Merimieslääkäreiden ja rautatielääkäreiden ja -psykologien hyväksymisvaatimukset

Transkriptio

1 Perustelumuistio 1(7) Merimieslääkäreiden ja rautatielääkäreiden ja -psykologien hyväksymisvaatimukset Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräyksen säädösperusta on liikenteen palveluista annetun lain (320/2017)(ns. liikennepalvelulaki) IV osan 3 luvun 1 :n 3 momentti, 2 :n 3 momentti ja 3 :n 3 momentti. Määräystä sovelletaan IV osan 3 luvun 1 :ssä tarkoitetun rautatielääkärin, 2 :ssä tarkoitetun rautatiepsykologin sekä 3 :ssä tarkoitetun merimieslääkärin kelpoisuusvaatimuksiin ja osaamisen ylläpitoon. Liikennepalvelulaki tulee voimaan Määräys tulee voimaan samanaikaisesti liikennepalvelulain voimaantulon kanssa. Rautatieliikenteessä liikkuvan kaluston kuljettajan terveydentilavaatimuksista ja terveydentilan arvioinnista säädetään vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2007/59/EY) sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2014/82/EU ja komission direktiivillä (EU) 2016/882 (ns. veturinkuljettajadirektiivi). Veturinkuljettajadirektiivin 11 artiklan 2 kohdan mukaan kuljettajalle tehtävän lääkärintarkastuksen saa suorittaa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen 20 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla hyväksymä asianmukaisesti pätevöitynyt lääkäri. Veturinkuljettajadirektiivissä on säännökset myös kuljettajien psykologisesta henkilöarvioinnista. Veturinkuljettajadirektiivin 11 artiklan 3 kohdan mukaan kuljettajan psykologisen henkilöarvioinnin saa suorittaa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen 20 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla hyväksymä asianmukaisesti pätevöitynyt psykologi. Veturinkuljettajadirektiivin 11 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa. Merenkulussa merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/106/EY) sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (2012/35/EU)(ns. merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivi) 11 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että merenkulkijoiden terveydentilan arvioimisesta vastaavat henkilöt ovat asianmukaisesti pätevöityneitä lääkäreitä, jotka on hyväksytty kyseisessä jäsenvaltiossa suorittamaan STCW-säännöstön A osan, A-I/9 säännön mukaisesti merenkulkijoiden lääkärintarkastuksia. STCW-yleissopimuksella tarkoitetaan kansainvälistä merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaa vuoden 1978 yleissopimusta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen (SopS 22/1984), ja STCW-säännöstön A osalla vuoden 2010 STCW -konferenssin päätöslauselmaa. Merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivin 11 artiklassa tarkoitetut lääkärit on tähän saakka hyväksynyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Liikennepalvelulailla merimieslääkäreiden hyväksymistoimivalta siirretään Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastolta lle. Kumpikin edellä mainittu direktiivi edellyttää hyväksyttävältä lääkäriltä ja veturinkuljettajadirektiivi lisäksi hyväksyttävältä psykologilta asianmukaista pätevöitymistä tehtävään. Liikennepalvelulain IV osan 3 luku sisältää säännökset rautatielääkäreiden ja psykologien sekä merimieslääkäreiden kelpoisuutta koskevista perusvaatimuksista. Tarkemmalla kansallisella määräyksenannolla varmistutaan siitä, että n hyväksyntää hakevalla lääkärillä tai psykologilla on liikennepalvelulain säännösten mukainen kelpoisuus tehtäviinsä ja että hän on niihin myös direktiivien vaatimusten edellyttämällä tavalla asianmukaisesti pätevöitynyt. Liikennepalvelulailla kumotaan laki lääkärin hyväksymisestä merimieslääkäriksi (47/2009). Lisäksi liikennepalvelulailla kumotaan rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annettu laki (1664/2009) (ns. kelpoisuuslaki), jolloin kelpoisuuslain nojalla annetut alemmanasteiset säädökset kumoutuvat. Tästä johtuen muun muassa valtioneuvoston asetus rautatiealan terveydenhuollon asiantuntijoiden pätevyydestä ja täydennyskoulutuksesta (524/2011) korvataan tässä

2 2(7) tarkoitetulla n määräyksellä. Merenkulussa määräys sen sijaan on uusi määräys. Lisäksi liikennepalvelulain IV osan 3 luvun 3 :n 3 momentin valtuussäännöksen mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto voi myös antaa tarkemmat määräykset laivaväen lääkärintarkastuksissa käytettävän lääkärintodistuksen mallilomakkeesta. Muissa liikennemuodoissa vastaavia lomakkeita ei kuitenkaan ole vahvistettu määräystasolla. ottaa kantaa laivaväen lääkärintarkastuksissa käytettävän lääkärintodistuksen mallilomakkeen sisältöön lääkärintarkastuksista annettavan viraston muun ohjeistuksen yhteydessä. Määräyksen valmistelu Määräystä on valmisteltu ssa virkatyönä. Määräyshankepäätös on julkaistu viraston sivuilla Määräysluonnos on ollut virastossa sisäisellä lausuntokierroksella Virasto kuulee määräyksen valmistelussa rautatieliikenteen ja merenkulun sidosryhmiä. kuulee määräyksen antamisessa myös merityösopimuslain (756/2011) 13 luvun 23 :ssä tarkoitettua merimiesasiain neuvottelukuntaa. n on kuultava STCW- yleissopimuksessa ja merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivissä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena merimiesasiain neuvottelukuntaa siten kuin kuulemisesta säädetään liikennepalvelulain IV osan 1 luvun 17 :n 1 momentissa. Liikennepalvelulain IV osan 3 luvun 3 :n 3 momentin valtuussäännöksen perustelussa todetaan myös tässä tarkoitettu velvoite kuulla merimiesasiain neuvottelukuntaa määräystä valmisteltaessa. Lisäksi kuulee tarvittaessa nykyisin hyväksyttyjä liikennelääkäreitä ja -psykologeja. Määräykseen tulleet lausunnot Määräys on ollut ulkoisella lausuntokierroksella Sidosryhmät ovat lausuneet asiassa seuraavasti: Rautatieliikenne VR-Yhtymä Oy (VR) ehdottaa lausunnossaan, että rautatielääkäriksi hakevalta tulisi edellyttää myös kuljettajan tehtävien sisällön ja työympäristön tuntemusta. toteaa, että vaatimus sisältyy liikennepalvelulain IV osan 3 luvun 1 :n 2 kohtaan, jota määräyksellä tarkennetaan. Määräyksessä ei ole sallittua toistaa, mitä laissa säädetään. Edelleen VR ehdottaa, että rautatielääkärin sen lisäksi että hallitsee Liikenteen turvallisuusviraston ohjeet, tulisi myös sitoutua noudattamaan ko. ohjeita. Virasto katsoo kuitenkin, että tähän ei ole tarvetta, sillä rautatielääkäreiden voidaan olettaa noudattavan muutoinkin viranomaisen ohjeita. Rautatielääkärin hyväksyntä voidaan myös tarvittaessa peruuttaa, jos luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Lisäksi VR katsoo, että määräyksessä tulisi määritellä tarkka vuosimäärä, kuinka kauan rautatielääkärin ja - psykologin hyväksyntä on voimassa. toteaa, että liikennepalvelulain IV osan 3 luvun 1 :n mukaan rautatielääkärit hyväksytään enintään viideksi vuodeksi, eikä laki sisällä valtuutta antaa lakia alemmanasteisia säännöksiä vuosimäärästä. VR ehdottaa edelleen, että rautatiepsykologiksi hakevan kriteeriksi lisätään se, että hänellä on voimassa oleva psykologisen henkilöarvioinnin sertifikaatti, jonka myöntää hakemuksesta viideksi vuodeksi kerrallaan Suomen Psykologiliiton sertifiointilautakunta. Ko. sertifikaatti myönnetään psykologisen henkilöarvioinnin ammattilaisina toimiville laillistetuille psykologeille, joilla on sertifioinnin kriteerit täyttävä henkilöarviointityön ja rekrytointimenetelmien riittävä kokemus ja osaaminen. VR katsoo, että em. sertifikaatti on soveltuvuusarviointien laadun tae ja varmistaa rautatiepsykologin perusammattipätevyyden, joka kattaa menetelmäosaamisen lisäksi myös soveltuvuusarviointiprosessiin kuuluen kyvyn ottaa huomioon kulloinkin kohteena olevan työtehtävän vaatimukset henkilön soveltuvuuden arvioinnissa. VR toteaa, että sertifikaatin myöntäminen ei edellytä Suomen Psykologiliiton jäsenyyttä. n käsityksen mukaan psykologisen henkilöarvi-

3 3(7) oinnin sertifikaatti on ollut käytössä jo vuosia ja sitä voidaan pitää sillä tapaa vakiintuneena ja tunnettuna, jotta määräystä voitaneen tarkentaa tältä osin ehdotetulla tavalla. VR katsoo myös, että rautatiepsykologeilta edellytettävä osaaminen, mikä liittyy kuljettajan tehtävän sisällön, työympäristön ja tehtävään liittyvien liikenneturvallisuusriskien ymmärtämiseen sekä tehtävän erityisten psykologisten vaatimusten tuntemiseen, jäävät epäselviksi kohdassa 2.2. ja 2.4. VR esittää, että määräyksen kirjataan liikennepalvelulain IV osan 3 luvun 2 :ssä mainitut osaamisvaatimukset. toteaa, että määräyksessä ei sallittua toistaa, mitä laissa säädetään. Koulutuksesta ja kokeesta VR toteaa muun muassa, että n tulisi järjestää rautatielääkäreiden ja -psykologien koulutus ja koe. Muussa tapauksessa VR näkee riskinä rautatielääkäreiden ja -psykologien toiminnan laadun vaihtelun. Määräyksen perustelujen mukaan lähtökohtaisesti riittää, että hyväksyntää uusivan tulee suorittaa osaamisen ylläpitämiseen tähtäävä koulutus tai sen mittaamista koskeva koe vähintään kerran hyväksynnän voimassaoloaikana. Tämä tarkoittaisi koulutusta tai koetta yhden kerran viisivuotiseksi mainitulla hyväksymiskaudella. VR:n näkemyksen mukaan tämä lähtökohta on aivan liian vähäinen. Esimerkiksi ilmailussa ilmailulääkäreillä on koulutusmahdollisuuksia vuosittain ja heidän on osallistuttava koulutukseen 20 tuntia kolmen vuoden hyväksynnän aikana. VR katsoo, että lla tulisi olla selkeä koulutusvelvollisuus ja rautatielääkäreillä ja -psykologeilla tulisi olla pakollisuus osallistua koulutukseen hakiessa ja toiminnan aikana vähintään joka toinen vuosi. Virasto toteaa, että määräyksen tarkoituksena on antaa hakijoille vaihtoehtoja osaamisensa ylläpitämiseksi, sillä liikennepalvelulaissa luovuttiin koulutukseen osallistumisen pakollisuudesta. Virasto tulee huolehtimaan koulutuksista ja järjestämään kokeita siten, että osaamisen ylläpitämisen vaatimukset tulevat asianmukaisesti täytetyiksi. Virasto pitää toteuttamiskelpoisena VR:n ehdotusta koulutusten järjestämisestä kahden vuoden välein, mutta pakollista osallistumista niihin ei voida edellyttää. Lisäksi riittävän osaamisen osoittamiseksi ja ammattitaidon ylläpitämiseksi VR ehdottaa, että määräykseen kirjataan rautatielääkärille velvoite tehdä vähintään 20 kpl terveystarkastuksia vuodessa ja rautatiepsykologille vähintään 10 kpl psykologisia soveltuvuusarviointeja vuodessa. ei kuitenkaan ole lähtenyt tässä vaiheessa määrittämään tarkastuksille tai soveltuvuusarvioinneille lukumääräisiä rajoja, koska ne tultaneen lähivuosina määrittämään veturinkuljettajadirektiivin säännöksillä. Määräyksen vaikutusten osalta VR toteaa muun muassa, että liikennejärjestelmään kohdistuvien lainsäädäntömuutosten ja ohjeiden uusimisen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota muutosten turvallisuusvaikutuksiin koko rautatiejärjestelmän kannalta. Kun rautateiden asiantuntijalääkärijärjestelmän uudistamisen myötä siirrytään yksitasoiseen rautatielääkärijärjestelmään ja muun muassa terveydentilan arvioinnin menettelyt yksinkertaistuvat (lääkärintarkastuksen ja tehtävään sopivuuden arvioinnin suorittaa sama lääkäri), tulisi arvioida kokonaisuutena aiheuttaako asiantuntijalääkäritoiminnasta, erivapausjärjestelmästä ja pakollisesta rautatielääkärien ja - psykologien kouluttamisesta luopuminen turvallisuusvaikutuksia? Miten varmistetaan, että toimintamallien muutos ei aiheuta turvallisuusriskejä siirtymävaiheessa? Edelleen VR toteaa, että liikennepalvelulain mukaisessa järjestelmässä rautatielääkäreiden ja -psykologien hyväksynnän, koulutuksen ja osaamisen varmistamisen tulisi noudattaa ilmailun vastaavia järjestelmiä. Rautatieliikenteen kuljettajien terveydellisen ja psykologisen soveltuvuuden arviointi vastaa ammattitaitovaatimukseltaan liikenne/ammattilentäjien soveltuvuusarviointia tärkeydeltään sillä erotuksella, että liikennelentäjät pääsääntöisesti eivät työskentele yksin. Rautatieliikenteen kuljettajat vastaavat käytännössä aina yksin junan turvallisesta kuljettamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto toteaa, että määräyksen vaikutuksia tullaan arvioimaan normaalin käytännön mukaisesti. Psykologitoimisto Cresco Oy on lausunnossaan kommentoinut 2.4 kohtaa siltä osin kuin hyväksyntäänsä uusivan rautatiepsykologin on tehtävä riittävä määrä psykologisia soveltuvuusarviointeja. Cresco Oy toteaa, että soveltuvuusarviointipalvelujen tuottaminen kilpailutetaan, jolloin soveltuvuusarviointien tekeminen on mahdollista vain kilpailutuksessa valituille yhtiöille. Se poistaa muilta rautatiepsykologeilta mahdollisuuden ylläpitää päte-

4 4(7) vyyttään, sillä rautatiepsykologilla ei ole mahdollisuutta tehdä arviointeja sinä aikana, kun psykologin työnantajayrityksellä ei ole sopimusta. Edelleen Cresco Oy toteaa, että soveltuvuusarviointipalvelujen ostaja ei tosiasiassa voi vaihtaa palveluntuottajaa, jos rautatiepsykologin pätevyys ei säily johtuen riittämättömästä määrästä tehtyjä soveltuvuusarviointeja. Tämä vaikuttaa mahdollisuuteen kilpailuttaa palvelujen tuottamista ja valita palveluntuottaja. toteaa, että viranomainen ei voi toiminnassaan käyttää tarveharkintaa vaan markkinat määrittävät nämä tilanteet. Yhteisen Toimialaliitto YTL ry:n yhteydessä toimiva Raidealan neuvottelukunta RAINE pitää määräyksessä olevia muutoksia, kuten siirtymistä yksitasoiseen rautatielääkärijärjestelmään ja merimieslääkäreiden hyväksymistoimivallan siirtoa Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastolta (Valvira) lle positiivisena kehityksenä. RAINE haluaa kuitenkin lausunnossaan kiinnittää huomiota kahteen asiaan. Kun viranomaisen hallinnollinen taakka kevenee hyväksymisprosessin muuttumisen vuoksi, on seurattava, ettei menettelyllä ole turvallisuutta huonontavia vaikutuksia. n on seurattava myös koulutuksen määrää ja laatua ja tarvittaessa puututtava siihen. Lisäksi RAINE toteaa, että n on arvioitava myös sitä, että hyväksyttyjä merimies- ja rautatielääkäreitä sekä rautatiepsykologeja on sopiva määrä, jotta kaikille tulee riittävästi asiakkaita osaamisen ylläpitämiseksi. Finrail Oy on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa määräysluonnoksesta. Merenkulku Tallink Silja Oy on lausunnossaan ehdottanut, että myös aktiivisesti työterveyshuoltoon erikoistumassa olevan lääkärin tulisi voida hakea merimieslääkäriksi. toteaa, että liikennepalvelulain IV osan 3 luvun 3 :n 1 kohta edellyttää merimieslääkäriksi hakevalta, että hakija on saanut tehtävään soveltuvan erikoislääkärin oikeudet. Vastaavaa kelpoisuusvaatimusta edellytetään rautatielääkäriltä liikennepalvelulain IV osan 3 luvun 1 :n 1 momentissa. Myös ilmailusäännöksissä edellytetään, että ilmailulääkärillä on oltava tehtävään soveltuvan erikoislääkärin oikeudet. Lisäksi Tallink Silja Oy ehdottaa, että määräyksen 2.3 kohdan 2 alakohtaa tarkennettaisiin siten että termi liikenneturvallisuus korvattaisiin termillä meriturvallisuus ja merimieslääkärin vaatimuksiin lisättäisiin vaatimus siitä, että lääkäri osaa arvioida laivaväen työympäristöön liittyviä erityisiä terveysriskejä. Tallink Silja Oy perustelee ehdotustaan muun muassa aluksella tehtävän laivatyön psyykkisellä kuormittavuudella, jolloin psykiatriset oireet saattavat korostua tai puhjeta (TTL). ottaa huomioon tältä osin yhtiön ehdottamat seikat. Koulutuksesta yhtiö toteaa, että merimieslääkärit tulisi jatkossakin kouluttaa laaja-alaisesti ymmärtämään meri- ja laivatyön vaateet sekä merenkulun erityispiirteet. Edelleen yhtiö toteaa, että pelkkä koulutus ei riitä, vaan tarvitaan myös merimieslääkäreiden valvontaa. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova on todennut, että oppilaitoksen toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että opiskelupaikkakunnalla on toimiva merimieslääkärin vastaanotto, sillä opiskeluoikeus oppilaitoksessa voidaan antaa vain opiskelijalle, joka on saanut merimieslääkäriltä hyväksytyn lääkärintodistuksen. Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n näkemyksen mukaan määräysluonnoksessa ei ole esitetty riittäviä perusteita eikä perusteluja toimivallan siirtämisestä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) lle. Valviralla sen sijaan on Suomen Laivanpäällystöliiton käsityksen mukaan tehtävien edellyttämä osaaminen ja taito sekä pitkä kokemus asioiden hoitamisesta. toteaa lausunnossa esitetyn johdosta, että toimivallan siirto Valviralta lle koskee merimieslääkäreiden hyväksymistä ja valvontaa ja perustuu tulevaan liikennepalvelulakiin. Toimivallan siirrolla ei millään tavalla puututa Valviran pääasiallisiin tehtäviin, jotka koskevat lääkäreiden yleisen ammatinharjoittamisen oikeutta varten annettavia lupia, valvontaa taikka terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin pitoa. Liikenteen turvallisuusvirasto pitää Valviran sijasta luetteloa hyväksymistään merimieslääkäreistä ja valvoo merimieslääkärinä toimimista. Liikennepalvelulain tarkoituksena ei myöskään ole perustaa on Valviran valvontalautakuntaa vastaavaa elintä, joka valvoo terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimista. Edelleen Suomen Laivanpäällystöliitto toteaa lausunnossaan, että määräysluonnos ei ota huomioon maantieteellisiä vaatimuksia, kun siinä edellytetään, että merimieslääkärin on saadakseen uudistettua

5 5(7) hyväksyntänsä tehtävä riittävä määrä merimieslääkärintarkastuksia. Merimieslääkärintarkastuksia tehdään vuositasolla lukumääräisesti eniten Helsingissä, Turussa ja Maarianhaminassa, ja muualla maassa huomattavasti vähemmän. Suomen Laivanpäällystöliitto katsoo, että merimieslääkärin tulisi voida uusia hyväksyntänsä, vaikka hän ei olisikaan voinut tehdä maantieteellisistä syistä johtuen riittävää määrää merimieslääkärintarkastuksia. Muutoin liiton mukaan riskinä on, että merimieslääkäritoiminta loppuu kokonaan alueilla, jotka sijaitsevat muualla kuin Helsingissä, Turussa tai Maarianhaminassa. toteaa, että viranomainen ei voi toiminnassaan käyttää tarveharkintaa maantieteellisessä sijoittumisessa vaan markkinat määrittävät nämä tilanteet. Suomen Varustamot ry (SV) tukee määräystä ja sen tarkoitusta. SV katsoo, että merimieslääkäreiden osaamisen edellytyksiä tulee valvoa ja määräys on ratkaisu kohti uutta parempaa suuntaa. Merimieslääkäriltä on edellytettävä merenkulun tuntemusta, jotta lääkäri on kykeneväinen arvioimaan missä olosuhteissa merenkulkijan on työskenneltävä ja mitä vaatimuksia merenkulkijoille asetetaan. Valvonnan puutteista johtuen kaikki merimieslääkärin luvan omaavat eivät nykyisin tunne merenkulkua ja sen erityisvaatimuksia. On merimieslääkäreitä, jotka tekevät merenkulun lääkärintarkastuksia vain muutamia vuodessa tai ei ollenkaan. Tämä johtaa siihen, että kyseinen merimieslääkäri ei tosiasiallisesti tunne merenkulun olosuhteita. SV toteaa laivaväen lääkärintarkastuksissa käytettävän lääkärintodistuksen mallilomakkeen osalta, että mallilomake ei nykyisellään ole ollut käytössä kaikilla merimieslääkäreillä, vaikka sitä olisi pitänyt käyttää. SV pyytää Liikenteen turvallisuusvirastoa kiinnittämään jatkossa huomiota myös mallilomakkeen käytön valvontaan. SV lausuu myös määräyksen 2.3 kohtaan viitaten, että sen lisäksi, että merimieslääkäriksi hakeva osaa arvioida laivaväen tehtäviin ja työympäristöön liittyviä liikenneturvallisuusriskejä, tulisi merimieslääkärin osata arvioida yleisesti soveltuvuutta merenkulkuun ja sosiaalisiin oloihin (laivalla). tarkentaa merimieslääkärin vaatimuksia tältä osin. Työterveyslaitoksen (TTL) lausunnosta tämä perustelumuistio sisältää lausuntoyhteenvedon. TTL toteaa seuraavaa: Merimieslääkäreiden toiminnan ja osaamisen valvonta on kannatettavaa. Tarvitaan myös laadukasta ja asiantuntevaa koulutusta sekä hyviä ohjeistuksia ja tähän kaikkeen merenkulun ja laivatyön erityispiirteiden tuntemista ja huomioimista. Toiminnan valvontaa varten tarvitaan tehtävään koulutettuja merimieslääkäritoiminnan auditointihenkilöitä. Lisäksi merimieslääkäritoimintaa edistäisi toiminnasta vastaavan viranomaisen (tässä ) yhteydenpito merimieslääkäreihin ja toimintaa tukevat konsultaatio- ja tietojärjestelmät. Tarkastusten laatua ratkaisevasti parantaisi merimieslääkärintarkastuksiin kehitettävä sähköinen tarkastusjärjestelmä, jollaisia on otettu viime vuosina käyttöön useissa maissa. Suomessa sähköinen terveystarkastusjärjestelmä on viranomaisen toimesta luotu ilmailuun ja vastaavan järjestelmän tarjoaminen myös muille liikennetoimialoille edistäisi tarkastusten laadun parantamisen lisäksi liikennemuotojen käytäntöjen yhtenäistämistä ja tasa-arvoistamista. Muutosehdotuksissa on huomioitava myös Suomea sitovat kansainväliset säädökset. Lisäksi osaamisen osoittamisen osalta TTL suosittelee, että hyväksyntää uusivan tulisi osallistua vähintään kolmen vuoden välein merimieslääkärikoulutukseen, jossa käsitellään esimerkkitapausten kautta käytännön soveltuvuusarviointia. TTL toteaa, että tämän kaltaista tietojen soveltavaa kliinistä pohdintaa ei ole mahdollista korvata esimerkiksi etänä tehtävänä teoriakokeena. Edelleen TTL toteaa, että liikenneturvallisuuteen liittyvien tekijöiden ohella laivaväen lääkärintarkastusten tavoitteena on varmistaa meriturvallisuutta. Suomen Matkustajalaivayhdistys ry on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa määräysluonnoksesta. Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on ilmoittanut, että se ei tällä kertaa lausu määräysluonnoksesta.

6 6(7) Arvio määräyksen vaikutuksista Määräyksellä kevennetään sääntelyä purkamalla ja yksinkertaistamalla nykyistä rautateiden ja merenkulun kelpoisuussääntelyä. Samalla viranomaisen hallinnollinen taakka kevenee. Määräyksellä yhtenäistetään liikennemuotokohtaista sääntelyä, kun toimivalta tarkempien määräysten antamiseen on yhdellä viranomaisella, lla. Rautateiden lääkärijärjestelmän uudistamisen myötä siirrytään yksitasoiseen järjestelmään ja muun muassa edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen (524/2011) sisältämät monitasoiset kelpoisuusvaatimukset puretaan. Terveydentilan arvioinnin menettelyt yksinkertaistuvat myös asiakkaan näkökulmasta, kun lääkärintarkastuksen ja tehtävään sopivuuden arvioinnin suorittaa sama lääkäri. Merimieslääkärijärjestelmän uudistamisen myötä merimieslääkäreiden tuottaman palvelun laatu asiakkaille on tasaisempi ja osaamisen ylläpitäminen valvottua. Muutoksella on näin ollen myös merenkulun turvallisuutta parantava vaikutus. Muutoksella ei sinänsä ole vaikutusta esteettömyyteen eikä myöskään ympäristövaikutuksia. Muutoksella ei ole vaikutusta myöskään naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Yksityiskohtaiset perustelut Määräyksen nimi on tarkennetussa muodossa Merimieslääkäreiden ja rautatielääkäreiden ja - psykologien hyväksymisvaatimukset. Määräyksestä laaditussa määräyshankepäätöksessä määräyksen nimenä oli Kelpoisuusvaatimukset liikenteen lääkäri- ja psykologijärjestelmissä. Nimeä pidettiin liian laajana ja sellaisenaan kaikkia liikennemuotoja koskevana. Määräystä sovelletaan kuitenkin pelkästään merenkulussa ja rautatieliikenteessä, ei muissa liikennemuodoissa. Termin hyväksymisvaatimukset katsottiin sisältävän kattavammin paitsi kelpoisuusvaatimukset myös osaamisen ylläpidon. Myös järjestelmä termistä määräyksen nimessä luovuttiin tarpeettomana, koska määräyksen tarkoittamat hyväksymisvaatimukset ovat suoraan henkilöihin kohdistuvia eivätkä niinkään lääkäri - taikka psykologijärjestelmiin kohdistuvia vaatimuksia. Määräystä sovelletaan liikennepalvelulain IV osan 3 luvun 1 :ssä tarkoitetun rautatielääkärin, 2 :ssä tarkoitetun rautatiepsykologin sekä 3 :ssä tarkoitetun merimieslääkärin kelpoisuusvaatimuksiin ja osaamisen ylläpitoon. Liikennepalvelulain ao. pykälät sisältävät valtuussäännökset, joiden nojalla määräys voidaan antaa. Määräys sisältää rautatielääkärien ja psykologien sekä merimieslääkärien tarkemmat osaamisvaatimukset ja vaatimukset näiden osaamisen osoittamiseksi. Rautatielääkäriksi tai merimieslääkäriksi hakevalta edellytetään, että hakija on Suomessa laillistettu lääkäri, jolla on rajoittamaton oikeus itsenäisesti harjoittaa lääkärin ammattia ja oikeus toimia työterveyshuollon erikoislääkärinä tai muuna tehtävään soveltuvana erikoislääkärinä, kuten esimerkiksi yleislääketieteen, sisätautien, kardiologian tai neurologian erikoislääkärinä. Edelleen rautatielääkäriksi hakevalta edellytetään, että hakija osaa tunnistaa ja huomioida liikkuvan kaluston kuljettajien tehtäviin ja työympäristöön liittyviä rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuusriskejä. Merimieslääkäriksi hakevalta puolestaan edellytetään, että hakija osaa tunnistaa ja huomioida laivaväen tehtäviin ja työympäristöön liittyviä merenkulun turvallisuusriskejä. Lisäksi määräystä on tarkennettu laivatyöstä mahdollisesti aiheutuvien meriturvallisuusriskien tunnistamisen osalta. Riskien tunnistamisella tarkoitetaan tässä henkilön terveydellisistä ominaisuuksista liikenteessä mahdollisesti aiheutuvien turvallisuusriskien tunnistamista. Lisäksi rautatielääkäriksi hakevalta edellytetään, että hakija hallitsee n antamat ohjeet liikkuvan kaluston kuljettajien terveys- ja toimintakykyvaatimuksista. Merimieslääkäriksi hakevan edellytetään puolestaan hallitsevan kansainväliset ja kansalliset ohjeet laivaväen terveys- ja toimintakykyvaatimuksista. Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on toimivalta Suomessa antaa laivaväen terveys ja toimintakykyvaatimukset. Rautatiepsykologiksi hakevalta edellytetään, että hakija on Suomessa laillistettu psykologi. Määräystä on tarkennettu lausuntojen perusteella lisäksi siten, että hänellä tulee olla myös voimassa oleva psykologisen henkilöarvioinnin sertifikaatti. Edelleen rautatiepsykologiksi hakevalta edellytetään, että hakija osaa arvioida liikkuvan kaluston kuljettajien psykologista soveltuvuutta tehtävään. Lisäksi rautatiepsykologiksi hakevalta edellytetään, että hän hallitsee Liikenteen turvallisuusviraston antamat ohjeet liikkuvan kaluston kuljettajien psykologisesta soveltuvuusarvioinnista.

7 7(7) Määräyksessä edellytetään osaamisen osoittamista sekä ensimmäistä hyväksyntää haettaessa että osaamista ylläpidettäessä ja siinä määritellään myös tarkemmin osaamisen osoittamisessa noudatettavat vaihtoehtoiset tavat. Määräyksen mukaan vaadittava osaaminen on osoitettava sekä ensimmäistä hyväksyntää haettaessa että hyväksyntää uusittaessa. Lähtökohtaisesti riittää, että rautatielääkärin, rautatiepsykologin tai merimieslääkärin hyväksyntää uusivan tulee suorittaa osaamisen ylläpitämiseen tähtäävää koulutusta tai sen mittaamista koskeva koe vähintään kerran hyväksynnän voimassaoloaikana. Koulutus voi olla n järjestämää tai hyväksymää, mutta hyväksymiseen ei vaadita viraston asiassa tekemää hallintopäätöstä (lupaa). Lisäksi voi tarvittaessa edellyttää, että hyväksynnän uusintaa hakeva tekee lisätoimenpiteitä osaamisensa ylläpitämiseksi, jos virasto arvioi tämän tarpeelliseksi riittävän osaamisen varmistamiseksi. Jo olemassa olevaa hyväksyntää uusittaessa tulee lisäksi osoittaa, että hyväksynnän uusintaa hakeva on tehnyt riittävän määrän niitä lääkärintarkastuksia tai psykologisia soveltuvuusarviointeja, joita varten hänelle on myönnetty hyväksyntä. Lääkärintarkastuksien tai psykologisten soveltuvuusarviointien riittävyyden arvioinnissa huomioidaan hyväksynnän uusintaa hakevan ammatillinen asiantuntemus sekä kokemus. Liikennepalvelulain siirtymäsäännösten mukaan ennen liikennepalvelulain voimaantuloa hyväksyttyjen rautatiealan asiantuntijalääkäreiden ja rautatieliikenteen työterveyshuollon työterveyslääkäreiden hyväksynnät ovat voimassa asti, jonka jälkeen hyväksynnän uudistaminen edellyttää hyväksynnän hakemista lta. Edelleen liikennepalvelulain siirtymäsäännösten mukaan ennen liikennepalvelulain voimaantuloa hyväksytyllä merimieslääkärillä on oikeus toimia merimieslääkärinä korkeintaan asti, jonka jälkeen hyväksynnän uudistaminen edellyttää hyväksynnän hakemista lta. Hakemus hyväksynnän uudistamista varten voidaan jättää virastolle jo ennen edellä mainittujen siirtymäaikojen päättymistä. Määräykseen otetun siirtymämääräyksen mukaan rautatielääkäriksi tai rautatiepsykologiksi taikka merimieslääkäriksi liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen hakevan tai hyväksyntää uusivan on osoitettava 2.4 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittävä osaamisensa suorittamalla hyväksytysti koulutus tai koe, joka on järjestetty tai sen jälkeen. Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain (ns. kelpoisuuslain) ja lääkärin hyväksymisestä merimieslääkäriksi annetun lain voimassa ollessa näissä laeissa tarkoitettuihin koulutuksiin osallistumista ei näin ollen pidetä riittävänä osoituksena osaamisen ylläpitämisestä haettaessa hyväksyntää liikennepalvelulain nojalla. Määräyksen aikataulu Määräys annetaan Määräys tulee voimaan liikennepalvelulain voimaantulon kanssa samanaikaisesti Määräyksestä viestiminen Määräyksestä tiedotetaan rautatieliikenteen ja merenkulun sidosryhmiä vielä erillisellä uutisella määräyksen valmistuttua.