KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. LOHILAHTI LOHIKOSKI osayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. LOHILAHTI LOHIKOSKI osayleiskaava"

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristöselvitys Selvitystyö Ahola Lohilahti Lohikoski osayleiskaava 2011 SULKAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS LOHILAHTI LOHIKOSKI osayleiskaava RAPORTTI FM Teija Ahola Selvitystyö Ahola Mikkeli Tilaaja: Sulkavan Palvelut Oy

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TYÖN TAVOITTEET KOHDEALUE KARTALLA LÄHTÖTIEDOT KAAVOISTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELUTAVOITTEISTA MENETELMÄT ARVIOINTI RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HISTORIA LOHILAHTI RUOTSIN JA VENÄJÄN VALLAN ALLA; VANHA SUOMI (- 1811) LOHILAHTI SUOMEN SUURIRUHTINASKUNNAN OSANA ( ) LOHILAHDEN VAIHEITA ITSENÄISESSÄ SUOMESSA (1917 -) ASUTUKSESTA LIIKENNEVÄYLISTÄ LIIKE-ELÄMÄSTÄ KULTTUURIMAISEMAN HISTORIA KARTTOJEN KERTOMANA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN LUONNE KOHTEET LOHIKOSKI LOHILAHTI LÄHTEET...65 LIITTEET Kansi: Näkymä Kaislasen rannalta Lohikosken keskustaan 3

4 4

5 1 Johdanto 1.1 Työn tavoitteet Kulttuuriympäristöselvitys tehtiin Lohilahti-Lohikoski osayleiskaavan suunnittelutyötä varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ( ) mukaan yleiskaava tulee ohjaamaan kyläalueiden ja ranta-alueiden maankäyttöä sekä yhdyskuntarakenteen kehitystä. Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jonka perusteella on mahdollista myöntää rakennusluvat alueelle. Työn tilasi Sulkavan Palvelut Oy, jota tilaajan ominaisuudessa edusti kaavoitusinsinööri Simo Kaksonen. Selvityksen tutkimusosuudesta, arvottamistyöstä ja karttatuotannosta vastasi FM Teija Ahola Selvitystyö Aholasta. Selvityksessä kuvataan rakennetun kulttuuriympäristön historia, ominaisluonne ja nykytila sekä osoitetaan alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Osayleiskaavan suunnittelussa selvityksen tulokset ovat sovellettavissa lähtötietona, kaava-kartan sisällössä ja esitystavassa, kaavamääräyksissä, vaikutusten arvioinnissa ja vuoropuhelussa. 1.2 Kohdealue kartalla Lohilahden kyläkeskus sijaitsee Sulkavan kunnan kaakkoiskulmalla. Sulkavan kirkonkylän keskustaan on matkaa noin 30 km. Lohilahden kautta kulkee seututie 438 Sulkavan kirkonkylältä Imatralle. 5

6 1.3 Lähtötiedot kaavoista ja kulttuuriympäristön suojelutavoitteista Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti antamallaan päätöksellä Etelä-Savon maakuntakaavan. Karttaote: Lohilahden seutu. Etelä-Savon maakuntakaava, Kuntakohtaiset aineistot, kulttuuriperintökartat Etelä-Savon maakuntaliitto. Vahvistetun Etelä-Savon maakuntakaavan kulttuuriympäristöt, -maisemat ja rakennetun ympäristön suojelukohteet on valittu valtakunnallisten ja maakunnallisten inventointien ja selvitysten sekä oikeusvaikutteisissa asema- ja yleiskaavoissa esitettyjen suojelutavoitteiden pohjalta. Sulkavan Lohilahden ja Lohikosken alueelta on yksilöity seuraavat maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristökohteet ja alueet: Nro Nimi valintaperuste ma 560 Lohikoski (alue) sk Lohikosken sahan ja myllyn alue sk Lohikosken metsästysseuran talo sk Lohikosken kirkko sk ma-s 561 Salpalinjan varustukset ouk (sk = seutukaavan suojelukohde, ouk = osin uusi kohde) 6

7 Lohikosken sahan ja myllyn alue, metsästysseuran talo ja kirkko on määritelty maakuntakaavan asiakirjoihin kuuluvassa kulttuuriperintökartassa kulttuurimaisema- tai taajama-alueeseen sisältyviksi kohteiksi. Valintaperusteeksi on esitetty osayleiskaavaa. Tarkastelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Yleiskaavat Oikeusvaikutteinen Lohilahti-Lohikoski osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaavassa on osoitettu suojelumerkinnöillä seuraavat alueet ja kohteet: Nimi Kaavamerkintä Lohikoski (alue) sr Lohikosken kirkko sr Lohikosken metsästysseurantalo sr Pölkkyniemi sr Salpalinjan puolustusvarustukset sk Asemakaavat Siikajärvi Lohijärvi ranta-asemakaava ulottuu tarkastelualueen itäosiin. Kaava on vahvistettu lääninhallituksessa Aikaisemmat rakennusinventoinnit Sulkavan rakennusperintöä on inventoitu seutukaavaa varten ja 80-luvuilla. Koko maakunnasta tehtyjen kartoitusten tulokset on esitetty kahdessa julkaisussa: Etelä-Savon esihistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, 1974 ja Etelä-Savon rakennusperintö, Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Etelä-Savon seutukaavaliiton ja nykyisen maakuntaliiton sekä Savonlinnan maakuntamuseon toimesta tehtyjen rakennusinventointien tiedot on tallennettu maakuntakaavatyön suunnitteluvaiheessa uuteen selainpohjaiseen Etelä- Savon inventointitietojärjestelmään. Tietokannassa on seuraavat kohteet tarkastelualueelta: Nimi Inventointivuosi Lohikoski (alue) 2010 Lohikosken kirkko 1984, päiv Lohikosken metsästysseurantalo 1984, päiv Lohikosken mylly 1984, päiv Pölkkyniemi 1996 Sulkavan kunnan ennen vuotta 1940 rakennettuja rakennuksia on inventoitu (Jorma Liukko). Kohdetiedot löytyvät inventointikorteilta (pahvikortti). Korttien lisäksi on valokuvia. Tarkastelualueelta on inventoitu aikaisemmissa seutukaavaliiton inventoinneissa luetteloituja kohteita: Lohikosken sahan ja myllyn alue, Lohikosken kirkko, Lohikosken Metsästysseuran talo (entinen koulu). Tätä selvitystyötä varten, syksyllä 2011, dokumentoitiin ja kerättiin perusinventointia vastaavaa tietoa useista tarkastelualueen rakennuksista. Tietoja sisällytettiin selvitysraportin rakennetun ympäristön kulttuuripiirteiden ja nykytilan kuvausosioon sekä kohteena esiteltävien rakennuksien tai aluekokonaisuuksien kuvauksiin. Lisäksi vuoden 2011 kuvamateriaali järjestettiin kiinteistön nimen mukaisiin kuvatiedostokansioihin. 7

8 Muut inventoinnit Käynnissä olevaa Lohilahti Lohikoski osayleiskaava-aluetta koskeva arkeologinen inventointi valmistui lokakuussa Tekijänä Timo Jussila Mikroliitti Oy:stä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa Etelä-Savon perinnemaisemista (1998), on Lohikosken Koskelan laidunalue arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. 1.4 Menetelmät Tehtävänä oli laatia selvitys tarkastelualueen kulttuuriympäristön tunnuspiirteistä, ja nykytilasta sekä osoittaa alueen rakennetun ympäristön historiallisia, maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja omaavat kohteet. Tarkasteltavan alueen kehitysvaiheiden selvittäminen on perusta kulttuuriympäristön tunnuspiirteiden määrittelylle ja arvottamiselle. Selvityksessä keskityttiin rakennetun ympäristön ja siihen liittyvien maisemien kulttuurisiin piirteisiin. Kulttuuriympäristön historiaa selvitettiin kirjallisuudesta, haastatteluin ja vanhoilta kartoilta, jotka mainitaan raportin lähdeluettelossa. Rakennetun ympäristön nykytilasta kerättiin tietoa maastossa eli paikan päällä tehdyin havainnoin. Tarkasteltiin rakennusten säilyneisyyttä, kerroksisuutta ja erityisiä arkkitehtonisia ja ympäristöllisiä erityispiirteitä. Rakennuksia ja lähiympäristöä dokumentoitiin valokuvaamalla. Kirjallisuus-, kartta- ja havaintoaineistojen pohjalta tulkittiin rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemien luonnetta ja laadittiin kuvaus alueen nykytilasta. Valikoidut osa-alueet ja kohteet esitellään niiden ympäristöarvojen, rakennusvaiheiden, arkkitehtuurin ja käytön osalta tarkkuudella, joka riittää niiden kulttuurihistoriallisen ja ympäristöllisen merkittävyyden arviointiin. Raportti sisältää johtopäätökset siitä, mitä historiallisia ja ympäristöllisiä arvoja kohteet omaavat ja mikä on arvojen tila. Tilaajalle luovutettiin raportti, joka muodostuu tekstiosiosta, valokuvista ja karttakuvaliitteistä. Kohdekohtaiset inventointitiedot sisältyvät raporttiin. Tekstitiedosto, digitaaliset valokuvat ja paikkatiedot toimitettiin tilaajalle myös tallennuslevykkeellä. 8

9 1.5 Arviointi Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden aluekokonaisuuksien ja kohteiden määrittely perustuu työssä tehtyyn yleiskaavatason selvitykseen Lohilahden ja Lohikosken maankäytön ja rakentamisen historiasta sekä rakennetun ympäristön nykytilasta. Tarkastelualueelta valittiin kohteiksi ne, joilla selvityksen perustella on paikallishistoriallista merkitystä ja arkkitehtuurisia arvoja sekä ne, joiden säilyminen kyläkuvassa ylläpitää keskustan historiallista ja ajallista kerroksisuutta sekä rakennetun ympäristön monipuolisuutta. Hyvä elinympäristö tarvitsee muuttuvan kaupunkikuvan vastapainona muuttumattomia ympäristökokonaisuuksia. Pysyvyydellä on myös identiteettimerkitystä. Selvityksen tarkoituksena oli paikallisten erityispiirteiden määrittäminen. Yleiskaavoituksessa huomioon otettava valtakunnallinen intressi määritellään valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja maakunnalliset intressit maakuntakaavoituksen yhteydessä. Tämän työn yhteydessä tarkastelualueella sijaitsevien valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökohteiden inventointitietoja päivitettiin. Luokittelu Valittujen kohteiden ja aluekokonaisuuksien kohdalla käytettiin kolmijakoista arvoluokitusta. Selvityksessä ei oteta kantaa arvojen merkittävyyteen. H M R Historialliset arvot (asutus-, talous-, sivistys-, aate- ja/tai sosiaalihistoriallista painoarvoa) Maisemalliset arvot (kylätaajama- ja maisemakuva) Rakennushistorialliset ja arkkitehtoniset arvot Kohteiden luokittelussa painotettiin seuraavia perusteita: 1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus) 2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys) 3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus) 4) alkuperäistä tai sitä vastaavan maankäytön, rakennuksen käyttötarkoituksen, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys) 5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus) ja 6) näkyvissä olevat eri aikakausien maisematilat, rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät maankäytön, rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus). Selvityksessä arvoluokiteltujen kulttuuriympäristökohteiden kaavallista tarkastelua varten esitetään toimenpidesuosituksia. Suositukset voivat toimia lähtökohtana kaavan laadinnan aikana käytävälle keskustelulle kulttuuriympäristön arvoista, alueen paikallisesta luonteesta ja tunnuspiirteistä sekä niiden säilyttämiseen ohjaavista kaavoituksen keinoista. 9

10 Suositukset K I Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus Kaavassa arvojen säilyttämiseen ohjataan suojelumääräyksin. Korjausrakentamisessa ja muissa toimenpiteissä tulee säästää rakennuksen mittasuhteisiin, julkisivumateriaaleihin ja yksityiskohtiin perustuvat tunnuspiirteet. K II Kulttuurihistoriallisia arvoja omaava kohde Yleiskaavamääräyksillä luodaan edellytykset nykyisen maankäytön ja olemassa olevan rakennuksen/rakennuskannan säilymiselle. Rakennusten purkaminen saatetaan yleiskaavamääräyksellä luvanvaraiseksi (MRL 127). Purkamislupaa harkittaessa on hyvä arvioida suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia kyläkuvalle tai mahdollisen kulttuuriympäristökokonaisuuden arvoille. KII-luokkaan luokiteltuja kohteita jää maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäväksi osoitetulle kulttuuriympäristöalueelle (Lohikoski). Useimmat kohteista ovat vaatimattomia kansanomaista rakennustapaa tai sahayhtiön rakennustoimintaa edustavia työväenasumuksia, kauppapuoteja ja talousrakennuksia, mutta joilla yksittäinkin on merkitystä rakennetun ympäristön historiallisen kerroksisuuden ja monipuolisuuden kannalta, mikäli niiden käyttö ja ylläpito jatkuu. Osassa kohteista selvästi sahayhdyskuntiin liittyvä rakennustapa, kuten lankkurunko, sekä osassa kyläkuvalliset arvot voivat olla tärkeitä maakunnallisesti merkittävän Lohikosken kulttuuriympäristön arvojen säilymisen kannalta. Kohteiden kohdalla on syytä harkita myös niiden sisällyttämistä aluekokonaisuutta koskevaan kaavamääräykseen, esim. mainintana rakennushistoriallisia ja/tai kyläkuvallisia arvoja omaavina inventoituina kohteina. A I Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu kokonaisuus tai aluekokonaisuus Arvojen säilyttämiseen ohjataan kaavassa suojelu-, suunnittelu- ja/tai rakentamismääräyksin. Alueen rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Rakentaminen tai muut toimenpiteet tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön luonteeseen ja kulttuurihistoriallisiin tunnuspiirteisiin. Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen on sijainniltaan, mittasuhteiltaan, muodoltaan ja julkisivumateriaaleiltaan maisemaan ja kyläkuvaan sopeutuvaa. Maisemahistoriallisesti arvokkailla peltoalueilla ei tule rakentaa muita kuin maataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja palvelevia rakennuksia tai olemassa olevaan tilakeskukseen liittyvää asuntorakentamista. 10

11 A II Kyläkuvallisia tai maisemallisia arvoja omaava alue Alueet, joilla tulee pyrkiä säilyttämään ympäristön luonne omaleimaisena, mutta joille ei suositella ehdotonta suojelua edellyttäviä määräyksiä. Kaavassa maankäyttöä ja rakennustapaa osoittavilla yleiskaavamääräyksillä mahdollistetaan ja ohjataan kulttuuri- ja maisemahistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. Kulttuurimaisemaa merkittävästi muuttavat toimenpiteet saatetaan yleiskaavamääräyksellä luvanvaraisiksi. Uudisrakentamisen tulee rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyä olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön siten, että rakennetun ympäristön luonne ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet säilyvät. 11

12 2 Rakennetun kulttuuriympäristön historia Seuraavaksi käydään läpi Lohilahden ja Lohikosken historiaa siltä osin kuin se käsittelee kaavan suunnittelualueeksi rajattua aluetta. Yhteenvedon lähdekirjallisuutena käytettiin paikallishistorioita, kuten Sulkavan historia I ja II, Säämingin historia I ja Lohilahden perinnepiirin julkaisu: Lohilahti muun maailman mainingeissa. Muut kirjallisuuslähteet mainitaan raportin lähdeluettelossa. Tietolähteenä on käytetty myös vanhoja karttoja ja Kansallisarkistossa säilytettävää maanmittaustoimitusten uudistushakemistoa. Muisti- ja perimätietoa on saatu kiinteistöjen omistajilta ja muilta suunnittelualueen asukkailta. Tiivistelmä Vuosilukuja ja tapahtumia Lohilahden ja Lohikosken historiassa: 1593 Ensimmäinen saha perustettu Ruotsin vallan aikana 1760 Lahjoitusmaakausi alkoi 1775 Viipurilaisten Sutthoffien saha (privilegio 1777) 1814 D. I. Zatrapeznovin saha ja mylly (privilegio 1830) 1853 Hackman & Co. ja kauppaneuvos Johan Kolis ostivat Lohikosken lahjoitusmaat sahoineen 1863 Lohikosken lahjoitusmaiden omistajana Hackman & Co Hackman & Co. myi Lohikosken lahjoitusmaan valtiolle. Kaupasta erotettiin kylän talo 13, jonka maalla saha ja jauhomylly sijaitsivat 1880 Hackmanin koulu aloitti Lohikoskella sahan puotirakennuksessa 1883 Muodostettiin 5000 ha suuruinen kruununpuisto 1886 Isojako valmistui Sulkavalla. Lohilahden maarekisterikylälle muodostettiin 25 tilaa, joista kaksi oli kruununtorppia. Isossajaossa muodostetut tilat, lukuun ottamatta numerolla 13 merkittyä ja kruununtorppia, oli lunastettavissa perintötiloiksi Uusi saharakennus valmistui 1893 palaneen tilalle 1904 Hackman rakennutti koulutalon Hackmanin saha lopetti Lohikoskella, saharakennukset ja työväenkasarmit purettiin ja siirrettiin muualle Yhtiön maatilalle, nk. hoviin, perustettiin työntekijöiden vanhainkoti 1922 Hackman rakennutti nykyisen vesimyllyn 1934 Kirkko vihitään käyttöön 1945 Hovi luovutetaan asutustoimintaan 1964 Uusi Lohilahden koulu otetaan käyttöön 1967 Lohilahden tie valmistui 1980-l Sulkavan kunnan ja Hackman Oy:n välinen maakauppa mahdollisti uusien rakennuspaikkojen perustamisen Lohilahdentien varteen sekä käynnisti torialueen ja venelaiturin kehittämisen Siikajärvi Lohijärven ranta-asemakaava 2001 Lohilahti Lohikoski osayleiskaava 12

13 2.1 Lohilahti Ruotsin ja Venäjän vallan alla; Vanha Suomi (- 1811) Vuonna 1323 Ruotsin ja Novgorodin välille solmitussa Pähkinänsaaren rauhassa Lohilahden seutu kuului alueeseen, jonka Novgorod luovutti Ruotsin kuninkaalle. Lohilahti tuli vuodesta 1329 kuulumaan vasta perustettuun Savilahden kirkko- ja hallintopitäjään. Vuonna 1442 perustettiin Juvan kirkkopitäjän ja Lohilahden asukkaista tuli juvalaisia. Vuoteen 1510 mennessä oli perustettu Säämingin kirkkopitäjän, johon myös Sulkava ja Lohilahti kuuluivat aina siihen asti kunnes Sulkavan kirkkopitäjä perustettiin n. vuonna Maanraja muuttui seuraavan kerran Turun rauhassa 1743, ja Lohilahti muun Kymijoen itäpuolella sijaitsevien alueiden tavoin liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Sulkavasta suurin osa jäi Ruotsin puolelle, rajalinja kulki Vekarassa. Kirkko jäi Ruotsin puolelle, mutta lohilahtelaiset kävivät edelleen entisessä kirkossaan. Hallinnollisesti Lohilahti kuului Viipurin kuvernementtiin, josta Katariina II aikana tehtiin Viipurin käskynhaltijakunta. Se jaettiin piirikuntiin, ja Lohilahti kuului Savonlinnan piirikuntaan. Vuodesta 1760 Lohilahti kuului donaatioon eli läänitykseen, jonka kenraalisotamarsalkka, senaattori A. B. Buturlin oli vastaanottanut keisarinna Elisabetilta. Laaja läänitysalue käsitti mm. Sulkavan Vanhan Suomen puoleiselta alueelta 18 1/2 verotilaa eli Auvilan (nyk. Tialanmäki), Hintsalan, Lohilahden, Ruokoniemen ja Telataipaleen kylät. Alkuun lahjoitusmaalla asuvat perintötalonpojat pysyivät itsenäisinä. He maksoivat veroa sekä donataarille että kruunulle. Talonpoikien asema heikkeni 1700-luvun jälkipuolella, kun donataarit alkoivat perustaa lahjoitusmailleen uudistiloja eli hoveja sekä teollisuuslaitoksia kuten ruukkeja ja sahoja. Näihin aikoihin myös kreivi Buturlinin donaatioon kuuluvalle Lohikoskelle perustettiin saha viipurilaisten liikemiesten Hans ja Carl Sutthoffien toimesta. Lohilahti nähtävästi säätyi kuitenkin hovileiriltä, joiden perustamisen yhteydessä talonpojat menettivät maitaan tai heistä tuli uusien veronmaksusopimusten myötä käytännössä vuokratilallisia eli lampuoteja. Kuitenkin jo vuonna 1798 Viipurin kuvernementin tilat tulkittiin allodiaalirälsseiksi, minkä myötä lohilahtelaisiltakin vähitellen vietiin omistus- ja perintöoikeudet taloihin. Kuva: Lohilahden Pölkkyniemeen tuli asukkaat viimeistään 1700-luvun lopulla. 13

14 2.2 Lohilahti Suomen suuriruhtinaskunnan osana ( ) Lohilahden lahjoitusmaiden omistajaksi tuli 1800-luvun alkupuolella kollegineuvos D. Zatrapeznov, joka vuonna 1814 rakensi padon, uuden sahan ja myllyn Lohikoskeen. Vanha Suomi oli jo tässä vaiheessa osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, joka oli muodostettu sen jälkeen, kun Ruotsi vuosina hävisi sodan Venäjää vastaan ja joutui luovuttamaan koko Suomen venäläisille. Vanhan Suomen yhdistäminen tapahtui Lohilahti oli liitetty jälleen Sulkavaan ja vuodesta 1831 uuteen Mikkelin lääniin. Lohilahden talonpojat elivät kuitenkin edelleen lahjoitusmaaherrojen alamaisuudessa. Vanhan Suomen vaikeaa lahjoitusmaa-asiaa ratkottiin vasta Nikolai I aikana vuonna 1826, jolloin kaikki lahjoitusmaat julistettiin talonpoikien pettymykseksi rälsseiksi ja talonpojista tuli lampuoteja, donataarien alaisia. Vaikeaa lahjoitusmaakysymystä ratkottiin seuraavan kerran 1860-luvulla, ja vuoden 1867 valtiopäivillä tehtiin päätäs lahjoitusmaiden ostamisesta valtiolle ja myymisestä edelleen talonpojille perintötiloiksi. Lohilahden lahjoitusmaat olivat nähtävästi siirtyneet valtioneuvos Paul Judinin omistukseen 1830-luvulla. Hän oli kyseisellä vuosikymmenellä voittanut oikeudessa riidan koskien Lieviskänkosken patoa, josta katsoi aiheutuvan haittaa omistamansa Lohikosken tamppimyllyn toiminnalle. Vuodelta 1844 olevasta lääninkanslian kirjeestä selviää, että Judinilla oli lupa jauhaa tullia vastaan Lohikosken jauhomyllyssä. Myllyyn oli kuulunut yksi kivipari ja survinlaitos. Ennen vuoden 1867 valtiopäiviä ehti Lohilahden lahjoitusmailla vaihtua omistaja. Hackman & Co. ja kauppaneuvos Johan Kolis ostivat Lohilahden lahjoitusmaat sahoineen vuonna 1853 neiti Sofia von Judinilta. Hackmanin kauppahuone lunasti Kolisin osan kymmenen vuotta myöhemmin. Näihin aikoihin vuonna 1861 sahojen ja puutavaraliikkeen toiminnan rajoitukset poistettiin. Saimaan kanavan valmistuttua 1856 alkoi Saimaan laivaliikennöinnin parantaminen väylien mittaus-, viitoitus- ja kartoitustöillä. Varsinaista hovileiriä ei Hackmanienkaan toimesta perustettu, mutta kosken ympäristössä yhtiön tilalla harjoitettiin kuitenkin maanviljelystä ja karjanhoitoa. Kylän maataloissa elettiin yhtiön lampuoteina. Sahan työläisillä oli käytössä vaatimaton yhteisnavetta. Kesäisin karja laidunsi yhtiön ja valtionkin metsälaitumilla. Osa alustalaisista työskenteli yhtiöllä maatalous- ja metsätöissä, osa rakennustöissä. Asuntoja ja toimitiloja tarvittiin tehdasyhdyskunnassa, koska toimintaa kehitettiin ja asuntoja tarvittiin paikkakunnalle muuttavalle työväelle; työväenkasarmeja oli sahan ympäristössä, mm. etelä kosken eteläpuolella. Vuonna 1899 Lohikoskelle tuli sahanhoitajaksi E. Serenius, jonka aikana yhtiö alkoi panostaa maatilallaan lypsykarjanhoitoon. Yhtiöllä oli myös paljon hevosia, joita tarvittiin tavaroiden ja henkilöiden kuljetuksiin. Maatilalla olikin laajat laidun- ja heinämaat. Koski- ja jokikapeikon ympärille oli 1900-luvun alkuun mennessä kasvanut pieni tehdasyhdyskunta, jota kutsuttiin Ruukiksi. Siellä oli sahan ja yhtiön maatilan ja työväenasuntojen lisäksi koulu, kauppaliike ja posti; yksityisten perustamia kauppapuoteja oli myös Lohilahden puolella, Tervarannan ja Pölkynniemen laivalaitureiden luona. Sahan työväenkasarmiksi rakennettu Anttola toimi lisäksi seurojentalona ja kirkkona. Kylällä oli myös tanssilaani ja siellä jonkinlainen lava. Hackman & Co. huomio työväkensä ja harjoitti teollisuusyhdyskunnissaan sosiaalista toimintaa. Lohilahden koulu aloitti yhtiön sahan työntekijöiden lasten kouluna vuonna Ensimmäiset 24 vuotta koulu sijaitsi yhtiön talossa (nk. 14

15 puotirakennuksessa), josta sille oli luovutettu tupa ja kamari sekä opettajalle asunto. Omaan yhtiön rakennuttamaan rakennukseen koulu muutti Yhtiöllä oli kosken rannalla kaksi raamisaharakennusta. Isompi oli kolmikerroksinen, rakennettu pystyhirsistä ja lankuista. Pienempi oli kaksikerroksinen. Vesivoimaa tuotettiin vesirattailla, joista toinen liittyi kotitarvemyllyyn. Vuonna 1893 syttyneen tulipalon jälkeen rakennettu sahalaitos oli aikaisempia pienempi, mutta voimansiirroltaan modernimpi. Käyttövoimaa tuotettiin kahdella turbiinilla. Koneistuksen toimitti varkautelainen Paul Wahl & Co. Saha käsitti kaksi pikaraamia, viisi sirkkelisahaa, yhden kimpisahan ja yhden tukinlaskijan. Näihin aikoihin yhtiö rakennutti kapearaiteisen rautatien sahalta Pölkkyniemeen ja salmen yli Tervarantaan, joissa kummassakin oli laivalaiturit luvun alkuvuosina vesisaha muutettiin höyrysahaksi. Yhtiön palkkalistoilla oli 150 miestä. Höyrysahan toiminta-aika Lohikoskella jäi lyhyeksi, sillä jo vuonna sahan toiminta siirrettiin Joutsenon Honkalahteen, jonka Hackman & Co. oli ostanut Samaan aikaan yhtiö lopetti sahan myös Palokissa. Sorsakoskella oli vuoden 1897 jälkeen keskitytty metalliteollisuuteen. Sahan mukana lähtivät sahantyöläiset. Yhtiö puratti teollisuusrakennusten lisäksi työväenkasarmirakennukset ja ne kuljetettiin proomuissa Honkalahteen 1910-luvun alussa. Alueelle jäi yhtiön maatila. Kuva: Yhtiön koulu on kooltaan vaikuttava puurakennus vanhan saha-alueen ja kylätien ympäristössä. 15

16 2.3 Lohilahden vaiheita itsenäisessä Suomessa (1917 -) Yhtiön omitukseen jääneellä Lohikosken tilalla, joka tunnettiin Lohikosken Hovina, harjoitettiin maa- ja metsätaloutta. Isännyyttä hoiti ilmeisesti aluksi tilanvuokraaja, mutta jo 1920-luvun alusta lähtien yhtiön palkkaama tilanhoitaja. Hovilla asui tilanhoitajan lisäksi metsätyönjohtaja, muonamiehiä, seppä, kätilö (vuodesta 1901), diakonissa (vuodesta 1917), karjakot, sisäköt ja muuta työväkeä. Lisäksi Lohikosken tilalla toimi sahan entisiä työntekijöitä varten perustettu yhtiön vanhainkoti (eläkeläisiä asui mm. Laurinaution talossa, joka sijaitsi mäellä, riihen takana). Lohikosken sahayhdyskunnan liikenteellisesti syrjäisen sijainnin vuoksi oman kirkon rakentamista suunniteltiin jo 1800-luvun jälkipuolella. Vuonna 1907 Lohikosken sahalla pidetyssä kirkonkokouksessa päätettiin Herran huoneen rakentamisesta Lohikoskelle. Suunnitelmissa oli muodostaa Lohikosken sahan, Lohilahden, Lohiniemen, Telataipaleen ja Tialanmäen kinkeripiirit yhdistävä rukoushuonekunta. Sahan muutto Lohikoskelta oli takaisku kirkko- ja hautausmaahankkeelle. Lohikosken kylä piti kuitenkin yllä keskustelua ja 1930-luvun alkuvuosina hanke lähti toteutumaan. Kirkon rakennuspaikka järjestyi, kun Hackman & Co. vuonna 1933 luovutti Sulkavan seurakunnalle puolentoista hehtaarin suuruisen maa-alueen Salmenkankaalta. Saman vuoden loppupuolella arkkitehti Ilmari Virkkala sai valmiiksi kirkon piirustukset sekä suunnitelman hautausmaan järjestämiseksi. Rakennustyön urakoivat rakennusmestarit Antti W. ja Antti E. Saksa. Kyläläisiä oli mukana kirkon ja hautausmaan rakentamisessa sekä palkattuina että talkootyöväkenä. Kivet hautausmaan ympärille rakennettuun kiviaitaan kuljetettiin Lohilahden talojen pelloilta. Kirkko vihittiin käyttöön Kirkkotarhaan haudattujen sankarivainajien hautamuistomerkki pystytettiin Vehmaan punaisesta graniitista veistetyn Vapauden ristin suunnitteli arkkitehti Virkkala. Kirkkorakennukseen vuonna 1961 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä ulkoseinät maalattiin ja kirkko sähköistettiin. Sisätiloihin tehtiin muutoksia: kuoritilaa suurennettiin, saarnatuolin asentoa muutettiin ja urkuparvi porrastettiin. Sahan lopettamisen jälkeen Hackman myi koulun Sulkavan kunnalle. Samalla entisen yhtiön koulun nimeksi tuli Lohilahden koulu. Vuonna 1927 aloitti alakoulu koulun käsityöluokan tiloissa. Vuonna 1934 muuttui koulu kaksiopettajaiseksi. Pari vuotta myöhemmin valmistui koulun lisärakennus ja vanhan osan peruskorjaus kouluneuvos, arkkitehti Toivo Salervon laatimien suunnitelmien mukaisesti. Rakennus oli laajennuksen jälkeen n. 43 metriä pitkä, ja siihen oli tehty sementtitiilikatto. Toisen yläluokan perustamisen yhteydessä alakoulu muutettiin kauppias P. Kostiaisen rakennukseen, joka tunnetaan Erkkilänä. Vuonna 1951 palkattiin kolmas opettaja. Koulu muutti vuonna 1964 Lohilahdelle valmistuneeseen uuteen koulutaloon. Tontti oli saatu lahjoituksena Hackman & Co:lta. Kivikoulun rakentamiseen käytettiin Liperin kunnan Vaivion koulun piirustuksia. Vuonna 1999 valmistui laajennus ja peruskorjaus arkkitehtitoimisto Keijo Tolpan suunnittelemana. Koulu on ollut kylän monitoimikeskus, jonka tiloja ovat käyttäneet myös eri järjestöt, seurakunta, kansalaisopisto ja kylätoimikunta. Lohikosken terveystalo aloitti toimintansa vuonna Yhtiö lahjoitti vielä tuolloin omistuksessaan olleesta tilastaan tontin neuvolan rakennuspaikaksi. Neuvolaksi kutsuttu terveystalo toimi äitiys- ja lastenneuvolana sekä kätilön, terveyssisaren ja kodinhoitajan asemapaikkana aina 1990-luvun alkuun, minkä jälkeen terveystalo siirtyi Asunto Oy Lohipirtin uudisrakennukseen Tervarannasta nousevalle rinteelle. 16

17 Hackmanin maatilan toiminta päättyi viime sotien jälkeen. Yhtiö joutui luovuttamaan Lohikosken maatilan valtiolle, joka muodosti siitä kaksi asutustilaa. Revot muuttivat yhtiön vanhaan talouskeskukseen ja ottivat asunnokseen entisen tilahoitajan asuintalon. Rönkköset perustivat uuden tilakeskuksen Kaislasen pohjoisrannalle. Koskelassa eli vanhalla paikalla harjoitetaan edelleen karjataloutta, mikä on säilyttänyt yhtiön pelto- ja laidunalueet kosken ympäristössä. Yhtiö vaikutti ranta- ja metsämaiden omistajana välillisesti tai suoraan kylän maankäyttöön ja rakennustoimintaan vielä pitkään sahan lopettamisen ja asutustoiminnan jälkeenkin, aina 1900-luvun lopulle saakka. Yhtiön lahjoittamille maille on rakennettu kirkko ja hautausmaa 1930-luvulla ja nykyinen koulu luvun alussa. Kylän nykyisen taajaman kehittymisen kannalta merkittävä tonttikauppa tapahtui 1980-luvulla, kun yhtiö myi kunnalle Lohilahdentien ja kirkon ympäristöstä maa-alueen. Keskustaan saatiin kaivattua tonttimaata ja seuraavina vuosina Ahvenpohjaan valmistui huoltoasema, rivitaloja, tenniskenttä, venelaituri ja VPK:n toimipiste. Lisäksi parannettiin ja kunnostettiin torialueen, uimarannan ja kirkon paikoitusalueita. Vuonna 1995 Metsähallitus osti kaikki Lohilahden alueella yhtiölle kuuluneet metsät. Kuva: Kirkko ja hautausmaa perustettiin 1930-luvulla mäelle, muuta kylää korkeammalle. 17

18 2.4 Asutuksesta Lohilahdella oli 1600-luvulla neljä taloa. Ne sijaitsivat tarkastelualueen ulkopuolella Lohiniemessä, Tuliniemessä, Henkoniemessä (Leinola) ja Vääräniemessä (Sinkkolanniemi). Kaskiviljelysmaita oli laajalla alueella. Ensimmäisinä kaskettuihin niemiin perustettiin talot ja raivattiin ensimmäiset pellot luvun kuluessa ja vuonna 1760 alkaneen lahjoitusmaakauden aikana asutus lisääntyi ja laajeni vanhoilla kaskimaapalstoilla. Pölkkyniemeen tulivat ensimmäiset asukkaat Tuliniemen talosta 1700-luvun jälkipuolella. Tuliniemestä käsin perustettiin talo myös Lohikoskelle. Tämän Laurinaution talo on sijainnut kosken lähellä. Siitä on jouduttu ilmeisen varhain luopumaan, sillä 1800-luvun puolivälin paikkeilla on Lohikosken sahan ympäristössä vain torppia, myös paikassa, joka pitäjänkartassa (1848) on nimetty Laurnautii-nimiseksi. Tupa-aho ja Lehikkö ovat saaneet asukkaat 1800-luvun puoliväliin mennessä. Isojako valmistui Sulkavan pitäjän kylissä vuoteen 1886 mennessä. Silloinen asutustilanne huomioiden Lohilahdelle muodostettiin 25 kantatilaa. Asukkaille, entisille lampuoteille, tuli mahdollisuus lunastaa tilat itselleen. Maksuaika oli 39 vuotta. Tarkastelualueella sijaitsevat Pölkkyniemi nro 12, Lohikoski nro 13, Tupaaho nro 22 ja Lehikkö nro 23. Hackman & Co. oli jo vuonna 1879 myynyt Lohilahden lahjoitusmaan valtiolle. Kaupasta erotettiin maat, jotka isossajaossa muodostivat uuden kantatalon, Lohikoski nro 13, jonka maalla saha ja jauhomylly sijaitsivat. Yhtiölle jäänyt tila oli kooltaan n. 440 ha. Se käsitti laajat metsämaat, joita yhtiö myöhemmin osti lisää. Koko Lohikosken puolen asutus sekä myös Lohilahden nykyinen keskusta Ahvenpohjaan ulottuvilta osin on rakentunut yhtiön omistaman Lohikoski-tilan vanhoille maille. Tarkastelualueelle jää myös nykyisiä valtion maita, jotka pääasiassa painottuvat Sahanlahden ja Kaislasen eteläpuolelle (kantatalo nro 36). Lohilahden maapuolella tontteja on erotettu Tupa-ahon ja Lehikön maista 1900-luvulla, pääasiassa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kyläasutus käsittää nauhamaista tienvarsiasutusta Lohirannantien varrella sekä muutaman talon erillisiä asumusryhmiä Tiaisenmäellä ja Lohilahden rannassa. Yhtiön omistusaikana Lohikosken tilasta oli erotettu Koulutilan ja Rukoushuoneen eli kirkkomaan lisäksi vain muutama pientila. Suurin osa kylän pientaloista ja liiketaloista sijaitsi vuokramaalla. Toisen maailmansodan jälkeen Lohikosken tilasta muodostettiin kaksi asutustilaa. Myöhemmin monet vuokramaalle talonsa rakentaneet lunastivat tontit itselleen, mm. kauppaliikkeet Salmela, Keski-Saimaa ja Itä-Savon Osuusliike. Sulkavan, Särkilahden ja Lohikosken tienhaarassa on vajaan parinkymmenen asumuksen mökkikylä raivattuine peltoineen. Tämä Tienhaarankylä on syntynyt ja 40-luvuilla, jolloin alue otettiin tilattomien asutustoiminnan käyttöön. Ensimmäiset asutustilat perustettiin Telalahden talolle nro 21 kuuluneesta isosta ulkopalstasta. Samalla erotettiin tontti myös Tielaitokselle. Varsinainen Tienhaaran kylä sijaitsee Telalahden Kestikievarin kantatalolle nro 16 kuuluneella maalla. Sulkavan kunta osti alueen vuonna 1929 ja alkoi myydä siitä tontteja (pienviljelyspaikkoja). Taloja rakennettiin 1930-, 40- ja 50-luvuilla, samalla raivattiin pellot. 18

19 2.5 Liikenneväylistä Lohilahti sijaitsee historiallisesti tärkeän Lappeenranta Puumala Savonlinna vesireitin tuntumassa. Se jää myös kaakon-luoteen suuntaiselle niemistä ja saarista muodostuvan katkonaisen talvitien reitille, jota myöten on kuljettu vesistön poikki jo ennen kuin reitille, joka muodostaa yhteyden Sulkavalta Imatralle, rakennettiin maantie 1800-luvun loppupuolelle mennessä; tämän seututien 438 linjaus on muuttunut tien perusparannuksissa 1900-luvun jälkipuolella. Laivaliikenne Matkustajalaivaliikenne alkoi Saimaalla 1890-luvulla. Lohikoski oli Savonlinnan ja Sulkavan alueen pienlaivojen laivareitillä, mutta myös pitkien Mikkeli-Lappeenranta ja Savonlinna-Mikkeli linjojen laivat saattoivat poiketa sahakylän laitureissa tai pitivät niitä välisataminaan. Alukset vaihtoivat kulureittejään ja aikataulujaan olosuhteiden ja kysynnän mukaan. Lohilahdella oli laivalaivureita ainakin Tervarannassa (Itä-Savon edustalla), Salmelan kaupan lähellä (nyk. OP:n edustalla) ja Pölkkyniemessä (Lehkosen kaupan luona) sekä tarkastelualueen ulkopuolelle jäävissä Kangassaaressa, Tuliniemessä ja Sinkkolanniemessä. Tuliniemen laituriin pääsivät vain pienet laivat. Lisäksi lohikoskelaiset ja lahtelaiset hyödynsivät pohjoisessa sijainneen Kiviapajan laiturin laivaliikennettä, joka kulki pidemmälle syksyyn kuin Lohilahdelle poikkeava liikenne. Matkustajalaivaliikenne loppui vähitellen luvulle tultaessa. Tiestö Itsenäisyyden alkuvuosina tie Sulkavan kirkolta Lohikoskelle ja edelleen Virmutjoelle kiersi Tiimataipaleen kautta nykyistä Lohikoskentietä pitkin. Tämä Lohikoskentie oli Sulkavan puolella rakennettu yleiseksi maantieksi 1890-luvulla. Tiejärjestelyjen yhteydessä vaihdettiin kievaritalon paikka Telataipaleelta Lohikoskelle. Kyydit suuntautuivat Sulkavan Korholanmäelle tai Ruokolahden Virmutjoelle. Majatalo oli vuorotellen Lehikölla ja Tupa-aholla, mutta vuonna 1915 se annettiin viideksi vuodeksi Hackman & Co:n maatilan vuokraajan Iivari Tuomen hoidettavaksi. Tienhaarankylän kohdalla Lohikoskentiestä haarautuvan Lohikoski-Ahvionniemi- Särkilahti tien (Kiviapajantien) rakentaminen alkoi 1910-luvun alussa. Vuonna 1914 oli Särkilahdesta Ahvionniemeen kärrytie. Tien rakentaminen jäi kesken ja alkoi uudelleen vasta 1930-luvulla. TVH:lla on ollut Särkilahden tienristeyksessä varikko. Talossa oli hallitilojen lisäksi asunto työnjohtajaa varten. Vuonna 1997 Sulkavan tiemestaripiiri lakkautettiin ja TVH:n kalusto siirrettiin muualle. Sulkava-Virmutjoki maantietä oikaistiin 1960-luvulla (1967). Uusi Lohilahdentie rakennettiin Tiimataipaleesta entisten Tuliniemen maiden halki Ahvenpohjaan ja Salmen yli sekä edelleen metsän halki Tiaisenmäelle, jossa tie yhtyi Särkilahdesta Lohikosken kautta tulevaan vanhaan Virmutjoen tiehen. Tietä Lohilahdelta etelään perusparannettiin (uusi tielinjaus) 1974 ja parikymmentä vuotta myöhemmin kunnostettiin myös tie Lohilahdelta Vekarasalmelle (1992). Ahvenpohjanlahden ja Koululahden välisessä salmessa oli silta jo ennen nykyistä maapengertä ja betonisiltaa. Lohilahden perinnepiirin julkaisussa kerrotaan, että silta ja tie salmen yli Tervarannasta Salmenkankaan puolelle rakennettiin talkoilla 1920-luvun jälkipuolella eli niihin aikoihin, kun Paavo Kostiainen rakennutti Salmelan kauppataloaan salmen etelärannalle. Kyläasutusten välistä liikennettä palvelevia kulku-uria rakennettiin kyläteiksi luvun alkupuolella. Jokilahdentie Tupa-ahon kautta rakennettiin 1920-luvun lopulla (alkoi ). Tien perusparannuksen yhteydessä 1960-luvun lopulla linjattiin tie 19

20 Lohilahden suunnalla suoremmaksi ja rakennettiin se alkavaksi samaan aikaan rakennetusta Lohilahdentiestä. 2.6 Liike-elämästä Lohikosken ensimmäinen kauppapuoti oli Hackmanin kauppa, joka toimi sahan yhteydessä. Puotirakennus sijaitsi yhtiön tilakeskuksessa (nyk. Koskela). Alkuun sahanhoitajat huolehtivat liikkeen toiminnasta. Loppuaikoina rakennuksessa toimi myös yksityisiä kauppoja, kuten Auvisen kauppa. Savonlinnalainen Osuuskauppa Keski-Saimaa perusti viime sotien jälkeen sivumyymälän Lohikoskelle poliisikonstaapeli Lehtoselta ostamaansa 1940-luvun kiinteistöön. Myymälä siirtyi 1950-luvun puolivälissä uuteen liiketaloon tien toiselle puolelle ja toimi siinä luvulle saakka; vuonna 1984 Keski-Saimaa sulautui osuuskauppa Suur-Savoon. Osuuskaupan jälkeen rakennuksessa toimi jonkin vuoden Torikoitten kauppa. Keski- Saimaan vanhemmassa liiketalossa oli vuosia Matkahuolto-kahvila sekä sen jälkeen lyhyen aikaa Lohikosken Saluna. Yksityiset perustivat kauppapuotejaan jo 1800-luvun lopulla Saimaan puoleiselle Lohilahdelle. Kaupat ja laivalaiturit sijaitsivat lähekkäin. Vuonna 1884 puodinpidon aloitti kylälle muuttanut Johan Henrik Sallinen. Hän ilmeisesti rakennutti Tervarannassa sijaitsevan rakennuksen, jossa piti kauppaliikettään. Jo 1890-luvulla Salliselta vapautuneissa tiloissa toimi kauppias Auvinen. Vuonna 1904 rakennuksen osti kauppias A.E. Lehkonen puotirakennuksekseen. Lehkonen puolestaan myi rakennuksen 1920-luvulla Tupa-ahon Pekka Kostiaiselle. Vuosina rakennuksessa oli Itä-Savon Osuusliikkeen Lohilahden myymälä. Vuonna 1937 Osuusliike muutti vasta valmistuneeseen liiketaloon naapuritontille. Uuden myymälän yhteyteen perustettiin myös kahvila. Osuusliikkeellä oli myymälä jonkin aikaa 1960-luvulla myös Lohikoskella. Kokonaan osuusliikkeen toiminta kylällä loppui 1980-luvulla. Vastarannalla, A. Puurtisen omistamassa Pölkkyniemen alatalossa, oli mahdollisesti jo 1800-luvun puolella kauppaliike, jonka Puurtinen myi n Albin Kolehmaiselle. Kolehmaisen puodin jälkeen talossa toimi jonkun vuoden Lohikosken Osuuskauppa, joka lopetti vuonna Paavo Kostiainen oli itsenäisenä kauppiaana alatalossa vuodesta 1915 aina vuoteen 1926, jolloin Pölkkyniemen isäntä Puurtinen myi tilansa A.E. Lehkoselle. Tämä perusti alataloon kaupan ja harjoitti sen lisäksi tilallaan maanviljelyä sekä Tervarannassa aloittamaansa laivanvarustusta. Lehkosen kauppaliike toimi vielä jonkin aikaa viime sotien jälkeen, ehkä 1950-luvun alkuun saakka. Kauppias Paavo Kostiainen rakennutti uuden liiketalon Hackmanin omistamalle maalle, Salmenkankaan eteläpuolelle. Kostiaisen kauppaliike (myöh. Salmela Oy) toimi vuoteen 1966 saakka. Perimätiedon mukaan Kostiaisen uuteen taloon käytettiin Pölkkyniemestä siirretyn kaupparakennuksen hirret. Ainakin Lehkonen rakennutti vuoteen 1928 mennessä uuden hirsi- ja lautarunkoisen rakennuksen Pölkkyniemen rantaan, johon siirsi vastarannalla toimineen kauppaliikkeensä. Viime vuosisadan loppupuolella kauppapalvelut vähentyivät, ja jäljellä olevat ovat keskittyneet Lohilahdelle. Tauno Rissasen kauppaliike ja baari aloittivat toimintansa 1960-luvun puolivälissä Sulkavan Säästöpankin talossa tuolloin rakenteilla olleen uuden Lohilahdentien varressa. Yritystoimintaan jatkaa edelleen K-extra Rissanen. Liikerakennus on ajalleen tyypillinen. Se käsittää hahmoltaan laatikkomaisen, tasapäätyisen asunto-osan ja siihen liittyvän matalan koteloiduin räystäin ja isoin liikeikkunoin varustetun myymälän. K-extran lähellä on pysynyt myös pankkipalvelut. Lohirannantiellä on vuodesta 1971 toiminut Sulkavan Osuuspankin 20

SULKAVAN KUNTA LOHILAHTI LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS, EHDOTUS 2 9.8.2013

SULKAVAN KUNTA LOHILAHTI LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS, EHDOTUS 2 9.8.2013 SULKAVAN KUNTA LOHILAHTI LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS, EHDOTUS 2 9.8.2013 Sisällysluettelo 1. Perustiedot... 2 1.1 Sijainti... 2 1.2 Suunnittelutilanne... 2 1.2.1 Maakuntakaava... 2 1.2.2

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Sulkavan kunta Lohilahti Lohikoski osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Sulkavan kunta Lohilahti Lohikoski osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SULKAVAN KUNTA LOHILAHTI LOHIKOSKI OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Sulkava Lohilahti-Lohikoski Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Sulkava Lohilahti-Lohikoski Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Sulkava Lohilahti-Lohikoski Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Kustantaja: Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 5

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print

http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Turun karttapalvelu :: Tulostussivu http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Sivu 1/1 6.3.2014 3200 m Kiinteistöliikelaitos KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 6.3.2014 Rekisteriyksikkö 529-499-8-9 Dosentti

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014 YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2 Kaavaluonnos 17.11.2014 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa.

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 24.9.2013 Diaari nro 491/2012 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot