MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 2017 MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

2 Kannen kuva: Kimmon Galleria Julkaisun kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta, ellei muuta ole mainittu. Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy 2018

3 2017 MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

4 MTK-Varsinais-Suomi ry Osoite: Hintsantie RAISIO Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi varsinais-suomi@mtk.fi RAUMA VT 8 Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori KT 40 Kauppakeskus Mylly MTK-Varsinais-Suomi on Facebookissa. Käy tykkäämässä. NAANTALI TURKU 4 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

5 Toimihenkilöt ja yhteystiedot vuonna 2017 Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki ja Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu ja Aluepäällikkö Terhi Löfstedt ja Toimistosihteeri Marja-Terttu Fagerström ja Hankeasiantuntijat Eila Tamminen, Menestyvä Maatilayritys -hanke Varsinais-Suomen maataloustuottajain säätiö Asiamies Ville Reunanen ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: Kenttäpäällikkö Lauri Tapio Lauri Poso, Menestyvä Maatilayritys -hanke Pyhäranta Kodisjoki Laitila Alastaro Metsämaa Kalanti - Uusikaupunki Karjala Yläne Oripää Loimaan seutu Kustavi Pöytyä Mellilä Mynämäki Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Karinainen Vahto Aura Taivassalo Masku Rusko Raisio Meri-Naantali Paattinen Tarvasjoki Marttila Lieto Paimio Koski Kuusjoki Somero Somerniemi Turun seutu Piikkiö Pertteli Kiikala Rymättylä Kakskerta Salon seutu Sauvo - Karuna Angelniemi Suomusjärvi Parainen - Nauvo Perniö Kisko Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset Yhdistyksiä 49, jäseniä MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

6 Sisältö MTK-Varsinais-Suomi ry... 4 Toiminnanjohtajan tervehdys... 7 Maatalous Varsinais-Suomessa... 8 MTK-Varsinais-Suomi ry. vuonna Johtokunnan toiminta...13 Liiton kokoukset...14 Kevätkokous Liedossa 6. huhtikuuta...14 Syyskokous Turussa 25.marraskuuta...16 Toimintasuunnitelma vuodelle Järjestön juhlavuosi Toiminta ja tapahtumat...24 Kasvinviljely...24 Sokerijuurikas...25 Varhaisperuna...25 Lypsykarjatalous...26 Lihatalous...26 Luonnonmukainen tuotanto...26 Yrittäjyys...27 Ympäristö- ja maankäyttöpolitiikka...27 Maaseutunuoret...28 Menekinedistäminen, kuluttajatyö...29 Järjestötyö ja tiedotus...30 Liittojen vanhat elokuvat...31 Hyvinvointi ja osaaminen...32 Yhteistoimintaa ja vaikuttamista eri ryhmissä...33 Annetut lausunnot ja kannanotot, kirjelmät, muistutukset...33 Menestyvä maatilayritys -hanke...34 Varsinais-Suomen maataloustuottajain Säätiön toiminta vuonna Tilinpäätös Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton alueen yhdistykset Maaseutunuorten kerhojen puheenjohtajat ja sihteerit Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton johtokunta Edustajat MTK:n valtuuskunnassa...56 Edustaja MTK:n johtokunnassa MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

7 Toiminnanjohtajan tervehdys Juhlimme viime vuonna itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Juhlimme ja vietimme myös monen tuottajayhdistyksen, MTK-Varsinais-Suomen ja MTK:n 100-vuotisjuhlia. Tuottajajärjestön perustaminen tapahtui ennen Suomen itsenäistymistä. Voidaankin sanoa, että talonpoikien järjestäytyminen, demokraattisten toimintatapojen ja yhteistoiminnan voimaan uskominen olivat osaltaan vahvistamassa ja viitoittamassa itsenäisen Suomen syntyyn. Maataloustuottajina voimme olla aidosti ylpeitä isänmaastamme, osuudestamme sen vaurauden ja sivistyksen kehitykseen. Vuosi 2017 oli maataloustuottajille haasteellinen. Oli sitten kysymys markkinoista, kannattavuudesta tai kasvukauden olosuhteista. Vuoden haasteellisuuden aisti selvästi syksyn kokouskierroksen aikana. Oli annettu lähes kaikkensa sadonkorjuutöissä, oli jännitetty viljan tuleentumista ja odotettu sopivien sadonkorjuusäiden saapumista. Ja niitä sadonkorjuusäitä tuli sitten todella tipottain. Kannattavuuden ongelmat ja kysymykset olivat läsnä koko ajan. Lopputuloksena Varsinais-Suomessa oli äärirajoille mennyt korjuukausi. Toisaalta maakunnista Varsinais-Suomessa korjattiin laadukkain ja määrältään hyvä sato. Kustannukset kaikilla tuotteilla olivat korkeat, mutta hyvä sato pelasti sittenkin meidät katastrofilta. Nyt olemme sitten tilanteessa, jossa myllykelpoinen leipävilja on pääosin maakunnastamme, samoin muiden kasvien laadukas sato on maakunnastamme. Tästä Varsinais-Suomen viljelyvarmuudesta on pidettävä huolta myös maatalouspoliittisessa päätöksenteossa, sillä olemmehan omavaraisuutemme varmuusvarasto ja turva. Kotieläintuotannossa maakuntamme osuus koko Suomesta on kasvanut. Tämä on hyvä asia. Kun huomioidaan eri tukialueiden tukierot, niin tuo kasvu on meille tullut osaamisen ja markkinaehtoisuuden kautta. Tämä on tulevaisuutta ajatellen hyvä asia. Voisimme kuitenkin nostaa myös esille tukipolitiikan tavoitteet ja periaatteet. Ymmärrän hyvin, että samankokoisella lypsykarja- tai nautatilalle tuki on erilainen Varsinais-Suomen ja pohjoisempien alueiden välillä. Mutta on vaikea ymmärtää sitä, että kolme - neljä kertaa suurempi karjatila Pohjanmaalla tai Savossa saa korkeampaa tukea kuin varsinaissuomalainen perheviljelmä, jokaiselta eläimeltä. Haluan kiittää tuottajayhdistyksiä, yhdistysten aktiiveja ja kaikkia jäseniämme siitä innokkaasta työstä, mitä olette tehneet yhdistyksissä. Ei ole aina helppoa lähteä hoitamaan yhteisiä asioita, kun oma tilakin vaatisi työaikaa. Eikä työstä aina saa kiitosta. Vuoden 2017 toiminta oli teidän, aktivistien, ansiota. Parhaimmat kiitokset. Yhdessä olemme enemmön. Paavo Myllymäki MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

8 Maatalous Varsinais-Suomessa Tilastotietoja vuodelta 2017 VARSINAIS-SUOMEN TILALUKUMÄÄRÄ VUONNA tilaa vilja 3108 erikoiskasvi 637 muu kasvinviljely 432 sika 272 lypsykarja 189 muu nauta 149 muu kotieläin 144 kananmuna 124 muu siipikarja 76 kasvihuonetuot. 36 muu tuotanto 22 tilamäärä väheni 160 kpl käytössä olevaa maatalousmaata oli hehtaaria keskimääräinen tilakoko oli 57 hehtaaria Lähde: MMM/MML ja Luke MAATILOJEN RAHAVIRRAT 2016 Maatilojen tulot (brutto, ei sisällä alv.) 5 % 28 % yhteensä 786,61 milj. 39 % maatalouden myyntitulot 303,69 milj. maatalouden tulotuet 221,65 milj. metsätulot 38,70 milj. sivuansiot / liitännäiselinkeinot 222,56 milj. osuus koko maan tuloista 12 % muutos edelliseen vuoteen +4 % 28 % Maatalouden myyntitulot (brutto, ei sisällä alv.) 18 % 21 % 9 % 4 % yhteensä 303,69 milj. 21 % maito 26,91 milj. naudanliha 11,37 milj. sianliha 63,93 milj. muu liha 32,24 milj. kananmuna 48,62 milj. viljat 56,05 milj. muut kasvit 64,58 milj. osuus koko maan tuloista 14 % muutos edelliseen vuoteen -1 % 16 % 11 % Lähde: Kantar TNS Agri Oy, Maaseudun Tulevaisuus 8 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

9 Tilastotietoja vuodelta 2017 PELLONKÄYTTÖ VARSINAIS-SUOMESSA Poimintoja viljelyaloista Poimintoja viljelyalan osuuksista Suomessa osuus viljelyalasta Varsinais- Suomi muu Suomi viljelyala Varsinais- Suomessa ohra kevätvehnä kaura nurmet < 5v kesanto ym syysvehnä rypsi ja rapsi ruis sokerijuurikas peruna VARSINAIS-SUOMEN ELÄINMÄÄRÄT Poimintoja eläimääristä Poimintoja eläinmäärän osuuksista Suomessa osuus eläinmäärästä Varsinais- Suomi muu Suomi eläinmäärä Varsinais-Suomessa lihasiat alle 50 kg lihasiat yli 50 kg broileremot kalkkunat emakot lypsylehmä emolehmät Nautarekisterissä 1.5. ja tukihakemuksessa ilmoitetut 1.4. tilalla olleet eläimet (siat sikarekisteristä). Lähde: MMM/MML MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

10 MTK-Varsinais-Suomi ry. vuonna 2017 JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 49 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Länsi-Maito LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raisio Oyj LähiTapiola ProAgria Länsi-Suomi ry Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Tapio Rintala, Yläne, jäsen v:sta 2012 Varapuheenjohtaja Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli, jäsen v:sta 2008 Muut jäsenet Eeva Jukka, Kuusjoki, jäsen v:sta 2015 Jalli Heikki, Koski TL. jäsen v:sta 2011 Lehtonen Aarne, Mynämäki jäsen v:sta 2016 Stiina Lerkki, Meri-Naantali jäsen v:sta 2017 Levomäki Tuomas, Loimaa jäsen v:sta 2016 Riski Janne, Sauvo-Karuna, jäsen v:sta 2014 Suominen Juha-Matti, jäsen v:sta 2012 Vapola Katariina, Kalanti-U:ki, v:sta 2016 Wikström Juha, Särkisalo, jäsen v:sta 2013 Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2004 Eturivissä vasemmalta Tuomas Levomäki, Katariina Vapola, Tapio Rintala, Ari-Pekka Kirjonen, Stiina Lerkki ja Kalle Vähä-Piikkiö. Takarivissä vasemmalta Janne Riski, Juha Wikström, Juha-Matti Suominen, Aarne Lehtonen, Heikki Jalli ja Jukka Eeva. Kuva Kalefoto. 10 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

11 VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Tapio Rintala, Yläne Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Tuomas Levomäki, Loimaan Seutu Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Paavo Myllymäki, sihteeri JÄRJESTÖVALIOKUNTA Maaret Tukiainen, Lokalahti Stiina Lerkki, Meri-Naantali Jarmo Villman, Suomusjärvi Mikko Sirkiä, Aura Varajäsenet: Johanna Lassila, Kodisjoki Mika Törne, Rymättylä Terhi Löfstedt, sihteeri VARHAISPERUNATOIMIKUNTA Jukka Sariola, Meri-Naantali Juho Aula, Laitila Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä Jussi Launto, Sauvo Kristian Mikola, Laitila Jaakko Heikkilä, Masku Pasi Saarinen, Nauvo-Parainen Terhi Löfstedt, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Ilmari Hunsa, Nousiainen Kalle Murto, Kuusjoki Heikki Huhtanen, Metsämaa Marko Knaapi, Vehmaa Saara Lainio, Mietoinen Henriikka Pensas, Paimio Taneli Takatalo, Karinainen Juho Vainio, Perniö Anna-Maija Tirranen, Metsämaa (MHY-edustaja) Jukka Eeva, Kuusjoki (liiton johtokunnan edustaja) Jarno Tuominen, Paimio (MTK:n maaseutunuorten valiokunnan edustaja) Aino Launto-Tiuttu, sihteeri MAASEUTUYRITTÄJÄVALIOKUNTA Satu Anttila, Nousiainen Toni Hokuni, Vehmaa Aarne Lehtonen, Mynämäki Tero Mahkonen, Vahto Tuija Rainio, Meri-Naantali Varajäsenet: Juuso Hulmi, Alastaro Janne Eriksson, Särkisalo Terhi Löfstedt, sihteeri SOKERIJUURIKKAAN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENET Toni Majuri, Pertteli Jari Nevavuori, Kalanti-U:ki Hannu Reiman, Salon Seutu Kari Saaristo, Perniö Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Oskari Virtanen, Mietoinen KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Pj.Eeva Taneli, Loimaan Seutu Vpj. Aki Riski, Salon Seutu Olli Alikärri, Koski TL. Juhani Hakamäki, Alastaro Jarmo Mäntyharju, Oripää Raimo Nordman, rahastonhoitaja Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi, sihteeri Aino Launto-Tiuttu, asiantuntijajäsen KYLVÖSIEMENSÄÄTIÖN HALLITUS Eeva Taneli, Loimaan seutu VILJAKAUPAN TARKKAILIJAT Pekka Eskola, Loimaa Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto LOUNAISTEN MTK-LIITTOJEN YHTEISTYÖELIMET ELINKEINOT- JA YRITTÄJYYSVALIOKUNTA Leena Erälinna, Paimio Aarne Lehtonen, Mynämäki Terhi Löfstedt, yhteyshenkilö MAANKÄYTTÖ- JA YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Pekka Myllymäki, Mietoinen Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö HYVINVOINTI- JA OSAAMINENVALIOKUNTA Päivi Vanha-Perttula, Loimaan Seutu Timo Teinilä, Salon Seutu Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö PELTOKASVIVALIOKUNTA Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Tuomas Levomäki, Loimaan Seutu Pekka Nieminen, Paattinen Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Aino Launto-Tiuttu, sihteeri MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

12 LUOMUVALIOKUNTA Simo Larmo, Suomusjärvi Katariina Vapola, Kalanti-U:ki Varajäsenet: Minna Mustonen, Pertteli Juha Raininko, Lieto Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö ETELÄ-SUOMEN MTK-LIITTOJEN YHTEISTYÖELIMET MAITOVALIOKUNTA Sanna Mäki, Kuusjoki Juha-Matti Suominen, Vehmaa Sauli Lähteenmäki, asiantuntija, Rusko Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö LIHAVALIOKUNTA Jukka Eeva, Kuusjoki (sika) Rauno Kajander, Yläne (kananmuna) Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö MTK:N VERKOSTOT Tapio Rintala, Yläne (pj. lammas) Taru Antikainen, Aura (pj. sika) Kimmo Yli-Antola, Laitila (pj. kananmuna) Eeva Korimäki, Marttila (vpj. siipikarjaliha)) Jaana Elo, Sauvo-Karuna (pj. luomu) Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko (vpj. öljy- ja valkuaiskasvit) Pekka Myllymäki, Mietoinen (pj. sokerijuurikasverkosto) Jukka Sariola, Naantali (vpj. puutarha) EDUSTAJAT MTK:N VALTUUSKUNNASSA Antti Airikki, Nousiainen Kaisa Riiko, Angelniemi Tapio Rintala, Yläne Anna Setälä, Laitila Jouni Tuomola, Loimaa varaedustajat: Elina Heino, Vehmaa Juha Jokiniemi, Somero Ari-Pekka Kirjonen Matti Tilkanen, Karinainen Tero Mahkonen, Vahto MTK-VARSINAIS-SUOMEN TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Eero Koskinen, Pöytyältä ja maaseutuyrittäjä Matti Karppinen Karjalasta. Varajäseninä toimivat HT Simo Laaksonen Loimaalta, Elisa Koho, Tarvasjoelta sekä Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja Launto-Tiuttu Aino, aluepäällikkö Löfstedt Terhi, aluepäällikkö Paananen Satu, hanketyöntekijä ( ) Poso Lauri, hankeasiantuntija, Menestyvä Maatilayritys -hanke Tamminen Eila, hankeasiantuntija, Menestyvä Maatilayritys -hanke Fagerström Marja-Terttu, toimistosihteeri MTK:N VALIOKUNNAT PELTOKASVIVALIOKUNTA Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko ERIKOISKASVIVALIOKUNTA Jaana Elo, Sauvo-Karuna ELINVOIMA- JA YRITTÄJYYSVALIOKUNTA Leena Erälinna, Paimio MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Jarno Tuominen, Paimio 12 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

13 Johtokunnan toiminta Liiton johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Johtokunta piti kehittämisseminaarin Raisiossa ja Gdanskissa. Kehittämisseminaarissa keskityttiin liiton toimintaan sekä kuultiin Puolan maataloustuottajien näkemyksiä ja havaintoja EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja Puolan maatalouden nykytilasta. Kontaktien luonti tuottanee tulevaisuudessa lisää yhteistoimintaa. Johtokunnan kokouksiin ja seminaariin ovat osallistuneet myös MTK:n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet sekä MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti. Johtokunnan työvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Johtokunnan ja valtuuskunnan jäsenet ovat osallistuneet kertomusvuoden aikana yhdistysten johtokuntien kokouksiin ja yhdistysten kevät- sekä syyskokouksiin. Lisäksi he ovat osallistuneet yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäiville, sekä edustaneet liittoa erilaisissa tilaisuuksissa. Jokaisessa kokouksessa on käsitelty liiton johtokunnan jäsenten, MTK:n valtuuskunnan jäsenten, MTK:n johtokunnan jäsenen sekä toimihenkilöiden raportit tapahtumista ja kokouksista. Näiden raporttien pohjalta on johtokunta linjannut toimintaa sekä tehnyt päätöksiä toiminnan suuntaamisesta. Liiton toimintasuunnitelman edistymistä on tarkasteltu kaksi kertaa vuodessa. Johtokunnan kokouksissaan käsittelemiä muita asioita pääpiirteissään: 16. tammikuuta Johtokunnan järjestäytyminen Valiokuntien ja edustusten nimeäminen Vastuuyhdistykset Liiton 100 -vuotisjuhlavuoden järjestelyt Maatalouspoliittiset ja kaupalliset asiat helmikuuta Kehittämisseminaari 6. maaliskuuta Valiokuntien ja verkostojen täydentäminen Liiton tilinpäätöksen valmistelu Lausunto hirvieläinten kannoista ja metsästyksestä 17. maaliskuuta Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittaminen ja esittäminen kevätkokoukselle Yhdistysten esittämät asiat Liiton ja MTK.n 100-vuotisjuhlan asiat Järjestön kehittäminen Maatalouspolitiikka 27. toukokuuta 7. elokuuta Maatalouspolitiikka; Skype yhteydellä MTK/Juha Lappalainen kanssa 100-vuotisjuhlien järjestelyt Syksyn toiminta Järjestöuudistuksen eteneminen Maakuntauudistus 2. lokakuuta Jäsenmaksusuositus yhdistyksille Toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelu vuodelle 2018 Maatalouspoliittiset kysymykset Satotilanne ja sen edellyttämät toimenpiteet Syksyn toiminta 100-vuotisisjuhlien järjestelyt 13. marraskuuta Toimintasuunnitelma 2018 Talousarvio vuodelle 2018 MTK:n valtuuskunnan syyskokouksen asiat Maatalouspolitiikka Hankeasiat Juhlavuoden väliraportti Tapaaminen tulevan ministerin, Annika Saarikon kanssa Lomituslaki MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

14 Liiton kokoukset Kevätkokous Liedossa 6. huhtikuuta MTK-Varsinais-Suomen virallinen kevätkokous pidettiin Liedon kunnantalolla 6.4. iltakokouksena. Kokouksessa oli paikalla 87 virallista kokousedustajaa, yhteensä 122 henkeä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Markku Hyssälä, pitkäaikainen MTK- Liedon puheenjohtaja. Kokouksen julkilausumatoimikuntaan valittiin Pekka Ahokas, Loimaa; Aarne Lehtonen, Mynämäki; Taru Antikainen, Aura ja Juho Aula, Laitila, julkilausumatoimikunnan sihteeriksi kutsuttiin Aino Launto-Tiuttu liitosta. Kokouksen julkilausuma alempana. Kokouksen aluksi palkittiin Vuoden työssäoppimistilana Anne ja Tapio Rintalan luomulammastila Pöytyältä. Tilan valinnan oli tehnyt Novida, maatalousalan oppilaitokset Livia ja Novida valitsevat tilan vuorovuosina. Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen. Virallisten kevätkokousasioiden, tili- ja vastuuvapauden myöntämisen, jälkeen julkistettiin MTK-yhdistysten ja Maaseutunuorten kerhojen välisten toimintakilpailujen tulokset, palkinnot jakoi MTK- Varsinais-Suomen varapuheenjohtaja Ari-Pekka Kirjonen. Kirjonen korosti puheessaan yhdistystoiminnan merkitystä järjestön elinvoimaisuudelle. Yli 100 maatilaa -sarja 1. Vehmaa 2. Laitila 3. Koski Alle 100 maatilaa -sarja 1. Lokalahti 2. Kodisjoki 3. Vahto Maaseutunuorten kerhojen osalta vain Vehmaan nuortenkerho oli toimittanut toimintakertomuksen voittaen näin nuorten kerhojen sarjan ilman kilpailua. Menestyneiden yhdistysten johtokunnille tarjottava kesäkuinen Agricolan kierros Turussa. Palkinto koski toimintakisassa palkittujen lisäksi MTK-Loimaan seudun johtokuntaa, koska Loimaan MTK:n ehdotus Vuoden Helmi 2016-kisaan edusti MTK-Varsinais-Suomea. Valinnan teki liiton johtokunta. Uudet MTK-yhdistysten puheenjohtajat esittäytyivät siltä osin, kun olivat paikalla. Heille luovutettiin nuijat, poissaolleille nuijat toimitettiin jälkikäteen. Toimintakertomusvuonna oli kevätkokouksessa päätetty korvata maatalouspoliittinen alustus paneelilla. Panelisteiksi oli kutsuttu MTK:n verkoissa ja valiokunnissa vaikuttavat varsinaissuomalaiset edustajat. Paneeliin saapuivat Ari-Pekka Kirjonen, Kalle Vähä-Piikkiö, Eeva Korimäki, Taru Antikainen, Jarno Tuominen, Heikki Huhtanen, Pekka Myllymäki ja Tapio Rintala. Esteestä olivat ilmoittaneet Jaana Elo, Leena Erälinna sekä Kimmo Yli-Antola, paneelin puheenjohtajana toimi liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki. Paneelin aikana käytiin läpi eri tuotannonalakohtaisia strategioita, byrokratian purku, ruoantuotannon laadusta ja kotimaisuuden merkityksestä viestiminen sekä tuotannon tehostaminen. Vaikuttamisen kohteiden todettiin olevan paitsi kotimaisten päättäjien, niin myös ulkomaisen päätöksenteon sekä teollisuuden (sokeri). Suomalaisen ruoan puolesta todettiin lobatun Euroopan laajuisesti ja työn jatkuvan. Paneelia kiitettiin uudenlaisena toimintatapana ja sille toivottiin jossakin muodossa jatkoa. 14 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

15 Kevätkokouksen julkilausuma: Läpinäkyvyyttä elintarvikkeille - alkuperämerkit esiin Kuluttajan on oikeus saada helposti selville ruoan alkuperä. Hyvä, että kesästä alkaen suomalaisessa elintarvikkeessa käytetyn lihan ja maidon alkuperämaa kerrotaan pakkauksessa. Hyvää Suomesta -merkkiä käytetään edelleen suomalaisen pakatun elintarvikkeen alkuperämerkkinä. Koko ruokasektorilla, sekä tuottajilla, jalostajilla että kaupalla, on vastuu, jotta kuluttaja voi luottaa ruokapakkausten merkintöihin ja tuotteen laatuun. Ruokaketjun toiminta tulee olla avointa ja luotettavaa. Kaikkien elintarvikkeiden, jotka hankitaan julkisiin keittiöihin, tulee täyttää suomalaisen lainsäädännön taso. Suomessa on voimassa säädöksiä ja vapaaehtoisia toimintatapoja, jotka nostavat tuotannon ja tuotteen laatua. Suomalaisella sialla on saparo ja kanoilla nokat. Eläimille ei anneta antibiootteja kuin tarpeeseen. Kevätkokousväkeä pienimmästä suurimpaan laulamassa Maataloustuottajain marssia kokouksen aluksi Liedon kunnantalolla. Suomalainen viljelijä tuottaa laadukasta ruokaa. Suomessa tuotetun ruoan jäljitettävyys on erinomainen ruokapöytään asti. Kasvintuotanto perustuu kestäviin tuotantomenetelmiin ja ympäristöystävälliseen viljelytapaan. Kotieläintuotannossa eettisyys ja eläinten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kuluttaja voi seurata omin silmin suomalaisen ruoan tuottamista. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

16 Syyskokous Turussa 25.marraskuuta Syyskokouksen julkilausuma: Tänään lauantaina Turussa kokoontunut MTK-Varsinais- Suomen virallinen syyskokous haastaa alueen kuntapäättäjät vastuullisiin hankintapäätöksiin kunnissaan. Kuntapäättäjä, kilpailuta kotimainen ruoka kuntalautasille ja eurot alueelle! Kuntien ruokahankinnoilla lisää elinvoimaa alueelle Julkisina ruoan ostajina kunnat tarjoavat vuosittain lähes 450 miljoonaan ateriaa päiväkodeissa, sairaaloissa, kouluissa ja monessa muussa piiriinsä kuuluvassa julkisessa laitoksessa. Kunnilla on uuden hankintalain myötä valta vaikuttaa siihen, mitä ja missä tuotettua ruokaa suuri osa meistä syö. Päättäjillä ja virkamiehillä tulee olla tahtoa toimia. Kuntien hankintastrategioissa tulee huomioida kotimaisen ruoan moninaiset vaikutukset kansantaloudelle ja alueellisesti. Suomalaisen ruoan laatukriteerit ovat maailman korkeimpia Ruokaketju työllistää yli henkeä, kasvintuotannon kaikissa toimissa huomioidaan ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät, kotieläintuotanto perustuu eettisiin toimintatapoihin. Kotimainen ruoantuotanto on vastuullista, sen tuotantotavat ja -vaikutukset ovat eri laatujärjestelmin ja mittarein todennettavissa. Aluetaloudelliset hyödyt korostuvat, mitä lähempänä tuote käytetään. Vastuullinen kilpailutus kunniaan Kotimaisen ruoan kilpailutus edellyttää kuntien hankinnoista vastaavilta, mutta erityisesti kuntapäättäjiltä samaa vastuullisuutta kuin viljelijöillä. Aito markkinavuoropuhelu ruoan tuottajien ja hankinnoista vastaavien välillä johtaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen: lähellä tuotettuun, alueellista elinvoimaa lisäävään ruokaan, joka maittaa syöjille. MTK-Varsinais-Suomen virallinen syyskokous pidettiin lauantaina Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun auditoriossa. Paikalla oli 98 virallista kokousedustajaa ja yhteensä osallistujia oli 148. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Turun Seudun puheenjohtaja Uolevi Oristo ja sihteeriksi aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu liiton toimistosta. Kokouksen aluksi Raision uusi toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi esittäytyi. Hän kertoi yhtiön toimintaympäristöstä, että elintarvikkeiden vientimarkkinat ovat hyvin kilpaillut. Raisiolla on 5 % viljamarkkinoista eli Raisiolla ei ole hintaa määräävää osuutta viljamarkkinoista. MTK:n valtuuskunnan myöntämät kultaiset ansiomerkit ja ansiomerkit jaettiin, jakamassa olivat liiton puheenjohtaja Tapio Rintala liiton toimihenkilöiden avustamana. Syyskokous hyväksyi johtokunnan esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2018 yksimielisesti. Liiton johtokunnan erovuoroisista valittiin kaudelle uudelleen Janne Riski Sauvosta, Tapio Rintala, Yläneeltä ja Juha-Matti Suominen Vehmaalta. Jukka Eeva Kuusjoelta ei ollut enää käytettävissä ja hänen tilalleen valittiin uutena Juha Auvinen Suomusjärveltä. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. MTK:n valtuuskuntaan kaudelle valittiin äänestyksen jälkeen Anna Setälä Laitilasta uudelleen ja uutena Jarno Tuominen Paimiosta erovuoroisen Antti Airikin tilalle. Valtuuskunnan varajäseniksi valittiin yksimielisesti uudelleen Juha Jokiniemi Somerolta ja Tero Mahkonen Vahdolta. Liiton ja säätiön toiminnantarkastajiksi vuodelle 2018 valittiin yksimielisesti uudelleen Matti Karppinen Karjalasta, Matti Huhtala (KHT) Ruskolta ja Eero Koskinen Pöytyältä. Varalle valittiin Simo Laaksonen (HT) Loimaalta, Jouko Siivo Perttelistä ja uutena Jari Tahila Kaarinasta. Varsinaiseksi jäseneksi Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen 16 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

17 vuosiksi valittiin uudelleen Jarmo Villman Suomusjärveltä ja varalle Mikko Hurme Kodisjoelta. Yleiskeskustelussa esiin nousivat huoli viljelijöiden jaksamisesta ja lomitusjärjestelmän epäkohdat paikallistasolla. Epävarmuutta herätti Euroopan unionin tuleva maatalouspolitiikan uudistus, johon yksittäisten tuottajien vaikuttamiskeinot ovat rajalliset. Iso merkitys maatalouden tulevaisuudelle on paikallisen ruoan haluttavuus kuntahankinnoissa, tästä kokous muistutti alueen kuntapäättäjiä julkilausuman muodossa. Ilmari Hunsa Nousiaisista, Veli-Tuomas Pohjola Mietoisista, Markku Salo Mellilästä ja Sanna Mäki Kuusjoelta sihteerinään aluepäällikkö Terhi Löfstedt liiton toimistosta valmistelivat kokouksen kannanottoa. Kokousalustuksen piti Maaseudun Tulevaisuus-lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Kemppainen puhui asuinpaikasta, maatalouden asemasta ja mitä maatalous elinkeinona on. Maaseutu on myös kasvun tuoja, metsätalous ja metsän hiilen sidonta maaseudulla ovat menestystekijöitä, samoin turismin lisääntyminen. Ruoan brändäys ja hajauttava elinkeinopolitiikka ovat menestystekijöitä. Maaseudulla on tulevaisuus. Se on erilaista mutta se on. MTK:n ansiomerkkien saajat: Antikainen Taru, Anttila Satu, Auvinen Juha, Björkvist Anders, Heino Mika, Hellstén Eeva, Hiippavuori Gunnar, Jensén Henrik, Kauppi Minna, Kinnala Mika, Kuisma Juha, Kuparinen Heikki, Köymäri Lauri, Lahti Seppo, Lankinen Tuomas, Lassila Hanne, Lehtonen Aarne, Lehtonen Esko, Levomäki Tuomas, Länsipaltta Minna, Mahkonen Tero, Matikainen Timo, Mynttinen Kari, Paija Timo, Penttilä Inkeri, Pietilä Heikki, Riikonen Petri, Riski Janne, Saarinen Pasi, Sariola Matti, Seppä Juha, Sipilä Janne, Suominen Juha-Matti, Talola Viljo, Tuijula Immo, Tukiainen Maaret, Törne Mika, Viima Olli, Virolainen Jukka, Ääritalo Antti. MTK:n kultaisen ansiomerkin saajat: Hollmén Timo, Jalli Heikki, Jokiniemi Juha, Karppinen Matti, Kemppi Veikko, Koskinen Eero, Murto Matti, Saarinen Eero, Saarinen Pekka, Teperi- Saari Tiina, Vähä-Piikkiö Kalle. MTK:n kunniamerkin saajat: Halkilahti Jaakko, Myllymäki Paavo, Tuomola Jouni Kuvassa ansio- ja kunniamerkkien saajia. Kuva Kalefoto. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

18 Toimintasuunnitelma vuodelle 2018 Toimintamme tavoite Tavoitteemme on maatilojen ja maaseutuyritysten kannattavuuden parantaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja jatkuvuuden turvaaminen parantaen samalla maataloustuottajien taloudellista asemaa ja elämänlaatua. Edistämme elinkeinojen kilpailukykyä, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa sekä hyvinvointia. Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Puolustamme yksityistä omistusoikeutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistamme jäsenistön yhteenkuuluvuutta. Toimintamme perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja asiantuntemukseen. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä muiden maaseudun ja sen elinkeinojen eteen työskentelevien tahojen ja ihmisten kanssa. Järjestötyö Järjestötyön painopisteenä ovat alueen tuottajayhdistykset. Aktivoimme jäsenkuntaa mukaan toimintaamme sekä tuotamme tietoa ja toimintamalleja yhdistystoiminnan tueksi, tuemme yhdistysten johtokunta- ja kehittämistyötä. Edistämme tuottajayhdistysten yhteistoimintaa. Olemme MTK:n jäsen ja toteutamme osaltamme MTK:n toimintasuunnitelmaa. Olemme järjestössä linkki jäsenkunnan ja keskusliiton välillä, viestinviejä molempiin suuntiin. Teemme toiminnallista yhteistyötä lounaisen MTK-liittoryhmän, alueemme metsänhoitoyhdistysten, SLC Åbolandin sekä alueemme neuvontaorganisaatioiden kanssa. Markkinaedunvalvonta ja kuluttajatyö Viljelijöiden osaaminen ja työssä jaksaminen Edistämme viljelijöiden osaamista, johtamistaitoja, yhteistyötä, työssä jaksamista sekä yhteisöllisyyttä. Tässä työssä tukena on Menestyvä maatilayritys -hanke. Maatilojen kehittämiseksi kannustamme viljelijöitä kannattaviin investointeihin sekä sukupolvenvaihdoksiin. Tiedotamme tukijärjestelmistä ja niiden perusteista sekä muutoksista jäsenistölle. Vastuullinen biotalous ja ympäristöpolitiikka Edistämme uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa biotaloutta ja kannustamme jäsenistöämme alueelliseen, paikalliseen sekä tilakohtaiseen ratkaisujen kehittämiseen. Edistämme elinkeinomme ja maakuntamme kustannustehokasta ympäristöystävällisyyttä mm. ravinteiden kierrätystä ja maan rakenteen ylläpitoa. Toteutamme ympäristöosaamisen hanketta ja osallistumme biotalouden, kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden valmisteluun ja edistämiseen maakunnassamme. Seuranta Liiton johtokunta valvoo toimintasuunnitelman toteuttamista ja reagoi tarvittaessa muuttuviin tilanteisiin. Johtokunta raportoi toimintasuunnitelman toteutumisesta yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäivillä. Teemme kuluttajatyötä suomalaisen tuotannon menekinedistämiseksi. Lisäämme kuluttajien, erityisesti koululaisten ja opettajien tietoisuutta kotimaisesta ruoantuotannosta. Vaikutamme päättäjiin maaseutuelinkeinoja harjoittavien ihmisten aseman parantamiseksi. Toimimme maatalouden tuotantokustannusten alentamiseksi ja lisäämme toimijoiden tietoisuutta kustannustehokkaasta toiminnasta. Vaikutamme maataloustuotteiden markkinoihin päämääränämme kannattavan tuotannon turvaavat tuottajahinnat. Koko tuottajajärjestön toiminta perustuu vastuulliseen vaikuttamiseen tuotteitamme jalostavien yritysten suuntaan. 18 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

19 Tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan painopisteet ovat: 1. Järjestötyö Yhdistysten toiminnan aktivointi ja tukeminen Luottamushenkilöiden koulutus Yhdistysten johtokuntien vastavuoroisuustapaamiset ja parhaiden käytäntöjen jakaminen yhdistysten kesken Toiminta- ja tapahtumakokonaisuuksien mallipakettien kokoaminen yhdistyksille Sähköisen tiedotuksen käyttö vuorovaikutteisesti jäsenen, yhdistyksen, liiton ja keskusliiton väillä Nuorten toiminnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 2. Markkinat ja kuluttajatyö Oman tuotannon arvostuksen lisääminen Aluetalouden merkityksen kertominen kunnan, maakunnan ja valtakunnan päättäjille Viljelijöiden markkinaosaamisen ja riskienhallinnan parantaminen koulutuksella Avoimet Ovet maatiloilla -tilaisuudet, samanaikaiset tilaisuudet yhdistyksissä Koko ruokaketju mukaan ruuan tuottamisen tunnetuksi tekemisessä Ruuan alkuperän tunnistaminen ravintoloissa jäsenaktiivisuuden avulla. Tulosten levittäminen sähköisillä viestimillä Koululaisille ja opettajille tietoa ruuan tuottamisesta 3. Maatalous ja ympäristöpolitiikka CAP maatalousuudistukseen sekä kansallisiin tukiin vaikuttaminen Varsinais- Suomen näkökulmasta: elinkeinoa tukeva maatalouspolitiikka Nykyisen ohjelmakauden järjestelmien parantaminen, mm EFA-ala Tukiasioista ja maatalousuudistuksesta tiedottaminen ja kouluttaminen Maataloustutkimukseen ja -neuvontaan vaikuttaminen. Tavoitteiden asettaminen viljelijöiden lähtökohdista. Maan vesitalous ja kasvukunto -hankkeen toteutus ja ilmastonmuutoksen ennakoinnin toimintatapojen kehittäminen Eläinsuojelulain toimeenpanon seuranta ja eläinten hyvinvointikorvauksen parantaminen 4. Hyvinvointi Yleisen ilmapiirin saaminen myönteiseksi tavallisille maaseutuyrittäjille Johtamis- ja talouskoulutuksen järjestäminen Lomituspalveluiden kehittäminen ja lomituksen arvostuksen nosto Seutukuntakohtaisten aamukahvitilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Työilmapiiriä ja hyvinvointia parantavien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen Jäsenistön auttaminen 5. Maakuntauudistus Maakuntavaalit Maaseudun etujen ajaminen maakuntauudistuksessa Maaseutu- ja lomahallinnon toiminnan kehittäminen maakuntauudistuksessa Elinkeinotoiminnan esilletuonti kunnissa ja maakunnassa 6. Maaseutuyrittäjyys Tilojen elinkeinotoiminnan kehittäminen osana maakunnan talouden kasvua Yrittäjien verkostoitumisen lisääminen mm. koulutuksella Tilojen energiaomavaraisuuden parantaminen Bioraaka-aineiden käytön lisääminen energiantuotannossa, lannoitteena ja maanparannuksessa MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

20 Järjestön juhlavuosi 2017 MTK-Varsinais-Suomen perustava kokous pidettiin Turun teatterin lämpiössä. Sata vuotta on toimittu ajassa talonpojan etua ajaen. Liiton historian vaiheista voi lukea tarkemmin Asia selvä -historiikistamme, joka julkistettiin liiton 100-vuotispäivänä Maatalousmuseo Sarassa. Historiikin on kirjoittanut tietokirjailija Juha Kuisma. Kuisma toteaa, että maaseutu on ollut modernisaation edistäjä, ei vastustaja. Yhteiskunnan uudet virtaukset on haluttu levittää maaseudulla kaikkien käyttöön. Liitto on pyrkinyt kulkemaan myös etujoukoissa koko sadan vuoden taipaleensa aikana. Varsinais-Suomessa perustettiin myös 16 tuottajayhdistystä vuoden 1917 aikana. Yhdistykset ovat juhlineet tahoillaan monin eri tavoin sen lisäksi, että yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti liiton ja MTK:n järjestämiin tilaisuuksiin. Liiton juhlavuotta valmistelemaan valittiin 100-vuotisjuhlatoimikunta. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta, Anna Setälä Laitilasta, Jouni Tuomola Loimaalta ja nuorten edustajana Stiina Lerkki Naantalista ja toimikunnan sihteerinä Aino Launto-Tiuttu liiton toimistosta. Ilmari Hunsa, joka toimi myös liiton nuorten valiokunnan puheenjohtajana, edustamassa yhdistystään MTK:n liittokokouksessa ja 100-vuotisjuhlassa. Videotaideteos aloitti 100-vuotisjuhlat Juhlavuosi aloitettiin helmikuussa, jolloin järjestettiin Maa jalkojemme alla -videotaideteoksen esittelytilaisuus tuottajayhdistysten, sidosryhmien ja tiedotusvälineiden edustajille. Puheenvuoroja tilaisuudessa käyttivät MTK- Varsinais-Suomen johtokunnan jäsen Kalle Vähä-Piikkiö, taiteilija Teemu Lehmusruusu ja videossa esiintyvä maatalousyrittäjä Eeva Korimäki Marttilasta. Lisäksi videossa esiintyi Varsinais-Suomesta maatalousyrittäjä Marika Haapsaari Paattisilta. Videotaideteosta esitettiin osana valtakunnallista kiertuetta Lounais-Suomen Maalaistentalon ikkunassa Turussa. Teemu Lehmusruusun valotaideteoksessa pohdittiin maaperän ja ihmisten välistä kytköstä. MTK:n liittokokous ja 100-vuotisjuhla MTK:n 100-vuotisjuhla ja juhlaliittokokous pidettiin Helsingin Messukeskuksessa. Varsinais-Suomesta liittokokoukseen osallistui 82 henkilöä ja lisäksi 100-vuotisjuhlaan osallistui toistakymmentä eri aikoina MTK:n luottamustehtävissä toiminutta edustajaamme. MTK:n 100-vuotisjuhla alkoi juhlajumalanpalveluksella Helsingin Tuomiokirkossa ja juhlassa esitettiin näytelmän Maan ja metsän laulu kantaesitys puheiden ja virallisten tervehdysten lisäksi. Juhlanäytelmä on katsottavissa sivulta 20 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

21 Kylvösiunaukset ja sadonkorjuujuhlat osana järjestön 100-vuotisjuhlintaa Liiton juhlavuoden yhdeksi tapahtumaksi valikoitui kylvösiunaus, minne pyydettiin mukaan toimitukseen myös Turun piispa Kaarlo Kalliala. Ruskon Piispantalon pellonlaidalle kerääntyikin toistasataa osallistujaa liiton ja ruskolaisten yhteiseen kylvösiunaukseen. Piispan lisäksi puhujaksi saimme MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan. Ruskon kirkkoherra Pasi Salminen toimitti siunauksen monen vuoden kokemuksella piispa Kallialan kanssa. Symbolisen vehnän kylvön vakasta suorittivat Osmo ja A Vähä-Piikkiö. Lopuksi runsas osallistujajoukko nautti pihakahvit ilta-auringon valaistessa maiseman. Kylvösiunaustilaisuudet ja sadonkorjuun kiitosjuhlat ovat tuottajayhdistysten perinteisiä vuoden kiertoon kuuluvia tapahtumia. Jokainen kylvösiunaustilaisuus on tekijöidensä näköinen, paikallisuus sekä perinteet näkyvät näissä pellon laidalla järjestettävissä tapahtumissa. Useissa yhdistyksissä kylvösiunausperinteet ovat vasta muutaman vuoden mittaiset mutta ainakin Koski Tl:ssä ja Tarvasjoella kylvösiunauksia on järjestetty vuodesta 1992 alkaen. Viljelijät yhteen kokoavien tilaisuuksien tarve korostuu maatalouden murroksessa. Ylpeys omasta työstä, omaa työtä kohtaan koettu arvostuksen tunne sekä yh- teistöllisyys ovat merkittävässä roolissa maatilayrittäjien työssä jaksamisen osalta. Kevät, uuden alku, on hyvä hetki kokoontua tapaamaan oman ammattikunnan edustajia. Paikalla on nykyään usein myös päiväkoti- tai alaasteryhmiä. Sadonkorjuun kiitosjuhlat taas päättävät kasvukauden juhlallisin kirkonmenoin. Jumalanpalveluksen jälkeen on yhteinen hetki uutispuuron ja kirkkokahvin ääressä. Tuottajaliiton toimihenkilöt osallistuvat vuosittain paikallisyhdistysten järjestämiin kylvösiunauksiin ja kiitosjuhliin. Piispa Kaarlo Kalliala ja toiminnajohtaja Myllymäki keskustelemassa kylvösiunausväen kanssa. Ruskon kirkkoherra Pasi Salmisen ajonäyte. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

22 Liiton historiikin julkistustilaisuus Liiton historiikki valmistui juuri liiton 100-vuotispäivän kynnyksellä. Julkistamistilaisuudessa Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla historiikin kirjoittaja Juha Kuisma puhui Varsinais-Suomen maatalousväestön järjestäytymisestä talouspoliittiseksi etujärjestöksi itsenäistyvässä Suomessa. Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi katsoi eteenpäin esityksessään Mitä tiedämme tulevasta. Mielenkiintoisia alustuksia ja musiikkiesityksiä oli kokoontunut kuulemaan yli sata kutsuvierasta. Tilaisuuden aluksi vieraat nauttivat uutispuuroa, syntymäpäiväkakkua ja kahvia. Tilaisuuden päätteeksi vieraille jaettiin liiton historiikki Asia selvä. 22

23 Liiton 100-vuotisjuhlat jäsenistölle Kekrityyppiset 100-vuotisjuhlat järjestettiin Pöytyän Kisariihessä jäsenistölle. Ilta alkoi lippujen sisääntulolla ja Maataloustuottajain marssilla Loimaan soittokunnan säestäessä. Kulttuuriosuuskunta Karisma esitti välähdyksiä liiton historiikista aina puheiden välissä. Avauspuheen piti liiton puheenjohtaja Tapio Rintala ja juhlapuheen agronomi Esa Härmälä. Pitopöydässä tarjoiltiin varsinaissuomalaisia ruokia juhlaväelle. Illan päätteeksi vieraita tanssittivat Kyösti Mäkimattila ja Varjokuva. Väkeä oli paikalle saapunut 360 henkilöä. Juhla oli lämminhenkinen, vaikka ulkona sade piiskasi vielä osaksi puimattomia peltoja. MTK:n ansiomerkit ja kunniamerkit MTK:n valtuuskunnan myöntämät kultaiset ansiomerkit ja ansiomerkit jaettiin liiton syyskokouksessa Turussa. Lista ansiomerkin saajista löytyy liiton syyskokouksesta kertovan tekstin jälkeen. MTK:n kunniamerkit jaettiin jo MTK:n liittokokouksessa kesäkuussa Helsingissä ja varsinaissuomalaisista kunniamerkin saivat Jaakko Halkilahti Salosta, Paavo Myllymäki Mynämäeltä ja Jouni Tuomola Loimaalta. Kuvat Kimmon Galleria. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

24 Toiminta ja tapahtumat Kasvinviljely Kasvukausi alkoi kylmänä ja koleana, toukokuussa oli myös kuivaa. Kylvötyöt maakunnassa aloitettiin toukokuun ensimmäisellä ja toisella viikolla. Koko toukokuun toinen viikko oli kylmä, satoi yleisesti lunta ja lumisade keskeyttikin monen kylvöt. Varhaiskasvien viljelijät torjuivat hallaa sadettamalla toukokuun alkupuolella monet yöt. Vasta äitienpäivän jälkeen yöhallat loppuivat siltä erää. Yksittäisiä kylmiä öitä oli vielä kesäkuussakin. Kesäkuun alkupuolella saatiin sateita ja monin paikoin harvat kasvustot virkistyivät. Kesäkuun alkupuolen sateiden vuoksi maakunnan keskivaiheilla savisimmilla pelloilla varsinkin ohrat kellastuivat. Heinäkuussa kasvukausi jatkui koleana, hellepäiviä ei maakunnassamme esiintynyt. Lämpösumma kertyi hitaasti ja kasvukausi olikin jo kymmenen päivää keskimääräistä jäljessä. Rannikolla Turusta pohjoiseen kärsittiin kesä-heinäkuussa jopa kuivuudesta. Elokuu alkoi sateisena ja rehevimmät ohra- ja ruiskasvustot lakoontuivat kovien sadekuurojen vuoksi. Elokuussa ylitettiin kuukauden pitkänaikavälin keskilämpötila, samoin syyskuussa. Kasvukausi oli jo lähes kaksi viikkoa keskimääräistä jäljessä. Viljojen valmistumista odoteltiin. Nurmikasvien siemeniä ja ruista päästiin puimaan elokuun aikana, muuten puinnit jäivät syyskuulle ja vielä lokakuullekin. Kasvustot tuleentuivat hitaasti ja lokakuun kaksi ensimmäistä viikkoa olivat hyvin sateisia. Lokakuun lopulla päivä oli lyhyt ja kasvustot eivät kuivuneet enää kunnolla. Maakunnassa saatiin korjattua kuitenkin pääosa sadosta, toisin kuin idempänä ja pohjoisempana Suomessa. Korjuukustannukset nousivat korkeiksi, kun korjattu vilja oli märkää ja kuivatus kesti kauan. Kuivatuskapasiteetti rajoitti viljankorjuun etenemistä sen jälkeen, kun kasvustot valmistuivat. Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen peltokasvivaliokunta kokoontui Västankvarnin peltopäivien yhteydessä Eteläisten tuottajaliittojen ja MTK:n peltokasvivaliokuntien kanssa yhteiskokoukseen. Valiokuntamme järjestäytyi ja puheenjohtajaksi valittiin Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta ja varapuheenjohtajaksi Ilkka Markkula Ulvilasta. Yhteiskokouksen aiheina olivat viljan markkinatilanne ja toimet markkinoilla viennin edistämiseksi. MTK on yhdessä alan toimijoiden kanssa hakemassa hankerahoitusta viennin edistämistoimiin. Lounaisten liittojen toinen peltokasvivaliokunnan kokous pidettiin Huittisissa. Kasvukauden myöhäisyys huolestutti valiokuntaa, mutta Lounais-Suomi oli kuitenkin vähiten myöhässä pitkän ajan keskiarvosta. Luomuala kasvu puhutti valiokuntaa ja toivottiin, että luomualalta korjataan myös satoa. Mallasohralajikkeita on nyt liian monta, lajikerunsaus vaikeuttaa vientierien löytymistä. Lajikkeita tulee vähentää, jotta vientiin löytyy myös mallasohraa. ViljaTavastiasta Arto Laine oli kertomassa viljelijöiden osuuskunnasta. Valiokunta totesi, että tällaista toimijaa tarvitaan markkinoilla ja viljelijöiden yhteistyö on erittäin tärkeää. Valiokuntaa puhutti myös laskevat peltomaan fosforiluvut. Kohta on vaikeaa saada hyvälaatuista satoa jos fosforilukujen annetaan vielä laskea. Liitto oli yhteistyökumppanina järjestämässä viljelijätilaisuutta Viking Malt Oy:n kanssa. Syksyllä liitto järjesti Menestyvä maatilayritys -hankkeen kanssa aamukahvitilaisuuden aiheena viljan vienti. Varsinais-Suomen Kylvösiemenyhdistyksen hallitus on toiminut liiton kylvösiemen valiokuntana. Kylvösiemenyhdistys tekee oman toimintakertomuksensa, joka löytyy yhdistyksen nettisivuilta Kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomesta korjattiin runsas vilja- ja öljykasvisato kertomusvuonna. Lokakuun sateisen alkupuoliskon jälkeen vehnä alkoi itää ja korjatun vehnän laatu jäi huonoksi. Syyskuussa korjattiin myös leipävehnäksi kelpaavaa satoa. Sateinen vuosi heikensi yleisesti viljan laatua ja itävyyttä. Nurmirehua saatiin korjattua melko normaali määrä. Märät korjuuolot vaikeuttivat olkien keruuta kuivikkeeksi ja oljesta tulee niukkuutta talven aikana. Lantaa ei saatu levitettyä riittävästi syksyn aikana märkyyden vuoksi ja lantavarastot ovatkin täynnä keväällä. 24 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

25 Sokerijuurikas Sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunta toimi viidettätoista toimintakauttaan. Neuvottelukunta toimii viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhteistoimintaelimenä. Valiokunta toimii lisäksi alueensa tuottajaliittojen sokeriasioiden edunvalvojana liiton ja MTK:n valiokunnan alaisuudessa. Neuvottelukunta vastaa myös sokerijuurikkaan vastaanoton tarkkailusta tehtaalla. Vuonna 2017 tässä olikin työtä, sillä juurikkaan multapitoisuuden vaihtelivat suuresti ja olivat keskimäärin valitettavan korkeita. Valiokunta kokoontui ja Kokouksissa käsiteltiin hallinnollisten asioiden lisäksi mm juurikasalan muutoksia kiintiöiden poistuttua, tarvetta järjestää yleisliittolainen sekerin hintaseuranta EU:n alueella, sokerikauden toimintaa sekä Sucroksen kuulumisia ja näkymiä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Jari Ruski ja sihteerinä Elina Liinaharja. Varhaisperuna Valtakunnan varhaisperunatuotannosta maakunnasta, ml. ruotsinkielinen saaristo, tuli käytännössä kaikki sato toukokuun lopusta kesäkuun viimeiselle viikolle. Pieniä eriä varhaisperunaa tuli markkinoille Hämeestä ja Uudenmaan ruotsinkieliseltä rannikolta, juhannuksen jälkeen Satakunnasta alkoi tulla perunaa tukkuihin asti. Liiton varhaisperunatoimikunta kattaa jäsentensä kautta alueet Uudenmaan rannikolta Satakuntaan, saaristossa kaukaisin edustaja on Houtskarista. Kotimaisen varhaisperunan satokausi alkoi Äitienpäivän tunneli- ja kasvihuonetuotetuista perunoista jatkuen lakkiaisiin. Lakkiaisperunat saatiin jo osin avomaalta (muovi- ja harsokatteiden alta). Kauden normaali aloitus oli alkukevään hallaöiden vuoksi helpotus, toisaalta osa kasvustoista menetettiin sadetuksista huolimatta. Kaupalle pystyttiin kuitenkin antamaan vakuuttava viesti, että kotimaisen perunan satokausi alkaa kesäkuun puolella normaalisti. Tämä viesti uskottiinkin toisessa isossa kaupparyhmässä, joka ei tuonut ruotsalaista perunaa enää kesäkuun puolivälin jälkeen. Näin markkinat toimivat kohtuullisesti alkukaudesta. Kylmä kevät aiheutti kuitenkin lievää niukkuutta perunasta juhannusviikolla, vaikka kaikki ostajat saivatkin osansa. Kauppojen hyllyt ja varastot eivät kuitenkaan tukkeutuneet, joten yllätys olikin, ettei juhannuksen jälkeen kysyntä noussut. Useina vuosina juhannuksena on nostettu kaupan varastot täyteen, jolloin kysynnän maltillisuus seuraavalla viikolla on ollut selitettävissä. Kertomusvuonna selitys kysynnän matalaan tasoon oli kulutustottumusten muutos: perunaa halutaan syödä lakkiaisina ja juhannusviikolla, muina ajankohtina se on menettänyt asemaansa kesäpöydässä muille vihanneksille. Kehitys on ollut nähtävissä aiempinakin kesinä. Toimikunta totesi tämän olevan haasteen tuotannolle ja sadon jaksottamiselle - kannattaako täysille markkinoille tulla sadolla, joka pahimmillaan nostetaan vasta kysyntähuipun jälkeen? Kysynnän maltillisuus jatkui läpi kauden, vaikka perunaa nousi käytännössä vain päätuotantoalueelta. Perunan laatuongelmia ei juurikaan kertomusvuonna tullut eteen, vaikka osin nostoolosuhteet olivat haasteelliset. Tämä kertoo tuottajien valveutuneisuudesta, sekä siitä, että entistä isompi osa perunoista menee markkinoille kootusti. Laatua valvotaan näin useassa pisteessä ennen kuin tuote on kaupassa. Varhaisperunakausi alkoi tammikuisella risteilyllä, jonne koottiin toimijoita koko tuotantoalueelta. Paikalla olivat myös S-ryhmän edustajat, joiden kanssa käytiin keskustelua markkinoista laatuun asti. Avoin keskustelu ilmeisesti kantoi hedelmää kesän tuontipäätöksiin asti, sillä Inex uskoi toimikunnan viestin kotimaisen perunan riittävyydestä kesäkuussa eikä tuonut ruotsalaista perunaa yli tarpeen. Varhaisperunatoimikunta aloitti kautensa puhelinkokouksella huhtikuussa järjestäytyen, jonka jälkeen pidettiin kauteen ja sen menekinedistämisrahoihin liittyvä läsnäolokokous MTK:n kasvintuotantoasiaies Antti Lavosen kanssa. Pääasiallinen kokoustapa toimikunnalla olivat puhelinkokoukset, joita pidettiinkin kauden kuluessa yhdeksän, läsnäolokokouksia oli muutama kesällä kevään kokoontumisen lisäksi. Menekinedistämistä ja markkinoiden vuorovaikutusta pidettiin yllä paitsi avoimella tiedonkululla ostajien suuntaan, niin myös mediatiedottein sekä some-markkinoinnin avulla. Pääasiassa printtimediassa saatiin läpi juttua kauteen liittyen, Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti isosti alkukesästä tukkurien ja tuottajien tapaamisesta. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

26 Lypsykarjatalous Kertomusvuonna maakunnan maidontuotannon määrä pysyi ennallaan maitotilojen määrän laskusta (15 tilaa) huolimatta, tiloja oli vuoden lopussa 190. Maakunnassa maitoa tuotettiin 70 miljoonaa litraa, Suomen koko maidontuotanto oli 2297 miljoonaa litraa. Maatasolla tuotannon laskua oli prosentti. Maitotiloja oli koko maassa yhteensä 7283 tilaa, tilojen määrä laski edellisestä vuodesta. Maidon hinta nousi hieman vuoden takaisesta, mutta oli silti melko alhaalla kertomusvuonna, esimerkiksi e-luokan normimaidon tuottajahinta oli 36,56 senttiä/litra. Euroopan unionin tasolla maidontuotanto kasvoi liki kaksi prosenttia. Lihatalous Eteläisten tuottajaliittojen lihavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdesti. Valiokuntaan kuuluivat Varsinais-Suomesta Taru Antikainen, Jukka Eeva, Matti Murto, Henrik Jensen, Jouni Tuomola ja Tapio Rintala. Lounaisten liittojen yhdyshenkilönä toimi Matti Rehula Satakunnasta. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Hannu Karppila ja sihteerinä Tuula Dahlman. Kokouksessaan valiokunta käsitteli MTK:n verkostomallista edunvalvontaa, markkinatilannetta ja eläinten hyvinvointilain valmistelutilannetta. Marraskuun 7. päivänä ollut kokous lähetti alla olevan kirjelmän MTK:n johtokunnalle: Kotieläintuotannon tulevaisuus AB-alueella Valiokunta kantaa huolta kotieläintuotannon jatkumisesta ja kehittymisestä AB-alueella. Kotieläintilojen näkymät ja kannattavuus alueella ovat heikentyneet. Tilanne puhututtaa kentällä erityisesti nyt, kun kuluneen syksyn sadonkorjuu on ollut poikkeuksellisen haasteellista. Asia on myös ajankohtainen, sillä parhaillaan valmistaudutaan seuraavaan tukikauteen. Kotieläintuotannon tulevaisuus on turvattava AB-alueella. MTK:n tulee toimia niin, että kannattavan tuotannon edellytykset alueella parantuvat. Kotieläintuotanto alueella parantaa ravinteiden kierrätystä ja mahdollistaa monipuolisen kasvivuorottelun. Kokouksessa valmisteltiin tarkennettua toimintamallia MTK:n verkostojen ja alueellisten verkostojen toiminnan tehostamiseksi sekä yhteydenpidon parantamiseksi. Luonnonmukainen tuotanto Varsinais-Suomessa oli kertomusvuonna 394 luomuvalvonnassa olevaa maatilaa, mikä on 7,7 % alueemme maatiloista. Koko maassa luomutiloja on 9,5 % maatiloista. Luomukotieläintiloja oli Varsinais-Suomessa 77 kappaletta. Luomu- ja siirtymävaiheen peltoa oli yhteensä hehtaaria, mikä on 8,4 % peltoalastamme. Pinta-ala kasvoi vuoteen 2016 verrattuna 18 %. Varsinaista luomupeltoa meillä oli hehtaaria. Koko maassa luomupeltoa ja siirtymävaiheen peltoa oli yhteensä 11,4 % peltoalasta, missä oli kasvua 8 % vuoteen 2016 verrattuna. Luomutilojen keskipinta-ala oli Varsinais-Suomessa 62,8 hehtaari, koko maassa 56,6 hehtaaria. (Evira ) Lounaisten liittojen yhteinen luomuvaliokunta ei kokoontunut kertomusvuoden aikana mutta valiokunnan varsinaissuomalaiset jäsenet täydennettynä Lounais-Suomen Luomuyhdistyksen ja liiton johtokunnan edustajilla pitivät yhden kokouksen lokakuussa. Aiheina olivat luomurehun riittävyys ja mahdollinen poikkeusluvan tarve käyttää tavanomaista rehua sekä luomuvalvonnan järjestäminen maakuntauudistuksen myötä. MTK:n luomuverkoston puheenjohtaja Jaana Elo vei seuraavat kokouksemme näkökulmat jatkoneuvotteluihin: Luomurehun riittävyydestä tarvitaan todellista tietoa. Tilojen, jotka eivät saa satoa korjuuseen, on nyt tehtävä satovahinkoilmoitus. Tämä tarvitaan, jotta tila saa luvan tavanomaisen rehun käyttöön Eviralta Tiedotusta tarvitaan tuottajien suuntaan. Siirtymävaiheen luomurehu on oltava etusijalle, jos luomurehu ei riitä eläinten hyvinvointia unohtamatta. Tietoa yritetään saada kentälle Maaseudun Tulevaisuuden kautta. Maakunnallinen luomuvalvonta on täältä katsoen toiminut hyvin, mutta valtakunnassa on monta erilaista tapaa toimia. Kokonaisuutena yksityinen malli on jatkossa käyttökelpoinen valvonnassa. Viennin edistäminen, riippumattomuus ja ohjeiden yhdenmukaisuus ovat tärkeitä asioita uudistuksessa huomioitavaksi. Myös kustannusten pitäminen hallinnassa on tärkeää, valvonnan kustannukset eivät saa nousta. Maakunnan luomutoimijoista koostuva luomutyöryhmä on suunnitellut luomutuotantoon liittyvää tukikoulutusta yhdessä Menestyvä maatilayritys -hankkeen kanssa. Ryhmä on toiminut tiedonvälityskanavana mm. luomusektorin koulutusasioissa, ideoinut maakunnallista luomuhanketta ja keskustellut luomurehun riittävyydestä ja miten tilanteessa pitää edetä sekä luomutilojen tukivalvonnasta. 26 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

27 Yrittäjyys Tuottajaliiton oma Maaseutuyrittäjyysvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Valiokunnat valittiin vasta huhtikuisessa johtokunnassa, joten toiminta pääsi käyntiin varsinaisesti kesällä, sillä kevätkiireiden aikaan kokouksia ei järjestetty. Valiokunnassa oli edustajana MTK:n elinvoima- ja yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja, paimiolainen Leena Erälinna. Valiokunnan kokouksissa vuorovaikutus valtakunnan tason ja maakuntatason välillä oli näin mutkatonta ja viestit kulkivat molempiin suuntiin. Kesäkokouksessaan valiokunta pohti vastavalitun puheenjohtajan aloitteesta omaa toimintaansa ja toimintaperiaatteita. Valiokunnassa päätettiin pyrkiä järjestämään tapaamiset jossakin maaseutuyrityksessä, kuten esimerkiksi valiokuntalaisten omissa tiloissa. Tämän tavoitteena oli ja on edistää elinkeinojen ja eri alojen yrittäjyyden tunnettuutta valiokunnankin keskuudessa. Valiokunta teki esityksen MTK:n elinkeino- ja yrittäjyysvaliokunnalle helpottaa vierastyövoiman lyhytaikaisten jatkoviisumien hakua. Vierastyövoimalla on erittäin iso merkitys maakuntamme varhais- ja vihannestuotantotiloilla, lyhytaikaisilla jatkoviisumeilla voidaan helpottaa satokauden ennakoimattomia muutoksia. Valiokunnan jäsen, MTK:n elinkeinovaliokunnan puheenjohtaja Erälinnan kertoi MTK:n valiokunnan keskustelleen keskusliiton jäsenpalveluvaliokunnan kanssa uudenlaisista juridisista jäseneduista. Maanomistukseen liittyvät ongelmat yhdistävät yrittäjiä maaseudulla toiminnasta riippumatta. Ympäristö- ja maankäyttöpolitiikka Valiokuntaan kuuluvat Varsinais-Suomesta jäseninä Jaakko Halkilahti ja Pekka Myllymäki. Toimihenkilöistä vastuussa ovat Aino Launto-Tiuttu (maatalouden ympäristöasiat) ja Paavo Myllymäki. Myllymäki kuuluu lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen logistiikkatyöryhmään. Ryhmä toimii asiantuntijaelimenä maaseutuelinkeinojen liikennekysymyksissä. Riista- ja petoasioissa liittoa edustavat Ville Kalluinen, Tapio Rintala ja Paavo Myllymäki. Toiminta käsittää mm hirvieläinkantojen kanta- ja metsästyssuunnittelua, petoeläinkantojen seuraamista ja metsästyksen lausuntojen antamista. MTK-Pirkanmaan, -Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteisen ympäristövaliokunnan kokous pidettiin Huittisissa. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia maapoliittisia asioita. Keskeinen osa kokousta oli MTK:n uuden verkostomallisen edunvalvonnan tuominen ympäristö- ja maapoliittiseen edunvalvontaan. Aiheesta käytiin laaja ja perusteellinen keskustelu. Vuoden aikana liitto antoi lausuntoja yksityistielaista, Varsinais-Suomen vaiheseutukaavasta sekä hirvieläinten kannanverotus tavoitteista. Joulukuisessa kokouksessa valiokunta suunnitteli kevätkauden 2018 toimintaa, mutta kokouksen pääasiana oli keskustelu hankinnoista. Sihteeri kertoi olevansa mukana hankintaosaamista ruoan alkutuottajille tarjoavassa Valonian hankkeessa - uusi hankintalaki antaa mahdollisuudet suosia julkishankinnoissa kotimaista tuotetta. Valiokunnan puheenjohtaja Aarne Lehtonen piti alustuksen hankinnoista ja markkinavuoropuhelusta, josta hänellä on kokemusta konetoiminnan osalta. Leena Erälinna toi keskusliiton valiokunnan terveiset: kesäkokouksessa puheena ollut juridiikkajäsenetu oli valmis lanseerattavaksi. Yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen liittyen liiton aluepäällikkö Terhi Löfstedt oli mukana valtakunnallisen YESverkoston Varsinais-Suomen tiimissä. YES-toimintatapa on mm. yrittäjäjärjestöjen, ml. MTK, yhteinen verkosto, jolla viedään yrittäjämäistä otetta työhön ja toimintaan kouluihin. YES-tiimin yhtenä osana on Varsinais-Suomessa Turun Yrityskylä-koulu, jossa on mukana eri yrityksiä maakunnasta. Yrityskyläkoulussa on mm. elintarvikkeita jatkojalostavia yrityksiä, joiden avulla ruoan tie pellolta pöytään tulee tutuksi. Maakunnallisessa YES-toiminnassa maataloutta tehdään koulujen opettajille tunnetuksi.. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

28 Maaseutunuoret Maaseutunuorten valiokunta toimi aktiivisesti vuoden aikana. Maaseutunuorten valiokunnan kokouksia oli kertomusvuoden aikana kolme. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilmari Hunsa Nousiaisista ja varapuheenjohtajana Juho Vainio Perniöstä. Kokousten lisäksi valiokunta piti yhteyttä ja sopi asioita sosiaalisessa mediassa. Valiokunta keskusteli kokouksissaan järjestön nuorten toiminnasta, ideoi nuorille suunnattujen tilaisuuksien aiheita Menestyvä maatilayritys -hankkeelle, osallistui osaltaan valtakunnallisen Maaseutunuorten syysparlamentin suunnitteluun ja toteutukseen Turussa. Valiokunta järjesti kesäretken maakunnan nuorille heinäkuussa Västankvarnin peltopäiville Inkooseen ja saunaillan Perniöön. Retkelle ja saunailtaan osallistui kolmekymmentä aktiivista nuorta. Päivällä teemana oli viljelyn kehittäminen ja saunaillassa yrittäjien rahoitus mukavaa yhdessäoloa unohtamatta. Helmikuussa järjestettiin Ellivuoressa juhlavuoden seminaari erityisesti nuorille yhdessä MTK-Satakunnan ja MTK-Pirkanmaan kanssa. Seminaarin päätteeksi oli perinteinen Laske ystäväsi -jäsenlaskettelu Ellivuoren rinteillä. Maaseutunuoret kouluttautuivat muutenkin liiton ja keskusliiton järjestökoulutuksen järjestämillä järjestökursseilla. Kertomusvuosi oli järjestön 100-vuotisjuhlavuosi ja liiton jäseniltamat Pöytyän Kisariihessä korvasivat nuorten joulukuisen Gaalan. Monet varsinaissuomalaiset nuoret osallistuivat myös pirkanmaalaisten järjestämään nuorten juhlavuoden päätösgaalaan Tampereella, mikä on osoitus hyvästä yhteistyöstä lounaisten liittojen alueella. Varsinaissuomalaisia nuoria osallistui maaliskuussa valtakunnalliseen Sata lasissa -risteilyyn 14 henkilöä. Maaseutunuorten syysparlamentti järjestettiin marraskuussa Turussa Virastotalolla ja parlamenttiin osallistui yli kaksikymmentä maakuntamme nuorta. Lisäksi vain syysparlamentin iltajuhlaan osallistui joukko varsinaissuomalaisia nuoria. Syysparlamentin ensimmäisenä päivänä valiokuntamme järjesti Virastotalon aulaan näyttävän tuottajatorin, missä 9 maakuntamme maaseudun yritystä esittäytyi eri puolilta tulleille nuorille. Tuottajatorilla esittäytyivät Agrikumppanit Oy, Antti-Teollisuus, Jymy-jäätelö, Kala ToVi, Karviaisten Tila, Luomukvinoa, Murtolan HamppuFarmi, Tamsaaren tila ja Pietilän tila. Lisäksi tuottajatorilla esittäytyivät valtakunnalliset toimijat Osuuspankki, Mela, Maaseudun tukihenkilöverkko ja MTK. Tuottajatori korvasi näin vierailut eri kohteissa ja parlamentin osallistujat saivat mahdollisuuden tutustua useampaan maakuntamme yritykseen kuin mitä retkeilyllä olisi nähnyt. Metsämaan maaseutunuorten pyramidipiknik on laajentunut jo alueelliseksi tilaisuudeksi ja sinne kokoontui runsaslukuinen nuorten joukko heinäkuun viimeisenä lauantaina. Juuri joulun alla maaseutunuoret polttivat perinteisesti joulutulia teiden varsilla ja toivottivat samalla hyvää joulua joulun viettoon matkaaville. Tulia poltettiin ainakin 9 paikkakunnalla Varsinais-Suomessa. MTK:n maaseutunuorten valiokunnan puheenjohtajana vuoden 2017 vaikuttanut paimiolainen Jarno Tuominen Turussa Syysparlamentissa. 28 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

29 Menekinedistäminen, kuluttajatyö Julkishankinnat Toimintakertomusvuonna menekinedistämis- ja kuluttajatyötä tehtiin suorin kuluttajakontaktein ja kouluvierailuina, uutena toimintamallina oli lisätä julkisruokailussa käytettävän kotimaisen ruoan määrää. Uusi hankintalaki antaa tähän mahdollisuuden, mutta hankinnoista päättävien henkilöiden tiedostamisen parantaminen oli vuoden 2017 yksi iso tavoite. Kuntien luottamushenkilöpäättäjille suunnattu MTK:n opas jaettiin tuottajayhdistysten toimijoille eteenpäin vietäväksi, osassa kunnista päästiin mukaan eri tahojen järjestämiin hankintainfoihin, joissa kotimaisen ruoankäytön vaikutuksista alueen elinvoimaisuuteen kerrottiin. Tuottajat pääsivät näissä tilaisuuksissa kertomaan tuotteistaan. Alueen ison ruokapalvelutoimija Arkean kanssa käytiin päivän verran läpi heidän toimintaansa. Varsinais-Suomen liiton ympäristötoimisto Valonian kanssa suunniteltiin Yhteisin eväin lähiruoka nousuun - hanke, jonka ohjausryhmässä oli ja on liiton edustaja. Hanke suunnitteli kertomusvuonna koulutusten sarjan tulevalle vuodelle. Kuluttajatyö Kaupoissa tapahtuvissa kotimaisen ruoan esittelypäivissä liiton aluepäällikkö Terhi Löfstedt oli mukana. Kertomusvuonna yhteistyö Onneks on lähiruokaa -nimellä toimivan Merja Kosken kanssa vei City-Market-ketjun kauppoihin. Tilaisuuksissa olivat paikalla lukuisat tuottajat tuotteidensa kanssa. MTK-Varsinais-Suomi oli Turun Yliopiston yhteistyöosastolla mukana Tall Ships Race-tapahtumassa jokaisena neljänä tapahtumapäivänä. Rantakadulla ohikulkijoille jaettiin ruisleivästä tuottajan osuuden kokoisia siivuja, leivän kapea neljän prosentin suikale herättikin keskustelua. Ohikulkijoiden, joita oli tapahtumapäivien aikana tuhansia, mielestä tuottajan osuus leivästä tulisi saada leveämmäksi. Leipä, jota jaettiin, oli leivottu marttilalaisen tilan oman myllyn jauhoista turkulaisessa leipomassa: ruokaketjun aluetaloutta parhaimmillaan! menneiltä ja nykyisiltä vuosikymmeniltä, ne toimivat varsinaisena mainoskylttinä: pikku-fergu kun herättää aina huomioita. Kuluttajille suunnattua tiedotusta ja ruoantuotannon tunnetuksi tekemistä parhaimmillaan oli Tall Ships Racen lisäksi liiton osallistuminen Turun Ruoka- ja Kirjamessuille lokakuussa. Liiton osasto pääsi Turun Yliopisto-yhteistyön avulla osaksi isoa ruoka-alan toimijoiden osastoa saaden osan aikaa TV-näkyvyyttä messuhallissa tietoiskujen myötä. Keskustelua aiheutti hämmästys ruoka-alan työllistävyydestä ja aluetaloudellisesta merkityksestä. Tall Ships Race ja Ruokamessut olivat osa Yhteisin eväin lähiruoka nousuun -hankkeen toimintaa. Tuottajaliitto on hankkeen yhteistyökumppani ja liitosta on edustaja hankkeen ohjausryhmässä. Koululaistyö Kertomusvuoden aikana liiton toimesta järjestettiin useita kouluvierailuja. Liitosta tarjottiin koululle mahdollisuutta saada tunneille viljelijöitä kertomaan tuotannosta. Vierailut suuntautuivat pääasiassa ala- ja yläkouluihin, mukana oli myöskin Raseko:n catering-alan opiskelijoille pidetty aamupäivä. Catering-alan opiskelijat olivat valmistuvia, joten tieto siitä, mitä työpaikallaan kannattaa tukusta ostaa, meni suoraan eteenpäin. Sisältö vierailuissa muotoutui kohderyhmän mukaan, aluetalouvaikutuksista puhuttiin ylempien luokkien ja ammattikoulun opiskelijoille enemmän, pienemmille kerrottiin enemmän elämästä ja ruoantuotannosta maaseudulla. Koululaisten maatilavierailuja aktivoitiin keskusliiton maksaman bussikulukorvauksen avulla, tilakohteiden hankinnassa autettiin kouluja. Koululaisvierailut tiloille olivat kaikki omanlaisiaan. MTK-Vehmaa toteutti varsinaisen yrityskiertueen, jonka osana myös tuottajaliiton edustaja pääsi kertomaan maataloudesta laajemmin. MTK-Koskella yhdistys otti vastaan jopa vieraskuntalaisia koululaisia, asia, jonka alueen lehdistö noteerasi aiheesta. Syyskuussa Osta tilalta-päivän osalta liitto organisoi elokuun alkuun potentiaalisille myyjille koulutustilaisuuden. Illan aikana Turun Yliopiston Brahea-keskuksen asiantuntijat kävivät tarkasti läpi niin suoramyynnin sääntöjä kuin mahdollisuuksiakin. Koko maassa Osta tilalta -päivään osallistui 200 tilaa, joista peräti neljännes, yli 50, oli Varsinais-Suomesta. Syyskuun lopussa liitto oli organisoimassa sadonkorjuumarkkinoita Raisioon. Markkinat pidettiin nyt toisen kerran ja paikalla oli kolminkertainen määrä ostajia, tapahtuma oli saanut tunnettuutta. Paikkana oli jälleen Raision kirjaston aula, mikä mahdollisti säältä suojaisan tapahtuman. Myyjiä oli maatilajäätelöstä vihannestuottajiin. Ulkoalueelle oli jälleen saatu näytille traktoreita MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

30 Järjestötyö ja tiedotus Järjestövaliokunta Keskusliiton järjestöuudistuksen myötä sinne rakentui kertomusvuonna Jäsenpalveluvaliokunta, johon kuului varajäsenenä mm. Stiina Lerkki MTK-Varsinais-Suomesta. Liiton oma järjestövaliokunta keskittyi oman alueen toimintaan, jäsensuhteen kehittämiseen sekä yhdistystoiminnan tukena olemiseen. Valiokunta kokoontui kertomusvuoden kesällä ja joulukuun lopussa. Aiheet, joita käsiteltiin, olivat liiton järjestötoiminnan ja jäsensuhteen ylläpidon ohella MTK:n jatkuva järjestöuudistus. Järjestöuudistuksesta oli joulukuun kokouksessa alustamassa MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti. Järjestöuudistukseen liittyen keskusteltiin MTK:n jäsensuhteesta, millaista järjestöä, palveluita ja jäsenetuja jäsen odottaa. Jäsenmaksujen uudistus, joka liittyy oleellisesti järjestöuudistukseen, oli kokouksessa esillä. Jäsenmaksu-uudistus puhutti erityisesti liittyen ajatuksiin uudenlaisista jäsenmaksuperusteista, joiden tavoitteena on tasoittaa eroja eri alueilla. Yhdistysten ja maaseutunuorten luottamushenkilöpäivät Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten kerhojen luottamushenkilöille suunnatut ajankohtaistilaisuudet pidetiin kertomusvuonna tammikuussa iltatilaisuutena ja syksyllä koko päivän mittaisena ajankohtaispäivänä. Tammikuisen tilaisuuden pääteema oli MTK-Varsinais- Suomen ja MTK:n 100-vuotisjuhlavuosi, joka väritti koko järjestön toimintaa. Alustajana valtakunnan tason toiminnasta, sekä niistä toimista, joita valtakunnallinen juhlavuosi edellytti tuottajaliitolta, oli MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen. Aino Launto-Tiuttu toimi liitossa juhlavuoden koordinaattorina ja hän alusti liiton juhlavuoden osalta. Juhlavuosi väritti lukuisten yhdistystenkin toimintaa, oli erilaisia tapoja juhlia niin 100 kuin 75-, 95- ja muita pyöreitä vuosia! Lokakuussa ajankohtaispäivä alkoi lounaalla ja järjestösekä maatalouspolitiikan parissa jatkettiin päivälliseen asti. Päivällisen jälkeen vuorossa oli osallistujille ilmainen, MTK-Varsinais-Suomen tarjoama, jääkiekko-ottelu. Iltaohjelman johdosta koko tilaisuus järjestettiinkin TPS:n kotihallilla Turussa. Tiedotus järjestön sisällä, median suuntaan Jäsensuhdetta pidettiin yllä niin yhdistysten kuin jäsenten osalta tiedotuksen keinoin. Pääasiallinen tiedotuskanava oli sähköposti, joita pyrittiin lähettämään kaikille jäsenille kattavasti viikoittain. Joinakin viikkoina viestejä meni enemmän, tarpeen mukaan, kesäkaudella tiedotustarve oli vähäisempi. Tuottajayhdistysten luottamushenkilöistä puheenjohtajat ja sihteerit olivat pääasiallinen kohde järjestöviestinnän osalta. Loppuvuodesta tiedotuslinjauksia pohdittiin uusiksi suoraan viestintään liittyen, tämän johdosta liiton tiedotusstrategia ajantasaistettiin vuoden vaihteessa. Kohdennetun sähköpostiviestinnän lisäksi liitto käytti jäsensuhdetta ylläpitävään tiedotukseen jäsenlehti Mainion liittoliitettä (kolme, joista yksi oli hankejulkaisu). Mediasuhdetta pidettiin yllä viestimällä säännöllisesti liiton tapahtumista ja toiminnasta. Median kautta jäsensuhteen ylläpito perustuu toiminnan näkyvyyteen. Parhainta julkisuutta liitto sai henkilöistä kertovien artikkelien muodossa, tarinat kiinnostavat lehtien lukijakuntaa. Digitaalisista viestimistä liiton kotisivujen päivitystahtia kiristettiin loppuvuotta kohden. Tavoite on ollut tehdä niistä liiton ensisijainen viestintäväline, jota jäsenkohtainen sähköpostiviestintä tukee. Tapahtumat ja tilaisuudet esimerkiksi olivat koko vuoden pääasiallisesti kotisivumainonnan varassa. Sosiaalisen median osalta liitolla on Facebook-sivut, joita käytetään ajankohtaisviestintään. Viestinnässä, jäsensuhdetta ylläpitävässä tiedotuksessa, haasteena oli kertomusvuonna kuten aiemminkin, jäsenkunnan moninaisuus. Viestimet pyrittiin valitsemaan niin, että kaikki jäsenryhmät tavoitetaan jollakin tavoin. Tuottajayhdistys- ja maaseutunuortenkerhoviestinnässä sähköposti oli käytännössä pääasiallinen väline. Koulutus Järjestötyön osana on järjestön oma koulutus, jota toteutettiin kertomusvuonna niin liiton kuin keskusliiton koulutusosaston toimesta. Kaiken maakunnassa tapahtuvan järjestökoulutuksen takana on tuottajaliitto, vaikka koulutus olisikin toteutettu keskusliiton resursseja hyödyntäen. Kuluttajiin kohdistuvan viestinnän tueksi oli tammikuun lopussa erillinen koululähettiläskoulutus liiton toimistolla. Päivän mittaiseen koulutukseen osallistui yli 20 henkeä eri puolilta maakuntaa. Tavoite oli lisätä valmiuksia kertoa omasta tuotannostaan kenelle hyvänsä, ei yksinomaan koululaisille. Järjestön peruskurssin ensimmäinen osa MTK 1 - toimijana järjestössä oli kertomusvuonna merkkivuoden johdosta juhlaseminaarina Sastamalassa lounaisten tuottajaliittojen yhteistyönä. Seminaari oli kaksipäiväinen, jälkimmäinen päivä päättyi Ellivuoren rinteiden auettua järjestön jäsenille perinteiseen jäsenlasketteluun. Liitto järjesti yhteistyössä Varsinais-Suomen Emäntäkoulutuksen kannatusyhdistyksen ja Menestyvä Maatilayrityshankkeen kanssa marraskuussa kaksi juridiikka-tilaisuutta. Tilaisuuksissa käytiin läpi henkilön oikeusturvaan ja maatilan pyörittämiseen liittyviä asiakirjoja sekä sitä, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Avioehto, edunvalvontavaltuutus ja testamentti tulivat tutuiksi Laitilassa ja Salossa pidetyissä tilaisuuksissa. Näiden lisäksi kuultiin parisuhteesta ja ihmisen omasta jaksamisesta, nekin kun vaikuttavat yrityksen pitoon kummasti. 30 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

31 Yhdistysten kehittämisseminaari Loimaan kaupungin MTK-yhdistysten yhteinen toiminnan kehittämispäivä pidettiin alkuvuodesta. Liitosta paikalla oli vastuutoimihenkilönä aluepäällikkö Terhi Löfstedt. Päivän aikana käytiin läpi yhdistysten luottamushenkilöiden rooleja sekä vastuita, käytiin vertaiskeskusteluja yhdistysten kesken ja vaihdettiin käytäntöjä. Mukana päivässä oli Menestyvä Maatilayritys-hankkeen asiantuntija Eila Tamminen, jonka kanssa osallistujat pääsivät keskustelemaan omien tilojensa taloudesta, eräänlaista sparrausta sekin! Päivän nopeasti näkyvänä tuloksena oli yhdistysten yhdessä toteuttama kuluttajatapahtuma yhdessä syömisen hengessä Loimaan torilla heinäkuussa. Yhdistysten sisäinen ja keskinäinen toiminta mahdollisine kehittymisineen näkyy pidemmällä aikavälillä. Järjestön tapahtumat Ellivuoren jäsenlaskettelu keräsi jälleen suuren suosion helmikuun alussa. Kertomusvuonna laskettelu oli osa MTK 1 juhlavuoden seminaaria. Varsinaissuomalaisia oli paikalla jälleen satoja, vaikka yli tuhannesta osallistujasta iso osa oli lähialueiden tuottajia. Kesäkuun 20. järjestettiin liiton yhdistysten toimintakisassa sijoittuneiden yhdistysten johtokuntien jäsenille yhteinen Agricolan kierros Turussa. Kierrokselle kutsuttiin lisäksi Helmi-kisassa loppukilpailuun lähetetyn Loimaan seudun yhdistyksen johtokuntalaiset. Illan aikana Turku kierrettiin nimenomaan Agricolan jalanjäljissä kahden oppaan voimin. Ryhmä tutustui luonnollisesti Tuomikirkosta alkavalla kierroksella niin Katedraalikouluun kuin tuon aikaisen katolisen kirkon jäännösten kohdalle tehtyyn kappeliin. Illan päätti yhteinen päivällinen Hus Lindeman-ravintolassa. Osallistujia oli runsaslukuisesti ja sääkin suosi kulkijoita - kierros kun tehtiin jalan Agricolan hengessä! Lähes perinteinen maaseudun naistoimijoiden ilta järjestettiin kesäkuussa juhannuksen jälkeen. Tilaisuudessa käytiin läpi alustusten kautta, mitä toiminnassa mukanaolo voi parhaimmillaan antaa. Elämä maaseudulla on usein muualta tulleille puolisoille yllätys, tilaisuuden tavoite oli osaltaan tuoda järjestöäkin tutummaksi eri toimijoille ja kohderyhmille. Alustukset illan aikana käsittelivät osin juridiikkaa, osin perheiden elämää maatalouden säädellessä aikatauluja. Järjestön, myös liiton, 100-vuotisjuhlavuosi väritti toimintaa koko vuoden. Iso osa normaalin yhdistystoiminnan vuosikellon tapahtumista toteutettiin erityisenä vuonna juhlaan sopivasti, kuten järjestökurssi MTK1, tai ne siirrettiin tulevalle vuodelle. Liittojen vanhat elokuvat MTK-liittojen hallussa on ollut runsas määrä järjestötyössä käytettyä filmimateriaalia. Materiaali ei ole ollut asianmukaisesti taltioituna, vaan sen arvo historiallisena ajankuvana järjestöstä ja maaseudusta oli tuhoutumassa aineiston säilytyksen kannalta epäasianmukaisissa arkistoissa. MTK:n juhlavuoden aikana saatiin yhteisestä aineistosta restauroitua ja muutettua digitaaliseksi yhteensä 91 elokuvaa. Ääninauhoja pystyttiin rahoitusraamissa tallentamaan yhteensä 39 kpl. Lisäksi hankkeessa tuotettiin On meillä kontumme kultaiset - Elokuvat MTK:n 100-vuotisessa järjestötyössä -lyhytelokuva järjestön käyttöön. Lyhytfilmi nostaa esiin elokuvien roolia MTK:n kenttätyössä osana maatalouden, metsien kasvatuksen ja suomalaisen ruuan historiaa. Hanketta olivat rahoittamassa MTK:n säätiö, Juho Jännes -säätiö, Hannes Gephard -rahasto, MTK ja MTK -liitot. Saadun rahoituksen myötä asiaa on hallinnoinut MTK Keski-Suomi ja projektia ovat pääasiassa vieneet eteenpäin Anja Kettunen MTK Keski-Suomi ja Kari Aikio MTK Häme. Aineisto tulee myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmaan ja sen säilytykseen jäävät myös elokuvakelojen arkistokappaleet. Hanke on alkanut vuoden 2016 elokuussa ja viimeiset toimenpiteet tehdään kevään 2018 aikana. Historiikin teko ja taustajoukot vuosien varrelta: Ville Reunanen, Juha Nevavuori ja nykyinen toiminnanjohtaja Myllymäki. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

32 Hyvinvointi ja osaaminen Liitto haki Kelalta rahoitusta Tyk-ryhmäkuntoutukseen ja rahoitus myönnettiin. Erityisesti viljelijöille suunnattu Tykkuntoutuskurssi alkoi kertomusvuoden aikana ja jatkuvat vuoden 2018 aikana. Kurssin toteuttaa Kuntoutuskeskus Petrea Turussa kylpylähotelli Caribian tiloissa. Liitto teki myös yhteistyötä MTK-Satakunnan kanssa Tyk-ryhmäkuntoutuksen järjestämisestä ja varsinaissuomalaiset voivat osallistua myös Kankaanpäässä järjestettävään kuntoutukseen ja satakuntalaiset Petrean järjestämään kuntoutukseen Turussa. Viljelijöiden työssäjaksamiseen, tilojen taloudenhallintaan ja tukijärjestelmien osaamiseen keskittyvä Menestyvä maatilayritys -hanke jatkui kertomusvuoden aikana täydellä teholla. Liitto sai rahoitusta tähän hankkeeseen vuoden 2018 loppuun asti. Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen hyvinvointi ja osaaminen valiokunta kokoontui kertomusvuoden aikana huhtikuussa ja keskusteli lomitusuudistuksesta, maakuntauudistuksen vaikutuksista lomitukseen ja työterveyshuoltoon sekä lomituksen toteutumisesta maakunnissa. Lisäksi valiokunnassa puhuttiin työssä jaksamisesta ja liittojen hyvinvointiin keskittyneistä hankkeista. Hallituksen myöntämässä kriisipaketissa viljelijöille oli suunnattu miljoona euroa työhyvinvointiin sisältäen mm. maksusitoumukset hyvinvointi- ja talousosaamispalvelujen hankintaan. Varsinais-Suomessa Menestyvä maatilayritys -hankkeen kautta 63 maatalousyrittäjää sai tällaisen maksusitoumuksen. Valiokunnan toimialaan kuuluu nyt myös osaaminen. Luonnonvara-alan opetussuunnitelmaa uudistetaan myös ja uudistuksen keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä valinnan vapautta lisätään. Aikuisten ja nuorison ammattikoulutusta ei jatkossa erotella. Arveltiin, että nuoret tarvitsevat hyvää ohjausta valintoihin. Työssäoppimispaikkoja tullaan tarvitsemaan merkittävästi lisää. Liitto lähetti kirjelmän yhdessä MTK-Uudenmaan, SLC- Nylandin ja SLC-Åbolandin kanssa Salon kaupunginhallitukselle ja Melaan Salon lomituksen paikallisyksikön järjestämästä lomituksesta. Kesäkuun alussa silloinen kansanedustaja ja tuleva ministeri Annika Saarikko keskusteli tuottajayhdistysten edustajien ja liiton johtokunnan kanssa lomituslain uudistuksesta Raisiossa. Lomituslain uudistuksesta liitto antoi lausunnon kesäkuun lopulla sosiaali- ja terveysministeriölle. Liiton lausunnossa todettiin mm., että lomaoikeus tulee säilyä henkilökohtaisena oikeutena ja kaikkien maatilojen tulee saada sijaisapua tarvittaessa. Liiton edustaja on osallistunut työterveyshuollon ja lomitusyksiköiden järjestämiin yhteistyöryhmän kokouksiin. Marraskuussa liiton Menestyvä maatilayritys -hanke oli mukana Melan viljelijöiden hyvinvointipäivässä Turussa. 32 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

33 Yhteistoimintaa ja vaikuttamista eri ryhmissä Liitto on edustettuna ainakin seuraavissa ryhmissä: Liitolla edustus hankkeen ohjausryhmässä Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Jäsenenä Paavo Myllymäki MYR:n nimittämä elinkeinojaos Jäsenenä Paavo Myllymäki MYR:n nimittämä maaseutujaos Jäsenenä Aino Launto-Tiuttu Työterveyslaitoksen alueellinen neuvottelukunta Aino Launto-Tiuttu YES-tiimi - yrittäjyyskasvatus Terhi Löfstedt Aurajoki-säätiön hallitus Paavo Myllymäki Maatalousmuseo Saran hallitus Paavo Myllymäki Kodinpuolustussäätiön hallitus Paavo Myllymäki Työelämä työryhmä Aino Launto-Tiuttu ELY-keskuksen biotalouden logistiikkaryhmä Paavo Myllymäki Johtamalla aikaa, ProAgria Länsi-Suomi Paavo Myllymäki Yhteisillä eväillä lähiruoka nousuun, Turun Yliopisto, Brahea-keskus Terhi Löfstedt Haloo maaseutu, Leader-ryhmät Terhi Löfstedt Tarjousosaamista ruoantuottajille, Varsinais-Suomen liitto, Valonia -ympäristötoimisto Terhi Löfstedt KOTOMA - Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen, Ravinneneutraali kunta (RANKU) ja Biotalouden keinoin kohti ravinnekestävyyttä (BILKE), Varsinais- Suomen ELY-keskus Aino Launto-Tiuttu Future Crop, Luke Aino Launto-Tiuttu SustainBaltic, Turun yliopisto Aino Launto-Tiuttu ohjausryhmässä Freshabit, Metsähallitus/Luontopalvelut Paavo Myllymäki ohjausryhmässä Maakuntauudistuksen maaseuturyhmä Paavo Myllymäki Annetut lausunnot ja kannanotot, kirjelmät, muistutukset Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta Lausunto luonnokseen Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksistä Varsinais-Suomen Riistakeskus, Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto Kannanotto Varsinais-Suomen hirvieläin- ja villisikakantojen rajoittamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yksityistielaiksi 4.5. Salon kaupungin lomituspalveluille ja Melan lomituspalveluille Kannanotto koskien Salon paikallisyksikön lomituspalveluita ja niissä havaittuja epäkohtia Varsinais-Suomen liitolle Lausunto koskien Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotusta Sosiaali- ja terveysministeriölle lausunto koskien hallituksen esitystä lomituspalvelulain uudistusta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton Yrittäjyys- ja elinkeinopoliittinen valiokunta Aloite lyhytaikaisten viisumien hakumenettelyn helpottaminen työn vuoksi lyhytaikaiseen jatko-oleskeluun Varsinais-Suomen Emäntäkoulutuksen kannatusyhdistys Lausunto apurahojen jakoperusteista. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

34 Menestyvä maatilayritys -hanke Menestyvä maatilayritys -hankeen tavoitteena on tarjota apua tilan johtamiseen, taloudelliseen menestykseen, tukija markkinaosaamiseen tiedotuksen avulla sekä auttaa tilannettaan pohtivia yrittäjiä eteen päin. Hankkeen puitteissa yrittäjille annetaan neuvoja ja apua talousasioissa, riskienhallinnassa, työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Hankkeen kohteena ovat Varsinais-Suomen maa- ja metsätalousyrittäjät ja hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus EU:n maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen aikana ( ) järjestetään koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on kertoa käytännöllisistä ja tuloksellisista ratkaisuvaihtoehdoista talouden hallintaan ja yrittäjien työhyvinvointiin, joita yrittäjät voivat soveltaa omaan yritykseensä ja arkeensa. Tavoitteena on myös rohkaista viljelijöitä ja eri alojen asiantuntijoita verkostoitumaan sekä edistää eri tahojen yhteistyön lisääntymistä. Hankkeen asiantuntijat Eila Tamminen ja Lauri Poso tarjoavat myös tilakohtaista palvelua, jonka tavoitteena on auttaa yrittäjää niin talouteen kuin jaksamiseen liittyvissä asioissa sekä ennaltaehkäistä maatilayritysten kriisiytymistä. Erityishuomiota suunnataan tiloihin, joilla on jo merkittäviä vaikeuksia. Kertomusvuoden aikana Menestyvä maatilayritys -hankkeessa on järjestetty yhteensä 28 tiedonvälitystilaisuutta, mm. tukikoulutuksia ja spv-tilaisuuksia, missä on käynyt yhteensä 1141 osallistujaa. Yhteistyössä kuntien maaseutuhallinnon kanssa on järjestetty 23 tuki-infoa, missä osallistujia oli 1111 henkilöä. Yhteensä osallistujia oli näissä tilaisuuksissa Lisäksi hankkeen edustajat ovat olleet mukana yli sadassa tilaisuudessa kertomassa hankkeesta. Hankkeen työntekijät tekivät 108 asiakaskäyntiä, hankkeen suosituksesta 63 yrittäjää sai maatalouden kriisirahoista Melan kautta myönnettyjä ostopalvelusitoumuksia taloushallinnon, terapia- tai lakipalveluiden ostoa varten. Hanke lähetti 14 jäsensähköpostia ja hankkeesta kerrottiin 11 lehtijutussa. Menestyvä maatilayritys -hankkeen hankeasiantuntijat Eila Tamminen ja Lauri Poso. 34 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

35 Varsinais-Suomen maataloustuottajain Säätiön toiminta vuonna 2017 Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiö perustettiin v Peruspääoman säätiölle antoi Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto. Säätiön on tehtävänä on edistää maatalouspoliittista yhteistoimintaa Varsinais-Suomessa. Saamansa peruspääoman säätiö sijoitti metsäomaisuuteen. Myöhemmin säätiö on kasvattanut metsäomistustaan ja lisäksi laajentanut omistuksiaan myös maa- ja metsätalouteen liittyviin yhtiöihin. Metsätilat sijaitsevat Yläneellä, Vahdolla ja Maskussa. Kertomusvuoden aikana uusia sijoituksia ei ole tehty. Metsien hoitosuunnitelmia täydennettiin ja metsänhoitoa pyrittiin jatkamaan näiden suunnitelmien mukaisesti. Säätiö sai Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitolta merkittävän lahjoituksen liiton täyttäessä 100 vuotta ja ohjatessa kertyneet rahalliset huomionosoitukset säätiön käyttöön. Säätiön hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Tapio Rintala Yläneeltä (puh.joht.), Mervi Puonti Pyhärannasta (varapuh.joht.), Heikki Jalli Koskelta ja Jarmo Villman Suomusjärveltä. Henkilökohtaisina varajäseninä olivat samassa järjestyksessä Juha-Matti Suominen Vehmaalta, Päivi Ahala Vehmaalta, Tatja Vahtivaara Paimiosta ja Timo Yli-Karro Kodisjoelta. Säätiön tilin- ja toiminnantarkastajina toimivat KHT Matti Huhtala Ruskolta, Eero Koskinen Pöytyältä ja Matti Karppinen Karjalasta sekä varalla samassa järjestyksessä HTM Simo Laaksonen Loimaalta, Jouko Siivo Perttelistä ja Elisa Koho Tarvasjoelta. Säätiön asiamiehenä ja hallituksen sihteerinä toimi Ville Reunanen Pöytyältä. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

36 36 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

37 Tilinpäätös 2017 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

38 Tilinpäätös 2017 Tuloslaskelma Rahayksikkö euro VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Koulutus- ja kurssitoiminta 4580, ,00 Henkilövakuutustuotot 8705, ,45 Tilaus- ja ilmoitustuotot 3376, ,00 Saadut korvaukset 19361, ,28 Muut yleistuotot , ,10 TUOTOT YHTEENSÄ , ,83 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,54 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,49 Pakolliset henkilösivukulut -8658, ,10 Muut henkilösivukulut , ,14 Henkilösivukulut yhteensä , ,73 Henkilöstökulut yhteensä , ,27 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2620, ,19 MUUT KULUT Toimitilakulut , ,25 Koulutus- ja kurssitoiminta -4229, ,88 Matkakulut , ,88 Kokoukset , ,54 Painatuskulut , ,45 Johtokunta, valiokunnat -3467, ,44 Toimistokulut , ,15 Huoneistokulut -2501,13-41,70 Suhdetoiminta , ,05 Jäsenmaksut , ,20 Vakuutukset , ,49 Muut yleiskulut , ,45 Muut kulut yhteensä , ,48 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,11 38 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

39 Rahayksikkö euro VARAINHANKINTA Tuotot Jäsen- ja kannatusmaksut , ,65 Muut varainhankinnan tuotot 24550, ,66 Varainhankinnan tuotot ja kulut yhteensä , ,31 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,80 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut korko- ja rahoitustuotot , ,06 Rahoituskulut -46,93-50,40 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,66 YLEISAVUSTUKSET Yhteensä 9000, ,00 Yleisavustukset yhteensä 9000, ,00 TILIKAUDEN TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA ,52-418,14 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Siirto rahastoon/rahastosta Yhteensä 57200,00 0,00 Tilinpäätössiirrot yhteensä 57200,00 0,00 TULOVERO Tilikauden verot yhteensä -1343, ,07 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 28977, ,21 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

40 Tilinpäätös 2017 Tase Rahayksikkö euro VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 7862, ,57 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 7862, ,57 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,76 Muut saamiset , ,63 Sijoitukset yhteensä , ,39 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,96 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset 3932, ,19 Muut saamiset 3000, ,00 Siirtosaamiset , ,18 Saamiset yhteensä , ,37 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,18 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,55 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,51 40 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

41 Rahayksikkö euro VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot , ,48 Muut rahastot , ,62 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,01 Tilikauden yli-/alijäämä Kirjanpidon tulos 28977, ,21 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,90 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 40637, ,42 Pitkäaikaiset velat yhteensä 40637, ,42 Lyhytaikainen Ostovelat 25483, ,66 Muut velat 8112, ,30 Siirtovelat 7290, ,23 Lyhytaikaiset velat yhteensä 40887, ,19 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 81524, ,61 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,51 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

42 Miten haluat opiskella maaseutuyrittäjäksi? Vaihtoehtosi ovat: 1. Päiväopiskeluna 2. Ilta/monimuotokoulutuksena (tilanpidon jatkaja) 3. Oppisopimuksella, opiskelu tapahtuu pääosin työssä Kysy lisää! opinto-ohjaaja Tiina Mattila tai Vahvasti paikallinen maatalouskauppa K. Mylen Oy Loimaa Lopotintie 2, puh. (02) Turku Orikedonkatu 12, puh Palvelemme ma-pe MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

43 MTK-Varsinais-Suomen alueen yhdistykset Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten toimihenkilöt sekä MTK:n johtokunta 2018 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

44 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton alueen yhdistykset Yhdistys Tilakoko 1-9, , , , yli 150 Metsätila Tiloja yhteensä Jäseniä kaikkiaan 2016 Jäsenmäärän +/- v:sta 2016 Jäseniä kaikkiaan 2017 Alastaro Angelniemi Aura Kakskerta Kalanti-U:ki Karinainen Karjala Kiikala Kisko Kodisjoki Koski Tl Kustavi Kuusjoki Laitila Lieto Loimaan Seutu Lokalahti Marttila Masku Mellilä Meri- Naantali Metsämaa Mietoinen Mynämäki Nousiainen MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

45 Yhdistys Tilakoko 1-9, , , , yli 150 Metsätila Tiloja yhteensä Jäseniä kaikkiaan 2017 Jäsenmäärän +/- v:sta 2016 Jäseniä kaikkiaan 2017 Oripää Paattinen Paimio Parainen- Nauvo Perniö Pertteli Piikkiö Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Rymättylä Salon Seutu Sauvo- Karuna Somerniemi Somero Suomusjärvi Särkisalo Taivassalo Tarvasjoki Turun Seutu Vahto Vehmaa Yläne Liitto yhteensä MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

46 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2018 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Puheenjohtaja Holppi Anna-Sofia Sihteeri Mäkilä Seppo Aura Sosiaalivastaava Mäkilä Seppo Yrittäjävastaava Korpi Henrik Ympäristövastaava Isotalo Antti Puheenjohtaja Yrjövuori Janne Sihteeri Korsimo Jarkko Piikkiö Sosiaalivastaava Lenkkeri Aila Yrittäjävastaava Kavalto Antti Ympäristövastaava Mattila Antti , Puheenjohtaja Mäkitalo Martti , Sihteeri Uusitalo Tiina Koski TL Sosiaalivastaava Uusitupa Johanna Yrittäjävastaava Noki Jussi , Ympäristövastaava Mattila Marja , Puheenjohtaja Kulmala Petteri , Sihteeri Aapola Henriikka Kustavi Sosiaalivastaava Valtonen Launo , Yrittäjävastaava Kulmala Petteri , Ympäristövastaava Jalonen Maritta Puheenjohtaja Aula Juho Sihteeri Sihvola Maria Laitila Sosiaalivastaava Kerttula Hanna Yrittäjävastaava Uotila Juha LAITILA KUSTAVI KOSKI TL KAARINA AURA Ympäristövastaava Setälä Anna Puheenjohtaja Sipilä Kalle Sihteeri Kauppi Minna , Lieto Sosiaalivastaava Kallonen Laila Yrittäjävastaava Riikonen Petri Ympäristövastaava Vähätalo Jouni LIETO 46 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

47 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2018 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Puheenjohtaja Pietilä Tuomas Sihteeri Onnela Anne Alastaro Sosiaalivastaava Rantala Elisa Yrittäjävastaava Pietilä Tuomas Ympäristövastaava Kivistö Sami Puheenjohtaja Ahokas Pekka Sihteeri Taneli Eeva Loimaan seutu Sosiaalivastaava Poso Lauri Yrittäjävastaava Vanha-Perttula Kalle , Ympäristövastaava Ketola Vesa Puheenjohtaja Tammelin Tuomas Mellilä Metsämaa Marttila Masku Sihteeri Taneli Eeva Yrittäjävastaava Kuusela Kalevi Ympäristövastaava Raitala Veli-Matti , Puheenjohtaja Huhtanen Heikki Sihteeri Yli-Tuomola Eero Puheenjohtaja Ollula Antti Sihteeri Savonen Kimmo Sosiaalivastaava Kankare Johanna Yrittäjävastaava Saarinen Asko Ympäristövastaava Talola Viljo , Puheenjohtaja Syväsalo Lauri Sihteeri Heimo Mika Sosiaalivastaava Kairinen Seija Yrittäjävastaava Koskinen Aarre Ympäristövastaava Syväsalo Lauri MASKU MARTTILA LOIMAA MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

48 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2018 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Karjala Mietoinen Puheenjohtaja Karppinen Matti , Sihteeri Laaksonen Aki Sosiaalivastaava Kylänpää Sanna Yrittäjävastaava Lehtonen Aarne Ympäristövastaava Kulmala Voitto Puheenjohtaja Pohjola Veli-Tuomas Sihteeri Kivivuori Tuomo Sosiaalivastaava Kuusisto Kyösti MYNÄMÄKI Mynämäki Meri-Naantali Rymättylä Yrittäjävastaava Lassila Arttu Ympäristövastaava Ristimäki Jukka Puheenjohtaja Lehtonen Aarne Sihteeri Puustinen Petri Puheenjohtaja Hiltunen Heikki Sihteeri Lehtonen Esko Ympäristövastaava Valtonen Juha Puheenjohtaja Urpolahti Marko Sihteeri Törne Mika Sosiaalivastaava Törne Mika NAANTALI Nousiainen Yrittäjävastaava Hämölä Kari Ympäristövastaava Vainio Heikki , Puheenjohtaja Lahtonen Jarkko Sihteeri Saarinen Juha , Sosiaalivastaava Kaartinen- Kirvelä Pirjo , Yrittäjävastaava Anttila Matti , Ympäristövastaava Anttila Matti , Puheenjohtaja Nieminen Mika Sihteeri Matintalo Petri ORI- PÄÄ NOUSIAINEN Oripää 48 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

49 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2018 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Puheenjohtaja Lindberg Mikko Sihteeri Valo Heli-Anne Paimio Sosiaalivastaava Pensas Henriikka Yrittäjävastaava Kuusvuori Jaakko Ympäristövastaava Kuusvuori Jaakko Puheenjohtaja Köpilä Arto , Parainen-Nauvo Karinainen Pöytyä Yläne Sihteeri Heliander Elina , Sosiaalivastaava Köpilä Arto Ympäristövastaava Saarinen Ann-Helen , Puheenjohtaja Pitkänen Janne Sihteeri Takatalo Hanna Sosiaalivastaava Simola Elina Puheenjohtaja Ali-Rontti Matti Sihteeri Lahti Marja Sosiaalivastaava Simola Elina Yrittäjävastaava Lahti Marja Ympäristövastaava Tuuppa Juha Puheenjohtaja Kajander Rauno Sihteeri Pohjanpalo Nina Sosiaalivastaava Pohjanpalo Nina RAISIO PÖYTYÄ PARAINEN PAIMIO Puheenjohtaja Haavisto Erkki , Sihteeri Mustajärvi Matti Raisio Sosiaalivastaava Vuorela Samu Yrittäjävastaava Rekola Markku Ympäristövastaava Haavisto Erkki , MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

50 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2018 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Puheenjohtaja Yli-Karro Timo , Kodisjoki Rusko Vahto Angelniemi Kiikala Sihteeri Lassila Johanna Sosiaalivastaava Heikola Leila Ympäristövastaava Yli-Antola Kari , Puheenjohtaja Metsola Riitta Sihteeri Ali-Keskikylä Raimo Sosiaalivastaava Mattila Kirsi Yrittäjävastaava Heininen Pekka Ympäristövastaava Mattila Antti Puheenjohtaja Mahkonen Tero Sihteeri Sosiaalivastaava Laine-Villa Erja Yrittäjävastaava Osala Kari Ympäristövastaava Kasula Päivö Puheenjohtaja Riiko Kaisa Sihteeri Virtanen Jaakko Sosiaalivastaava Wiklund-Böjer Mikaela Ympäristövastaava Riiko Kaisa Puheenjohtaja Nieminen Jukka Sihteeri Eskola Jouni , Sosiaalivastaava Kauranen Kaisa * Yrittäjävastaava Koivisto Riitta , Ympäristövastaava Nieminen Jukka SALO RUSKO RAUMA Puheenjohtaja Huittinen Jukka , Kisko Sihteeri Kymäläinen Kristiina , Yrittäjävastaava Mikkola Tero , MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

51 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2018 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Kuusjoki Perniö Pertteli Puheenjohtaja Lehtinen Jari Sihteeri Mäki Sanna Sosiaalivastaava Nummiluikki Hannele Yrittäjävastaava Yli-Jama Anna-Leena , fi Ympäristövastaava Murto Matti , Puheenjohtaja Peltonen Markku , Sihteeri Suonio Anette Sosiaalivastaava Saaristo Olli Yrittäjävastaava Saaristo Olli Ympäristövastaava Mynttinen Kari Puheenjohtaja Jensén Henrik Sihteeri Siivo Jouko Yrittäjävastaava Viima Olli Ympäristövastaava Sarkki Kari , Puheenjohtaja Riski Aki Sihteeri Rannikko Sari Sosiaalivastaava Frey Pirkko Yrittäjävastaava Lehmussaari Janne Ympäristövastaava Laine Peppi Puheenjohtaja Villman Jarmo Sihteeri Auvinen Juha Sosiaalivastaava Mielikäinen Terttu , Ympäristövastaava Auvinen Juha Puheenjohtaja Wikström Juha Sihteeri Lausti Lotta Sosiaalivastaava Bastman Marja Yrittäjävastaava Saari Marja , SALO Salon seutu Suomusjärvi Särkisalo Ympäristövastaava Lehtola Teijo MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

52 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2018 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Puheenjohtaja Riski Janne Sauvo-Karuna Sihteeri Tammisto Riikka Sosiaalivastaava Söderholm Johan Ympäristövastaava Suominen Jouni Puheenjohtaja Paija Timo TARVASJOKI TAIVASSALO SOMERO SAUVO Somerniemi Sihteeri Säde Ilkka , Ympäristövastaava Toivonen Jukka Puheenjohtaja Jokiniemi Juha Sihteeri Ingerman-Laine Sanni Somero Sosiaalivastaava Pirttilä Kai Yrittäjävastaava Ingerman-Laine Sanni Ympäristövastaava Näykki Lasse Puheenjohtaja Heinonen Hannu , Sihteeri Laine Arja Taivassalo Sosiaalivastaava Laine Arja Yrittäjävastaava Salminen Maarit Ympäristövastaava Vuorisalo Henrik Puheenjohtaja Mäkitalo Matti , Sihteeri Saarnivaara Tomi Tarvasjoki Sosiaalivastaava Jalonen Anni Yrittäjävastaava Aaltonen Ari , Ympäristövastaava Laaksonen Timo , MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

53 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2018 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Kakskerta Paattinen Puheenjohtaja Muurinen Seppo , Sihteeri Muurinen Tarja Puheenjohtaja Ylitalo Tapio , Sihteeri Nieminen Pekka Sosiaalivastaava Suominen Pirkko TURKU Turun seutu Kalanti-Uusikaupunki Lokalahti Ympäristövastaava Nieminen Pekka , Puheenjohtaja Oristo Uolevi Sihteeri Fagerström Marja-Terttu Puheenjohtaja Virtanen Elias Sihteeri Kontu Michaela Sosiaalivastaava Pirilä Leena Yrittäjävastaava Nummi Tarja , Ympäristövastaava Vapola Katariina Puheenjohtaja Ketola Tiina Sihteeri Aulanen Veera Sosiaalivastaava Penkkala Juha Yrittäjävastaava Maula Marko Ympäristövastaava Viljanen Mika Puheenjohtaja Suominen Juha-Matti Sihteeri Jalovaara Vilhelmiina Sosiaalivastaava Heino Elina Yrittäjävastaava Lehtonen Reijo Ympäristövastaava Luotonen Jussi-Pekka VEHMAA UUSIKAUPUNKI Vehmaa MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

54 Maaseutunuorten kerhojen puheenjohtajat ja sihteerit 2018 Kerho Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Kuusjoki Puheenjohtaja Murto Kalle Kuusjoki Sihteeri Mäki Janne Loimaan Seutu Puheenjohtaja Hollo Eeli Lounais-Rannikon maaseutunuoret Puheenjohtaja Tammelin Jaakko Lounais-Rannikon maaseutunuoret Sihteeri Lerkki Stiina Peimarin nuoret tuottajat Puheenjohtaja Lintula Iiro Peimarin nuoret tuottajat Sihteeri Leino Noora Perniön ja Särkisalon nuoret tuottajat Puheenjohtaja Isotupa Kalle Perniön ja Särkisalon nuoret tuottajat Sihteeri Wikström Ulrika Someron nuoret tuottajat Puheenjohtaja Ryhtä Mikko Someron nuoret tuottajat Sihteeri Virtanen Mikko Vehmaa Puheenjohtaja Heikkilä Turkka Vehmaa Sihteeri Virtanen Katri MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

55 Yhteistyössä maaseudun hyväksi! Maatalousalan perustutkinto maatilatalouden ja eläintenhoidon osaamisalat Metsäalan perustutkinto metsuri-metsäpalvelujen tuottajan ja metsäenergian tuottajan osaamisalat Puutarha-alan perustutkinto kukka- ja puutarhakaupan, puutarhatuotannon ja viheralan osaamisalat Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto luonto- ja ympäristöneuvojan ja luonnonvaratuottajan osaamisalat Ammattiopisto Livia, Maaseutuopisto Peimarin kky, Tuorlantie 1, Piikkiö Luonnollista oppia aikuisille ja nuorille 55

56 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton johtokunta 2018 Nimi Sähköposti Yhdistys Erovuorossa Puhelin Pj. Tapio Rintala Yläne Vpj. Ari-Pekka Kirjonen Pertteli , Juha Auvinen Suomusjärvi Heikki Jalli Koski TL Aarne Lehtonen Mynämäki Stiina Lerkki Meri-Naantali Tuomas Levomäki Loimaan Seutu Janne Riski Sauvo-Karuna Juha-Matti Suominen Vehmaa Katariina Vapola Kalanti-U:ki Juha Wikström Särkisalo Kalle Vähä-Piikkiö Rusko Edustajat MTK:n valtuuskunnassa Nimi Sähköposti Paikkakunta Erovuorossa Puhelin Tapio Rintala Kaisa Riiko Angelniemi Anna Setälä Laitila Jarno Tuominen Paimio Jouni Tuomola Loimaa Edustaja MTK:n johtokunnassa Nimi Sähköposti Paikkakunta Puhelin Jaakko Halkilahti Salo MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2016

57

58 Atrialaisten yhtiöiden vuosi 2017 Atrian viime vuoden toiminnan keskiössä oli arjen vahva tekeminen. Se tuotti tulosta, kun kaikkien liiketoiminta-alueiden liikevaihdot nousivat ja kaikki tekivät positiivisen tuloksen. Erityisen ilahduttava oli Suomen ja Balttian vahvat tulokset. Balttia oli Atrian kannattavin liiketoiminta-alue. Pettymykseksi on taas luettava Skandinavian tuloksen selvä heikennys. Atrian liikevaihto nousi viime vuonna ollen 1.436,2 M (1.351,8) ja liikevoitto oli ilman kertaeriä 40,9 M (31,8). Tunnusluvut liiketoiminta-alueittain ja ilman kertaeriä olivat seuraavat: Atria Suomen liikevaihto oli 986,4 M (932,3), Skandinavian 355,1 M (343,4), Venäjän 85,7 M (71,8) ja Baltian 37,4 M (34,4). Atria Suomen liikevoitto oli 36,3 M (24,2), Skandinavian 4,8 M (8,4), Venäjän 0,8 M (-0,7) ja Baltian 2,7 M (0,7). Atrian tekeminen kaikilla liiketoiminta-alueilla oli vahvaa. Tuloksellisesti Skandinavia oli pettymys, mutta siellä satsataan vahvasti broilerin tuotantoon ja sen uskotaan tuovan tulevina vuosina hyvää tulosta. Atrian tärkein päänavaus oli pääsy Kiinan valtaville markkinoille. Vienti käynnistyi toukokuussa 2017 ja sinne vietiin noin 3,5 miljoonaa kiloa viime vuonna lihaa. Atrialla on siellä monia hankkeita menossa ja niiden uskotaan tuovan lisäkauppoja tulevina vuosina. Lisäksi yhtiö onnistui löytämään Tanskasta loistavan yhteistyökumppanin, joka käyttää noin 5 miljoonaa kiloa vuodessa Atrian nautaa. Tanskalainen ravintolayrittäjä voitti Atrialaisella naudalla makutesteissä useita maailmanmestaruusmitaleita, myös kultaisen. A-Tuottajat Oy ja A-Rehu Oy A-Rehu kykeni edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan ja sen liikevaihto kipusi jälleen uuteen ennätykseen ollen 120,5 (113,4) miljoonaa euroa. Yhtiö toimitti tiloille viime vuonna peräti 615,5 miljoonaa kiloa rehua. Molemmat rehutehtaat (Varkaus ja Koskenkorva) kävivät keskeytymättömässä kolmivuorossa ja tehtaiden kapasiteetti oli lähes täyskäytössä. Jatkuvan kasvun innoittamana A-Rehu pohtii liiketoiminnan laajentamista. Yhtenä vaihtoehtona on uuden tehtaan rakentaminen. Varkauden tehtaan kapasiteetin nostoinvestointi valmistui vuoden 2017 alussa ja se saatiin kertomusvuonna nostettua käytännössä täyteen kapasiteettiin. A-Tuottajilla viime vuosi oli varsin tasaista tekemistä. Sian ja naudan hankintaosuus kasvoi ja broilerin laski. Kotimainen lihankulutus kasvoi edelleen 1 % vaikka alla oli edellisvuoden peräti 3 % kasvu. Suomalaiset söivät lihaa 34,5 (31,5) miljoonaa kiloa enemmän kuin sitä tuotettiin. Sianlihan tuotanto oli 181,2 (190,1) Mkg (-5 %) ja kulutus 183,8 (194,5) Mkg (-4 %), naudanlihan tuotanto 85,4 (86,0) Mkg (-1 %) ja kulutus 106,0 (105,1) (+1 %) Mkg, siipikarjan tuotanto 130,0 (125,4) Mkg (+4 %) ja kulutus 137,3 (129,3) Mkg (+6 %) ja karitsan tuotanto 1,0 (0,9) Mkg (+-0 %) ja kulutus 2,0 (2,0) Mkg (+2 %). Atrian hankintaosuudet vuonna 2017 olivat seuraavat: sika 42,6 (42,1) %, nauta 48,4 (48,0) %, siipikarja 43,7 (47,6) % ja yhteensä kaikki lihalajit 44,0 (44,9) %. Atrian porsasvälityksen osuus oli 48,4 (52,2) %, mikä tarkoitti ( ) välitettyä porsasta. Vasikoita välitettiin ( ) kpl ja välitysosuudet olivat seuraavat: ternivasikka 60,1 (62,8) %, pihvivasikka 57,7 (58,8) % ja normaali välitysvasikka 36,6 (38,5) %. Vasikkavälitys nousi edelleen edellisvuodesta kappaleina, mutta välitysosuus hieman laski. A-Tuottajien maksamat tuottajahinnat nousivat vuoden aikana 4,2 (1,4) %. Sian ja naudan hinnat nousivat hieman, lehmän hinta nousi eniten. Broilerin tuottajahinta oli laskussa. Sitä painoi lisääntynyt kilpailu kotimaan vähittäiskaupassa. Lihantuotannon suurin tulevaisuuden uhka on yksinkertaisesti liian alhainen tulonmuodostus lihantuotantotiloille ja myöskin teollisuudelle. Atria on kovasti tehnyt ponnisteluja vaihtoehtoisten vientikanavien löytämiseen laadukkaalle kotimaiselle lihalle. Osuuskunnat Itikka osuuskunnan jäsenmäärä laski enemmän kuin edellisenä vuonna. Jäseniä oli yhteensä (1.540) kpl, vähennystä edellisvuodesta -146 (-9,5 %) jäsentä. Lihakunnan jäsenmäärä laski hieman vähemmän kuin Itikan. Jäseniä oli yhteensä (2.735) kpl, vähennystä edellisvuodesta -142 (-5,2 %) kpl. Itikan jäsenmäärän suurempaa laskua selittää se, että osuuskunta erotti kaikki ne jäsenet, jotka eivät kehotuksen jälkeenkään maksaneet vähintään yhtä osuutta täyteen eli 250 euroa. Itikan omistusosuus Atriasta oli vuoden vaihteessa 29,92 % ja Lihakunnan omistusosuus 27,84 %. Osuuskuntien äänivalta on sen sijaan merkittävästi suurempi. Itikka osuuskunnan ääniosuus on 47,42 % ja Lihakunnan 39,56 %. Lihakunta osti Atrian osakkeita lisää kpl. Molemmat osuuskunnat tekivät kertomusvuonna hyvän tuloksen. Itikka osuuskunnan tulos oli euroa ja Lihakunnan euroa. Molemmat osuuskunnat maksoivat osuuspääomalle korkoa 15 %. Lihakunta jatkoi Kuopion Kelloniemen tontin kaavoitusprosessia yhdessä Kuopion kaupungin kanssa. Kelloniemeen tulee uusi osayleiskaava, joka valmistunee talvella Kiitämme kaikki tuottajiamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivomme menestystä vuodelle Reijo Flink toimitusjohtaja Itikka osuuskunta/lihakunta

59 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

60 Valio Jäätelöfabriikki 60 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

61 Ilmestyy 3 kertaa viikossa. Verkossa joka päivä. Ajankohtaista ja ammatillista tietoa sekä monipuolista sisältöä elämänmenoon Lisäksi kuukausittain ilmestyvät liitelehdet Kantri ja Suomalainen Maaseutu Käy tutustumassa kestotilaajan etuihin ja tilaa oma lehti: mt.fi Tavataan joka päivä. MT.FI MT.FI printti- ja näköislehden lukijaa (KMT 2017)

62 Ostamme viljaa elintarvike- ja rehukäyttöön Raision viljan osto ja viljelysopimukset Raision myllyissä erityisesti vehnän, rukiin ja suurimokauran käyttö on nousussa. Välitämme mallasohraa kotimaahan ja vientiin, minkä lisäksi hankimme vientiin myös mylly- ja rehuviljoja. Rehuviljojen käyttö rehutehtaillamme on vahvaa. Tarjoamme markkinahintaisten viljelysopimusten lisäksi erilaisia sopimusmalleja. Tutustu Vehnä Plus-, Ruis Plus- ja toimitusjaksosopimuksiimme nettisivuillamme: raisioargo.com/viljelykasvien-hinnat. Ota yhteyttä ja kysy lisää viljelysopimuksista sekä viljakaupasta! Vesa Kaitanen puh Marianne Leskinen puh Jouko Lotvonen puh Sähköpostit viljakaupalle: Teemme viljelysopimuksia ja ostamme: tavanomaisena sekä luomuna elintarvikekäyttöön suurimokauraa myllyvehnää ruista mallasohraa rehukäyttöön ohraa vehnää kauraa härkäpapua luomurehukäyttöön rehuvehnää härkäpapua rehukauraa Vastaanottopisteet ja viljan hinnat löydät nettisivuiltamme: raisioagro.com/viljelykasvien-hinnat Ota kumppaniksesi asiantuntija MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

63 Uranuurtajatyötä varhaisperunan viljelijöiden hyväksi Osuuskunta Rymättylän Varhane Puhdas herkku saaristosta Osuuskunta Merimaskun peruna VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

64 99 % suomalaisista haluaa, että apu on aina saatavilla. TERVE! on uudenlainen tapa vakuuttaa terveyttä kaikille suomalaisille, ikään tai sairaushistoriaan katsomatta. Terveysvakuutus tuo mielenrauhaa ja avun kätesi ulottuville. Asiakkaanamme saat TerveysHelppi-palvelusta heti yhteyden terveydenhoidon ammattilaisiin suoraan puhelimellasi. Lisätietoja TERVE! vakuutuksesta ja TerveysHelpistä löydät: lahitapiola.fi/maatilanterveysvakuutus Palveluntarjoajat: TerveysHelppi: Mehiläinen Oy ja Terveysvakuutus: LähiTapiola alueyhtiöt.