RYHMÄYTTÄMISEN HYÖDYT

Transkriptio

1 RYHMÄYTTÄMISEN HYÖDYT Ehkäisee kiusaamista Työrauha paranee Opettaminen helpottuu Työskentely tehostuu Osallisuuden kokemus ryhmässä - yksinäisyyden tunteiden väheneminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Opettajien ja oppilaiden välien paraneminen Kouluun meneminen ja koulussa oleminen koetaan miellyttäväksi (Lähde: Ryhmäilmiö ryhmän ohjaajan käsikirja)

2 JOKIRANNAN KOULUN RYHMÄYTYS- & JATKORYHMÄYTYSMALLI 1/3 Syyskuu: 7-leirit Törmälässä Syys-lokakuu: Nuorisotyö koulussa - kokous, jossa käydään läpi myös 7- leirejä ja jatkoryhmäytystä Paikalla (7-leirit + jatkoryhmäytys): nuorisotyöntekijät (nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö), apulaisrehtori/nuorisotyövastaava, 7.luokkien luokanvalvojat Miten leirit menivät? Mikä onnistui? Oliko haasteita? Kartoitetaan, ketkä luokat tarvitsevat jatkoryhmäytystä Sovitaan ensimmäisten jatkoryhmäytystuntien ajankohdat (päivä ja oppitunti) marraskuulle Sovitaan jatkoryhmäytyspalaverin ajankohta tammikuulle

3 JOKIRANNAN KOULUN RYHMÄYTYS- & JATKORYHMÄYTYSMALLI 2/3 Marraskuu: Ensimmäiset jatkoryhmäytykset (nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö) Tammikuu: Jatkoryhmäytyspalaveri Paikalla: nuorisotyöntekijät (nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö), apulaisrehtori/nuorisotyövastaava, 7.luokkien luokanvalvojat Miten on mennyt 7-leirien ja marraskuun jatkoryhmäytyksen jälkeen? Sovitaan tulevat jatkoryhmäytykset

4 JOKIRANNAN KOULUN RYHMÄYTYS- & JATKORYHMÄYTYSMALLI 3/3 Joulu-maaliskuu: Opettajan/luokanvalvojan pitämä jatkoryhmäytystunti (jos mahdollista) Huhti- tai toukokuu: Jatkoryhmäytystunnit (nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö)

5 ESIMERKKI JATKO- RYHMÄYTYSTUNNISTA HARJOITE 1 Esimerkiksi Tavarat puhuvat -harjoite (3) HARJOITE 2 Esimerkiksi Samassa veneessä -harjoite (14) HARJOITE 3 Esimerkiksi Zip Zap -harjoite (21) HARJOITE 4 Esimerkiksi Äänetön tehtävä -harjoite (23) VARALLE PARI HARJOITETTA Esimerkiksi Tyynyralli - ja "Aaltoilu" - harjoitteet (5 ja 26)

6 HARJOITE 3: TAVARAT PUHUVAT Leikin ohjaaja ohjeistaa ryhmän jäseniä valitsemaan jonkun heillä mukana oleva tavaran. Se voi löytyä repusta, taskusta, tai olla puettuna päälle esim. koru. Jokainen saa vuorollaan kertoa tavaran kautta jotain itsestään, kuulumisistaan tai jostain lähiaikoina sattuneesta asiasta. Esimerkiksi Sain tämän korun lahjaksi viime jouluna mummilta tai Minulla on mukana kuitti, jossa näkee, että olen ostanut karkkia tai Minulla on päällä sininen paita, sillä se on lempivärini. Ohjaaja näyttää esimerkkiä ja aloittaa. (Idea: Ryhmäilmiö Ryhmänohjaajan käsikirja)

7 HARJOITE 14: SAMASSA VENEESSÄ Maahan lattiaan merkitään maalarinteipillä vene. Tämän jälkeen ryhmän pitäisi mahtua samaan veneeseen. Ohjaaja voi tehdä veneestä pienemmän muutaman kerran, jolloin ryhmän on ratkaistava ongelma, miten koko ryhmä saadaan mahtumaan pienenevään veneeseen. (Idea: Ryhmäyttämisopas)

8 HARJOITE 21: ZIP ZAP Istutaan tuoleilla piirissä. Tuoleja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Piirin keskellä on yksi, joka osoittaa jotakuta piirissä olevaa henkilöä ja sanoo joko zip tai zap. Jos hän sanoo zip, piirissä istuvan pitää sanoa oikealla puolella olevan henkilön nimi. Jos hän sanoo zap, niin vasemmalla puolella olevan henkilön nimi. Jos osoitettu henkilö ei muista nimeä tai sanoo nimen väärästä suunnasta, joutuu hän keskelle. Jos keskellä oleva sanoo zip zap kaikki vaih-tavat paikkaa. Se, joka jää ilman paikkaa, pääsee keskelle. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus)

9 HARJOITE 23: ÄÄNETÖN TEHTÄVÄ Oppilaiden tehtävä on muodostaa ääneti ja puhumatta jono ikäjärjestyksessä. Jonon toisessa päässä on siis lopulta ensimmäisenä syntynyt ja toisessa päässä viimeiseksi syntynyt. (Idea: Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen)

10 HARJOITE 12: TYYNYRALLI Istutaan lattialla piirissä. Leikissä tulee olla parillinen määrä osallistujia. Jaetaan ryhmä ykkösiin ja kakkosiin. Joka toinen piirissä istuva on ykkönen ja joka toinen kakkonen. Molemmille joukkueille annetaan eri väriset tyynyt, esim. ykkösille punainen ja kakkosille sininen. Molempien joukkueiden edustajille annetaan tyyny, mutta niin, että tyynyt ovat vastakkaisilla puolilla rinkiä. Peli alkaa merkistä. Tyynyt alkavat jahdata toisiaan niin, että tyynyä annetaan (huom. ei saa heittää) eteenpäin omalle joukkueelaiselle, eli joka toiselle pelaajalle. Vastajoukkueen tyynyn etenemistä ei saa estää. Se joukkue voittaa, joka saa toisen joukkueen tyynyn kiinni. Leikkiin tuo lisähaastetta, jos sovitaan, että tyynyt vaihtavat suuntaa, kun leikin ohjaaja puhaltaa pilliin.

11 HARJOITE 26: AALTOILU Seistään piirissä. Leikin aloittaja kääntyy oikealle niin, että hän seisoo oikealla puolella olevaa leikkijää kohti. Seuraava leikkijä kääntyy myös oikealle seuraavaa leikkijää kohti. Samoin kolmas leikkijä ja seuraavat siitä eteenpäin. Kaikki ringissä olevat tekevät saman liikkeen. Heti kun leikin aloittaja huomaa, että liike on kulkenut ringin ympäri, hän aloittaa uuden liikkeen, esimerkiksi nostaa käden ylös ja "aalto" toteutuu taas. Kun liike on taas kulkenut ringin ympäri, aloittaja keksii taas uuden liikkeen (hyppii, niiaa, kumartuu tai muuta sellaista). (Idea: Leikkipankki, Mannerheimin lastensuojeluliitto)

12 HARJOITE 1: LIIKE JA NIMI Seistään piirissä. Leikin aloittaja sanoo nimensä ja tekee jonkin liikkeen, kuten heilauttaa kättä, hyppää, menee kyykkyyn tai näyttää peukkua. Esimerkiksi: Hei minä ole Anni ja liikkeeni on (hyppää). Muut ja sanovat yhteen ääneen Hei Anni ja hyppäävät. Käydään vuo-rotellen jokaisen nimi ja liike läpi. (Idea: Let s move it)

13 HARJOITE 2: KAIKKI, JOTKA Seistään piirissä. Leikin ohjaaja ohjeistaa leikkijöitä esim. Kaikki, jotka pitävät jäätelöstä, vaihtavat keskenään paikkaa, Kaikki, jotka pitävät musiikin kuuntelusta, hyppäävät 3 kertaa ilmaan. Kaikki, jotka pitävät tietokoneella pelaamisesta taputtavat nyt 4 kertaa käsiään. Samalla leikkijät näkevät, ketkä muut ryhmässä pitävät samanlaisista asioista. (Idea: Koko Suomi leikkii Terhokerho käsikirja)

14 HARJOITE 4: NIMIBINGO Leikin ohjaaja käskee osallistujien piirtämään paperille ruudukon, jossa on esimerkiksi 4x5 tai 5x5 ruutuja. Ruudukossa tulisi olla ruutuja sen verran kuin on osallistujia, tai vähemmän. Tämän jälkeen kisaajat lähtevät hakemaan muilta osallistujilta nimikirjoituksia paperiinsa, niin että jokaiseen ruutuun tulee yksi nimi. Kun kaikki ovat saaneet nimikirjoitukset kerättyä, alkaa bingo. Leikinohjaaja sanoo ryhmän jäsenten nimiä sattumanvaraisessa järjestyksessä. Osallistujat rastivat omasta lapustaan nimiä ja koittavat saada suoran joko vaakaan, pystyyn tai vinoon. Se, joka saa ensimmäisenä suoran, voittaa bingon.

15 HARJOITE 5: MIKÄ MEITÄ YHDISTÄÄ Ryhmässä muodostetaan pieniä ryhmiä, kuten kolmen hengen ryhmiä. Ryhmät koittavat keksiä seuraavat asiat. Keskusteluiden jälkeen pienryhmät saavat esitellä keksimänsä vastaukset muullekin ryhmälle. - Mikä meitä kaikkia yhdistää? - Missä asiassa olemme kaikki erilaisia?

16 HARJOITE 6: KUVAKORTIT Erilaisia kuvakortteja voi hyödyntää ryhmäyttämisessä. Ohjaaja voi levittää kivoja kuvia pöydälle, joista jokainen osallistuja saa valita yhden, joka kuvastaa annettua aihetta. Tutustumisvaiheessa aihe voi olla se, että tulee valita kuva, joka jollain lailla kuvastaa itseä. Tai sitten aiheeksi voi antaa valita kuvan, joka kuvastaa tämän hetken kuulumisia. Kun jokainen on valinnut kortin, mennään piiriin istumaan ja jokainen saa vuorollaan näyttää valitsemansa kortin ja lyhyesti kertoa, miksi valitse juuri sen. Purkuharjoitteena voidaan leikkijöitä ohjeistaa valitsemaan päivän fiilistä kuvaava kortti.

17 HARJOITE 7: LANKAKERÄN HEITTO Istutaan piirissä. Leikin aloittajalla on käsissään lankakerä. Hän sanoo oman nimensä Minä olen ja laittaa langanpään sormeensa, jonka jälkeen heittää kerän seuraavalle. Huomioi, että leikin aloittaja siis edelleen pitää langasta kiinni, vaikka lopun lankakerästä hän heittääkin seuraavalle. Seuraava leikkijä ottaa langasta kiinni, esittelee itsensä ja heittää kerän edelleen jollekin leikkijälle. Kerää heitellään, kunnes lanka on kulkenut kaikilla leikkijöillä. Leikkijöiden välille on muodostunut verkko. Lanka keritään takaisin käymällä heittelykierros takaperin nimien kanssa. Leikki vaatii ryhmältä yhteistoimintaa, jottei lanka sotkeudu ja kerä pysyy koossa. Nimen lisäksi voidaan pyytää sanomaan itsestään jotain muutakin, esim. lempiruoka. (Idea: Koko Suomi leikkii Terhokerho käsikirja)

18 HARJOITE 8: TUTUSTU MINUUN Istutaan piirissä. Taustalle laitetaan soimaan musiikkia. Kun musiikki soi, jokin esine kiertää ringissä. Kun musiikki loppuu, oppilas, jonka kädessä esine on, kertoo nimensä ja jonkin oh-jaaman kysymän tiedon itsestään, kuten lempiruokansa tai mitä harrastusta haluaisi joskus kokeille, minne haluaisi tulevaisuudessa matkustaa. Katso myös seuraavan leikin kohdalta aihevinkkejä! Sen jälkeen musiikki jatkaa soimistaan ja esine lähtee jälleen kiertämään ringissä. (Idea: Ryhmäyttämisopas)

19 HARJOITE 9: JUTTUJONO Leikkijät muodostavat kaksi vastakkaista jonoa niin, että jokaiselle on pari. Leikin ohjaaja antaa aiheen, josta parin kanssa keskustellaan pari minuuttia. Merkin jälkeen pari vaihtuu niin, että toinen jono pysyy paikallaan ja toinen jono liikkuu eteenpäin (jonossa ensimmäi-senä ollut siirtyy viimeiseksi). Tällä harjoitteella saadaan myös sellaiset ryhmän jäsenet, jotka eivät muuten vaihtaisi ajatuksia keskenään, juttelemaan ja tutustumaan. Aihevinkkejä: - Mitä tekee lauantai-iltaisin? - Mikä lempiurheilulaji, -bändi, -kirja, -ruoka, -karkki, -elokuva? - Lempisovellus kännykässä? - Millainen olisi unelmien koti? jne. (Idea: Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen)

20 HARJOITE 10: MEKSIKON PIKAJUNA Katso tarkempi ohjeistus "Yhteishengestä voimaa!" -oppaasta!

21 HARJOITE 11: ONGELMASOLMU Ongelmasolmuun tarvitaan noin 10 metriä pitkä köysi ja noin 10 osallistujaa. Osallistujat tarttuvat molemmilla käsillä köydestä tasaisin välimatkoin. Keskelle köyttä leikkijöiden väliin jätetään hieman pidemmälti köyttä. Tehtävänä on tehdä solmu köyden keskelle niin, että leikkijät eivät saa päästää irti köydestä. Tehtävä toimii hauskana toiminnallisena ongelmanratkaisutehtävänä. Vinkki: Tehtävän ratkaisu on se, että kaikki osallistujat menevät köydestä muodostetun silmukan läpi. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus)

22 HARJOITE 13: MINÄ PIDÄN SILLISALAATISTA Istutaan tuoleilla piirissä. Tuoleja on yksi vähemmän kuin osallistujia. Yksi osallistujista on piirin keskellä. Keskellä oleva sanoo asian, josta pitää, esimerkiksi minä pidän jäätelöstä. Kaikki, jotka pitävät samasta asiasta, vaihtavat paikkaa. Paikkaa ei saa vaihtaa viereiseen tuoliin. Se, joka ei ehdi löytää paikkaa, jää keskelle. Jos keskellä oleva sanoo: minä pidän sillisalaatista! Kaikkien tulee vaihtaa paikkaa. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus)

23 HARJOITE 16: HEDELMÄSALAATTI Istutaan tuoleilla piirissä. Jokaiselle leikkijälle annetaan lapulla tai korvaan kuiskaamalla yksi hedelmän nimi kuten omena, banaani tai appelsiini. Yksi menee keskelle seisomaan. Keskel-lä olija huutaa jonkun ryhmän nimen esim. omenat, jolloin kaikki omenat vaihtavat nope-asti paikkaa. Myös keskellä ollut yrittää löytää paikan itselleen. Ilman tuolia jäänyt siirtyy keskelle uudeksi huutajaksi. Jos keskellä oleva sanoo hedelmäsalaatti, kaikkien pitää vaihtaa paikkaa. Viereiselle paikalle ei saa vaihtaa paikkaa. (Idea: Partiowiki, leikit)

24 HARJOITE 18: NOPEUSSANAPELI Ryhmälle annetaan jokin sana, jossa on esimerkiksi 5-9 kirjainta. Ryhmän tehtävä on muodostaa sanan kirjaimista mahdollisimman monta uutta sanaa. Tästä voi tehdä myös kilpailu-version, kun osallistujat jaetaan pienryhmiin, ja eniten uusia sanoja keksinyt ryhmä voittaa. (Idea: Ryhmäyttämisopas)

25 HARJOITE 17: SILLIT PURKISSA Leikkijät muodostavat pareja tai pieniä porukoita. Yksi pari menee muilta piiloon. Hetken kuluttua muut alkavat etsiä piiloon menneitä pareittain tai pienissä porukoissa. Kun he löytävät piiloon menneet, he menevät samaan piiloon. Peli loppuu, kun kaikki ovat löytäneet samaan piiloon. Pelissä voi myös kulkea yksin, mutta ryhmäytymisen kannalta pienryhmissä toimiminen on parempi.

26 HARJOITE 19: SANOMALEHTIEN LEIKKELY Pelaajista muodostetaan saman suuruisia joukkueita. Joukkueet saavat sanomalehden ja saksia. Joukkueiden tehtävä on leikata lehdistä kirjaimia, joista kootaan joukkueen jäsenten etunimet ja ne liimataan paperille. Joukkue, joka saa ensimmäisenä jokaisen joukkueen jä-senen etunimen koottua leikaten ja liimaten paperille, voittaa. Hyvä palkinto sekä lohdutuspalkinnot motivoivat osallistumaan. (Idea: Ryhmäyttämisopas)

27 HARJOITE 20: HERNEKILPAILU Lattialle laitetaan herneitä. Luokan tehtävänä on kerätä herneet ämpäriin mahdollisimman nopeasti käyttäen pyykkipoikia. Luokalle voi antaa eri palkintoluokkia. Jos haaste onnistuu 5 minuutissa, voi palkinto olla 3 karkkia/hlö. Jos taas haaste onnistuu 10 minuutissa, saavat kaikki 2 karkkia/hlö.

28 HARJOITE 22: PAPERITORNI Ryhmille annetaan 20 A4-paperiarkkia. Tehtävänä on ryhmässä rakentaa mahdollisimman korkea torni annetussa ajassa. Se joukkue, joka rakentaa korkeimman pystyssä pysyvän tornin, voittaa. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus)

29 HARJOITE 24: TELEPATIAA Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmät menevät eri puolille luokkaa. Lattialle ryhmien väliin laitetaan 6 hanskaa. Ensin ryhmä 1 kääntyy poispäin ja ryhmä 2 valitsee yhden hanskan, jonka alle piilottaa kolikon. Kun kolikko on piilotettu, saa ryhmä 1 alkaa pohtia, minkä hanskan alla kolikko on. Keskustelua saa käydä. Ilmeiden ja puolusteluiden perusteella ryhmä koittaa selvittää, minkä hanskan alle kolikko on piilotettu. Jos ryhmä arvaa väärin, se ei saa pistettä. Jos ryhmä arvaa oikein, se saa pisteen. Yhden kerran pelin aikana saa käyttää armonpullan eli koittaa arvata uudestaan pieleen menneen veikkauksen jälkeen. Kun ryhmä 1 on joko saanut pisteen tai epäonnistunut arvauksessaan, vaihdetaan osia. Se ryhmä, joka saa ensin 3 pistettä, voittaa.