LAUANTAI VIIKKO 17 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 17 Klippan - Tankokari - Tankar Kallioinen Tankar toimi vuosisatojen ajan hylkeenpyytäjien ja kalastajien tukikohtana. Myöhemmin karusta saaresta muodostui elintärkeä maamerkki merenkävijöille. Ennen majakkaa kivikummeli toimi saaren maamerkkinä. Veneilijät suunnistivat myös valon avulla; saarella majailevat kalastajat ylläpitivät tulta erään mökin tulisijassa, valo loisti ikkunoista merenkävijöille. Tankarin majakka valmistui vuonna Torni valmistettiin Helsingissä, rautaelementit Saksassa ja valolaitteet saapuivat Ranskasta. Sähköt - yli 27 metriä korkea - majakka sai vuonna Edelleen toiminnassa oleva majakka kuuluu Suomen valovoimaisimpiin. PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Tankarin majakkasaari sijaitsee Perämerellä, Kokkolan ulkosaaristossa. Pituutta saarella on noin 900 ja leveyttä 500 metriä. Saarelta löytyy majakan lisäksi luotsiasema, vanha kirkko ja kalastajakylä sekä lintuasema. Nykyään majakkasaari on kunnostautunut myös Kokkolan suosituimpiin kuuluvana turistikohteena. Tankar tunnettiin vielä 1500-luvulla nimellä Klippan. Kallioinen saari oli noussut maankohoamisen seurauksena merestä. Nykyinen nimi Tankar on mahdollisesti johdettu Tankokarista. Sillä viitattiin saarella muinoin olleeseen maamerkkiin - kivikummeliin, jonka huipulla oli tangon nokkaan kiinnitetty tynnyri. Kalamajoja saarella on ollut 1700-luvulle asti, toimihan saari 1500-alkaen Kaarlelaisten silakanpyytäjien tukikohtana. Kalastajien mökkikylässä oli runsaimmillaan kymmeniä kalamajoja, koska saarella majaili satoja kalastajia. Osa näistä kalamajoista toimii nykyään arvokkaina kesämökkeinä saarella kesänsä viettäville turisteille. Hylkeenpyynti oli perinteinen elinkeino Pohjanlahden rannikolla. Niin Kokkolassa kuin Pyhäjoellakin hylkeet olivat tärkeässä osassa vuotuisessa pyyntikierrossa. Tankarissa ensimmäiset merkit hylkeenpyynnistä ovat 1330-luvulta. Toisen maailmansodan syttyminen kasvatti hylkeenpyynnin taloudellista hyötyä, mutta tukitoimista huolimatta pyynti romahti luvulla käännyttiin jälleen nousuun, koska hylkeen merkitys vahinkoeläimenä korostui ja hylkeenpyynnistä saatu raha kaksinkertaistui. Ympäristömyrkyt ja voimakas pyynti romahduttivat kannan nopeasti, 1970-luvun jälkeen hylkeiden pyyntimäärät putosivat valtakunnallisesti alle sataan. Nykyään hylje on rauhoitettu, mutta Tankarin hylkeenpyyntimuseossa on edelleen esillä kokoelma hylkeenpyyntivälineitä. Tankarin kalastajakylässä - korkealla kalliolla - sijaitsee 1750-luvulla rakennettu kirkko. Saaren kalastajat rakensivat sen, koska matka Kaarlelan kirkkoon osoittautui liian pitkäksi kuljettavaksi joka sunnuntai, kuten tapana oli luvulla majakkasaarella toimi neljä luotsia. Heidät oli palkattu virkaansa kaupungin porvareiden toimesta. Ruotsi-Suomen luotsilaitoksen perustamisen jälkeen, vuonna 1696, Suomi kuului Tukholman luotsipiiriin Suomesta muodostettiin oma luotsipiirinsä. Luotsien tehtäviin kuului luotsauksen Tankarin puna-valkoinen majakka siintää kauas avomerelle myös keskellä päivää. lisäksi väylien sekä merenkulun turvalaitteiden ylläpito ja merenmittaus luvulla tehtäviin lisättiin myös yhteysja kelirikkoliikenteestä huolehtiminen. Jäänmurtajatoimintaa luotsi- ja majakkalaitos hoiti vuoteen 1917 saakka. Kun luotsilaitos venäläistettiin 1912, yli puolet henkilökunnasta erosi viroistaan. Heidän kunniakseen on Tankarin - Pohjanlahden merenkulkupiiriin kuuluvan - luotsiaseman viereen pystytetty muistotaulu. Hylkeenpyyntimuseossa pääsee tutustumaan Pohjanlahden rannikon entisaikojen perinne-elinkeinoon. Ennen Tankarin majakkasaarelle matkattiin soutamalla. Nykyään risteilyn saarelle voi tehdä matkustaja alus m/s Jennyllä, joka liikennöi aikataulun mukaisesti koko kesän. Punainen tupa, sauna ja kasvimaa; luonnonkauniilla majakkasaarella voi viettää rauhallista kesää keskellä merta.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset dd.mm.yyyy

3 Pyhäjoen Kuulumiset dd.mm.yyyy sivu 3 Messut 2015 roolit: Mainostiimi Cem Sen Mainosvastaava, Pyhäjoen Messut cem.sen@edu.pyhajoki.fi Mainoksista koostuu suurin osa messuista saatavasta tuotosta. Lisäksi ne ovat olennainen osa messulehteä. Kuten loosheista myös mainoksista hyötyvät muutkin kuin messutiimi: yritykset ja toiminimet, messutiimi sekä messulehden lukijat. Mikko Mustonen Mainosvastaava, Pyhäjoen Messut 2015 mikko.mustonen@edu.pyhajoki.fi Teuvo Simonen Mainosvastaava, Pyhäjoen Messut 2015 teuvo.simonen@edu.pyhajoki.fi Niiden myyminen vaatii aikaa, hermoja ja oikeanlaista asennetta. Mainostiimiläiset ovat yleensä messujen supliikkimiehet ; he osaavat valita oikeat sanat ja jopa viihdyttää myymisen yhteydessä. Heidän eloisa persoonansa tai oikeat sanansa myyvät mainoksia. Mainosten lisäksi mainostiimi hankkii messujen sponsorit. Sponsorit ovat suuri apua messujen kanssa. Heitä tarvitaan! Mainoksia täytyy saada myytyä todella paljon ja myös sponsoreita täytyy hankkia. Siksi tänä vuonna on suuri tiimi ja kolme vastaavaa. Mukana ovat Cemin, Teuvon ja Mikon lisäksi Henrik Soronen, Tommi Brusin, Kevin Westerlund, Viljami Haapakoski, Henri Petäjäsoja, Aleksi Mattila, Samuli Heinula ja Jere Leppänen. Jos olette kiinnostuneita sponsoriksi ryhtymisestä tai mainoksesta, voitte ottaa yhteyttä heihin. Odotamme innolla yhteistyötä kanssanne! Ohjelmatiimi Voisin väittää ohjelmaa messujen suolaksi. Se on tärkeä osa messupäivää. Kun siitä rakentaa monipuolisen, se viihdyttää ihan kaikkia messukävijöitä. Ohjelman rakentaminen ei ole helppoa. Sen pitäisi sisältää jotakin uutta tai vähintäänkin erilaista, kattaa kaikki ikäryhmät ja olla viihdyttävä. Ohjelman kokoaminen vaatii kekseliäisyyttä, rahaa, aikaa ja sinnikkyyttä. Tänä vuonna ohjelmasta vastaavat Heidi Mankisenmaa ja Timo Suni. He ovat innokkaita ja kekseliäitä. Jos teillä on asiaa ohjelmaan liittyen ottakaa heihin yhteyttä. Nähdään syksyllä hyvän ohjelman parissa! Heidi Mankisenmaa Ohjelmavastaava, Pyhäjoen Messut heidi.mankisenmaa@edu.pyhajoki.fi Ei tavoitettavissa: Timo Suni Ohjelmavastaava, Pyhäjoen Messut timo.suni@edu.pyhajoki.fi

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset dd.mm.yyyy Kunnantalon seinää koristaa uusi kello Martti Jukkolan lahjakello sai arvoisensa julkistamistilaisuuden maanantaina 20. heinäkuuta. Kello näyttää vastaisuudessa aikaa niin kuntalaisille kuin ohikulkijoille; yksi Jukkolan asettamista kriteereistä kuuluikin, että kellon tuli olla niin suuri, että sen miltei erottaa valtatie 8. ajaessa. Sää suosi kellon alle kerääntynyttä väkijoukkoa ja maakuntalaulu raikasi tilaisuuden päätteeksi. Australiasta paluumuuttajana Suomeen saapunut Jukkola halusi kellon välityksellä muistaa kotikuntaansa Pyhäjokea. Juhlakellon paljastustilaisuuteen saapuneet kerääntyivät lopuksi yhteiskuvaan. Martti Jukkola lahjoitti kellon näyttämään aikaa kuntalaisille ja ohikulkijoille. Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner. Niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner. Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa! Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo, se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa tämä kymmenen, kymmenen virran maa! Kesäaurinkos kanssa ma valvonut oon ja viettänyt yötöntä yötä. Ja vaipuen vienohon haaveiluun vain katsonut Luojan työtä. En tenhoas tuota voi unhottaa, oi kymmenen, kymmenen virran maa. Olet voiman ja vilppauden kotimaa tätä kannat kaksoisleimaa. Se mieleni toivoja toinnuttaa, se antavi intoa reimaa. Oi loistaos loitos aikojen taa, tulevaisten toivojen kallis maa! Matti Pahkala piti tilaisuuden aluksi juhlapuheen.

5 Pyhäjoen Kuulumiset dd.mm.yyyy sivu 5 Yhdestä unelmasta totta Kaksikymmentäviisi vuotta sitten Riitta-Liisa ja Jouko Piilola istuivat tuntemattoman mökin portailla Lohikarissa haaveillen omasta mökistä. Paikka oli raivaamista vailla, mutta meri oli vieressä. Kului viitisentoista vuotta; vuonna 2005 he istuivat saman mökin portailla puhuen meidän mökistä. Kesämökki oli vuosien haave. Rannassa olisi mukava lomailla; ei liian kaukana kotoa - ajomatkan päässä, mutta silti täysin erilaisessa maailmassa. Toivoimme, että mökin ikkunasta tai terassilta näkyisi merelle. Perhe vieraili kesäisin tuttujen mökillä Lohikarissa. Rannassa kierrellessä päädyttiin sattumalta istumaan erään mökin portaille. Tuli puhetta, että mökillä ei useinkaan näy asukkaita. Kyselimme asiasta, kuulimme kuka paikan omistaa ja otimme pariskuntaan yhteyttä. Silloin he eivät vielä halunneet luopua mökistä, mutta lupasivat ottaa yhteyttä asian tullessa ajankohtaiseksi. Viitisentoista vuotta siihen meni. Piilolat kiertelivät rantoja, kävivät katsomassa muita kohteita; osa oli liian kaukana vedestä. Yppäristä löytyi yksi varteenotettava paikka, mutta niin vain jäi ostamatta. Vuonna 2005 keväällä Riitta-Liisa ja Jouko saivat puhelinsoiton: vieläkö Lohikarin mökki kiinnostaa? Kaupanteko alkoi ja hirsimökki sai uudet omistajat. Monet myrskyt ja hellepäivät on tähän mennessä päästy rantapaikalla kokemaan. Meri muuttuu jatkuvasti; luonto ei kaipaa rinnalleen muita taideteoksia. Alkujaan puunvärinen mökki sai sini-valkoisen kuoren, pihalle rakennettiin uusi ulkorakennus; vanha oli pysynyt pystyssä tukemisen ansiosta. Raivaamisen jälkeen joku taisi todeta, että ei ollut huomannutkaan paikalla mökkiä aiemmin. Vuosia vierähti kynttilöiden ja kaasulampun valossa. Lopulta viitisen vuotta sitten, sinisessä tuvassa syttyivät ensimmäiset sähkölamput. Onhan se hienoa, vaikka kynttilöissä oli oma tunnelmansa. Talviasuttava mökki ei ole, mutta kesäisin siellä käväistään tuon tuostakin; toisinaan pidemmänkin aikaa yöpymässä. Kun mökki on näinkin lähellä, on helppo käydä keittämässä vaikkapa pelkästään iltakahvit. Koska rannassa luonto on jatkuvasti läsnä eikä kaikkia nykyajan hienouksia löydy, rentoutuminen arjesta on helppoa. Vaikka meri on pohjaltaan huono, uiminen on osa kesämökkielämää. Sauna ja meressä uiminen ovat erottamaton parivaljakko. Hiekkapohjainen kaistale löytyy muutaman kymmenen metrin päästä rannasta. Mökin pihalla kypsyy myös, pitkin vuotta, marjoja nopeaan tarpeeseen; edellisten omistajien jäljiltä pihalla on punaviinimarja- ja mustaherukkapensaita, luonnon tuomia ahomansikoita ja mustikoita, naapuritontilta on leviämässä tyrnipensaita. Koska unelmia pitää aina olla, seuraavana etappina siintää laajennus tai kokonaan uusi - hieman isompi - mökki. Rakennuslupaa tontilta löytyisi. Aika näyttää toteutuuko mikään. Yritämme pitää mökin hyvässä kunnossa, ja viettää siellä aikaa mahdollisimman paljon. Suomalainen idylli: punainen tupa ja perunamaa; sininen tupa ja perunapenkki - kokeilumielessä rantaan istutettu. Mökkirannassa viihtyvät aikuisten lisäksi myös lastenlapset. Kuluvan vuoden kesäkuun myrsky Lohikarissa; maisema muuttuu jatkuvasti. Auringonlasku on joka kerta erilainen.

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset dd.mm.yyyy Kunta huolehtii kadonneista lemmikeistä Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon kuuluva kurtturuusu jatkaa voimakasta leviämistään muun muassa merenrannoilla. Pyhäjoella - pihoilla suosittua - pensasruusua löytyy myös keskustan tuntumasta. Pääasiassa lintujen mukana leviävä laji on merkittävä haitta rantojen virkistyskäytölle; pahimmat kasvustot ovat olleet hehtaarien laajuisia. Eläinsuojelulain mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien, kissojen sekä muiden pienikokoisten seuraja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Löytöeläimet toimitetaan talteen ottajan tai poliisin toimesta tarhalle. Eläimiä säilytetään tarhalla 15 vuorokautta, jonka jälkeen niille esimerkiksi etsitään uusi koti. Kalajoen kaupungin ja Pyhäjoen kunnan yhteinen löytöeläintarha Hiesu sijaitsee Vasankarissa Vasannevalla, lähellä Pyhäjoen rajaa. Toimintansa tarha aloitti vuonna Löytöeläintarhan pääasiallisena tehtävänä on ottaa vastaan karanneita tai eksyneitä lemmikkejä; luonnoneläimet eivät kuulu työnkuvaan. Tällä hetkellä tarhalta löytyy kaksi kissaa. Toinen on ihmisiä vierastava kolli, toinen pieni pentu, jolle on mahdollisesti uusi kotikin tiedossa. kertoo löytöeläintarhan pitäjä Vesa Pitkänen. Eläimet tuodaan löytöeläintarhaan yleensä yksityisten toimesta; hoitosopimuksen mukaan tarha ei itse hae tai vie eläimiä. Koska Hiesulla ei ole ympärivuorokautista päivystystä, on hyvä varmistaa puhelimitse, että paikalla on joku vastaanottamassa eläimen. Kun uusi tulokas on saapunut ja saatu turvallisesti häkkiin, alkaa omistajan metsästäminen; tarhan Facebook-sivuille laitetaan kuvallinen ilmoitus. Tätä kautta omistajat löytyvät usein melko nopeasti. Alkuperäinen omistaja löytyy noin kolmasosalle meille toimitetuista kissoista, koirien omistajat löytyvät käytännössä aina. Tänä vuonna kissoille on löytynyt Rantojen piikikäs valtaaja Alunperin Koillis-Aasiasta kotoisin oleva laji saapui Suomeen 1900-luvun alkupuolella. Hidas leviäminen kiihdytti vauhtiaan; nykyään kurtturuusua tavataan jo Oulun korkeudella. Suolaa sietävän lajin leviämistä on edesauttanut runsas istuttaminen teiden varsille. Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Tyynellämerellä ruusu kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla; samankaltaisia kasvupaikkoja kurtturuusu on löytänyt myös Suomesta. Hiekkarannalle asettunut - läpitunkemattomaksi tiheiköksi levittäytynyt - kurtturuusu kykenee syrjäyttämään kokonaan alkuperäisen kasvuston. Lajin kitkeminen on hyvin haastavaa; helpoimmin se onnistuu pensaiden ollessa pieniä. Maanpäällisen osan leikkaamisen jälkeen, ruusun juurakko pyritään kaivamaan kokonaan maasta. Laajalle levinneiden kasvustojen poisto onnistuu vain koneellisesti. Toinen tapa kitkeä haitalliset hyvin uusia koteja. Kalajoen kaupunki ja Pyhäjoen kunta mahdollistavat tarhan toiminnan ylläpitomaksulla. Kaupungin toimesta tarhalla on käytössään eläimiä varten häkkejä, joissa on lämmitettäviä koppeja. Yksityishenkilöt voivat tukea löytöeläintarhan toimintaa toimittamalla paikalle esimerkiksi vanhoja liinavaatteita eläinten pehmusteiksi. kasvustot on näännytys-menetelmä; kaikki kurtturuusun uudet, vihreät versot poistetaan säännöllisesti vuosien ajan. Muutamassa vuodessa pensas näivettyy, jolloin lopullinen poistaminen on helpompaa, torjunta-aineitakaan ei tarvitse käyttää. Menetelmää on käytetty erityisesti kivikkoisissa paikoissa, kun juurakoiden kaivaminen on ollut haastavaa. Jotta kurtturuusu ei pääse leviämään suunniteltua kasvualuetta laajemmalle, ruusunmarjat kannattaa kerätä pois ennen siementen leviämistä. Mikäli löytää karanneen eläimen, ensimmäisenä yritetään ottaa se kiinni. Ennen eläimen kuljetusta on hyvä varmistaa, että voimme ottaa sen vastaan. Jos eläimen kiinniotto ei onnistu, kannattaa löytöeläintarhalle kuitenkin tehdä ilmoitus. Silloin saamme omistajaa varten tiedon, missä kadonnut lemmikki on nähty. Merikirkko su klo 18 merellä Pyhäjokisuulla. Toimitusaluksena Raahen Fiia. Lähtö Tervon satamasta n. klo Kirkkokahvit merikirkon jälkeen Tervon satamassa Pyhäjoki Info-pisteet ovat saaneet uuden, merellisemmän ilmeen kesän aikana.

7 Seurakunta tiedottaa Kuollut: Hannu Matias Silvola Parhalahdelta 72 v 7 pv Seppo Esa Mikael Laitala Pirttikoskelta 70 v 8 kk 24 pv Avioliittoon kuulutettu: Ville Matias Pahkala Jenni Maria Kallio Jumalanpalvelus ja HPE su klo 10. kierros Merikirkko su klo 18 merellä Pyhäjokisuulla. Toimitusaluksena Raahen Fiia. Lähtö Tervon satamasta n. klo Kesäillan hartaus kirkossa ke klo 19. Jumalanpalvelus kirkossa su 2.8. klo 10 Lohdutuksen säveliä konsertti kirkossa su 2.8. klo 16. Naiskuoro Merikosken laulu, ohjelma 10. Kesäillan hartaus Helaakoskella Lauran vanhalla pihamaalla ke 5.8. klo 19 KOULUIKÄISET: - Rantaleiri Veteraanimajalla ma 3.- pe 7.8. Leiriohjelmaa alakouluikäisille. Leirimaksu 30. Linja-auton aikataulu: Pirttikosken koulu 8.45, Parhalahden koulu 8.55, Kirkonkylän Shell 9.05, Yppärin Neste Ilmoittautuminen 3.7. mennessä p tai asti titta.hinkula@pyhajoki.fi. Mukaan mahtuu 45 leiriläistä. Järjestää Pyhäjoen seurakunta, 4H, Pyhäjoen kunta. TULOSSA: - Kesäinen retki ke 5.8 Rautioon ja Kalajoelle (huom.ystäväkerholaiset ja muut). Lähtö seurakuntatalolta linja-autolla klo 11 ja paluu n.klo 17. Vierailu Vääräjoen elämystilalla Rautiossa, jossa ruokailu ja kahvit. Käynti Tyngällä AntiikkiMakasiinissa ja Havulan pihapiirissä Plassilla (Siiri-kahvila, Havulan omakustanteisesti). Retken hinta 20 ystäväkerholaiset, muut 30. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon keskiviikkoisin klo p , 29.7 mennessä. Ilmoita myös ruoka-allergiasi ja halukkuutesi Havulan kierrokselle. Mukaan mahtuu vielä! - Diakonia- ja lähetystyön vapaaehtoisten kiitosjuhla jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla su 9.8. Ruokailu, kahvit ja ohjelmahetki. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen virastoon keskiviikkoisin klo p RY: Seurat su 2.8. klo 13 Yppärin rukoushuoneella, Ilpo Tikkanen, Paulus Veteläinen Kirkkoherranvirasto p Avoinna kesä elokuussa keskiviikkoisin klo Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Pyhäjoen Kuulumiset dd.mm.yyyy sivu 7 Järjestöt toimivat MLL/Pyhäjoki järjestää perheretken Powerparkkiin lauantaina Kyytimaksu jäsenet 5e/henkilö ja ei jäsenet kyytimaksu 10 e/ henkilö. Ilmoittautumiset / Niina Sotiemme veteraanit, puolisot, lesket ja kannattajajäsenet. Jokilaaksojemme tammenlehväsukupolven kristillisisänmaallinen kesäjuhla on Oulaisissa su 9.8. Ohjelmassa juhlamessu kirkossa klo 10, ruokailu ja päiväjuhla klo 13. Ilmoittautumiset Jukka Kestille p pe 7.8. mennessä. Pyhäjoen metsästysseuran kesäkokous majalla ma 3.8. klo 19. Tervetuloa! Aihetta kiitokseen Suurkiitos ja lämmin halaus Anneli- mummille, joka oli seuranamme äidin ja isän ollessa reissussa. Laitettiin ruokaa, leivottiin pullaa, paistettiin lättyjä, kaivettiin matoja onkiretkelle, pyöräiltiin, uitiin, pelattiin korttia ym ym. Ja hauskaa oli!! Kiitos, William ja Linus (sekä Minna ja Micke) Örebrosta MONITOIMITALON KÄYTTÖVUOROT OVAT HAETTAVISSA Hakemukset toimitettava pe klo: mennessä os. Pyhäjoen kunta / Vapaa-aikatoimisto, PL 6, Pyhäjoki. Vuorot tulevat voimaan alkaen. Koulujen joulu- ja kevätjuhlien aikaan Monitoimitalon vuorot rajoitetusti käytössä. Kauden aikana vuoroissa mahdollisesti myös muita satunnaisia muutoksia. Jokaisella ryhmällä tulee olla vastuuhenkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta. Varauskaavakkeet: liikuntapuisto tai hakemalla kunnantalon neuvonnasta. Lisätietoja vapaa-aikatoimistosta puh P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Seuraava lehti (nro) ilmestyy >> lauantaina dd.mm.yyyy Aineisto toimitettava >> tiistaina dd.mm.yyyy klo mennessä Painosmäärä >> vko n: - kpl >> vko n: - kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Sanna Tjäder)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset dd.mm.yyyy AU PAIR TUKHOLMAAN Etsimme au pairia Tukholmaan suomalais-ruotsalaisperheeseen. Lapsemme ovat 3 ja 4 vuotta. Aloitus mahdollisimman pian. Kiinnostuitko tai tunnetko jonkun joka miettii esimerkiksi välivuoden pitämistä? Lisätietoja susannapelttari@hotmail.com Pirttikosken Metsästysseura ry KESÄKOKOUS perjantaina 7.8. kello 19 Haapalassa Esillä sääntömääräiset kesäkokousasiat Johtokunta