhteistyörakenteet ja -muodot tulee olla sovittuna kuntien, järjestöjen, yritysten ja eri toimijoiden välillä 5. Liikunta ja liikkumisen edistäminen tulee olla sisällytettynä alueelliseen hyvinvointikertomukseen Kuntien tehtävänä on liikunnan ja liikkumisen paikallinen kehittäminen. Viime vuosien kehitys on johtanut siihen, että liikunnan vastuuviranhaltijoiden määrä on vähentynyt, ja on syntynyt yhdistelmävirkoja eri hallinnonalojen yhdistyessä. Samalla riski liikunnan substanssiosaamisen vähentymisestä on kasvamassa. Kuntien toiveena on, että maakunnallista liikuntatoimintaa koordinoitaisiin selkeämmin, ja erilaisten tukipalvelujen kuten informaatio-ohjauksen (esim. liikuntalaki, valtakunnalliset suositukset), asiantuntijapalvelujen (esim. liikuntapaikkastrategiat ja maakunnalliset kehittämisstrategiat) sekä käytännön vuorovaikutustilanteiden järjestämistä (esim. liikunnan kuntakoulutus). Lausuntopalvelu.fi 249/304

250 Tämä edellyttää maakunnalta yllä olevan palvelukokonaisuuden järjestämistä. Liikunta on tärkeä integroida sote- ja maakuntauudistukseen saumattomien liikuntapalveluketjujen mahdollistamiseksi, ja vahvistaa siihen sopimuksellinen toimijataho. Liikunnallinen elämäntapa ennaltaehkäisee kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja vähentää kansantalouden kustannuksia. Lisäksi liikunnallinen elämäntapa lisää työelämän tuottavuutta, kilpailukykyä ja vähentää väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Jyväskylässä Keski-Suomen Liikunta ry Petri Lehtoranta aluejohtaja Lehtoranta Petri Keski-Suomen Liikunta ry Lausuntopalvelu.fi 250/304

251 Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään +++ Järjestämissuunnitelman kokoaminen ja lausunnolle laittaminen valmisteluvaiheessa on rohkeata ja ansiokasta. Suunnitelmassa on useat asiat hahmoteltu hienosti, mutta jotenkin ne ovat kovin kaukana tämän päivän tilanteesta ja siten tuntuntuvat hieman epärealistisilta. Mm. palveluohjaukselle on asetettu paljon vastuita. Suunnitelman kieli on vaikeaselkoista. Toivottavaa on, että jatkossa kirjoitusasu olisi selkeämpää. Lyhyempiä ja selkeämpiä lauserakenteita ja kappaleita. Käsitteitä tulee jatkossa operationalisoida esim. asiakaslähtöisyys palvelukriteerit paljon palveluja käyttävä asiakkaan vastuu suhteessa esim. palvelun saamisen kriteereihin Vaikka suunnitelmassa asiakaslähtöisyys on keskeisessä asemassa, suunnitelmassa lähdetään taloudellisista ja elinkeinoelämän tavoitteista. Asiakaslähtöisyyden sijasta tulisi puhua asukaslähtöisyydestä. Suunnitelmassa tulisi perustella mm. mihin perustuu tavoite olla edullisimman kolmanneksen joukossa? Sen sijaan, että käydään talouskilpailua maakuntien välillä, voitaisiin kilpailla osaamisella ja laadulla. Esim. Keski-Suomi voisi profiloitua geriatrisessa osaamisessa, tutkimuksessa ja palvelujen järjestämisessä. Laskentajärjestelmiä tulisi kehittää sellaisiksi, että elinkaariajattelu voidaan ottaa paremmin huomioon ja tähdätä pitkäaikaisiin vaikutuksiin ja kustannustavaikuttavuuteen. Lausuntopalvelu.fi 251/304

252 Suunnitelmassa käytettään tavoitteenmäärittelyssä myös käsitettä työkykyisyys. Toivomme, että käsite korvataan toimintakykyisyydellä. Toimintakyvyn käsite voi koskea myös työikäisiä. Toimintakyvyn käsite sisältää sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen hyvinvoinnin ja on perusta myös työkykyisyydelle. Ikäihmisiin liittyvissä palvelunkuvauksissa on toiminnan laajuutta määritelty kotihoidon osalta (s. 62) "kotihoidon palveluja varaudutaan järjestämään noin 13%:lle yli 75-vuotiaista. "Ikääntyneiden hoivan ja palvelujen tarpeet kasvavat merkittävästi yli 85-vuotilailla. Palvelujen riittävyyttä tulisi tarkastella tulevaisuutta silmällä pitäen, kun väestö edelleen vanhenee. Myös ikääntyminen muuttuu ja se tulee huomioida. Palvelut on kuvattu suunnitelmassa palvelukohtaisesti. Esimerkiksi ikääntyneen kotona asumisen tukemista tulisi tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluu, kotihoitoa, kodin muutostöitä jne. Palvelut tulisi ryhmitellä käyttäjien näkökulmasta mieluummin kuin organisaation näkökulmasta. Vanhuspsykiatristen palvelujen olisi hyvä näkyä suunnitelmassa. Nyt laadittu järjestämissuunnitelma on tiukasti kiinni tämän päivän tilanteessa. Suunnitelmassa tulisi ottaa enemmän huomioon nopeasti muuttuva maailma. Esim. ikääntyneiden asumismuodoissa ei mainita millään tavalla asumisen uusia järjestämisen tapoja, kuten yhteisöasuminen. Ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseen tulisi lisätä varhaiskuntoutus ja esim. seniorineuvolatoiminta. Ikääntyneiden kuljetuspalvelut tulisi integroida muuhun palvelukokonaisuuteen. Liikkuminen on osallistumisen edellytys. Muutoinkin ennaltaehkäisevää toimintaa tulisi kuvata laajemmin ja panostaa vielä toimintakykyisiin ikäntyneisiin esim. vapaaehtoistoiminnan kautta. Yhteyspintojen osalta yhteistyön rakenteet ja toimintatavat tulisi kuvata myös järjestämissuunnitelmassa esim. ikääntyneiden päiväkeskustoiminnan osalta. Yhteisesti järjestettyjä palveluja tulisi pilotoida jo ennen muutosta. Saattohoidon järjestäminen tulee kuvata. Tällä hetkellä meillä ei ole toimivaa saattohoidon järjestelmää. Kiitos! Lausuntopalvelu.fi 252/304

253 Välimäki Sari Jyväskylän kaupunki - Lausunto laadittu yhteistyössä vanhusneuvoston kanssa Lausuntopalvelu.fi 253/304

254 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päivystysalue Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päivystyksen toimialue Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen järjestämissuunnitelma Suunnitelman 1. luonnos Kiitos mahdollisuudesta ottaa kantaa suunnitelmaan jo luonnosvaiheessa. Suunnitelmasta saa jo tällaisenaan varsin hyvän käsityksen tulevan maakunnan tehtäväkokonaisuudesta, vaikka sisältöjä tullaankin jatkossa tarkentamaan. Otan tässä lausunnossa kantaa ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksen ja kiireellisen 24/7 toiminnan järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta. On hyvä, että luvussa 3 Tuotannon järjestäminen on todettu, että päivystysluonteisten, 24/7 varalla oloa edellyttävien tehtävien yhtenäisen tilannekuvan ja tilannejohtamisen palvelut tuotetaan maakunnan oman tuotanto-organisaation toimesta (s.11) Lausuntopalvelu.fi 254/304

255 Luvussa 5 Palveluverkon määrittely todetaan sivulla 14, että Yhteydensaanti maakunnan yleiseen neuvontapalveluun ja asiakasohjaukseen on mahdollista puhelimitse ja sähköisesti 24/7. Esitys tarkennuksesta / Yleinen ohjaus ja neuvonta Jatkossa on tarkennettava, mitä tällä yleisellä neuvontapalvelulla tarkoitetaan. Sama asia tulee esiin sivulla 23 luvussa Yleinen ohjaus ja neuvonta. Tällä hetkellä käynnissä on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksellisen ja kiireellisen puhelinneuvonnan hanke, jonka tavoitteena on vähentää epätarkoituksenmukaisia hätäkeskuspuheluita ja kehittää asiakasohjausta kohti tarkoituksenmukaisempaa palvelujen, erityisesti yhteispäivystysten, käyttöä. Maakunnan omat neuvontapalvelut kannattaa sovittaa yhteen valtakunnallisten toimintalinjausten kanssa numero on tarkoitettu päivystyksellisten asioiden arviointia ja neuvontaa varten. Toimintaa varten ei perusteta uutta palvelutuotantoa, vaan vastuu palvelujen tuottamisesta jää maakuntiin valtakunnallinen numero toimiessa yhteisenä alustana, josta puhelut ohjataan alueellisesti hoidettavaksi. Samassa luvussa 5 sivulla 15 todetaan, että Kuntoutus ja lyhytaikainen osastohoito on saatavilla niin, että ne ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa enimmillään noin tunnin matkan päässä kotoa. Tämän tyyppinen vuodeosastohoito, joka vastaa nykyistä terveyskeskussairaalatoimintaa, edellyttää selkeitä laatukriteereitä. Lukuun Kuntoutus ja lyhytaikainen osastohoito (s ) on puolestaan toiminnan kirjattu palvelukuvaus ja todettu, että osastohoidon palvelujen tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Esitys tarkennuksesta/ Kuntoutus ja lyhytaikainen osastohoito Järjestäjän on edellytettävä, että kaikilla vuodeosastoilla on nimetty toiminnasta vastaava lääkäri ja ainakin akuutisti sairaita potilaita hoitavilla vuodeosastoilla on päivittäinen lääkärikierto, näillä vuodeosastoilla on oltava myös mahdollisuus peruslaboratoriokokeiden ottoon päivittäin. Työnjaosta yhteispäivystyksen ja sote-keskusten kanssa on sovittava tarkemmin erikseen. On tärkeää, että potilaita voidaan ohjata lyhytaikaiseen perustason vuodeosastohoitoon myös suoraan Lausuntopalvelu.fi 255/304

256 sote-keskuksista ja muista avohoidon palveluista (kotihoito, tehostettu palveluasuminen yms.) ilman käyntiä yhteispäivystyksessä, ellei sille ole selkeää lääketieteellistä perustetta. Luvun 8 Toimintaympäristöä koskevan tiedon kokoaminen, ylläpito ja analysointi kohdassa Turvallisuuden ja varautumisen tilannekuva (s. 19) todetaan tilannekuvan maakunnallisesta ylläpidosta ja seurannasta. Maakunnallinen valmiussuunnittelu on tehtävä moniviranomaisyhteistyönä ja integroidaan naapurimaakuntien, erityisvastuualueiden ja valtakunnalliseen valmiussuunnitteluun, mihin kytkeytyy myös tilannekuvan ylläpito. Luvussa Kotisairaalatoiminta (s. 66) kuvataan kotisairaalatoimintaa, jonka palvelun tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos ja sen alihankkijana toimivat palveluntuottajat. Kotisairaalatoiminnan palvelukuvauksessa todetaan, että kotisairaanhoito on potilaan kotiin vietyä sairaanhoitoa. Sen tarkoituksena on helpottaa sairaalasta kotiutumista, sairaan henkilön kotona selviytymistä ja kuntoutumista sekä tukea omaisia sairaan henkilön kotihoidossa. Muutosesitys: Palvelukuvaus ei ole tällaisenaan tarkoituksenmukainen eikä tee anna kotisairaalatoiminnasta oikeaa käsitystä. Palvelukuvauksessa tuleekin todeta nykyisen kirjauksen asemesta, että kotisairaalassa potilaalle annetaan sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja sen vaihtoehtona on potilaan hoito joko perus- tai erityistason vuodeosastolla. On tärkeää, että kotisairaalatoiminnan rooli ymmärretään oikein eikä sitä rinnasteta eikä sekoiteta kotisairaanhoitoon, joka on avohoidon palvelumuoto. Luvun Suun terveydenhuollon palvelut kohdassa Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (s. 67) todetaan, että suun terveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys järjestetään maakunnallisessa toimipisteessä. Toisaalta järjestämissuunnitelman kohdassa Päivystyksen palvelut todetaan, että Suun terveydenhuollon särkypäivystys järjestetään sairaala Novan yhteydessä Jyväskylässä klo 8-21 ja muuna aikana Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä Kuopiossa. (s. 96) Sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetuksen mukaan yliopistollisten sairaanhoitopiirin (jatkossa maakuntien, joiden alueella sijaitsee yliopistosairaala) tulee järjestää alueellaan suun terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys sopien yhteistyöstä muiden sairaanhoitopiirien (maakuntien) kanssa. Maakunnalla ei siis ole velvoitetta järjestää suunterveydenhuollon yöaikaista päivystystä, vaan erityisvastuualueen yöaikainen (klo 21-08) suun terveydenhuollon päivystys voi toimia yliopistosairaalassa. Lausuntopalvelu.fi 256/304

257 Muutosesitys: Keski-Suomen järjestämissuunnitelman suun terveydenhuollon päivystystä koskevien kirjausten tulisi olla kaikissa kohdissa yhteneväisiä: suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys järjestetään maakunnallisessa toimipisteessä ja että suun terveydenhuollon yöaikaiset (päivittäin klo 21-08) palvelut ovat saatavilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Luvun Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito (s. 69) palvelukuvauksessa todetaan, että perustason psykiatrian vastaanottopalvelut tarjotaan asiakkaiden tarpeen mukaan muiden vastaanottopalveluiden yhteydessä. Edelleen luvun Sote-keskusten vastaanottopalvelut palvelukuvauksessa (s. 93) todetaan, että sote-keskuksessa tarjottavat palvelut sisältävät pediatrian, geriatrian ja psykiatrian erikoislääkärin palvelut. Valtioneuvoston esityksessä valinnanvapauslaiksi ei määritellä sote-keskuksissa tarjottavia erikoislääkäripalveluita, vaan siihen on kirjattu erikoisalojen vähimmäismääräksi kaksi. En ymmärrä perusteita Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa mainituille kolmen erikoisalan palveluille. Edellytys psykiatrian ja lastentautien palvelujen tarjoamisesta sote-keskuksissa on selkeä riski erikoissairaanhoidon laajaalaisen päivystyksen järjestämisen kannalta. Sen sijaan on tarkoituksenmukaista ja perusteltua turvata matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus sote-keskuksissa kattavasti koko maakunnan alueella. Nämä palvelut eivät kuitenkaan edellytä psykiatrian erikoislääkärin läsnäoloa sote-keskuksissa, vaan pääsääntöisesti riittää, että psykiatrian erikoislääkäri tai psykiatriaan perehtynyt lääkäri on konsultoitavissa. Useimmissa mielenterveyden tai päihteiden käytön ongelmissa ei tarvita erityistason lääketieteellistä osaamista, vaan ensisijaisesti muiden terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten asiantuntijuutta. Esitys: Esitän, että sote-keskuksissa tarjottavien erikoislääkäripalveluiden tarpeesta tehdään tilannearvio yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden välillä ottaen huomioon kunkin erikoisalan työvoimatarjonta ja -ennuste sekä laaja-alaisen päivystyksen järjestämisen edellytysten turvaaminen. Lausuntopalvelu.fi 257/304

258 17.19 Päivystyksen palvelut On hyvä, että järjestämissuunnitelmassa todetaan sote-keskusten ja yhteispäivystysyksikön muodostavan kansalaisten kannalta selkeän, sujuvan ja saumattoman päivystyspalvelukokonaisuuden. Päivystyksen palveluiden palvelukuvauksessa tulisi kuitenkin kirjata nykyistä selkeämmin yhteispäivystyksen rooli vastaamaan päivystysasetusten linjausta. Nykyinen kirjaus yhteispäivystyksessä hoidetaan päivystyksellisen sairaanhoidon tarpeessa olevia potilaita sekä sellaisia kiireellistä hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevat henkilöt, joiden hoidon tai hoivan aloittamista ei voida sen kiireellisyyden vuoksi siirtää seuraavaan arkipäivään jättää varaa tulkinnoille. Yhteispäivystyksen tärkein tehtävä on tarjota terveydenhuoltolain edellyttämiä kiireellisen hoidon palveluita äkillisesti sairastuneille potilaille. Terveydenhuoltolaissa kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Terveydenhuoltolain 50 :ssä tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen, jollainen Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystysyksikkö on, yhteydessä on järjestettävä myös sosiaalipäivystystä. Uuden lainsäädännön tavoitteena on tiivistää sosiaalityön ja terveydenhuollon yhteistyötä äkillisen avuntarpeen tilanteissa, kuten onnettomuuksien ja muiden traumaattisten tilanteiden yhteydessä. Ei voida kuitenkaan ajatella, että yhteispäivystys tarjoaa apua kaikissa mahdollisissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tilanteissa, joissa asiakas itse tai joku muu arvioi tilanteen äkillistä puuttumista edellyttäväksi. Äkillisesti sairastuneiden potilaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi on tärkeää, että yhteispäivystyksessä voidaan keskittyä lainsäädännön mukaisesti äkillisesti sairastuneiden potilaiden hoitoon. Olennaista on, että esimerkiksi tukea tarvitsevilla ikääntyneillä ja muilla paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla on ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma, jolloin päivystyksellisiä toimenpiteitä tarvitaan vain äkillisten ja odottamattomien tapahtumien yhteydessä. Lausuntopalvelu.fi 258/304

259 Esitys Yhteispäivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti potilaita, joiden hoitoa ei voi kiireellisyyden vuoksi siirtää seuraavaan päivään tai viikonlopun yli, tai jos kiireellisen hoidon toteutuminen muualla on epävarmaa. Yhteispäivystyksen yhteydessä järjestetään myös sosiaalipäivystystä äkillisten tilanteiden varalle. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus / Päivystyksen palvelut Maakunnan liikelaitoksen osalta kokonaisuuteen kuuluvat ensihoito, yhteispäivystys ja päivystyksen puhelinneuvonta. Tärkeä osa kiireellisten ja päivystyspalvelujen kokonaisuutta ovat myös valinnanvapauden piirissä olevat sote-keskukset, joiden on tarjottava palveluja päivittäin klo Esitys sote-keskusten ja yhteispäivystyksen välisestä työnjaosta Yksityiskohtaisessa järjestämissopimukseen on kirjattava mahdollisimman selkeästi työnjaosta sotekeskusten kiireellisten vastaanottopalvelujen ja yhteispäivystyksen välillä. On muun muuassa sovittava siitä, mitkä kiireelliset tutkimukset ja hoitotoimenpiteet tulee olla saatavilla sotekeskuksissa ja milloin potilas tulee ohjata joko suoraan tai jatkohoitoon yhteispäivystykseen. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja asiakaslähtöinen toimintatapa, joka perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Kysymys: Mitä tarkoitetaan selviämisaseman ja seurantaosaston palveluilla Sairaala Novan yhteydessä? Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu, että selviämisaseman ja seurantaosaston palvelut järjestetään sairaala Novan yhteydessä Jyväskylässä (s.96). En ymmärrä, mitä tällä tarkoitetaan. On totta, että maakunnassa on selkeä tarve selviämisasemapalveluille ja luonteva sijainti selviämisasemalle olisi muiden sairaalapalvelujen läheisyydessä. Tulevaan Sairaala Novaan ei ole suunniteltu tiloja selviämisasemalle. Ehkä kannattaisi selvittää, soveltuisiko joku tyhjenevistä nykyisen sairaalan tiloista tähän tarkoitukseen. Tässä yhteydessä mainittu seurantaosasto kaipaa täsmennystä siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Sairaala Novan päivystysyksikköön tulee erillinen päihdeyksikkö, jossa Lausuntopalvelu.fi 259/304

260 hoidetaan valvontaa edellyttäviä päihdepotilaita, joilla on päihtymyksen ohella jokin psykiatrinen tai somaattinen syy sairaalatasoiseen valvontaan ja hoitoon. Kyseessä ei ole siis selviämisasema. Päivystyspalveluiden tuottamisesta ja kokonaisuuden johtamisesta Esitys 24/7 toiminnan johtaminen Yhteistyön ja kansalaisen kannalta sujuvan palvelukokonaisuuden varmistamiseksi esitän, että ympärivuorokautista valmiutta edellyttäviä sosiaali- ja terveydenhuollon ja mahdollisesti myös pelastustoimen palveluita johdetaan maakunnassa kokonaisuutena ja linjaukset sote-keskusten kiireellisen vastaanottotoiminnan laadusta, palveluvalikoimasta ja yhteistyövelvoitteesta kirjataan järjestämissuunnitelmaan. Esitys Yleislääketieteen päivystys Koska sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetus edellyttää, että yhteispäivystysyksikössä toimii myös yleislääkäri muiden päivystäjien rinnalla, on maakunnan edellytettävä järjestämissuunnitelmassaan, että maakunnan liikelaitoksen virkasuhteisilla yleislääkäreillä on päivystysvelvollisuus yhteispäivystysyksikössä. Suorannan valinnan sote-keskuspalvelujen tuottajien on myös omalta osaltaan vastattava yleislääkäripalvelujen tuottamisesta yhteispäivystykseen sotekeskuksen hoitaman väestöosuuden mukaisesti. Lausuntopalvelu.fi 260/304

261 Lähde: Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Perustelumuistio, sosiaali- ja terveysministeriö Tuukkanen Johanna Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päivystysalue - Johanna Tuukkanen Lausuntopalvelu.fi 261/304

262 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Lausunto järjestämissuunnitelman 1. versioon lasten mielenterveystyön järjestämistä varten Thl:n selvitys 5-12 vuotiaiden lasten mielenterveyspalveluista (Huikko ym. 2017) tuo esille sen, että kun perusterveydenhuollossa on lasten ja nuorten asioihin perehtynyt työryhmä, on siellä mahdollista hoitaa aktiivisesti lasten mielenterveysongelmia. Selvityksen mukaan perustasolle kehitetyistä hoito-ohjelmista on saatu hyvää tutkimusnäyttöä, mutta lääkäreiden ja muiden ammattilaisten koulutukseen tulisi sisällyttää riittävä määrä lasten mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen, tutkimiseen ja erityisesti hoitomenetelmiin liittyvää opetusta. Lisäksi perustasolla tarvitaan entistä kipeämmin poikkihallinnollisesta kokonaisuudesta ja prosesseista vastaava henkilö, joka toimii suunnittelutyössä sairaanhoitopiirin ja ERVA-alueen kanssa. Eheä lasten mielenterveystyön hoito- ja palveluketju tulee rakentaa näiden THL:n määrittelemien kansallisten periaatteiden mukaisesti siten, että laajojen sote-keskusten yhteyteen osana perhekeskusverkostoa tai perhekeskusta tulee perustaa monialaiset työryhmät huolehtimaan lasten mielenterveystyön kokonaisuudesta alueellaan siten, että palvelut ovat tasavertaisina ja laatuisina käytettävissä. On mielekästä, että sama työryhmä huolehtii myös somaattisesti sairaiden sekä vammaisten lasten hoidollisista palveluista alueellaan. Näihin työryhmiin tulee kuulua seuraavat ammattilaiset: lääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi sekä koordinoiva opettaja ja erityislastentarhanopettaja. Työryhmä huolehtii perheneuvola- sekä lasten ja nuorten neuropsykiatrisista palveluista. Erityistä tukea tarvitseville lapsille tulee nimetä vastuutyöntekijä ja työryhmä määrittää tarpeiden mukaisesti sen, mikä taho kantaa päävastuun. Lapsikohtainen monitoimijainen työryhmä muodostetaan tarpeiden mukaisesti, ja se huolehtii arvioinnin sekä hoito- ja kuntotussuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta. Poikkihallinnollisesta kokonaisuudesta vastaavat henkilöt huolehtivat yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja ERVA-alueen kanssa tarvittavan koulutuksen, menetelmien implementoinnin ja kehittämisen sekä Lausuntopalvelu.fi 262/304

263 tarvittavan tutkimisen suunnittelusta, resursoinnista ja toteuttamisesta. Monialaisessa tarpeenmukaisessa kehittämis- ja tutkimusyhteistyössä Itä-Suomen yliopiston lastenpsykiatria sekä KSSHP:n koulutuksen ja tutkimuksen yksikkö toimii yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen, psykologian sekä sosiaalitieteen ja Jamk:n vastaavien koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavien toimijoiden kanssa. Lasten mielenterveystyön hoito- ja palveluketjun eheys ja vaikuttavuus edellyttää laajamittaista kehittämistyötä. Tämä työ tulee aloittaa, koska suurin taloudellinen hyöty yhteiskunnan varojen käytöstä saadaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten riittävän varhaisista ja laaja-alaisista interventioista palvelujärjestelmässä. Monialaisten ammattilaisten kouluttaminen, menetelmien kehittäminen ja tutkiminen tulee toteuttaa suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti siten, että palvelujärjestelmän vaikuttavuus voidaan todeta. Jyväskylässä Kirsi Mustonen Lastenpsykiatrian ja lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten psykoterapeutti Asiantuntijalääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue Mustonen Kirsi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lausuntopalvelu.fi 263/304

264 Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura/Kriisikeskus Mobile Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään LAUSUNTO Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura (JSMS) ry:ssä/kriisikeskus Mobilessa on tutustuttu Keski- Suomen järjestämissuunnitelmaan Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry/kriisikeskus Mobile kysyy: mihin, miten ja millä rakenteella sijoittuvat tulevan maakunnan 24/7 palveluissa matalan kynnyksen akuutti kriisityö ja kriisityön asiakkaiden tuki, väkivaltaa kokeneiden yksilöväkivaltatyö, väkivaltaisesti käyttäytyneiden yksilöväkivaltatyö sekä rikosuhripäivystystyö? Edellä mainituista vakiintuneista psyykkisen tuen palveluista ja työmuodoista - kriisi-, väkivalta- ja rikosuhrituen palveluista - ei ole lainkaan mainintaa järjestämissuunnitelmassa. Sivulla 14 on lause Päivystyspalvelut ovat henkeä uhkaavissa ja vakavien sosiaalisten kriisien tilanteissa saatavissa 24/7 vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella palveluita ei ole kuitenkaan avattu. Sivulla 21 mainitaan 10.4 Väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn edistäminen otsikon alla ei ole vielä lainkaan tekstiä. Väkivalta ja väkivallan ehkäisy, palvelut ja jatko-ohjaus tarvitsevat oman kokonaisuuden ja tapaturmien ehkäisyn edistäminen omansa. Matalan kynnyksen psykososiaalisen (kriisityön) tuen merkitys sekä organisointi tulevaisuudessa Lausuntopalvelu.fi 264/304

265 Kriisit (kehitys-, elämän- ja traumaattiset kriisit) koskettavat kaikkia väestöryhmiä. Psykososiaalisella (kriisityöllä) tuella yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tavoitteita - lähtökohtana on lievittää inhimillistä kärsimystä ja tarjota tukea kaikkien kriisin/trauman käsittelyn vaiheiden läpi, integroida tapahtunut omaan elämän historiaan sekä tunnistaa traumaperäisen stressihäiriön kehittyminen. Kriisityön merkitys ja sen tuottama lisäarvo koostuu siitä, että kriisityön ammattilaisten avulla, tuella ja ammattitaidolla järkyttävän kokemuksen kokeneet pystyvät ja uskaltavat ottaa käsittelyyn sellaisia uhkaavia ajatuksia sekä tunteita, joita he eivät yksin tai perheen ja ystävien tuella eivät pystyisi kohtaamaan. Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyöllä voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä ja tukea ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä edistää turvallisuudentunnetta, tunnetta omasta ja oman yhteisön pysyvyydestä, yhteyksien säilyttämistä läheisiin sekä toivoa ja tukea myös tilanteen mukaista ohjautumista sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisverkostossa. Väkivaltatyössä lisäksi mm. ennaltaehkäistään rikoksia sekä rikostilanteiden uusimista. Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyö on erityisesti ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jolla edm. lisäksi vaikutetaan päihteiden käytön ehkäisyyn, masennuksen ennaltaehkäisemiseen ja tunnistamiseen sekä toimintakyvyn edistämiseen toimijuuden vahvistamisella (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky). Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyöllä voidaan vaikuttaa myös lääkkeiden käytön ja sairauspoissaolojen vähentämiseen sekä myös sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käytön vähentäminen ja käytön pitkittymisen ennalta estämiseen sekä väliaikaisen- ja pysyvän työkyvyttömyyden vähentämiseen. Kriisityön tulee olla tulevassa maakunnassakin kattavaa, matalalla kynnyksellä tapahtuvaa, jalkautuvaa sekä joustavaan asiakas- ja verkostotyöhön ja nopeaan toimintaan kykenevää organisoitua pysyvällä toimintarakenteella olevaa toimintaa ja myös kiinteä osa muita 24 h päivystyspalveluja (vrt. Järjestämissuunnitelman s. 11 päivystysluonteiset 24/7 palvelut, s.14 asiakasohjaus puhelimitse ja sähköisesti 24/7 sekä päivystyspalvelut ja sosiaaliset kriisit, s. 21 Edistämistehtävät, s. 23 Ohjaukselliset tehtävät (matala kynnys, ympärivuorokautinen saavutettavuus, yhteydenoton helppous ja yhdenvertaisuus, s. 46 Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalvelut, s. 57 palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, s. 68 mielenterveyspalvelujen järjestäminen, s. 69 mielenterveysinterventiot, s. 93 vastaanottoluonteiset palvelut, s. 95 Päivystyksen palvelut/sosiaaliset ongelmat asuinpaikasta riippumatta). Tulevaisuudessakin tulee aktiivisesti tehdä tiedottamis-, vaikuttamis- ja yhteistyötä kriisiavun tarpeen tunnistamiseen ja kriisissä olevien henkilöiden ohjaamisessa kriisityöhön ja -apuun. Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyöt edellyttävät jatkossakin kriisiavun periaatteita ja menetelmiä syvällisesti hallitsevat sekä rohkeasti kriisityötä toteuttavia ammatillisia työntekijöitä. Maakunnallinen läheisväkivaltaan liittyvä koordinointi, koulutus ja yhteistyö Keski-Suomen maakunnassa tulee olla tulevaisuudessa maakunnallisen kriisityön toimijan lisäksi myös läheisväkivaltakoordinaattori, joka ylläpitää, suunnittelee ja järjestää mm. läheisväkivaltaan liittyvää koulutusta sekä koordinoi maakunnan väkivaltatyön toimintoja. Nykyisellään toimijoita ovat kuntien sosiaali- ja terveystoimien henkilöstön lisäksi mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Keski- Suomen ensi- ja turvakoti ry, Kriisi-keskus Mobile sekä Rikosuhripäivystyksen Jyvässeudun palvelupiste edm. mainituilla kolmannen sektorin toimijoilla on vahva osaaminen traumatisoituneiden henkilöiden tunnistamisessa, kohtaamisessa ja auttamisessa. Väkivaltailmiöön liittyvää koulutusta on maakunnassa järjestetty alueellinen läheisväkivallan kouluttajaverkoston (Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sosiaalityö, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Keski-Suomen Lausuntopalvelu.fi 265/304

266 sairaanhoitopiiri, Sisä-Suomen poliisilaitos, Kriisikeskus Mobile, Muuramen sote-liikelaitoksen neuvolan perhetyö, Keski-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus, Jyväskylän kaupungin mielenterveys-, päihde- ja väkivaltatyön koordinaattori) toteuttamana vuodesta 2011 vuosittain läheis- ja kuritusväkivallan ehkäisykoulutuksia koulutus on toteutettu vuodesta 2016 alkaen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. On erittäin tärkeää, että toiminta on koordinoitua sekä koulutusyhteistyö ja muu asiantuntijaosaamiseen liittyvä konsultointiyhteistyö sekä muu eri toimijoiden kiinteä yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa myös. Aluehallintovirasto on valvonut tähän saakka eri yksiköiden toimintaa. Läheisväkivaltatyötä valtakunnallisesti jatkossakin ohjeistaa ja koordinoi THL. Valtakunnallisen työn resurssit ovat kuitenkin pienet, joten maakunta- ja SOTE-uudistuksen myötä on erittäin tärkeää, että toiminta järjestetään jatkossa niin, että Keski-Suomen maakunnassa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia ja kansallisia suosituksia. Läheisväkivaltatyön koordinointia ja työn seurantaa sekä koulutusyhteistyötä voitaisiin kenties keskittää maakunnalliselle läheisväkivaltatyön koordinaattorille. Psykososiaalisen tuen lainsäädäntö Kriisityön lisäksi psykososiaaliseen tukeen kuuluvat lainsäädännössä sosiaalityö ja -palvelut sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja muiden uskonnollisten yhteisöjen hengellinen tuki sekä psyykkisen tilan arviointi ja jatkohoitoon ohjaaminen. Psykososiaalisen tuen järjestämistä ja siihen liittyvää valmiussuunnittelua sääntelevät lukuisten lakien eri säädökset, joista keskeisimpiä ovat Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Pelastuslaki (379/2011) Valmiuslaki (1552/2011) Mielenterveyslaki (116/1990) Perustuslaki (731/1999) Asiakkaiden kohtaaminen akuuteissa kriisitilanteissa linkittyy hyvin usein Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 11 :n kohtiin: 1) tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen; 2) asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen; 3) taloudellisen tuen tarpeeseen; 4) sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi; 5) lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen; Lausuntopalvelu.fi 266/304

267 6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen; 7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi; 8) päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen; 9) muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toiminta-kykyyn liittyvään tuen tarpeeseen; 10) tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi. Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystyksen toimintaan liittyvät myös mm. Lastensuojelulaki (417/2007), Rikoslaki (39/1887) ja Vanhuspalvelulaki (980/2012). Väkivaltaan liittyvistä sopimuksista Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen vuonna 2015, joka velvoittaa jäsenvaltioita puuttumaan erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Vaikka väkivalta ei vanhempien/huoltajien välillä tapahtuisi lasten läsnä ollessa, se vaikuttaa lapsiin haitallisesti ja pitkäkestoisesti aiheuttaen heille turvattomuutta ja erilaisia oireita. Amnesty International on kiinnittänyt viimeksi keväällä 2017 huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Suomessa sekä kehottanut ryhtymään entistä tiiviimmin toimiin väkivallan uhrien auttamiseksi ( Nykyinen toimintamalli: Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystyksen palvelut Kriisikeskus Mobilen toimintana Keski-Suomen maakunnassa Nykyisellään akuutti kriisityö, väkivaltatyön yksilötyöt sekä rikosuhripäivystyspalvelut on järjestetty Kriisikeskus Mobilen toimintana Kriisikeskus Mobile toimii koko Keski-Suomen maakunnan kuntien alueella 24 h matalan kynnyksen kriisikeskuksena ja kriisikeskus Mobilessa toimii myös kaikkien Keski-Suomen maakunnan kuntien rikosuhripäivystyksen (RIKU:n) palvelupiste. Kriisikeskuksen toiminnan rahoittavat pääosin toiminta-alueen kunnat (yli 4/5) ja rahoituksesta vajaa 1/5 tulee STEAlta. Kriisikeskus Mobileen voi olla yhteydessä, kun on kokenut jotakin järkyttävää, on kokenut menetyksen, on kokenut väkivaltaa tai on käyttäytynyt väkivaltaisesti, elämä on kriisissä tai kohtaa työssään asiakkaita, jotka ovat kokeneet kriisin ja haluaa konsultoida ja/tai ohjata asiak-kaita kriisityöhön. Kriisikeskus Mobilen 22 toimintavuoden aikana yhteydenottojen määrää erilaisissa kriisitilanteissa on seurattu ja edm. tilastojen pohjalta voidaan todeta, että vuositasolla kriisityössä on noin yhteydenottoa. Keskimäärin asiakaskäyntejä vuosittain Mobileen Mobilesta tehdään koti- ja laitoskäyntejä asiakkaiden luona noin vuosittain. Tilannekohtaisesti asiakasta tuetaan ja ohjataan muihin palveluihin. Kriisityössä asiakkaita tuetaan kertaluonteisesti tai asiakkuudet voivat kestää 3-5 kuukauteen traumaattisissa kriiseissä. Väkivaltaa kokeneita ja väkivaltaisesti käyttäytyneiden yksilötyön tuki on kestoltaan 4-8 asiakaskäyntiin lisäksi asiakkaita tuetaan puhelimitse ja työskentelyyn voi sisältyä verkostotyötä. Väkivaltaa kokeneille järjestetään yksilötyön jatkumona ryhmätoimintaa ja väkivaltaisesti käyttäytyneiden yksilötyöstä on mahdollisuus ohjautua Jyväskylän Yliopistolle Vaihtoehto väkivallalle ryhmään. Kriisikeskus Mobile Jyväskylän Yliopisto -yhteistyöstä on puolestaan ryhmätoiminnan lisäksi mahdollistunut myös yli 20 vuoden ajan tieteellinen tutkimus väkivaltaan liittyen, joka on niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tunnettua. Kriisikeskus Mobilen ja Rikosuhripäivystyksen oman vapaaehtoiskoulutuksen käyneet vapaaehtoiset henkilöt työskentelevät kriisikeskuksessa Lausuntopalvelu.fi 267/304

268 tasavertaisina palkattujen kriisityöntekijöiden työpareina asiakastapaamisissa ja koti- sekä laitoskäynneillä. Vapaaehtoistyöntekijöiden määrä vuositasolla on 20 henkilöä. Vapaaehtoiset tekevät vapaavalintaisesti pääsääntöisesti kolmen viikon aikana yhden kuuden tunnin työvuoron aamu-, ilta- tai välivuorossa. Vapaaehtoiset tekevät vuositasolla kriisityön vapaaehtoisvuoroa ja lisäksi vajaa 10 vapaaehtoista toimi myös rikosuhripäivystyksen tukihenkilönä tukien rikoksen uhreja. Rikosuhripäivystyksessä rikoksen uhreja ja/tai heidän läheisiään tuetaan vuositasolla tukisuhteen kautta. Vuoden 2018 keväällä kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyö aloittaa verkkoauttamisen maakunnan alueella. Vapaaehtoistyöntekijöiden, asiakkaiden ja yhteistyötahojen palautetta kriisityöstä ja sen organisoimisesta jatkossa (vrt. Järjestämissuunnitelman kohta 7, s. 17 Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen ja 8 Toimintaympäristöä kokevan tiedon kokoaminen, ylläpito ja analysointi) Vapaaehtoistyö kriisi- ja rikosuhripäivystystyössä Kriisikeskus Mobilen ja Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoisilta saadusta palautteesta käy ilmi, että vapaaehtoiset kokevat matalan kynnyksen kriisikeskustoiminnan olevan erittäin tarpeellista sekä merkittävää ja ammatillista sekä monipuolista niin asiakkaille, yhteistyökumppaneille kuin heille itselleen vapaaehtoistyöntekijöinä. Toimintaan osallistumisesta vapaaehtoiset kertovat saavansa mm. voimavaroja sekä omaa osaamista lisää ja työ nähdään, erittäin tärkeänä auttamisen muotona, jossa vapaaehtoisesti annetaan omasta vapaa-ajasta aikaa toiselle ihmiselle. Asiakkaiden kokemus matalan kynnyksen kriisityöstä ja väkivaltatyön yksilötöistä Asiakasalautteessa korostuu asiakkaiden kokemuksesta siitä, että on ollut erittäin tärkeää, kun kriisityö on mahdollistunut ilman ajanvarausta niin puhelimitse kuin mahdollisuutena asioida Mobilen tiloissa Asemakadulla Jyväskylässä. Kotikäyntien jalkautuvan kriisityön - tekeminen koetaan asiakkaiden kertomana olleen kriisitilanteissa lähes korvaamattoman tärkeäksi asia. Lisäksi vuosittain saadaan erittäin paljon positiivista palautetta siitä, että asiakastilanteet ovat olleet mm. kiireettömiä, työntekijöillä hyvät kohtaamis- ja kuuntelutaidot, apu/tuki on ollut oikea-aikaista ja palveluohjaus on ollut toimivaa. Väkivaltatyön yksilötyön palautteista käy toistuvasti esiin, että yksilötyö mm. lisää turvallisuutta, rauhoittaa arkea, selkeyttää omia tunteita sekä rajoja, vahvistaa vanhempana olemista, auttaa näkemään väkivallan vaikutuksia lapseen ja lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi mm. trauman käsittely tukee arkea ja selviytymistä sekä työelämässä jaksaminen lisääntyy. Asiakkaat ovat palautteissaan toivoneet kriisityön henkilöresurssien lisäämistä, koska on kokemuksia siitä, että kriisikeskuksen asiakaspuhelin on usein varattuna pitkiä aikoja tai, että Mobileen ei voitu ottaa vastaan uusia asiakkaita päällekkäisten asiakastilanteiden vuoksi. Asiakkaat toivovat, että 24/7 matalan kynnyksen kriisipalvelut olisivat kaikkien kriisissä olevien saatavilla eri kunnissa niin Keski-Suomessa kuin valtakunnallisesti. Väkivaltatyön yksilötyöhön asiakaspalautteissa esitetään myös lisäresurssia, joka mahdollistaisi asiakkuuden alussa tiiviimpiä asiakasaikoja lisäksi toivotaan tiedotuksen lisäämistä väkivaltatyöstä eri palveluissa ja väkivaltatyön säilyttämistä myös tulevaisuudessa. Asiakaspalautteissa koetaan, että kriisi- ja väkivaltatyön palveluita (yksilö-, perhe- ja yhteisötyötä sekä ryhmätoimintoja) tulee vahvistaa sekä niitä tulee yhä enemmän nostaa ihmisten tietoisuuteen. Lausuntopalvelu.fi 268/304

269 Yhteistyötahojen näkemys (109 vastaajaa/2016) Yhteistyötahojen palautteen mukaan matalan kynnyksen, jalkautuva, ammattitaitoinen, ajanvaraukseton 24 h kriisityö tulee sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksessa säilyttää. Akuutin kriisityön vaikutukset näyttäytyvät verkostolle asiakkaiden kannalta terveyttä edistäviksi, muiden palvelujen käyttöä vähentävänä ja sitä kautta säästöjä tuottavana. Oikein ajoitetun kriisiavun merkitys nähdään myös vähentävän itsemurhia. Yhteistyötahopalautteen mukaan toiminnan tulee olla maakunnallista mahdollisesti muihin akuuttipalveluihin integroitu. Yhteistyötahot ovat palautteissaan ideoineet matalan kynnyksen kriisityön sijoittumista terveydenhuollon päivystykseen. Maakunnallisessa mallissa asukkaat sekä yhteistyökumppanit koetaan yhteistyötahojen mielestä olevan tasa-arvoisessa asemassa. Jyväskylässä Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry:n hallitus Kriisikeskus Mobilen työntekijät Hauvala Tuija Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura/Kriisikeskus Mobile Lausuntopalvelu.fi 269/304

270 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Lausunto Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelmaan Keski-Suomen Työpajayhdistys ry Järjestämissuunnitelmassa tulisi nykyistä selkeämmin mahdollistaa työttömien nuorten ja aikuisten palvelupolkujen rakentaminen. Kukin asiakas tarvitsee yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen arvion palvelutarpeestaan, jossa työllistymiseen tähtäävien palveluiden lisäksi huomioitaisiin myös muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet. Työttömyys ei useinkaan, etenkään pitkittyessään, ole osattomuutta vain työelämästä, vaan siihen liittyy hyvin usein myös muita sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Ratkaisuehdotuksena tähän palvelutarvearviointiin tarjoamme KANSALAISPALVELUKESKUSTA, joka nuorten Ohjaamon tavoin olisi matalan kynnyksen palvelupiste niille, jotka kokevat itse tarvitsevansa apua työllistymiseensä. Siellä tehtävien palvelutarvearvioiden perusteella asiakkaat olisi mahdollista ohjata nopeasti tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Tämä edellyttäisi työelämä- ja kasvupalveluiden (palkkatuki) integroimista palvelukokonaisuudeksi, josta työttömän palvelut kootaan tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Koko työllisyyspalveluiden valikon tulisi olla käytössä samanaikaisesti. Palvelutarpeita arvioitaessa ja asiakasta ohjattaessa tulisi huomioida myös muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet. Ohjaamo voisi olla osa tätä keskusta. Oma kohderyhmänsä ovat ne työttömät henkilöt, jotka eivät itse syystä tai toisesta hakeudu palvelujen piiriin. He tarvitsevat usein myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta eivät aktiivisesti hakeudu niidenkään piiriin. Heidän kohdallaan tarvitaan kokonaisvaltaista työ- ja toimintakyvynarviointia ennen aktivointitoimenpiteisiin ohjaamista. He vaativat huomattavasti enemmän ohjausta päästäkseen kuntouttavien palvelujen avulla etenemään palvelupolullaan. Heidän palveluohjauksessaan voitaisiin käyttää case management -tyyppistä ajattelua, jossa palveluohjaus kulkisi mukana palvelupolun eri vaiheissa. Ohjauksen tavoitteena on löytää asiakkaalle tavoitteellinen polku kohti työelämää ratkaisemalla ensin työllistymistä haittaavat sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ja ohjaamalla asiakasta sen jälkeen työllisyyspalveluiden palvelupolulle (kuntouttava työtoiminta/sosiaalinen kuntoutus > osaamisen kehittäminen >työkokeilu > Lausuntopalvelu.fi 270/304

271 palkkatukityö). Asiakkaan valinnanmahdollisuudet huomioidaan ohjauksessa esittelemällä eri tuottajien eri tavoin profiloituneita palveluja ja hakemalla yhteisesti niistä asiakkaalle parhaiten soveltuvia vaihtoehtoja. Palvelujärjestelmän joustavuus takaa sen, että palvelut voidaan tuottaa asiakkaan tilanne huomioiden ja kokonaisvaltaisesti tilannetta hahmottaen. Palvelujen tuottajasta riippumaton palveluohjaus takaisi sen, että asiakkaan palvelut valitaan kulloisenkin tarpeen mukaan ja ne ovat tavoitteellisia. Palvelukuvausten laadinnassa tulee huomioida palvelujen monimuotoisuus. Työllistämisen palvelukenttä on hyvin moninainen ja palvelukuvauksien ja palvelusetelien palvelujen tuottajia koskevien edellytyksien määrittelyssä olisi hyvä ottaa tämä huomioon. Kentällä on paljon järjestöjä, jotka tuottavat esim. kuntouttavan työtoiminnan palveluja varsinaisen oman toimintansa ohella ja heidän järjestölähtöinen auttamistyö, vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta tukevat kuntouttavan työtoiminnan tavoitteita. Eri tavoin organisoituneiden ja erikokoisten työpajojen mahdollisuudet tuottaa palveluja on turvattava palvelukuvauksien laadinnassa ja palvelusetelimallia rakennettaessa. Työpajat tuottavat tällä hetkellä useita sellaisia palvelumuotoja, joiden tuottaminen muulla tavoin on lähes mahdotonta. Olisi myös toivottavaa, että pienten työpajojen mahdollisuudet jatkaa palvelujen tuottamista turvattaan palvelusetelien tuottajia määriteltäessä. On tärkeää, että palveluiden siirtyessä suurempiin yksiköihin turvataan paikallisten lähipalveluiden saanti tältäkin osin. Monelle sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivälle asiakkaalle pieni työyhteisö tarjoaa mahdollisuuden päästä kuntoutumisen alkuun. Kuntouttavien palveluiden osalta voidaan käyttää mallina Jyväskylän kaupungin tapaa jakaa kuntouttava työtoiminta kolmeen erilaiseen kategoriaan sen mukaan, millaisia edellytyksiä palvelun tuottajalla on erilaisen ohjauksen, tuen tai moniammatillisen työkyvynarvioinnin palvelujen tuottamiseen. Kuntouttavia palveluita ei voida niputtaa yhteen perusmalliin, vaan niiden osalta tulee huomioida palvelujen tasosta johtuvat erot myös palvelun hinnassa. Osaamisen kehittämisen osalta tulee huomioida eri palvelutuottajaorganisaatioiden mahdollisuudet tunnistaa osaamista osana omaa toimintaansa. Suuri osa maakunnan työvalmennusorganisaatioista käyttää jo osaamistodistusmallia, jonka avulla ammatillinen perusosaaminen voidaan havaita ja dokumentoida osaamistodistukseen, joka voidaan oppilaitoksessa hyväksyä osaksi mahdollisia tulevia ammatillisia opintoja. Palvelutasoja määriteltäessä ja ohjausta toteutettaessa olisi hyvä ottaa huomioon organisaatioiden tarjoamat erilaiset mahdollisuudet. Työkokeilun tavoitteiden määritteleminen siten, että sen paikka palvelujen kokonaisuudessa säilyy, on tärkeää. Tällä hetkellä työkokeilun merkitys on vähenemässä, koska sen tuottamisesta ei palvelun tuottajalle (esim. työvalmennussäätiöt, järjestöt) makseta lainkaan. Myös sen kriteerit on määritelty siten, ettei työkokeilusopimusten solmiminen enää ole aina mahdollista. Työkokeilusta tulisi palvelukuvausten avulla tehdä palvelu, jonka avulla työttömän henkilön oman suunnan löytämistä voidaan aidosti tukea. Onnistuneen työkokeilun pitäisi palvelutuottajan organisaatiomuodosta (yritys, järjestö, työvalmennussäätiö) huolimatta voida johtaa palkkatukijaksoon silloin, kun sen katsotaan aidosti tukevan henkilön työllistymistä. On huomioitava, että työvalmennusta tuottavien järjestöjen ja säätiöiden pääasiallinen tavoite on auttaa ja tukea työvalmennuksessa olevien henkilöiden edellytyksiä siirtyä työmarkkinoille. Eri henkilöt tarvitsevat erilaisia työelämäjaksoja ja tukea parantaakseen omaa työmarkkina-asemaansa. Tämä tulisi huomioida, kun pohditaan palkkatuetun työn merkitystä henkilön palvelupolun osana. Lausuntopalvelu.fi 271/304

272 Palvelukokonaisuuksien muotoileminen tulee lähteä asiakkaasta. Millaisia palveluja asiakkaat tarvitsevat ja kuka niitä voi jatkossa tuottaa. Palveluohjauksessa haasteena on palvelujen moninaisuus, mutta toisaalta se luo mahdollisuuksia aidolle asiakaslähtöisyydelle. Asiakkaan oma valinta kokonaisuuksien osalta toteutuu palvelusetelien ja ohjauskeskustelujen avulla, jolloin asiakkaalle luodaan aito mahdollisuus valita koko palveluskaalasta itselleen sopiva palvelumuoto. Uusitalo Ulla Keski-Suomen Työpajayhdistys ry Lausuntopalvelu.fi 272/304

273 Suvimäen Klubitalo Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään JÄRJESTÖJEN YLEISHYÖDYLLINEN AUTTAMISTYÖ ON SAATAVA OSAKSI MAAKUNTIEN TEHTÄVÄKOKONAISUUKSIA Järjestöjen yleishyödyllisillä toiminnoilla on myös maakunnallista lisäarvoa, mikä voi parhaimmillaan tukea maakunta- ja SOTE-uudistusten tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi maakunnan SOTEtoimijat voivat käyttää hyväksi monien järjestöjen kehittämiä ja arviointitutkimuksissa hyvin toimiviksi todettuja asiakas- ja käyttäjälähtöisiä toimintamalleja, kuten asiakkaiden osallistuminen omaa hoitoa ja kuntoutumista tukevaan toimintaan, järjestöjen mahdollisuus reagoida nopeasti käyttäjien muuttuviin tarpeisiin, järjestöjen vahva kehittämisote mm. erilaisten hankkeiden suunnittelussa, käynnistämisessä ja toteutuksessa asiakastarpeiden pohjalta ymv. Jos maakunta haluaa järjestää mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden näkökulmasta katsottuna riittävän laajan, kokonaisvaltaisen ja sujuvan palvelukokonaisuuden, sen tulisi sisällyttää siihen myös näyttöön perustuvia hyötyjä asiakkailleen tuottavien yleishyödyllisten järjestöjen toiminta. Ehdotuksena on, että maakunta osallistuu näiden järjestöjen toiminnan avustamiseen osana sen terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. YhdessäMielin-hanke on tuottanut päättäjille tutkittua tietoa toimivista mielenterveys- ja päihdetyön malleista. Valtioneuvosto on julkaissut hankkeen laatiman Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut -teoksen. Näitä malleja, joista osa on yleishyödyllisten järjestöjen toteuttamia, kannattaa sisällyttää myös Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan. Klubitalotoiminta mainitaan tässä teoksessa useammassa yhteydessä esimerkkinä toimivasta mallista. Lausuntopalvelu.fi 273/304

274 RIITTÄVÄN LAAJA-ALAISEN YHTEISTYÖN VARMISTAMINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asioivien asemaa ja hyvinvointia ei voi edistää kapea-alaisesti, lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pohjalta. Vain eri sektorirajat ylittävä yhteistyö voi turvata kokonaisvaltaiset palvelut. Laaja-alaisen yhteistyön tärkeys on laajalti tunnustettu, mutta toimivien poikkihallinnollisten rakenteiden luominen on haasteellinen tehtävä. Klubitalotoiminta on esimerkkinä avustettavasta, laajasti sektorirajat ylittävää yhteistyöstä toteuttavasta toiminnasta: Psykososiaalisen kuntoutumisen klubitalotoiminta muodostaa yhden laaja-alaisen ja yhteensovittavan ja integroivan toimintamallin, joka sisältää kuntoutujajäsenten tukipalveluverkoston ja yhteistyösuhteiden osalta myös opetus- ja kulttuurihallinnon ja oppilaitokset, asuntoviranomaiset, työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaaliturvaviranomaiset, eläkevakuutuslaitokset sekä muut mielenterveysalalla toimivat järjestöt. Lisäksi Klubitalot rakentavat yhteistyösuhteita yritysten ja työnantajien kanssa siirtymätyöpaikkojen sekä tuetun työllistymisen paikkojen saamiseksi kuntoutujille tavallisilta työpaikoilta. "Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut" -teoksessa klubitalomalli tuodaan esiin toimivana mallina mm. juuri eri sektoreita yhdistävästä toimintamallista. SOSIAALINEN KUNTOUTUS Järjestämissuunnitelmassa osana mielenterveys- ja päihdepalveluja mainittu Työ- ja päivätoiminta on kuvattu erittäin suppeana. Omana osana sitä tulee varmasti mainita myös kuntouttava työtoiminta, jota lakisääteisenä palveluna järjestänevät eri palveluntuottajat. Sen lisäksi tarvitaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden työtoimintaa ja päivätoimintaa, joita usein järjestävät myös yleishyödylliset järjestöt. Maakunnan tulisi vastata myös näiden järjestöjen toimintojen avustamisesta, etenkin silloin kun kyseessä on ammattilaisten ohjaama toiminta, ja kun asiakkaille tehdään henkilökohtaisia suunnitelmia. Näin sosiaalisen kuntoutuksen palvelukokonaisuudesta muodostuisi kattava, ja asiakkaiden eteneminen kohti omia koulutus- ja työllistymistavoitteita saataisiin parhaiten turvattua. Työtoiminnassa tärkeänä tavoitteena on asiakkaiden työ- ja opiskeluvalmiuksien parantaminen. Tämä opiskelu-ulottuvuus tärkeänä väylänä työelämään, puuttuu suunnitelmasta kokonaan (vrt. Työtä, opiskelua ja osallisuutta tukevat palvelut vammaispalveluissa). Työtoimintaa ei tulisi pääasiallisesti toteuttaa päiväkeskuksen yhteydessä järjestettävänä työskentelynä, vaan sen tulee olla selkeästi suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Työtoiminnan yhtenä muotona ei tulisi Lausuntopalvelu.fi 274/304

275 toteuttaa avotyötoimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on esittänyt jo vuonna 2015 niin sanotun avotyötoiminnan kieltämistä, ja sen vähentäminen on vammaisten henkilöiden palvelujen kohdalla tavoitteena myös tässä järjestämissuunnitelmassa. Avotyötoiminnan korvaamiseksi tarvitaan tuetun työn, työkokeilujen ja harjoittelujen lisäämistä sekä TE-palvelujen tukitoimien ulottamista koskemaan myös niitä osatyökykyisiä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia joiden toimeentulona on kuntoutustuki tai pysyvä työkyvyttömyyseläke. Kaikkien osatyökykyisten mukaan tukeminen ja saaminen työelämään, avoimille työmarkkinoille, on myös hallituksen kärkihankkeen keskeinen tavoite. YhdessäMielin hanke ottaa suosituksissaan kantaa myös klubitalotoiminnan avustamiseen yhtenä ammatillisen kuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen toimijana maakunnan toimesta: Asiakaslähtöinen klubitalo-toimintamalli tarjoaa vaihtoehdon kuntoutujille joiden työkyky ei vielä ole riittävä IPS-mallin (Individual Placement and Support) mukaiseen työelämäosallisuuteen. Maakuntien järjestämisvastuuseen tulee kuulua myös klubitalotoiminnan avustaminen, alueen ammatillisen kuntoutuksen monimuotoisuuden takaamiseksi. (Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2018, s. 62) Klubitalot työtoiminnan tarjoajina: Klubitalot tarjoavat mielenterveyskuntoutujille (jäsenilleen) työpainotteista toimintaa, jossa voi parantaa omia työ- ja opiskeluelämävalmiuksia. Niitä voi parantaa myös erilaisten, Klubitalon järjestämien koulutusten avulla. Osa työtehtävistä on opinnollistettu, mikä helpottaa opintoihin ja työhön hakeutumista. Opiskelutavoitteita tuetaan lisäksi opintovalmennuksen avulla, ja työelämätavoitteita siirtymätyön sekä tuetun työn avulla. Jäseniä ohjataan siis monin eri tavoin koulutukseen ja työelämään. Myös STEA näkee avustustoiminnassaan Klubitalot ensisijaisesti työelämäosallisuuden vahvistajina. Klubitalot päivätoiminnan tarjoajina: Klubitalot tarjoavat tämän lisäksi myös päivätoimintaa niille jäsenille, joiden tavoitteena ei ole opiskelu tai työelämä. Hekin osallistuvat työpainotteiseen päivään voimavarojensa mukaan, jonka lisäksi on mahdollisuus osallistua erilaiseen vapaa-ajan toimintaan, retkiin, koulutuksiin ym. Pääpaino toiminnassa on silloin yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemisessa. Toiminnan tavoitteena on myös parantaa jäsenten hyvinvointia ja terveitä elämäntapoja, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea heidän omatoimisuuttaan. Tämäkin toiminta on tavoitteellista ja ammattilaisten ohjaamaa, mutta vertaistuella on myös siinä keskeinen rooli. Klubitalotoiminnalla on lisäksi kokonaiskustannuksia alentavia yhteisvaikutuksia: Lausuntopalvelu.fi 275/304

276 Klubitalomallia on kehitetty Suomessa mielenterveyskuntoutujien tarpeiden pohjalta vuodesta 1995 lähtien siten, että vuonna 2017 toiminnassa on 25 Klubitalon verkosto, mikä tuottaa näyttöön perustuvia hyötyjä noin 3000 säännöllisesti osallistuvalle kuntoutujalle, heidän läheisilleen sekä alenevan sairaalahoidon käytön ja kulujen muodossa kunnille ja valtionhallinnolle. Toiminta rakentuu kansainvälisille laatusuosituksille, ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2009 monitieteellisen, RAY:n tilaaman arviointitutkimuksen tulokset osoittavat, että kuntoutujan osallistuminen Klubitalojen toimintaan (Hietala-Paa lasmaa Outi, Hujanen Timo, Härkäpää Kristiina ja Reuter Anni: Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot Yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista.): - Edistää jäsenten toipumista ja heidän yleistä hyvinvointia ja terveyttä; - Vähentää sairaala- ja muiden palvelujen käyttöä: uusien jäsenten sairaalahoitopäivät vähenivät 1½ vuoden seuranta-aikana 75 %, myös avopalvelujen käyttö väheni; Pelkästään avohoitoa käyttäneiden käyttösuoritteet vähenivät 25 % seuranta-aikana; myös pitkäaikaisjäsenillä avohoidon käyttösuoritteet olivat samalla alemmalla tasolla, mikä viittaa osallistumisen pitkäaikaisiin vaikutuksiin (Raportti, s ); - Tukee jäsenten motivaatiota uusien taitojen oppimiseen, opiskeluun ja työllistymiseen; - Klubitalot tuovat hyödyllisiä vaikutuksia jäsenille ja heidän omaisille sekä kustannushyötyjä rahoittajille, koska ne vähentävät jäsenten muiden palvelujen käyttöä (lisäksi taloushyötyjä tulee työllistyneiden jäsenten verotulojen kautta). Yhdessä muiden tehostettujen avohoidon mielenterveyspalvelujen vahvistamisen kanssa psykososiaalisen kuntoutumisen klubitalotoiminta tuottaisi kokonaiskustannuksia alentavia yhteisvaikutuksia, mikä avaa uusia mahdollisuuksia mielenterveyspalvelujen rakenteellisten uudistusten toteuttamiselle. HUOLEN ESIIN TUOMISEN VÄYLÄT Järjestöt kohtaavat toiminnassaan paljon tukea tarvitsevia kansalaisia, joista monet eivät ole oppineet hakemaan itselleen apua tai heillä ei ole siihen voimavaroja. Järjestöt tuntevat heidän tilanteensa ja tarpeensa usein pitkältä ajalta, ja tunnistavat myös niissä tapahtuvat muutokset. Järjestöillä ei kuitenkaan ole omaisen eikä viranomaisen asemaa, mikä on tarkoittanut sitä, että järjestöiltä on puuttunut kanava huolen ilmaisemiseksi jonkun toimintaan osallistuneen tilanteesta. Se on vaikeuttanut avun saamista tälle ihmiselle, jolla on ehkä sillä hetkellä kontakti ainoastaan tähän järjestöön. Ehdotuksena on, että Keski-Suomeen perustettaisiin (Eksoten tapaan) mielenterveys- ja päihdeongelmiin keskitetty asiakaspalvelunumero, joka on käytössä 24/7, ja johon jokainen itsestä tai lähimmäisestä huolestunut kansalainen tai toimija voi ottaa yhteyttä. Toimintaa voidaan linjata yhteistyössä Mobilen kanssa. Lausuntopalvelu.fi 276/304

277 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDENEUVOSTO Asiakasosallisuuden vahvistamiseksi myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohdalla maakuntaan tulisi perustaa mielenterveys- ja päihdeneuvosto (vrt. vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorten neuvosto). Lehtinen Ulla Suvimäen Klubitalo - Toiminnanjohtaja Suvimäen Klubitalossa, joka Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry:n ylläpitämä yhteisö Lausuntopalvelu.fi 277/304

278 SKP:n Kypärämäen osasto ry Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään NEUVOLOITA EI PIDÄ YKSITYISTÄÄ Suomalaista neuvolajärjestelmää on kiitelty maailman parhaaksi. Äitiys- ja lastenneuvoloiden toiminta on korkeatasoista matalankynnyksen palvelua, joka on yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Neuvoloista saa mm. vauvaperheiden perhetyötä, mikä on tärkeä tuki ja palvelu etenkin nuorille perheille. Neuvolat tekevät myös tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa. Sote-uudistuksessa ollaan aikeissa rikkoa hyvin toimiva neuvolajärjestelmä. Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelman luonnokseen on kirjattu neuvoloiden sisältyvän suoran valinnan palveluihin eli täyden valinnanvapauden piiriin. Jos neuvolat jäisivätkin maakunnan liikelaitokseen, voisi maakunta halutessaan hoitaa palvelun asiakasseteleillä. Käytännössä tämä tarkoittaisi neuvoloiden yksityistämistä. Asiantuntijat, alan ammattilaiset ja perheet ovat huolissaan tulevasta. Neuvola on perheille usein ainoa paikka, missä voi avautua ja saada neuvoja lapsen kasvuun liittyvissä hankalissakin asioissa. Jos vaikeuksissa olevan perheen on apua saadakseen ensin haettava setelit maakunnasta ja sitten etsittävä sopiva palveluntuottaja, niin moni uupuu jo siinä vaiheessa ja tärkeä apu jää ajoissa saamatta. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen tärkeäksi koettu yhteistyö vaikeutuu merkittävästi, jos yhdessä päiväkodissa on lukuisten eri neuvolasetelipalvelujen piirissä olevia lapsia. Joustava kokonaisvaltainen palvelu muuttuu byrokraattiseksi viidakoksi. SKP:n Kypärämäen osasto yhtyy monien asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että neuvolapalvelut tulee säilyttää kunnallisena lähipalveluna. Mikäli neuvolapalvelut kuitenkin siirretään maakuntaan, Lausuntopalvelu.fi 278/304

279 ne pitää ehdottomasti järjestää ilman minkäänlaista setelirumbaa, maakunnan omana palveluna koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tapaan. Tynjä Riitta SKP:n Kypärämäen osasto ry - osaston sihteeri Lausuntopalvelu.fi 279/304

280 Riikka Kaikkonen Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään KESKI-SUOMI TARVITSEE LASTENPSYKIATRIAN OSASTON Keski-Suomen lastenpsykiatrian osastohoidon osalta järjestämissuunnitelman luonnokseen on kirjattu hoidon nykyinen tilanne. Pienten lasten ympärivuoro-kautinen osastohoito järjestettäisiin jatkossakin Kuopiossa, yliopistollisen sairaalan yhteydessä. Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian osasto ajettiin alas vuonna 2014 ja alle 13 - vuotiaiden lasten ympärivuorokautinen osastohoito siirrettiin Kuopioon. Päätöstä oli edeltänyt vuosia jatkunut pula lastenpsykiatrian erikoislääkäreistä ja lääkäripulaa seuranneet vaikeudet hoitotyön järjestämisessä. Jo monen vuoden ajan useat pienimmät potilaat vanhempineen ovat joutuneet matkaamaan maakunnasta Kuopioon ja takaisin. Tilanne on hyvin erikoinen, kun esimerkiksi aikuisten ympärivuorokautista psykiatrista osastohoitoa on luonnollisestikin saatavissa Jyväskylästä, läheltä potilaan omaa asuinympäristöä ja lähiverkostoa. Keski-Suomen maakuntaan tulee perustaa uudelleen lastenpsykiatrian osasto, joka tarjoaa lapsille myös ympärivuorokautista hoitoa. Lapsipotilaiden hoidon tueksi tarvitaan tiiviisti perhettä, päiväkoteja, kouluja, perheneuvolaa, lastensuojelua ja tietenkin myös lastenpsykiatrian avohoitoa. Pitkä välimatka Kuopioon vaikeuttaa hoidon järjestämistä ja lisää perheiden vaikeuksia. Lastenpsykiatrian lääkäripulan poistamiseksi tulevan Keski-Suomen maakunta-hallinnon on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin yhdessä valtiovallan kanssa. Lausuntopalvelu.fi 280/304

281 Riikka Kaikkonen SKP:n Jyväskylän piirijärjestön ry:n varapuheenjohtaja Lausuntopalvelu.fi 281/304

282 Viitasaaren kaupunki Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Pihtiputaan vanhusneuvoston näkemyksiä Keski-Suomeen järjestämissuunnitelmasta Maakunnan kunnat ovat väestörakenteeltaan erilaisia: kunnan ikärakenne ja sairastavuus pitäisi ottaa näkyvämmin huomioon järjestämissuunnitelmassa. Ikäneuvolapalveluiden tehostaminen on hyvä asia. Osa palveluiden linjauksessa käytetystä termistöstä oli vaikea hahmottaa. Miten kiireellinen sairaankuljetus määritellään ja turvataan haja-asutusalueille? Kuntalaisille olisi hyvä järjestää ensiapukoulutusta. Ennaltaehkäisevään toimintaan on suunnitelmassa panostettu vähän. Luonto ja muut kunnissa olevat voimavarat pitäisi hyödyntää ja huomioida suunnitelmassa paremmin. Suunnitelman tavoitteet ovat hyviä, mutta ovatko käytännössä toteutettavissa? Maakunnan joukkoliikennejärjestelyt ja tiestön kunnossapito haja-asutusalueilla huolestuttaa nykykokemuksen perusteella. Koululaiskuljetukset ja kunnan muiden asukkaiden kuljetukset pitäisi yhdistää. Joukkoliikennejärjestelyt haja-asutusalueilla, joissa matkustajamäärät ovat pieniä, lisää asukkaiden eriarvoisuutta, jos joukkoliikennepalveluiden järjestämisvastuu jää kunnille. Huoli siitä, miten maakunnan hallintoon saadaan kattava edustus myös pieniltä paikkakunnilta. Elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta rautateiden hyödyntämistä ei ole suunnitelmassa huomioitu ollenkaan: maakunta elää metsistä! Se miten toiminta eroaa nykyisestä, jää järjestämissuunnitelmassa epäselväksi. Suunnitelmassa on käytetty paljon käsitteitä, joita on vaikea ymmärtää. Kuntalaisille pitäisi olla selkokielistä opastusta! Lausuntopalvelu.fi 282/304

283 Vanhusneuvoston puolesta Sari Nurmivaara vanhusneuvoston sihteeri Nurmivaara Sari Viitasaaren kaupunki - Pihtiputaan kunnan vanhusneuvosto Lausuntopalvelu.fi 283/304

284 Sovatek-säätiö Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Sovatek-säätiön lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan Suunnitelman 1. luonnos Sote uudistus ja järjestöjen rooli tulevaisuudessa Suomen laaja sosiaali-, ja terveys- ja kasvupalvelujen uudistus ja järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille mahdollistaa parhaimmillaan integroituneiden palvelukokonaisuuksien paremman asiakas- ja palveluohjaamisen suunnittelun sekä osaoptimointimahdollisuuksien poistamisen. Uhkana uudistuksessa ja valinnanvapauslakiluonnoksessa on tunnistettu se, että paljon palveluja tarvitsevien ja heikossa asemassa olevien asiakasryhmien palvelujärjestelmä voi muodostua entistä sirpaleisemmaksi ja palveluista poisohjaavaksi. Tätä uhkaa pyritään hillitsemään muun muassa palveluohjauksella ja yhteisellä asiakassuunnitelmalla. Markkinoituvassa Sote-keskus rakenteessa kilpaillaan jatkossa asiakkaista, mutta paljon palveluita käyttäviä, moniongelmaisia ja syrjäytyneitä asiakkaita markkinatoimijat eivät välttä-mättä halua valinnanvapaus- tai setelipalveluihinsa. Järjestöt toimivat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja erityisen palvelun, avun ja tuen tarpeessa olevien kansalaisten parissa. Järjestöt tuottavat mm. moniongelmaisten ja syrjäytyneiden asiakkaiden sosiaalisen kuntoutuksen-, päihde- ja mielenterveys- sekä työlli-syyspalveluja. Lisäksi järjestöt ovat merkittäviä osallisuuden ja kansalaistoiminnan sekä ter-veyden ja hyvinvoinnin edistäjiä. Näitä palveluja markkinoilla toimivat lähinnä terveysjätit eivät asumispalveluja lukuun ottamatta juurikaan ole tuottaneet. Lausuntopalvelu.fi 284/304

285 Järjestöillä on sekä ostopalvelusopimuksilla tai maksusitoumuksilla tuotettua palvelutoimin-taa, että yleishyödyllistä syrjäytymisen ehkäisyn ja terveyden- ja hyvinvoinnin sekä osallisuuden ja toimintakyvyn edistämisen palveluja. Palvelutuotannon lisäksi järjestöt ylläpitävät vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä luovat toimintaedellytyksiä kansalaisille ja erityisesti syrjäytymisuhan alla oleville ihmisille Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveyshäiriöiden (ml. päihdehäiriöt) hoito on tarpeen nostaa sote-uudistuksen keski-öön. Siihen on monia perusteita: Mielenterveyden häiriöt ja niihin lukeutuvat päihdeongelmat ovat kansanterveyshaaste. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia vuodessa. Alkoholilain muutokset tulevat erittäin todennäköisesti lisäämään kustannuksia. Päihde- ja mielenterveydenhäiriöiden hoidolla on hyvin hoidettuna hyvä ennuste. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yleiskuvauksessa on selvitetty mitä mielenterveystyöllä tarkoitetaan ja mitkä ovat sen keskeiset toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Päihdepalvelujen tai työn vastaavaa kuvausta ei ole esitetty lainkaan. Yleiskuvausta voisi täydentää päihdetyön ja päihdepalvelujen keskeisillä periaatteilla ja lain sisällöillä esimerkiksi alla olevan mukaisesti. Lakiluetteloon sivulla 68 on syytä lisätä päihdehuoltolaki ja korvaushoitoasetus ja otsikon voisi muuttaa muotoon Mielenterveys- ja päihdepalvelujen keskeinen lainsäädäntö ja ohjeistus. Kuntalaisilla on oikeus tarpeenmukaiseen ja tasokkaaseen, oikeaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon ja -kuntoutukseen asuinpaikasta riippumatta. Päihdehuoltolain mukaan Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin. Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Palveluja annettaessa on päihteiden ongelmakäyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmiaan. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. Lausuntopalvelu.fi 285/304

286 Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito Palvelunkuvaus luonnoksessa on kuvattu avohoidon perustason mielenterveyspalveluja ja aikuispsykiatrian hoitoa ja kuntoutusta. Päihdepalvelujen osalta kuvaus on suppeampi ja jakoa peruspalveluihin ja erityistason palveluihin ei ole selkeästi kuvattu. Päihdeavohoitoa, joka on sotekeskuksissa tapahtuvaa suoraan valintaa perustuvaa, määritellään sanalla moniammatillinen, joka tulisi näkyä myös erityistason päihdehoidon määrittelyssä kuten myös työ- ja toimintakyvyn arviointi, laitoshoidon ja -kuntoutuksen arviointi, konsultaatiot, avomuotoinen kuntouttava kurssitoiminta, toimintaterapia sekä korvaushoidon osalta lääkehoito, kotikäynnit ja jalkautuneet palvelut jne. Erityistason avopäihdepalveluissa olisi hyvä kuvata erikseen opioidiriippuvaisten korvaushoito, koska siitä on säädelty erillisellä asetuksella (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008). Asetuksessa todetaan mm. että korvaushoitoa voidaan antaa sellaisessa yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Kohdassa palvelun tuottaminen (sivu 70) todetaan, että perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden vastaanottopalvelut sisältyvät suoran valinnan palveluihin ja niitä voivat tuottaa maakunnan omat tuotanto-organisaatiot ja maakunnan hyväksymät suoran valinnan palvelutuottajat. Erityistason palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palve-luja tuottava maakunnan liikelaitos. Onko jo nyt määritelty niin, että erityistason päihdepalve-luita voi tuottaa ainoastaan maakunnan liikelaitos? Mikäli näin ei ole, tulisi teksti muotoilla toisin, kuten kohdassa 3. Tuotannon järjestäminen (sivu 12) on määritelty: Maakunnan järjestämät eivalinnanvapauden piirissä olevat palvelut tuotetaan maakunnan omien tuotanto-organisaatioiden tai niiden kilpailuttamien alihankkijoiden toimesta. Lisäksi samassa kohdassa todetaan, että Järjestäjällä on mahdollisuus myös tarvittaessa kilpailuttaa ei-valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuotantoa. Mikäli päihdehuollon erityistason palvelut siirretään maakunnan liikelaitokselle, menetettäisiin se merkittävä asiantuntemus ja kokemus, jota Sovatek-säätiö on erityistason palvelujen tuottajana ja niiden kehittäjänä tehnyt yli 15 vuoden aikana. Sovatek-säätiöllä on maakunnan ainoana toimijana mm. päihdelääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri sekä päihdepsykiatri sekä muita päihdetyöhön erityiskoulutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Säätiö ja monet palveluntuottajajärjestöt ovat palvelutuotannon lisäksi merkittäviä järjestölähtöisen toiminnan ja heikossa asemassa olevien asiakkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjiä. Sovateksäätiö on kasvattanut merkittävästi mm. STEAn rahoituksella toteutettavaa vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa sekä osallisuutta edistävää toiminta, jotka ovat vahvasti tukeneet Lausuntopalvelu.fi 286/304

287 erityistason palvelutuotantoa. Avustusrahoitteinen kansalaistoiminta edistää heikoimmassa asemassa olevien päihdeasiakkaiden osallisuutta ja julkisen rahoituksen ulkopuolella olevaa toimintaa. Palvelujen mahdollinen siirtäminen maakunnan liikelaitokselle vaarantaisi STEA rahoitteisen ja muun hanketoiminnan ja palvelujen kehittämisen ja toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Joidenkin päihdehuollon erityistason avopalvelujen tuottamista voisi toteuttaa myös asiakassetelituotantona vaikka se ei sovellukaan kaikkien avopalvelujen tuottamiseen. Asiakassetelituotanto voisi sopia mm. pidempikestoiseen avokuntoutukseen (terapia). Setelituotannon mahdollisuuksia tai rajoituksia päihde- ja mielenterveyden avopalveluissa tulisi arvioida tarkemmin. Mielenterveys- ja päihdeavohoito Sote-keskuksissa Päihdeongelmaisten palveluihin pääsemisen vaikeuden on arvioitu johtuvan siitä, että heidän asiansa jätetään peruspalveluissa helposti vähemmälle huomiolle tai niihin suhtaudutaan ikään kuin ylimääräisenä lisärasituksena. Mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyyden vuoksi tulisi juuri perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistaa monella tapaa. Järjestämissuunnitelmassa tulisi selkeämmin määritellä Sote-keskustason päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä niiden tuottamistapa, koska siitä vallitsee hyvin erilaisia tulkintoja. Säätiö korostaa että Sote-keskustason päihde- ja mielenterveyspalvelut tulisi jatkossa järjestää tuottajien omana tuotantona tai alihankintana, koska kansainvälinen tutkimuskirjallisuus suosittaa, että perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut tulisi integroida perusterveydenhuoltoon. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan, lisää palveluiden saavutettavuutta ja vähentää stigmaa eli häpeäleimaa. Integraatiossa tulee huomioida myös järjestöjen tarjoama apu ja palvelut. Sote-keskuksissa tulee olla helposti saavutettavissa yleislääkärin palveluiden lisäksi mielenterveys- ja päihdeammattilaisten sekä kokemusasiantuntijoiden palveluja. Perusterveydenhuollossa tulee voida järjestää nopea pääsy lyhyeen psykoterapiaan sekä pystyä tukemaan myös omaisia. Palveluntuottajasta riippumatta Sote-keskuspalveluissa tulisi saada päihdehoitajan, depressiohoitajan sekä sosiaaliohjaajan palveluita tarpeen mukaan. Sote-keskustuottajat voivat tuottaa nämä palvelut omilla resursseillaan tai alihankintana muilta palveluntuottajilta. Näin varmistettaisiin, että kaikilla asiakasryhmillä olisi samanarvoiset palvelut sairaudesta riippu-matta. Mikäli näin ei toimita, on vaarana, että päihde- ja mielenterveyspotilaita ohjaillaan pois Sote-keskuksista Lausuntopalvelu.fi 287/304

288 Tutkimusten mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden valinnanvapauden tueksi tarvitaan vahvaa palveluohjausta. Ilman sitä uhkana on eriarvoisuus, sillä ihmisten toimintakyky, päätöksentekokyky ja palvelutarpeet vaihtelevat. Palveluohjaus voidaan sisällyttää myös varsi-naiseen palvelun tarjoamiseen, mikäli se on riittävän selkeästi määritelty Sote-keskus ja setelituotannon osaksi Mielenterveys- ja päihdelaitoshoito Päihde ym. riippuvuuksien laitoshoito asiakassetelituotantona asiakkaiden valintojen mukaisesti kuulostaa hiukan erikoiselta ratkaisulta kun psykiatrinen laitoshoito on määritelty maakunnallisen liikelaitoksen toiminnaksi. Voisiko molemmissa tai ainakin päihde ym. riippuvuuksien hoidossa olla maakunnan liikelaitoksen lisäksi myös maakunnan hyväksymä palveluntuottaja alihankintana? Tämä ei luonnollisesti koskisi tahdosta riippumatonta hoitoa. Päihdelaitoskuntoutuksen osalta asiakassetelituotanto voi olla toimiva, mutta vieroitushoidon toteuttamista ei kannata siirtää asiakassetelituotantoon. Mikäli päihdevieroitukset siirtyvät asiakkaiden vapaasti valittaviksi siirtynevät samalla asiakkaat käytettyjen vieroituslääkkeiden ja sallittujen vieroitushoidon aikaisten hoitolinjausten mukaan miellyttävimpään, mutta ei lääketieteellisesti välttämättä perusteltuun vaihtoehtoon, joka tukee liberaalia linjaa niin lääkityksen kuin hoidonkin osalta. On vaarana, että yhtenäiset päihdelääketieteeseen ja tutkimusnäyttöön perustuvat lääke- ja hoitolinjaukset eivät toteudu asianmukaisella tavalla. Riippuvuuksien laitoshoidon kappaleessa todetaan, että palveluissa ja hoidon toteutuksessa huomioidaan myös alaikäisten hoidon tarve maakunnassa tulee olla alaikäisille oma vieroitushoito- ja kuntoutusyksikkö eikä heitä tule hoitaa aikuisten kanssa samalla vieroitushoito- tai kuntoutusosastolla. Mielenterveys- ja päihdelaitoshoidon palvelukuvauksessa ei ole mainintaa selviämishoitoyksiköstä. Sosiaali- ja terveysministeriön Mieli 2009 työryhmän Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3) esitetään, että päihtyneiden selviämis- ja ensihoito järjestetään suurimmissa kunnissa erillisillä selviämis- ja ensihoitoasemilla toimintaan erikseen suunnitelluissa toimitiloissa. Päihtyneiden selviämis- ja ensihoitoyksikkö voidaan sijoittaa joko päivystävän terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen tai päihdehuollon katkaisuhoitoyksikön yhteyteen riippuen siitä kumpi on toiminnallisesti, taloudellisesti sekä sijainniltaan ja resursoinniltaan parempi perusvaihtoehto. Päivystävän terveydenhuollon toimintayksiön valintaa puoltaa se, että muut sairaudenhoitoon ja tutkimiseen tarvittavat palvelut saataisiin samasta yksiköstä. Puutteena ovat toimitilojen rakenteelliset ratkaisut ja päihtyneiden henkilöiden aiheuttamat häiriöt muille potilaille. Lausuntopalvelu.fi 288/304

289 Päihdehuollon toimintayksikön valintaa puoltaa se, että päihdehuollon työorientaatiossa on erikoistuttu päihtyneiden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Päihtymystilasta selvittyään voidaan potilaalle välittömästi aloittaa katkaisuhoito samassa toimintayksikössä. Päihdepalveluyksikössä toteutettava päihtyneiden selviämis- ja ensihoito edellyttää läheisiä muun terveydenhuollon palveluita sekä lääkärikonsultaation järjestämistä. Järjestämissuunnitelmasta puuttuu kokonaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen ammatilli-nen ja vertais- ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyön ja mahdollisuuksien kuvaus. Aktiivisen kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen tulee olla osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Palveluiden käyttäjien kokemus pitää huomioida paremmin palveluprosessin kaikissa vaiheissa. Hoidon ja tuen lähtökohtana tulee olla luottamuksen syntyminen ja ihmislähtöinen työote. Kokemusasiantuntijoiden vastaanottoja sekä vertaistukeen perustuvaa ryhmätoimintaa tulee olla tarjolla ammattilaisten tarjoaman hoidon rinnalla. Sovatek-säätiöllä on hyviä kokemuksia kokemus- ja vertaistoimijoiden sekä ammattilasten yhteistyöstä. Tällä hetkellä säätiöllä on kaksi palkattua ja koulutettua kokemusasiantuntijaa sekä useita vertaisohjaajia. Tätä toimintaa voidaan toteuttaa palvelutuotannon lisäksi STEAn avustuksella vertaistoimintakeskuksissa ja päiväkeskuksissa. Mielenterveys- ja päihderiippuvaisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Tuoreessa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjan 89/2017 raportissa toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut todetaan että moniongelmaisten päihteiden sekakäyttäjien ja laittomien huumeiden käyttäjien kohdalla palveluiden käyttöön liittyvän eriarvoisuuden on havaittu johtuvan myös sosiaalisesta syrjäytymisestä, heikosta toimintakyvystä sekä kyvyttömyydestä toimia järjestelmän odottamalla tavalla. Järjestelmä näyttää sietävän erityisen huonosti uupuneita, psyykkisesti sekä fyysisesti sairaita, lyhytjännitteisiä ja aggres-siivisia ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, mutta eivät pysty odottamaan hoitoon pääsyä eivätkä ole hoitokelpoisia. Päihdepalveluiden eriarvoistumista on selitetty myös lisääntyneellä las-kennallisen tehokkuuden tavoittelulla sekä asiakaskunnan valikoinnilla. Muun muassa kuntoutuksen uudistamiskomitea on todennut, että monista eri ongelmista kärsivien, eri palveluita käyttävien asiakkaiden kanssa työskentelevien on erityisen tärkeää olla tietoisia toisistaan sekä työskennellä kohti jaettua päämäärää. Tämän vuoksi tulisi päihde- ja mielenterveysongelmista ja työ- ja toimintakyvyttömien pitkäaikaistyöttömien palvelukokonaisuuksia tarjota samanaikaisesti moniammatillisten työryhmien toimesta. Sovateksäätiön toimintamallina on ollut jo pidemmän aikaa tarjota asiakkaille monialaisen kuntoutuksen Lausuntopalvelu.fi 289/304

290 kokonaisuus, jossa asiakkaat saavat samanaikaisesti päihdepalveluja sekä sosiaalista kuntoutusta ja työvalmennusta. Prosessit voivat toteutua hoidosta kuntoutukseen ja toimintakykyä ja työllistymistä edistäviin palveluihin samanaikaisesti riippuen päihde- ja mielenterveyden häiriöiden vakavuudesta ja asiakkaan toimintakyvystä. Palvelujen yhteensovittamisessa on hyödynnetty palveluohjauksellista työotetta. Palvelujen järjestämistavassa tulee huomioida asiakkaiden samanaikaisten häiriöiden määrä ja laatu sekä monialaisen hoidon ja kuntoutuksen sekä avun ja tuen tarve. Erityisesti markkinoituvan valinnanvapaus ja asiakassetelituotannon liiallista pirstaloitumista tulee välttää. Asiakassetelituotanto voi laaja-alaisten palvelujen osalta edellyttää useita seteleitä monen samanaikaisen ongelman ratkaisemiseksi. Jotta monen eri palvelun toteuttamisesta muodostuisi kustannusvaikuttava ja eheä palvelukokonaisuus tulee setelituotannon malleja olla useita yhden palvelun palvelusetelistä usean palvelutarpeen mukaiseen palvelukokonaisuuden seteliin. On vaarana että setelituotanto jakautuu monialaista palvelua tarvitsevien osalta usealle tuottajalla ja tällöin integroitu palvelumalli ei toteudu riittävän hyvin. Päihde- ja mielenterveyden häiriöiden samanaikainen hoito ja sosiaalinen kuntoutus Järjestämissuunnitelmassa voisi selkeämmin nostaa esille päihde- ja mielenterveyshäiriöiden samanaikaisen häiriöiden hoidon. Integroitu hoito Sovatek-säätiöllä: Sovatek-säätiöllä kaksoisdiagnoosipotilaiden integroidussa hoidossa on kyse kahden samanaikaisen mielenterveyden häiriön hoidosta, joista toinen on päihderiippuvuus. Häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen lisäksi asiakasta tuetaan sosiaalisen kuntoutuksen ja palveluohjauksen menetelmin. Toimintakyvyn parantuessa asiakkaalle voidaan hoidon rinnalla aloittaa sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa tai kuntouttavaa työtoimintaa. Palvelujen lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua vertaistoimintaan. Molempia häiriöitä hoidetaan samanaikaisesti samassa hoitoyksikössä. Niissä tilanteissa, missä hoito edellyttää mielenterveyslakiin perustuvaa tahdosta riippumatonta hoitoa, lähetetään potilas erikoissairaanhoitoon. Integroitua hoitoa ja kuntoutusta tarjoavan hoitoyksikön henkilöstön pitää olla perehtynyt sekä päihdehäiriöiden, että muiden mielenterveydenhäiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen ja heillä tulee olla mahdollisuus päihdelääketieteen ja päihdepsykiatrin konsultaatioon ja mo-niammatilliseen yhteistyöhön potilaiden kanssa. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen lisäksi asiakkailla on työ- ja toimintakyvyn edistämistä tukevien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tarvetta. Tästä johtuen säätiö pyrkii ohjaamaan päihde- ja mielenterveyskuntoutujia Sovatek-säätiön työvalmennuspalvelujen piiriin. Lausuntopalvelu.fi 290/304

291 Työvalmennuksessa asiakkailla on mahdollisuus, päihdekuntoutuksen rinnalla tai sen jälkeen, osallistua työvalmennukseen sekä ammatilliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on tuottaa asiakkaalle mielenterveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia sekä vahvistaa heidän osallisuuttaan hoidossa, kuntoutuksessa tai työvalmennuksessa. Muita kommentteja järjestämissuunnitelmaan Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö s Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ei näkynyt mitenkään mt- ja päihdepalveluiden kohdalla huolimatta pitkästä perinteestä (AA mm.). Tulisiko kansalaisjärjestötoiminnasta informoida maakunnallisen liikelaitoksen nettisivuilla tai antaa tiloja käyttöön, kuten me teemme sovatekilla? Miten yhteistyö toteutuu käytännön tasolla kansalaisjärjestöjen kanssa? Asiakas- ja palveluohjaus s Sote-keskuksen palveluissa asiakasohjauksessa huomiota kiinnitetään asiakkaisiin, jotka asioivat tiiviisti sote-keskuksissa. Paljon palvelua käyttäville asiakkaalle on nimettävä henkilökohtainen vastuuhenkilö ja tarvittaessa tehtävä palvelutarpeen arviointi yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa. Tulisiko sote-palveluissa palveluntarpeen arvioinnissa olla mukana myös terveydenhuollon näkemys vrt palveluohjaus? Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut Nuoret päihteiden käyttäjät kykenevät sitoutumaan hoitoon huonosti. Nuorille tulisi kehittää uusia matalankynnyksen ja heidän luokseen vietäviä palveluja, joihin kiinnittyminen olisi houkuttelevampaa kuin nykyinen toimistoilla tai poliklinikoilla asiointi. Sovatek-säätiö on saanut STEAn hankerahoituksen mahdollisuus-hankkeeseen, missä kehitetään uudenlaista tapaa nuorten, jo vaikeasti päihderiippuvaisten hoitoon kiinnittämiseen. Hankkeessa tarjotaan osallistumismahdollisuuksia kulttuuri ja liikunta yms. painotteisiin tapahtumiin ja samalla tarjotaan apua, tukea, ohjataan tai saatetaan hoitoon jne. Työskentely tapahtuu matalankynnyksen ja liikkuvan työn periaatteilla. Työkuntoutus, työvalmennus, sosiaalinen kuntoutus s Työhönvalmennus Saatavuus ja saavutettavuus o Työelämäpalveluihin liittyvät vastaanottopalvelut järjestetään sote-keskusten yhteydessä. Palveluiden tuottaminen Lausuntopalvelu.fi 291/304

292 o Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Tässä on sama tilanne kuin päihdehoidon erityispalveluiden osalta voiko palveluiden tuottaja olla pelkästään liikelaitos? Voisiko tämä olla myös setelituotantoa? Yleensä palveluiden tuottamisesta: mikäli on tarkoitus että Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos sisältää myös alihankinta tms. vaihtoehdot, tulisi ne olla selkeästi tekstissä. paikoin lauseet olivat kovin pitkiä ja niihin oli ympätty runsaasti luettelomaista sisältöä tämä vaikeutti luetun ymmärtämistä. Suojasalmi Jussi Sovatek-säätiö Pirttijärvi Eero Sovatek-säätiö - Jussi Suojasalmi, toimitusjohtaja, MBA, Sovatek-säätiö Lausuntopalvelu.fi 292/304

293 Jyväskylän kaupunki, JYTE / Neuvolat Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään JYTE/ neuvolat/ johtoryhmä Kannanotto K-S Sote järjestämissuunnitelmaan Neuvolatoiminta on terveydenhuollollista ennaltaehkäisevää, terveyttä edistävää ja varhaista tukea antavaa palvelua, joka tavoittaa kaikki lapsiperheet - Lakiluonnoksessa Asiakkaan valinnan vapaudesta mukaan maakunnan liikelaitos tuottaisi neuvolapalvelut, Keski- Suomen järjestämissuunnitelmassa on esitetty tästä poikkeava järjestämistapa. Luonnoksessa esitetty neuvolatoiminnan järjestämistapa valinnanvapauden piiriin kuuluvaksi palveluksi ei myöskään perustu vaikutusten ennakkoarviointiin. - Mielestämme neuvola on osa perhekeskusta, jonka tulee olla fyysinen toimipaikka ja verkostoyhteistyö täydentää sitä. - Neuvolapalveluiden järjestämissuunnitelmassa esitetty neuvolatoiminnan järjestä-mistapa aiheuttaa huolta mm. seuraavista asioista: o Vaikeuttaako kilpailu asiakkaista vaikeiden asioiden puheeksi ottoa ja jääkö asioita käsittelemättä, esim. päihteet, läheisväkivalta jne. o Asiakassuhteiden jatkuvuus on tärkeä, mutta miten valinnanvapaus turvaa tärkeiden tietojen siirtymisen eteenpäin o Tietojärjestelmien yhteensopivuus Lausuntopalvelu.fi 293/304

294 o o o Kuka on vastuussa neuvolatoiminnan kehittämisestä Lähetekriteerit ja palveluiden standardointi, miten tullaan hoitamaan? Miten järjestettäisiin perhevalmennukset sote- keskuksissa? o Neuvolatyön osaamisen ylläpitäminen edellyttää riittävän suurta asiakasmää-rää, miten tämä saadaan toteutumaan sote- keskuksissa o o Miten neuvoloissa toteutetaan lääkärityö? Miten varmistetaan hoitoketjujen sujuvuus erikoissairaanhoidon kanssa? o Miten moniammatillinen yhteistyö järjestetään sote- keskuksissa, jos asiakkaat tulevat ympäri maakuntaa? o Miten järjestetään lasten fysio-, toiminta- ja puheterapia arvioinnit sekä yhteis-työ esim. varhaiskasvatuksen kanssa? o Miten erityistä tukea tarvitsevien perheiden lisätuen tarpeeseen vastaaminen varmistetaan? Miten toteutetaan neuvolapalveluista poisjääneiden tuen tar-peen selvittäminen jos palveluntuottajia on useita? - Äitiysneuvolasta tehtävän kotikäynnin tekee neuvolan terveydenhoitaja neuvola-asetuksen mukaisesti. Uudessa luonnoksessa ehdotetaan, että tämän lisäksi myös perhetyöntekijä tai sosiaaliohjaaja tekisi kotikäynnin. Ei ole järkevää tuhlata resursse-ja päällekkäiseen työhön. Terveydenhoitaja tuntee perheet hyvin jo raskausajalta, ja perheohjaajien työpanos kohdistetaan niille synnyttäneille, joille se on tarpeen. - Neuvolapalvelujen hajauttaminen on uhka palveluiden laadulle ja kehittämiselle. Romo Niina Jyväskylän kaupunki, JYTE / Neuvolat Lausuntopalvelu.fi 294/304

295 Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta (KEN) 1/4 LAUSUNTO MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAAN Yleistä Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta (KEN) on perustettu vuonna Neuvottelukunta, johon kuuluu 12 kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön piiriyhdistyksen valitsemaa edustajaa, toimii yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa tavoitteenaan pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen yhteistyön tekeminen hyvän ja aktiivisen vanhenemisen tukemiseksi Keski- Suomessa. KEN haluaa oheisessa lausunossaan nostaa esiin mm. kysymyksiä, jotka koskevat kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä, kansalaisten osallisuutta ja vaikuttamista, eläkeläisneuvostoja sekä eräitä muita ikäihmisiin liittyviä erityiskysymyksiä. 1) Järjestämissuunnitelman kohta Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Yleistä Lausuntopalvelu.fi 295/304

296 Toteamme tyydytyksellä, että yhteistoiminta kansalaisjärjestöjen kanssa on näkyvästi huomioitu Järjestämissuunnitelmassa. Keski-Suomessa on merkittävä määrä kansalaisjärjestöjä, joiden koko, organisaatio ja toimiala vaihtelevat suuresti. Huomautammekin, että asioiden valmistelua helpottaisi, jos Järjestämisuunnitelmaan sisältyisi kuvaus kansalaisjärjestöistä. Tämä on tärkeää varsinkin, kun maakuntahallintoon on tarkoitus perustaa neuvottelukunta, joka linjaa kansalaisjärjestöjen ja maakuntahallinnon yhteistyötä. Miten tämä neuvottelukunta perustetaan ja millaisia asioita laadittavaan maakunnalliseen järjestöstrategiaan tulisi sisältymään, ovat suuria kysymyksiä, joiden toteuttaminen vaatii koko kansalaisjärjestökentän syvällistä tuntemusta ja tasapuolista arviointia kansalaisjärjestöjen osallisuudesta neuvottelukuntaan. Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan suositus kohdan tekstiksi Maakuntahallinto on tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, joiden osaaminen ja laaja ihmissuhdeverkosto ovat tärkeä voimavara ja resurssi maakunnan tehtävien ja palvelujen järjestämisessä. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli maakunnan asukkaiden osallisuuden lisääjänä, tiedon tuottajana sekä ihmisten hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman edistäjänä Maakuntahallintoon perustetaan järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä varten neuvottelukunta. Tämän lisäksi laaditaan maakunnallinen järjestöstrategia, jonka tarkoituksena on vahvistaa maakunnan ja kansalaisjärjestöjen välistä kumppanuutta ja vuorovaikutusta. Tärkeä osa strategiaa on kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen sekä tuki maakunnan toimintojen kehittämisessä ja palvelujen tuottamisessa. 2/4 2) Järjestämissuunnitelman kohta 7 Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Yleistä Maakuntalain 1 määrittelee maakuntahallinnon tehtäväksi heti hallinnon rakentamisen jälkeen toisena asiana maakunnan asukkaiden osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisen. Tämä on järjestöjen näkökulmasta erityisen tärkeä pykälä, jonka toteuttamisen välineet on Järjestämisuunnitelmassa varsin onnistuneesti yksilöity. Lausuntopalvelu.fi 296/304

297 Osassa 7 on kohtia, joiden osalta on syytä kysyä, onko toiminta-ajatus loppuun asti harkittu. Jos käytetään ilmaisua vaikuttaa suoraan maakunnalliseen päätöksentekoon herää kysymys, miten suora vaikuttaminen on käytännössä ajateltu toteutettavaksi. Suora vaikuttaminen hallinnon päätöksiin on harvoin mahdollista, joten tässä tapauksessa olisi viisainta tyytyä ilmaisuun vaikuttaa maakunnalliseen päätöksentekoon. Ei kai kansalaisten osallistumisessa ole tarkoituksena luoda rinnakkaista päätöksentekojärjestelmää? Myös tietojen kokoaminen yhteen paikkaan on arvoituksellinen asia. Mikä on kyseinen paikka, kuka sitä ylläpitää ja kuka rakentaa palautejärjestelmän? Onko tarkoitus perustaa jo olemassa olevien tiedonkeruujärjestelmien rinnalle kokonaan uusia järjestelmiä? Tämäkin kohta jää mietityttämään lukijaa. Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan suositus kohdan 7 tekstiksi Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen onnistuminen edellyttää maakunnalta avoimmuutta, tiedon saatavuutta sekä tehokasta viestintää. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi maakunta laatii erityisen osallisuussuunnitelman, jonka maakuntavaltuusto hyväksyy. Maakunnan asukkaat ja sidosryhmät kutsutaan tiiviiseen yhteistyöhön maakunnan kehittämiseksi, missä tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon sekä palvelujen suunnitteluun ja seurantaan. - Keski-Suomen maakunnassa palvelujen lähtökohtana on asiakas ensin-ajattelu. Yksi väline asiakaskeskeisen ajattelun edistämisessä on asiakassuunnitelma, joka laaditaan jokaiselle maakunnan palveluja käyttävälle kansalaiselle. - Asiakassuunnitelmaa laadittaessa jokainen asiakas voi vaikuttaa itseään ja läheisiään koskevien palvelujen sisältöön. Asiakas voi vaikuttaa nykyistä laajemmin myös palvelujen toteuttamistapoihin sekä valita palvelujen tuottajan. - Palvelun tuottajan kanssa tehtävissä sopimuksissa määritetään miten ja millaista palautetta kustakin palvelusta vuosittain kerätään ja miten saatu tieto toimitetaan järjestäjälle. Sopimuksissa määritetään myös, miten tuottajan tulee ilmoittaa maakunnan palveluista asiakkailleen ja miten kokemusasiantuntijoita hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. 3/4 Lausuntopalvelu.fi 297/304

298 - Maakunnallisessa päätöksenteossa otetaan huomioon kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet. Työkaluina ovat mm. uudet poliittisen päätöksenteon menetelmät, jotka sisältävät päätösten ennakkovaikutusten (EVA) arvioinnin. - Maakuntaan asetetaan lain edellyttämät nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto sekä asiakasraateja, joissa kerätään palautetta palvelujen toimivuudesta ja kehittämistarpeista. - Uusien ideoiden syntymistä edistetään perustamalla kumppanuuspöytiä tai -tapaamisia, joissa sidosryhmät voivat osallistua maakunnan toiminnan kehittämiseen. - Maakunta vastaa palveluista saatavan tiedon kokoamisesta. Kansalaisten vaikuttamisen turvaamiseksi perustetaan sähköinen järjestelmä, jonka kautta saatu palaute kerätään ja dokumentoidaan ja johon myös reagoidaan. Koottua tietokantaa hyödynnetään myös palvelujen valvonnassa. 3) Maakunnallinen vanhusneuvosto Maakuntalakiluonnoksen pykälässä 26 Vaikuttamistoimielimet todetaan, että maakuntahallituksen on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi maakunnan vanhusneuvosto, jonka jäsenet tulee valita maakunnan kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä kustakin vähintään yksi edustaja. Edellä mainittu lain määräys johtaa toteutuessaan kaavamaiseen ratkaisuun ja maakunnallisen vanhusneuvoston suureen henkilömäärään, mikä saatta taloudellisista syistä rajoittaa neuvoston toimintamahdollisuuksia. KEN on maakuntalain valmisteluprosessin yhteydessä lausunut aikaisemmin näkemyksensä STM:lle vanhusneuvostojen muodostamisesta todeten mm., että vanhusneuvostoja perustettaessa tulisi olla mahdollisuus toteuttaa joustavia hallintoratkaisuja. KEN:in toiminta on vakiintunut kuuden piirijärjestön 15 vuotta kestäneen yhteistyön aikana kolmannen ja neljännen ikäryhmän asioiden edistäjänä. KEN on järjestänyt yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa kuusi kertaa maakunnallisen vanhusneuvostoseminaarin ja seitsemäs on valmisteilla. Seminaareissa on käsitelty monipuolisesti ajankohtaisia vanhuskysymyksiä. Seminaarissa on mm. laadittu ryhmätyönä opas Millainen on toimiva vanhusneuvosto. Lausuntopalvelu.fi 298/304

299 KEN esittää, että perustettavassa maakunnan vanhusneuvostossa huomioidaan myös maakuntatasoinen eläkeläisjärjestöjen edustus. 4) Kolmannen ikäryhmän asema järjestämissuunnitelmassa Järjestämissuunnitelmassa kiinnittää huomiota yhä kasvavan kolmannen ikäryhmän eli aktiivisten eläkeläisten puuttuminen erityisryhmänä. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluja käsitellään 15:llä sivulla. Suunnitelman valmisteluseminaariin kutsuttiin mm. nuorisovaltuusto, mutta ei eläkeläisjärjestöjen edustajia, mikä näkyy Järjestämissuunnitelman sisällön rakenteellisena eriarvoisuutena. 4/4 Ikäihmisiä koskevien asioiden painopiste Järjestämissuunnitelmassa on neljännessä ikäryhmässä eli hoivapalveluja tarvitsevissa vanhuksissa, joiden osuus koko eläkeläismäärästä on noin %. Alle 65 vuotiaiden työikäisten ja hoivapalveluja tarvitsevien neljännen ikäryhmän vanhusten väliin jää aktiivieläkeläisten muodostama väli, jonka osalta ennaltaehkäisevä hyvinvointityö kaipaavat oman huomion. Eläkeläisjärjestöille tulisikin mm. turvata jäsenyys myös maakuntalakiluonnoksessa mainitussa alueellisessa liikuntaneuvostossa sekä kulttuurin edistämistyössä. Erityisen tärkeää on tunnistaa kansalaisjärjestöihin kuuluvien eläkeläisten valtavan laaja vapaaehtoistoiminta ja sen merkitys eläkeläisten itsensä, heidän perheidensä sekä nuorison ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Eläkeläisten tarpeiden huomioon ottaminen mm. ikäihmisille sopivissa asumisratkaisuissa, palvelujen hinnoittelussa, kokoontumistilojen tarjonnassa sekä verkostoitumisessa viranomaisjärjestelmien kanssa on tärkeää, koska näissä asioissa tehdyt myönteiset ratkaisut tukevat lainsäätäjien tavoitetta vanhenevan väestön henkisen ja fyysisen kunnon pitämisestä mahdollisimman korkealla tasolla. 5) Ikäihmisten asuminen Järjestämisuunnitelman kohdassa 2 Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet todetaan, että väestön on päästävä niin halutessaan siirtymään kuntakeskuksiin palvelujen ääreen. Jotta edellä mainittu tavoite voidaan saavuttaa, markkinoilla on oltava tarjolla tarkoitukseen sopivia asuntoja. Tässä yhteydessä korostamme ikäihmisille sopivien yhteisöllisten asumisratkaisujen merkitystä, joista Jyväskylässä toteutettu Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso ry. mainittakoon yhtenä esimerkkinä. Yhteisöllinen asumismuoto voi olla merkittävä keino pienentää palvelutalojen Lausuntopalvelu.fi 299/304

300 rakentamistarvetta ja turvata omassa kodissa asumisen edellytykset korkealla tasolla (viite: kukoistava kotihoito-hanke). Jason kaltaisia asumisoikeusyhteistöjä tulisi voida perustaa nykytilanteesta poiketen myös maakunnan pienempiin kuntakeskuksiin. Jyväskylässä Keski-Suomen Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta Raimo Sopo Puheenjohtaja Lausuntopalvelu.fi 300/304

301 Sopo Raimo Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta Lausuntopalvelu.fi 301/304

302 Ville Vainikka Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Annan kommenttina ja palautteena Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan seuraavat ajatukset. Keskityn kommentoimaan parhaiten tuntemaani alaa, mielenterveystyötä. Muistiossa todetaan, että sote-keskukset tuottaisivat psykoterapiapalveluja. Herää kysymys, miten tämä toteutetaan? Palkkaako maakunta psykoterapeutti-psykologeja työsuhteisiin. Onko näiden tehtävien palkka kilpailukykyinen verrattuna yksityisen sektorin mahdollisuuksiin. Entä työolosuhteet? Miten on realistista ajatella, että maakunnan kasvava psykoterapian tarve tyydyttyy sote-keskuksen palveluilla. Psykoterapia on pitkäkestoista paneutumista edellyttävää työtä. Voiko maakunta tarjota potilaille useamman vuoden kestävät, useamman kerran viikossa edellyttävät hoidot. Jos pitkäkestoisen hoidon puitteita ei turvata, ei saada riittävän hyviä hoitotuloksia - ihmisten palaamista opiskeluihin, työelämään, veronmaksajiksi. Tämä tiedetään Kelalla melko hyvin tutkimustulosten perusteella (ks. esim. Helsingin psykoterapiatutkimus). Mikäli psykoterapiapalveluiden tuottajien tulee osallistua maakunnan palveluntuottajakilpailutuksiin, myös tämä voi uhata hoidon puitteita. Esim. vuosittainen kilpailutus uhkaisi katkaista potilaiden kesken olevien hoitojen rahoituksen, mikä johtaisi suurempiin kokonaiskustannuksiin. Mielestäni potilaan tulee voida jatkossakin valita itse psykoterapeuttinsa eli palveluntuottajansa, ilman kolmannen tahon väliin puuttumista. Valvira valvoo jo nyt psykoterapeutteja. Mitä syytä on lisätä toimijoita kentälle, jota jo valvoo kolmas instanssi, ja jonka kokemus on osoittanut nykymuodossaan toimivan riittävän hyvin. Kuntoutuspsykoterapioiden rahoituksen tulisi mielestäni pysyä Kelassa, minne on kertynyt kokemusperäistä tietoa hoidon vaikutuksista ja rahoittamisesta. Psykoterapian organisoinnin jakaminen maakuntiin tarkoittaisi alueellisen epätasa-arvon lisääntymistä, kun päätöksiä ei tehtäisi keskitetysti vaan useassa eri osoitteessa. Tämä synnyttäisi paikallisia, toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja sitä kautta epätasaarvoa. Lausuntopalvelu.fi 302/304

303 Lopuksi kommentoin sote-uudistusta terveyspalveluiden valinnanvapauden osalta. Ei ole hyvä edistää uudistusta, josta useat asiantuntijatahot ovat todenneet, ettei se vähennä, vaan lisää kustannuksia. Myös se on todettu, ettei uudistus todennäköisesti vähennä, vaan lisää eriarvoisuutta. Asiantuntija-arvioiden mukaan suunnitellussa mallissa eniten palveluita tarvitsevat tulevat saamaan niitä vähiten. Tämä lisäisi yhteiskunnalliseen asemaan perustuvia terveyseroja, jotka ovat kasvamassa jo nyt, mikä on päivänselvästi epäoikeudenmukaista. Ville Vainikka psykologi psykoterapeutti Ville Vainikka mielenterveystyössä julkisella ja yksityisellä sektorilla Keski-Suomessa Lausuntopalvelu.fi 303/304

304 Aira Ahonen Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Perushammashoidon järjestämistä ei mainittu järjestämissuunnitelmassa ollenkaan?! Pelkkä päivystyshoito huomioitu. Lisäksi jytessä on myös erikoishammaslääkäritasonkin osaamista esim. protetiikassa ja suukirurgiassa. Perushammashoitoon kuuluvat hammaslääkärin tutkimukset ja hoidot ja suuhygienistien antamat hoidot. Perushammashoidon kulmakivi on myös ehkäisevä hammashoito, jolla pyritään ehkäisemään hammassairauksia. Hammashoidon tehostamisessa avainasemassa ovat toimivat tietojärjestelmät, jotka ovat niin helpot ja yksinkertaiset käyttäjälle ettei tarvitse käyttää liikaa aikaa tietokoneen näpyttelyyn. Aira Ahonen JYTE/Korpilahden hammashoitola Lausuntopalvelu.fi 304/304

305 JYTE Suun terveydenhuollon kommentit järjestämissuunnitelmaan Tehtävien ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden lähtökohtana ovat asiakkaiden palvelutarpeet. Tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja huomioida maakunnan eri osien väestöllisiä hyvinvointiin ja terveyteen sekä väestö- ja elinkeinorakenteeseen liittyviä erityispiirteitä. -> miten varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus suun terveydenhuollon osalta? -Sähköistämisen lisääminen -> neuvontapalvelu myös suun terveydenhuollon osalta 24/7. - Ammattilaisen tekemä ensivaiheen hoidon ja palvelutarpeen arviointi vuorokauden sisällä -> riittää ilmeisesti puhelinkontakti. - Mitä tarkoittaa suun terveydenhuollon osalta toimipisteiden ja aukiolojen kannalta käytännössä kappale Maakunnan omat organisaatiot ja maakunnan hyväksymät -Kuuluuko suun terveydenhuolto tavanomaisiin vai laajempiin vastaanottoluonteisiin palveluihin eli onko saavutettavuus ½h vai 1h? 10. Edistämistehtävät -> tässä ei suoranaisesti mainita suun terveyttä erikseen, mutta suun terveyden edistämisen tulisi näkyä kansansairauksien ehkäisyssä ja siinä, että hyvinvointisuunnitelmissa otetaan suun terveys huomioon. Esimerkiksi kohta maakuntien rahoituslaista, joka kannustaa ja tukee maakuntia kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen. Näihinhän myös suu liittyy. Kansansairauksina tässä varmaan ajatellaan diabetesta, sepelvaltimotautia jne, mutta ei niinkään suun sairauksia kariesta, parodontiittia jne. jotka ovat todella yleisiä sairauksia (kariesta kolmasosalla ja parodontiittia kahdella kolmasosalla aikuisista) Sivistys- ja opetustoimen kanssa velvoite yhteistyöhön: esim. liikkuvien palvelujen tilat. 11. Ohjaukselliset tehtävät Yleinen ohjaus ja neuvonta -> saako myös suun th ohjausta samasta numerosta? tekstissä mainitaan, että kaikkiin maakunnan järjestämisvastuulla oleviin palveluihin saa yleistä ohjausta ja neuvontaa samasta numerosta tai asiointiportaalista. Miten suun th oma palvelunumero. Onko sitä enää? Asiakasohjaus -> mitä tarkoittaa, että asiakasohjaus järjestetään monikanavaisesti ja lähellä asiakasta? Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ->Onko ajatus, että suun terveydenhuolto on mukana perhekeskusverkostossa? Keski- Suomen Lape on sitä suunnittelemassa ainakin. s. 42 ei ole mainintaa, että suun th kuuluisin. Neuvola on mainittu Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola -> äitiysneuvolan palvelukuvauksesta puuttuu se, että ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille tarjotaan suun terveyden neuvontakäynti -> lastenneuvolan palvelukuvauksesta puuttuu, että lapsille järjestetään asetuksen mukaiset suun terveystarkastukset tiettyinä ikäkausina (1-2,3-4 ja 5-6v) -> koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelukuvauksissa on mainittu suun terveystarkastukset

306 kohta Palvelukuvaus Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena lisätä loppuun. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentila ja hoidon tarve arvioidaan suun terveydenhuollon ammattihenkilön haastattelulla ja suun terveystarkastuksella. Ensimmäistä lasta odottavan perheen terveystarkastuksessa luodaan yhteistyössä perusta perheen hyville terveystottumuksille, arvioidaan tarpeelliset hoitotoimet ja sovitaan palveluihin ohjauksesta. Odotusaika on otollista aikaa omaksua tietoa tulevan lapsen suun hoidosta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Lastenneuvolan tavoitteena lisätä loppuun. Suun terveystarkastuksia järjestetään tietyille ikäluokille kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina välitarkastuksina. Näissä tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve ja tehdään henkilökohtainen suun terveyssuunnitelma. Tavoitteena on, että mahdollisimman monella lapsella on hyvä suun terveys neuvolaiästä lähtien Ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut -> ikäneuvolapalveluihin olisi hyvä sisällyttää myös suun terveystarkastus/hoidon tarpeen arvio Suun terveydenhuollon palvelut -> puuttuu hammasteknikon palvelut -> pitäisikö asiakasmaksuissa olla, että veteraanien hammashoito on maksuton? Ajetaanko sitä maakunnalliseksi? -> palvelujen tuottaminen kohdassa on, että maakunnan liikelaitos tuottaa palvelut alle 17- vuotiaille. Pitäisikö olla alle 18-vuotiaille? Veteraanikuntoutus -> tässä mainitaan, että hammashuolto on yksi erityispalvelu/etuus, joka on maksuton. Kattaako siis kaikki hammashoidon maksut? Päivystyksen palvelut: hoidontarpeen arviointi Sote keskuksissa ja suunhoidon yksiköissä miten tuo puhelinpalvelu suun akuuttihoidon osalta järjestetään. Syytä kiinnittää huomiota tähän. palveluiden saatavuus tunnin sisällä suunterveydenhuollon palveluissa klo arkisin (maakunnan suunhoidon yksiköt vastaavat tästä) muuton Jyväskylässä klo 8 21 Novan yhteydessä myös viikonloppuisin. viimeisessä liikelaitoksen kohdassa paljon avoimia kysymyksiä, kun emme aivan tarkkaan vielä tiedä kaikkia niitä palveluita jotka eivät tule kuulumaan valinnanvapauteen. Se täsmentyy ajallaan. Viimeinen pilkun jälkeen oleva kohta on ristiriitainen.ilta ja yöaikaisen sairaanhoidon yhteispäivystyksen sekä suun terveydenhuollon särkypäivystyksen. Suun osalta se koskee klo 21:00 saakka tarjottavaa palvelua muutoin Kuopio vastaa. Kommentteja vielä tähän päivystyskohtaan: miksi puhutaan suun th särkypäivystyksestä? Suun terveydenhuollon särkypäivystys järjestetään sairaala Novan yhteydessä Jyväskylässä klo 8-21 ja muuna aikana yliopistollisen sairaalan yhteydessä Kuopion Kyllähän suun th:n kiireellinen hoito on muutakin kuin pelkkää särkypäivystystä, esim. tapaturmat jne. > pitäisi olla Suun terveydenhuollon päivystys tms.

307 -kohta Hoito- ja hoivapalvelut lisätä alkutekstin loppuun. Terve suu on hyvän elämänlaadun keskeinen tekijä. Uhkana suun terveydelle ovat useat eri yleissairaudet, joita iän myötä ilmenee. Yleisimmät suun sairaudet, kuten hampaiden reikiintyminen, ientulehdus ja parodontiitti (hampaiden kiinnityskudossairaus), ovat kroonisia, hitaasti eteneviä tauteja, jotka eivät useinkaan aiheuta oireita suussa. Kuitenkin monet suusairaudet on tunnistettava ajoissa, sillä ne saattavat heikentää yleisterveyttä. Myös iän myötä kipuherkkyys vähenee, mikä voi lisätä vaikeiden suusairauksien ja suun muutosten pahenemista. Tärkeätä on selvittää asiakkaan kyky omatoimiseen suun ja hampaiden hoitoon sekä tarpeen mukaan avun tarve päivittäiseen suun hoitoon, sillä fyysisen toimintakyvyn heikentyminen voi vaikeuttaa suun hoitoa. Hammassairauksia ja niiden etenemistä voidaan ehkäistä suun hoidon suunnitelmalla, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan tarpeet. Kun on tunne toimivasta ja kivuttomasta suusta, pystyy olemaan kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa ja kykenee syömään monipuolisesti Ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut -Miten suun terveydenhuollon toiminta näkyy Ikäneuvolapalveluissa? Hoidon tarpeen arviointi helposti saavutettavissa voisi olla yksi ajatus Pitkäaikaislaitoshoito -Palveluiden takaaminen silloinkin, kun ei enää kykene kokonaan / lainkaan huolehtimaan itsestään Tulisiko terveydenhuollon tulisi näkyä erilaisissa yhteisöllisissä tapahtumissa, jossa yhteistötä olisi esimerkiksi sosiaalitoimen, järjestöjen ym. kanssa. Näitä olisivat esimerkiksi: Aikuissosiaalityön ennaltaehkäisevä toiminta Maahanmuuttopalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut

308 Kommentoisin järjestämissuunnitelman kohtaa Sotekeskusten vastaanottopalvelut Pitäisi lisätä tekstiin ymmärrettävästi, että erikoislääkäripalvelut (pediatria, geriatria, psykiatria ) eivät ole potilaiden suoraan varattavia olevia palveluita vaan sotekeskuslääkärin arvioon perustuvia konsultaatiopalveluita. Mielestäni ei erikoissairaanhoitajankaan lähete ole riittävä vaan vaadittava ehdottomasti lääkärin arvio konsultaation tarpeesta. Voi vaan kuvitella miten paljon esim geriatrisia konsultaatioita saatetaan pyytää ja toivoa eikä ole realistista että konsultaatioita mitenkään voidaan järjestää suuria määriä vaan kriteerien on oltava tiukat. Tausta aineistosta ei kovin paljon selvinnyt millä perusteilla konsultaatioita pyydetään ja millä kriteereillä. Palaan taas siihen asiaan että muistitutkimuksia ei tehdä sotekeskusten konsultoivien geriatrien toimesta vaan keskitetysti sairaala Novan muistikeskuksessa. Muita geriatrian alan ongelmia voidaan yrittää ratkoa sotekeskuksissa, puhelimen välityksellä tai paperikonsultaationa.

309 Suomen Fysioterapeutit ry:n kannanotto Keski Suomen järjestämissuunnitelma luonnokseen. Pidämme tärkeänä perusteellisen suunnitelman laatimista näin mittavaa muutosta toteutettaessa. Hyvä, että on annettu kommentointi mahdollisuus myös keskeneräiseen työhön, jotta asiantuntijat ja suuri yleisö saa kertoa näkemyksensä järjestämissuunnitelmaan. Suomen Fysioterapeutit ry on ammattiliitto, joka toimii fysioterapeuttien edunvalvojana niin ammatillisen kuin taloudellisen edunvalvonnan kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään tiivisti Toimintaterapeuttiliiton sekä kattojärjestö Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n kanssa kuntoutusalan ja kuntoutuspolitiikan edistämiseksi. Seuraavassa on listattu niitä kohtia, joita toivomme vielä painotettavan ja tarkennettavan suunnitelmaan. Keskeisiä asioita, joista on vahvaa näyttöä ja jotka edistävät maakuntalaisten työ ja toimintakykyä. Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmat Kuntoutussuunnitelmien tulee perustua valtakunnallisiin terapioiden myöntö/saatavuusperusteisiin ja suunnitelman tulee tehdä taho, joka ei vastaa rahoituksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet tulee muuttaa toimintakykyperusteisiksi ja poistua diagnoosikeskeisyydestä. Kuntoutusarviossa tulee käyttää yhtenäisesti sovittuja toimintakykymittareita. Maakunta myöntää asiakkaalle asiakassetelin kuntoutussuunnitelman pohjalta ja asiakas valitsee palveluntuottajan maakunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Kuntoutusarvio tulee tehdä maakunnan omassa kuntoutusarvioyksikössä, jotta arviot ja kuntoutus ovat asiakkaille tasapuolista. Kuntoutusarvioyksikkö tekee moniammatillisesti kuntoutussuunnitelman ja arvioi asiakkaan toimintakyvyn valitsemillaan toimintakykymittareilla. Kuntoutusarvioyksikkö laatii asiakkaan kanssa kuntoutustavoitteet, jotka ovat asiakkaalle merkitykselliset ja ovat ICF luokituksen Suoritukset ja Osallistuminen osa alueella. Kuntoutusarvioyksikkö myöntää asiakassetelin terapian toteuttamiseksi. Terapioiden myöntäminen perustuu vaikuttaviin, näyttöön perustuviin käytäntöihin. Palveluntuottaja laatii asiakkaan kanssa yksilölliset GAS tavoitteet. Kuntoutusarvioyksikön toimipaikat sijaitsevat ympäri maakuntaa, vähintään tunnin matkan päässä asiakkaasta. Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusarviot olisi hyvä keskittää maakunnan omaan kuntoutusarvioyksikköön, jotta palvelu olisi tasavertaisempaa asiakkaille. Asiakas saisi aina terapian toteuttamiseksi asiakassetelin. Näin asiakas voi valita lähimmän palveluntuottajan ja matkakustannukset eivät kasva (Kela kyydit). Maakunnan kannattaa määritellä isoimpien sairausryhmien hoito ja kuntoutusketjut, jotka perustuvat käypä hoito ja fysioterapiasuosituksiin esimerkiksi Parkinsonin tautipotilaan fysioterapiasuositus. Suomen Fysioterapeutit Finlands Fysioterapeuter Finnish Association of Physiotherapists puh Y-tunnus:

310 Sote keskusten fysioterapia Luonnoksessa on todettu nyt vain näin fysioterapeutti (T3=7) T3 tarkoittaa kaikissa edellä mainituissa palveluissa kolmatta vapaata aikaa, joka asiakkaalle voidaan tarjota. Käytännössä palvelut tulee siten saada 7, 21 tai 5 päivän sisällä em. palveluissa. Kyseinen esitys on ristiriidassa jo saatujen hyvien vaikuttavuustulosten kanssa fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaan liittyen. Suoravastaanotto on tärkeä keino terveydenhuollon palvelujen parantamisessa. Liiton kanta asiaan on, että sote keskuksissa tulee järjestää fysioterapeutin suoravastaanotto. Käytännössä se tarkoittaa, että tuki ja liikuntaelin (tule) oireiselle asiakkaalle annetaan aika fysioterapeutin vastaanotolle lääkärikäynnin sijaan. Kyseinen aika tulee olla sille päivälle, jolloin asiakas on yhteydessä sote keskukseen. Kyseinen toimintamalli on osoitettu kustannusvaikuttavaksi, koska asiakkaan ei tarvitse jonottaa ensin lääkäriin lähetteen saamiseksi ja sen jälkeen erikseen fysioterapiaan. Suoravastaanottotoiminnan on todettu nopeuttavan asiakkaiden hoitoon pääsyä, vähentäneen sairauspoissaoloja ja lisänneen asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi työntekijöiden työtyytyväisyys on lisääntynyt ja suoravastaanottotoiminta on todettu kustannusvaikuttavaksi. Suoravastaanottotoiminta mahdollistaa sen, että akuutissa vaiheessa päästään hoitamaan oiretta, joka estää kroonistumisen sekä lyhentää mahdollista sairauslomaa. Fysioterapiapalvelujen saatavuuden parantuminen vähentää tule oireen ja kivun kroonistumisriskiä, mikä tuo edelleen säästöjä sosiaali ja terveydenhuollolle. Suoravastaanottotoiminta ei poissulje sitä, etteikö asiakasta voitaisi ohjata lääkärin vastaanotolle, mikäli todetaan sille tarvetta (tulehdus, trauma, vakavat oireet). Suoravastaanotolla käynnin jälkeen tulisi myös taata jatkofysioterapia asiakkaalle työ ja toimintakyvyn ylläpitämisen takaamiseksi. Tule oireinen tarvitsee yleensä fysioterapiaa pidempään, joten jatkofysioterapian suunnittelu kuuluu suoravastaanottofysioterapeutille. Ehdotamme, että tule oireinen saisi asiakassetelin fysioterapian hankintaa varten, jolloin hän voi toteuttaa terapian lähempänä kotiaan. Asiakassetelin voisi myöntää sote keskuksen fysioterapeutti/lääkäri maakunnan laatimien myöntämiskriteereiden mukaan, maksajana toimii maakunta. Tuki ja liikuntaelinoireisille on laadittu Keski Suomen sairaanhoitopiirissä hoitoketjut, joiden noudattamista maakunnan kannattaa vaatia palveluntuottajiltaan. Koulufysioterapeutti Luonnoksessa ei mainita mitään kouluterveydenhuollon fysioterapiasta. Mainitaan vain Kouluterveydenhuollossa huolehditaan myös alle 18 vuotiaiden lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluista, jotka sisältävät määräaikaistarkastukset, suun ja hampaiston hoitotoimenpiteet oikomishoito mukaan lukien. Kouluterveydenhuollossa tulee huolehtia myös alle 18 vuotiaiden lasten ja nuorten tuki ja liikuntaelinoireiden fysioterapiasta, ergonomiasta ja ryhtitarkastuksista. Opetushallituksen tuella Suomen Fysioterapeutit Finlands Fysioterapeuter Finnish Association of Physiotherapists puh toimisto@suomenfysioterapeutit.fi Y-tunnus:

311 järjestettyjen Move fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä mittauksista saadaan huolestuttavia tuloksia lasten fyysisestä kunnosta ja asiaan olisi puututtava ensi tilassa. Pohjoismaiset fysioterapialiitot suosittelevat, että fysioterapeutit otettaisiin osaksi kouluterveydenhuoltoa. Koulufysioterapeutti kohtaisi oppilaat koulussa säännöllisesti ja pystyisi puuttumaan em asioihin. Fysioterapeuttien ydinosaamisalueita kouluterveydenhuollossa ovat: ohjata ja valvoa terveyden ja mielenterveyden edistämistä kouluissa. tunnistaa lapset, joilla riskitekijöitä vähäiseen liikkumiseen ja heidän tukeminen fyysiseen aktiivisuuteen ennaltaehkäistä lapsilla yleistyviä tuki ja liikuntaelinsairauksia edistää koululaisten ergonomiaympäristöä Fysioterapeutit pystyvät asiantuntijuuden ja ammattitaitonsa avulla edistämään sekä lisäämään fyysistä aktiivisuutta, mikä vaikuttaa sekä terveyteen että hyvinvointiin kaikissa ikäluokissa, myös lasten kohdalla. Tätä ammattitaitoa arvostetaan terveydenhuollossa, mutta sitä tulisi hyödyntää enemmän myös kouluterveydenhuollossa. Koulujärjestelmä hyötyisi fysioterapeuteista, koska heillä on asiantuntijuutta arvioida ja tukea lasten motoristen taitojen kehitystä sekä näin edistää liikkumisen kautta tapahtuvaa oppimista. Kotikuntoutus Luonnoksessa lukee Kotihoidon kuntouttavan arviointijakson aikana arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumismahdollisuuksia. Toimintakyvyn palauttaminen tai parantaminen fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen kuntoutuksen keinoin on ensisijaista. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn paraneminen ja palvelutarpeen vähentäminen, asiakkaan itsenäinen pärjääminen tai kokonaan palvelutarpeen päättyminen. Fysio ja toimintaterapeuttien tulee olla niitä terveydenhuoltoalan ammattilaisia, jotka toteuttavat kotikuntoutusta, ei pelkästään vain arvioita. Kotikuntoutus toteutetaan moniammatillisesti muun kotihoitotiimin kanssa. Fyysisen toimintakyvyn kuntoutus kuuluu fysio ja toimintaterapeuteille, koska se on näiden ammattiryhmien ydinosaamista. Oikea aikaisuus tässä kohtaa tuo myös säästöjä, kun resurssit kohdetuvat oikein ja ikääntyvien kyky olla kotona mahdollisimman pitkään paranee. Lisäksi Tulisi varmistaa terapiahenkilöstön mahdollisuus olla lyhytaikaisosastoilla jatkuvasti, koska hoitoajat ovat lyhyitä ja kuntoutus/apuvälinetarpeen arviointi kannattaa tehdä hyvin, jotta ihminen pystyy oikeasti asumaan ja toimimaan kotonaan. Lyhytaikaisosastoilla on tarve moniammatilliseen hoitotyöhön. Hoidon tavoitteena on kuntouttaa asiakkaat toimintakyvyltään sellaisiksi, että elämä omassa kotona tai siihen verrattavassa paikassa on mahdollista. Täten tarvitaan fysio ja toimintaterapeutin arviointia ja terapiaa, apuvälinetarpeen arviointia, jotta kotiutuminen onnistuu hyvin. Maakunnan on hyvä vaatia kaikilta kuntalaisille palveluita tuottavilta yksiköiltä systemaattista Kaatumisriskin arviointia. Keski Suomen sairaanhoitopiirillä on olemassa jo malli kaatumisten Suomen Fysioterapeutit Finlands Fysioterapeuter Finnish Association of Physiotherapists puh Y-tunnus:

312 ennaltaehkäisyyn, tuo malli kannattaa laajentaa kaikkiin soteyksiköihin. Työkalut ovat jo olemassa (IKINÄ opas, Lyhyet ja laaja kaatumisriskin arviointilomakkeet (THL). Tämä tarkoittaa systemaattista toimintakyvyn arviointia kaikissa asiakaskäynneissä, jolloin toimintakykyä heikentäviin asioihin pystytään puuttumaan varhaisemmassa vaiheessa. Helsingissä Suomen Fysioterapeutit ry:n puolesta Hanna Häkkinen Kehittämisasiantuntija Suomen Fysioterapeutit Suomen Fysioterapeutit Finlands Fysioterapeuter Finnish Association of Physiotherapists puh Y-tunnus:

313 Jyväskylän kaupunki Vammaispalvelut Järjestämissuunnitelman kommentit Yleistä Järjestämissuunitelman rakennetta tulisi vielä pohtia. Esimerkiksi perhehoito on lasten, perheiden ja vammaisten palveluissa. Pitäisikö perhehoitoa, asumispalveluita, laitoshoitoa jne. koota yhteen teemoittain. Jäsentämistä voisi pohtia vielä uudelleen. Vammaisten lasten huomiointi kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on ehdottoman tärkeää. Lapsiperheiden palveluita tulisi tarkastella myös vammaisten lasten ja heidän perheidensä näkökulmasta. Samoin tulisi menetellä aikuisten ja ikäihmisten palvelujen kohdalla. Peruspalveluiden vahvistamisen yhteydessä tulee huomioida, että vammaiset henkilöt saavat tarpeenmukaisia palveluja ennaltaehkäisevästi peruspalveluista ja vain erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat tulisivat vammaispalvelujen asiakkaaksi. Myös valmisteilla oleva vammaislainsäädäntö viittaa tähän suuntaan Palveluohjaus Tässä tulee huomioida sosiaalihuoltolain säädös, jonka mukaan erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ovat oikeutettuja omatyöntekijään, jonka tulee olla sosiaalityöntekijä. 16 Palveluntuottajien hyväksyminen, ohjaus ja valvonta Asiakassetelien valvontaa suorittavat jatkossa käytännössä myös asiakkaat. Henkilö, jonka itsenäinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt/ alentunut ei voi olla vastuussa omien palvelujensa valvonnasta (esim. ikääntyneet, kehitysvammaiset). Asiakassetelillä ja/ tai henkilökohtaisella budjetilla tuotettavat palvelut tulevat lisäämään valvonnan piirissä olevia palveluntuottajia Vammaisten palvelut Yleistä Asiakasmaksuissa voisi olla ajantasaiset viitteet asiakasmaksulakiin, joka on muuttumassa. Asiakasmaksujen tarkka kuvaus eri palvelujen kohdalla ei ole tarpeen, ellei ole jotain erityistä syytä. Termistön epäjohdonmukainen käyttö vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä. Palveluohjaus, palveluneuvonta, sosiaaliohjaus menevät sekaisin tekstissä. Käytetäänkö jatkossa palvelusuunnitelma vai asiakassuunnitelma-käsitettä? Vammaispalvelun sosiaalityö Sosiaalityötä ei tässä kokonaisuudessa ole kuvattu juuri lainkaan. Kuvaus sopii mielestämme paremmin tulevan maakunnan liikelaitoksen palveluohjaukseen. Nähdäksemme asiakkaan palvelukokonaisuuden hallinta ja asiakassuunnitelmasta vastaaminen tulee olla vammaispalveluista vastaavalla sosiaalityöntekijällä, ei palveluohjaajalla. Sosiaalityö vastaa viranomaispäätösten tekemisestä. Palveluohjaaja voi vastata esim. palvelutarpeen kartoituksesta alku-

314 arviointitiimissä, mutta sosiaalityön ammattitaitoa on palvelusuunnitelman/ asiakassuunnitelman laatiminen. Erityistä tukea vaativilla asiakkailla tulee olla nimetty oma sosiaalityöntekijä. Sosiaalityön ja palveluohjauksen sisältöä tulisi avata lisää ja niiden tulee olla yhteismitallisia muiden sosiaalityön ja sosiaaliohjaus/ palveluohjauksen määrittelyjen kanssa, vrt. aikuissosiaalityö ja lastensuojelu. Kantamme on, että vammaispalvelujen sosiaalityö myöntää vammaispalvelulainsäädännön mukaisia palveluja, ei sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Kannatamme joustavia toimintatapoja, mutta jos eri palveluissa aletaan myöntämään shl-palveluja, on vaarana, että syntyy myös erilaisia linjauksia samojen palvelujen myöntämisen suhteen. Erityispalveluissa, kuten vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, tulee myöntää ainoastaan erityislainsäädännön mukaisia palveluja. Alkuarviointitiimin suhteen jää epäselväksi, että milloin otetaan yhteyttä alkuarviointitiimiin ja milloin voi ottaa yhteyttä suoraan vammaispalvelun palveluohjaukseen. Mahdollisimman kevyt ohjautuvuus on asiakaslähtöistä, mutta samalla tulee huomioida, että vammaispalvelu on erityispalvelua ja erottaa se ensisijaisista shl-palveluista Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla mahdollistetaan vammaiselle henkilölle itsenäinen elämä ja mm. asuminen ja selviytyminen omassa kodissaan. Jatkossakin työnantajamallin ensisijaisuus on perusteltua. Henkilökohtainen apu ei ole palvelu, joka vaatii ympärivuorokautista päivystämistä ja varallaoloa, vaan kyse on välttämättömästä avusta. Henkilökohtaisen avun keskuksessa annetaan opastusta työnantajatehtäviin liittyvissä asioissa. Mielestämme ei ole tarpeen järjestää henkilökohtaisen avun keskuksen päivystystä iltaisin ja viikonloppuisin. Tarvittavan ohjauksen ja neuvonnan voi antaa myös virka-aikaan. Jos päivystyksen tarkoituksena on auttaa esim. sijaisten rekrytoinnissa, voi maakunta myöntää sitä varten asiakassetelin eikä tarvita päivystävää keskusta. Henkilökohtaisen avun keskuksen tulee ensisijaisesti palvella työnantajia, ei henkilökohtaisen avun työntekijöitä. Keskus voi esim. järjestää koulutusta yhteistyössä järjestöjen kanssa, mutta emme kannata ehdotusta, jonka mukaan keskus yksin järjestäisi koulutusta ja työnohjausta henkilökohtaisen avun työntekijöille. Tämän hetkinen lainsäädäntö ei sitä edellytä. Mikäli tällainen palvelu tulisi järjestettäväksi, lisäisi se maakunnalle aiheutuvia kustannuksia. Mikä on tässä kohdin mainittu liikkuva sosiaalihuollon tiimi? Viitataanko tällä sosiaalipäivystykseen vai johonkin muuhun toimintamalliin? Avohuolto Vammaisten henkilöiden työllisyyttä tukeva toimintaa ja työvalmennusta tulisi tarkastella osana kasvupalveluita. Näin vammaisten henkilöiden työllistymispolkujen luominen tulee osaksi muuta työllisyyden hoitoa ja se tehostuu entisestään. Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta jää kuntien vastuulle. Kehitysvammaisten ja autististen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan suhteen on tehtävä tiivistä yhteistyötä kuntien opetuspalvelujen kanssa. Sopeutumisvalmennus: lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä myönnettyjen kommunikaation apuvälineiden käytön opastuksen (lähipiiri) ja ohjelmien yksilöllisen ylläpidon tulisi kuulua lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin.

315 Arjen toimintoja ja asumista tukevat palvelut Myös vammaisilla henkilöillä on oikeus kotihoidon palveluihin. Tässä yhteydessä riittäisi pelkkä viittaus kotihoidon kuvaukseen Yksilöllisen elämisen asumisen tukea (tuettu asuminen) voidaan järjestää laajalla maantieteellisellä alueella. Asunnon ei tarvitse sijaita lähellä ryhmäkotia tai asuntoryhmiä, tässä rajoitetaan tarpeettomasti tuottamisen tapoja. Asiakasmaksuihin lisäys: kotihoito on maksutonta mikäli se on myönnetty osana henkilökohtaista apua Lyhytaikaishoito Tässä kappaleessa pitäisi paremmin eritellä sosiaalihuoltolain mukaista vanhempien tukea, omaishoidon vapaiden järjestäminen ja muu vammaisuudesta tai hoidon sitovuudesta aiheutuvat hoidon tarve. Tilapäishoito on muutakin kuin omaishoidon vapaiden järjestämistä. On hyvä myös todeta, että ensisijaisesti lyhytaikainen hoito toteutuu lapsiasiakkailla perhehoidossa, jota ei tässä kohdin ole mainittu. Palvelua voidaan toteuttaa myös hoidettavan omassa kodissa, mutta hoidon tulee täyttää yksityisen sosiaalipalvelun valvonnasta annetun lain mukaiset kriteerit. Erityislastenvahdin palveluja vastaavat tällä hetkellä sosiaalihuoltolain mukaiset varhaisen tuen palvelut ja katsomme ettei tämä palvelu kuulu erityislainsäädännön piiriin. Asiakasmaksuihin lisäys: lyhytaikaishoidosta peritään ateriamaksut Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen Vpl-palveluasumisen kilpailutuksesta saatujen kokemusten perusteella maakunnassa on kattava tarjonta, eikä vpl-palveluasumisessa sijoittamisessa maakunnan ulkopuolelle ole perusteita Kehitysvammaisten palveluasuminen Onko tarpeen määritellä ohjatussa asumisessa milloin henkilökunta on paikalla? Tämä asia on hyvä ottaa huomioon, kun suunnitellaan asiakassetelin palvelukuvauksia, mutta tässä yhteydessä mielestämme tarpeeton kannanotto. Asiakasmaksuja tulee tarkentaa asiakasmaksulain uudistamisen jälkeen Liikkuvat asiantuntijapalvelut/ moniammatillinen erityisasiantuntijatyhmä Koskeeko tämä kohta liikkuvat asiantuntijapalvelut tuotantoa? Mitä tällä kohdalla tarkoitetaan? Kuntoutuksen suunnittelu ja kuntoutuksen ohjaus Tässä kohdin on tarpeen puhua laajemminkin, eikä vain hengityshalvauspotilaista

316 Vammaispalvelulain mukaiset apuvälineet Nykyisessä vammaispalvelulaissa ei mainita apuvälineitä, otsikko on väärä. Oikea otsikko olisi välineet, koneet ja laitteet eli harkinnanvaraiset tukitoimet. Tähän kohtaan kuuluisi kappale, joka nyt on sijoitettu viimeiseksi kappaleeksi, eli koskien asunnonmuutostöitä Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Olisiko parempi käsitellä kuntoutusta laajemmasta kuntoutuksen teemasta käsin eikä pelkästään lääkinnällisenä kuntoutuksena. Myös kuntoutuksen sosiaalinen ulottuvuus tulisi tuoda esille integraation hengessä Päivystyksen palvelut Päivystyksen ja ympärivuorokautisen hoidon palvelut tulisi koota yhteen, ei pelkästään terveydenhuollon palveluita Matka- ja joukkoliikennepalvelut Lisäys: Joukkoliikenteen palvelujen tulee olla esteettömiä. Fyysisen esteettömyyden lisäksi tulee huomioida esim. aikataulujen ja muun tiedon luettavuus ja saavutettavuus Vammaispalvelulain mukaiset matkat Vammaispalveluin mukaiset matkat tulee järjestää maakunnallisen kyydinvälityspalvelun kautta. Palvelu tulee järjestää asiakkaiden palvelutarvetta vastaavalla kalustolla, joka on kilpailutettu Sosiaalihuoltolain mukaiset matkat Myös shl-matkat tulee järjestää maakunnallisen kyydinvälityspalvelun kautta eikä järjestää niille erillistä järjestelmää Saattajapalvelu Saattajapalvelusta tehty kappale on oikein hyvä. 18 Varautuminen Mikäli vammaisten asiakkaiden palvelut tullaan jatkossa tuottamaan pääsääntöisesti asiakasetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla, tulee varautumiseen kiinnittää entistä enemmän huomiota.

317 Tässä muutamia kommentteja järjestämissuunnitelman luonnokseen Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Toimintaa on tällä hetkellä kunnissa resursoitu huonosti ja kunnallisen koulu- /opiskeluterveydenhuollon piirissä olevat saavat riittämättömästi palveluja. Monilla päättäjillä ei ole riittävää kuvaa opiskelijoiden sairastamisesta, palveluntarpeesta saati opiskelijoiden määrästä. Nuoriin kannattaa investoida. Kroonistumaan pääsevät sairaudet voivat määrittää nuoren loppu elämää. Monenlaiset psyykkiset oireilut työllistävät tänä päivänä kentän työntekijöitä paljon. Kouluterveydenhuollon asiakkaat ovat pääsääntöisesti lapsia ja nuoria. Opiskeluterveydenhuollon asiakkaat/ potilaat ovat taas aikuisia. Nämä kaksi toimintaa kannattaisi varmaan eriyttää. Erilaiset psyykkiset sairaudet/ oireet kuormittavat sektorin toimijoita paljon. Erityistason palveluja on vaikea saada. Nuoriso- ja aikuispsykiatrian palvelut taistelevat psykiatrivajauksen kanssa ja joutuvat rajaamaan tiukasti hoitoonsa ottamiensa potilaiden joukon. Opiskeluterveydenhuolto tarvitsee ehdottomasti omia psykiatrian alan ammattilaisia tiimiinsä. 3. asteen oppilaitoksia siirrettiin YTHS:n palvelujen piiriin. Siirto lisää resurssitarpeita YTHS:n piirissä. Talouden reunaehdot ovat jo pidempään supistaneet YTHS:n toimintaa. Toivottavasti YTHS on saanut riittävät resurssit toimintansa ylläpitämiseen. Mikäli YTHS ei pysty hoitamaan kenttäänsä, kaatuu opiskelijoita erilaisten päivystyspalvelujen käyttäjiksi. YTHS:n palvelujen ulkopuolelle jää kuitenkin koko joukko opiskelijoita ja tietenkin koko kouluterveydenhuollon kenttä, joidenka riittävät toimintamahdollisuudet pitää varmistaa tulevassa liikelaitoksessa. Sairaanhoidon jakaminen Sote-keskusten ja opiskeluterveydenhuollon toimijoiden kesken pirstaloi kenttää ja heikentää hoidon toteutumista erityisesti psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden/ koululaisten kohdalla. Tätä sektoria suunnittelemaan tarvittaisiin kyllä oma asiantuntijaryhmä Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito Matalan kynnyksen päihdepalvelua (esim. päihdehoitaja) pitää olla laajasti ja helposti saatavilla. Erityistason arviot ja hoidot pitää olla myös kohtuullisen helposti saavutettavissa. Kaikissa Sote-keskuskusissa pitää olla saatavilla joustavasti päihdehoitajan palvelua. Erityistason palveluun pitää päästä joustavasti, ilman pitkiä jonottamisia Mielenterveys- ja päihdelaitoshoito Keski-Suomessa ei ole onnistuttu saamaan aikaan selviämisasemaa. Tämä tulee jäämään tulevan maakunnan perustettavaksi. Muualla Suomessa selviämisasemista on kosolti esimerkkejä. Viimeinkin tähän pitäisi tarttua ja tehdä suunnitelmat selviämisasematoiminnan aloittamisesta. Katkaisuhoitoa toteutetaan paitsi eritystason laitoksissa (esim. Sovatek) myös laajasti terveyskeskusten osastoilla, jotka toimintansa ja henkilöstörakenteensa puolesta sopivat tähän huonosti. Tätä toimintaa pitäisi suunnitella ja koordinoida laajemmin. Toiminta kaatuu jatkossa liikelaitoksen vastuulle / / Kuntoutus osastoilla, vaativan kuntoutuksen intensiivijaksot ja geriatrinen kuntoutus Erilaiset kuntoutusjaksot ja leikkausten/ aivotapahtuminen jatkohoitoja toteutetaan terveyskeskusten osastoilla todella paljon. Raja tässä toiminnassa erikoissairaanhoidon ja perustason välillä on häilyvä. Enemmän tässä vaikuttaa ko. osastojen mahdollisuus ottaa potilaita vastaan ja henkilöstön osaaminen. Maakuntamme väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja suuret ikäluokat tarvitsevat lisääntyvästi osastohoitoa/ -kuntoutusta. Kaikkia maakunnan osastopaikkoja tullaan tarvitsemaan ja todennäköisesti näitä paikkoja pitää luoda vielä lisää. Uuden sairaalan (Nova) valmistuessa v erikoissairaanhoidon sairaansijat vähenevät 25% (92 kpl). Erikoissairaanhoidolle jää 268 paikkaa (nyt 360 paikkaa). Erikoissairaanhoidon paikkojen lisäksi sairaalaan rakennetaan Jyte:lle 100 perusterveydenhuollon sairaansijaa. Näiden paikkojen maakunnallisesta käytöstä on keskusteltu. Jyväskylä kuitenkin on suunnitelmis-

318 saan vähentämässä näiden sairaansijojen verran nykyisistä paikoistaan. Potilaiden hoitaminen terveyskeskusten osastoilla on selkeästi edullisempaa kuin hoitaminen erikoissairaanhoidossa. Toimivilla maakunnallisissa yleisosastoilla voidaan hallita kustannuksia ja vähentää potilaiden siirtoja Sote-keskuksen vastaanottopalvelut Vastaanottopalvelut tulevat pitämään sisällä terveyskeskusten nykyistä toimintaa. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa on vuosien varrella rakentanut järjestelmää ja henkilöstörakennetta tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi terveyskeskuksissa työskentelevät depressiohoitajat ja diabeteshoitajat ovat tärkeä osa hoitoketjua. Näitä erikoishoitajia ei ole privaattisektorilla, mikä on jo noussut esille valinnanvapauskokeilujen yhteydessä hoitoketjujen toimimattomuutena. Hyvien pitkään kehitettyjen hoitoketjumallien on saatava jatkua myös Sote-aikana. Sote-keskusten palveluajan määrääminen 8-18 ajalla tapahtuvaksi joka päivä tuntuu ylimitoitetulta. Toki suurimmilla toimijoilla, joiden volyymi on jo tänä päivänä sitä luokkaa, että aukiolot ovat tätä luokkaa ei ole vaikeutta tämän edellytyksen täyttämisessä. Pienemmille toimijoille se kohtuutonta. Tarvetta ei aina pienemmällä väestöpohjalla riitä näin laajaan aukioloon. Uudella toimijalla voi myös aloitusvaiheessa olla pienemmät potilasvirrat. Turhan laajat aukiolot näissä tilanteissa vaikeuttavat taloudellisen toiminnan toteuttamista. Yhteispäivystys-/ lähipäivystyskonseptien soisi jatkuvan myös Sote-aikana. Sote-keskusten riittävät diagnostiset mahdollisuudet tuovat osaavissa käsissä säästöjä, vähentäen painetta erikoissairaanhoitoon. Toki osaamattomissa käsissä huonosti ajoitetut tai ylimitoitetut tutkimukset kasvattavat kustannuksia. Liian löysästi suunnitelluilla tutkimuksissa voidaan myös rahastaa. Kokeneissa käsissä tähystystutkimusten ja magneettikuvantamisen avulla voidaan tehdä hoitopäätöksiä jo perustasolla ja samalla vähentää kokonaiskustannuksia. Sote-keskuksiin tuotavat erikoislääkäripalvelut sujuvoittavat hoitoketjuja ja pienentävät matkakustannuksia. Pisimmät kokemukset alueella on ortopedien ja kardiologien etäpoliklinikkatoiminnasta. Näissä on olemassa toimivat käytännöt ja näiden jatkuminen pitää turvata. Erikoislääkärien erikoisaloja ei kannata naulata kiinni tässä vaiheessa. Repertuaariin vaikuttaa paitsi potilaiden määrä, niin myös hoitoketjut. Osassa erikoislääkärien vastaanottotoimintaa tarvitaan runsaasti erikoislaitteita (esim. silmälääkärit ja myös gynekologit), joiden kuljettaminen ei ole helppoa. Pienillä erikoisaloilla (kuten esimerkiksi geriatrialla ja pediatrialla) erikoislääkäreitä on siinä määrin vähän, että heitä ei ole mahdollista jakaa Sote-keskuksiin sairaalaan toiminnan häiriintymättä Päivystyksen palvelut Sote-keskukset ottavat vastaan kiireellistä apua tarvitsevia potilaita ja samoin keskussairaalan päivystysyksikkö. Työnjakoa ei ole mahdollista saada täysin aukottomaksi, mutta potilaan ohjautumista keskussairaalaan määrittävät myös muut syyt, kuin pelkästään sairauden vakavuus. Näitä ovat kellonaika, potilaan kotipaikka, Sote-keskukset tutkimus- ja hoitovalikoima, potilasta hoitavan ammattilaisen osaaminen, kustannusten pelko, potilaan vaatimukset ym. ym. Kiireellistä hoitoa tarvitsevien kirjo on laaja ja kaikki tarve ei ole suinkaan sairauslähtöistä. Tärkeää on että kiireellistä apua tarvitsevat saavat hoitonsa nopeasti. Tämän vuoksi kiireellisen hoidon yksiköistä pitää saada pois sellaiset potilaat, jotka eivät tarvitse kiireellistä hoitoa. Nämä yksiköt ovat kuormitettuja ja ruuhkaisia. Kiireellistä hoivaa tarvitsevien hoivan järjestäminen näiden yksikköjen kautta ei ole järkevää. Nämä potilaat joutuvat helposti tutkimusmyllyyn mukaan ja odottavat ruuhkaisissa tiloissa kohtuuttomia aikoja ilman että hyötyvät käynnistä millään lailla. Sote-keskusten repertuaariin kuuluvien potilaiden ohjaamisesta sairaanhoitopiirin päivystykseen tulisi laskuttaa lähettävää tahoa riittävän suurella sakkomaksulla, jotta osaoptimoinnilta vältyttäisiin.

319 Nuorisovastaanotto Kommentit Palvelukuvaus: Nuorisovastaanotto tuottaa sosiaalihuoltolain 24 ja 25 mukaisia päihde- ja mielenterveyspalveluja. Nuorisovastaanotossa toteutetaan yksilö- ja perhekohtaisen arvioinnin ja ohjauksen lisäksi terapiaa, hoitoa ja kuntoutusta. Palvelu toteutetaan asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. Yksilö- ja perhekohtaisen työn lisäksi työtä tehdään vahvasti verkostoissa. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat peruskoulut ja ammattiopistot, oppilashuolto, terveyspalvelut, perustason psykologit ja päihde ja depressiohoitajat, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, muut päihdetyön toimijat. Nuorisovastaanoton palvelut kohdentuvat jyväskyläläisiin 13-22v nuoriin ja heidän perheisiinsä/läheisiinsä. Nuorisovastaanotto on matalankynnyksen palvelua, ei tarvita lähetettä. Asiakas voi itse ilmoittua asiakkaaksi. Palvelua toteuttamaan edellytetään kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä, useamman vuoden työkokemus nuorten ja perheiden parissa tehdystä työstä. Työntekijöillä erikoistumisopintoja, esim. päihdemielenterveys ja terapiakoulutusta. Palvelu sijoittuu maakunnan liikelaitokseen. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja päätös. Palvelu toteutetaan joko omana työnä tai asiakassetelillä. Suunnitelmassa on erikseen laitettu Nuorisopsykiatria ja erikseen Nuorten päihde- ja mielenterveystyö, täydentyy myöhemmin kommentilla. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat nyt hajanaiset ja siihen toivotaan kentällä muutosta. Nuorten tulisi saada tarvitsemansa palvelun oikeaan aikaan oikeassa paikassa, olisi myös kustannustehokasta. Nyt pompotellaan liikaa eri palvelujen välillä. Miten peruspalvelujen ja erityispalvelujen välille saataisiin toimiva yhteys? Miten nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut muodostuisivat saumattomista palveluketjuista? Tarvitaanko sitä varten yksi vastuutaho? Tämän olisi hyvä näkyä myös palvelujen järjestämissuunnitelmassa. päällekkäisten palvelujen vähentäminen hoitoihin ohjauksen parantaminen varhaisten, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden hoitojen saaminen nuorten lähipalveluihin, näyttöön perustuvaa? Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä (Mielenterveyslaki 1990/1116). Mielenterveystyö liittyy kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se on laaja-alaista toimintaa eri toimintaympäristöissä, ja laajasti ymmärrettynä siihen kuuluu väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että olosuhteet edistävät mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveyden ongelmien syntymistä. Varsinaisiin mielenterveyspalveluihin kuuluvat mielenterveyden häiriöitä tai mielisairauksia poteville henkilöille suunnatut sosiaalipalvelut ja lääketieteellisin perustein annettavat terveydenhuollon palvelut. Mielenterveyspalvelujen järjestämisen keskeisimpänä painopisteenä ovat ennalta ehkäisevät ja arjen toimintakykyä tukevat palvelut. Laadukkaat mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat saavutettavissa, käyttävät vaikuttavia työmenetelmiä, kunnioittavat asiakkaan oikeuksia, lisäävät osallisuutta, tarjoavat kuntoutumista tukevia mahdollisuuksia ja vähentävät eriarvoisuutta (Toimivat mielenterveys ja päihdepalvelut, helmikuu 2018, valtioneuvoston

320 selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017). Tavoitteena on palvelujen nopea ja asiakkaan tarpeen mukainen saatavuus matalalla kynnyksellä. Palveluohjauksen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelun tulee toteutua yhtenäisenä, tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisenä prosessina, joka suunnitellaan asiakkaan tarpeen mukaisesti. Asiakkaan osallisuus hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa on keskeinen hoitoon sitoutumista edistävä periaate. Omahoito ja sähköiset palvelut ovat osa palvelukokonaisuutta. Virka-aikalähtöisyydestä ja vastaanottokeskeisyydestä siirrytään kohti liikkuvia ja asiakkaan omaan ympäristöön suuntautuvia palveluja. Mielenterveys- ja päihdetyöhön tarvitaan uusia osoittimia tukemaan palveluiden oikeansuuntaista kehitystä. Keskeisiä indikaattoritarpeita ovat palveluiden saavutettavuus, asiakastyytyväisyys, kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen, palveluohjauksen toimivuus, palveluiden laatu sekä henkilökunnan osaaminen ja pysyvyys. Mielenterveyspalvelujen keskeinen lainsäädäntö ja ohjeistus: Mielenterveyslaki (1990/1116) Terveydenhuoltolaki (2010/1326) Kansanterveyslaki (1972/66) Sosiaalihuoltolaki (2014/1301) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (2011/922) Mielenterveys- ja päihdetyön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelukuvaus Valtaosa aikuisten mielenterveyshäiriöistä alkaa nuoruudessa. Ennaltaehkäisyn tulisi alkaa jo ennen kuin oireita alkaa ilmaantua, vaiheessa jossa perheessä tai yksilön elämässä tapahtuu muutos ( esim vakava sairastuminen, trauma) Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, joka tukee hyvän mielenterveyden toteutumista ja jonka tavoitteena on vahvistavien ja suojaavien tekijöiden lisääminen (Toimivat mielenterveys ja päihdepalvelut, helmikuu 2018, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017). Mielenterveyden edistämistä voidaan toteuttaa yhteisö- tai yksilötasolla. Ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen toimet ovat keskeisiä menetelmiä pyrittäessä estämään vakavien mielenterveys- ja päihdehäiriöiden syntymistä. Terveysneuvonta, terveystarkastukset, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä toiminta- ja työkyvyn arviointi ovat osa sotekeskusten suoran valinnan palveluja (Hallituksen esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ) kuten myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa. Kunnilla on kuitenkin pääasiallinen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kaikissa ikäryhmissä, sillä suurin osa mielenterveyden edistämisestä tapahtuu sosiaali- ja terveyssektorin ulkopuolella, kuten varhaiskasvatuksen ja koulutuksen, liikuntamahdollisuuksien ja kulttuuripalvelujen toimesta (Toimivat mielenterveys ja päihdepalvelut, helmikuu 2018, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017). Suuri osa sote-palveluissa toteutettavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä toteutuu asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa. Terveyden edistäminen tapahtuu seuraavien kautta: Palvelun/ hoidon tarpeen arviointi, hoito-, kuntoutus-, palvelu- ja tutkimusinterventiot, osallistaminen, neuvonta, palveluohjaus, psykoedukaatio ja omahoito-ohjeistukset. Sähköiset palvelut ovat kuitenkin tulevaisuudessa tärkeässä osassa ennaltaehkäisyssä, oireiden tunnistamisessa ja oikea-aikaisessa omahoidossa. Oman oirekuvan tunnistaminen ja omahoito voivat toteutua netin omahoitosivustojen ohjelmilla. Linkit nettisivustoille löytyvät maakunnan sote-sivuilta ja niistä myös kerrotaan asukkaille aktiivisesti sekä palvelutarpeen arvioinnin että palveluohjauksen eri vaiheissa.

321 Mielenterveys- ja päihdetyön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ehkäisevässä työssä tärkeää on kumppanuuksien ylläpitäminen ja niiden koordinointi (sote-palvelujen tuottajat, kunnat, seurakunnat, järjestöt). Palvelussa on tärkeää päällekkäisten palvelujen vähentäminen/välttäminen. Koordinointivastuu on maakunnalla. Etsiväpalvelut (esim. etsivä päihdetyö, etsivä nuorisotyö) on esimerkki kumppanuustyöstä. Mielenterveystyössä esimerkkeinä kumppanuudesta on yhteistyö Nuorisovastaanoton, opiskelijaterveydenhuollon, psykologien ja päihde- ja depressiohoitajien, sosiaali- ja päihdehoidon toimijoiden sekä kolmannen sektorin vapaaehtoisten kesken Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito Palvelukuvaus Mielenterveys- ja päihdeavohoidolla laajasti ymmärrettynä tarkoitetaan kaikissa palveluissa tapahtuvaa ennaltaehkäisevää, hyvinvointia ja terveyttä edistävää kokonaisvaltaista mielenterveyttä ja päihteettömyyttä tukevaa työotetta. Fyysisesti matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutetaan Sotekeskuksissa. Sote-keskuksen mielenterveystiimi toimii matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluna nuorille ja aikuisille vastaanottopalvelujen yhteydessä, integroituna muuhun terveydenhuoltoon yleislääkärivetoisesti. Päivystyspisteessä tulee olla mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunutta henkilöstöä ympäri vuorokauden). Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja lisää palveluiden saavutettavuutta (Toimivat mielenterveys ja päihdepalvelut, helmikuu 2018, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017). Lisäksi matalan kynnyksen (palveluohjauksellisia) mielenterveys- ja päihdepalveluja on saatavilla koulu-, opiskelu- ja työterveyshuollossa. Lievissä mielenterveys- ja päihdeongelmissa ei tarvita palveluohjausta erityistyöntekijöille vaan riittävällä resursoinnilla ja osaamisella nuoret ja aikuiset tulevat autetuksi jo koulu- opiskelu- ja työterveyshuollossa. Nämä voivat myös konsultoida tarvittaessa Sote-keskuksen mielenterveystiimiä. Sote-keskuksen moniammatillisessa mielenterveystiimissä (depressiohoitajat, päihdehoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat, psykologit, sosiaaliohjaajat, sosiaalityöntekijät) on vahvaa mielenterveys- ja päihdetyön osaamista sekä hoidon ja kuntoutuksen että tutkimisen (arjen toimintakyky) ja riskien tunnistamisen osalta. Tiimi toimii yhteistyössä sote-keskuslääkärin (yleislääkärin tai yleislääketieteen erikoislääkärin) kanssa. Lapsiperheiden matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutetaan osana perhekeskustoimintaa. Yhteistyö Sote-keskusten mielenterveystiimin ja perhekeskuksen välillä on joustavaa. Hoito ja kuntoutus on tutkimiseen perustuvaa, kokonaisvaltaista, tavoitteellista, lyhytaikaista, interventiotyyppistä ja suunnitelmallista (asiakassuunnitelma) potilaan palvelutarpeen mukaista työskentelyä. Työmuotoja ovat esim. psyykkisen kriisin/ trauman vakauttaminen, itsemurhavaarassa olevan turvasuunnitelman laatiminen, avokatkaisu, lyhytpsykoterapia. Palvelussa huomioidaan ikäryhmäkohtaiset ja erityisryhmäkohtaiset (esim. monikulttuurisuus) tarpeet. Palvelu sisältää terveyden edistämisen, konsultoinnin ja verkostoyhteistyön, läheisten ja perheen huomioimisen (esim. lastensuojelun tarve, perheen taloudellinen tilanne, läheisväkivallan ja kaltoinkohtelun selvittäminen) ja kotiin vietävän palvelun mahdollisuuden. Potilaan prosessista vastaavan työntekijän palveluohjaus- ja seurantavastuu potilaan prosessista säilyy myös prosessiin liitettävien erityisosaamisen palvelujen aikana (esim. psykoterapia). Sote-keskuksen mielenterveystiimi tarjoaa palveluohjausta, hoidon tarpeen arviointeja, hoitoa ja kuntoutusta lievissä, keskivaikeissa ja akuuteissa mielenterveyden häiriöissä ja päihdeongelmissa, psykiatrisissa sairauksissa sekä pitkäaikaisten vakavien psyykkisten sairauksien seurannassa. Palvelussa on huomioitu kokemusasasiantuntija- ja järjestötyö sekä vertaistuki.

322 Tavoitteena on palvelun helppo saavutettavuus sekä ajanvarauksettomasti että ajanvarauksellisesti. Tavoitteena on potilaan oireiden ja ongelmien varhainen tunnistaminen, oikeaaikainen palvelu, tilanteen ja voinnin heikkenemisen ehkäisy, toimintakyvyn paraneminen ja arjessa pärjääminen. Palveluja tuetaan psykiatrian erityistason konsultaatiolla. Psykiatrinen erityistason avohoito tarjoaa hoitoa ja kuntoutusta vaikeaoireisissa psykiatrisissa sairauksissa (Käypä Hoito Suositusten mukaisesti tietyt vaativat potilasryhmät joko diagnostiikka tai hoitoa tai kuntoutusta varten: skitsofrenia, vakavat ja pitkittyneet masennukset, tietyin osin persoonallisuushäiriöt, kaksoismasennukset, akuutti kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kaksois- ja kolmoisdiagnoosipotilaat sekä vaikeat päihdepotilaat). Voinnin asetuttua potilaat voivat palata omille sote-keskuksille voinnin seurantaan. Palvelu sisältää konsultoinnin ja verkostoyhteistyön, tehostetun palveluohjauksen, terveyden edistämisen, läheisten ja perheen huomioimisen ja kotiin vietävän palvelun mahdollisuuden. Lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutusprosessissa on aina mukana koko perhe. Potilaan prosessista vastaavan avohoidon työntekijän palveluohjaus- ja seurantavastuu potilaan prosessista säilyy myös prosessiin liitettävien erityisosaamisen palvelujen aikana (esim. osastohoidon, neuromodulaatiohoitojen tai kuntoutuksen intervention aikana). Potilaan palvelujen kokonaisuus suunnitellaan asiakassuunnitelmassa. Asiakassuunnitelman tekoon osallistuvat potilas, potilaan avohoidon perusprosessista vastaava työntekijä ja lääkäri, mahdollisesti mukana olleet erityisosaamisen palvelut (esim. osastohoito) sekä tarvittaessa läheiset ja verkosto (hyödyntäen videoneuvottelumahdollisuuksia). Asiakassuunnitelmassa sovitaan esim. prosessiin liitettävistä ryhmäpalveluista, tutkimuksista, henkilökohtaisen budjetin kokonaisuudesta tai asiakassetelipalveluista. Asiakassuunnitelma tehdään 3 6kk välein suositusten mukaisesti ja aina tarvittaessa potilaan voinnin muuttuessa tai potilaan sitä pyytäessä. Sisältyy edellisiin (Päihdeavohoito perustuu hoidontarpeen arviointiin, ja sisältää vastaanotoilla tapahtuvat tukikeskustelut, kotikäynnit, laitoskuntoutuksen ohjaukset ja laitoskuntoutuksen jälkeisen avokuntoutuksen. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on pysäyttää asiakkaan tilanteen paheneminen ja vähentää riippuvuuksista aiheutuvia riskejä ja haittoja. Asiakkaiden elämäntilannetta ja hyvinvointia käsitellään kokonaisuutena ja ratkaisuja etsitään myös perheen ja verkostojen kanssa. Moniammatillisessa työskentelyssä huomioidaan asiakkaan arjen hallinnan tuki, sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja lisääminen yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Erityistason palvelu perustuu psykososiaalisen kuntoutuksen ja päihdelääketieteen menetelmiin ja se sisältää myös koulutusja konsultaatiopalveluja. Hoitomuotoja ovat yksilö- pari-, perhe- ja verkostotapaamiset, kotikäynnit, työkyvyn arviointi sekä ryhmähoidot.) Työ- ja toimintakyvyn arviointi sisältyy mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon perusprosessiin palveluohjauksen ensimmäisestä tapaamisesta alkaen osana prosessista vastaavan työntekijän tekemää tutkimista, palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. Arviointi edellyttää diagnoosikriteereihin pohjaavaa haastatteluun, mittareihin ja havainnointiin perustuvaa dokumentointia. Tarvittaessa työkyvyn arvioinnissa voidaan hyödyntää psykologin, sosiaalityöntekijän, toimintaterapeutin tai fysioterapeutin tekemää työ- ja toimintakyvyn arviota, laajoja työ- ja toimintakyvyn selvityksiä (sisältäen toimintakyvyn seurannan) ja monimutkaisissa työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa lisäksi muiden erikoisalojen lääkäreiden tutkimuksia (työkykykoordinaattoritoiminta). Tavoitteena on, että potilas saa arvioinnista hyötyä kuntoutumisprosessiinsa, ja että hän saa sen etuuden (sairausloman, kuntoutuksen tai eläkkeen), johon hän on oikeutettu. Potilaan avohoidon prosessin tukena ovat psykiatrikonsultaation lisäksi maakunnallisesti keskitetyt erityisosaamisen palvelut (osastohoito, neuromodulaatiohoidot sekä hoito- ja tutkimuskeskuksen palvelut) ja konsultoivien tiimien tuottamat palvelut. Ikäihmisten psykogeriatrinen työryhmä tuottaa konsultaatio- ja interventiopalveluja (hoito-, kuntoutus- ja tutkimusinterventiot) hoito- ja hoivapalveluihin, ikääntyneiden kotiin, osastoille ja sote-keskuksiin. Kehityk-

323 sellisten neuropsykiatristen häiriöiden, somatopsykiatrian, epävakaan persoonallisuushäiriön ja syömishäiriöiden konsultoivat tiimit tuottavat tutkimisen, hoidon ja kuntoutuksen interventioita ja konsultaatiota lapsille, nuorille ja aikuisille jalkautuen joko face to face tai videovälitteisesti potilaan vastaanottokäynneille, kouluun tai kotiin. Psykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus tuottaa keskitettyjä palveluja potilashotellia hyödyntäen silloin, kun potilaan palvelutarpeena on tiivis interventiotyyppinen hoito ja/ tai kuntoutus (esim. syömishäiriöpotilaan hoitomalli) tai tiivis toimintakyvyn seuranta diagnoosin tarkentamista sekä palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointia varten. Tämä vielä vähän kesken Palvelun saatavuus ja saavutettavuus Sote-keskuksen mielenterveystiimin ja perhekeskuksen palvelut ovat saatavissa matalalla kynnyksellä (ajanvarauksettomat vastaanotot ja kiirevastaanotot) kaikissa sote-keskuksissa, sote-keskuksen kokoon suhteutettuna. Palveluun hakeutumisessa on matala kynnys, lähetettä ei tarvita. Aikuisten, nuorten ja lasten erityistason psykiatrinen avohoito ja kuntoutus on saatavissa sote-keskusten (yhteydessä seutukeskuksissa -> Mikä tämä on?) ja sinne ohjaudutaan sote-keskusten mielenterveystiimien ja perhekeskusten palveluohjauksen kautta. Hoitoon pääsyssä noudatetaan terveydenhuollon hoidon saatavuuden aikarajoja. Harvoin tarvittavat erityisosaamisen palvelut voivat olla keskitettyjä tai liikkuvia/ jalkautuvia palveluja maakunnan alueella (esim. kotiin/potilaan lähiympäristöön liikkuvat/ vietävät akuutti- /kuntoutuspalvelut, hoito- ja tutkimuskeskuksen palvelut, konsultoivat tiimit). Opiskeluterveydenhuollon palveluntuottaja valikoituu opiskelupaikan perusteella, eikä ole valinnanvapauden piirissä. Asiakasmaksut Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia, lukuun ottamatta asiakassuunnitelman mukaisia kotihoidon palveluja, joista peritään asiakasmaksulain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Palvelun tuottaminen Palvelun tuottamisen osalta on tarkasti harkittava palvelun tuottamistapojen edut ja riskit. Seuraavassa arviointia siitä: Yksi vaihtoehto on, että perustason mielenterveys- ja päihdeavohoidon palvelut (sotekeskusten mielenterveystiimit) sisältyvät suoran valinnan palveluihin ja niitä voivat tuottaa maakunnan omat tuotanto-organisaatiot ja maakunnan hyväksymät suoran valinnan palvelutuottajat. Palvelua voidaan täydentää maakunnan liikelaitoksen työntekijöillä (esim. sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja) ja konsultatiivisillä sekä sähköisillä palveluilla Erityistason palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Erityisosaamisen palveluita tuottaa sekä maakunnan liikelaitos (esim. osastohoito) tai asiakassetelipalvelujen tuottaja (esim. pitkäjaksoinen psykoterapia, palveluasuminen) Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen edellyttää kuitenkin vahvaa erityisosaamista ja yhteistyötä verkostojen kanssa myös matalan kynnyksen mielenterveystyössä. Valinnanvapaudessa palvelu ei välttämättä vastaa tuohon tarpeeseen. Riskinä on, että yksittäiset työntekijät eivät pysty asiakastyön ohella paneutumaan verkostokeskeiseen, rakenteelliseen työn kehittämiseen, luomaan pysyviä integraatiota tukevia toiminnan rakenteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että palvelu voidaan tuottaa myös maakunnan liikelaitoksessa. Palvelun järjestäminen pitää pystyä hoitamaan nopeasti, oikea-aikaisesti ja ilman lähetteitä. Erityisesti nuorten palveluissa tämä tulee ottaa huomioon. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sijoit-

324 tuessa maakunnan liikelaitokseen, asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja päätös. Palvelu toteutetaan joko liikelaitoksen omana työnä tai asiakassetelillä.. Arvio palvelujen käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin Psykoterapiat Palvelukuvaus Psykoterapiapalvelujen pitää olla helposti asiakkaiden saavutettavissa. Nopea pääsy lyhyeen psykoterapiaan perustason palveluista ehkäisee ongelmien monimutkaistumista (Toimivat mielenterveys ja päihdepalvelut, helmikuu 2018, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017). Psykoterapia on tavoitteellista ja suunnitelmallista mielenterveyden ongelmien ja häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävää ammatillista toimintaa, jota toteuttaa nimikesuojattu koulutettu psykoterapeutti. Psykoterapiat perustuvat teoreettisiin malleihin ja niissä sovelletaan tutkittuja kliinisiä käytäntöjä. Psykoterapia edellyttää potilaalta sitoutumista tavoitteelliseen työskentelyyn. Psykoterapiat voivat olla lyhytkestoisia tai pitkäkestoisia, ja niitä voidaan toteuttaa yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäpsykoterapiana. Yksilöterapia on psykoterapian yleisin toteutusmuoto. Se on sanalliseen kerrontaan ja terapeutin ja potilaan vuorovaikutukseen perustuvaa lyhytkestoista tai pitkäkestoista terapiaa, jonka tavoitteena on lisätä potilaan valmiutta muutokseen. Perhe- ja pariterapialla tarkoitetaan terapeuttista toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan perheenjäsenten välisiin vuorovaikutussuhteisiin, perheenjäsenten näkemyksiin toisistaan ja toistensa motiiveista sekä ongelmasta ja sen ratkaisemisesta. Ryhmäterapioissa huomioidaan yksilön lisäksi ryhmän jäsenten väliset suhteet ja ryhmäprosessit. Lyhyt istunnon ryhmäterapia sisältää alkuhaastattelun, ryhmäistunnot ja jatkosuunnitelman, ja strukturointi edistää terapian vaikutusta. Keskeinen merkitys on palautteella ja elämänhallintakeinojen opettamisella. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Lyhytterapiapalvelut ovat saatavilla sote-keskusten yhteydessä. Hoitoon pääsyssä noudatetaan terveydenhuollon hoidon saatavuuden aikarajoja. Pitkäjaksoisissa psykoterapioissa palvelu voi olla etäämpänä maakunnan alueella. Asiakasmaksut Palvelumaksu määräytyy asiakasmaksuasetuksen mukaisesti. Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan asiakassetelillä tai osana sote-keskuksen mielenterveystiimin vastaanottokäyntejä. Palveluntuottajina voivat toimia asiakassetelipalveluja tuottava maakunnan tuotanto-organisaatio tai maakunnan hyväksymät muut palveluntuottajat asiakkaiden tekemien valintojen mukaisesti.

325 Arvio palvelujen käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin. HUOM: Kommentti Sote keskuspalvelut Sote-keskuksen vastaanottopalvelut Palvelukuvaus Sote-keskuksessa tarjottavat suoran valinnan palveluiden vastaanottopalvelut sisältävät Sotekeskuksen asiakkaille annettavan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvonnan ja ohjauksen, terveysneuvonnan ja terveystarkastukset ml. seulonnat, äitiys- ja lasten- sekä perhesuunnitteluneuvolapalvelut, pediatrian, geriatrian, psykiatrian ja yleislääketieteen lääkärin, psykologin, hoitajan sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden suorittaman asiakkaiden oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimuksen, toteamisen ja hoidon sekä päihdetyön ohjauksen ja psykososiaalisen tuen. Vastaanottopalveluihin sisältyvät myös kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet sekä apuvälineet lukuun ottamatta yksilöllisesti sovitettavia apuvälineitä. Sote-keskusten mielenterveystiimi vastaa mielenterveys- ja päihdepalveluista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

326 Jyväskylän kaupunki Opiskeluterveydenhuolto Lausunto Asia: D Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään Opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tulisi erottaa selkeästi toisistaan järjestämissuunnitelmassa. Perusteluna tälle on se, että kohderyhmä ja palvelun sisältö poikkeavat oleellisesti toisistaan. Asetus (380/2011) määrittelee koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät eri tavalla, esim. opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat olennaisesti sairaanhoito sekä työterveyshuollollinen näkökulma ja opiskelukykyisyyden tukeminen. Suuri osa opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvista opiskelijoista on aikuisia. Suunnitelmassa tulisi määritellä opiskeluterveydenhuollon osalta ne opiskelijat, jotka kuuluvat palvelun piiriin, mm. ottaen huomioon tuore ammatillisen koulutuksen reformi. Tällä hetkellä palveluiden piiriin kuuluvat ne opiskelijat, jotka on määritelty asetuksessa 380/2011. Vireillä on myös lakiluonnos korkea-asteen opiskelijoiden asemasta, tämä asia tulee huomioida järjestämissuunnitelmassa. Maakunnallinen näkökulma Kuinka kohderyhmän määrät, tarpeet ja nykyinen palveluiden järjestäminen on selvitetty? On huomioitava, että opiskeluterveydenhuollon volyymi ja asiakasmäärät vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Esimerkiksi Jyväskylässä opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettuja opiskelijoita on yli , joista YTHS:n palveluiden piiriin kuuluvia noin Toisaalta pienessä kunnassa voi olla vain lukio, joiden opiskelijat kuuluvat myös opiskeluterveydenhuollon palveluiden piiriin. Lausuntopalvelu.fi 1/2

327 Valinnanvapauteen liittyviä kysymyksiä Onko opiskelijoilla valinnanvapauden myötä mahdollisuus valita sote-keskus ja käyttää sen palveluita opiskeluterveydenhuollon rinnalla? Määritelläänkö järjestämissuunnitelmassa opiskeluterveydenhuollon tehtävät eli mitkä palvelut saa opiskeluterveydenhuollosta ja mitkä sote-keskuksista? Viisanen Katja Jyväskylän kaupunki Opiskeluterveydenhuolto Lausuntopalvelu.fi 2/2

328 1 PEREHHOITOLIITTO RY:N LAUSUNT0 Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelman 1. versio Vastuuvalmistelija: Maria Kuukkanen, Muut valmistelijat: Raija Leinonen, ja Maarit Haverinen, Perhehoitoliitto ry haluaa lausunnossaan kiinnittää huomiota vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten perhehoidon järjestämiseen. Toimeksiantosuhteisen vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten perhehoidon tehokas järjestäminen vaatii onnistuakseen riittävän suuren väestöpohjan sekä keskitetyn koordinoinnin esimerkiksi perhehoidon yksikön tai omais- ja perhehoitokeskuksesta käsin. Pilottina Keski-Suomessa käytössä oleva perhehoidon alueellinen järjestäminen tukee perhehoidon onnistumista. Tekstissä kunta tarkoittaa perhehoidon järjestämisestä vastaavaa tahoa, onpa se yksittäinen kunta tai kuntien yhteistyöalue, kuntayhtymä tai sotealue. Perhehoitoyksikkö on se toimipiste, jossa perhehoidon koordinaattori(t) ja mahdollisesti muut perhehoidon yhteistyötahot työskentelevät. Tällaisia yksiköitä on perustettu myös omais- ja perhehoidon osaamiskeskus -nimellä. Perhehoidon koordinaattori tarkoittaa nimikkeestä ja työnantajatahosta riippumatta työntekijää, jolla on kattava tieto perhehoitajista ja perhekodeista ja joka koordinoi ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden sijoittamista heille sopivimpiin perhekoteihin tai kotiin annettavan perhehoidon piiriin sekä perhehoitajien tuen järjestämiseen. Perhehoidon palveluohjaaja tarkoittaa tietyllä toiminta-alueella (esim. kunta) työskentelevää henkilöä, jonka tehtävänkuvaan sisältyy niiden ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden ohjaaminen perhehoidon piiriin, jotka siitä hyötyvät ja tarvittavien päätösten tekeminen tai niiden delegoiminen oikealle taholle. Perhehoidon ohjausryhmä tarkoittaa toiminta-alueen ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluista vastaavista henkilöistä koottua ryhmää, joka ohjaa perhehoidon kehittämistä alueella. Ohjausryhmä tekee / suosittelee esim. tarvittavia muutoksia toimintaohjeeseen tai perhehoidon käytäntöihin. Toimintaohje on perhehoidon järjestämisestä vastaavan tahon hyväksymä ohje siitä, miten perhehoito järjestetään, tuotetaan ja toteutetaan alueella. Perhehoitolain mukaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tekee aina kunta tai kuntayhtymä. Perhehoidon järjestäminen ja toteuttaminen edellyttää monien toimijoiden ja tahojen yhteistyötä. Kunta (jatkossa maakunta) vastaa perhehoidon järjestämisestä ja myöntää perhehoidon sitä tarvitseville ikäihmisille ja vammaisille henkilöille. Yhteistyössä mukana olevilla kunnilla / toiminta-alueilla tulee olla tehtynä hallinnolliset päätökset perhehoidon sisällyttämisestä ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluvalikkoon sekä perhehoidon järjestämisestä alueellisena yhteistyönä. Perhehoitoa puolestaan ei ole ilman perhehoitajia ja toisaalta perhehoitoa ei tarvita palveluvaihtoehtona, ellei sillä ole käyttäjiä. Tästä syystä ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoitoa järjestettäessä viedään useaa asiaa eteenpäin yhtä aikaa: perhehoidosta tiedottamista, perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneiden rekrytointia ja valmennusta, perhehoitoon sijoitettavien ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden muiden palvelujen suunnittelua ja erityisesti perhehoidon tunnetuksi tekemistä ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden ja heidän läheisilleen sekä perhehoitajan tuen suunnittelua ja valmistelua. Perhehoidon alueellista järjestämistä ja toteuttamista varten kunnilla tulee olla yhteinen perhehoidon toimintaohje, jossa perhehoidon järjestämisen toimintamalli ja eri perhehoidon muotojen viranomaisprosessit on kuvattu selkeästi. Toimintaohjeessa määritellään perhehoitolakiin perustuen perhehoidon muodot, perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen kriteerit, toimeksiantosopimuksen sisältö, perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten määrät, käynnistyskorvauksen käyttämisen periaatteet, perhehoitajan vapaan määrä ja vapaan pitämisen järjestelyt, perhehoitajan täydennyskoulutus, maksujen

329 2 määräytyminen erityistilanteissa (koulutukset, hoidon keskeytyminen, irtisanomisajan palkkio, kuolemantapaus jne.), yhteistyö kunnan ja perhehoitajan välillä. Toimintaohjeessa määritellään myös asiakasta koskevat asiat, kuten asiakkuuden kriteerit, hoito- ja palvelusuunnitelma, asiakasmaksun määräytyminen ja yksityisvarojen käyttö. Eri toimijoiden roolit ja tehtävät alueellisessa yhteistyössä Perhehoidon alueellisessa järjestämisessä on hyviä käytännön kokemuksia toimintamallista, jossa sen järjestämistä varten on alueen yhteinen perhehoidon koordinaattori ja jokaisessa kunnassa nimetty vastuutyöntekijä, perhehoidon palveluohjaaja. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluista vastaavista työntekijöistä kootaan alueellinen ohjausryhmä, jonka jäsenillä on toimivaltaa ohjausryhmässä käsiteltäviin asioihin. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerinä toimii koordinaattori. Perhehoidon järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyy paljon erilaisia tehtäviä. Ohjausryhmässä sovitaan, kuka toimija vastaa mistäkin tehtävästä ja mitä hoidetaan yhteistyössä erilaisin kokoonpanoin. Sovittavia asioita perhehoidosta tiedottamisen ja ennakkovalmennuksen järjestämisen lisäksi ovat muun muassa perhehoitajan tuen järjestäminen, perhehoidon asiakasprosessi, eli miten ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden ohjaaminen perhehoitoon tapahtuu ja kuka vastaa asiakkaan palveluista perhehoidon aikana sekä perhehoidon valvonta. Perhehoidon ohjausryhmä Ohjausryhmä ohjaa perhehoidon järjestämistä alueella. Se vastaa perhehoidon tavoitteiden määrittelystä ja alueellisen toimintaohjeen valmistelusta ja päivittämisestä. Ohjausryhmässä hyväksytään käytettävät materiaalit, kuten esitteet ja lomakkeet. Ohjausryhmä linjaa toimintatavat ja vastuunjaot perhehoitoon liittyvissä asioissa, kuten: Kuka tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa? Mikä rooli on kunnan työntekijällä ja mikä rooli on koordinaattorilla, esimerkiksi sopimuksen valmistelu? Kenellä on sopimuksen allekirjoitusoikeus? Miltä osin koordinaattori ja miltä osin kunnan työntekijä(t) vastaavat perhehoitajien tuen järjestämisestä? o Kenet nimetään perhehoitajan vastuutyöntekijäksi? o Kenen kanssa perhehoitaja sopii vapaistaan ja kuka järjestää sijaishoidon? Keille tieto perhehoitajan vapaasta välitetään? o Kenen kanssa perhehoitaja sopii yksikön tai ulkopuolisen tahon järjestämään koulutukseen osallistumisesta, kustannuksista ja tarvittavista sijaisjärjestelyistä? Kuka ottaa yhteyttä perhekotiin, kun tarvitaan paikka ikäihmiselle tai vammaiselle henkilöille? Kuka / ketkä osallistuvat ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden tutustumiskäynnille perhekotiin? Miten perhekotien valvonta toteutetaan? Perhehoidon käynnistyttyä ohjausryhmä ohjaa ja seuraa perhehoidon kehittymistä ja laatua. Toiminnan toteutumista voi seurata ja arvioida perhehoidon määrällisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen lisäksi perhehoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä asiakastyytyväisyyden näkökulmista.

330 3 Perhehoidon koordinaattori Perhehoidon koordinaattori toimii alueen yhteisenä toiminnan kehittäjänä. Koordinaattori toimii kuntien kanssa yhteistyössä, jossa rakennetaan ja ylläpidetään yhteisiä periaatteita ja toimintatapoja perhehoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoito on lähtökohtaisesti ympärivuorokautista, jolloin erikoisjärjestelyjä vaativia tilanteita syntyy myös koordinaattorin työajan ulkopuolella. Tästä syystä alueella tulee sopia, mihin eri kunnissa toimivat perhehoitajat voivat ottaa yhteyttä tilanteen niin vaatiessa. Koordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä alueen perhehoitajien kanssa. Lisäksi hän toimii esittelijänä ja sihteerinä ohjausryhmän kokouksissa. Koordinaattorin tehtäviä: Tiedottaa perhehoidosta Rekrytoi perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneita henkilöitä Järjestää ennakkovalmennusta Osallistuu perhekotien tilojen hyväksymiseen ja käynnistämiskorvauksella tehtävien hankintojen sopimiseen Ohjaa ja neuvoo perhehoitajia Osallistuu perhehoitajien tuen järjestämiseen Vastaa sijaisjärjestelmästä Osallistuu perhehoidon valvontaan Konsultoi kuntien työntekijöitä Ylläpitää tietoa perhehoitopaikoista (perhehoitajapankki) Tekee yhteistyötä perhehoidon palveluohjaajien ja muiden kuntien vastuutyöntekijöiden kanssa ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden sijoittamisessa perhehoitoon Tuottaa ja päivittää perhehoidon järjestämisessä tarvittavia lomakkeita ja materiaaleja Vastaa omalta osaltaan perhehoitoon liittyvän tiedon keräämisestä sekä raportoinnista. Koordinaattorin aktiivinen rooli yhteydenpidossa perhekoteihin tukee myös valvontatehtävän toteutumista. Kun perhekodin tapahtumat ja suunnitelmat, arki, ilot ja huolet ovat tuttuja, perhehoitajilla on matala kynnys lähestyä koordinaattoria myös ongelmiensa kanssa. Näin ne tulevat ajoissa esille ja ovat helpommin ratkaistavissa kuin, jos ne jäisivät kehittymään monitahoisiksi ongelmavyyhdeiksi. Koordinaattori pitää huolta siitä, että kaikilla perhehoitajilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua lakisääteiseen täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Lisäksi koordinaattorilla on tärkeä rooli vertaisuuteen perustuvien tukimuotojen, kuten mentoroinnin, vertaisryhmätoiminnan ja sosiaalisen median keskusteluryhmien mahdollistamisessa perhehoitajille. Kehityskeskusteluista on hyviä kokemuksia perhehoidon ohjauksen välineenä ja ne voisivat kuulua koordinaattorin tehtäviin.

331 4 Perhehoidon palveluohjaaja Perhehoidon palveluohjaajan tehtävä on omalla toiminta-alueellaan tiedottaa ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan perhehoidosta ja ohjata heitä perhehoidon piiriin. Hän tekee tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin ja järjestää henkilölle ja hänen omaisilleen tutustumiskäynnin perhekotiin. ja. Palveluohjaaja järjestää perhehoitoon siirtyvän henkilön muut palvelut sekä hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämisen ja varmistaa, että perhehoitaja saa riittävät tiedot ikäihmisten ja vammaisten henkilöidenestä ja hänen hoidostaan. Eri toiminta-alueilla voidaan sopia lisäksi muista mahdollisista tehtävistä, kuten toimeksiantosopimuksen valmistelusta tai palvelupäätöksen tekemisestä asiakkaalle. Perhehoidon palveluohjaaja ja koordinaattori tekevät yhteistyötä ja molemminpuolinen tiedonkulku on sovittava ja varmistettava sen sujuvuus ja ajantasaisuus. Erilaiset sähköiset alustat voivat olla avuksi ajantasaisen tiedon jakamisessa. Kunnan/ kuntayhtymän tai sotealueen tehtävät Hallinnollinen päätöksenteko Kunta hyväksyy ohjausryhmän laatiman perhehoidon toimintaohjeen, joka sisältää toiminnan periaatteet ja käytännöt sekä perhehoidon kustannusrakenteen. Lisäksi kunta delegoi ohjausryhmän toimivaltaan kuuluviksi asiat, joista ohjausryhmä voi päättää, esimerkiksi käytännön kokemuksen kautta esiin nousevat tarpeet päivittää toimintaohjetta. Perhehoidon palveluohjaajan, ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluista vastaavan työntekijän sekä perhehoitajan vastuutyöntekijän nimeäminen Alueellisen yhteistyön sujuvuuden varmistamiseksi kukin kunta tai toiminta-alue nimeää perhehoidosta vastaavan henkilön, perhehoidon palveluohjaajan. Palveluohjaaja on kunnan tai toiminta-alueen yhteistyölinkki perhehoitoyksikköön. Hän tekee yhteistyötä koordinaattorin kanssa ja vastaa kunnan tehtäviksi sovituista asioista perhehoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Vaikka käytössä olisi jo maakuntamalli niin, etteivät kuntarajat enää vaikuta palveluiden järjestämiseen, täytyy varmistaa, että vastuu eri alueiden asiakkaiden ohjautumisesta sopivaan perhekotiin, toimeksiantosopimuksen tekemisestä, käynnistämiskorvaukseen liittyvistä asioista, asiakkaan saamista palveluista, palkkioiden maksamisen ja asiakaslaskutuksen tiedonkulusta ja muista perhehoidon erityispiirteistä on eri alueilla siihen nimetyllä henkilöllä. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken (perhehoitolaki 10 ) ja perhehoitajalle on nimettävä hänen tuestaan vastaava vastuutyöntekijä (perhehoitolaki 15 ). Vastuutyöntekijäksi voidaan nimetä työntekijä joko kunnasta tai perhehoitoyksiköstä (koordinaattori). Useilla alueilla on käytössä tapa, että erikseen nimetään perhehoidossa olevalle ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden vastuutyöntekijä, joka vastaa hänen palveluistaan ja muista häneen liittyvistä asioista. Mikäli ikäihminen on ollut jo palveluiden piirissä, vastuuhenkilö voi olla hänelle aiemmin tuttu työntekijä, kuten kotihoidon työntekijä, vastuuhoitaja, omahoitaja, kotiutushoitaja tai palveluohjaaja. On tärkeää, että perhehoitaja tietää, keitä perhehoitoon tulevien henkilöiden asioista vastaava vastuutyöntekijä ja hänen varahenkilönsä ovat.

332 5 Tiedottaminen Samanaikaisesti koordinaattorin hoitaman yleisen tiedottamisen ja rekrytoinnin kanssa täytyy kuntien omalta osaltaan varmistaa, että jo ennen perhehoidon käynnistymistä kunnan työntekijöillä on oikea käsitys ja yhteinen ymmärrys siitä, mitä perhehoito on ja keille se on tarkoituksenmukainen hoidon, hoivan, tuen, ohjauksen ja asumisen muoto. Tiedotusta ja yhteistä keskustelua voi järjestää alueellisissa foorumeissa. Palveluohjaajien, kotiutushoitajan ja muiden ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluissa toimivien työntekijöiden kanssa on hyvä käydä keskustelu siitä, mikä vastuu ja mahdollisuus kenelläkin on tehdä tunnetuksi uutta palveluvaihtoehtoa. On tärkeää, että kunnassa sovitaan käytännöt, kuinka ja kenelle henkilölle (perhehoidon palveluohjaajalle) työntekijät välittävät tiedon perhehoitoon mahdollisesti sopivista henkilöistä. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden sekä omaisten / läheisten suhtautuminen uuteen palveluvaihtoehtoon voi olla epäilevä, pelonsekainen ja torjuvakin. Kunnan vastuulla on varmistaa, että alueen ikäihmiset ja vammaiset henkilöt ja heidän omaisensa / läheisensä saavat riittävästi tietoa ja tukea siihen, että he tutustuvat perusteellisesti perhehoitoon harkitessaan tarpeisiin vastaavia palveluvaihtoehtoja. Ikäihmisille ja vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen kannattaa järjestää tutustumiskäynti perhekotiin, jossa koordinaattori tai palveluohjaaja on tarvittaessa mukana vastaamassa esille nouseviin kysymyksiin, perhekodin tiloihin voi tutustua ja perhehoitajat saavat kasvot. Palvelun myöntämisen perusteet ja palvelutarpeen arviointi Tavoitteena on, että alueella on yhteiset perusteet perhehoidon myöntämiselle. Perusteita määriteltäessä on tärkeää listata esim. konkreettisia seikkoja siitä, kenelle perhehoito on sopiva asumisen, tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon ja tuen muoto ja ketkä hyötyisivät siitä. Viranomaispäätökset ja tarvittavat asiakirjat Perhehoitoa ja siihen liittyviä muita palveluja koskevat viranomaispäätökset tehdään samoin kuin muiden palveluiden kohdalla. Lisäksi sijoittava kunta vastaa toimeksiantosopimuksen tekemisestä, riittävien asiakastietojen toimittamisesta perhehoitajalle, ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisestä tai päivittämisestä sekä asiakasmaksupäätösten tekemisestä ja maksun perimisestä. Toimeksiantosopimus on perhehoitolain määrittelemä kahden välinen sopimus, jonka neuvottelevat kunta ja perhehoitaja yhdessä ja se tehdään jokaisesta ikäihmisten ja vammaisten henkilöidenestä erikseen. Jos toimeksiantosopimuksessa viitataan toimintaohjeessa määriteltyyn tapaan toimia, täytyy kyseinen toimintaohje kirjata versioituna toimeksiantosopimukseen. Hoito- ja palvelusuunnitelmana käytetään esim. asiakastietojärjestelmässä olevaa pohjaa, jota käytetään muissakin palveluissa ja sitä päivitetään tarpeen mukaan tai samoin, kuin muissakin palveluissa on sovittu. Samalla sovittaan siitä, miten asiakaskirjaukset tehdään tietojärjestelmään: perhehoidon lyhytaikaisjaksot, siirtyminen pitkäaikaiseen perhehoitoon, perhehoidossa olevalle ikäihmiselle ja vammaiselle henkilölle myönnettyjen muiden palveluiden kirjaaminen ja mahdolliset muut, esimerkiksi perhehoitajan huomiot liittyen perhehoidossa olevan henkilön toimintakyvyn muutoksesta tai apuvälinetarpeesta.

333 6 Perhehoitoon sijoittaminen, käynnistämiskorvaus ja muiden palveluiden järjestäminen Kaikilla ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluohjaajilla tulee olla perustietoa perhehoidosta ja käytettävissä olevista perhehoidon muodoista. Alueella sovitaan ja kirjataan prosessikuvaus siitä, miten tieto asiakkaasta sekä hänelle sopivasta perhehoitomuodosta ja -paikasta toimijoiden kesken kulkee. Kun palvelutarpeen arviointi on tehty ja perhehoito vaikuttaa mahdolliselta vaihtoehdolta, perhehoidon palveluohjaaja välittää tiedot koordinaattorille. Koordinaattori, joka tuntee alueen perhehoitajat ja perhekodit, on yhteydessä sopivaksi arvioimaansa perhehoitajaan ja esittelee mahdollisen tulevan asiakkaan. Perhehoitoa tarvitsevalle henkilölle ja hänen omaisilleen järjestetään tutustumiskäynti tai tutustumisjakso perhekotiin. Mikäli kysymys on ikäihmisen tai vammaisen henkilön kotiin järjestettävästä perhehoidosta, perhehoitajan kanssa sovitaan vierailu hänen luokseen. Sijoitus perhehoitoon tapahtuu hyvässä yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä, perhehoitajan ja hänen perheensä, koordinaattorin ja kunnan vanhustyön työntekijöiden kanssa. Tutustumiskäynnillä ja/tai - jaksolla varmistetaan perhekodin sopivuus ja selvitetään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti käynnistämiskorvauksella tehtävien hankintojen ja asiakkaan muiden palveluiden tarve. Kun perhehoito on palveluna vielä uutta, tutustumiskäynnillä on syytä olla mukana joko koordinaattori tai perhehoidon palveluohjaaja. Käynnistämiskorvauksella tehtävät muutostyöt ja hankinnat sekä niiden toteutustapa sovitaan yhdessä perhehoitajan, koordinaattorin ja maksavan tahon kesken. Näihin tarpeisiin voidaan soveltuvin osain käyttää vammaispalvelun tai lääkinnällisen kuntoutuksen hankintatapoja. Kunta vastaa perhehoidossa olevan henkilön muiden palveluiden järjestämisestä ja palvelut kirjataan hoitoja palvelusuunnitelmaan, joka on toimeksiantosopimuksen liite. Tässä yhteydessä on hyvä tarkistaa mm. apuvälineet, kuljetuspalvelut, päivä- ja työtoiminnat, henkilökohtainen apu, lääkkeiden annosjakelu, vaippa- ja hoitotarvikejakelu, kotihoidon käyntien tarve sekä avoterveydenhuollon palvelut. Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa asiakkaat tulevat perhehoitoon kunnan kautta; perhehoitaja ei voi ottaa itsemaksavia tai palveluseteliä käyttäviä asiakkaita. Kunnan tehtävät perhehoitajan tuen järjestämisessä Perhehoitajan lakisääteisen tuen järjestäminen on viranomaistehtävä. On tärkeää määritellä, miten tuki käytännössä järjestetään. Tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi niin, että koordinaattori järjestää keskitetysti täydennyskoulutusta ja työnohjausta, ja kunnat vastaavat matka- ja sijaiskustannuksista, ellei niitä hoideta keskitetysti perhehoitoyksikön budjetista. Lisäksi tulee määritellä mm., missä perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset tehdään ja miten niihin ohjaudutaan. Kunta vastaa siitä, että perhehoitajan hoitopalkkioiden ja kustannusten korvausten maksatukset hoidetaan tarkasti ja täsmällisesti ja perhehoitaja saa maksut sovitun aikataulun mukaisesti. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoitajan tehtävä on hyvin sitova, joten vapaan määrä ja sen pitämisen ohjeet ja käytännöt ovat merkittävässä roolissa perhehoitajan tukimuotona. Lisäksi voidaan järjestää erilaisia lyhyempiä ns. asiointivapaita. Lakisääteisten tukimuotojen lisäksi erilaiset vertaistuen muodot ovat perhehoitajien kokemuksen mukaan merkittäviä. Mentorikoulutuksen käynyt perhehoitaja voi toimia aloittavan perhehoitajan tukena tai ryhmänohjaajakoulutuksen käynyt voi ohjata perhehoitajien vertaistapaamisia. Kunta voi järjestää perhehoitajalle muuta tukea myös alueen vapaaehtois- ja järjestötoimijoiden avulla ohjaamalla hänet näiden piiriin ja mahdollistamalla osallistuminen toimintaan.

334 7 Kunnan vastuu valvonnassa ja laadunseurannassa Henkilön perhehoitoon sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu lain mukaisesti ja että hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu (perhehoitolaki 22 ). Valvontaa voidaan suorittaa näiden molempien kuntien toimesta ja tarvittaessa voidaan tehdä tarkastuskäynti ennalta ilmoittamatta. Mikäli perhekotiin tehdään perhehoitolain tarkoittama tarkastus, siitä pidetään pöytäkirjaa. Perhehoitajaa tukevaa, ennakoivaa valvontaa on kaikki se yhteistyö, tuki ja ohjaus mitä voivat antaa kuntien ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluiden työntekijät sekä koordinaattori. Näin mahdolliset ongelmalliset tilanteet nousevat esiin jo varhaisessa vaiheessa ja perhehoitaja saa riittävästi tukea niiden ratkaisemiseksi, eivätkä tilanteet pääse kriisiytymään. Yhteistyön muodot ja yhteydenpidon tavat määritellään toimintaohjeessa ja/tai toimeksiantosopimuksessa. Kunnan velvoite omavalvontaan koskee myös perhehoitoa kunnan palveluna. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan, miten palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Perhehoidon laatua seurataan ja kehitetään myös asiakastyytyväisyyskyselyllä saatavan palautteen avulla. Perhehoitajan rooli perhehoidon toteutuksessa Perhehoitajaksi ryhtymistä suunnitteleva henkilö käy lain edellyttämän perhehoidon ennakkovalmennuksen. Valmennuksessa oleva saa tietoa ja kuulee kokemuksia perhehoitajana toimimisesta ja pohtii omaa halukkuuttaan ryhtyä perhehoitajaksi. Valmennuksen aikana osallistuja arvioi yhdessä kouluttajien kanssa, onko hänellä valmiudet perhehoitajana toimimiseen. Lisäksi valmennuksessa oleva pohtii, mikä perhehoidon muoto olisi itselle / omaan perhetilanteeseen sopivin huomioiden millaiseen perhehoitoon on alueella tarvetta. Mikäli perhehoitaja haluaa käynnistää perhehoidon omassa kodissaan, kodin tulee olla perhehoitotoimintaan sopiva ja hänen tulee avata sen ovet niin asiakkaille, heidän läheisilleen kuin sijoittavien kuntien työntekijöillekin. Perhehoitajalla on oikeus saada riittävät tiedot asiakkaasta, jotta hän voi vastata ikäihmisen ja vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Kannattaa huomioida, että asiakastietojen lisäksi toimintakyvyn tai elämänkaaren kuvaukset voivat helpottaa asiakkaan ymmärtämistä ja ohjaamista erilaisissa tilanteissa. Vastaavasti perhehoitajalla on salassapitovelvollisuus asiakkaan henkilökohtaisista asioista. Kun perhehoitaja saa mahdollisen perhehoitoa tarvitsevan henkilön tiedot tutustuttavaksi etukäteen ja tutustuminen järjestetään, perhehoitajalla on mahdollisuus punnita omien valmiuksiensa riittävyys ikäihmisen ja vammaisen henkilön tarpeisiin ja perhekodin muuhun tilanteeseen nähden. Näin perhehoitaja voi turvallisemmin tehdä oman, tietoon perustuvan päätöksensä siitä, onko hän omasta puolestaan käytettävissä juuri tämän ikäihmisen tai vammaisen henkilön perhehoitajaksi. Ennen perhehoidon käynnistymistä, perhehoitaja ja kunta tekevät perhehoitolakiin perustuvan toimeksiantosopimuksen. Perhehoitaja sitoutuu vastaamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuen perhehoidossa olevan ikäihmisen ja vammaisen henkilön yksilöllisestä perhehoidosta sekä läheissuhteiden ylläpidosta. Lisäksi hän on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuvista muutoksista sovitulle vastuutyöntekijälle (koordinaattorille tai perhehoidon palveluohjaajalle). Ikäihmisen ja vammaisen henkilön ja heidän läheisensä osallisuus palveluiden järjestämisessä Perhehoidon onnistumisen perusta luodaan turvaamalla vammaisen henkilön ja hänen läheistensä osallisuus perhehoitoa suunniteltaessa ja perhehoidon aikana. Osallisuus toteutuu vain siten, että lapsi tai aikuinen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti olla mukana tekemässä elämäänsä liittyviä suunnitelmia ja

335 8 päätöksiä ja hänen tahtonsa ja etunsa otetaan ensisijaisesti huomioon. Osallisuuden toteutuminen edellyttää joustavaa ja kaikkia osapuolia arvostavaa yhteistyötä, jolla varmistetaan toimiva vuorovaikutus ja saumaton tiedonkulku. Perhehoitajan osallisuuden vahvistuminen on myös tärkeää koska vain osalliseksi itsensä kokeva voi tukea toisen osallisuutta. Ikäihmisen ja vammaisen henkilön ja heidän läheistensä kuuleminen niin perhehoidon järjestämisessä ja toteutuksessa kuin sen oikea-aikaisessa päättämisessä on perhehoidon onnistumisen kannalta välttämätöntä ja asiakkaan oikeus. Palvelun tarkoitus ei ole palvelu itse, vaan ikäihmisen ja vammaisen henkilön hyvinvointi siten, että hänen toimintakykynsä ja mahdollisuutensa aitoon osallisuuteen yhteisössään ja yhteiskunnassa toteutuisi mahdollisimman hyvin ja pitkään. Perhehoidossa olevien vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen edellyttää riittävää toimeentuloa, käyttövaroja ja muiden palvelujen, kuten kommunikoinnin tuen, henkilökohtaiseen avun ja kuljetuspalveluiden saamista. Ikäihmisten perhehoidossa erityistä on huomion kiinnittäminen ikäihmisen pitkän elämänkulun ja -kokemusten merkitykseen, yksilöllisiin tottumuksiin sekä toimintakyvyn tukemiseen. Perhehoidossa olevan, usein muistisairaan ikäihmisen osallisuuden vahvistaminen edellyttää perhehoitajalta erityistä osaamista. Perhehoitajien rooli vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten osallisuuden ja itsemääräämisoikeutta edistävien toimintatapojen mahdollistajana ja ylläpitäjinä on ensiarvoinen. Sosiaali- ja terveysministeriön perhehoidon laatutyöryhmä nosti perhehoidon laadun yhdeksi tekijäksi sen, että lapsen, nuoren ja aikuisen sekä hänen vanhempansa / läheisensä osallisuus toteutuu perhehoidon kokonaisprosessissa. Osallisuuden toteutuminen näkyy perhehoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa seuraavasti: Lapsi, nuori ja aikuinen sekä hänen vanhempansa / läheisensä osallistuvat, toimivat ja vaikuttavat perhehoitoa suunniteltaessa ja omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä tehtäessä. Lapsi, nuori ja aikuinen sekä hänen vanhempansa / läheisensä saavat riittävän tiedon, tuen ja palvelut, jotta he voivat osallistua, toimia ja vaikuttaa. Lapsi, nuori ja aikuinen, hänen vanhempansa / läheisensä sekä perhehoitaja tietävät oikeutensa ja ovat tasavertaisina osallisia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Lapsi, nuori ja aikuinen kokee perhehoitoperheen perheekseen, itsensä perheenjäseneksi ja perhekodin kodikseen. Lapsen, nuoren ja aikuisen suhteet vanhempiin / läheisiin säilyvät ja heidän osallisuutensa lapsen / läheisen elämään turvataan Lapsi, nuori ja aikuinen saa perhehoidossa turvalliset ja pysyvät uudet ihmissuhteet Lapsi, nuori ja aikuinen voi luoda uusia ihmissuhteita sekä olla osallisena lähiyhteisön ja yhteiskunnan toiminnassa (Sosiaali- ja terveysministeriön perhehoidon laatutyöryhmä 2016, julkaisematon lähde)

336 MTK Keski Suomi Keskustie 20 C, Jyväskylä Keski Suomen Liitto LAUSUNTO KESKI SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 1. LUONNOS, LAUSUNTO Maataloustuottajain Keski Suomen liitto MTK Keski Suomi ry antaa Keski Suomen järjestämissuunnitelman 1. luonnoksesta seuraavan lausunnon. Toisaalta kiitämme avointa valmistelua ja varhaista lausuntomahdollisuutta, mutta pahoittelemme kokonaiskuvan puutetta ja sen tuomaa hankaluutta ideoida maakuntapalveluiden järjestämistä. 1. Yleistä Tulevan maakunnan tehtäviä hahmotteleva julkaistu järjestämissuunnitelma on yleisessä suunnittelu ja kehittämisvaiheessa asti. Maataloustuottajain Keski Suomen liitto MTK Keski Suomi ry ottaa kantaa tarpeellisiksi katsomiinsa kohtiin. Kyseessä voi olla epäkohta maaseutuasiantuntijatyöryhmän laatimaan loppuraporttiin, suora kehitysehdotus tai epäkohta järjestämissuunnitelman 1. luonnoksen järjestämistä ohjaaviin yleisten tavoitteiden täyttymiseen. 2. Järjestämissuunnitelman laajat huomiot MTK Keski Suomi pitää järjestämissuunnitelmaa tärkeänä työvälineenä tulevan maakunnan tehtävien ja palvelujen organisoinnissa. Järjestämissuunnitelmassa on otettu kattavasti huomioon maataloutta koskevat palvelurakenteet. Toivomme maakunnan ja maatalouden kehittämispalveluiden tuovan esitettyä enemmän ja rohkeammin esiin palveluiden käyttäjän näkökulman ohjata maakunnan ja maatalouden kehittämisstrategiaa sekä palvelutasoa. 2.2 Kappalekohtaiset huomiot Suunnitelman kappaleessa 2. Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet aloituskappaleessa on lausuttu seuraavanlaisesti, Maakunnan järjestämissuunnitelman päätavoitteena on tukea maakunnan ja sen eri osien elinvoimaa ja tasapainoista kehittymistä. Lisäksi halutaan tukea väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, lisätä kansalaisten omaa aktiivisuutta selvitä häiriötilanteissa, vähentää väestön hyvinvointi ja terveysvajeita sekä kansalaisten keskinäisiä hyvinvointi ja terveyseroja..