MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LÄHTÖKOHDAT...2 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SUORITUSTAPA...3 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN ETENEMINEN...4 YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOVAIKUTUSTEN TYÖRYHMÄN KOKOUKSET...5 VAIKUTUSTEN KUVAUS TEEMOITTAIN...25 Asutusrakenne...25 Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Liikenne...29 Tekninen huolto...31 Jyväskylän suurvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus...32 Luonnonvarat...34 Turvetuotannon vesistövaikutusselvitys...35 Erityistoiminnot...38 Kulttuuriympäristö...38 Luonnonsuojelu...39 Maakuntakaavan vaikutukset Natura 2000-verkostoon...40 Virkistys...42 Maakuntakaavan keskeiset vaikutukset ja vaikutukset kaavan sisältöön...43 MAAKUNTAKAAVAN VERTAILU SEUTUKAAVAAN...45 LIITE I. Maakuntakaavaan liittyvät selvitykset ja tutkimukset...47 Selvitykset ja tutkimukset...47 Päättyneet yva-hankkeet...48 LIITE II. Vaikutusten arviointitaulukot...50 LIITE III. Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset...51 LIITE IV. Maakuntakaavan vaikutukset teemoittain...53 LIITE V. Keskeisimmät vaikutusalueet ja kohteet

2 LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavassa ratkaistaan ja yhteen sovitetaan tärkeimmät valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käyttökysymykset. Tämän yhteen sovittavan luonteen vuoksi tulee suorittaa kaavan eri asioiden keskinäinen punninta. Koska maakuntakaavassa sovitetaan yhteen erilaisia, usein ristiriitaisiakin alueiden käyttötarpeita, on välttämätöntä, että kaavan vaikutukset selvitetään riittävässä määrin. Maankäyttö- ja rakennuslain (9 ) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Oulu Kokkola Kajaani Vartius Vaasa Seinäjoki Kuopio Jyväskylä Joensuu Niirala Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Lappeenranta Nuijamaa Turku Kotka Vaalimaa Helsinki Hanko Kuva 1. Keski-Suomen maakuntakaavan vaikutusalue Vaikutusten arvioinnin päätehtävänä on antaa arvokasta tietoa kaavan sisältöön, mm. erityyppisten kaavamääräysten laadintaan ja kaavakartalla esitettävien asioiden rajauksiin ja linjauksiin.. Vaikutusten arvioinnin avulla voidaan myös vertailla eri toteuttamisvaihtoehtoja ja rajata tarkasteltavat toteuttamisvaihtoehdot, punnita niiden merkittävyyttä, voidaan suunnitella haitallisten vaikutusten lieventämistä ja vaikutusten seurantaa. Vaikutuksia koskevat selvitykset liittyvät kaavan sisältövaatimuksiin. Maakuntakaavan laatutason varmistamiseksi on oltava perusteellinen ja luotettava kuva maakunnan tilasta ja ympäristöstä. Maakuntakaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettava huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Sel- 2

3 vitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset (MRA 1 ): -ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön -maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon -kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin -alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen -kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tarkemmin vaikutusten arviointia on kuvattu ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslaki sarjan oppaassa Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SUORITUSTAPA Keski-Suomen maakuntakaavan vaikutusten arviointia ovat tehneet liiton ympäristö- ja tasaarvovaikutusten työryhmä apunaan kaavan teemakohtaiset asiantuntijaryhmät. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä on perustettu vuonna 1997 maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä arvioimaan maakuntaa koskevia hankkeita sekä ohjelmia ja suunnitelmia. Maakuntahallitus asetti ryhmän arvioimaan myös maakuntakaavan vaikutuksia. Perusteluna oli, että ryhmällä on pitkä ja vankka kokemus aluekehitykseen liittyvien hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten arvioimisesta sekä maakunnan hyvä tuntemus. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä: Päivi Andersson, Keski-Suomen museo Hannele Harjunen, Jyväskylän yliopisto (varajäsen Saara Jäntti) Aimo Hirsiaho, Länsi-Suomen lääninhallitus Jarmo Kovanen, TE-keskus Kari Lehtinen, Keski-Suomen ympäristökeskus (pj.) Merja Lehtinen, TE-keskus Kari Leskinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Mari Saalamo, Keski-Suomen liitto (siht.) Hannele Yli-Kauppila, Keski-Suomen ympäristökeskus (varajäsen Ansa Selänne) Jaakko Kaipainen, Keski-Suomen metsäkeskus (varajäsen Osmo Hannuniemi) Merja Tissari, Keski-Suomen ympäristökeskus Reima Välivaara, Keski-Suomen liitto (varajäsen Mikko Yrjönen) Työryhmän käsitellessä maakuntakaavaa mukana ovat: Jorma Häkkinen, Jyväskylän kaupunki, talouden asiantuntija Erkki Pyyppönen, Keski-Suomen liitto, liikenteen asiantuntija Olli Ristaniemi, Keski-Suomen liitto Hanna Kunttu, Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntakaavaprosessin vaikutusten arvioinnin voidaan katsoa alkaneeksi Tällöin liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmän silloinen puheenjohtaja Martti Salminen informoi ryhmää maakuntakaavasta ja sen vaikutusten arvioinnista. 3

4 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN ETENEMINEN Maakuntakaavan vaikutusten selvittäminen kulkee kaavaprosessin mukana. Vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin eri vaiheista. Keskeisimmät vaiheet ja keskeisimmät arvioitavat asiat ovat: Aloitusvaihe, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (2003) Tavoitevaihe, kaavan tavoitteet, lausunnot ( ) Valmisteluvaihe, kaavaluonnos, lausunnot (2005) Ehdotusvaihe, kaavaehdotus, lausunnot (2006) Vaikutusten arviointi etenee seuraavasti: 1) ympäristön tilaa kuvaava vaikutusten arviointikartta toimii arvioinnin pohjana 2) asiantuntijaryhmät ovat arvioineet teemojensa vaikutuksia 3) ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä käsittelee kaavaa kokouksissaan ja kannanotot perusteluineen kirjataan pöytäkirjaan 4) pöytäkirjat muodostavat arviointiasiakirjan 5) työryhmä käy tarvittaessa maastossa tutkimassa kaavassa esitettäviä asioita 6) työryhmä tuottaa kaavan vaikutuksia kuvaavan kartan, joka liitetään arviointiasiakirjaan 7) työryhmä tilaa merkittävimmistä vaikutusasioista tutkimuksia Työryhmä ei käynyt kaavaprosessin aikana maastossa tutkimassa maankäyttömuotojen vaikutuksia. Merkittävimmistä kaavassa esitettävistä maankäyttömuodoista liitto teetätti selvityksiä Erityistä huomiota kiinnitettiin toimenpiteisiin, eli miten vaikutusten arviointi muutti kaavaprosessin kuluessa kaavakarttaa ja miten vaikutusten arviointi näkyy kaavaselostuksessa (mm. määräykset). Taulukko I. Vaikutusten arvioinnin käsittely ympäristö- ja tasa-arvoryhmässä Teema Kokous nro Käsittelypäivä Osallistumis- ja 57, , arviointisuunnitelma Tavoitteet 65, 66, 68, , , , Tilannekatsaukset 70, , Aluerakenne Liikenne Virkistys Luonnonsuojelu Luonnonvarat ja energia Kulttuuriympäristö Erityistoiminnot Tekninen huolto Kokonaisvaikutukset

5 Vaikutusten arvioinnin pääpaino on ollut maakuntakaavan alustavassa luonnoksessa 004_ Tähän vaiheeseen liittyy myös erillinen vaikutuskartta keskeisimmistä vaikutusalueista ja kohteista (liite V). YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOVAIKUTUSTEN TYÖRYHMÄN KOKOUKSET Pöytäkirja / 54 Aika Keskiviikko klo Paikka Keski-Suomen liitto, 1. krs nh. 1 7 EDESSÄ OLEVAT SUUNNITELMAT JA TEHTÄVÄT Maakuntakaava Salminen jakoi maakuntakaavan vaikutusten selvittämistä ja dokumentointia koskevan paperin (mh ). Kuultiin selostus aikatauluista ja työryhmistä. Käytiin keskustelu siitä, haluaako yva-ryhmä osallistua maakuntakaavan arvioinnin suunnitteluun. Tehtiin periaatepäätös, että yva-ryhmä haluaa olla mukana arvioinnin suunnittelutyössä sekä osallistua arviointiprosessiin mahdollisuuksiensa mukaan. Arvioinnissa voidaan tarvittaessa käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta (esim. konsultteja!). Selvitetään myöhemmin miten työ lähtee liikkeelle. Salminen kertoi, että liiton suunnittelupäälliköksi on valittu Olli Ristaniemi. Päätettiin kutsua Ristaniemi yva-ryhmän pidettävään kokoukseen. Pöytäkirja / 55 Aika Tiistai klo Paikka Keski-Suomen liitto, 1. krs nh. 1 5 ESITTÄYTYMINEN JA MAAKUNTAKAAVA Aikaisemminkin yva-ryhmän kanssa yhteistyössä ollut liiton uusi suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi esittäytyi ja kertoi taustoistaan ja uudesta toimenkuvastaan. Ristaniemi on aloittanut suunnittelupäällikön tehtävät Keski-Suomen liitossa 1.4. Kuultiin Ristaniemen selostus maakuntakaavaprosessista ja yva-ryhmän osallistumisesta kaavan arviointiin. Ristaniemi korosti, että yva-ryhmän kommentit ja perustelut tulee kirjata tarkasti ylös pöytäkirjoihin, jotta tieto kulkeutuu eteenpäin. Käytiin keskustelu menettelytavoista ja ajankäytöstä. Palataan asiaan, Ristaniemi tulee jatkossa kertomaan työstä lisää. 5

6 Keski-Suomen liiton maakuntakaavan OAS! Arvioinnista sopiminen: Merkitään tiedoksi käyty keskustelu. Mietittäväksi jäi täydennetäänkö yva-ryhmää maakuntakaavan arviointityön ajaksi talouden asiantuntijalla ja/tai muilla mahdollisilla jäsenillä. Talouden asiantuntijaksi pyydettiin edustajaa Jyväskylän yliopiston taloustieteiden laitokselta. Sieltä ei edustajaa saatu. Asiantuntijaksi saatiin Jyväskylän kaupungin yleiskaavaarkkitehti Leena Rossi, joka aloitti ryhmän jäsenenä vuoden 2003 lopulla. Pöytäkirja / 57 Aika Perjantai klo Paikka Keski-Suomen liitto, Päivänkakkara 7 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUN- NITELMA Kuultiin Olli Ristaniemen ja Katri Mattelmäen selostus maakuntakaavasta. Uusin luonnos osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on päivätty Ristaniemi esitteli sitä kalvolla seuraavasti: -sisältö ja painatukset -osalliset ja osallistumismenettelyt -tiedottamistavat (tiedotuslehti) -vaikutusselvitykset: yhteiskuntataloudelliset, ympäristö ml. sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset -maakuntakaavaa varten tekeillä olevat selvitykset ja selvitystarpeet Yva-ryhmän tehtävänä on miettiä vaikutusten arvioinnin menetelmä. Todettiin, ettei ryhmässä löydy riittävästi asiantuntemusta arvioimaan taloudellisia vaikutuksia. Harkitaan ryhmän täydentämistä tältä osin tai teetetään taloudellisten vaikutusten arviointi ulkopuolisella asiantuntijalla. Käytiin keskustelu tiedottamisesta kansalaisjärjestöjen kautta, Ristaniemi piti tätä hyvänä vaihtoehtona ja lupasi miettiä asiaa. Talouden asiantuntijaksi pyydettiin edustajaa Jyväskylän yliopiston taloustieteiden laitokselta. Sieltä ei edustajaa saatu. Asiantuntijaksi saatiin Jyväskylän kaupungin yleiskaavaarkkitehti Leena Rossi, joka aloitti ryhmän jäsenenä vuoden 2003 lopulla. Maakuntakaavan OAS:n aikataulu: maakuntahallituksen käsittely, jonka jälkeen se lähetetään kuntiin nähtäville ja heille annetaan mahdollisuus antaa siitä lausunto. Tarkempi aikataulu selviää seuraavaan yva-kokoukseen mennessä. Pyydetään osasta kalvoista kopiot Ristaniemeltä ja toimitetaan yva-ryhmälle (suunnittelu, osallistuminen, vaikutusten arviointi). Käytiin keskustelu menettelytavoista. Ristaniemi toivoi, että yva-ryhmän kommentit kirjataan näkyviin pöytäkirjoihin. Ristaniemi ja Mattelmäki osallistuvat jatkossa yva-ryhmän kokouksiin maakuntakaavan käsittelyn ajaksi. Tässä vaiheessa annettiin palautetta työryhmien kokoonpanoista; useassa ryhmässä ei toteudu tasa-arvo. Tämä tulisi ottaa huomioon heti alkuvaiheessa, naisia/miehiä tulisi olla työryhmissä 40 %. Asiantuntijaryhmille tiedotettiin asiasta, muutoksia tehtiin, mutta tässä ei kaikilta osin onnistuttu. Pöytäkirja / 60 Aika Keskiviikko klo

7 Paikka Keski-Suomen liitto, Päivänkakkara 8 KESKUSTELUA MAAKUNTAKAAVAN ARVIOINTISUUNNITELMASTA Olli Ristaniemi jakoi tutustuttavaksi Maakuntakaavan vaikutusten arviointiprosessi - pohjaesityksen (ks. kohta vaikutusten arvioiminen) ja kuultiin selostus yva-ryhmän osuudesta. Todettiin, ettei yva-ryhmän ole tarpeellista antaa erillistä lausuntoa suunnitelmasta. Ristaniemi on yva-ryhmän pyynnöstä kehottanut työryhmiä kiinnittämään huomiota tasa-arvon toteutumiseen muiden työryhmien kokoonpanoissa. Asiantuntijaryhmille tiedotettiin asiasta, muutoksia tehtiin, mutta tässä ei kaikilta osin onnistuttu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman uusin versio on nähtävillä netissä, liiton kotisivuilla osoitteessa Tällä hetkellä siellä on versio. Päätetään syksyllä miten ryhdytään toimenpiteisiin. Viranomaisneuvottelun (13.5.) pöytäkirja on allekirjoitettu ja se toimitetaan yva-ryhmän jäsenille. Maakuntakaavan vaikutusten arviointikoulutus järjestettiin yva-ryhmälle ja liiton alueidenkäyttöhenkilöstölle. Mukana olivat myös Antti Irjala ja Maaret Stenström ympäristöministeriöstä. Kouluttajana toimi Olli Ristaniemi. Pöytäkirja / 65 Aika Keskiviikko klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 6 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Jaettiin maakuntakaavan tavoiteluonnos Kuultiin Reima Välivaaran selostus tavoitteiden valmistelusta. Välivaara kertoi myös maakuntakaavan seutukierroksista, joita järjestetään viranhaltijoille sekä kuntalaisille. Tilaisuuksia on yhteensä 7 kpl. Käytiin keskustelu. Päätettiin, että yva-ryhmän jäsenet lukevat tavoitepaperin läpi; kommentoivat. Alustava keskustelu käydään seuraavassa yva-ryhmän kokouksessa joulukuussa. Toinen yva-käsittely on tammikuun yva-ryhmän kokouksessa, jolloin tavoitteista annetaan arviointi. Pöytäkirja / 66 Aika Keskiviikko klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Järvitaimen 5 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Kuultiin Salmisen yleisselostus luonnospaperista. Ristaniemi kertoi mistä osista luonnos koostuu ja kertoi, että kunnilla on kommentointiaikaa tammikuun loppuun saakka. Lopullinen hyväksyminen tapahtuu maakuntahallituksen kokouksessa Käytiin läpi luonnosta kohta kohdalta ja käytiin keskustelu. Ristaniemi kirjasi kokouksessa ylös yva-ryhmän antaman palautteen. 7

8 Yleisiä esityksiä: -Yva-ryhmä kiinnitti huomiota tasa-arvon toteutumiseen maakuntakaavan eri työryhmissä. Ryhmä esittää, että niiden kaavaa valmistelevien asiantuntijaryhmien kokoonpanoa, joissa tasa-arvo ei nyt toteudu, muutetaan siten, että tasa-arvo toteutuu. -Maakuntakaavan sisältövaatimukset ehdotettiin siirrettäväksi tavoiteosan edelle asiakirjan selkeyden vuoksi. -Asiantuntijaryhmittäinen väliotsikointi esitetään lisättäväksi yksityiskohtaiseen tavoiteosaan asiakirjan selkeyden vuoksi, mikäli se on mahdollista. -Tavoitteisiin esitetään näkyviin maakunnan/liiton visiota, jotta asia sitoutuisi paremmin koko maakunnan suunnitteluun. Yleistavoitteiden osalta ryhmä esittää seuraavaa: -vesiensuojelu/hajakuormitus tulisi näkyä omana kohtanaan -toiseen kohtaan esitetään lisättäväksi, että kaavamääräyksissä voi olla myös vaikutusten arviointiin liittyviä asioita -kolmannen kohdan loppuosa aluerakenteen, liikenteen esitetään poistettavaksi liiallisen rajauksen vuoksi Keskeisten yksityiskohtaisten tavoitteiden osalta ryhmä esittää seuraavaa: -toinen kohta esitetään siirrettäväksi muokattuna yleistavoitteisiin, koska sieltä puuttuu kulttuuriympäristöä koskeva osuus -kohtaan seitsemän esitetään lisättäväksi aluevaraukset esimerkiksi Keiteleelle ja Päijänteelle -kohtaan kahdeksan esitetään selkeyttämistä tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen osalta -kohtaan yhdeksän esitetään sanan suojeluohjelma lisäämistä -kohtaan kaksitoista esitettiin otettavaksi mukaan kaikki pohjavesialueet (I- ja II-luokka) -kohdan kolmetoista viimeinen lause esitetään poistettavaksi johtuen käsitteestä uusiutuvat energiamuodot ja turvetuotanto -kohtaan neljätoista esitetään seuraavat muutokset: mainitaan olemassa olevat ja keskeiset tuotantoon soveltuvat alueet mainitaan, että luonnontilaisia soita ei tule ottaa tuotantoon mainitaan valuma-aluekohtainen tarkastelu -kohta kaksikymmentä esitetään siirrettäväksi kohdaksi kahdeksantoista Kommentit on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta otettu huomioon (ks. alla pöytäkirja 68). Käydyn keskustelun perusteella tehdään lopullinen arviointi. Seurataan, että yva-ryhmän kommentit tulevat huomioon otetuiksi. Palautetta ryhmille voi antaa myös maakuntakaavan nettisivuilla ( palautelomakkeen avulla. Mietittiin mahdollista kokouksen järjestämistä yhdessä toimiston valmisteluryhmän kanssa. Samalla muistutettiin maakuntakaavatilaisuuteen osallistumisesta ja ilmoittautumisesta Katri Mattelmäelle mahdollisimman pian. Pöytäkirja / 68 Aika Keskiviikko klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Järvitaimen 5 LAUSUNNOT MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEISTA 8

9 Käytiin läpi kokoukseen mennessä tulleista uusista lausunnoista tehdyt lyhenteet. Erillistä vastinetta lausunnoista ei ole vielä tehty, tarkistetaan asia ja aikataulu Olli Ristaniemeltä. Luetaan myös Tiehallinnon alkuperäinen lausunto epäselvän lauseen selventämiseksi. Maakuntakaavan tavoitteet on kirjoitettu uusiksi lausuntojen pohjalta ja aikaisemmin annetut yva-kommentit on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta otettu huomioon. Käytiin läpi tavoitepaperiin punaisella merkittyjä muutoskohtia ja esitettiin kommentteja/muutoksia. Tavoitteet ehditään katsoa vielä kertaalleen läpi yva -ryhmässä ennen kuin ne lähetetään maakuntahallitukselle. Maakuntakaavan sisältövaatimukset: -rivi 2: siten kuin siitä edellä säädetään. Kohta, johon tässä viitataan, voisi olla suluissa tai asia on muuten selvennettävä. -2. kappalleen alku: puuttuu ja-sana Yleistavoitteet: -kohta 7: Selvitetään miten tämä on kirjoitettu alkuperäisessä lausunnossa tavoitteisiin tehty muutos. Viimeinen lause: Maankäytön hajauttamista pääliikenneväylien varsille tulee välttää tulisi poistaa tai ainakin muokata selvemmäksi. -kohta 8: otetaan huomioon vesipuitedirektiivin linjaukset ja vesiensuojelun tavoitteet. -kohta 10: saatavuus turvataan tuleville sukupolville. Mihin saatavuus viittaa? Lausetta voisi tarkentaa. -kohta 12: Lause muotoiltu kieliopillisesti väärin, rakennetta tulee muuttaa (vrt. edelliset kohdat). Keskeiset yksityiskohtaiset tavoitteet: -kohta 2: Esitetään muutettavaksi: Erityistä huomiota kiinnitetään -kohta pois ja uusittu lause: Maakuntakeskuksen, aluekeskusten ja seutukuntakeskusten sekä kuntakeskusten ja kyläalueiden kehittämisellä turvataan toimiva aluerakenne. Myös yhteisöllisyyden toimintaedellytysten parantaminen olisi saatava jollakin tavoin tavoitteisiin. -kohta 5: onko oltava näin yksityiskohtainen (keskikaiteellinen)? Kohtaa pohdittava vielä toimiston valmisteluryhmässä. -kohta 10: Ensimmäinen lause esitetään muutettavaksi: Maakuntakaavassa esitetään suojelualueverkosto, joka pohjautuu vahvistettuihin suojeluohjelmiin tai aluevarauksiin. -kohta 14: Toisen lauseen loppuosa esitetään muutettavaksi: edellyttää metsätalouden käytössä olevien alueiden säilyttämistä metsätalouskäytössä. -kohta 15: Ensimmäinen lause pitkähkö, esitetään poistettavaksi loppuosa: tulevina vuosikymmeninä ottaen huomioon tuotantoalueiden poistuma ja turpeenkäytön kasvu. Lisäksi poistettavaksi esitetään kohta: ensisijaisesti jo - maakunnallisena erityistavoitteena. -kohta 18: 2. rivi: mm. puupolttoaineiden.. esitetään poistettavaksi turve -kohdat 19, 20 ja 21: Kohdat tulisi yhdistää kahdeksi erilliseksi tavoitteeksi seuraavasti: kohta 19: loppu muutetaan suojelu ja muiden tavoitteiden kanssa. kohta 20 uusittu lause: Maakuntakaavalla osoitetaan eri käyttäjäryhmien tarvitsemat seudulliset virkistysalueet Lisätään kohdan 21 ensimmäinen lause kohdan 20 loppuun: Maakuntakaavassa edistetään matkailu- ja virkistyskeskusten verkostoitumista sekä esitetään matkailu- ja virkistyskeskusten vyöhykkeiden ja alueiden kehittämisperiaatteita. Viimeinen lause: Virkistyksen kannalta yhtenäisiä luontoalueita jätetään pois. Yleisiä kommentteja: -pohjavesialueiden suojeluun otettava selkeämmin kantaa maakuntakaavassa -vesiensuojelun tavoitteita on selkeytettävä tavoitteissakin 9

10 -yhteisöllisyyden edistäminen tulisi mahdollisuuksien mukaan saada maakuntakaavan tavoitteisiin -tavoiteteksti olisi tarkastettava vielä kielenhuoltajalla Pöytäkirja / 69 Aika Keskiviikko klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 3 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Pöytäkirjan tarkastamisen yhteydessä käytiin läpi maakuntakaavan uutta tavoitepaperia (jaettiin kokouksessa) sekä Ristaniemi kertoi vastineesta, joka menee maakuntahallituksen käsittelyyn (jaettiin kokouksessa). Vastineen liitteeksi tulevat lausuntojen lyhennelmät ja tavoitepaperi. Käytiin läpi edellisen kokouksen pöytäkirjasta pykälä 5 Lausunnon maakuntakaavan tavoitteista kohta kohdalta: Yleistavoitteet: -kohta 7: Selvitetään miten tämä on kirjoitettu alkuperäisessä lausunnossa tavoitteisiin tehty muutos. Viimeinen lause: Maankäytön hajauttamista pääliikenneväylien varsille tulee välttää tulisi poistaa tai ainakin muokata selvemmäksi. Ristaniemi totesi, että lause on suora lainaus Tiehallinnon lausunnosta. Tulkinnanvaraisuudesta johtuen se on otettu pois uudesta tavoitepaperista. -kohta 8: otetaan huomioon vesipuitedirektiivin linjaukset ja vesiensuojelun tavoitteet. Ristaniemi on keskustelut Ansa Selänteen kanssa vesiensuojelun tavoitteista ja tavoitteet on tältä osin kirjoitettu Selänteen esittämässä muodossa. -kohta 10: saatavuus turvataan tuleville sukupolville. Mihin saatavuus viittaa? Lausetta voisi tarkentaa. Lauseen loppuosa on poistettu. -kohta 12: Lause muotoiltu kieliopillisesti väärin, rakennetta tulee muuttaa (vrt. edelliset kohdat). Lause on muotoiltu uudelleen. Keskeiset yksityiskohtaiset tavoitteet: kohta 2: Esitetään muutettavaksi: Erityistä huomiota kiinnitetään -kohta pois ja uusittu lause: Maakuntakeskuksen, aluekeskusten ja seutukuntakeskusten sekä kuntakeskusten ja kyläalueiden kehittämisellä turvataan toimiva aluerakenne. Myös yhteisöllisyyden toimintaedellytysten parantaminen olisi saatava jollakin tavoin tavoitteisiin. Muutettu. -kohta 5: onko oltava näin yksityiskohtainen (keskikaiteellinen)? Kohtaa pohdittava vielä toimiston valmisteluryhmässä. Lausetta muutettu, esitettiin vielä, että toisen lauseen sana kehitetään korvataan sanalla varaudutaan. -kohta 10: Ensimmäinen lause esitetään muutettavaksi: Maakuntakaavassa esitetään suojelualueverkosto, joka pohjautuu vahvistettuihin suojeluohjelmiin tai aluevarauksiin. Muutettu. -kohta 14: Toisen lauseen loppuosa esitetään muutettavaksi: edellyttää metsätalouden käytössä olevien alueiden säilyttämistä metsätalouskäytössä. Lauseen loppuosa on jätetty pois. 10

11 -kohta 15: Ensimmäinen lause pitkähkö, esitetään poistettavaksi loppuosa: tulevina vuosikymmeninä ottaen huomioon tuotantoalueiden poistuma ja turpeenkäytön kasvu. Lisäksi poistettavaksi esitetään kohta: ensisijaisesti jo - maakunnallisena erityistavoitteena. Lausetta ei ole muutettu toivotulla tavalla. Jarmo Kovanen esitti eriävän mielipiteen ja toivoi, että sana ensisijaisesti tulee poistaa, koska Keski-Suomessa on niin vähän luonnonmukaisia soita. Ryhmä keskusteli asiasta ja totesi, että ojittamattomia soita jo suojeltujen lisäksi on marginaalisen vähän, asialla ei Keski-Suomessa ole kuitenkaan suurta käytännön merkitystä. Tavoitteissa oleva teksti on suora lainaus valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista. -kohta 18: 2. rivi: mm. puupolttoaineiden.. esitetään poistettavaksi turve Ei ole muutettu. Ristaniemi lupasi tehdä tarvittavan muutoksen. -kohdat 19, 20 ja 21: Kohdat tulisi yhdistää kahdeksi erilliseksi tavoitteeksi seuraavasti: -kohta 19: loppu muutetaan suojelu ja muiden tavoitteiden kanssa. -kohta 20 uusittu lause: Maakuntakaavalla osoitetaan eri käyttäjäryhmien tarvitsemat seudulliset virkistysalueet Lisätään kohdan 21 ensimmäinen lause kohdan 20 loppuun: Maakuntakaavassa edistetään matkailu- ja virkistyskeskusten verkostoitumista sekä esitetään matkailu- ja virkistyskeskusten vyöhykkeiden ja alueiden kehittämisperiaatteita. Viimeinen lause: Virkistyksen kannalta yhtenäisiä luontoalueita jätetään pois. Em. kohtia ei ole muutettu aivan niin kuin yva-ryhmä esitti, mutta hyväksyttiin muutokset. Yleisiä kommentteja: -pohjavesialueiden suojeluun otettava selkeämmin kantaa maakuntakaavassa -vesiensuojelun tavoitteita on selkeytettävä maakuntakaavan tavoitteissa -yhteisöllisyyden edistäminen tulisi mahdollisuuksien mukaan saada maakuntakaavan tavoitteisiin -tavoiteteksti olisi tarkastettava vielä kielenhuoltajalla Kommentit on luvattu ottaa huomioon (osa otettu jo). Lisäksi toivottiin, että tuulivoimasta pitäisi kirjoittaa perustelu, miksi sitä ei ole otettu huomioon maakuntakaavassa. Ristaniemi kirjasi ylös myös määritelmän sanalle kansallisvarallisuus, joka toivottiin lisättävän tavoitepaperiin. Perustelu tuulivoiman poisjättämisestä kirjataan kaavaselostukseen. Kansallisvarallisuus on nostettu esille tavoitteiden kohtaan 6. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja yksityiskohtaisen läpilukemisen jälkeen. Pöytäkirja / 70 Aika Maanantai klo 9.00 Paikka Keski-Suomen Talon kokoustila Koppelo 5 MAAKUNTAKAAVAAN LIITTYVÄT MAHDOLLISET ASIAT Olli Ristaniemi jakoi maakuntakaavaa koskevan pykälän maakuntahallituksen kokouksesta. Merkittiin tiedoksi Ristaniemen selostus hallituksen käsittelystä ja käyty keskustelu. Ristaniemi kertoi, että maakuntakaavaa käsitellään yva-ryhmässä seuraavan kerran toukokesäkuussa, jolloin kuntakierrokset on käyty läpi. Tuolloin on tarkoitus olla valmiina maakuntakaavan luonnoksen luonnos. 11

12 Pöytäkirja / 75 Aika Maanantai klo Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 6 MAAKUNTAKAAVAN TILANNE Olli Ristaniemi kertoi maakuntakaavan tilannekatsauksen. Kaavan tavoitteet on painettu ja niitä koskeva tiedote nro 3. Nämä jaettiin ryhmän jäsenille. Käytiin läpi vuonna 2004 aloitettavat tutkimukset ja selvitykset (liite). Olli kertoi muutaman esimerkin kautta kevään 2004 kuntakierroksen tuloksia. Kuntakierroksen tuloksista on laadittu maakuntakaavan alustava luonnos. Se lähetetään kuntien yhdyshenkilöille. Maakuntahallitukselle esitellään kaavan alustava luonnos ja päätösesityksenä on, että kartta voitaisiin laittaa liiton kotisivuille kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa aletaan käydä läpi alustavaa luonnosta maankäyttöluokittain, jos asiantuntijaryhmät ovat jo ko. teeman käsitelleet. Seuraavassa kokouksessa voidaan alkaa tarkastella myös keskeisimpiä linjauskysymyksiä ja kriittisiä kohtia. Pöytäkirja / 77 Aika Keskiviikko klo Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 6 MAAKUNTAKAAVAN TILANNE Olli Ristaniemi kertoi maakuntakaavan loppuvuoden aikataulun. Keskeiset asian tulevat olemaan maakuntakaavan alustavan luonnoksen päivitykset syyskuun lopulla ja marrasjoulukuun vaihteessa sekä kuntien yhdyshenkilötapaamiset alkusyksystä ja seutukuntakierros loppuvuodesta. Päätettiin, että yva-ryhmälle toimitetaan kaavan päivitysten yhteydessä paperiversiot ja teemakarttoja. Todettiin, että netissä oleva maakuntakaavan alustava luonnos ( ) ei oikein avaudu kansalaisille, koska tukena ei ole merkintöjen kuvausta ja kaavaselostusluonnosta. Kaavaselostusluonnos pyritään saamaan nettiin marras-joulukuun vaihteen päivityksen yhteydessä. Päätettiin teemoittain etenevästä käsittelystä seuraavaa: toimisto valmistelee käsiteltävistä asioista lyhyen yhteenvedon, josta ilmenee aihepiirin valmistelun historia, kaavamerkintöjen käyttöperiaatteet ja ote kaavaselostusluonnoksesta. Toimisto listaa alustavasti myös ko. aihepiiriä koskevat mahdolliset merkittävimmät vaikutuskohteet, vaikutusketjut jne. Todettiin, että kyläverkkoa koskeva kriteeristö on hyvä ja siltä pohjalta voidaan maakuntakaavan kyläverkkovalmistelua jatkaa. Kyläverkoston esittämisessä vaihtoehtoina olivat kylämäisen asutuksen esittäminen kaavakartalla joko pohjakarttamerkintänä Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla tai kehitettävien kylien osoittaminen kohdemerkinnällä. Ratkaisuna on päädytty kylien esittämiseen pohjakarttamerkinnällä. Tähän päädyttiin, koska kylien yhteismitallisuus osoittautui mahdottomaksi, kunnilla ei ollut riittävän laajasti valmiutta perustellusti esittää kehitettäviä kyliä, kyliä pidettiin kunnan sisäisenä asiana 12

13 Pöytäkirja / 78 ja Keski-Suomen Kylät ry ei myöskään halunnut kyliä maakuntakaavamerkinnällä. Kylien esittämisellä pohjakarttamerkinnällä halutaan kuitenkin antaa kuva keskisuomalaisen asutusrakenteen laajuudesta. Aika Tiistai klo Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 8 MUUT ASIAT Kutsuttiin Olli Ristaniemi kokoukseen. Ristaniemi kertoi Elinkeinoryhmän esityksestä, että yva-ryhmässä olisi hyvä olla heidän edustajansa mukana. Käytiin keskustelu asiasta ja päätettiin, että Elinkeinoryhmän edustaja voidaan kutsua kokouksiin asiantuntijana tarvittaessa, mutta ketään ei nimetä varsinaiseksi jäseneksi. Pöytäkirja / 80 Aika Tiistai klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti 5 MAAKUNTAKAAVA/Liikenne Ympäristö- ja tasa-arvoryhmän käsittelyssä oli maakuntakaavan liikenne-teeman luonnos. Ryhmälle oli toimitettu etukäteen maakuntakaavan liikennettä koskeva teemakartta (luonnos ) sekä vaikutusten arviointikartta ( ). Olli Ristaniemi ja Erkki Pyyppönen suorittivat esittelyn. Vaikutusten arviointiryhmä esittää, että maakuntakaavassa korostuisivat joukkoliikenne, rautatieliikenne sekä ratojen sähköistys. Näiden merkityksen korostamista perusteltiin työpaikkojen, teollisuuden ja asutuksen sijoittumisella. Myös kulttuuripalvelujen saatavuus esimerkiksi pohjoisesta Keski-Suomesta nähtiin joukkoliikenteen korostamista puoltavana asiana. Joukkoliikenteen näkökulmasta pidettiin tärkeänä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski (-Saarijärvi) ratayhteyttä. Lisäksi esille nousivat ajatus rautatieyhteydestä Tikkakosken lentoasemalle, kalastuksen näkyminen vesiliikenteen yhteydessä, kevyen liikenteen vaihtoehtomalli ainakin Jyväskylän kaupunkiseudulla sekä terminaaliverkko ja sen hyödyntäminen lähiruokajärjestelmässä. Sovittiin, että seuraavassa maakuntakaavaa käsittelevässä kokouksessa on lista jo tehdyistä yva-selvityksistä (liite I) sekä jatkokäsittelyn aikataulutus teemoittain. Lisäksi sovittiin, että teemoittaista käsittelyä jatketaan Erkki Pyyppösen mallin pohjalta, jossa maankäyttöluokittain käydään läpi yleispiirteisellä tasolla MRA 1 :n mukaiset asiat (liite II). Liitteessä III on taulukko liikenteen vaikutuksista. Pöytäkirja / 81 Aika Tiistai klo 9.00 Paikka Keski-Suomen liitto, Päivänkakkara 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN AIKATAULU 13

14 Olli Ristaniemi esitteli alla olevan käsittelyaikataulun. Keskustelun jälkeen päädyttiin siihen, että teemoittaista käsittelyä jatketaan viikolla 49 luonnonsuojelulla. Teemoja käsitellään noin kuukauden välein, tällöin kokous keskittyy vain maakuntakaavaan. Kokouksen sihteerintehtävät hoitaa liiton alueidenkäyttö. Kokouksessa tarkistetaan myös edellisen käsitellyn palautteen huomioiminen. Kokouksen ulkopuolella tulleet ryhmän jäsenten hajakommentit käsitellään myös. Pöytäkirja / 83 Aika Keskiviikkona klo Paikka Keski-Suomen liitto, 1. krs kokoushuone Järvitaimen 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA- ryhmän kommenttien huomioiminen: Ristaniemi selosti asiaa. YVA- ryhmän esittämät kannanotot alustavasta luonnoksesta on käsitelty maakuntakaavan toimiston valmisteluryhmän kokouksessa : Yva-ryhmän kannanottojen huomioiminen (kokous 80, ): -todettiin, että radat ja niiden sähköistys on hyvin esillä alustavassa kaavaluonnoksessa -joukkoliikennettä koskeva asia lisätään kaavaselostustekstiin taajamien ja kaupunkikehittämisen kohdealueiden yhteyteen -joukkoliikenne lisätään myös rautatieliikennettä koskevaan tekstiin -lisätään kaavaselostukseen Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta esimerkiksi kuva 14 (joukkoliikenteen laatukäytävät) -ratayhteys Tikkakoskelle käsitellään maakuntasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä -kevyen liikenteen huomioiminen voitaisiin mainita taajamien ja liikenteen merkittävien parantamistarpeiden yhteydessä yleismääräyksenä -terminaaliverkosta on tarkoitus tehdä pieni erillisselvitys keväällä 2005 (budjetoidut varat saattavat juuri ja juuri riittää tähän selvitykseen) -todettiin, että lähiruokajärjestelmä ei ole maakuntakaavan asia Käytiin läpi toimiston valmisteluryhmän antama palaute kannanottoihin. Päivi Andersson totesi, että moderniin rakennusperintöön liittyvä selvitys koskisi lähinnä Jyväskylän kaupunkia. Andersson lisäsi, että kulttuuriympäristöryhmässä selvityksen tarpeellisuutta pohditaan vielä. Todettiin, että jo valmistunut liikennejärjestelmäsuunnitelma olisi hyvä tuoda myös YVA- ryhmälle tiedoksi. Välivaara keskustelee asiasta Erkki Pyyppösen kanssa. Virkistysteeman vaikutusten arviointi (liite IV): Ristaniemi kertoi työryhmälle virkistykseen liittyvistä linjauksista. Käytiin läpi virkistykseen liittyvä tekstiosuus kaavaselostuksesta. Virkistyksen linjauksiin Andersson esitti lisättäväksi muinaismuistomatkailun esittämisen. Muinaismuistokohteiden ja Natura-alueiden välistä kytkentää voisi myös tarkastella Naturan hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Moottorikelkkareitistön osalta Tissari totesi, että reitistön voisi esittää nykyistä yleispiirteisemmin. Merkintöihin liittyen esitettiin viheryhteystarve- nimen muuttamista esim. ulkoiluyhteystarpeeksi. Todettiin myös, että tasa-arvon kannalta maakuntauran esteettömyydestä olisi hyvä mainita kaavaselostuksessa. Esitettiin Etelä-Konneveden alueen merkitsemistä vesiretkeilyalueeksi. Sovittiin, että esitys viedään virkistysalueryhmälle. Ristaniemi totesi, että seutukaavan MU-, MV-, ja MY- alueista tehdään erillinen selvitys kevään 2005 aikana. Kovanen esitti Saarijärven Pyhäjärven lisäämistä suurvesistöjen listaan, kun kartoitetaan MU-, MV-, ja MY- alueita. Sovittiin, että virkistysteeman osalta alustavan vaikutusten arvioinnin tekee virkistysalueryhmä, jonka jälkeen YVA- ryhmä käsittelee arviot. 14

15 Pöytäkirja / 86 Aika Tiistai klo Paikka Keski-Suomen liitto, 2. krs kokoushuone Dioriitti 5 YVA-RYHMÄN KOMMENTTIEN (kokous 83) HUOMIOON OTTAMINEN Ristaniemi selosti asiaa. YVA- ryhmän esittämät kannanotot alustavasta luonnoksesta on käsitelty maakuntakaavan virkistysryhmän kokouksessa : -Virkistyksen linjauksiin esitettiin lisättäväksi muinaismuistomatkailun esittämisen Lisätään virkistyksen perustelutekstiin kohtaan matkailu osana virkistystoimintoja -Moottorikelkkareitistö toivottiin esitettävän nykyistä yleispiirteisemmin (mutkat suoriksi) Muutetaan reitistö suoraviivaisemmaksi -Merkintöihin liittyen esitettiin viheryhteystarve- nimen muuttamista esim. ulkoiluyhteystarpeeksi Muutetaan nimi ulkoilun yhteystarpeeksi -Tasa-arvon kannalta maakuntauran esteettömyydestä olisi hyvä mainita kaavaselostuksessa Mainitaan kaavaselostuksessa -Esitettiin Etelä-Konneveden alueen merkitsemistä vesiretkeilyalueeksi Mainitaan kaavaselostuksessa vesiretkeilyalueen kohdalla Käytiin läpi virkistysryhmän antama palaute ko. kannanottoihin. Yva-ryhmällä ei ollut huomautettavaa palautteeseen. 6 MAAKUNTAKAAVA / LUONNONSUOJELUTEEMAN VAIKUTUSTEN ARVIOIN- TI (liite V) Välivaara kertoi työryhmälle luonnonsuojeluteeman valmistelusta ja teemaan liittyvistä linjauksista. Käytiin läpi luonnonsuojeluun liittyvä tekstiosuus alustavan luonnoksen kaavaselostuksesta. Leskinen esitti mietittäväksi Ympäristön tila otsikon muuttamista paremmin nykyistä suppeaa sisältöä vastaavaksi. Ympäristön tila tekstiin tulisi lisätä pilaantuneet maaalueet, jos niitä ei esitetä muussa yhteydessä. Hiljaiset alueet otetaan huomioon tarkasteltaessa kaavan ympäristövaikutuksia. Kovanen esitti, että ekologiset vyöhykkeet kohdassa tulisi vähän perusteellisemmin kuvata asiaa ja siihen liittyvää termistöä. Ryhmä kannatti Natura 2000 alueiden esittämistä maakuntakaavassa yleisellä tasolla; Natura-alueet näkyvät kaavakartalla, mutta Naturan sisällä ei tulisi esittää alueen toteutukseen liittyviä aluevarauksia (SLja virkistysalueita). Virtavesien kohdalla kaavamerkintää / teknistä esittämistä tulee vielä pohtia, jos Naturaan kuuluu vain vesialue ja ympärillä oleva kapea ranta-alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Myös luonnonsuojeluteeman työpaikkavaikutukset herätti keskustelua. Ryhmä edellytti, että käsitykset suojelun aiheuttamista positiivisista ja negatiivista työllisyysvaikutuksista tulee perustua tutkimuksiin. Lisäksi päätettiin kutsua Anna Uusitalo esittelemään Ekologiset vyöhykkeet selvitystä yvaryhmän kokoukseen. 7 MAAKUNTAKAAVAN TILANNEKATSAUS Ristaniemi selosti kaavatyön nykyistä vaihetta. Alustavasta luonnoksesta, joka on nähtävissä netissä, pyydetään kommentit kevään kuluessa sidosryhmiltä ja tärkeimmiltä yhteistyötahoilta. 15

16 Pöytäkirja / 89 Aika Keskiviikkona klo Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ristaniemi kertoi YVA- ryhmän luonnonsuojelua koskevien kommenttien huomioimisesta. Työryhmän kommentit on käsitelty luonnonsuojeluryhmän kokouksessa : -Ympäristön tila teksti tekstiin tulisi lisätä pilaantuneet maa-alueet otsikkoa tulisi muuttaa paremmin nykyistä suppeaa sisältöä vastaavaksi Ls-rymän vastine: pilaantuneet maa-alueet lisätään tekstiin, otsikkoa muutetaan, jos kuvaavampi vaihtoehto löytyy -Hiljaiset alueet otetaan huomioon tarkasteltaessa kaavan ympäristövaikutuksia Ls-ryhmän vastine: otetaan huomioon ympäristövaikutuksissa -Ekologiset vyöhykkeet tulisi kuvata vähän perusteellisemmin selostuksessa Ls-ryhmän vastine: selostuksen tekstiä muokataan -Natura 2000 alueiden esittäminen ryhmä kannatti alueiden esittämistä yleiselle tasolla (Naturan sisällä ei esitetä toteutukseen liittyviä aluevarauksia; SL, V) Ls-ryhmän vastine: yleisellä tasolla esittämiselle ei ole estettä (suojeluohjelma-alueiden esittäminen myös mahdollista) -Luonnonsuojelun työpaikkavaikutukset käsitys suojelun aiheuttamista positiivisista ja negatiivisista työllisyysvaikutuksista tulee perustua tutkimuksiin (lähde esiin) Ls-ryhmän vastine: työllisyysvaikutukset tulee perustua tutkimuksiin Käytiin läpi luonnonsuojeluryhmän antamat vastineet kommentteihin. YVA- ryhmällä ei ollut huomautettavaa kommenttien huomioimisesta. Hiljaisten alueiden osalta todettiin, että työryhmän tulee jatkossa ottaa kantaa siihen, mitä merkintöjä (esim. moottorikelkkareitit, turvetuotantoalueet) potentiaalisilla hiljaisilla alueilla voidaan esittää. Ristaniemi kertoi aluksi liitteen 2 sisällöstä ja rakenteesta. Vaikutusten arviointitaulukko on käsitelty Luonnonvarat ja energia- ryhmässä. Käytiin liite 2 kokonaisuudessaan läpi ja kirjattiin ylös YVA- ryhmältä tulleet muutosesitykset (kursiivilla): Turvetuotantovyöhyke: - Suunnittelumääräys: Turvetuotantovyöhykkeellä sijaitsevan tuotantoalueen suunnittelussa ja käyttöönotossa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset alapuoliselle vesistölle ja kalakannoille/kalankasvatukselle sekä pyrittävä estämään toiminnasta näille aiheutuvia vaikutuksia. - Vaikuttavat negatiivisesti matkailuun ja virkistykseen - Poistettavaksi esitettiin monimuotoisuuden lisäys uudelleen soistettavilla tuotantoaloilla ja turpeen maaperää happamoittavan ja rapauttavan vaikutuksen väheneminen tuotetuilla soissa (vähämerkityksisiä asioita) - Lisäyksenä esitettiin, että sora- ja hiekka-, kalliokiviaines- ja rakennuskiviainesalueet edesauttavat maaseudun asuttuna pitämistä 16

17 Kokous / 92 - Lisäyksenä esitettiin, että kalliokiviaines- ja rakennuskiviainesalueilla on positiivisia vaikutuksia myös yksityistalouteen Muutosesitykset on huomioitu luonnonvaroja koskevassa vaikutusten arviointitaulukossa. Suunnittelumääräyksessä on huomioitu toiminnan vaikutus alapuoliselle vesistölle. Sen sijaan vaikutukset kalakannoille/kalankasvatukselle on kirjattu kappaleeseen vaikutusten kuvaus teemoittain/luonnonvarat; toiminnan vaikutukset alapuolisille vesistöille pitää sisällään muutkin toiminnot kuin kalatalouden. Aika Tiistaina klo Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kuultiin Ristaniemen selostus maakuntakaavan ajankohtaisista asioista. Seutukuntakierros käynnistyy to 14.4 Jyväskylän seutukunnan tilaisuudella. Alustavasta luonnoksesta on lähetetty myös kommentointipyynnöt kunnille ja keskeisille sidosryhmätahoille. Käytiin läpi YVA-ryhmältä tulleiden kommenttien (luonnonvarat ja energia) huomioiminen kaavaselostuksessa sekä vaikutusten arviointitaulukossa. Jarkko Pietilä esitteli kulttuuriympäristöön liittyviä asioita. Käytiin läpi alustavan luonnoksen kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät. Pietilä totesi, että vaikutusten arviointi kulttuuriympäristön osalta on hieman hankalaa, sillä osa selvityksistä on vielä kesken. Määräyksiä on tarkoitus miettiä MAKU- ryhmän (maakunnan kulttuuriympäristöryhmä) seuraavassa kokouksessa. Vaikutusten arviointiin palataan myöhemmin uudelleen (liitteet 2-3). Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa teemana ovat erityistoiminnot. Kokous / 93 Aika: Tiistaina klo Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (Olli Ristaniemi) Kuultiin Ristaniemen selostus maakuntakaavan tilanteesta. Ristaniemi totesi seutukuntakierroksen olevan loppusuoralla. Jämsän seutukuntatilaisuus on vielä jäljellä (ma 9.5). Kommentteja alustavasta luonnoksesta on pyydetty kunnilta ja yhteistyötahoilta 13. toukokuuta mennessä. Sovittiin, että kommentointikierroksen päätyttyä keskeiset kommentit tuodaan myös YVA-ryhmälle käsiteltäväksi. Kulttuuriympäristöön liittyen Jarkko Pietilä on esittänyt, että teemaa käsiteltäisiin vasta kesän jälkeen. Sovittiin, että palataan asiaan syksymmällä. Erityistoiminnot- teema Ristaniemi kertoi, että erityistoiminnot pitävät sisällään puolustusvoimien alueet, ampumaradat sekä moottoriurheilualueet. Puolustusvoimien alueista on työneuvottelut käyty kuten myös ampumaradoista. Ampumaradoista esitetään kaavassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat (5 kpl). Ampumaradoista on pyydetty myös meluselvitykset kunnilta. Moottoriurheilualueet (Lievestuore, Joutsa ja Kannonkosken Teeriharju) on neuvoteltu kuntien kanssa. 17

18 Todettiin, että Joutsan moottoriurheilurata on pohjavesialueella sekä luonnonsuojelualueen (kangasvuokkoesiintymä) vieressä. Luonnonsuojelualueeseen liittyen on tekeillä pro gradutyö, jonka kautta saataneen apua myös vaikutusten arviointiin. Ristaniemi ehdotti, että moottoriurheilurata- ja pohjavesialuemerkintöjen päällekkäisyydestä voisi kysyä KSU:n kantaa. Ristaniemi kertoi vielä tiedoksi, että 8. kesäkuuta (Helsingissä, YM:n tiloissa) järjestetään neuvottelupäiväpäivä Vaikutusarvioinnit kaavoituksessa. Jaettiin alustava ohjelma työryhmälle. Kokous / 95 Aika: Maanantaina klo Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN KOMMENTOINTIKIERROKSEN PALAUTE Ristaniemi kertoi aluksi, kuinka YVA-ryhmän viime kokouksen kommentit on otettu huomioon. Edellisessä kokouksessa esillä olleeseen pohjavesikysymykseen (merkinnän päällekkäisyys turvetuotannon kanssa) ei Keski-Suomen ympäristökeskus ottanut selvää kantaa. Seutukuntakierroksen palautteesta (liite 2) Ristaniemi totesi, että esille tilaisuuksissa nousivat erityisesti tieasiat (mm. tieluokan nostot), arvokkaat kallioalueet sekä maakuntakaavan oikeusvaikutukset. Ristaniemi kertoi, että kommentointikierroksen palautteen (liite 3) on muutama työryhmä sektorinsa osalta ehtinyt käydä lävitse. Toimiston valmisteluryhmä käsittelee kommentteja kokouksessaan Sovittiin, että kommentit tuodaan YVA-ryhmään, kun kaikki asiantuntijaryhmät ovat ne osaltaan käyneet läpi. Kommentit viedään esittelyasiana myös maakuntahallitukseen. Käytiin yleiskeskustelua kommenttien vaikutuksesta mm. arvokkaat kallioalueet merkintään. Todettiin, että viime kädessä kaavassa esitettävät asiat ratkaistaan poliittisella päätöksellä. 6 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ristaniemi ja Välivaara ovat käyneet läpi kaavan vaikutuksia. Jaettiin työryhmän jäsenille listaus keskeisimmistä vaikutuksista ja käytiin ne lävitse karttatarkasteluna. Tissari esitti, että moottorikelkkareitit olisi parempi esittää kaavassa ainoastaan yhteystarvemerkintänä. Ristaniemi totesi, että jaetun listauksen pohjalta kirjoitetaan leipäteksti vaikutusten arviointiraporttiin. Sovittiin, että YVA-ryhmä toimittaa mahdolliset kommentit listauksesta muutaman viikon sisällä. Kokous / 97 Aika: Perjantaina klo Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 18

19 Käsiteltiin yleisellä tasolla teknisen huollon vaikutuksia ja kaavan vaikutuksia Natura 2000 verkostoon. Hannele Yli-Kauppila lupasi toimittaa jätehuollon ajantasaistetun tekstin. Hyväksyttiin Natura 2000 verkoston arviointikehys. Hannele Yli-Kauppila on toimittanut ajantasaistetun tekstin. Kokous / 99 Aika: Tiistaina klo Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 6 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (Olli Ristaniemi, Reima Välivaara) Kuultiin Välivaaran selostus MAKA:n vaikutusten arvioinnin tilanteesta. Teemoittainen vaikutusten arviointi on saatu tehtyä. Tarkoitus olisi, että YVA-ryhmä käsittelisi seuraavaksi varsinaisen arviointiraportin sekä kaavaselostuksen arviointiosuuden. Maakuntahallituksessa arviointiraportti on esillä Välivaara kertoi lyhyesti liitteiden 2-4 sisällöstä. Käytiin läpi liitteen 2 tekstiosuudet ja kirjattiin ryhmältä tulleet kommentit ylös: - YVA-ryhmän kokoonpanon päivitys (s.3) - Taulukon 1 päivitys (s.4) - Asutusrakenne: teollisuusalueiden tarkistaminen suhteessa pohjavesialueisiin (mahdolliset vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja terveyteen) (s.16) - Liikenne: meluvaikutukset, julkisen liikenteen positiiviset vaikutukset, liikennehankkeiden vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön, raideliikenteen tehokkaampi hyödyntäminen tavarankuljetuksissa (s.17) - Tekninen huolto: Vaikutukset ovat kestoltaan pitkäaikaisia, mitä vaikutuksia tarkoitetaan?; lisäys kohtaan Toisaalta jätteiden lajittelu luo edellytykset jätteiden paremmalle hyödyntämiselle. ; korjaus kohtaan Toimintojen keskittymisestä oletetut haitat ; Negatiiviset vaikutukset liittyvät suoraan rakentamiskustannuksiin, mitä rakentamista tarkoitetaan ja negatiivisia vaikutuksia aiheutuu myös päästöistä ilmaan; korjaus kohtaan Esimerkiksi uusi ohjeellinen pääjohto Jämsästä Laukaaseen, tarvitseeko mainita esimerkkinä, koska ko. pääjohto on jo toteutettu? (s ) - Luonnonvarat: negatiiviset vaikutukset pohjavesialueilla toimiville yrityksille (aiheutuu lisäkustannuksia), luvussa täytyisi pohtia vesistövaikutusten lisäksi myös muita vaikutuksia - Erityistoiminnot: lentomeluvaikutukset tulisi lisätä (s.19) - Kulttuuriympäristö: ensimmäisen kappaleen jälkeen lisäys Kaavaan merkityt kulttuuriympäristöt liittävät Keski-Suomen paikalliskulttuuria ja kulttuuriperintöä entistä selvemmin muun Suomen vastaaviin kohteisiin. (s. 20) - Luonnonsuojelu: Aluetalouteen suojelualueet voivat vaikuttaa negatiivisesti vähentämällä työpaikkoja, onko asiasta tutkittua tietoa?; lisäys kohtaan Selvityksessä esille nousevia seikkoja ovat mm. turvetuotanto, merkittävästi parannettavat tieosuudet, tekopohjavesialueet sekä kelkkareitit. (s.21) - Virkistys: kelkkareiteistä ei ole luvussa mitään mainintaa (s.21 22) Yllä olevat kommentit on huomioitu. Todettiin, että vaikutusten arviointikartta tulisi myös käydä läpi ennen hallituksen marraskuun kokousta. Päivi Anderssonin esityksen mukaisesti em. karttaan lisätään vielä kulttuuriympäristökohteet. Kokous / 100 Aika: Torstaina klo

20 Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ristaniemi kertoi lyhyesti maakuntakaavan valmistelutilanteen sekä vuoden 2006 aikataulun(liite 2). Maakuntakaavan sisältöasioita käydään Ympäristöministeriön edustajien kanssa läpi Maakuntahallituksen marraskuun kokouksessa (25.11) päätetään kaavan valmisteluaineiston (kaavaluonnoksen) nähtäville asettamisesta. Ristaniemi totesi, että YVA-ryhmän viime kokouksessa esittämät kommentit on otettu huomioon vaikutusten arviointiraportissa. Varsinaisen arviointiraportin loppuun on myös lisätty kartta kaavan keskeisimmistä vaikutuksista. Sovittiin, että kartta toimitetaan työryhmän jäsenille ja käydään tarkemmin läpi seuraavassa kaavakokouksessa. Jatkettiin liitteen 3 käsittelyä. Alla ovat työryhmältä tulleet kommentit: - esitettiin lisättäväksi Kulttuuriympäristö-kohtaan (s.20) lause Maakunnallisten kulttuuriympäristökohteiden merkitsemättä jättäminen todennäköisesti heikentäisi kyseisten arvojen huomioonottamista. - esitettiin s.3 otsikon Vaikutusten arvioinnin suorittaja muokkaamista - sanan suorittaja poistamista - esitettiin YVA-hankkeen Keljonlahden voimalaitos siirtämistä jo päättyneisiin YVAhankkeisiin - taulukkoon LIITEIII Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset esitettiin lisättäväksi negatiivisena vaikutuksena liikenteen melu (Ihmisten elinolot, elinympäristö-kohtaan) - esitettiin turvetuotannon merkitsemistä negatiivisena vaikutuksena luonnonsuojelusarakkeen kohtaan luonnonvarat Käytiin läpi liitteet 4 ja 5. Alla keskeisimmät kommentit: - vaihtoehtojen tarkastelua liitteen 5 mukaisella tavalla pidettiin hyvänä ja loogisena - esitettiin lauseen Maakunnallisten kulttuuriympäristökohteiden merkitsemättä jättäminen jne. lisäämistä myös liitteen 4 taulukkoon - jätteenkäsittelyalueen suunnittelumääräystä esitettiin muokattavaksi (kaavaselostukseen ja liitteen 4 taulukkoon) > sovittiin, että Yli-Kauppila muokkaa suunnittelumääräyksen uudelleen Yllä olevat kommentit on huomioitu. Yli-Kauppila on toimittanut jätteenkäsittelyalueen uuden suunnittelumääräyksen. Kokous / 102 Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTIKARTAN LÄPIKÄYMINEN Kuultiin Ristaniemen selostus maakuntakaavan valmistelutilanteesta. Maakuntahallitus käsitteli kaavaa kokouksessaan ja päätti, että arvokkaat kallioalueet poistetaan kaavakartasta. Käytiin läpi vaikutusten arviointikarttaa. Tämänhetkinen arviointikartta (liite 2) perustuu alustavan luonnoksen 004 versioon. Alla ovat YYA-ryhmältä tulleet keskeisimmät kommentit: 20

21 Andersson esitti kulttuuriympäristön esittämistä positiivisena vaikutuksena arviointikartalla (Pihtiputaan Muurasjärvi) Rossi totesi, että aluerakenne/kaupan palveluverkko puuttuu vaikutusten arviointikartasta Kovanen esitti, että Keljonlahden voimalaitoksen kohdalle lisättäisiin keskeisimmät negatiiviset vaikutukset Yllä olevat kommentit on huomioitu. Käytiin keskustelua myös turvetuotannon esittämisestä maakuntakaavassa, mm. kahden erillisen merkintätavan tarpeellisuudesta sekä turvetuotannon vaikutuksista. Sovittiin, että turvetuotannon vesistövaikutusselvitys lähetetään YVA-ryhmän jäsenille. Sovittiin myös, että vaikutusten arviointikarttaa on mahdollisuus kommentoida vielä muutaman viikon ajan. Käytiin läpi pääpiirteissään myös vaikutusten arviointiraportti. Alla keskeisimmät kommentit: Asutusrakenne: kiinnitettiin huomiota lauseeseen jossain vaiheessa eteen tulee suuren kaupungin ongelmia (s.18) Huomautettiin, että työssäkäyntialueen laajeneminen mahdollistaa joukkoliikenteen Liikenne: todettiin, että liikenteen negatiivisia vaikutuksia on rakentamiskustannusten lisäksi muitakin (s.19), mm. melu, onnettomuudet Tekninen huolto: esitettiin kohdan negatiivisia vaikutuksia laitoksen ja sitä tukevan infrastruktuurin rakentamisesta muuttamista muotoon positiivisia vaikutuksia laitoksen mm. yrityselämälle sekä lisäystä lauseeseen Uudet voimalinjat saattavat kuitenkin, joissakin tapauksissa, vaarantaa maisema- ja luonnonarvoja (s ) Luonnonvarat: kohdasta Tärkeät pohjavesialueet rajoittavat maaainesvarojen hyötykäyttöä jne. todettiin, että pohjavesialueet ovat arvo sinänsä (s. 22) ja tulevaisuudessa myös taloudellinen arvo Virkistys ja luonnonsuojelu: lukuihin esitettiin lisättäväksi kansanterveydellinen näkökulma Virkistys: lauseesta Moottorikelkkailu koetaan toisinaan häiritseväksi ja ilmaa pilaavaksi harrastukseksi esitettiin poistettavaksi sana toisinaan (s.25) Yllä olevat kommentit on huomioitu. Sovittiin, että arviointiraporttia sekä erityisesti raportin liite III:sta (maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset) voi kommentoida niin ikään muutaman viikon ajan. Liitteestä IV päätettiin poistaa YVA-ryhmän käsittelyajankohta, koska liitteen IV arviointitaulukot perustuvat asiantuntijaryhmien itsearviointiin. Kokous / 103 Aika: Tiistaina klo Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Järvitaimen (1.krs) 5 MAAKUNTAKAAVA Kuultiin Välivaaran selostus maakuntakaavan tilanteesta. Maakuntahallitus päätti joulukuun kokouksessaan (21.12) valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta. Aineisto pyritään saamaan nähtäville (liiton toimistossa ja kunnissa) tammikuun puolessavälissä. Lausunnon anto- 21

22 aika on 6 viikkoa. Keski-Suomen kunnille ja keskeisimmille yhteistyötahoille lähetetään valmisteluaineisto paperiversiona. Samanaikaisesti pyydetään myös tehdystä Natura-tarkastelusta (luonnos) kommentit. Maakuntakaavan selvityksistä kiinteisiin muinaismuistoihin ja perinnemaisemiin liittyvät selvitykset ovat valmistuneet. Välivaara totesi, että turvetuotanto kokonaisuudessaan tulisi YVA-ryhmässä käsitellä vielä tarkemmin. Jaettiin turvetuotannon vesistövaikutusselvitys työryhmän jäsenille. Jarmo Koskinen liitosta ja turvetuotantoselvityksen tekijä Hannu Onkila Keski-Suomen ympäristökeskuksesta voisivat tulla kertomaan turvetuotannosta YVA-ryhmälle maaliskuun alussa. Käytiin läpi arviointiraportin liitetaulukko III Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset. YVA-ryhmältä tulleet kommentit/täydennykset näkyvät ympäristövaikutusten arviointiraportissa 006 (kokousliite 2). Taulukkoon on tehty yva-ryhmän esittämät muutokset. Kokous / 106 Aika: Keskiviikko klo Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 5 MAAKUNTAKAAVA / TURVETUOTANTO Kuultiin Ristaniemen selostus maakuntakaavatilanteesta sekä alustus maakuntakaavaluonnoksessa olevista turvetuotantovyöhykkeistä ja turvetuotantosoista. Onkila kertoi tekemänsä Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi selvityksen menetelmistä ja keskeisimmistä tuloksista. Selvityksen tulosten huomioon ottamisesta maakuntakaavaluonnoksessa Onkila totesi, että selvitys näyttää vaikuttaneen heikosti kaavan turvetuotantovyöhykkeiden sijoittumiseen, mutta vyöhykkeitä koskevissa kaavamääräyksissä selvityksen tulokset tulevat esiin. Ijäs esitti turvetuottajan näkemyksen ja kertoi mm. turvetuotannon maakunnallisesta merkityksestä ja turvesoita koskevasta lupamenettelystä, minkä yhteydessä arvioidaan soiden luontoarvot ja vesistövaikutukset. Ijäs piti tärkeänä, että kaavassa esitettäisiin tuotannossa olevien ja luvitettujen soiden lisäksi ns. potentiaaliset turvetuotantosuot. Välivaara kertoi Vapon potentiaalista turvetuotantosoista liitolle toimittamista ympäristöselvityksistä. Selvitysten tasoa voidaan pitää maakuntakaavan kannalta riittävänä: selvitysten perusteella voi arvioida soiden luonnonsuojelullista merkitystä. Maakuntakaavaluonnokseen ei merkitty kolmea suota valtakunnallisen uhanalaisen lajiston tai mahdollisten Naturavaikutusten takia. Lisäksi ympäristöselvitysten mukaan kuudella suolla esiintyy luontoarvoja, joiden luonnonsuojelullisesta merkityksestä tulee vielä tarkemmin arvioida ennen ehdotusvaihetta. Käydyssä keskustelussa yva-ryhmän näkemyksenä tuli esiin seuraavaa: - vesistövaikutusten arviointi selvityksessä punaiseksi merkityille valuma-alueille ei tulisi kaavassa esittää turvetuotantovyöhykkeitä - kaavan turvetuotantosoissa ei tulisi olla mukana suurelta osin luonnontilassa olevia soita - ojitusprosentti on vaikea määritellä, tärkeämpää on tarkastella suon ekologista tilaa - kokonaan ojitetun suon varaaminen turvetuotantoon ei välttämättä edellytä luontoselvitystä 22

23 - kulttuuriympäristönäkökulmasta huomiota tulisi kiinnittää myös siihen tukeeko jonkin alueen turvetuotanto välillisesti alueen rakennetun ympäristön säilymistä Toimiston valmisteluryhmän kokouksessa (48, ) asiat merkittiin tiedoksi, koska ne ovat huomioitu jo kaavassa. Kokous / 107 Aika Tiistai klo Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2.krs) 6 MAAKUNTAKAAVA/TURVETUOTANTO Välivaara kertoi lyhyesti tilannekatsauksen maakuntakaavan turvetuotannosta. Käytiin keskustelu ja sovittiin, että laaditaan tässä kokouksessa yva-ryhmän kanta aiheesta. Keski- Suomen liiton Jarmo Koskinen kävi kokouksessa kertomassa lisätietoja turvetuotannosta, merkittiin tiedoksi. Yva-ryhmä päätti esittää, että turvetuotannon osalta maakuntakaavaan tulisi merkitä vain turvetuotantovyöhykkeet. Ryhmän mielestä maakuntakaavan yleispiirteisyys ja turvetuottajien tasapuolinen kohtelu puoltavat yksittäisten turvetuotantosoiden jättämistä pois kaavasta. Lisäksi vyöhyketarkastelu lisää kaavan ohjaavuutta esim. turvetuotannon vesistövaikutusten osalta. Turvetuotannon taustamuistiossa tulisi tarkastella myös turvetuotannon suhdetta kalatalouteen. Toimiston valmisteluryhmän kokouksessa (48, ) todettiin, että päätösten mukaisesti kaavassa esitetään sekä vyöhykkeitä että aluevarauksia. Kokous / 108 Aika Perjantaina klo Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2. krs) 5 MAAKUNTAKAAVA Olli Ristaniemi kävi läpi yva-ryhmän kokouksissa 106 ja 107 pöytäkirjaan kirjatut kommentit ja päätökset sekä esitteli miten ko. asiat on otettu huomioon kaavatyössä. Lisäksi Ristaniemi selosti kaavan tämän hetkistä vaihetta, tulevaa aikataulua ja esitteli kaavaluonnoksesta saadun palautteen. Saadusta palautteesta käytiin keskustelu. Todettiin, että kaavan ehdotusvaihetta varten vaikutusten arvioinnista tehdään kaavaselostukseen loppuyhteenveto. Kokous / 110 Aika Tiistaina klo Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2. krs) 5 MAAKUNTAKAAVA Olli Ristaniemi kertoi maakuntakaavan tilanteesta ja aikataulusta. Maakuntahallitus käsittelee maakuntakaavaa elokuun kokouksessa ja maakuntavaltuusto hyväksyy kevätvaltuustossa Kaavaa voidaan käsitellä yva-ryhmässä vielä kesälomien jälkeen elokuussa. Merja Tissari esitti, että maakuntakaavaa käsiteltäisiin vielä ympäristökeskuksessakin. Ristaniemi toivoi yva-ryhmän kommentteja maakuntakaavan liitteeseen 3 (Kulttuuriympäristön yleiset vaikutukset). 23

24 Kokous / 111 Aika Tiistaina klo Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2. krs) 5 MAAKUNTAKAAVA Olli Ristaniemi kertoi, että maakuntakaava käsitellään aiemmasta aikataulusta poiketen maakuntahallituksen kokouksessa. Maakuntakaava hyväksytään kevätvaltuustossa Ristaniemi kertoi käydystä neuvottelusta K-S:n ympäristökeskuksen kanssa. Neuvottelussa käytiin läpi näkemyseroja mm. arvokkaista kallioalueista, ekologisista vyöhykkeistä ja kohdemerkinnöistä. Maanantaina on neuvottelu ympäristöministeriön ja ympäristökeskuksen kanssa. Ristaniemi lupasi kysyä ympäristöministeriön edustajilta epävirallista kantaa tekemäämme arviointiin (sen laajuuteen ja sisältöön). Ristaniemi kertoi, että Maakuntakaavan vaikutusten arviointi -luonnokseen ei ole tullut uutta versiota kesän aikana ja kommentteja otetaan vielä vastaan ensi kevään valtuustoon asti. Esitettiin kokouksessa seuraavia kommentteja: Sivu 31: - 3. kappale: työmaa muutetaan tuotantoalaksi - 4. kappale: Turvetuotannossa on kuitenkin vain 1-2 % suopinta-alasta -> jätetään pois sanat kuitenkin vain - 5. kappale: Jätetään pois lause: Yleistäen voidaan sanoa turvetuotannosta vapautuvien suopohjien jälkikäytön lisäävän luonnon monimuotoisuutta kappale: Lisätään, että turvetuotannon merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Saarijärven reitille. Edellä olevat muutokset on tehty. Sivu 35: - 1. kappale: lisätään kansainvälinen yhteydenpito ja matkailu Muutos on tehty. Sivu 29: - Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut, muutetaan tekstiä sen pohjalta. Tekstiään on tehty lyhennelmä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Maakuntakaavan vaikutukset Natura 2000 verkostoon - Natura-arvioinnin tarveharkinta (liite 3) Kuultiin Välivaaran selostus luonnoksesta ja sen rakenteesta. Suuria muutoksia ei ole luvassa, lisätekstiä on tulossa ainoastaan Muuramen moottoritien osalta. Käytiin keskustelu ja esitettiin tehtäväksi seuraavat lisäykset: - Johdanto-kappaleeseen lisätään/muotoillaan osio tietyt kaavamerkinnät tukevat - sivu Heinä-Suvanto-Hetejärvi: Keski-Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt Heinäsuvannon kunnostushankkeen -> korjataan: Keski-Suomen ympäristökeskus on toteuttanut Heinäsuvannon kunnostushankkeita, joilla lisätty Muutokset on tehty. 24

25 Lisää kommentteja voi vielä esittää suoraan Välivaaralle. Kokous / 3/2007 Aika Maanantai klo Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2. krs) 5 MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSEN LAUSUNNOT JA VASTINEET Reima Välivaara kertoi tilannekatsauksen sekä esitteli yhteenvetoa saaduista lausunnoista ja kertoi, että eniten mielipiteitä oli herättänyt mm. kallioalueet, turvetuotanto, jätteenkäsittelykeskus ja tietyt yksittäiset aluevaraukset. Palautteessa oli mainittu myös, että Natura-alueiden vaikutusten arvioinnissa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota yhteisvaikutuksiin. Välivaara kertoi, että arviointitekstejä voidaan vielä muokata. Palataan asiaan tarvittaessa. Natura-arviointia on tarkennettu. Kokous /5/2007 Aika Torstai klo Paikka Keski-Suomen liitto, kokoushuone Dioriitti (2. krs) 6 MAAKUNTAKAAVA, ASUTUSRAKENTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN AR- VIOINTI Reima Välivaara kertoi, että tämä aihealue ei ole vielä käynyt yva-ryhmän käsittelyssä. Ryhmälle on toimitettu Jarmo Koskisen laatimat pohjataulukot. Käytiin läpi varsinaista kaavatekstiä ja päätettiin esittää arviointitaulukoihin seuraavat muutokset/lisäykset: - Logistiikan kehittämisen kohdealue / Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasa-arvo: -/+ Kuljetustoimintojen vaikutukset asumiselle keskittyvät - Puuteknologian kehittämisen kohdealue / Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto: + Edistää Puun energiakäyttöä ja vaikuttaa suotuisasti ilmastomuutokseen - Puuteknologian kehittämisen kohdealue / Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat: + Edistää uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä - Teollisuus- ja varastoalue / Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasa-arvo: - Kasvavan liikenteen aiheuttamat haitat - Teollisuus- ja varastoalue, T/kem / Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasa-arvo: - Onnettomuusriskit Käytiin läpi myös Maakuntakaava kokonaisvaikutukset taulukko ja käytiin keskustelu. Ei huomautettavaa. VAIKUTUSTEN KUVAUS TEEMOITTAIN Maakuntakaavan vaikutukset kuvataan teemoittain. Teemakuvausten tukena on taulukko kaavan keskeisimmistä vaikutuksista (liite III). Tämä perustuu asiantuntijaryhmien omiin arviointeihin kustakin teemasta (liite IV). Asutusrakenne 25

26 Yhdyskuntarakenteen eheytyminen tuottaa kunnille ja yksittäisille ihmisillekin merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Tehtyjen yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta koskevien selvitysten ja kaavatalousvertailujen perusteella on todettu yhdyskuntien käyttö- ja ylläpitokulujen olevan ratkaisevassa asemassa ja hajanainen yhdyskuntarakenne tulee ennen pitkää kaikkein kalleimmaksi. On esitetty, että monet viimevuosien kehitystekijät, mm. alempiasteisen tieverkon rappeutuminen, ruokkivat keskittymiskehitystä kaupunkiseuduille ja liiallinen keskittyminen esimerkiksi Jyväskylään aiheuttaa epätasa-arvoa palveluiden saannissa verrattuna muuhun maakuntaan. Lisäksi liika keskittyminen ja kasvu eivät aina ole hyvästä sosiaalisten vaikutusten kannalta. Väestön ikääntyminen luo kasvavia markkinoita palveluille ja samalla lisää merkittävästi yhteiskunnan velvollisuuksia niiden tuottamiseen. Yhdyskuntarakenteeltaan eheissä kunnissa palvelut voidaan tuottaa taloudellisemmin. Jyväskylän seutu jatkaa kasvuaan pääteiden suunnissa ja kasvuvaikutukset ulottuvat lähitaajamiin. Kehitys luo aiempaa parempia edellytyksiä joukkoliikenteelle pääteiden ja ratojen suunnissa. Tähän on erityisesti kiinnitettävä huomiota Ääneseudulta Jyväskylän seudun kautta Jämsänjokilaaksoon ulottuvalla vyöhykkeellä ja näiden kuntien maankäytön suunnittelussa. Muussa tapauksessa työssäkäyntialueen laajeneminen ja lisääntyvä pendelöinti lisää yksityisautoilua ja sen seurauksena tarvetta infrastruktuuri-investointeihin. Joukkoliikenne kehittämisperiaatteena on kaavassa Jyväskylän kaupunkiseudulle johtavien pääliikenneväylien kohdalla. Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken kaupunkikehittämisen kohdealueet lisäävät alueiden imagoa ja vetovoimaisuutta. Asutusrakenteen osalta seutukuntakeskusten asema korostuu, mikä niin ikään lisää näiden alueiden vetovoimaa. Koska taajamien aluevaraukset ovat realistisella pohjalla, se mahdollistaa niiden taajamakuvallisen kehittämisen. Toisaalta taajamien laajeneminen voi olla uhka kulttuurimaisemille. Näin on esimerkiksi Jyväskylän pohjoispuolella sekä Saarijärvellä ja Jämsässä. Maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä puuteknologian kehittämisen kohdealueet turvaavat maakunnan keskeisten elinkeinojen toimintaedellytykset ja kehittämisen. Ne sijaitsevat liikenteellisesti olemassa olevien väylien varsilla, uusia liikenneverkkoja ei niitä varten tarvitse rakentaa. Osa teollisuuden aluevarauksista sijaitsee taajamien keskellä, esimerkiksi Jämsänjokilaaksossa ja Äänekosken seudulla. Näillä on ilman laatua heikentävä vaikutus. Toinen, ehkä merkittävämpi vaikutus, liittyy raskaaseen liikenteeseen, joka kulkee taajamarakenteen seassa teollisuusalueelle ja sieltä pois. Liikenteellisiin olosuhteisiin onkin kiinnitetty huomiota kaupunkikehittämisen kohdealueiden suunnittelumääräyksissä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä on selvitetty erillisessä selvityksessä, joka on kuvattu alla. Kaavassa suuryksiköt sijoittuvat keskustatoimintojen, keskustatoimintojen alakeskusten sekä km-merkinnällä osoitettuihin taajamiin. Ne eivät hajota yhdyskuntarakennetta, koska sijaitsevat taajamissa tai niiden välittömässä tuntumassa. Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 selvityksessä on tarkasteltu vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksia. Maakunnan nykyinen päivittäistavarakaupan verkko on vahvasti keskittynyt kuntakeskuksiin ja kauppakeskittymiin. Väestön keskittyminen tulee ennusteiden mukaan jatkumaan nykyisiin keskuksiin ja erityisesti Jyväskylän kaupunkiseudun väkiluku ja asumistiheys kasvaa. Uusien keskusten syntyminen ei näytä todennäköiseltä vaan kuntien 26

27 pääkeskukset vahvistuvat. Kuntien alakeskusten asema näyttää heikkenevän kuten myös pienempien kuntakeskusten. Palveluiden kannalta aluerakenteen muutokset vahvistavat suuntausta kauppapalveluiden keskittymiseen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden näkökulmasta asumisen ja kaupan toimintojen keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudun keskuksiin ja muihin merkittäviin kuntakeskuksiin ohjaa suuryksiköiden rakentamista näille alueille. Kaupan uusien suuryksiköiden sijoittuminen näyttää kuntien tavoitteiden mukaisesti sijoittuvan kuntakeskuksiin kiinni keskustan tiiviiseen rakenteeseen tai sen tuntumaan. Tämä mahdollistaa asioimisen myös muissa keskusten palveluissa vähentäen samalla asiointiliikenteen tarvetta. Kuntien kehitystavoitteena on nykyisen palveluverkon monipuolistaminen ja myös tilaa vaativan kaupan tarjonnan kasvattaminen kuntakeskusten yhteydessä. Palvelujen saavutettavuus ei ole heikentymässä. Lähipalveluiden saatavuuteen kuntakeskusten ulkopuolella voi olla paikoin vaarassa, mutta palveluiden säilyminen on enemmän kiinni yksittäisten yritysten toimintaedellytyksistä. Liikerakentamisella on pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen. Kuntatasolla liikennekustannuksista ei aiheudu kunnille ylimääräisiä kustannuksia, kun suuryksiköt sijoittuvat kuntakeskuksiin ja olemassa olevan liikenneverkon yhteyteen. Uusi liikerakennus kuten muutkin rakennukset tuottavat kunnalle kiinteistöverotuotto ja työpaikkojen kautta myös muita verotuloja. 27

28 Kuva 2. PT-kaupan suuryksiköiden rakentamismahdollisuudet ostovoiman kasvun perusteella vuoteen 2020 mennessä Uudet suuryksiköt, joita maakunnassa kaavaillaan tai niille varataan paikkoja kohdistuvat lähinnä nykyisiin kuntakeskuksiin. Useimmiten on kyse olemassa olevien yksiköiden kasvattamisesta ja kehittämisestä uusinvestoinnilla tai laajennuksella. Tällöin vaikutukset palveluverkkoon ovat vahvistavia, joskin muuttavat verkon kilpailuasetelmia. Palvelurakenteeseen ei näytä kohdistuvan suurempia uhkia esitettyjen uusien suuryksiköiden toteuttamisen myötä. Haja-asutusalueen päivittäistavarakaupan verkko on supistunut melko vähäiseksi. Suuryksiköiden sijoittamisella ei ole suurta merkitystä tämän verkon säilymiseen vaan sille suurempi uhka tulee väestön alueellisesta kehityksestä. Väestön keskittyminen kuntakeskuksiin vähentää eniten toimintaedellytyksiä haja-asutusalueen kauppapalveluilta. 28

29 Maakuntakaavan näkökulmasta palveluiden sijoittaminen nykyisiin kunta- ja kauppakeskittymiin on tärkeää. Kuitenkin seudullisten merkittävien kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen ei olisi tulevaisuudessa suurta tarvetta kuin pääkeskuksissa, jotka ovat myös suurimpia asutuskeskittymiä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden näkökulmasta asumisen ja kaupan toimintojen keskittyminen Jyväskylän kaupunkiseudun keskuksiin ja muihin merkittäviin kuntakeskuksiin ohjaa suuryksiköiden rakentamista näille alueille. Uusien suuryksiköiden sijoittuminen näyttää kuntien tavoitteiden mukaan pääosin sijoittuvan kuntakeskuksiin kiinni keskustan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Tämä mahdollistaa keskuksissa asuvien asioida suuryksiköissä ilman henkilöautoa. Kuntien tekemien suuryksiköiden sijoitusvaraukset eivät nykyisessä verkossa näytä vaikuttavan henkilöautoa lisäävään suuntaan. Kun asutus tulee vielä keskittymään nykyisiin asutuskeskittymiin, mahdollisuus olla käyttämättä henkilöautoa asiointiin turvataan. Suuryksikköjen sijoittaminen keskuksiin mahdollistaa asioinnin myös muissa keskusten palveluissa, mikä vähentää asiointiliikenteen tarvetta. Liikenneväylien välityskyvyssä ei näytä olevan ongelmia nyt tavoiteltujen suuryksiköiden sijoituspaikkojen suhteen. Kaikki tilavaraukset ovat keskustoissa tai keskustojen sisääntuloväylien varrella, joissa väylien välityskyky saadaan säilymään hyvän suunnittelun avulla. Keskustojen rakenteen kehittäminen ulkosyöttöiseksi erityisesti suuryksiköiden kohdalla parantaa keskustan rakennettua ympäristöä ja turvallisuutta. Tätä kautta myös vähenee melu ja päästöt keskusta-alueella. Kaupan suuryksiköt ovat yksittäisinä rakennuksina huomattavan suuria yksiköitä keskustoissa. Ne ovat pienissä kuntakeskuksissa suurimpia yksittäisiä rakennuksia ja siksi niillä on merkitystä rakennetussa ympäristössä ja maisemassa. Suuryksiköihin yleensä liittyy myös laajat pysäköintialueet, mitkä muodostavat suuria aukioita kaupunkirakenteessa. Suuryksiköiden sijoittaminen kuntakeskusten tiiviin kaupunkirakenteen reunaan ja pysäköintialueiden sijoittaminen tiiviin kaupunkirakenteen ulkoreunaan palvelee myös ulkosyöttöistä kaupunkirakennetta. Ostovoiman siirtymiin vaikuttavat seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Jos kaupunkiseudulle sijoittuu riittävä määrä vähittäiskaupan suuryksiköitä, siirtymät kaupunkiseudun ulkopuolelle vähänevät. Tällöin alueellinen kilpailuasetelma pysyy tasapainossa kun kunkin kaupunkiseudun palveluiden tarjonta muodostuu eri tasoisista kauppapaikoista. Liikenne Liikenteen positiiviset vaikutukset liittyvät maakunnan kilpailukyvyn kasvuun, aluerakenteen tasapainoiseen kehittämiseen ja liikkumiskustannusten vähenemiseen. Negatiiviset vaikutukset ovat pääasiassa infrastruktuurin rakentamiskustannuksia, liikenteen kasvua ja päästöjen lisääntymistä. Maakunnan saavutettavuus paranee, mikä lisää maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Suunnitellut moottoritiet sekä runkotiet ja runkoradat parantavat liikenteen sujuvuutta valtakunnallisesti merkittävillä pääväylillä. Runkotiet muuttavat ja osin rajoittavat taajamien ja haja-asutusalueiden vapaata maankäyttöä. Rataverkoston suunnitellut parantamistoimenpiteet lisäävät rautatieliikenteen hyödyntämistä, käytettävyyttä ja turvallisuutta sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Rautateiden sähköistys vähentää liikenteen päästöjä sekä turvaa maakunnan keskeisen yritystoiminnan metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Liikenne on pahin ympäristömelun lähde ja meluntorjunta otetaan uusissa väylähankkeissa poikkeuksetta huomioon. Jyväskylän seudulle on tehty olemassa olevan liikenneverkon osalta meluntorjuntaohjelma, jossa pahimmille melualueille on esitetty toteutettavaksi meluntorjuntatoimet laaditun aikataulun mukaisesti. Melualueilla asuvien ihmisten määrä on Melualueet on maakuntakaavassa huomioitu lentoliikenteen alueiden ja kenttien osal- 29

30 ta, samoin meluntorjunta suunnittelumääräyksissä uuden moottoritien ja merkittävästi parannettavan valtatien/runkotien kohdalla. Liikennevarausten toteuttaminen aiheuttaa valtiolle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, kunnille sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Yksityishenkilöille vaikutukset ovat positiivisia ja koskevat suurta joukkoa ihmisiä. Kaava mahdollistaa julkisen liikenteen kehittämisen (merkittävästi parannettavat tiet, Jyväskylän kaupunkiseudun taajamien suunnittelumääräys, joukkoliikennekäytävät) ja alueellisen tasa-arvon. Luonnonvaroille liikennevarausten toteuttamisella on negatiivisia vaikutuksia, joissakin tapauksissa vaikutukset voivat kohdistua kulttuurimaisemiin. Liikenneverkko säilyy vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisellä paikallaan. Asutuksen ja kaupallisten palvelujen hajautuminen kauemmaksi nykyisestä yhdyskuntarakenteesta ei uusien liikenneratkaisujen vuoksi ole merkittävää. Liikenneolosuhteiden parantuessa tulee maakunnan eri osien välinen vuorovaikutus kasvamaan. Useiden liikennevarausten osalta on tehty erilliset vaikutusarviot. Lain tarkoittamat ympäristövaikutusten arviointiprosessit on viety loppuun Vaasan valtatien osalta välillä Multia- Myllymäki, valtatien 4 osalta Lusi-Vaajakoski-parantamishankkeesta ja Kirri-Tikkakoski- Vehniä-osuudelta. Arvioinnit ohjaavat suoraan kyseisten jaksojen tiesuunnittelua. Kantatie 77 Viitasaarelta Keiteleelle (Pohjois-Savo) on esitetty merkittävästi parannettavana tienä ja kaavassa on esitetty sen luokan nostaminen valtatieksi. Uuteen jaksoa koskevaan tiesuunnitelmaan sisältyy yksityiskohtainen ympäristövaikutusten selvitys. Nykyisellään kantatie kulkee Natura 2000 verkostoon sisältyvän Kärnänkosken yli. Tien linjaus säilyy Kärnänkosken kohdalla nykyisellä paikallaan eikä tiejaksolle ole tulossa muutoksia, joilla olisi vaikutuksia koskijaksoon. Merkittävimpiä muutoksia aiheuttavien liikennevarausten vaikutuksia on tarkasteltu hankekohtaisesti maakuntakaavan Liikennevarausten perusteet - taustamuistiossa sekä ympäristövaikutusten osalta hankekohtaisissa erillismuistioissa. Liikennevarausten perustelumuistiossa käsitellään varausten vaikutuksia sekä yleisellä tasolla että varauskohtaisesti. Yleispiirteisesti suoritettu tarkastelu on kohdistettu alueen yhdyskunta- ja aluerakenteeseen, talouteen, elinkeinoihin, ihmisten elinoloihin, turvallisuuteen ja terveyteen, luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöihin. Vaikutustarkastelut koskevat yhteystarvemerkintöjä, tieluokan muutoksia, merkittävästi parannettavia teitä ja ratoja sekä uusia tievarauksia sekä yleispiirteisesti suunniteltuja ohjeellisia tievarauksia. Yhteystarvemerkinnällä on osoitettu Jyväskylän läntinen ohitus ja sen jatke Säynätsaloon, moottoritien rinnakkaistie Kirristä Äänekoskelle sekä Kalettoman oikaisu. Em. yhteyksillä tulee olemaan merkittäviä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia ja ne muodostavat pohjan lähialueen maankäytön kehittämiselle. Sekä läntisestä ohituksesta että moottoritien rinnakkaistiestä on valmisteilla esisuunnitelmat, joiden yhteydessä tehdään yksityiskohtaisemmat vaikutusarviot. Tieluokan muutoksena on esitetty kantatien 77 eli ns. Sinisen tien muutos valtatieksi. Muutos parantaa valtakunnallisen verkon jatkuvuutta ja tiejakson yhtenäisyyttä, vahvistaa Pohjoisen Keski-Suomen aluerakennetta sekä tukee alueen elinkeinotoimintojen kehittämistä, mm. alueen matkailuelinkeinoa. Muita tieluokan muutoksia ovat Karstula-Pylkönmäki ja Hirvaskangas-Multia välien sekä Viisarimäki-Ruuhimäki-välin muutos kantatieksi. Tieluokan muutos yhdystieksi osoitetaan 30

31 valtatielle 18 sekä kantatielle 58 välille Multia-Väätäiskylä-Karstula Suomenselkätien uuden linjauksen vuoksi. Valtatie 4 välillä Viisarimäki-Kanavuori muutetaan yhdystieksi, koska se jää tulevan moottoritien rinnakkaistieksi. Tieluokan muutosten keskeisinä perusteina ovat suunnitteilla ja valmisteltavana olevat tieverkon muutokset, jotka osaltaan tukevat maakunnan aluerakenteen kehitystä sekä parantavat liikenteen toimintaedellytyksiä ja verkon jäsentelyä. Merkittävästi parannettavilla teillä on huomattavia vaikutuksia lähialueen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Merkittävästi parannettavina teinä on esitetty runkotiejaksot vt4 ja vt9, vt13 Kyyjärvelle, vt23 Keuruun tie, vt24 Kuhmoisissa, Sinisen tien osuus Viitasaari- Keitele, Jämsä-Mänttä kantatie, Multia-Hirvaskangas sekä Liesjärventie. Parannustoimenpiteiden järeys merkitsee varauksesta riippuen sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia lähialueen maankäyttöön, maankäytön kehittämismahdollisuuksiin, liittymä-, pääsytie- ja kevytväyläjärjestelyihin, aluetarpeisiin linjausmuutosten ja kaistajärjestelyjen osalta sekä asutukseen ja lähiympäristön luontoon. Merkittävää parantamista koskeviin tiesuunnitelmiin sisältyy aina yksityiskohtainen ympäristö- ym. vaikutusten selvittäminen. Merkittävästi parannettavia ratoja ovat päärataosuus Jyväskylä-Orivesi, jolla varaudutaan kaksoisraiteeseen sekä maakunnan ja lähiympäristön teollisuusyksiköitä palvelevat sähköistettävät rataosat. Parantamistoimenpiteet poistavat ratojen hyödyntämistä haittaavia esteitä, tukevat ratojen liikennöintikelpoisuutta ja junakaluston hyödynnettävyyttä sekä nostavat raideliikenteen osuutta liikennejärjestelmän osana. Parantamistoimenpiteet rajoittavat liikenteen ympäristöhaittojen kasvua. Uusina tievarauksina osoitetaan uudet moottoritieosuudet Viisarimäki-Oravasaari- Kanavuori-Haapalahti, Kirri-Äänekoski sekä osa valtatiestä 9. Uutena valtatienä esitetään Vaasan valtatien osuus Multia-Ähtäri. Multia-Pylkönmäki tiejakso osoitetaan maakuntakaavassa uutena kantatieyhteytenä. Kehätiet Ruoke-Palokka-Vaajakoski ja Kuokkalan ohitus esitetään uusina seututeinä. Uusien tievarausten keskeisiä vaikutuksia ovat muutokset vaikutusalueen alue- ja yhdyskuntarakenteisiin ja aluekehitykseen sekä ihmisten elinolosuhteisiin. Uusien tieratkaisujen suunnittelussa ympäristövaikutukset otetaan huomioon ja mahdollisten haittojen lieventäminen on suunnitteluratkaisuissa merkittävässä asemassa. Ohjeellisia tievarauksia ovat Petäjäveden ohitus (vt), kantatietasoiset Ruuhimäki- Niemisjärvi, Toivakan ohitus, Konneveden ohitus ja Karstulan ohitus sekä seututietasoiset Jämsänkosken ohitus, Autiokangas-Puuppola sekä Tiituspohja. Ohjeellisina yhdysteinä osoitetaan Juokslahdentien jatke, Jämsänkoski-Halli ja Ruokkeentie-Lintukangas. Tievarauksilla voidaan selkiyttää taajamien rakennetta ja parantaa vaikutusalueiden liikennejärjestelyjen toimivuutta ja turvallisuutta. Ratkaisuilla parannetaan ihmisten elinolosuhteita ja lievennetään taajamissa liikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja. Tekninen huolto Jätteenkäsittelyalue on esimerkki yleisen ja yksityisen edun ristiriidasta. Jätteenkäsittelyalueella on negatiivinen imago ihmisten mielessä. Imagovaikutukset ovat kestoltaan pitkäaikaisia. Jätteenkäsittelyalueilla on positiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Nykyiset laitosmaisesti toteutetut jätteenkäsittelytoimenpiteet vähentävät toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja. Toimintojen keskittämisestä saadaan myös taloudellisia säästöjä. Toisaalta jätehuollon käsittelyn keskittäminen vain muutamalle alueelle lisää kuljetustarvetta samoin kuin jätteiden lajittelun lisääntyminen. Lajittelu luo kuitenkin edellytyksiä jätteiden hyödyntämiselle. Eri jätejakeilla on oma keräily ja kuljetus saattaa suuntautua eri vastaanottopisteisiin. 31

32 Toimintojen keskittymisestä koituvat haitat esiintyvät jätteenkäsittelylaitosten välittömässä läheisyydessä. Merkittävin on lisääntyvä liikenne. Pelko hajuhaitasta tai muutokset maisemassa aiheuttavat yleisesti vastarintaa asukkaiden keskuudessa. Jätteenkäsittelyalueilla on kohdekunnille suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys. Positiivisia vaikutuksia aiheutuu jätteenkäsittelyn tehostumisesta ja kierrätyksestä sekä ympärille syntyvästä muusta yritystoiminnasta, negatiivisia taloudellisia vaikutuksia laitoksen ja sitä tukevan infrastruktuurin rakentamisesta. Energia- ja vesihuollolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Positiiviset vaikutukset liittyvät parempaan ja varmempaan energia- ja vesihuoltoon. Negatiiviset vaikutukset liittyvät suoraan rakentamiskustannuksiin sekä voimalaitosten päästöistä ilmaan. Vesihuollon yhteystarpeet saattavat myös hajauttaa yhdyskuntarakennetta taajamien ulkopuolelle, mutta toisaalta parantuva vesihuolto kohentaa taajamien elintasoa ja lisää kansanterveyttä. Yhteystarpeiden toteuttaminen voi vaarantaa joillakin paikoin kulttuuriympäristön ja luonnon arvoja. Vesihuollon tehostuminen helpottaa maaseututaajamien ja maaseudunkin pysymistä asuttuna edistäen sitä kautta kulttuurimaisema-alueiden säilymistä. Tehostuva jätevesien yhteiskäsittely vähentää haitallisia vesistökuormituksia. Kuntataloudelle kustannusvaikutukset teknisen huollon järjestelmien toteuttamisesta ovat merkittävimpiä, mutta pääosin ne peritään takaisin liittymis- ja käyttäjämaksuina. Uudet voimalinjat tulevat lisäämään energian saantivarmuutta. Uudet voimalinjat saattavat kuitenkin, joissakin tapauksissa, vaarantaa maisema- ja luonnonarvoja. Jyväskylän suurvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus Jyväskylän Energia Oy on käynnistänyt hankevalmistelun koskien Jyväskylään rakennettavaa voimalaitosta. Suunnitteilla on rakentaa kaukolämpöä ja sähköä tuottava laitos, jonka polttoaineina ovat turve ja puu. Valtaosa Jyväskylän Energia Oy:n hankkimasta sähköstä ja lämmöstä tuotetaan Jyväskylän Energia Oy:n osakkuusyrityksen Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n (JYT) Rauhalahden voimalaitoksella. Jyväskylän kaukolämmön tarpeen kasvaessa ja olemassa olevan laitoskapasiteetin teknisesti vanhentuessa, Jyväskylän Energia Oy selvittää uuden voimalaitosyksikön rakentamista Jyväskylän alueelle. Hankkeen tavoitteena on turvata Jyväskylän kaukolämmön tuotantoa kotimaisilla, maakunnan omilla polttoaineilla lähimpinä vuosikymmeninä. Hankkeen tarkoituksena on myös lisätä paikallista sähköntuotantoa ja parantaa samalla Keski-Suomen sähkön hankinnan omavaraisuutta, joka on tällä hetkellä Suomen maakunnista huonoin. Suunnitteilla oleva voimalaitos tuottaa yhteistuotantona kaukolämpöä ja sähköä sekä erillistuotantona lauhdesähköä. YVA-menettelyssä toteutusvaihtoehtoina tarkasteltiin voimalaitoksen rakentamista kahteen eri sijoituspaikkaan. Keljonlahden (VE 1) vaihtoehdossa uusi voimalaitos sijoitetaan kaupungin nykyisen halkovaraston ympäristöön Päijänteen rannalle. Rauhalahden (VE 2) vaihtoehdossa uusi voimalaitos sijoitetaan nykyisen Rauhalahden voimalaitoksen viereen Jyväsjärven rannalle. Molemmissa vaihtoehdoissa voimalaitokset ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaiset. Suunnitellun laitoksen polttoaineteho on noin 480 MW. Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä noin GWh/v, vastapainesähköä GWh/v ja lauhdesähköä noin GWh/v. Polttoainetarve maksimissaan on noin 4 TWh/v, josta puun osuus arviolta %. Puun osuus rakennettavan laitoksen polttoainejakaumasta riippuu puupolttoaineen saatavuudesta. Nollavaihtoehtona (VE 0) on tarkasteltu hankkeen toteuttamatta jättämistä, 32

33 jolloin Rauhalahden voimalaitoksen toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena. Rauhalahden voimalaitokselle joudutaan tekemään jossain vaiheessa mittava modernisointi. Kasvava lämmöntarve katetaan uusia öljykäyttöisiä kaukolämpökattiloita rakentamalla ja öljyn käyttöä lisäämällä. Yva-menettelyssä on tarkasteltu eri vaihtoehtojen vaikutuksia rakentamiseen, kuljetuksiin, maisemaan, maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan, luonnonympäristöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ympäristöonnettomuusriskejä. Voimalaitoksen merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat päästöistä ilmaan, jäähdytysvesien leviämisestä ja polttoaineiden kuljetuksista. Keljonlahden vaihtoehto on YVA-tarkastelun perusteella ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, kun varmistutaan siitä, että pohjavesialueella suojaustoimenpiteet pohjaveden pilaantumisen välttämiseksi ovat riittävät. Rauhalahden vaihtoehto on YVA-tarkastelun perusteella ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, mikäli uusi laitos mahtuu nykyisen laitoksen viereen. Nollavaihtoehdon toteuttamiselle ei YVA-tarkastelun perusteella ole esteitä. Yhteysviranomaisen lausunto. Yhteenveto ja arviointiselostuksen riittävyys ( ): Arviointiselostuksessa on esitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 12 mukaiset asiat riittävästi lukuun ottamatta Keljonlahden vaihtoehdon liikenteellisiä vaikutuksia, jotka johtuvat raskaan liikenteen suuresta kasvusta. Pääväyliltä suunnitellulle Keljonlahden laitokselle lähtevien liikenneväylien toimivuus-, ympäristö- ja turvallisuuskysymykset tulee selvittää esitettyä tarkemmin. Lisääntyvän raskaan liikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet ja tarvittavat melusuojaukset maisemavaikutuksineen tulee kuvata havainnollisesti karttojen avulla. Myös raskaan liikenteen aiheuttama tärinä ja mahdolliset paikalliset päästö- ja pölyhaitat tulee arvioida. Selvityksiä tulee täydentää Keljonkankaantien ja Keljonrannantien sekä mahdollisen vaihtoehtoisen reitin osalta ja ne tulee esittää yhteysviranomaiselle ja yleisölle. Arviointiselostuksessa on todettu suurtuotannon edut ympäristölle verrattuna energian tuottamiseen pienemmissä yksiköissä. Tehdyt selvitykset osoittavat kuitenkin Keljonlahden vaihtoehdolla olevan monia haitallisia ympäristövaikutuksia, vaikka otetaan huomioon niiden ehkäisy- ja vähentämistoimenpiteetkin. Ympäristökeskus katsoo, että arviointiselostukseen tehdyt selvitykset eivät toistaiseksi osoita Keljonlahden vaihtoehtoa ongelmitta toteuttamiskelpoiseksi ympäristövaikutusten kannalta. Sijoittamalla voimalaitos pohjavesialueen ulkopuolelle voitaneen vaikuttaa pohjavesialueen säilymiseen. Pohjavesialueen läheisyys ja sille kohdistuva voimalaitoksen ympäristökuormitus tulee ottaa huomioon tässäkin tapauksessa. Samoin tulee arvioida rakentamisvaiheen vaikutukset, tärkeimpänä kallion louhinnan vaikutus pohjavesialueeseen öljyn varmuusvarastot huomioon ottaen. Nämä selvitykset jäävät mahdollisen lupahakemuksen yhteydessä tarkemmin tehtäväksi. Arviointiselostuksen antamien tietojen perusteella uuden voimalaitoksen rakentaminen jo olemassa olevalle voimalaitosalueelle aiheuttaa huomattavasti vähemmän rasitusta ympäristölle kuin Keljonlahden alueelle rakentaminen. 33

34 Keljonlahden voimalaitoshankkeesta on tehty selvitys kahden eri tieyhteysvaihtoehdon melutasot ja liikenteen päästöt. Selvityksen mukaan liikennemäärän muutos nostaa lähtömelutasoja noin 0,7 db, mikä ei vaikuta melualueiden laajuuteen merkittävästi. Perustilanteessa 55 db:n päivämelumeluvyöhykkeelle ja 45 db:n yömeluvyöhykkeelle jää yksittäisiä asuinrakennuksia. Ennustetilanteessa meluvyöhykkeet eivät muutu merkittävästi, joten yksittäisten kohteiden melusuojaus ei ole välttämätöntä. Keljonlahden alueella lisääntyvä rekkaliikenne on pieni osa alueen kokonaisliikenteestä. Uusien voimalaitosten kuljetusten aiheuttamat päästöt eivät aiheuta ilmastollisia muutoksia. Rekkaliikenteen päästöt eivät juurikaan vaikuta kaupungin alueen kokonaispäästömääriin eivätkä heikennä ilman laatua tarkastelualueella. Keljonlahden voimalaitoksen vaihtoehtoisten kuljetusyhteyksien välillä ei myöskään ole eroja päästöjen suhteen ja kuljetusten päästöt ovat niin pieniä, että ne eivät aiheuta haittaa ihmisille ilman laadun suhteen. Molempia yhteyksiä käyttäisi sama automäärä. Välittömästi kummankaan suunnitellun yhteyden varrella ei ole asutuskeskittymiä. Keljonlahden voimala sai luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvat Päätös koskee Jyväskylän Energia Oy:n suunnittelemaa Keljonlahden voimalan aluetta. Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut maakunnan ensimmäisen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevan päätöksen luonnonsuojelulain 49 :n nojalla. Päätökseen sisältyvän ehdon mukaan rakentamisaluetta tulee supistaa itäosastaan. Alueen supistaminen turvaa voimala-alueelle sijoittuvan elinvoimaisen liito-oravareviirin säilymisen. Päätös ei vaikuttane kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalan rakentamisedellytyksiin Keljonlahden alueella, mutta aiheuttaa muutoksia voimalan alustaviin rakennussuunnitelmiin. Ympäristökeskuksen päätöksen keskeisiä perusteita olivat voimalarakentamisen muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen, liito-oravan suojelutilanteen säilyminen suotuisana sekä yleistä turvallisuutta koskevat ja muut erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavat syyt. Luonnonvarat Pohjavesialueiden huomioiminen parantaa ihmisten elinolosuhteita ja puhtaaseen talousveteen perustuvien elinkeinojen kilpailukykyä. Vaikutukset kuntatalouteen ovat kohtuulliset. Pohjavesien suojeluun vaikutukset eivät ole kovin merkittäviä, koska käytännössä samat alueet ovat mukana jo seutukaavassa. Tärkeät pohjavesialueet rajoittavat maa-ainesvarojen hyötykäyttöä ja aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Toisaalta pohjavesillä voi olla tulevaisuudessa merkittävää taloudellista arvoa. Teollisuuden laajentuminen pohjavesialueella/-alueelle lisää yritysten kustannuksia pohjaveden suojaustoimenpiteiden vuoksi. Samoin teiden merkittävä parantaminen pohjavesialueilla tulee lisäämään kustannuksia. Tärkeiden pohjavesialueiden määrittely suojelee harjuja sekä vähentää maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä ohjaamalla toimintoja muille alueille. Hyvälaatuisella pohjavedellä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Maa-aineshuollon kokonaisvaikutukset aluekehitykseen ovat positiivisia; yksityistalous, kuntatalous ja valtiontalous hyötyvät kiviainesten käytöstä ja turvetuotannosta. Turvetuotannolla on erityisesti vesistöihin, mutta myös luonnon monimuotoisuuteen haitallisia vaikutuksia. Toisaalta turvetuotanto on tärkeä yritystoimintaa lisäävä ja työllistävä elinkeino. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta maa-ainesten ja kalliokiviainesten otto keskittyy kaavassa esitettävien suurten infrahankkeiden läheisyyteen. Painopiste on maa-aineshuollossa selkeästi kalliokiviaineksissa. Tämä tulee säästämään harjuluontoa ja pohjavesiä. 34

35 Turvetuotantoalueen valmistelulla ja tuotannolla on ympäristövaikutuksia. Turvetuotantoala edellyttää ympäristölupaa, kun työmaan pinta-ala on yli 10 ha. Yksittäisen kohteen ympäristölupa-asian käsittelijä ja luvan myöntävä viranomainen on ympäristölupavirasto. Ympäristösuojelulain keskeisen lähtökohdan mukaisesti hankkeen toteuttaminen on tehtävä käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). BAT tekniikka on taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoista, kun se on yleisesti saatavissa ja sitä voidaan soveltaa toiminnan alalla kustannuksin, jotka ovat toiminnan aiheuttamaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen nähden kohtuullisia. Turvetuotannossa on 1-2 % suopinta-alasta. Valmisteluvaihe tuhoaa suon luonnontilaisuuden, kasvillisuuden ja eläimistön sekä aiheuttaa haittaa kalakannoille ja kalankasvatukselle. Tuotannon aikaisia melu- ja pölyhaittoja esiintyy tuotantoalueen läheisyydessä. Turvetuotannon merkittävimmät ympäristöhaitat kohdistuvat kuitenkin tuotantoalueen alapuolisiin vesistöihin. Tuotantoalueelta huuhtoutuvan orgaanisen kiintoaineen, humuksen, typen, fosforin ja raudan aiheuttamat vesistöhaitat ovat monin paikoin merkittävästi vesiluontoa ja ihmisen viihtyvyyttä pilaavia tekijöitä. Orgaaninen kiintoaines on näistä suurin vesistöjä kuormittava tekijä. Turvetuotannon kesto tuotantoalueella vaihtelee vuoteen ja haitalliset vesistövaikutukset jatkuvat vielä tämän jälkeen. Turvetuotannolla voi olla vaikutusta myös maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön muuttuminen on lähinnä subjektiivinen mieltymys. Yli puolet turvetuotantoon otetuista soista on jo aikaisemmin menettänyt luonnontilansa joko metsäojituksen tai maatalouskäytön takia. Turveteollisuus on kehittänyt vesiensuojeluratkaisuja sekä toimintatapoja ympäristökuormitusta vähentävään suuntaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Turvetuotanto on ainoa maankäyttömuoto, jonka kaikki vedet menevät erilaisen puhdistuskäsittelyn kautta ja lisäksi toiminta on luvanvaraista. Turvetuotannosta vapautuvien suopohjien hyödyntämistä on tutkittu Suomessa ja luvuilla laajasti. Suopohja on turvetuotannon jälkeen kasvualusta tai käyttömaa moneen tarkoitukseen. Suopohjat ovat puhtaita ilmansaasteista, lannoitteista ja torjunta-aineista. Suopohjan käyttöä rajoittaa eniten sen vesitalous. Yleisimmät suopohjien jälkikäyttömuodot ovat metsittäminen, soistaminen, suopohjien viljely ja lintujärven rakentaminen. Jälkikäytön suunnittelu on oltava mukana turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Keski-Suomessa turvetuotannon vaikutukset keskittyvät Saarijärven reitille. Turvetuotannon vesistövaikutusselvitys Turvetuotantovyöhykkeistä on tehty erillinen vaikutusselvitys. Turvetuotanto on yksi lukuisista maankäyttömuodoista, joilla voi olla useista tekijöistä riippuen merkittäviä vesistövaikutuksia. Ympäristöministeriö edellyttääkin, että maakuntakaavan laadintaprosessissa käsitellään myös turvetuotannon vaikutuksia alapuolisille vesistöille. Selvityksellä pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: missä turvetuotannosta on vähiten haittaa vesistöille ja niiden käyttökelpoisuudelle? onko löydettävissä soita tai peräti alueita, joilla tuotannon vesiensuojelulliset edellytykset olisivat keskimääräistä paremmat? Kysymyksiin etsittiin vastausta lähestymällä ongelmaa vesistöaluenäkökulmasta. Vesistöalueita luokiteltiin eri mittakaavatasoilla tuotantosoveltuvuuden mukaan neljään luokkaan. Selvityksessä arvioitiin karttaa, paikkatietoaineistoja ja vesistöjen vedenlaatutietoja hyödyntäen haittoja, joita voisi aiheutua, jos nykyisin tuotantokelpoisiksi tiedettyjä soita otettaisiin tuotan- 35

36 tokäyttöön. Tarkastelu tehtiin kahdella eri mittakaavatasolla (3. ja 2. jakovaiheen vesistöalueet), ja kullekin maakunnan vesistöalueelle määritettiin haittaluokka, jotka kertovat ko. valuma-alueen soiden tuotantosoveltuvuudesta /soveltumattomuudesta. Riskejä arvioitiin lähinnä vesistöjen tilan ja käyttökelpoisuuden sekä lähialueiden suojeluarvojen näkökulmista. Selvityksessä päädyttiin seuraaviin luokkakuvauksiin, jotka siirrettiin turvetuotantovyöhykkeiden suunnittelumääräyksiin: Tuotannon vesistövaikutukset ovat vähäisiä ja suurelta osaltaan ehkäistävissä ympäristöluvan mukaisilla vesiensuojelurakenteilla. Tuotannon vesistövaikutukset ovat vähäistä merkittävämpiä. Tuotannon lisäkuormitus voi yhdessä muun kuormituksen kanssa aiheuttaa selvästi havaittavia vesistöhaittoja. Vesistövaikutukset ovat mitä todennäköisimmin merkittäviä. 36

37 Kuva 4. Turvetuotantosoveltuvuusluokittelu vesistöalueittain 37

38 Erityistoiminnot Puolustusvoimien alueilla on kuntatalouteen ja yksityistalouteen merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Puolustusvoimien alueet kuten myös ampumaradat ja moottoriurheilualueet aiheuttavat melua ympäristöönsä, joka on kuitenkin ajoittaista. Puolustusvoimien alueiden ja ampumaratojen aluevaraukset turvaavat alueellisen maanpuolustuksen ja maanpuolustuskoulutuksen sekä ampumaurheilun ja metsästyksen toimintaedellytykset. Ampumaradoilla on haittavaikutuksia ympäristöön. Näistä merkittävimmät ovat melu ja luotien ja haulien sisältämä lyijy. Vähäisessä määrin toiminta aiheuttaa liikennettä ja jätteitä. Toisaalta ampumarata, kuten moottoriurheilualuekin, ovat liikuntapaikkoja, joiden sosiaalinen merkitys varsinkin maaseutualueilla on huomattava. Osaan ampumaradoista ja moottoriurheilualueille on tehty melumittauksia. Niiden perusteella ei kuitenkaan ole piirretty varsinaisia melualueita. Puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun arviointiperusteet on ohjeistettu puolustusvoimien sisäisellä ohjeella vuonna Ohjeet arviointiperusteiden soveltamisesta melualueiden määrittämiseksi kaavoituksessa ja maankäytönsuunnittelussa annetaan ympäristöministeriön ja puolustusvoimien työryhmän muistiossa, joka valmistuu mennessä. Vuoden 2006 lopussa puolustusvoimilla on riittävät perusteet määrittää raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamat melualueet. Nämä voivat ehtiä mukaan kaavaprosessiin, jolloin ne tullaan huomioimaan. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöillä on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä paikkaidentiteettiin ja aluetietoisuuteen liittyvää positiivista vaikutusta. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen merkitsee maakunnan imagon kohoamista ja ihmisten lisääntyvää tietoisuutta ja arvostusta kulttuuriperinnöstä. Monia alueita ja kohteita uhkaa nykykehityksen jatkuessa kulttuuriympäristöarvojen taantuminen tai häviäminen. Kulttuuriympäristökohteiden merkitsemättä jättäminen merkitsisi todennäköisesti useiden kohteiden ylläpidon ja hoidon loppumista. Kulttuuriympäristön huomioimisella maakuntakaavassa on erittäin positiivisia vaikutuksia ennen kaikkea ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä kaupunkikuvaan, kulttuurimaisemiin ja rakennettuun ympäristöön. Luontoympäristöön kulttuuriympäristö-teemalla on vähäiset vaikutukset; usein luonnonympäristön ja kulttuuriympäristön erottaminen toisistaan on vaikeaa ja jopa keinotekoista. Eräiltä osin luontoon kohdistuvat vaikutukset saattavat olla myönteisiä (esimerkiksi perinnemaisemakohteiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle). Alue- ja yhdyskuntarakenteelle, tekniselle huollolle tai liikenteelle kulttuuriympäristö ei aiheuta negatiivisia vaikutuksia. Kokonaisuutena kulttuuriympäristökohteiden ja alueiden osoittamisella eri kaavamerkinnöin ei ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia mihinkään arvioituun maankäytön osa-alueeseen. Mahdolliset alueelliset ja paikalliset maankäytön ristiriidat on ratkaistavissa ja yhteen sovitettavissa tapauskohtaisesti huolellisella suunnittelulla (esimerkiksi muinaismuistokohteiden ympäristöt). Usein Kulttuuriympäristö-merkinnät mielletään suojelumerkinnöiksi, mitä ne eivät ole. Kulttuuriympäristöjen pelätään vaikeuttavan elinkeinon harjoittamista ja ne voivat aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä. On myös oletettu, että kulttuuriympäristöt aiheuttavat usein ihmisten ja eri maankäyttömuotojen välisiä ristiriitoja. 38

39 Kulttuuriympäristöarvot ovat myös kehittämisen voimavaroja eri puolilla Keski-Suomea. Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueiden (kuk-alueiden) monipuolisuus viestii moniarvoisesta kulttuurikäsityksestä ja osoittaa myönteistä kehittävää otetta. Kulttuuriympäristöä voidaan hyödyntää eri tavoin elinkeinojen kehittämisessä. Yksi keskeinen elinkeinosektori on matkailuala. Kulttuuriperintöön perustuvan kansainvälisen ja kotimaisen matkailun lisääntyminen tuottaa taloudellista hyötyä esimerkiksi liikenteen aloilla, majoitus- ja ravitsemispalveluissa ja käsityöammateissa. Elinkeinolähtöisessä kulttuuriympäristöjen kehittämisessä pitää kuitenkin edetä kestävän kehityksen mukaisesti ja kulttuuriympäristöarvoja vaarantamatta. Luonnonsuojelu Kaavassa esitettävä luonnonsuojeluverkosto, joka pääosin rakentuu Natura verkostosta ja valtakunnallisista suojeluohjelmista, turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistämällä erilaisten luontotyyppien ja lajien suojelua. Lisäksi suojelualueina (SL, S) esitetään vahvistettuun seutukaavaan kuuluneita pienialaisia maakunnallisesti merkittävää kohteita, jotka lisäävät lehtojen, rehevien soiden sekä lintu- ja virtavesien maakunnallisen suojelun tasoa. Kolmesta uudesta suojelualueesta monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiä ovat Metsähallituksen suojelumetsät Kuhmoisissa ja Muuramessa. Kaavassa esitetty luonnonsuojeluverkosto ei kuitenkaan ole riittävän laaja kaikkien luontotyyppien ja eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseksi. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve työryhmän (ESSU) selvityksen mukaan nykyisillä luonnonsuojelualueilla ei voida turvata kaikkia uhanalaisia tai taantuneita metsälajeja. Lisäksi kallioiden ja harjujen elinympäristöt eivät kuulu luonnonsuojelulailla toteutettaviin suojeluohjelmiin. Suojelualueisiin (SL, S) sisältyy vain yksittäisiä, pienialaisia näytteitä maakunnan kallio- ja harjuluonnosta, mikä ei riitä turvaamaan näiden elinympäristöjen luontoarvojen säilymistä. Kaavassa arvokkaimmat harjualueet on osoitettu alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevilla osaaluemerkinnällä (ge-2), mikä harjualueiden osalta parantaa merkittävien luontoarvojen huomioon ottamista maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita ei esitetä kaavassa. Arvokkaat kallioalueet olivat mukana kaavaprosessissa luonnonvaiheen kuulemiseen saakka, josta ne jätettiin maakuntahallituksen yksimielisellä päätöksellä pois. Kaavan kallio- ja kiviainesten ottovyöhykkeistä kolme sijoittuu arvokkaille kallioalueille, mikä saattaa heikentää näiden alueiden luontoarvojen säilymistä. Haittaa on pyritty lieventämään ottovyöhykkeitä koskevalla määräyksellä. Ekologisia vyöhykkeitä koskeva selvitys tehtiin luonnonsuojelun asiantuntijaryhmän tavoitteiden mukaisesti: Ekologisten vyöhykkeiden ja yhteyksien selvittäminen ja kehittäminen on tärkeää ja niiden säilyminen tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan alueidenkäytön suunnittelussa. Ekologisia vyöhykkeitä ei kuitenkaan katsottu voitavan esittää maakuntakaavassa, koska niiden vaikutuksista muihin maankäyttömuotoihin ei ole riittävästi selvyyttä. Ekologiset vyöhykkeet ovat: Seläntauksen vyöhyke, Salamajärven vyöhyke, Pyhä-Häkin vyöhyke, Keskisen Suomenselän vyöhyke, Pohjois-Päijänteen vyöhyke, Leivonmäen kansallispuiston vyöhyke, Vanhanselän-Saviselän vyöhyke ja Isojärven-Arvajan vyöhyke. Vyöhykkeet on huomioitu niiden alueilla kehittämisperiaatemerkinnöissä (matkailu ja virkistys, vesialue) tuomalla asia esille ns. leipätekstissä. Alueiden päämaankäyttömuotojen suunnittelumääräyksiin niitä ei ole katsottu voitavan liittää niiden vaikutusten epäselvyyden vuoksi. Luonnonsuojelun aluevaraukset säilyttävät näytteitä alkuperäisestä luonnosta ja lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä, mikä vaikuttaa positiivisesti ihmisten elinolosuhteisiin ja jolla 39

40 voi olla myös kansanterveydellistä merkitystä. Suojelualueiden kielteiset vaikutukset liittyvät lähinnä tunne-elämän kysymyksiin. Keskeneräinen suojeluprosessi tai huoli elinkeinon harjoittamisen vaikeutumisesta voi aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä. Maa-alueilla voi olla omistajalle myös rahassa vaikeasti mitattavia tunnearvoja. Suojelu- ja Natura-alueet sekä arvokkaat harjualueet edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä, parantavat luontomatkailun ja virkistyksen edellytyksiä sekä vaikuttavat positiivisesti maisema-arvoihin. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuden matkailuelinkeinojen kehittämiselle, mikä varsinkin maakunnan reuna-alueilla tukee maakunnan tasapainoista aluerakennetta. Aluetalouteen suojelualueet voivat vaikuttaa negatiivisesti rajoittamalla rakentamista, maaainestenottoa ja maa- ja metsätaloutta. Toisaalta aluetalouksien saama hyöty luonnonsuojelualueista maksetuista kauppahinnoista ja rauhoituskorvauksista voi olla merkittävä. Valtiolle luonnonsuojelualueiden toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia. Maakuntakaavan vaikutukset Natura 2000-verkostoon Maakuntakaavan yleispiirteisyyden (esitystapa ja tulkinta) ja kaavamääräyksien sisällön takia kaavan toteuttamiselle voidaan usein löytää yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla Natura-alueiden luontoarvojen asettamien reunaehtojen mukainen ratkaisu. Natura-alueita koskevat nykyiset maankäyttömuodot, jotka ovat olleet olemassa Natura-päätöstä tehtäessä tai ovat myöhemmin saaneet voimassa olevan luvan, voidaan pääsääntöisesti merkitä maakuntakaavaan. Lisäksi hankkeet, joiden hankekohtaisen yva-menettelyyn liittyvässä Naturavaikutustenarvioinnissa on todettu, ettei toiminta todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueiden luonnonarvoja, on merkitty kaavaehdotukseen aluevarauksina. Monet kaavamerkinnät edistävät tai vähintään tukevat Natura-alueiden suojelun toteuttamista ja luonnonarvojen säilymistä. Varsinaisten luonnonsuojelu- ja suojelumerkintöjen lisäksi mm. kaavassa esitettävillä pohjavesialue-, harjualue- ja perinnemaisemamerkinnöillä sekä virkistys- ja maisema-aluemerkinnöillä voidaan tukea sekä luonnonsuojelulailla että muilla keinoilla toteutettavien Natura-alueiden suojelutavoitteita. Maakuntakaavamerkinnöistä erityisesti uusi moottoritie, merkittävästi parannettava tieosuus, jätteenkäsittelyalue, yhdyskuntateknisen huollon alue, turvetuotantovyöhyke, turvetuotantoalue, kalliokivi- ja maa-ainesten ottovyöhyke, vesiliikenteen yhteystarve ja moottorikelkkailureitti nousivat Natura-tarkastelussa esille. Vesistöarvojen takia Natura-verkostoon kuuluvien alueiden kohdalla vaikutusten tarkastelussa kiinnitettiin huomiota koko valuma-alueella oleviin kaavamerkintöihin. Natura-tarkastelun perusteella suunnittelutyön aikana kaavasta poistettiin kaksi turvetuotantoaluetta (Multian Joensuo ja Multian Miina-vainaansuon osa-alue) sekä yksi tekopohjavesilaitosalue (Muuramenharju) ja päävesijohdon yhteystarve (Muuramenharju). Lisäksi usean turvetuotantovyöhykkeen rajausta ja moottorikelkkailureitin linjausta muutettiin kauemmaksi Natura-alueista. Myös kaavamerkintöjä koskeviin määräyksiin tai aluekohtaisiin määräyksiin lisättiin reunaehtoja luonnonarvojen huomioon ottamisesta. Lisäksi ehdotusvaiheessa kaavaan tehtiin muutoksia Natura-tarkastelun perusteella (katso jäljempänä kohdat jätteenkäsittelyalue ja maa-ainesten ottovyöhyke). Uusista moottoriteistä Viisarimäki-Oravasaari-Kanavuori-Haapalahti perustuu yleis- ja tiesuunnitelmaan, jota varten on tehty erillinen yva-arviointi. Uuden Kirri-Äänekoski - moottoritieosuuden vaikutuspiiriin jää Kylmähaudan Natura-kohde (FI ). Maakuntakaavan lähtökohtana on, että moottoritie linjataan yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla ole- 40

41 massa olevan Kylmähaudan suojelualueen itäpuolelle siten, ettei se heikennä valumaalueellisesti tien yläpuolelle jäävän lähteikköalueen luontoarvoja. Muuramen ja Pukinniityn välinen uusi moottoritieosuus koskettaa Muuramenharjun Natura-aluetta (FI ), samoin kuin valtatie 9:n merkittävä parantaminen. Muuramenharjun Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on tehty kaksi arviointia. Valtatie 9 välillä Korpilahti Muurame koskevan tiesuunnitelman toteuttamisella on todettu olevan pienialaisia, haitallisia vaikutuksia harjumetsät-luontotyyppeihin. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää tarkentamalla tielinjausta ja teknisiä ratkaisuja ongelma-alueella. Niittyaho teollisuustie väliä koskevan valtatien 9 ja rinnakkaistien aluevaraussuunnitelman toteuttamisella on arvioitu olevan vain vähäisiä pienialaisia vaikutuksia harjumetsät-luontotyyppiin. Toteuttaminen vähentäisi koko Natura-alueen pinta-alaa vain noin 1,5 ha (0,7 %) ja luontotyypin edustavimmat osat säilyvät suunnitelman toteuttamisesta huolimatta. Merkittävästi parannettavista tieosuuksista kantatie 77 ylittää Naturaan kuuluvan Kolima- Keitele koskireitin (FI ). Valtatien kohdalla Naturan toteuttamiskeinona on vesilaki. Koskireitillä valtatien parantaminen voidaan toteuttaa luontoarvot huomioon ottavalla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla nykyisen tieuran kohdalle ilman, että parantaminen merkittävästi heikentäisi jokireitin luonnontilaisuutta tai direktiivilajiston (mm.saukko, kivisimppu, pikkunahkiainen, kaakkuri ja selkälokki) elinolosuhteita. Tieuran linjaaminen koskireitillä uuteen kohtaan vaatisi luonnonsuojelulain mukaisen vaikutusten arvioinnin. Lapinjärven Natura-alueen (FI ) kaakkoispuolella on ohjeellinen kantatielinjaus. Kantatien alustava linjaus sijoittuu n. 300 m:n etäisyydelle järvestä. Linjaus pystytään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa linjaamaan ja toteuttamaan maastossa siten, ettei se heikennä alueen linnustollisia arvoja. Natura-alueiden vaikutuspiiriin sijoittuvien liikenneväylien tavanomaisen käytön, kunnossapidon ja tavanomaisten parantamishankkeiden ei voida katsoa heikentävän verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvoja. Jyväskylän seudun vaihtoehtoisista uusista jätteenkäsittelyalueista Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo sijaitsee Iilijärven Natura-alueen (FI ) lähellä. Jätteenkäsittelyalueita koskeneeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn sisältyneen Natura-vaikutusten arvioinnin perusteella Seivässuon pohjoiselta tai eteläiseltä käsittelyaluevaihtoehdolta johdettavilla hulevesillä ei ole haitallisia vaikutuksia niihin luontodirektiivin luontotyyppeihin, joiden suojelemiseksi Linkannotkon rotkolaakso on sisällytetty osaksi Natura 2000 verkostoa. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaman lausunnon mukaan Natura-vaikutusten arviointiraporttia ei voida kuitenkaan pitää riittävänä täyttämään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaisia vaatimuksia. Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen aluevaraus irrotettiin maakuntakaavaehdotuksesta ja alueesta tehdään vaihekaava lisäselvitysten jälkeen. Natura-alueen lähialueelle sijoittuva turvetuotanto voi vaikuttaa heikentävästi Natura-alueen vesitalouteen tai veden laatuun. Turvetuotantoalueista kaavaan on merkitty tuotannossa olevat tai luvan saaneet kohteet. Uusista, potentiaalisista tuotantoalueista poistettiin tarkastelun jälkeen ne alueet, joiden vaikutuksia läheisten Natura-alueiden luonnonoloihin ei ollut riittävästi selvitetty. Vapo Oy on teettänyt Kyyjärven Isonevan turvetuotantoalueen ympäristölupaan liittyvän selvityksen turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Selvityksessä on tarkasteltu vaikutuksia myös Peuralamminnevan Natura alueeseen. Selvityksen mukaan turvetuotannon toteuttamisvaihtoehdon mukaisesti kuivatusvedet johdettaisiin Peuralammen ohi ja näin ollen Peuralammen veden kuormitus todennäköisesti vähenisi nykyisestä tasosta (Isonevan kuiva- 41

42 tusvedet on aikaisemmin johdettu Peuranlampeen). Selvityksen mukaan EU:n luontodirektiivissä mainittuihin luontotyyppeihin ja Natura-alueella pesiviin lintudirektiivin lajeihinkaan turvetuotannolla ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia, mm. etäisyydestä ja väliin jäävästä suojapuustosta johtuen. Kaavan turvetuotantoalueiden ja vyöhykkeiden Naturatarkastelun lähtökohtana olivat etäisyys Natura-alueesta, valuma-alueet ja veden virtaussuunnat. Vyöhykkeiden osalta otettiin lisäksi huomioon, että kaavan turvetuotantovyöhykemerkinnällä osoitetaan suoaluekokonaisuuksia, joilla on merkittäviä turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja. Tarkka turvetuotannon sijoittuminen ratkaistaan vasta ympäristölupamenettelyssä. Kalliokiviainesten ottovyöhykkeistä kaksi sijoittuu Natura-alueiden lähelle. Hirsikankaan ottovyöhyke sijoittuu Peuralammin (FI ) ja Ahomäen ottovyöhyke Haapineva- Pohjoisneva-Valkeisneva (FI ) Natura-alueiden laidalle. Natura-rajauksen ulkopuolella kivennäismaalla tapahtuva kiviainesten ottaminen ei vaikuta suoraan suokohteiden luonnontilaan. Kiviainesten ottamisesta aiheutuva liikenne ja melu voisivat olla häiriötekijä eläimistölle, mutta molempien Natura-kohteiden linnustollisesti merkittävimmät osa-alueet eivät sijoitu ottovyöhykkeiden lähelle. Maa-ainesten ottovyöhykkeistä Finninkangas sijoittui Vatianjärven Saraaveden Natura-alueen (FI ) Oitinmäen osa-alueen lounaispuolelle. Natura-rajauksen ulkopuolellakin tapahtuva maa-ainesten ottaminen voi välillisesti heikentää alueen suojeluarvoja. Koska Finninkankaan eo/1-alueesta ei ole tehty luonnonsuojelulain mukaista Natura-vaikutusten arviointia, alue poistettiin kaavasta ehdotusvaiheessa. Erämaisilla alueilla moottorikelkkailu saattaa häiritä Natura-alueen eläimistöä. Kaavassa moottorikelkkailureitit on kuitenkin pääsääntöisesti siirretty Natura-alueiden ulkopuolelle ja ohjeelliset reitit pystytään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa linjaamaan maastossa siten, etteivät ne heikennä välillisestikään Natura-verkoston luonnonarvoja. Saarijärven reitillä (FI ) moottorikelkkailureitti kulkee vesilailla toteutettavan koskireitin yli ja Keuruun Pihlajavedella reitti kulkee Natura-alueiden (FI ja FI ) välistä menevän yhdystien varrella. Virkistys Ehyet virkistysalueverkostot ovat Keski-Suomen kilpailuetu kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Virkistyksen aluevaraukset parantavat ihmisten elinolosuhteita ja lisäävät maakunnan vetovoimaa. Seutukuntakeskusten vetovoima tulee kasvamaan virkistyksen aluevarausten toteuttamisen myötä. Virkistysalueilla ja reitistöillä on myös kansanterveydellistä merkitystä. Aluekehitysvaikutukset ovat positiivisia yksityis- ja kuntataloudelle. Virkistyksen aluevaraukset lisäävät elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia, erityisesti matkailussa. Myös maaseutualueet ja kylämäinen asutus hyötyvät virkistyksen aluevarausten toteutumisesta. Kuntatalous vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti virkistyksen toteutukseen. Virkistyksen ja matkailun vetovoima-alueilla niiden ytimet (mm. virkistysalueet, venesatamat, kansallispuistot, matkailukeskukset, ekologiset vyöhykkeet) ovat selkeitä, mutta esimerkiksi ytimien väliset yhteydet ovat monelta osin yksityiskohtaisemman suunnittelun asia. Näiden yhteyksien toteuttamisella voi olla vaikutuksia metsänhoitoon. Metsä on kuitenkin matkailun ja virkistyksen kehittämisalueiden määräävä luontotekijä. Koska kehittämisalueet osoittavat tiettyä kehittämispotentiaalia, niillä ei ole suoranaista vaikutusta metsänhoitoon. Ekologisilla vyöhykkeillä ja hiljaisilla alueilla voi olla tulevaisuudessa huomattavaakin virkistykseen ja matkailuun liittyvää positiivista merkitystä. Toisaalta ne voivat rajoittaa mm. luonnonvarojen hyödyntämistä ja melua aiheuttavia toimintoja. Ekologisten vyöhykkeiden vaiku- 42

43 tusten epäselvyyden vuoksi niitä ei esitetä kaavassa ja siksi niiden vaikutuksia ei ole tarpeen arvioida. Paikkatietoaineistoa hyväksi käyttäen on kartoitettu potentiaaliset hiljaiset alueet. Selvityksen tason vuoksi sitä ei voida käyttää osoittamalla hiljaisten alueiden aluevarauksia tai suunniteltaessa melua aiheuttavien toimintojen kaavavarauksia. Suunnitellut vesiliikenteen ja vesistömatkailun ratkaisut tulevat lisäämään toteutuessaan moottorialusten melua ja päästöjä. Kaavavaraukset ja kehittämisperiaatteet vaikuttavat matkailuun positiivisesti. Kanavoinnit tulevat lisäämään vesiliikenteen kehittämismahdollisuuksia, millä on selkeitä taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Osa matkailupalvelujen ja virkistyksen aluevarauksista muodostaa erityyppisten reitistöjen solmupisteitä. Tämä edesauttaa solmupisteiden matkailullista kehittämistä. Solmupisteisiin liittyvät ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit, mikä voi mahdollistaa ja tukea solmupisteiden elinkeinollisen kehittämisen. Moottorikelkkailu koetaan häiritseväksi ja ilmaa pilaavaksi harrastukseksi. Maakuntakaavan keskeiset vaikutukset ja vaikutukset kaavan sisältöön Kaavaprosessissa oli oleellista se, miten vaikutusten arviointi vaikuttaa maakuntakaavan karttaan ja kaavaselostukseen. Vaikutusten arviointiryhmä seurasi tätä kehitystä. Vaikutusten arvioinnin tuloksena karttaan tehtiin useita muutoksia, kaavamääräykset ja kaavaselostus saivat uutta sisältöä. Nämä on kirjattu yllä kappaleeseen ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmän kokoukset. Maakuntakaavan keskeiset vaikutukset ja niiden vaikutus kaavan sisältöön on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Maakuntakaavan keskeiset vaikutukset ja vaikutukset kaavan sisältöön Maankäyttömuoto Keskeiset vaikutukset Vaikutus kaavan sisältöön Asutusrakenne Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusuunnat luovat edellytyksiä joukkoliikenteelle Joukkoliikenne on huomioitu yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntien ja taajamien suunnittelumääräyksissä sekä joukkoliikenteen kehittämisperiaatteena Liikenne Taajamarakenteen eheyttäminen Vähittäiskaupan suuryksiköt ohjautuvat taajamiin Taajamat uhkaavat paikoin kulttuurimaisemia Uusi tai merkittävästi parannettava liikenneinfrastruktuuri lisää liikenneturvallisuutta, maakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta Ratojen sähköistys lisää liikenneturvallisuutta ja vähentää ilman päästöjä Liikennejärjestelyt kuluttavat huomattavasti maaainesvaroja Lisääntyvä melu 43 Huomioitu suunnittelumääräyksessä Keskustatoimintojen ja keskustatoimintojen alakeskusten esittäminen, osassa taajamia km-merkintä Kulttuurimaisemat on huomioitu ko. taajaman suunnittelumääräyksessä Liikenneturvallisuus on huomioitu osassa tie- ja rautatieliikenteen suunnittelumääräyksiä Kaksoisraide Jyväskylästä etelään, suurteollisuuden radat esitetään sähköistettäväksi Maa-ainesten käytön painopiste on kalliokiviainesvarauksissa Melualueet on huomioitu lentoliikenteen alueiden ja kenttien osalta, samoin suunnittelumääräyksessä uuden moottoritien ja merkittävästi parannettavan valtatien/runkotien kohdalla

44 Tekninen huolto Luonnonvarat Jätteenkäsittelyalueiden ristiriita yleisen ja yksityisen edun kannalta Energia- ja vesihuollon varaukset parantavat niiden saantivarmuutta, rakentamiskustannukset ovat kuitenkin kunta- ja yksityistalouksille negatiivisia Pohjavesialueiden varaukset parantavat ihmisten elinolosuhteita ja puhtaaseen talousveteen perustuvien elinkeinojen kilpailukykyä Turvetuotannon positiiviset vaikutukset energiatalouteen Turvetuotannon negatiiviset vaikutukset vesistöihin ja suoluontoon Suunnittelumääräys turvaa riittävät toimintaedellytykset jätteenkäsittelyalueen monipuolisille toiminnoille sekä painottaa ympäristönsuojelulainsäädännön ja sijoituspaikan asettamien vaatimusten huomioon ottamista toimintojen suunnittelussa. Pohjavesialueiden suunnittelumääräys rajoittaa pohjavettä pilaavien ja muuttavien laitosten ja toimintojen sijoittumista alueille Pohjavesialueiden suunnittelumääräys rajoittaa pohjavettä pilaavien ja muuttavien laitosten ja toimintojen sijoittumista alueille Turvetuotantovyöhykkeet turvaavat turpeen saatavuuden Turvetuotantovyöhykkeiden suunnittelumääräykset. Turvetuotantoalueiksi osoitetuilla kohteilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty (esim. riittävät luontoselvitykset). Erityistoiminnot Maa-aineshuolto keskittyy kalliokiviaineksiin, positiiviset vaikutukset yksityis- ja kuntatalouteen, aluevaraukset keskittävät maa-aineshuoltoa Puolustusvoimien aluevarauksilla on kunta- ja yksityistalouksiin merkittäviä positiivisia vaikutuksia Kulttuuriympäristö Osoittaminen kaavassa kohottaa maakunnan imagoa ja voi auttaa hoitotukien kohdentamista arvokkaille kohteille On positiivisia vaikutuksia ennen kaikkea ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä kaupunkija kyläkuvaan, edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Suunnittelumääräys painottaa alueiden suunnitelmallista hyödyntämistä sekä soraja hiekka-alueiden osalta pohjaveden suojelun ja maa-ainesten oton yleissuunnitelmia Suunnittelumääräys turvaa riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille ja muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnalliset ja maakunnalliset alueet ja kohteet On huomioitu kaupunkikehittämisen kohdealueiden, keskustatoimintojen, keskustatoimintojen alakeskusten ja taajamien suunnittelumääräyksissä Luonnonsuojelu Merkinnät heijastuvat positiivisesti elinkeinotoimintaan, tuovat uusia mahdollisuuksia. Aluevarauksilla on positiivisia vaikutuksia ihmisten elinympäristöön ja elinolosuhteisiin Aluevaraukset tukevat kasviston ja eläimistön sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä Aluevaraukset tarjoavat positiivisia vaikutuksia matkailun kehittämiselle 44 On huomioitu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen suunnittelumääräyksessä On huomioitu kaupunkikehittämisen kohdealueiden, keskustatoimintojen, keskustatoimintojen alakeskusten ja taajamien suunnittelumääräyksissä. Muodostavat ytimiä matkailuun ja virkistykseen liittyviin kehittämisperiaatteisiin Luonnonsuojelu- ja suojelualueiden sekä harjualueiden suunnittelu- ja suojelumääräykset On huomioitu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen suunnittelumääräyksessä

45 Virkistys Aluetalouksien saama hyöty luonnonsuojelualueista maksetuista kauppahinnoista ja rauhoituskorvauksista voi olla merkittävä. Valtiolle luonnonsuojelualueiden toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia Aluevaraukset parantavat ihmisten elinolosuhteita ja lisäävät maakunnan vetovoimaa Virkistyksen aluevarausten toteuttamisen myötä seutukuntakeskusten vetovoima tulee kasvamaan Vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet lisääntyvät Aluevaraukset tarjoavat positiivisia vaikutuksia matkailun kehittämiselle Kaavassa osoitetaan vain ne luonnonsuojelualueet, jotka valtio toteuttaa Suunnittelu- ja rakentamismääräykset turvaavat virkistyksen tarpeet ja kehittämisen Virkistyksen aluevaraukset ja kehittämisperiaatteet painottuvat seutukuntakeskusten alueille Kaavassa osoitetaan vesimatkailun kehittämisen kohdealueita ja vesialueita, useat virkistysalueet ja kohteet sijaitsevat vesistöjen varsilla Suunnittelumääräykset mahdollistavat matkailuun liittyvät kehittämistoimet MAAKUNTAKAAVAN VERTAILU SEUTUKAAVAAN Maakuntakaava on tuonut mukaan useita merkintöjä verrattuna seutukaavaan. Merkittävimmät näistä ovat erityyppiset alueidenkäytölliset kehittämisperiaatteet. Toisaalta myös osa seutukaavan merkinnöistä on määrältään vähentynyt maakuntakaavassa, koska maakuntakaavassa aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Seutukaavan aluevaraukset, jotka eivät ole mukana maakuntakaavassa, ovat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, maa- ja metsätalousalue, loma-asuntovyöhyke ja arvokas vesi- tai vesistöalue. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on virkistyskäyttö- tai ympäristöarvoja (MU, MV, MY), ovat valtaosaltaan toteutettu rantakaavoituksen ja metsähallituksen toimien kautta. Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) on seutukaavassa osoitettu koko Jyväskylän kaupunkiseudulle. Maakuntakaavassa tällaista tarvetta ei ole nähty tarkoituksenmukaiseksi kaupunkiseudulla eikä koko maakunnan alueellakaan. Perusteluna ovat nykyisen metsälain velvoitteet. Seutukaavan maa- ja metsätalousalue (MT) koskee pääasiassa alkutuotannon erityistarkoituksiin, kuten opetuksen, tutkimukseen ja jalostustoimintaan, tarkoitettuja alueita. Perustelut ovat kuten edellä. Loma-asuntovyöhykkeitä ei katsottu tarpeelliseksi esittää maakuntakaavassa, koska rantakaavoitus on toteuttanut ne jo valtaosaltaan. Arvokkaat vesi- tai vesistöalueet ovat maakuntakaavassa Natura-alueena ja/tai vesialueena. Maakuntakaavassa osaan seutukaavamerkinnöistä on aktiivinen ote, osaan passiivinen ote. Aktiivisin ote on liikenteen, luonnonvarojen, kulttuuriympäristön ja virkistyksen osalta, passiivisin erityistoimintojen ja luonnonsuojelun osalta. Välimuotoja ovat asutusrakenne ja tekninen huolto. Aktiivisiin, passiivisiin ja välimuotojen merkintöihin sisältyy elementtejä ns. reagoivasta ohjauksesta eli alueiden käytön muutoksia koskevia reunaehtoja ja rajoituksia. Asutusrakenteen esittäminen maakuntakaavassa on kokenut suurehkon muutoksen seutukaavaan verrattuna. Keskustatoimintojen alueet esitetään kaupunkikeskustoihin ja alakeskuksia Jyväskylän kaupunkisedulla. Seutukaavassa on esitetty vain Jyväskylään keskustatoimintojen aluevaraus. Alakeskuksia on kahdeksan kappaletta. Uutena asiana maakuntakaavassa ovat 45

46 mukana vähittäiskaupan suuryksiköiden 15 paikkaa. Niin ikään uutena asiana ovat mukana kaupunkikehittämisen kohdealueet Jyväskylään sekä Jämsän ja Äänekosken kaupunkiseuduille. Taajamien määrä on vähentynyt radikaalisti, vaikka ei pinta-alallisesti. Seutukaavassa on kaikkiaan 124 taajamaa, maakuntakaavassa 46. Ero johtuu siitä, että seutukaavassa yksittäinen taajama on usein jaettu osiin, esimerkiksi Keuruulla on seutukaavassa kahdeksan ja maakuntakaavassa kaksi taajamaa. Taajamien reservialueita, joita seutukaavassa on kahdeksan kappaletta, ei maakuntakaavassa ole. Näitä vastaavat maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnat (7 kpl) Jyväskylän kaupunkiseudulla.. Niin ikään teollisuusalueita on huomattavasti vähemmän kuin seutukaavassa. Uutena asiana seutukaavaan verrattuna maakuntakaavassa ovat vaarallisia kemikaaleja valmistavat ja varastoivat laitokset ja niiden suojavyöhykkeet. Maakuntakaavassa ei ole mukana kyläalueita toisin kuin seutukaavassa (22 kpl). Tieliikenteen osalta uusina asioina seutukaavaan verrattuna ovat valtateiden 4 ja 9 osoittaminen maantielain mukaisina runkoteinä, uusi moottoritie rinnakkaistiejärjestelyineen Toivakan Viisarimäestä Vaajakosken Kanavuoreen sekä moottoritie nykyisellä paikallaan Palokasta Äänekoskelle. Tähän liittyvä rinnakkaistiejärjestely on osoitettu toistaiseksi yhteystarvemerkinnällä. Uusina liikenneasioina ovat myös merkittävästi parannettavat tiet, mm. valtatiet 13 ja 23. Rautatieliikenteen osalta Orivesi-Jyväskylä-Pieksämäki väli osoitetaan runkoratana ja väli Jyväskylä-Orivesi kaksoisraiteena. Näitä ei ole näillä merkinnöillä seutukaavassa. Uutena ovat myös Jyväskylä-Äänekoski radan sekä Kaipolan ja Valtran teollisuusratojen sähköistysmerkinnät. Lentoliikenteen osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia seutukaavaan verrattuna. Joutsan pienkonekenttä on maakuntakaavasta poistettu ja varalaskupaikkojen ympäristöön on osoitettu suoja-alueet. Vesiliikenteen aluevarauksia on venesatamien ja vesillelaskupaikkojen osalta karsittu. Jätteenkäsittelyalueiden osalta on maakuntakaavassa verrattuna seutukaavaan tapahtunut paikkojen määrän radikaali väheneminen ja toimintojen keskittäminen. Seutukaavassa on 23 kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyaluetta, maakuntakaavaehdotuksessa kolme olemassa olevaa. Maakuntakaavassa ovat mukana keskeiset jätevedenpuhdistamot kuten seutukaavassakin. Vedenottamoita ei kummassakaan kaavassa ole esitetty, mutta maakuntakaavassa on mukana Laukaan Vuonteen ja Sumiaisten Syvälahden tekopohjavesilaitokset. Voimalaitosten ja muuntamoiden osalta muutosta ei ole tapahtunut lukuun ottamatta maakuntakaavassa esitettävää varausta Keljonlahden voimalaitokselle. Voimalinjojen määrä on maakuntakaavassa hieman suurempi kuin seutukaavassa. Voimalinjojen ja vesihuollon yhteystarpeet ovat uutena asiana maakuntakaavassa. Pohjavesialueiden osalta seutukaavassa osoitetaan kaikki I- ja II-luokan pohjavesialueet, 258 kpl. Maakuntakaavassa ovat mukana kaikki I-luokan alueet ja osa II-luokan alueista, yhteensä 194 kpl. Turvetuotannon osalta uutena elementtinä seutukaavaan verrattuna ovat turvetuotantovyöhykkeet, joita on 18 kpl. Varsinaisia turvetuotantoalueita on jokseenkin saman verran kuin seutukaavassa. Maa-ainesten ottovyöhykkeitä on maakuntakaavassa 24 kpl ja seutukaavassa ottoalueita 43 kpl. Kalliokiviainesten ottoalueita ei seutukaavassa ole, mutta 17 laajahkoa rakennuskivialuetta. Maakuntakaavassa on 40 rakennuskiviainesten ottovyöhykettä. Erityistoimintojen osalta ei muutoksia seutukaavaan verrattuna ole juurikaan tapahtunut. Puolustusvoimien alueet ja ampumaradat ovat samoja kuin seutukaavassa. Moottoriurheilualueita on maakuntakaavassa muutama vähemmän kuin seutukaavassa. Seutukaavassa on osoitettu arvokkaat maisema-alueet ja muinaismuistot. Seutukaavaan verrattuna maakuntakaavan kulttuuriympäristö-teeman merkintätavat ja sisällöt ovat yksilöidympiä ja monipuolisempia. Jokaista kulttuuriympäristömerkintää koskee myös kaavamääräys. 46

47 Koska 2000-luvun alkupuolella on tehty useita kulttuuriympäristöjen inventointiselvityksiä, on alueiden ja kohteiden määrä maakuntakaavassa huomattavasti seutukaavaa suurempi. Poiketen seutukaavasta maakuntakaavassa on omalla itsenäisellä merkinnällä huomioitu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueet, Unesco-kohteet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, perinnemaisemat ja maisematie. Maisema-alueista on maakuntakaavassa erotettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat alueet. Muinaismuistojen määrä on kaksinkertaistunut seutukaavaan verrattuna ja niitä on maakuntakaavassa vajaa 900 kpl. Maakuntakaavan luonnonsuojeluun on tullut mukaan uusi elementti, Natura 2000-verkosto. Verkoston alueista kuitenkin suurin osa sisältyy seutukaavan suojelualueisiin. Luonnonsuojelualueiden osalta on tapahtunut lisäystä jonkin verran seutukaavaan verrattuna johtuen Natura-verkostosta. Toisaalta seutukaavan luonnonsuojelualueista jätettiin arvioinnin ja arvotuksen jälkeen maakuntakaavasta pois 33 paikallisesti merkittävää kohdetta. Suojelualueiden osalta tilanne on säilynyt jokseenkin samana. Seutukaavassa maa-ainesten otolta suojeltavia harjualueita on 23 kpl, vastaavia alueita on maakuntakaavassa 15 kpl. Virkistyksen osalta maakuntakaavassa on seutukaavaan verrattuna aktiivinen ote. Uusina asioina ovat matkailun ja virkistyksen sekä vesimatkailuun ja alueisiin liittyvät kehittämisen kohdealueet. Näitä on maakuntakaavassa 30 kpl. Uusina elementteinä maakuntakaavassa ovat myös ulkoilun ja vesiliikenteen yhteystarpeet ja vesiretkeilyreitit. Virkistysalueiden määrä on pudonnut noin puoleen seutukaavan määrästä (188 kpl), samoin matkailupalvelujen alueet. Ulkoilun reittiyhteys on pysynyt samana kuin seutukaavassa pieniä tarkennuksia lukuun ottamatta. Moottorikelkkailureittien osalta on tehty tarkennuksia seutukunnilla laadittuihin selvityksiin pohjautuen ja yhteystarvemerkintöjen määrä on hieman kasvanut. Veneväylät ovat maakuntakaavassa uutena merkintänä. LIITE I. Maakuntakaavaan liittyvät selvitykset ja tutkimukset Selvitykset ja tutkimukset Ekologisesti arvokkaiden alueiden huomioiminen maakuntakaavoituksessa. Eteläisen Keski-Suomen moottorikelkkaurien runkoverkoston luontoselvitys. Historiallisen ajan muinaisjäännösten arkeologinen inventointi Keski-Suomessa Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoittaminen. Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla. Keski-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys. Keski-Suomen energiaselvitys Keski-Suomi 2005 katsaus maakunnan fyysiseen rakenteeseen ja aluekehitykseen. Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Osa 2. Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Keski-Suomen liikennejärjestelmä. Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi

48 Keski-Suomen Natura 2000-verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Leivonmäen muinaisjäännösten inventointi. Luhangan muinaisjäännösten inventointi. Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaavan vaikutukset Natura-2000 verkostoon. Maakuntaura Keski-Suomen luontomatkailun unohdettu pikkujättiläinen Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Juhani Kettunen & Jura Mäkinen). Moottorikelkkailureitistön perustaminen keskisuomalainen malli. Männikkömetsät ja rantojen raidat keskisuomalaiset ulkoilijoina. Rakennuskiviteollisuuden raaka-ainepohjan selvittäminen Keski-Suomessa. Loppuraportti.. Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi. Muu aineisto: - Hiljaiset alueet alustava selvitys paikkatietoaineiston pohjalta (kartta). - Kiinteät muinaisjäännökset Keski-Suomessa (kartta). - Kyläverkostosta koottiin laaja aineisto. - Liikenteen kaavavarauksista koottiin perustelumuistio. - Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (kansiot: kohdeluettelo ja kartat). - Muinaismuistotietokanta (Museovirasto). - Reitistö- ja virkistysaluevarauksista tulevaan maakuntakaavaan koottiin perustelumuistio. - Turvetuotannosta koottiin perustelumuistio. - Sora- ja hiekka-alueista koottiin perustelumuistio. Merkittävimmät epävarmuustekijät ja tietopuutteet ovat: Ennuste taajamien väestökehityksestä. II-luokan pohjavesialueiden vedenlaatutiedot. Sora- ja hiekkamuodostumien laatu- ja määrätiedot sekä maisema-arvot. Turvevarojen tutkimustilanne (38 % suopinta-alasta). Päättyneet yva-hankkeet Jätteen energian hyötykäyttö Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitoksella, Jyväskylä; Kv voimajohto Toivila Vihtavuori, Jämsä, Jämsänkoski, Petäjävesi, Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa; 2003 Helsinki - Utsjoki valtatien 4 parantaminen välillä Kirri - Tikkakoski - Vehniä, Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa; 2003 Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus, Jyväskylä; 2002 Kyyjärven Peuralamminnevan turvetuotantohanke, Kyyjärvi; 2000 Valtatie 9 välillä Suvelan suora - Pukinniittu, Muurame ja Korpilahti;

49 Kantatie 59 (vt4) välillä Viisarimäki - Kanavuori, Jyväskylän maalaiskunta ja Toivakka; 1997 Valtatien 4 parantaminen moottoritieksi välillä Palokka - Tikkakoski, Jyväskylän mlk, Laukaa; 1996 Keljonlahden voimalaitos, Jyväskylä; 2004 Turvetuotantovyöhykkeiden vesistövaikutusselvitys;

50 LIITE II. Vaikutusten arviointitaulukot VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (MRA 1 ) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolot, Maa- ja kallioperä, Kasvi- ja eläinlajit, Alue- ja yhdyskuntarakenne, Kaupunkikuva, maisema, Toimenpide elinympäristö vesi, ilma, ilmasto luonnon monimuot., yhdyskunta- ja energiatalous, kulttuuriperintö, (kaavakartan muutos, tasa-arvo luonnonvarat liikenne rakennettu ympäristö kaavaselostus) TÄYTTÖOHJE: Huomio merkittäviin vaikutuksiin Kukin maankäyttöluokka käydään läpi teemoittain Alustava arviointi tehdään asiantuntijaryhmissä Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten ryhmä käy arviot läpi MAAKUNTAKAAVAN KOKONAIVAIKUTUKSET Maankäyttöluokka Vaikutukset Kaavaluonnos Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavakartan muutos, kaavaselostus) TÄYTTÖOHJE: Alustava arviointi tehdään asiantuntijaryhmissä Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä tekee 50

51 LIITE III. Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset (käsittely: yva-ryhmä ) Vaikutusten kohteet Alue- ja yhdyskuntarakenne Yhdyskunta- ja energiatalous Liikenne Kaupunkikuva, maisema Maakuntakaavan aluevaraukset Asutusrakenne Liikenne Tekninen huolto Luonnonvarat Erityistoiminnot Kulttuuriympäristö ++ taajamien eheyttäminen + laajentumissuunnat vesihuoltoverkoston piiriin ++ joukkoliikennemahdollisuus -/+ taajamien kulttuuriympäristöt ++ liikenteen kehittäminen + raideliikenteen kehittäminen ja sähköistys ++ tie- ja raideliikenteen sujuvuuden lisääntyminen +Tikkakosken logistiikkakeskus - suurten liikennevarausten toteuttaminen + teknisen huollon kehittäminen + mahdollistaa tiiviiden kaupunkiympäristöjen säilymisen + jätehuoltoratkaisu + vesihuollon kehittäminen - pysyvät maisemamuutokset ++ pohjavedet + turvetuotanto - soran ja kiviainesten ottaminen ja turvetuotanto + puolustusvoimien alueet tukevat aluerakennetta + kunta- ja yksityistalous + kattava kokonaisuus + liikennemaisema ++ rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien säilyminen Luonnonsuojelu + valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seutukunnallisesti tärkeät ydinalueet ++ luonnonmaisemien säilyminen Virkistys + kattava kokonaisuus + seutukunnittaisia painotuksia + virkistyksen kehittämisperiaatemerkinnät, virkistysalueet, -kohteet ja reitistöt Kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö + taajamien kulttuuriympäristöt - taajamien laajeneminen - suurten liikennevarausten toteuttaminen - pysyvät maisemamuutokset ++ rakennetun luonnon- ja kulttuu- riympäristön/- perinnön säilyminen + virkistyksen kehittämisperiaatemerkinnät, virkistysalueet, -kohteet ja reitistöt Ihmisen elinolot, elinympäristö + vähittäiskaupan suuryksiköt - teollisuusalueiden liikenne ++ liikenneturvallisuuden kasvu -- melu ja päästöt ilmaan - suurten liikennevarausten toteuttaminen ++maakunnallinen jätehuoltoratkaisu + teknisen huollon kehittäminen + työllisyysvaikutus + työllisyysvaikutukset - maa-ainesten ottamisalueet - turvetuotanto + ampumaradat ja moottoriurheilualueet lisäävät harrastusmahdollisuuksia - aluevarausten aiheuttamat rajoitukset - melu ++ kulttuurimaisemien ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen + työllisyysvaikutus ++ suojelualueet ++ matkailullinen ja virkistyksellinen hyödyntäminen + työllisyysvaikutus Maa- ja kallioperä ++ vesihuollon - ampumaratojen + säilyttää erityis- + säilyttää erityis- ++ virkistyksen kehittämisperiaatemerkinnät, virkistysalueet, -kohteet ja reitistöt - motorisoidun liikkumisen melu 51

52 Vesi + taajamien laajenemisalueet tulevat vesihuollon piiriin Ilma, ilmasto ++ratojen sähköistys Luonnon monimuotoisuus -- päästöt ilmaan - moottoritiet kulkuesteenä Luonnonvarat -- tiejärjestelyt tarvitsevat runsaasti uusiutumattomia luonnonvaroja (sora, hiekka, kallio) kehittäminen lyijy piirteitä piirteitä ++ vesihuollon -- turvetuotanto + osa vesistöistä on kehittäminen suojelun piirissä - kiviainesten ottaminen - turvetuotanto ++pohjavesialueet -- maa- ja kiviainesten ottaminen + kulttuurimaisemien säilyminen ++ kasviston, eläimistön ja elinympäristöjen säilyminen + arvokkaat harjualueet Vaikutusten merkittävyys: ++ positiivisia vaikutuksia, + melko positiivisia vaikutuksia, - melko negatiivisia vaikutuksia, -- negatiivisia vaikutuksia 52

53 LIITE IV. Maakuntakaavan vaikutukset teemoittain. Yva-ryhmä on käynyt teemat läpi ja koostanut niistä liitteet III taulukon. Liikennevarausten yleiset vaikutukset (käsittely: liikenneryhmä ) Maankäyttöluokka Tiet Rataverkko +maakunnan asema vahvistuu, saavutettavuus paranee +joukkoliikenteen mahdollisuus Jämsä- Äänekoski vyöhykkeellä +vahvistaa maakunnan asemaa Lentoliikenne Vesiliikenne Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasaarvo +turvaa yritystoiminnan kilpailukykyä +tasapainoinen tieverkko +matkakeskus -turvallisuus +turvaa yritystoiminnan kilpailukykyä +elinolot paranevat +lisää liikenteen turvallisuutta +matkakeskus +turvaa yritystoiminnan kilpailukykyä +lisää liikenteen turvallisuutta +virkistysmahdollisu udet lisääntyvät Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto -lisää liikenteen päästöjä +liikenteen päästöt vähenevät Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat -luonnonvarat (uudet linjat) -luonnonvarat Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskuntaja energiatalous, liikenne +maakunnan asema vahvistuu +aluerakenteen toimivuus maakunnan eri osissa -taajamien maankäyttö +liikenteen päästöt vähenevät, jos kuljetuksia siirtyy vesille Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö -uudet väylät ja merkittävät parantamiset saattavat vaikuttaa kulttuuriympäristöihin +turvaavat kohteiden saavutettavuuden +voivat parantaa kulttuuriympäristön tilaa +turvaavat kohteiden saavutettavuuden +parantamistarpeet tukevat rautateiden kulttuuriympäristöjen säilymistä +turvaavat kohteiden saavutettavuuden +turvaavat kohteiden saavutettavuuden Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Kaavaselostukseen vähintään maininta liikenneturvallisuudesta taajamien kohdalla Kokonaisvaikutukset Kaavaluonnos Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) 53

54 Tiet Rataverkko Lentoliikenne Ei merkittävää muutosta Ei merkittävää muutosta Vesiliikenne Merkittäviä teiden parantamistarpeita Merkittäviä ratojen parantamistarpeita Ei merkittävää muutosta Ei merkittävää muutosta Uutena runkotiet, merkittävästi parannettavat tiet, moottoritie Päijänteen itäpuolelle Uutena sähköistystarpeet, runkorata Positiivinen suunta maakunnalle Positiivinen suunta maakunnalle -lisää liikennemääriä +kilpailukyvyn kasvu +kilpailukyvyn kasvu +kilpailukyvyn kasvu +tukee alueen taloutta +tukee alueen taloutta, erityisesti maakunnan kärkiyrityksiä +tukee alueen taloutta +tukee matkailun kehittymistä Kaavaselostukseen vähintään mainita runkoteiden maankäyttöä rajoittavasta vaikutuksesta Kaavaselostukseen vähintään mainita runkoratojen vaikutuksesta tasoylikäytävien poistamiseen Virkistysvarausten yleiset vaikutukset (käsittely: Virkistysryhmä ) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasa-arvo Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskuntaja energiatalous, liikenne mv +elinolosuhteet ++seutukunnittaisia painotuksia vm -moottorialusten päästöt vy +elinolosuhteet +aluerakenne vly -moottorialusten päästöt w +elinolosuhteet -moottorialusten päästöt Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö -maa-ainesvarat -vesiliikenne lisääntyy -maisema -kulttuuriperintö -rakennettu ympäristö -vesiliikenne lisääntyy Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Suunnittelumääräys: toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteystarpeen sopeuttamisessa kulttuuriympäristöön 54

55 V ++elinolosuhteet +aluerakenne RM +aluerakenne -maisema Suunnittelumääräys: rakentamisen sopeuttaminen alueen luonnonolosuhteisiin U-reitti ++elinolosuhteet +aluerakenne M-reitti -melu --kulkee paikoin Natura-alueella -moottorialusten päästöt ++vesikuljetukset Kokonaisvaikutukset -kelkkaliikenne Suunnittelumääräys: luonnonsuojelualueitten ja hiljaisten alueiden välttämien Laivaväylä Veneväylä +elinolosuhteet Vr-reitti +elinolosuhteet Kaavaluonnos Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) mv vm vy vly w Ei määritelty aikaisemmin Projekti meneillään, keskittyy kuitenkin pieniin kohteisiin Ei määritelty aikaisemmin Kymijoen ja Savon kanavointihankkeet Ei määritelty aikaisemmin V Osa olemassa 188 kpl (V, Ei varauksia + +matkailu +yksityistaloudet ++kuntien talous +elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Ei varauksia + Ei varauksia + +matkailu Muutetaan nimi: ulkoilureitin yhteystarve Ei varauksia - / + +matkailu +elinkeinojen kehittämismahdollisuudet -valtion talous -kuntatalous Ei varauksia + +matkailu +yksityistaloudet ++kuntien talous +elinkeinojen kehittämismahdollisuudet ++ - / +kuntien talous VL, VR) 55 Suunnittelumääräys: toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteystarpeen sopeuttamisessa kulttuuriympäristöön RM Valtaosa olemassa 50 kpl ++matkailu +yksityistalous Suunnittelumääräys: rakentamisen

56 -kuntien talous -valtion talous U-reitti Valtaosa olemassa Maakuntaura + +matkailu +yksityistalous M-reitti Vain yhdistysten Ovat +matkailu +yksityistalous reittejä --kuntien talous Suunnittelumääräys: luonnonsuojelualueitten ja hiljaisten alueiden välttämien Laivaväylä Ovat olemassa Ovat + Veneväylä Ovat olemassa Ei varauksia Vr-reitti Ovat olemassa Ei varauksia sopeuttaminen alueen luonnonolosuhteisiin Suuri epävarmuustekijä: Kuinka paljon hankkeilla todellisuudessa toteutetaan merkintöjä Luonnonsuojeluvarausten yleiset vaikutukset (käsittely: Luonnonsuojeluryhmä ) Maankäyttöluokka Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Naturaalueet Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasaarvo + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä + työllistävä vaikutus luo alueellista tasaarvoa + merkitystä opetus- ja tutkimuskohteina - epätasaisesti sijoittuessaan aiheuttavat alueellista epätasaarvoa Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto + turvaavat luonnon puhtautta Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat + turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen säilymistä - rajoittavat maankamaran luonnonvarojen käyttöä Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskuntaja energiatalous, liikenne + turvaavat viherrakenteen säilymistä - vaikeuttavat taajama-, tie-, johtolinja- yms. suunnittelua ja rakentamista. Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä Talous, elinkeinot + tukevat matkailuelinkeinoja + alueiden rakentaminen ja ylläpito työllistävät - rajoittavat joillakin alueilla elinkeinotoimintaa ja rakentamista - vievät työpaikkoja aluetaloudesta - toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia valtiolle - aiheuttavat maanomistajille ja alueellisesti taloudellisia menetyksiä Maakuntakaavalla ei voida vaikuttaa Natura verkostosta aiheutuviin vaikutuksiin. Toimenpiteet: Kerrotaan selostuksessa, että suojelualueiden perustamisesta maanomistajalle tai oikeuden haltijalle aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan. 56

57 Arvokkaat kallioalueet (ge-1) Arvokkaat harjualueet (ge-2) + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä - epätasaisesti sijoittuessaan aiheuttavat alueellista epätasaarvoa + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä - epätasaisesti sijoittuessaan aiheuttavat alueellista epätasaarvoa + turvaavat luonnon puhtautta + turvaavat kalliomuodostumien säilymistä + turvaavat pohjaveden säilymistä puhtaana + turvaavat harjumuodostumien säilymistä + turvaavat kallioalueiden luonnon monimuotoisuuden säilymistä + turvaavat harjualueiden luonnon monimuotoisuuden säilymistä + turvaavat viherrakenteen säilymistä + turvaavat viherrakenteen säilymistä + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä - rajoittavat maaainesten ottamista - rajoittavat maaainesten ottamista Maa-aineslain mukainen lupaharkinta tapahtuu kunnissa. Toimenpiteet: Laitetaan suunnittelusuositus, jossa todetaan, että mahdollisissa maa-aineslain mukaisissa lupakäsittelyissä ottosuunnitelmilta edellytetään ko. alueilla erityisen vaativaa suunnittelutasoa. Maa-aineslain mukainen lupaharkinta tapahtuu kunnissa. Ei toimenpiteitä. Suojelualueet (S) + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä + turvaavat pohjaveden ja virtavesien säilymistä puhtaana + turvaavat harjujen ja virtavesien luonnon monimuotoisuuden säilymistä + turvaavat harjumuodostumien ja kalastollisesti tärkeiden alueiden säilymistä + turvaavat viherrakenteen säilymistä - vaikeuttavat taajama-, tie-, johtolinja- yms. suunnittelua ja rakentamista + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä + tukevat matkailuelinkeinoja - rajoittavat rakentamista - rajoittavat maaainesten ottamista MRL:n mukainen rakentamisrajoitus on ehdollinen. Maa-aineslain mukainen lupaharkinta tapahtuu kunnissa. Ei toimenpiteitä. Luonnonsuojelualueet (SL) + lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä + työllistävä vaikutus luo alueellista tasaarvoa + merkitystä opetus- ja tutkimuskohteina - rajoittavat metsästystä - epätasaisesti sijoittuessaan aiheuttavat alueellista epätasa- + turvaavat luonnon puhtautta + turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen säilymistä - luonnonsuojeluverkosto ei ole riittävän laaja kaikkien eliölajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason saavuttamiseksi + turvaavat viherrakenteen säilymistä - vaikeuttavat taajama-, tie-, johtolinja- yms. suunnittelua ja rakentamista + turvaavat maisemaja kulttuuriarvojen säilymistä + tukevat matkailuelinkeinoja + alueiden rakentaminen ja ylläpito työllistävät - toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia valtiolle - rajoittavat rakentamista - rajoittavat maa- Maakuntakaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. MRL:n mukainen rakentamisrajoitus on ehdollinen. Kaavan valmistelun yhteydessä tarkastellaan mahdollisia uusia 57

58 arvoa suojelualueita. Ei toimenpiteitä. Kokonaisvaikutukset ainesten ottamista - vievät työpaikkoja aluetaloudesta - aiheuttavat maanomistajille ja alueellisesti taloudellisia menetyksiä Kaavaluonnos Naturaalueet Arvokkaat kallioalueet (ge-1) Arvokkaat harjualueet (ge-2) Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Yhteensä 144 aluetta, joiden yhteispinta-ala noin ha. Valtakunnallisessa inventoinnissa on osoitettu 93 kallioaluetta, joiden yhteispinta-ala noin ha. Harjualueiden suojelun toteutuminen tapahtuu maa-aineslain lupamenettelyn kautta. Ei ole esitetty erikseen. Osa sisältyy seutukaavan suojelun alueisiin. S/haaluevarauksia 23 kpl, joiden yhteispinta-ala ha. Ei ole esitetty erikseen. Suuri osa sisältyy seutukaavan suojelun alueisiin. Nykytilanteeseen: 0 Seutukaavaan: + Nykytilanteeseen: 0 Seutukaavaan: + Nykytilanteeseen: 0 Seutukaavaan: 0 + edistävät pohjavesien suojelua + edistävät pohjavesien suojelua + luo mahdollisuuksia matkailuelinkeinojen kehittämiselle + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä - asettaa alueellisesti rajoitteita elinkeinotoiminnalle, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja vähentää työpaikkoja - toteuttaminen rasittaa valtion taloutta + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä Suojelualueet (S) S- aluevarauksia 36 kpl, joiden yhteispinta-ala on 602 ha. Metsähallituksen alueet on luokiteltu Äänekosken Lekosaarta lukuun ottamatta luonnonsuo- Nykytilanteeseen: 0 Seutu- kaa- + edistävät monimuotoisuuden säilymistä? - vähentävät työpaikkoja? + tukee kalastusmatkailun kehittämistä + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä 58

59 Alueet ovat pääasiassa virtavesiä tai Metsähallituksen aikaisempia luonnonhoitometsiä. SLaluevarauksia 369 kpl, joiden yhteispinta-ala on ha. Luonnonsuojelualueet (SL) jelualueiksi Metsähallituksen omissa suunnitelmissa. Osa virtavesikohteista on toteutettu alempi tasoisella kaavoituksella. Luonnonsuojelulailla toteutettu suojeluala on ha. Lakisääteisistä suojelualueista (valtakunnalliset suojeluohjelmat, uudet Natura 2000 alueet, uhanalaisten lajien suojelualueet ja kaavojen suojelualueet) on toteuttamatta ha. ( ) vaan: 0 Nykytilanteeseen: 0 Seutukaavaan: + + luo mahdollisuuksia matkailuelinkeinojen kehittämiselle + luonnonperintö vahvistaa maakunnan identiteettiä - asettaa alueellisesti rajoitteita elinkeinotoiminnalle, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja vähentää työpaikkoja - toteuttaminen rasittaa valtion taloutta Luonnonvarojen ja energian yleiset vaikutukset (käsittely: Luonnonvarat ja energiaryhmä , ) Maankäyttöluokka eo Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasaarvo + lisää maaseudun elinolosuhteita + merkittävä paikallinen työllistäjä + varmuus energiasta kriisiaikoinakin - tasa-arvo : ei käytettävissä kaikkialla Suomessa (korvaus Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto -suoluonto --vesistöt - merkittäviä haitallisia vesistövaikutuksia -lisää valumia ja tulvia +soiden ojitus pienentää ilmas- Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat -luonnon monim. - merkittäviä haitallisia vaikutuksia monimuotoisuuteen, matkailuun ja virkistyskäyttöön, jos luonnontilaisia soita otetaan Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskuntaja energiatalous, liikenne ++energiatalous -liikenne + erittäin tärkeä kotimainen polttoaine, puun tukipolttoaine + hallituksen energiapolitiikan mukainen polttoaine +EU:n suosima paikal- Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Suunnittelumääräys: erityistä huomiota tulee kiinnittää vesistövaikutusten ehkäisemiseen Vesiensuojelua tehostettava ja kehitettävä 59

60 eo-1 eo-2 eo-3 kivihiilellä Et.Suomessa) - tasa-arvo : tuotannossa pääosin miestyöpaikkoja ja maaseudun työpaikkoja + rakentamisen ja rakennusteollisuuden raaka-aine +melko tasaisesti ympäri maakuntaa + rakentamisen ja rakennusteollisuuden +lisää maaseudun elinolosuhteita + mahdollisuus nykystä laajempaan yritystoimitaan ton kasvihuonekaasu vaikutuksia metaanipäästöjen pienetessä -harjut - vaikutuksia pohjaveteen +harjut turvetuotantoon -haitallisia vaikutuksia kalatalouteen linen energialähde, joka auttaa maaseudun asuttuna pitämistä +auttaa maaseudun asuttuna pitämistä +auttaa maaseudun asuttuna pitämistä -luonnon monim. -luonnonvarat + / -pohjavedet - harjujen paahderinteet ovat arvokkaita elinympäristöjä +pohjavedet -luonnonvarat + korvaa soravaroja - -luonnonvarat +auttaa maaseudun asuttuna pitämistä - pilaa harjumaisemia Harjuja pyrittävä säästämään Keskittäminen -maisema ja mahdollisesti pöly/meluhaittoja - maisema- ja mahdollisesti melu/ pölyhaittoja Huomioitava maisemallisesti tai muutoin merkittäviksi luokitellut kallioalueet (Arvokkaat kallioalueet-selvitys) Kts. edellinen pv + hyvä vesi on elämisen ehto +säästää maaperää +säästää harjuja Suunnittelumääräys: muuttamis- ja pilaamiskielto näkyviin Kokonaisvaikutukset Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Aluekehitys Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) + / - +talous +yksityistalous -vesistöt +kuntatalous Kaavaluonnos eo Useita tuotantosoita 157 kpl ( ha) eo-1 eo-2 Toiminnassa 263 kpl (v. 2002) Toiminnassa 38 kpl (v. 2002) 43 kpl (1 350 ha) +valtion talous + / - +painopiste suurten infrahankkeiden alueilla + +talous +kuntatalous +yksityistalous 60 Suunnittelumääräys: erityistä huomiota tulee kiinnittää vesistövaikutusten ehkäisemiseen

61 eo-3 Useita alueita 17 kpl (4 060 ha) pv 258 I- ja II-luokan 255 kpl aluetta ( ha) + +talous +kuntatalous +yksityistalous Nykytilanne 0, seutukaava 0 Suunnittelumääräys: muuttamis- ja pilaamiskielto näkyviin Epävarmuustekijä: ilmastonmuutos (skenaarioin mukaan sateet lisääntyvät, vaikutus turvetuotantoon ja vesistöjen tilaan) Erityistoimintojen yleiset vaikutukset (käsittely: Yva-ryhmä ) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolot, elinympäristö tasa-arvo Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuot., luonnonvarat Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Puolustusvoimien alue Ampumarata -melu +kuntatalous, yksityistalous -melu ++sosiaaliset vaikutukset -maaperä, pohjavesi Moottoriurheilualue -melu +sosiaaliset vaikutukset -pohjaveden pilaantumisriski -Koittilankankaalla kangasvuokon pohjoisin esiintymisalue Suunnittelumääräys Koittilankankaalle kangasvuokon esiintymisestä johtuen Kokonaisvaikutukset Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Kaavaluonnos Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) 61

62 Puolustusvoimien alue Olemassa olevia alueita Ei muutosta +alueellinen maanpuolustus vahvistuu +kuntatalous, yksityistalous Ampumarata Moottoriurheilualue Olemassa olevia ratoja 34 kpl, maakuntakaavassa 34 kpl Olemassa olevia ratoja 10 kpl, maakuntakaavassa 7 kpl 34 kpl / 285 ha +/-pysyy samana 10 kpl +keskittyy harvemmille alueille Teknisen huollon yleiset vaikutukset (käsittely: Teknisen huollon asiantuntijaryhmä , ) Maankäyttöluokka Ihmisen elinolot, elinympäristö tasa-arvo Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Jätteenkäsittelyalue +vähentää ympäristöhaittoja -rajoittaa lähiympäristön maankäyttöä -useat vaihtoehtoiset varaukset Jkl:n seudulla aiheuttavat murhetta ja epävarmuutta +kohteiden määrän vähentyessä vaikutukset maaperään, vesiin ja ilmaan vähenevät -kuljetusmäärän kasvu lisää liikenteen päästöjä +lisää hyötykäyttöä tehostamalla lajittelua ja säästää luonnonvaroja -alue muuttuu luonnontilasta rakennusmaaksi -eläinlajisto muuttuu alueella -keskimääräinen kuljetusmatka pitenee ja kuljetustarve lisääntyy + polttokelpoisen jätteen energiakäyttö - lajittelu vaatii kalustoa ja lisää kuljetustarvetta + uusi alue Jkl seudulla vapauttaa Mustankorkean mypäristöineen muuhun käyttöön +sijainti nykyistä etäämmällä asutuksesta Uusi jätteenkäsittelyalue Jyväskylän seudulle tulee osoittaa läheltä väestön painopistettä Vaihtoehtoisten alueiden määrää supistettava 62

63 Yhdyskuntateknisen huollon alue +vähentää ympäristöhaittoja +mahdollistaa yhteisviemäröinnin -lähialueen maankäyttörajoitukset +vähentää päästöjä maahan ja vesiin -paikalliset haitat lisääntyvät -tekopohjavesilaitokset vaikuttavat kasvistoon pitkällä aikavälillä +alentaa käsittelykustannuksia Energiahuollon alue Voimalinja; ohjeellinen, yhteystarve Pääjohto; ohjeellinen, yhteystarve +parantaa toimintavarmuutta +KPA laitokset parantavat kotimaisuusastetta ja työllistävät +parantaa toimintavarmuutta -rajoittavat monia toimintoja +parantaa toimintavarmuutta +parantaa tasa-arvoa asuinpaikasta -vesivoimalat estävät luonnollista virtausta +vesivoima on saasteeton energialähde -turvevoimalat vaativat soiden kuivatusta, vesistökuormitus - hakkuutähteiden energiakäyttö köyhdyttää maaperästä ravinteita - säännöstelyhaitta kalastolle ja ravuille +vähentää päästöjä maahan ja vesiin -vesivoimalat haittaavat kalojen vaellusta -lintujen törmäysriski -estävät metsänkasvatuksen +KPA laitokset nostavat kotimaisuusastetta ja parantavat maaseudun työllisyyttä -turvekuljetukset lisäävät liikennettä +Jkl:n uusi lämpövoimalaitos parantaa hintakilpailukykyä ja energiataloutta -voimaloiden keskittäminen Rauhalahteen lisää riskejä ja kasaa liikennekuormitusta -Keljonlahden voimalaitos lisää alueen liikennekuormitusta +säästää kustannuksia varmentamalla energiansaantia -rajoittaa muuta toimintaa, mm. rakentamista -yhdyskuntarakenne vaarassa hajota putkilinjojen varsilla +säästää kustannuksia mm. vähentämällä häiriöitä ja parantamalla laatua -suuret voimalaitokset näkyvät maisemakuvassa -näkyvät maisemassa Kaavassa on osoitettava turvetuotantoalueita Keljonlahden vaihtoehto voimalaitoksen sijaintipaikkana on syytä turvata keskittämisen haittojen minimoimiseksi Voimalinjat on pyrittävä sijoittamaan olemassa oleviin maastokäytäviin ja teiden varsille Johtokadut tulee käyttää moottorikelkkailun ja ulkoilureittien tarpeisiin Taajamia tulee pyrkiä eheyttämään ja tiivistämään Maaseudun lisäasutus tukemaan kyläkeskuksia eikä putkilinjojen varsille 63

64 riippumatta +parantaa kylien elinvoimaisuutta Kokonaisvaikutukset Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Kaavaluonnos Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Toimenpide (kaavan muutos, kaavaselostus) Jätteenkäsittelyalue V toiminnassa 4 kaatopaikkaa 23 kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyaluetta Paikkojen määrän radikaali väheneminen ja toimintojen keskittäminen Jätteen välikuormaus- ja käsittelypaikkoja tarvitaan, vaikka loppusijoituspaikkojen määrä vähenee Keskittäminen lisää kuljetustarvetta sekä välikeräyspisteitä Kaavassa osoitetaan kolme jätteenkäsittelykeskusta tulevaan tarpeeseen Vaihtoehtoiset aluevaraukset tulee karsia minimiin Nykyiset Mustankorkea ja Mörkökorpi jätteenkäsittelyaluemerkinnällä, vaikka uusi varaus käsittelykeskukselle osoitetaankin Yhdyskuntateknisen huollon alue Energiahuollon alue Voimalinja; ohjeellinen, yhteystarve 135 vesilaitosta 32 jätevedenpuhdistamoa Kaukolämpöä tuottavia kiinteän polttoaineen kattiloita on 15 kpl Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken jätevedenpuhdistamot Ei vedenottamoita 15 kpl voimalaitoksia ja valtakunnallisesti merkittäviä muuntamoalueita Yli2 000 km 45 kv ja sitä suurempia linjoja Arvioitu rakentamisrajoitusalue ha Seudullisesti merkittävät tekopohjavesilaitokset ovat kaavassa Ei lisäyksiä vesivoimaloihin Ei lisävarauksia muuntamoille Jyväskylän seudulla mahdollisuus lisätä CPH kapasiteettia Sähkön käytön kasvu ja toimitusvarmuuden parantamistarve lisäävät voimajohtojen määrää Aiheuttavat lisärajoituksia ottovesistöihinsä ja imeytysalueensa muulle toiminnalle ja maankäytölle Säännöstelyn haittoja lievennetään Polttoturpeen nostoalueet lisääntyvät Voimalinjojen maankäyttörajoitukset ja maisemavaikutukset ovat merkittäviä Vedenhankintaan käytettävien vesistöjen ranta- ja valuma-alueilla on muiden uhkaavien toimintojen sijoittelussa otettava huomioon vedenhankinta Huomioitava sähkölinjat ja turvetuotantoalueet Voimajohtojen maankäyttövaraukset on huomioitava kaavassa Linjoilla ei saa pirstoa arvokkaita kulttuurimaisema-alueita Kelkkailu- ja ulkoilureittien suunnittelussa on voimajohtolinjoja käytettävä hyödyksi 64

65 Pääjohto; ohjeellinen, yhteystarve Vesi- ja jätevesijohtoja ei ole seutukaavassa Ylikunnallinen yhteistyö lisääntyy ja edellyttää pitkiä runkolinjoja Runkolinjojen varsille rakentamispainetta ja se hajoittaa yhdyskuntarakennetta Kaavavarausten tavoitteena tulee olla yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja lisärakentamisen ohjaminen taajamiin ja kyläkeskuksiin Kulttuuriympäristön yleiset vaikutukset (käsittely: maakunnallinen kulttuuriympäristöryhmä 03/2006) Maankäyttöluokka Kuk ++ monipuolinen kulttuurikäsitys, vaikuttaa posit. elinympäristöihin, tukevat muuta maankäyttöä Ihmisen elinolot, Maa- ja kallioperä, Kasvi- ja eläinlajit, Alue- ja yhdyskuntarakenne, Kaupunkikuva, maisema, Toimenpide elinympäristö vesi, ilma, ilmasto luonnon monimuot., yhdyskunta- ja energiatalous, kulttuuriperintö, tasa-arvo luonnonvarat liikenne rakennettu ympäristö kaavaselostus) ei merkittävää vaikutusta kokoavat alueita, joissa monipuolisesti kulttuuriperintöä, merkintätyyppi lisää alueiden kulttuuriperinnön arvostusta (kaavakartan muutos, Unesco + kansainvälisiä arvokohteita ei merkittävää vaikutusta ei merkittävää vaikutusta ei merkittävää vaikutusta + kansainvälinen status lisää arvostusta Valt. arvokkaat rak. ymp. ++ viestivät eletystä historiasta monipuolisesti, ovat näkyviä dokumentteja maakunnan kehityksestä ei merkittävää vaikutusta ei merkittävää vaikutusta ei merkittävää vaikutusta ++ edistävät arvokkaiden rakennettujen kohteiden ja kokonaisuuksien säilymistä Suunnittelumääräyksen sanamuotoa pohdittava tarkasti. Säilyttävän otteen ohella esitettävä myös arvojen edistämiseen tai kehittämiseen liittyvä sanamuoto. 65

66 Maak. arvokkaat rak. ymp. ++ viestivät eletystä historiasta monipuolisesti, ovat näkyvä dokumentti maakunnan kehityksestä ei merkittävää vaikutusta ei merkittävää vaikutusta ei merkittävää vaikutusta ++ edistää arvokkaiden rakennettujen kohteiden ja kokonaisuuksien säilymistä ks. valt. arvokkaat rak. ymp. Maisema-alueet (v & m) ++ kuvastavat elinolojen ja elinkeinojen kulttuurihistoriaa + + ei merkittävää vaikutusta ++ edistää arvokkaiden maisema-alueiden säilymistä Suunnittelumääräyksen sanamuotoa pohdittava tarkasti. Säilyttävän otteen ohella esitettävä myös arvojen edistämiseen tai kehittämiseen liittyvä sanamuoto. Perinnemaisemat ++ vahva yhteys luonnonympäristön monipuoliseen säilymiseen + ++ ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuutta ei merkittävää vaikutusta + tukee erityisesti pienimittakaavaisten maisemien ja näkymien säilymistä, viestii perinteisten elinkeinomuotojen historiasta maisemassa Muinaismuistot + (osa kohteista saattaa paikoin rajoittaa elinoloja) ei merkittävää vaikutusta (osa kohteista saattaa paikoin rajoittaa luonnonvaroja hyödyntäviä elinkeinoja) ei merkittävää vaikutusta ++ Maisematie + ei merkittävää vaikutusta, koska tieosuus ei ole Keski-Suomen päätieverkkoa + tarjoaa reitin kokea keskisuomalaista luonnonmaisemaa eli lisää mahd. luonnon arvostusta + tarjoaa reittivaihtoehdon, tieosuus on välttämätön paikallistalouksille + tarjoaa reitin hahmottaa ja kokea keskisuomalaista kulttuuriperintöä ja myös luonnonmaisemaa 66

67 Kokonaisvaikutukset Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Kaavaluonnos Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk) Alueilla on erityistä kulttuuriperintöarvioihin liittyvää potentiaalia. Kehittämisen kohdealueita ei ole osoitettu seutukaavassa. ++ lisää alueiden arvostusta, osoittaa erityisen kehittämispotentiaalin alueita, luo elinkeinollisia mahdollisuuksia. Muutamilla kohdealueilla kehittämisajatus perustuu nimenomaa kohteiden suureen alueelliseen määrään ja monipuolisuuteen. UNESCO:n maailmanperintökohde Kohteet maailmanperintölistalla. Ei Unesco-merkintää seutukaavassa; Petäjäveden vanhan kirkon ympäristö merkitty am-merkinnällä seutukaavassa. + kansainvälinen status lisää arvostusta mutta samalla edellyttää huolellista kohteen lähialueen suunnittelua. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Tilanne vaihteleva. Merkintätapa muuttunut seutukaavamerkinnöistä. ++ Kuvastavat Keski- Suomen historiaa monipuolisesti. Alueilla ja kohteilla mm. elinkeinoihin, asumiseen, virkistykseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyvää merkitystä. Ei uhkaa muuta maankäyttöä. Kannattaa hahmottaa mahdollisuutena. Kaavamääräyksissä korostettava ominaispiirteiden säilymistä. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Tilanne vaihteleva. Kohteet inventoitu v. 2003, joten perustieto ajantasalla. Merkintätapa muuttunut seutukaavamerkinnöistä. ++ Kuvastavat Keski- Suomen historiaa monipuolisesti. Alueilla ja kohteilla mm. elinkeinoihin, asumiseen, virkistykseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyvää merkitystä. Ei uhkaa muuta maankäyttöä. Kannattaa hahmottaa mahdollisuutena. 67

68 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue Tilanne vaihteleva. Useilla maisemaalueilla uhkana arvojen heikentyminen ja maisemien umpeutuminen. Toisaalta monilla maisema-alueilla nykytila positiivinen. Merkinnän sisältö muuttunut seutukaavamerkinnästä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet osoitettu jo seutukaavassa. ++ kuvastavat elinolojen ja elinkeinojen kulttuuriperintöä Keski-Suomessa. + Alueet jakautuvat ympäri maakuntaa ja kuvasta Keski-Suomen maisemallista moninaisuutta. Ei uhkaa muuta maankäyttöä. Eri intressit yhteensovitettavissa huolellisella suunnittelulla. Arvokas perinnemaisema Kohteet päivitys- ja täydennysinventoitu Kohteista hyvä perustieto ja hoitosuosituksia esitetty. Perinnemaisemia ei ole osoitettu seutukaavassa omalla merkinnällä. + Konkreettisia ja havainnollisia näytteitä keskisuomalaisen maaseudun historiasta. Vahva luonnon ja kulttuuriperinnön vuorovaikutus. Kohteet yleensä pintaalaltaan pieniä. Eivät muodosta alueellisia keskittymiä. Muinaismuistokohde Muinaismuistolain suojaamia kohteita; maakuntakaavaa varten tehty useita uusia inventointeja. Tilanne vaihteleva tapauskohtaisesti. Muinaismuistokohteita osoitettu seutukaavassa; maakuntakaavassa kohdemäärä suurempi. + Merkittävä vaikutus maakunnan kulttuuriperinnön hahmottamiseen ja opetukseen. Kohteet yleensä pintaalaltaan pieniä. Mahdolliset ongelmat ratkaistavissa tapauskohtaisesti. Maisematie Tieosuuden peruskunto hyvä. Seutukaavassa tieosuutta ei ole osoitettu maisematienä. + Tarjoaa vaihtelevan ja mielenkiintoisen reitin kokea kattavasti keskisuomalaista luonto- ja kulttuurimaisemaa. 68

69 Asutusrakenteen yleiset vaikutukset (käsittely: yva-ryhmä ) Maankäyttöluokka Kaupunkikehittämisen kohdealue, kk-1, kk-2 Ihmisen elinolot, Maa- ja kallioperä, Kasvi- ja eläinlajit, Alue- ja yhdyskuntarakenne, Kaupunkikuva, maisema, Toimenpide elinympäristö vesi, ilma, ilmasto luonnon monimuot., yhdyskunta- ja energiatalous, kulttuuriperintö, (Vaikutus kaavaan) tasa-arvo luonnonvarat liikenne rakennettu ympäristö + yhdyskuntarakenne kehittyy Taajamarakenteen tiivistämismääräys eheänä ja yhtenäisenä + Arvokkaan kulttuuriympäristön korostaminen turvaa laadukkaan asuinympäristön + korostaa taajamien valtakunnallista aluerakenteellista merkitystä + korostaa maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä arvokkaina kulttuuriympäristöinä Liikenneverkkojen toimivuutta ja kulttuuriarvoja korostava suunnittelumääräys Logistiikan kehittämisen kohdealue -/+ Kuljetustoimintojen vaikutukset asumiselle keskittyvät - Kasvava kuormaautoliikenne lisää melua ja pakokaasupäästöjä + Keski-Suomen mahdollisuudet kehittyä logistisena solmupisteenä parantuvat Suunnittelumääräys viheryhteyden jatkuvuuden turvaamiseksi - Kuljetustoimintojen virkistykselle aiheuttamat haitat - Kasvava liikenne lisää onnettomuusriskiä - Liikennemäärät kasvavat ja investointitarve tieverkkoon kasvaa Määräys yhdistettyjen kuljetusten kehittämisestä ja liikenneturvallisuudesta Puuteknologian kehittämisen kohdealue + Maakunnan omiin luonnonvaroihin perustuvien mahdollisuuksien ja työllisyyden vahvistuminen + Edistää Puun energiakäyttöä ja vaikuttaa suotuisasti ilmastomuutokseen - Metsähakkuut ja puuvarojen käyttö teollisuudessa kaventavat luonnon monimuotoisuutta - Puutavarakuljetusten määrä kasvaa 69

70 + Työllistyminen omalla paikkakunnalla paranee ja muuttotarve vähenee + Edistää uusiutuvien luonnionvarojen käyttöä + Paraneva työllisyystilanne turvaa palveluiden käytön ja tarjonnan Kaupan suuryksikköalue - Asiointimatkat pidentyvät ja asiointi edellyttää auton käyttöä - Lisääntyvä autoliikenne lisää polttoaineenkulutusta ja liikenteen päästöjä - Taajaman ulkopuolelle sijoittuessaan suuryksiköt hajoittavat yhdyskuntarakennetta, lisäävät liikennettä ja infrastruktuuri-investointeja - Kaupan suuryksiköt voivat olla kaupunkikuvallisesti maisemaan ja muuhun ympäristöönsä huonosti istuvia. Suunnittelumääräys sijoittumisesta taajamaan. Merkintöjä osoitettu tukemaan maakunnan monikeskuksista aluerakennetta. + Suuryksiköissä tarjonta on monipuolisempaa + Merkintöjen tutkimuksin perusteltu osoittaminen maakunnan eri osiin tukee tasapainoista rakennetta Keskustatoimintojen alue, kohde + Korostaa taajaman merkittävyyttä aluerakenteessa ja välillisesti edistää keskustahakuisten palveluiden ja työpaikkojen sijoittumista + Parantaa kaupunkikuvaa korostamalla keskustan roolia taajamassa Taajamatoimintojen alue + Eheytyvä taajamarakenne säästää luontoa ja rakentamatonta ympäristöä + Osoittaa tasapainosen aluerakenteen kannalta tärkeän taajamaverkoston + Nykytilaan perustuva merkintä korostetusti kannustaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja eheyttämiseen Taajaman eheyttä ja tiivistämistä korostava suunnittelumääräys Työpaikka-alue + Tukee työllistymistä maakunnan eri osissa ja vähentää muuttoliikettä + Tukee tasapainoista aluerakennetta ja palveluiden säilymistä. Vähentää työmatkaliikennettä. 70

71 Teollisuus- ja varastoalue - Kasvavan liikenteen aiheuttamat haitat + Tukee teollisuuden ja muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä - Saattavat olla maisemallinen haitta Suunnittelumääräys kulttuuriympäristöarvojen huomioimisesta Teollisuus- ja varastoalue, T/kem + Parantaa tietoisuutta riskeistä - Onnettomuusriskit - Saattavat olla maisemallinen haitta Suunnittelumääräys kulttuuriympäristöarvojen huomioimisesta Kokonaisvaikutukset Maankäyttöluokka Vaikutukset Toimenpide Kaavaehdotus Nykytila Seutukaava Suunta Kertautuvat Kaupunkikehittämisen kohdealue, kk-1, kk-2 Alueet ovat vanhoja valtakunnallisesti merkittäviä suurteollisuden, korkean teknologian ja osaamisen taajamia Ei seutukaavassa Keskustojen merkitys korostuu ja ympäristönhoidossa korostuvat kulttuurimiljöö, korkeatasoinen yhdyskuntarakenne, liikennejärjestelyt ja suojelu Alueen erityisluonteen huomioiminen kaikessa suunnittelussa tukee omaperäistä ja korkeatasoista ympäristöä Logistiikan kehittämisen kohdealue Tikkakoskella lentoasema ja Lidlin keskusvarasto. Palokankaalla ei vielä toimintoja. Ei seutukaavassa Maakuntakaavamerkinnällä tuetaan alueiden kehittymistä tulevaisuuden logistisiksi keskuksiksi Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun merkitys valtakunnallisena solmupisteenä korostuu Puuteknologian kehittämisen kohdealue Alueilla on mekaanista puunjalostusteollisuutta Ei seutukaavassa Maakunnan omiin raakaaineisiin perustuva puunjalostusteollisuus kasvaa ja monipuolistuu. Tukee tasapainoista aluerakennetta, kasvattaa aluetuottavuutta, vähentää muuttoliikettä ja tukee palveluiden säilymistä 71

72 Kaupan suuryksikköalue Muutamia suuryksiköitä on Jyväskylän seudulla ja suuremmissa kaupungeissa Ei seutukaavassa Ohjaa kaupan keskisttymiskehitystä. Heikentää pienkaupan toimintaedellytyksiä. Tukee tasapainoista aluerakennetta ja monipuolista tavaratarjontaa. Keskustatoimintojen alue, kohde Keskustat hajanaisia ja taajamissaan epämääräisesti rajautuvia Vain Jyväskylän keskusta merkitty. Tukee keskustojen profiloitumista selvemmin ydinkeskustoina. Kaupunkikuvallista kohentumista tapahtuu. Keskustojen elinvoimaisuus ja vetovoima kasvaa. Kehitys lisää positiivista imagoa ja uutta henkeä.. Taajamatoimintojen alue Taajamat tehottomasti rakentuneita ja hajautuvia. Kustannuksiltaan kallis yhdyskuntarakenne. Vaihtoehtoisia kasvusuuntia sisältävinä laajahkoina aluevarauksina Tiiviimpään ja eheyttävään kehitykseen tukeva merkintä Taajamamiljöö kohentuu ja yhtenäistyy uudisrakentamisen vaikutuksesta. Houkuttelevuus kasvaa. Monenlainen aktiivisuus lisääntyy. Työpaikka-alue Pääasiassa tulevaisuuden kasvupotentiaalia omaavia alueita. Seutukaavassa lähinnä vastaavaa tarkoittava merkintä on PT palvelujen ja työpaikkatoimintojen alue. Varaudutaan tulevaisuuden kasvuun tarjoamalla vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja yrityksille. Tukee yritysten sijoittumismahdollisuuksia, työpaikkatarjontaa ja siten välillisesti vähentää muuttoliikettä ja kasvattaa aluetaloutta. Teollisuus- ja varastoalue Olemassa olevia tehdas ja teollisuusalueita, joilla kasvupotentialia Olemassa olevat isot tehdas ja teollisuusalueet osoitettu Perinteisen tilaa vaativan teollisuuden ja varastoinnin alueita, jotka saattavat aiheutta lieviä ympäristöhaittoja Tukee työpaikkatarjontaa ja siten välillisesti vähentää muuttoliikettä ja kasvattaa aluetaloutta. 72

73 Teollisuus- ja varastoalue, T/kem Olemassa olevia laitoksia ja tehtaita Ei seutukaavassa Vaarallisia kemikaaleja käyttävät laitokset otetaan korostetusti huomioon muiden toimintojen sijoittelussa. Turvaa toimivien laitosten toimintaedellytyksiä ja vähentää yhteiskunnan vahinkoja ja haavoittuvuutta kriisitilanteissa. 73

74 LIITE V. Keskeisimmät vaikutusalueet ja kohteet Maakuntakaavan alustavan luonnoksen (004_ ) keskeisimmät vaikutusalueet ja kohteet on esitetty kartalla. Kartalla ympyrä kuvaa vaikutuksen kohdetta. + merkki ja sen jälkeiset avainsanat kuvaavat merkittävimpiä positiivisia vaikutuksia ja vastaavasti merkki ja sen jälkeiset avainsanat kuvaavat merkittävimpiä negatiivisia vaikutuksia. 74

75 +elinolosuhteet -mo-ura/natura, suojelu -turvetuotantovyöhyke/suojelu +kaupan palveluverkko -mo-ura/natura ja suojelu -turvetuotantovyöhyke/suojelu -kalliokiviainekset/suojelu 75

76 +elinolosuhteet -voimalinjan yhteystarve/suojelu -turvetuotantovyöhyke/suojelu +matkailun ja virkistyksen kokonaisuus, vetovoima +kaupan palveluverkko -merkittävästi parannettava tie/pohjavesialue +kilpailukyky, liikenneturvallisuus 76

77 -merkittävästi parannettava tie/pohjavesialue +kilpailukyky, liikenneturvallisuus +matkailun ja virkistyksen kokonaisuus, vetovoima -mo-ura/natura, suojelu +kilpailukyky, liikenneturvallisuus -maa-ainesten otto/pohjavesi -mo-ura/natura ja suojelu -jätteenkäsittelyn negatiivinen imago +elinolosuhteet - -taajama/kulttuurimaisema -maa-ainesten otto/pohjavesi -voimalinja/suojelu -pääjohto/natura, kulttuurimaisema +elinolosuhteet -merkittävästi parannettava tie/pohjavesialue +kilpailukyky, liikenneturvallisuus 77

78 -turvetuotantovyöhyke/suojelu -merkittävästi parannettava tie/natura -maa-ainesten otto/pohjavesi +kaupan palveluverkko -rakennuskivialue/arvokas kallioalue -rakennuskivialue/arvokas kallioalue 78

79 -mo-ura/natura, suojelu +kilpailukyky, liikenneturvallisuus -maa-ainesten otto/pohjavesi -mo-ura, voimajohdon yhteystarve/ Natura, suojelu -rakennuskivi/arvokas kallioalue +kaupan palveluverkko +kaupan palveluverkko 79

80 +kaupan palveluverkko + turvetuotanto/elinolosuhteet -turvetuotantovyöhyke, mo-ura/ Natura, suojelu +kaupan palveluverkko 80

81 -turvetuotantovyöhyke/natura, suojelu +kilpailukyky, alueellinen tasa-arvo +turvetuotanto/elinolosuhteet -turvetuotantovyöhyke/natura, suojelu -mo-ura/natura, suojelu +kaupan palveluverkko 81

82 -mo-ura/natura, suojelu -mo-ura/natura, suojelu +vetovoima, kansainvälisyys -voimajohdon yhteystarve/kulttuurimaisema -mo-ura/natura, suojelu +vetovoima, virkistys +vetovoima, virkistys +kaupan palveluverkko -mo-ura/natura, suojelu +liikenneturvallisuus -tieliikenteen yhteystarve/virkistys -merkittävästi parannettava tie/natura +energiaomavaraisuus -liikenne, päästöt +kilpailukyky, vetovoima -voimajohto/suojelu -tieliikenteen yhteystarve/natura, suojel -jätteenkäsittelyn negatiivinen imago +elinolosuhteet 82

83 -mo-ura, voimajohto/natura, suojelu -mo-ura/natura, suojelu -voimajohto/suojelu -mo-ura/natura, suojelu -merkittävästi parannettava tie/pohjavesialue +kilpailukyky, liikenneturvallisuus +kilpailukyky, liikenneturvallisuus +kilpailukyky, vetovoima -lentokenttä/pohjavesi +matkailun ja virkistyksen kokonaisuus -taajama/kulttuurimaisema +kaupan palveluverkko 83

84 -jätteenkäsittelyn negatiivinen imago +elinolosuhteet +matkailun ja virkistyksen kokonaisuus, vetovoima -taajama/kulttuurimaisema +kaupan palveluverkko -epävarmuus, stressi +luonnon monimuotoisuus, vetovoima +kilpailukyky, liikenneturvallisuus +kaupallinen palveluverkko 84

85 +kilpailukyky, liikenneturvallisuus -turvetuotantovyöhyke/natura, suojelu +luonnon monimuotoisuus, vetovoima -turvetuotantovyöhyke/natura, suojelu, matkailu ja virkistys +elinolosuhteet -merkittävästi parannettava tie/natura, suojelu -moottoriurheilu/pohjavesi -epävarmuus, stressi +luonnon monimuotoisuus, vetovoima +kilpailukyky, vetovoima +kaupan palveluverkko +elinolosuhteet +elinolosuhteet 85