SULKAVAN KUNTA LOHILAHTI LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS, EHDOTUS

Transkriptio

1 SULKAVAN KUNTA LOHILAHTI LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS, EHDOTUS

2 Sisällysluettelo 1. Perustiedot Sijainti Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut suunnitelmat ja lähtöaineistot Lähtökohdat Aluerakenteen ja kylän kehitys Nykyinen yhdyskuntarakenne Palvelut Nykyisen yleiskaavan toteutuneisuus Maanomistus Liikuntareitistöt ja virkistys Autoliikenne Kevyt liikenne Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö Muinaismuistot Salpalinja Yhdyskuntatekniikka Mahdollisesti pilaantuneet alueet Tavoitteet Suunnittelun tarve Maanomistajien tavoitteita Tavoitteiden lähtökohta Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Kuntastrategia Asumisen tavoitteet Elinkeinoelämän ja matkailun tavoitteet Loma-asumisen tavoitteet Luonnon- ja kulttuuriympäristön tavoitteet Virkistyskäyttö Liikenteelliset tavoitteet Yhdyskuntatekniikan tavoitteet Mitoitusperusteet Mitoitusperusteet ranta-alueella... 25

3 Sulkavan kunta 1(45) 4.2 Mitoitusperusteet sisämaassa Yleiskaavan kuvaus Aluevarausten pääperustelut Yleiskaavan oikeusvaikutukset Vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen VAT-Vuoksi Vaikutukset maisemaan Vaikutukset eläimistöön Vaikutukset kasvillisuuteen Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Liikenteelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Suunnitteluvaiheet... 45

4 Sulkavan kunta 2(45) 1. Perustiedot 1.1 Sijainti Suunnittelualue käsittää Sulkavan kunnan Lohilahden kylän sekä sen läheisyyteen kiinteästi liittyvät alueet sekä Suuren Siikajärven Sulkavan kunnan puoleiset kaavoittamattomat ranta-alueet. Sulkavan naapurikuntia ovat Savonlinna, Puumala, Ruokolahti, Juva, Rantasalmi ja Punkaharju. Suunnittelualue ei rajautuu Savonlinnaan. Suunnittelualueen sijainti selviää allaolevasta kuvasta. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ja alustava rajaus 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle tehty seuraavat aluevaraukset.

5 Sulkavan kunta 3(45) -Pohjavesialueet (pv 270, pv 271, pv 283) -Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue (ma 560) -Uiton toimintapaikka (ls1 207) -Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä Salpalinja. -Arvokas geologinen muodostuma (ge 499) -Matkailupalveluidenalue (rm 17.15) -Yhdystie (yt ) -Veneväylä Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston vahvistama yleiskaava. Kaava on osittain vanhentunut. Taajamayleiskaavaa on hyödyllistä vertailla myös 10:n vuoden takaisiin tavoitteisiin, selvityksiin ja lopputuloksiin. Tällä tavalla saadaan käsitys taajaman kehityksestä sekä toteutuneista tavoitteista. Alla on esitelty vuoden 2001 yleiskaava.

6 Sulkavan kunta Kaavaselostus, luonnosvaihe Kuva: Vuoden 2001 yleiskaava.

7 Sulkavan kunta Kaavaselostus, luonnosvaihe Ranta-asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Siikajärven Lohijärven ranta-asemakaava. Tähän ranta-asemakaavaan ei ole tulossa muutoksia eikä alueelle ole tiedossa paineita rantaasemakaavan muuttamiseen Rakennusjärjestys Sulkavan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Suunnittelutarveratkaisut tehdään rakennuslupien käsittelyvaiheessa tapauskohtaisesti. Samalla tutkitaan kohdistuuko lupahakemus alueelle jota voidaan pitää Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaisena suunnittelutarvealueena. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan myöntämisestä määrätään Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja kiinteistörekisteriaineistoa Muut suunnitelmat ja lähtöaineistot Kaavan laadinnassa tullaan hyödyntämään seuraavien aineistojen tietoja: - Etelä-Savon maakuntakaava (2010) - Luonto- ja maisemainventointi (FCG Oy / Eskelinen 2011) - Kulttuuriympäristöselvitys (Ahola 2011) - Museovirasto, kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Muinaisjäännösinventointi (Jussila 2011) - Lohikosken yleiskaava (2001) - Vesihuoltosuunnitelmat - Sulkavan kunnan elinkeinostrategia Sulkavan kuntastrategia Sulkavan palveluhakemisto (2011) - Opaskartta - Vihreän kullan retkeilyreittikartta (2006)

8 Sulkavan kunta 6(45) 2. Lähtökohdat 2.1 Aluerakenteen ja kylän kehitys Vuonna 1323 Ruotsin ja Novgorodin välille solmitussa Pähkinänsaaren rauhassa Lohilahden seutu kuului alueeseen, jonka Novgorod luovutti Ruotsin kuninkaalle. Lohilahti tuli vuodesta 1329 kuulumaan vasta perustettuun Savilahden kirkko- ja hallintopitäjään. Vuonna 1442 perustettiin Juvan kirkkopitäjän ja Lohilahden asukkaista tuli juvalaisia. Vuoteen 1510 mennessä oli perustettu Säämingin kirkkopitäjän, johon myös Sulkava ja Lohilahti kuuluivat aina siihen asti kunnes Sulkavan kirkkopitäjä perustettiin n. vuonna Maanraja muuttui seuraavan kerran Turun rauhassa 1743, ja Lohilahti muun Kymijoen itäpuolella sijaitsevien alueiden tavoin liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Sulkavasta suurin osa jäi Ruotsin puolelle, rajalinja kulki Vekarassa. Kirkko jäi Ruotsin puolelle, mutta lohilahtelaiset kävivät edelleen entisessä kirkossaan. Hallinnollisesti Lohilahti kuului Viipurin kuvernementtiin, josta Katariina II aikana tehtiin Viipurin käskynhaltijakunta. Se jaettiin piirikuntiin, ja Lohilahti kuului Savonlinnan piirikuntaan. Vuodesta 1760 Lohilahti kuului donaatioon eli läänitykseen, jonka kenraalisotamarsalkka, senaattori A. B. Buturlin oli vastaanottanut keisarinna Elisabetilta. Laaja läänitysalue käsitti mm. Sulkavan Vanhan Suomen puoleiselta alueelta 18 1/2 verotilaa eli Auvilan (nyk. Tialanmäki), Hintsalan, Lohilahden, Ruokoniemen ja Telataipaleen kylät. Alkuun lahjoitusmaalla asuvat perintötalonpojat pysyivät itsenäisinä. He maksoivat veroa sekä donataarille että kruunulle. Talonpoikien asema heikkeni 1700-luvun jälkipuolella, kun donataarit alkoivat perustaa lahjoitusmailleen uudistiloja eli hoveja sekä teollisuuslaitoksia kuten ruukkeja ja sahoja. Näihin aikoihin myös kreivi Buturlinin donaatioon kuuluvalle Lohikoskelle perustettiin saha viipurilaisten liikemiesten Hans ja Carl Sutthoffien toimesta. Lohilahti nähtävästi säätyi kuitenkin hovileiriltä, joiden perustamisen yhteydessä talonpojat menettivät maitaan tai heistä tuli uusien veronmaksusopimusten myötä käytännössä vuokratilallisia eli lampuoteja. Kuitenkin jo vuonna 1798 Viipurin kuvernementin tilat tulkittiin allodiaalirälsseiksi, minkä myötä lohilahtelaisiltakin vähitellen vietiin omistusja perintöoikeudet taloihin. Lohilahden lahjoitusmaiden omistajaksi tuli 1800-luvun alkupuolella kollegineuvos D. Zatrapeznov, joka vuonna 1814 rakensi padon, uuden sahan ja myllyn Lohikoskeen. Vanha Suomi oli jo tässä vaiheessa osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, joka oli muodostettu sen jälkeen, kun Ruotsi vuosina hävisi sodan Venäjää vastaan ja joutui luovuttamaan koko Suomen venäläisille. Vanhan Suomen yhdistäminen tapahtui Lohilahti oli liitetty jälleen Sulkavaan ja vuodesta 1831 uuteen Mikkelin lääniin. Lohilahden talonpojat elivät kuitenkin edelleen lahjoitusmaaherrojen alamaisuudessa. Vanhan Suomen vaikeaa lahjoitusmaa-asiaa ratkottiin vasta Nikolai I aikana vuonna 1826, jolloin kaikki lahjoitusmaat julistettiin talonpoikien pettymykseksi rälsseiksi ja talonpojista tuli lampuoteja, donataarien alaisia. Vaikeaa lahjoitusmaakysymystä ratkottiin seuraavan kerran 1860-luvulla, ja vuoden 1867 valtiopäivillä tehtiin päätäs

9 Sulkavan kunta 7(45) lahjoitusmaiden ostamisesta valtiolle ja myymisestä edelleen talonpojille perintötiloiksi. Lohilahden lahjoitusmaat olivat nähtävästi siirtyneet valtioneuvos Paul Judinin omistukseen 1830-luvulla. Hän oli kyseisellä vuosikymmenellä voittanut oikeudessa riidan koskien Lieviskänkosken patoa, josta katsoi aiheutuvan haittaa omistamansa Lohikosken tamppimyllyn toiminnalle. Vuodelta 1844 olevasta lääninkanslian kirjeestä selviää, että Judinilla oli lupa jauhaa tullia vastaan Lohikosken jauhomyllyssä. Myllyyn oli kuulunut yksi kivipari ja survinlaitos. Ennen vuoden 1867 valtiopäiviä ehti Lohilahden lahjoitusmailla vaihtua omistaja. Hackman & Co. ja kauppaneuvos Johan Kolis ostivat Lohilahden lahjoitusmaat sahoineen vuonna 1853 neiti Sofia von Judinilta. Hackmanin kauppahuone lunasti Kolisin osan kymmenen vuotta myöhemmin. Näihin aikoihin vuonna 1861 sahojen ja puutavaraliikkeen toiminnan rajoitukset poistettiin. Saimaan kanavan valmistuttua 1856 alkoi Saimaan laivaliikennöinnin parantaminen väylien mittaus-, viitoitus- ja kartoitustöillä. Varsinaista hovileiriä ei Hackmanienkaan toimesta perustettu, mutta kosken ympäristössä yhtiön tilalla harjoitettiin kuitenkin maanviljelystä ja karjanhoitoa. Kylän maataloissa elettiin yhtiön lampuoteina. Sahan työläisillä oli käytössä vaatimaton yhteisnavetta. Kesäisin karja laidunsi yhtiön ja valtionkin metsälaitumilla. Osa alustalaisista työskenteli yhtiöllä maatalous- ja metsätöissä, osa rakennustöissä. Asuntoja ja toimitiloja tarvittiin tehdasyhdyskunnassa, koska toimintaa kehitettiin ja asuntoja tarvittiin paikkakunnalle muuttavalle työväelle; työväenkasarmeja oli sahan ympäristössä, mm. etelä kosken eteläpuolella. Vuonna 1899 Lohikoskelle tuli sahanhoitajaksi E. Serenius, jonka aikana yhtiö alkoi panostaa maatilallaan lypsykarjanhoitoon. Yhtiöllä oli myös paljon hevosia, joita tarvittiin tavaroiden ja henkilöiden kuljetuksiin. Maatilalla olikin laajat laidun- ja heinämaat. Koski- ja jokikapeikon ympärille oli 1900-luvun alkuun mennessä kasvanut pieni tehdasyhdyskunta, jota kutsuttiin Ruukiksi. Siellä oli sahan ja yhtiön maatilan ja työväenasuntojen lisäksi koulu, kauppaliike ja posti; yksityisten perustamia kauppapuoteja oli myös Lohilahden puolella, Tervarannan ja Pölkynniemen laivalaitureiden luona. Sahan työväenkasarmiksi rakennettu Anttola toimi lisäksi seurojentalona ja kirkkona. Kylällä oli myös tanssilaani ja siellä jonkinlainen lava. Hackman & Co. huomio työväkensä ja harjoitti teollisuusyhdyskunnissaan sosiaalista toimintaa. Lohilahden koulu aloitti yhtiön sahan työntekijöiden lasten kouluna vuonna Ensimmäiset 24 vuotta koulu sijaitsi yhtiön talossa (nk. puotirakennuksessa), josta sille oli luovutettu tupa ja kamari sekä opettajalle asunto. Omaan yhtiön rakennuttamaan rakennukseen koulu muutti Yhtiöllä oli kosken rannalla kaksi raamisaharakennusta. Isompi oli kolmikerroksinen, rakennettu pystyhirsistä ja lankuista. Pienempi oli kaksikerroksinen. Vesivoimaa tuotettiin vesirattailla, joista toinen liittyi kotitarvemyllyyn. Vuonna 1893 syttyneen tulipalon jälkeen rakennettu sahalaitos oli aikaisempia pienempi, mutta voimansiirroltaan modernimpi. Käyttövoimaa tuotettiin kahdella turbiinilla. Koneistuksen toimitti varkautelainen Paul Wahl & Co. Saha käsitti kaksi pikaraamia, viisi sirkkelisahaa, yhden kimpisahan ja yhden tukinlaskijan. Näihin aikoihin yhtiö rakennutti kapearaiteisen rautatien sahalta Pölkkyniemeen ja salmen yli Tervarantaan,

10 Sulkavan kunta 8(45) joissa kummassakin oli laivalaiturit luvun alkuvuosina vesisaha muutettiin höyrysahaksi. Yhtiön palkkalistoilla oli 150 miestä. Höyrysahan toiminta-aika Lohikoskella jäi lyhyeksi, sillä jo vuonna sahan toiminta siirrettiin Joutsenon Honkalahteen, jonka Hackman & Co. oli ostanut Samaan aikaan yhtiö lopetti sahan myös Palokissa. Sorsakoskella oli vuoden 1897 jälkeen keskitytty metalliteollisuuteen. Sahan mukana lähtivät sahantyöläiset. Yhtiö puratti teollisuusrakennusten lisäksi työväenkasarmirakennukset ja ne kuljetettiin proomuissa Honkalahteen 1910-luvun alussa. Alueelle jäi yhtiön maatila. Yhtiön omitukseen jääneellä Lohikosken tilalla, joka tunnettiin Lohikosken Hovina, harjoitettiin maa- ja metsätaloutta. Isännyyttä hoiti ilmeisesti aluksi tilanvuokraaja, mutta jo 1920-luvun alusta lähtien yhtiön palkkaama tilanhoitaja. Hovilla asui tilanhoitajan lisäksi metsätyönjohtaja, muonamiehiä, seppä, kätilö (vuodesta 1901), diakonissa (vuodesta 1917), karjakot, sisäköt ja muuta työväkeä. Lisäksi Lohikosken tilalla toimi sahan entisiä työntekijöitä varten perustettu yhtiön vanhainkoti (eläkeläisiä asui mm. Laurinaution talossa, joka sijaitsi mäellä, riihen takana). Lohikosken sahayhdyskunnan liikenteellisesti syrjäisen sijainnin vuoksi oman kirkon rakentamista suunniteltiin jo 1800-luvun jälkipuolella. Vuonna 1907 Lohikosken sahalla pidetyssä kirkonkokouksessa päätettiin Herran huoneen rakentamisesta Lohikoskelle. Suunnitelmissa oli muodostaa Lohikosken sahan, Lohilahden, Lohiniemen, Telataipaleen ja Tialanmäen kinkeripiirit yhdistävä rukoushuonekunta. Sahan muutto Lohikoskelta oli takaisku kirkko- ja hautausmaahankkeelle. Lohikosken kylä piti kuitenkin yllä keskustelua ja 1930-luvun alkuvuosina hanke lähti toteutumaan. Kirkon rakennuspaikka järjestyi, kun Hackman & Co. vuonna 1933 luovutti Sulkavan seurakunnalle puolentoista hehtaarin suuruisen maa-alueen Salmenkankaalta. Saman vuoden loppupuolella arkkitehti Ilmari Virkkala sai valmiiksi kirkon piirustukset sekä suunnitelman hautausmaan järjestämiseksi. Rakennustyön urakoivat rakennusmestarit Antti W. ja Antti E. Saksa. Kyläläisiä oli mukana kirkon ja hautausmaan rakentamisessa sekä palkattuina että talkootyöväkenä. Kivet hautausmaan ympärille rakennettuun kiviaitaan kuljetettiin Lohilahden talojen pelloilta. Kirkko vihittiin käyttöön Kirkkotarhaan haudattujen sankarivainajien hautamuistomerkki pystytettiin Vehmaan punaisesta graniitista veistetyn Vapauden ristin suunnitteli arkkitehti Virkkala. Kirkkorakennukseen vuonna 1961 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä ulkoseinät maalattiin ja kirkko sähköistettiin. Sisätiloihin tehtiin muutoksia: kuoritilaa suurennettiin, saarnatuolin asentoa muutettiin ja urkuparvi porrastettiin. Sahan lopettamisen jälkeen Hackman myi koulun Sulkavan kunnalle. Samalla entisen yhtiön koulun nimeksi tuli Lohilahden koulu. Vuonna 1927 aloitti alakoulu koulun käsityöluokan tiloissa. Vuonna 1934 muuttui koulu kaksiopettajaiseksi. Pari vuotta myöhemmin valmistui koulun lisärakennus ja vanhan osan peruskorjaus kouluneuvos, arkkitehti Toivo Salervon laatimien suunnitelmien mukaisesti. Rakennus oli laajennuksen jälkeen n. 43 metriä pitkä, ja siihen oli tehty sementtitiilikatto. Toisen yläluokan perustamisen yhteydessä alakoulu muutettiin kauppias P. Kostiaisen rakennukseen, joka tunnetaan Erkkilänä. Vuonna 1951 palkattiin kolmas opettaja.

11 Sulkavan kunta 9(45) Koulu muutti vuonna 1964 Lohilahdelle valmistuneeseen uuteen koulutaloon. Tontti oli saatu lahjoituksena Hackman & Co:lta. Kivikoulun rakentamiseen käytettiin Liperin kunnan Vaivion koulun piirustuksia. Vuonna 1999 valmistui laajennus ja peruskorjaus arkkitehtitoimisto Keijo Tolpan suunnittelemana. Koulu on ollut kylän monitoimikeskus, jonka tiloja ovat käyttäneet myös eri järjestöt, seurakunta, kansalaisopisto ja kylätoimikunta. Lohikosken terveystalo aloitti toimintansa vuonna Yhtiö lahjoitti vielä tuolloin omistuksessaan olleesta tilastaan tontin neuvolan rakennuspaikaksi. Neuvolaksi kutsuttu terveystalo toimi äitiys- ja lastenneuvolana sekä kätilön, terveyssisaren ja kodinhoitajan asemapaikkana aina 1990-luvun alkuun, minkä jälkeen terveystalo siirtyi Asunto Oy Lohipirtin uudisrakennukseen Tervarannasta nousevalle rinteelle. Hackmanin maatilan toiminta päättyi viime sotien jälkeen. Yhtiö joutui luovuttamaan Lohikosken maatilan valtiolle, joka muodosti siitä kaksi asutustilaa. Revot muuttivat yhtiön vanhaan talouskeskukseen ja ottivat asunnokseen entisen tilahoitajan asuintalon. Rönkköset perustivat uuden tilakeskuksen Kaislasen pohjoisrannalle. Koskelassa eli vanhalla paikalla harjoitetaan edelleen karjataloutta, mikä on säilyttänyt yhtiön pelto- ja laidunalueet kosken ympäristössä. Yhtiö vaikutti ranta- ja metsämaiden omistajana välillisesti tai suoraan kylän maankäyttöön ja rakennustoimintaan vielä pitkään sahan lopettamisen ja asutustoiminnan jälkeenkin, aina 1900-luvun lopulle saakka. Yhtiön lahjoittamille maille on rakennettu kirkko ja hautausmaa 1930-luvulla ja nykyinen koulu 1960-luvun alussa. Kylän nykyisen taajaman kehittymisen kannalta merkittävä tonttikauppa tapahtui 1980-luvulla, kun yhtiö myi kunnalle Lohilahdentien ja kirkon ympäristöstä maa-alueen. Keskustaan saatiin kaivattua tonttimaata ja seuraavina vuosina Ahvenpohjaan valmistui huoltoasema, rivitaloja, tenniskenttä, venelaituri ja VPK:n toimipiste. Lisäksi parannettiin ja kunnostettiin torialueen, uimarannan ja kirkon paikoitusalueita. Vuonna 1995 Metsähallitus osti kaikki Lohilahden alueella yhtiölle kuuluneet metsät. ASUTUS Lohilahdella oli 1600-luvulla neljä taloa. Ne sijaitsivat tarkastelualueen ulkopuolella Lohiniemessä, Tuliniemessä, Henkoniemessä (Leinola) ja Vääräniemessä (Sinkkolanniemi). Kaskiviljelysmaita oli laajalla alueella. Ensimmäisinä kaskettuihin niemiin perustettiin talot ja raivattiin ensimmäiset pellot luvun kuluessa ja vuonna 1760 alkaneen lahjoitusmaakauden aikana asutus lisääntyi ja laajeni vanhoilla kaskimaapalstoilla. Pölkkyniemeen tulivat ensimmäiset asukkaat Tuliniemen talosta 1700-luvun jälkipuolella. Tuliniemestä käsin perustettiin talo myös Lohikoskelle. Tämän Laurinaution talo on sijainnut kosken lähellä. Siitä on jouduttu ilmeisen varhain luopumaan, sillä 1800-luvun puolivälin paikkeilla on Lohikosken sahan ympäristössä vain torppia, myös paikassa, joka pitäjänkartassa (1848) on nimetty Laurnautii-nimiseksi. Tupa-aho ja Lehikkö ovat saaneet asukkaat 1800-luvun puoliväliin mennessä.

12 Sulkavan kunta 10(45) Isojako valmistui Sulkavan pitäjän kylissä vuoteen 1886 mennessä. Silloinen asutustilanne huomioiden Lohilahdelle muodostettiin 25 kantatilaa. Asukkaille, entisille lampuoteille, tuli mahdollisuus lunastaa tilat itselleen. Maksuaika oli 39 vuotta. Tarkastelualueella sijaitsevat Pölkkyniemi nro 12, Lohikoski nro 13, Tupa-aho nro 22 ja Lehikkö nro 23. Hackman & Co. oli jo vuonna 1879 myynyt Lohilahden lahjoitusmaan valtiolle. Kaupasta erotettiin maat, jotka isossajaossa muodostivat uuden kantatalon, Lohikoski nro 13, jonka maalla saha ja jauhomylly sijaitsivat. Yhtiölle jäänyt tila oli kooltaan n. 440 ha. Se käsitti laajat metsämaat, joita yhtiö myöhemmin osti lisää. Koko Lohikosken puolen asutus sekä myös Lohilahden nykyinen keskusta Ahvenpohjaan ulottuvilta osin on rakentunut yhtiön omistaman Lohikoski-tilan vanhoille maille. Tarkastelualueelle jää myös nykyisiä valtion maita, jotka pääasiassa painottuvat Sahanlahden ja Kaislasen eteläpuolelle (kantatalo nro 36). Lohilahden maapuolella tontteja on erotettu Tupa-ahon ja Lehikön maista 1900-luvulla, pääasiassa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kyläasutus käsittää nauhamaista tienvarsiasutusta Lohirannantien varrella sekä muutaman talon erillisiä asumusryhmiä Tiaisenmäellä ja Lohilahden rannassa. Yhtiön omistusaikana Lohikosken tilasta oli erotettu Koulutilan ja Rukoushuoneen eli kirkkomaan lisäksi vain muutama pientila. Suurin osa kylän pientaloista ja liiketaloista sijaitsi vuokramaalla. Toisen maailmansodan jälkeen Lohikosken tilasta muodostettiin kaksi asutustilaa. Myöhemmin monet vuokramaalle talonsa rakentaneet lunastivat tontit itselleen, mm. kauppaliikkeet Salmela, Keski-Saimaa ja Itä-Savon Osuusliike. Sulkavan, Särkilahden ja Lohikosken tienhaarassa on vajaan parinkymmenen asumuksen mökkikylä raivattuine peltoineen. Tämä Tienhaarankylä on syntynyt ja 40-luvuilla, jolloin alue otettiin tilattomien asutustoiminnan käyttöön. Ensimmäiset asutustilat perustettiin Telalahden talolle nro 21 kuuluneesta isosta ulkopalstasta. Samalla erotettiin tontti myös Tielaitokselle. Varsinainen Tienhaaran kylä sijaitsee Telalahden Kestikievarin kantatalolle nro 16 kuuluneella maalla. Sulkavan kunta osti alueen vuonna 1929 ja alkoi myydä siitä tontteja (pienviljelyspaikkoja). Taloja rakennettiin 1930-, 40- ja 50-luvuilla, samalla raivattiin pellot. LIIKENNEVÄYLÄT Lohilahti sijaitsee historiallisesti tärkeän Lappeenranta Puumala Savonlinna vesireitin tuntumassa. Se jää myös kaakon-luoteen suuntaiselle niemistä ja saarista muodostuvan katkonaisen talvitien reitille, jota myöten on kuljettu vesistön poikki jo ennen kuin reitille, joka muodostaa yhteyden Sulkavalta Imatralle, rakennettiin maantie 1800-luvun loppupuolelle mennessä; tämän seututien 438 linjaus on muuttunut tien perusparannuksissa 1900-luvun jälkipuolella. Laivaliikenne Matkustajalaivaliikenne alkoi Saimaalla 1890-luvulla. Lohikoski oli Savonlinnan ja Sulkavan alueen pienlaivojen laivareitillä, mutta myös pitkien Mikkeli-Lappeenranta ja Savonlinna-Mikkeli linjojen laivat saattoivat poiketa sahakylän laitureissa tai pitivät

13 Sulkavan kunta 11(45) niitä välisataminaan. Alukset vaihtoivat kulureittejään ja aikataulujaan olosuhteiden ja kysynnän mukaan. Lohilahdella oli laivalaivureita ainakin Tervarannassa (Itä-Savon edustalla), Salmelan kaupan lähellä (nyk. OP:n edustalla) ja Pölkkyniemessä (Lehkosen kaupan luona) sekä tarkastelualueen ulkopuolelle jäävissä Kangassaaressa, Tuliniemessä ja Sinkkolanniemessä. Tuliniemen laituriin pääsivät vain pienet laivat. Lisäksi lohikoskelaiset ja lahtelaiset hyödynsivät pohjoisessa sijainneen Kiviapajan laiturin laivaliikennettä, joka kulki pidemmälle syksyyn kuin Lohilahdelle poikkeava liikenne. Matkustajalaivaliikenne loppui vähitellen luvulle tultaessa. Tiestö Itsenäisyyden alkuvuosina tie Sulkavan kirkolta Lohikoskelle ja edelleen Virmutjoelle kiersi Tiimataipaleen kautta nykyistä Lohikoskentietä pitkin. Tämä Lohikoskentie oli Sulkavan puolella rakennettu yleiseksi maantieksi 1890-luvulla. Tiejärjestelyjen yhteydessä vaihdettiin kievaritalon paikka Telataipaleelta Lohikoskelle. Kyydit suuntautuivat Sulkavan Korholanmäelle tai Ruokolahden Virmutjoelle. Majatalo oli vuorotellen Lehikölla ja Tupa-aholla, mutta vuonna 1915 se annettiin viideksi vuodeksi Hackman & Co:n maatilan vuokraajan Iivari Tuomen hoidettavaksi. Tienhaarankylän kohdalla Lohikoskentiestä haarautuvan Lohikoski-Ahvionniemi- Särkilahti tien (Kiviapajantien) rakentaminen alkoi 1910-luvun alussa. Vuonna 1914 oli Särkilahdesta Ahvionniemeen kärrytie. Tien rakentaminen jäi kesken ja alkoi uudelleen vasta 1930-luvulla. TVH:lla on ollut Särkilahden tienristeyksessä varikko. Talossa oli hallitilojen lisäksi asunto työnjohtajaa varten. Vuonna 1997 Sulkavan tiemestaripiiri lakkautettiin ja TVH:n kalusto siirrettiin muualle. Sulkava-Virmutjoki maantietä oikaistiin 1960-luvulla (1967). Uusi Lohilahdentie rakennettiin Tiimataipaleesta entisten Tuliniemen maiden halki Ahvenpohjaan ja Salmen yli sekä edelleen metsän halki Tiaisenmäelle, jossa tie yhtyi Särkilahdesta Lohikosken kautta tulevaan vanhaan Virmutjoen tiehen. Tietä Lohilahdelta etelään perusparannettiin (uusi tielinjaus) 1974 ja parikymmentä vuotta myöhemmin kunnostettiin myös tie Lohilahdelta Vekarasalmelle (1992). Ahvenpohjanlahden ja Koululahden välisessä salmessa oli silta jo ennen nykyistä maapengertä ja betonisiltaa. Lohilahden perinnepiirin julkaisussa kerrotaan, että silta ja tie salmen yli Tervarannasta Salmenkankaan puolelle rakennettiin talkoilla luvun jälkipuolella eli niihin aikoihin, kun Paavo Kostiainen rakennutti Salmelan kauppataloaan salmen etelärannalle. Kyläasutusten välistä liikennettä palvelevia kulku-uria rakennettiin kyläteiksi luvun alkupuolella. Jokilahdentie Tupa-ahon kautta rakennettiin 1920-luvun lopulla (alkoi ). Tien perusparannuksen yhteydessä 1960-luvun lopulla linjattiin tie Lohilahden suunnalla suoremmaksi ja rakennettiin se alkavaksi samaan aikaan rakennetusta Lohilahdentiestä.

14 Sulkavan kunta 12(45) LIIKE-ELÄMÄ Lohikosken ensimmäinen kauppapuoti oli Hackmanin kauppa, joka toimi sahan yhteydessä. Puotirakennus sijaitsi yhtiön tilakeskuksessa (nyk. Koskela). Alkuun sahanhoitajat huolehtivat liikkeen toiminnasta. Loppuaikoina rakennuksessa toimi myös yksityisiä kauppoja, kuten Auvisen kauppa. Savonlinnalainen Osuuskauppa Keski-Saimaa perusti viime sotien jälkeen sivumyymälän Lohikoskelle poliisikonstaapeli Lehtoselta ostamaansa 1940-luvun kiinteistöön. Myymälä siirtyi 1950-luvun puolivälissä uuteen liiketaloon tien toiselle puolelle ja toimi siinä luvulle saakka; vuonna 1984 Keski-Saimaa sulautui osuuskauppa Suur-Savoon. Osuuskaupan jälkeen rakennuksessa toimi jonkin vuoden Torikoitten kauppa. Keski- Saimaan vanhemmassa liiketalossa oli vuosia Matkahuolto-kahvila sekä sen jälkeen lyhyen aikaa Lohikosken Saluna. Yksityiset perustivat kauppapuotejaan jo 1800-luvun lopulla Saimaan puoleiselle Lohilahdelle. Kaupat ja laivalaiturit sijaitsivat lähekkäin. Vuonna 1884 puodinpidon aloitti kylälle muuttanut Johan Henrik Sallinen. Hän ilmeisesti rakennutti Tervarannassa sijaitsevan rakennuksen, jossa piti kauppaliikettään. Jo 1890-luvulla Salliselta vapautuneissa tiloissa toimi kauppias Auvinen. Vuonna 1904 rakennuksen osti kauppias A.E. Lehkonen puotirakennuksekseen. Lehkonen puolestaan myi rakennuksen 1920-luvulla Tupa-ahon Pekka Kostiaiselle. Vuosina rakennuksessa oli Itä-Savon Osuusliikkeen Lohilahden myymälä. Vuonna 1937 Osuusliike muutti vasta valmistuneeseen liiketaloon naapuritontille. Uuden myymälän yhteyteen perustettiin myös kahvila. Osuusliikkeellä oli myymälä jonkin aikaa luvulla myös Lohikoskella. Kokonaan osuusliikkeen toiminta kylällä loppui luvulla. Vastarannalla, A. Puurtisen omistamassa Pölkkyniemen alatalossa, oli mahdollisesti jo 1800-luvun puolella kauppaliike, jonka Puurtinen myi n Albin Kolehmaiselle. Kolehmaisen puodin jälkeen talossa toimi jonkun vuoden Lohikosken Osuuskauppa, joka lopetti vuonna Paavo Kostiainen oli itsenäisenä kauppiaana alatalossa vuodesta 1915 aina vuoteen 1926, jolloin Pölkkyniemen isäntä Puurtinen myi tilansa A.E. Lehkoselle. Tämä perusti alataloon kaupan ja harjoitti sen lisäksi tilallaan maanviljelyä sekä Tervarannassa aloittamaansa laivanvarustusta. Lehkosen kauppaliike toimi vielä jonkin aikaa viime sotien jälkeen, ehkä 1950-luvun alkuun saakka. Kauppias Paavo Kostiainen rakennutti uuden liiketalon Hackmanin omistamalle maalle, Salmenkankaan eteläpuolelle. Kostiaisen kauppaliike (myöh. Salmela Oy) toimi vuoteen 1966 saakka. Perimätiedon mukaan Kostiaisen uuteen taloon käytettiin Pölkkyniemestä siirretyn kaupparakennuksen hirret. Ainakin Lehkonen rakennutti vuoteen 1928 mennessä uuden hirsi- ja lautarunkoisen rakennuksen Pölkkyniemen rantaan, johon siirsi vastarannalla toimineen kauppaliikkeensä. Viime vuosisadan loppupuolella kauppapalvelut vähentyivät, ja jäljellä olevat ovat keskittyneet Lohilahdelle. Tauno Rissasen kauppaliike ja baari aloittivat toimintansa 1960-luvun puolivälissä Sulkavan Säästöpankin talossa tuolloin rakenteilla olleen uuden Lohilahdentien varressa. Yritystoimintaan jatkaa edelleen K-extra Rissanen. Liikerakennus on ajalleen tyypillinen. Se käsittää hahmoltaan laatikkomaisen, tasapäätyisen asunto-osan ja siihen liittyvän matalan koteloiduin räystäin ja isoin

15 Sulkavan kunta 13(45) liikeikkunoin varustetun myymälän. K-extran lähellä on pysynyt myös pankkipalvelut. Lohirannantiellä on vuodesta 1971 toiminut Sulkavan Osuuspankin sivukonttori. Osuuskassan sivukonttori oli aloittanut Lohikoskella, Eino ja Matti Revon talossa. Ensimmäisen oman liiketalon osuuskassa rakensi Revon talosta erotetulle tontille Lohikosken tien varteen, sillan korvaan. Pankin muutto Lohilahdelle uuteen toimitaloon vuonna 1971 vahvisti 1960-luvulla alkanutta palvelujen keskittymistä ja uuden keskustan muodostumista uuden Lohilahdentien varteen. Ahvenpohjassa on nykyään myös Neste-huoltoasema ja Kahvila-Ravintola Majakka. Liikkeenharjoittaja Ilmari Mikkonen muutti vuonna 1989 liiketoimintansa Tulisuolta Ahvenpohjaan rakennuttamiinsa uusiin tiloihin. Nykyään Neste Lohilahti Gasoline Lighthouse Oy:n toiminta käsittää huoltamopalveluiden ja kahvila-ravintola Majakan lisäksi myös myymälän elintarvike-, rautakauppa- ja rakennustarvikepuolineen, matkahuoltopalvelut, kukkakioskin, asiamiespostin ja kylän lääkevaraston. Tornin ja teräväkulmaisia poikkipäätyjä sisältävä monimuotoinen puurakennus heijastelee 1980-luvun postmodernismin henkeä. 2.2 Nykyinen yhdyskuntarakenne Nykyinen yhdyskuntarakenne keskittyy Lohilahden kylän läheisyyteen sekä historiallisista seikoista johtuen myös Lohikosken kylälle. Lohilahdella asuinrakennukset sijaitsevat hyvin lähellä ydin kylää. Alueella on myös rivitaloja Lohikoskella asuinrakentaminen painottuu vanhan myllyn läheisyyteen. 2.3 Palvelut Suunnittelualueella toimii tällä hetkellä kauppa, koulu, pankki, kirkko sekä vierasvenesataman tuntumassa kahvila-ravintola. Alueella sijaitsee myös uimaranta, vierasvenesatama sekä tenniskenttä. 2.4 Nykyisen yleiskaavan toteutuneisuus Nykyisessä yleiskaavassa osoitetut uudet rakentamisalueet ovat jääneet käytännössä kokonaan toteutumatta. Syynä tähän on mm. se, että kysyntä Lohilahden kaltaisella kyläalueella keskittyy hyvin pitkälle kylän läheisyyteen sekä rantojen tuntumaan. 2.5 Maanomistus Suurin maanomistaja alueella on Metsähallitus sekä yksityiset maanomistajat. Kunta ja seurakunta omistavat yksittäisiä tiloja.

16 Sulkavan kunta 14(45) 2.6 Liikuntareitistöt ja virkistys Metsähallituksen omistuksessa olevat laajat virkistysalueet Lohilahden eteläpuolella tarjoavat virkistyskäyttö mahdollisuuden sekä paikallisille, että matkailijoille. Alueet on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueiden matkailukäyttöä ei ole koordinoitu keskitetysti. Tämän laajan alueen sekä Saimaan läheisyys mahdollistaa matkailutoiminnan kehittymisen Lohilahden alueella. Lohilahti toimisi luontevana tukikohtana organisoitaessa valtion metsämaiden alueelle suuntautuvaa matkailuja ja retkeilyä. Kuva: Suunnittelualueen sijainti suhteessa Valtion metsämaihin. 2.7 Autoliikenne Suunnittelualueella sijaitsevalla maantiellä 438 liikkuu 355 ajoneuvoa vuorokaudessa ja maantiellä ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantiellä 438 liikkuu 39 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueella on näiden lisäksi kattava yksityistieverkosto.

17 Sulkavan kunta 15(45) 2.8 Kevyt liikenne Lohilahden silta on todettu liikenneturvallisuuden kannalta hankalaksi paikaksi. Alueella liikkuu paljon koululaisia, joten liikenneturvallisuuteen on alueella kiinnitettävä erityistä huomiota. 2.9 Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristön on inventoinut taajaman ydinalueen osalta FCG OY / Minna Eskelinen kevään 2011 aikana. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin, kirjallisuuden ja maastokäynnin perusteella. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuvaa, vesi- ja rantalinnustoa, liito-oravan esiintymistä alueella sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Tämän jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Tähän kappaleeseen on koottu merkittävimmät luontoinventointien havainnot. Raportit inventoinneista ovat liitteenä. LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA YMPÄRISTÖTIEDON KÄSITTELYÄ VARTEN Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (1 1 mom.). Alueiden suunnittelun tavoitteena on lisäksi edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Luonnonsuojelulaki (LsL) Rauhoitetut luonnontyypit: Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain ( /1096) 29 :ssä luetellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisillä alueilla vaarantuu: -luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt -pähkinäpensaslehdot -tervaleppäkorvet -luonnontilaiset hiekkarannat -merenrantaniityt -puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit -katajakedot -lehdesniityt -avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät Suunnittelualueelta em. kohteita ovat - Erämajan mänty

18 Sulkavan kunta 16(45) Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit: Uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista säädetään luonnonsuojelulain 46 ja 47 ja -asetuksen 21 ja 22:ssä. Erityistä suojelua vaativat lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunnittelualueelta ei tavata em. lajeja. Luontodirektiivin lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettujen eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelu-laki 49 ja -asetuksen liite 5) Suunnittelualueelta ei ole tavattu em. lajeja. Lintudirektiivin lajit EU:n Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) eli lintudirektiivi säätää, että tämän direktiivin liitteessä 1. mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (4. artikla). Suunnittelualueelta tavataan kalatiiraa, kuikkaa ja teertä. Natura 2000-ohjelma Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on, jollei hankkeeseen ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä, asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia vaikutuksia (LsL 65 ). Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000-ohjeman alueita. Valtakunnalliset suojeluohjelmat Maassamme on laadittu suojeluohjelmat soille, lintuvesille, lehdoille, harjuille, rannoille ja vanhoille metsille. Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen (LsL 9 ). Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Vesilain nojalla rauhoitetut ympäristötyypit Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty.

19 Sulkavan kunta 17(45) Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2, 17, 17 a ). Suunnittelualueella on muutamia em. puroja ja noroja. Metsälain erityisbiotoopit Metsälain ( /1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Sen jälkeen luetellaan seitsemän metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä: - lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt - ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot - rehevät lehtolaikut - pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla - rotkot ja kurut - jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät - karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 :ssä. Suunnittelualueella sijaitsee: - Umpilammet - Rusinlahden luhta - Vitlampi - Haukilampi ja Kaislasen rantasuot - Sahanlahden rantaluhdat - Koululahden luhta - Sahanlahden puronvarsilehto - Lehtolan Saniaislehto Maa-aineslain nojalla rauhoitetut harjut Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi (MaL 1 ). Maaaineslaissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu mm. kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (MaL 3 ). Suunnittelualueella sijaitsee Siikalahden ja Suuren Siikajärven ympäristö joka on luokiteltu maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaaksi. Maisemallisesti arvokkaiksi kohteiksi inventoinnissa ovat nousseet seuraavat kohteet:

20 Sulkavan kunta 18(45) - Holopaisenlahden niemi ja saari - Rusinlahti - Kivitokeen salmi - Valkeisenlahden kalliot - Lohikoski 2.10 Kulttuuriympäristö Lohilahden taajama lukeutuu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Suunnittelualueella on laadittu kulttuuriympäristöselvitys vuonna 2011 (Selvitystyö Ahola). Selvityksessä esille ovat nousseet seuraavat kohteet: - Koskela - Lohikosken mylly - Erämaja eli entinen Lohilahden koulu - Lohiranta - Jokiranta - Hackmanin työmiesten asunto - Terveystalo - Lohilahden kirkko ja hautausmaa - Makasiinit - Tervaranta - Salmela - Päivärinne - Rantala - Pölkkylahden viljelymaisema - Soimäki /Pölkkyniemen entinen kaupparakennus - Tupa-aho ja Jokiniementien peltomaisema - Lehikkö - Koivukumpu Lohikosken alue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi. Luonto- ja maisemainventoinnissa on myös sivuttu kulttuurimaiseman arvoja. Inventoinnissa arvokkaiksi alueiksi on osoitettu: - Kiuravinmäen kulttuurimaisema - Tupa-ahon kulttuurimaisema - Laurinaution kulttuurimaisema - Koskelan laidunalue (perinnemaisemakohde) 2.11 Muinaismuistot Selvitysalueella on tehty täydentävä muinaismuistoinventointi kesällä Tämän täydennyksen jälkeen suunnittelualueelta tunnetaan seuraavat muinaisjäännöskohteet: - 41 Siikakangas, Ajoittamaton pyyntikuoppa

21 Sulkavan kunta 19(45) - Lohikosken myllysaha, Historiallinen - Siikalahti, Historiallinen hiilimiilu - Valkeisenlahti, Historiallinen hiilimiilu 2.12 Salpalinja Selvitysalueelta tunnetaan seuraavat Salpalinjan varustukset: - Lohikosken Sahanlahden varustus, Jatkosodan varustus - Lohikosken Erämajan kk-asemat, Jatkosodan varustus - Lohikosken Kaislasen varustukset, Jatkosodan varustus 2.13 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat maantiet: - Maantie 438 Virmutjoki - Sulkava - Maantie 4401 Särkilahti - Lohikoski Merkittäviä muutoksia teiden sijaintiin ei ole odotettavissa. Lohilahdelle kulkee myös laivaväylä / venereitti. Reitin nimellissyvyys on 2,4 m. Ydinkylän alueella sijaitsee kunnallinen vesijohto. Alueelle on suunniteltu myös jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamon rakentamista ei ole vielä päätetty. Suunnittelualueelle tullaan sijoittamaan myös varavedenottamo Mahdollisesti pilaantuneet alueet. Suunnittelualueella sijaitsee seuraavat mahdollisesti pilaantuneet alueet. Mikäli mahdollisesti pilaantuneille alueille suunnitellaan uutta toimintaa, on ennen töiden aloittamista selvitettävä puhdistustarve. Kohteet ovat seuraavia: - Oy Hackman Ab Saha, selvitystarve Luettelossa ei ole mukana toiminnassa olevat kohteet eikä sellaiset kohteet joiden kohdalle on jo rakennettu uusia massiivisia rakennuksia. 3. Tavoitteet 3.1 Suunnittelun tarve Voimassa oleva yleiskaava ei palvele nykypäivän vaatimuksia rakentamisen ja rakennuspaikkojen sijoittelun suhteen. Lohilahden alue on kehittyvä kyläalue. Kehityksen tueksi on laadittava nykypäivän vaatimukset täyttävä yleiskaava, joka tukee ja edesauttaa kylän kehittymistä ja säilymistä virkeänä ja elinvoimaisena. Yleiskaavan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja toimia pohjana asemakaavoja laadittaessa. Yleiskaava

22 Sulkavan kunta 20(45) laaditaan n. 20 vuoden aikajänteellä. Voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat eivät ole toteutuneet käytännössä katsoen lainkaan. Yleiskaavalla edesautetaan viihtyisän, virkeän ja elinvoimaisen taajaman kehittymistä. Tämä tapahtuu osaltaan tiivistämällä rakentamista alueella ja osoittamalla uusia alueita asuin- ja yritystoiminnan käyttöön unohtamatta virkistys ja viheralueiden merkitystä. Tärkeimpiä tavoitteita ovat yleiskaavan laadinnassa ovat: - Palveluiden saatavuuden tukeminen ja edesauttaminen. - Liikenneverkon kehittäminen - Yritystoiminnan edistäminen maankäyttöratkaisuilla. - Kulttuuriympäristönarvojen vaaliminen. - Luonnonympäristönarvojen vaaliminen. - Virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden turvaaminen. - Nykyiseen kylärakenteeseen välittömästi liittyvien merkittävien alueiden osoittaminen asuinrakentamiseen. Tarkoituksena on laatia yleiskaava jossa tutkitaan mm. seuraavat aluevaraukset: - Asuinalueet - Suojelualueet - Virkistysalueet 3.2 Maanomistajien tavoitteita Maanomistajille lähetettiin alkusyksystä 2011 kysely jossa tiedusteltiin mm. kyläyleiskuvaa, kohennettavia ja parannettavia kohteita sekä uusien rakennuspaikkojen sijaintia. Kyselyssä esille nousivat uudisrakennuspaikat Lohilahden välittömään läheisyyteen sekä rantarakennuspaikat. Myös keskitettyä jäteveden käsittelyä toivottiin joissain kohteissa. 3.3 Tavoitteiden lähtökohta Yleiskaavan sisältö: Maankäyttö- ja rakennuslaissa (35 ) on mainittu yleiskaavasta seuraavaa: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset

23 Sulkavan kunta 21(45) alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. 39 :ssä ovat seuraavat sisältövaatimukset: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset maankäyttötavoitteet sekä maakunta/seutukaava. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (32 ) todetaan maakuntakaavan vaikutuksesta yleiskaavaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiteet: Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin sekä toimivaan yhteysverkostoon ja energiahuoltoon. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaava-alueen suunnittelua ohjaavat mm. seuraavat tavoitteet: Toimivan aluerakenne: - Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia.

24 Sulkavan kunta 22(45) - Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan monipuolistaminen Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laatu: - Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen - Palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa - Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen - Riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille - Viheralueiden yhtenäisyys - Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys - Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: - Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen - Arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto: - liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina - liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneväylien ja verkostojen kehittäminen Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhdeksi merkittävämmäksi osaalueeksi nostettu Vuoksen vesistöalueen erityispiirteet. Sulkavan taajaman sijainti Saimaan rannalla edellyttää seuraavien näkökantojen huomioimista kaava laadinnassa: 1. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot - järvimaisema - arvotetut maisema-alueet - rantatyyppien moninaisuus - muinaisrannat - mäki- vaara- ja ranta-asutus - perinteisen maa- ja metsätalouden muotojen piirteet 2. Reittivesiluonne - vesitierakennelmat - vesistön ja maapuolen solmukohdat - vedenalainen kulttuuriperintö 3. Raja-alueen historia ja kulttuuri - puolustusvarustukset - perinteinen teollisuus - itäiset vaikutteet ja ortodoksisuus - kesäkulttuuri, traditiot - perinteisen maa- ja metsätalouden muotojen piirteet - arvotetut kulttuuriympäristökohteet 4. Saimaannorppa ja muut reliktilajit, taigalajit

25 Sulkavan kunta 23(45) 3.4 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavan sisältö on esitetty sivulta 2 alkaen. Määräykset ja merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne tullaan huomioimaan kaavaa laadittaessa. 3.5 Kuntastrategia Sulkavan kuntastrategian mukaan kunta on vireä kansainvälistyvä saaristokunta ja soudun keskus. Kunnan missiona on edistää asukkaiden hyvinvointia. Strategiassa on nostettu esille myös yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen luonto- matkailu- ja vapaa-ajankeskus. 3.6 Asumisen tavoitteet Lohilahden kylä on elinvoimainen ja virkeä kyläkeskus. Alueella toimii tällä hetkellä koulu, jonka oppilaista osa asuu naapurikuntien puolella. Alueen sijainti ja väestöpohja mahdollistavat palveluiden säilymisen alueella. Imatran läheisyys tuo oman erityispiirteensä kylän kehittymismahdollisuuksiin. Suunnittelualueella asuinrakennuspaikkojen kysyntä painottuu hyvin pitkälle Lohilahden ydinkylälle sekä ranta-alueille. Kylän tarjoamat palvelut mahdollistava päivittäisen asioinnin hoitamisen kylällä. Alueella on kysyntää hyvällä paikalla olevalle rivitalolle sekä omakotitaloille. Yleiskaavan laadinnassa onkin kiinnitettävä huomioita tällaisten alueiden saamiseksi asuinrakentamisen piiriin. Tällaisia alueita ovat ydinkylän alueet sekä ranta-alueet. Alueella sijaitsee pienimuotoinen musta-apilan esiintymisalue. Alueella sijaitsee kaksi muinaisjäännös kohdetta. Rakennusluvat voidaan myöntää RA- ja A- alueille suoraan yleiskaavan perusteella. RM- alueilla vaaditaan tarkempaa asema- tai ranta-asemakaavan laatimista. Muilla alueille toimitaan suunnittelutarveratkaisujen perusteella. Uusia rakennuspaikkoja tullaan osoittamaan Lohilahden ydinkylän alueelle, kävelymatkan päähän palveluista. Rakennuspaikkojen sijoittelussa tullaan huomioimaan myös vesistön läheisyys. Yleiskaavalla mahdollistetaan nykyisille ja tulevilla asukkaille laadukkaiden rakennuspaikkojen saatavuus, viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön muodostuminen. Alueelle osoitetulla nykyistä laajemmalla rivitalon rakennusalueella mahdollistetaan vanhusväestön asuinmahdollisuudet pidempään omalla kotiseudulla. Näin ollen kaavalla tuetaan kylän toimintaedellytyksiä ja edesautetaan kyläkoulun kehittymistä. Lohilahden kylän ydinaluetta tullaan kehittämään ja asumiskäyttöön soveltuville alueille tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

26 Sulkavan kunta 24(45) 3.7 Elinkeinoelämän ja matkailun tavoitteet Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan yritystoiminnan kehittyminen jatkossa sekä edesauttaa uusien yrittäjien saapumista alueelle. Yleiskaavan kohdalla tämä tarkoittaa oikeita aluevarauksia oikeille suunnille. Kylän sijainti Saimaan rannalla sekä laajojen valtion metsämaiden sijainti kylän kupeessa antaa taajamalle mahdollisuudet kehittää monipuolisesti toimintojaan. Saimaan läheisyyden tuoma etu tullaan hyödyntämään painottamalla ranta-alueille asumisen lisäksi palvelu-, ja matkailutoimintoja. Alueen sijainti Saimaan rannalla sekä jo edellä mainitut valtion metsämaat antaa kylälle oman erityisen asemansa matkailun suhteen. Aluelle on mahdollista lähteä rakentumaan matkailukeskus, joka palvelee valtion metsämailla retkeileviä. Tavoiteasettelussa elinkeinoelämän painopistettä ydintaajamassa ja Saimaan rannalla tullaan edesauttamaan. Kaavalla tullaan turvaamaan maa- ja metsätalouden kehittymismahdollisuudet. Kaavalla tuetaan kylän elinvoimaisuutta ja mahdollistetaan elinkeinoelämän, erityisesti matkailutoiminnan kehittyminen. Kaavalla luodaan edellytykset uusille työpaikoille ja edesautetaan työpaikkaomavaraisuuden kehittymistä. 3.8 Loma-asumisen tavoitteet Loma-asuntoja tullaan osoittamaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin Sulkavan alueelle jo laadituissa rantayleiskaavoissa. Ainoastaan Lohilahden ydinkylän rantaalueet tullaan käsittelemään poikkeuksellisesti eri tavalla. 3.9 Luonnon- ja kulttuuriympäristön tavoitteet Luonnonympäristöllä ja kulttuuriympäristöllä huomioimisella on merkittävä rooli Lohilahden kylän kehittymisessä. Kulttuurihistorialtaan arvokkaat kohteet tullaan osoittamaan kaavassa omalla merkinnällään. Merkintöjen sisältö ja vaatimukset tulevat tarkentumaan kaavaprosessin edetessä. Kaavassa arvokkaat luontokohteet tullaan osoittamaan omilla merkinnöillään. Alueelta tunnetaan useita muinaismuistokohteita. Nämä kohteet tullaan esittämään kaavassa omilla merkinnöillään Virkistyskäyttö Kylällä on hyvät ja kattavat urheilu- liikunta- sekä virkistyskäyttöalueet. Kylän alueella tullaan turvaamaan tarvittavat viher- ja liikuntayhteydet.