PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Transkriptio

1 PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA Luonnos

2 2

3 Sisältö 1. MAAKUNTAOHJELMAN TARKOITUS PIRKANMAAN ALUEELLISIA TUNNUSPIIRTEITÄ JA KEHITYSNÄKÖALOJA... 6 Väestö... 6 Työllisyys ja työssäkäynti... 6 Aluetalous ja yritykset... 7 Koulutus ja tutkimus... 7 Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja tekniset järjestelmät ARVIO MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISESTA PIRKANMAAN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPITEET TOIMINTALINJA 1: UUDISTUVAT OSAAMIS- JA ELINKEINORAKENTEET Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin TOIMINTALINJA 2: VAHVISTUVA JA EHEYTYVÄ INFRASTRUKTUURI Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden ja kunnon Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta TOIMINTALINJA 3: PITO- JA VETOVOIMAISET TOIMINTAYMPÄRISTÖT Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUSKEHYS LIITTEET Liite 1 Maakuntaohjelman valmistelu Liite 2 Tiivistelmä ympäristöselostuksesta: maakuntaohjelman vaikutusten arviointi ja seuranta 3

4 4

5 1. MAAKUNTAOHJELMAN TARKOITUS Pirkanmaan maakuntaohjelmalla toteutetaan syksyllä 2009 hyväksytyn maakuntasuunnitelman kehittämistavoitteita ja strategiaa. Maakuntasuunnitelman vision mukaan: Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta. Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Tämä tavoitetila on purettu neljään kehittämiskokonaisuuteen: Elinkeinot ja yrittäminen Uudistetaan Pirkanmaan tuotantorakenteet, jotta säilytämme maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyisenä Osaaminen ja työvoima Uudistetaan maakunnan koulutusrakenteet jotta voimme vastata tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksiin Infrastruktuuri Pidetään tekniset järjestelmät kunnossa ja ajan tasalla taataksemme tuottavan toiminnan kehittymisen ja ihmisten viihtymisen Pirkanmaalla Asuminen, elinympäristö ja palvelut Tarjotaan pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt, niin että ihmiset voivat toteuttaa elämänsuunnitelmansa Pirkanmaalla Maakuntaohjelma kuvaa miten näitä tavoitteita kohti pyritään lähivuosien toimin. Siinä asetetaan järjestykseen kehittämistyön painopisteet ja kuvataan keskeiset toimenpiteet. Maakuntaohjelmassa tehdään näkyväksi maakunnan kehittämisen moninaiset välineet ja voimavarat. Ohjelmalla vaikutetaan lisäksi valtion talousarvioon, jonka määrärahoille se osoittaa käyttökohteita. Maakuntaohjelman ajallinen tarkastelujänne ulottuu noin 4-5 vuoden päähän tulevaisuuteen. Ohjelman toimenpiteiden alueellisen kohdentamisen painopiste on Tampereen keskusseudulla ja seutukeskuksissa, mutta maakunnan maaseutumaisille alueille kohdennetaan omia kehittämistoimia. Pirkanmaa on muodostumassa yhdeksi työssäkäyntialueeksi, ja voimakkaita kahtiajakoja on siksi syytä välttää: maakunnan sisäinen verkottuminen on tärkeää, ja irtautuminen aluejakopohjaisesta kehittämisestä tulee ajankohtaiseksi. Teemakohtaiseen kehittämiseen siirtyminen aiheuttaa tarpeen arvioida myös kehittämistoiminnan rakenteita. Pirkanmaan tulevaisuutta tehdään pirkanmaalaisten omilla valinnoilla. Maakuntaohjelma on näiden valintojen tekemisen ja kaikkien pirkanmaalaisten yhteinen työväline. 5

6 2. PIRKANMAAN ALUEELLISIA TUNNUSPIIRTEITÄ JA KEHITYSNÄKÖALOJA Pirkanmaata kohtaa voimakas uudistumistarve; pelkästään vanhojen ja vakiintuneiden menestystekijöiden varassa maakuntaa uhkaa taantuminen. Uudistumisessa auttavat pirkanmaalainen, ennakkoluuloton ja aktiivinen tapa toimia, tehdä yhteistyötä, suhtautua haasteisiin ja hakea kilpailuetua. Pirkanmaalla on runsaasti menestymiseen tarvittavia ominaisuuksia, mutta myös suuria, ratkaistavia haasteita. Väestö Pirkanmaa on maan harvoja kasvumaakuntia pirkanmaalaisia oli , ja heidän osuutensa koko maan väestöstä oli 9,0 %. Viime vuosina väestönkasvu on ollut noin neljä tuhatta henkeä vuodessa, ja puolen miljoonan pirkanmaalaisen rajan rikkoutuminen on odotettavissa vuonna Muuttoliikkeeseen perustuva kasvu kuitenkin hidastunee. Ulkomaalaisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut vähitellen, mutta on edelleen vain 2,1 %. Väestön ikääntyminen jatkuu Pirkanmaallakin matemaattisella vääjäämättömyydellä. Nyt yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä on 16,8 % ja alle 15-vuotiaiden osuus 16,4 %, mutta vuonna 2020 lasketaan 65 vuotta täyttäneitä olevan jo 21,9 % maakunnan väestöstä. Heitä olisi silloin , kun alle 15-vuotiaita olisi Huoltosuhde on maakunnassa maan keskiarvoa epäedullisempi Tampereen seutukuntaa lukuun ottamatta. Siellä muuttoliike pitää ikärakenteen nuorekkaana. Haja-asutusalueilla asuu enää noin 12,7 % maakunnan väestöstä, ja monien maaseutualueiden autioituminen etenee. Ei ole näkyvissä, että keskittävä suuntaus erityisesti heikkenisi, ja näissä oloissa alueellisesti nykyistä tasaisemman kehityksen aikaansaaminen on kova haaste. Määrältään kasvava väestö on kuitenkin arvokas voimavara. Työllisyys ja työssäkäynti Globaali kehitys kulkee kohti yhä kovempaa kilpailua, ja Pirkanmaallakin on pelkona maakunnalle tärkeän teollisuuden rakennemuutoksen vauhdin kiihtyminen ja työpaikkakadon jatkuminen. Pirkanmaalla työttömyyden vuosikeskiarvo 2009 oli 11,9 %, kun se koko maassa oli selvästi alempi, 10,3 %. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin huomattavan suuria (6,1 14,5 %). Pirkanmaalla sekä pitkäaikaistyöttömyys että alle 25-vuotiaiden työttömyys ovat kohonneet taantuman seurauksena hieman valtakunnallisia keskiarvoja korkeammiksi. Naisten työttömyysaste on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Työllisyyden kasvun arvioidaan hidastuvan vuoden 2010 jälkeen, eikä työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 75 %:iin vuoteen 2020 mennessä näytä realistiselta näköpiirissä olevan talouskasvun turvin. Keskeinen ratkaisuja odottava ongelma on kasvava tarve osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Vaikka kauppaan ja palveluihin kohdistuu suuria odotuksia talouden vetureina teollisuusviennin hiljaisempina aikoina, kansantaloutta vahvistava kasvuvoima on haettava vientitoimialoista. Näiden työllistämiskyky jatkossa on kysymysmerkki, ja siksi uusia kasvualoja tarvitaan kipeästi. Tampereen seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on perinteisesti ollut korkea, ja työssäkäyntiliikenne seutukuntaan on vilkastunut jatkuvasti. Maakunnan muissa osissa työpaikkaomavaraisuus on 6

7 ollut laskusuunnassa. Tärkeimmät maakunnan ulkopuoliset työssäkäynnin vaihtoalueet vaihdon suuruuden mukaisessa järjestyksessä ovat Uusimaa (2,4 %), Kanta-Häme (1,0 %) ja Satakunta (0,8 %). Aluetalous ja yritykset Pirkanmaa on Suomen teollisuuden ydinalueita, ja viime vuosiin asti sen kehitys on kulkenut maan kärkivauhdilla. Pirkanmaan bruttoarvonlisäys oli vuonna 2007 noin 13,5 miljardia euroa, ja osuus koko maan arvonlisäyksestä 8,6 %. Asukasta kohden laskettu arvonlisäys oli /as (koko maassa /as.) Arvonlisäyksestä jo lähes 80 % syntyy Tampereen seutukunnassa. Pirkanmaan yritysrakenteen tunnusmerkkejä ovat alle viiden henkilön yritysten yleisyys sekä suurten yritysten tytäryksiköt. Henkilöstömäärältään suurimpia työllistäjiä maakunnassa ovat olleet tukku- ja vähittäiskaupan sekä elektroniikka- ja koneteollisuuden toimialat. Suurin osa pirkanmaalaisten yritysten kokonaisliikevaihdosta tulee näiltä aloilta (yhteensä 44 %). Kymmenen suurinta pirkanmaalaista yritystä tarjoaa noin seitsemän prosenttia koko maakunnan työpaikoista ( työpaikkaa). Viime vuosina uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti liike-elämää palvelevassa toiminnassa, rakentamisessa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, kun vientivetoiset alat ovat kärsineet taloustaantumasta. Taantuman aiheuttama yritysten työllistämis- ja tulonmuodostuskyvyn heikentyminen heijastuu voimakkaasti maakunnan julkistalouteen. Sen selvä kiristyminen verotulojen alenemisen seurauksena kaventaa sekä kunta- että valtiosektorin kykyä kantaa osansa alueen kehittämistoimista. Julkisen toiminnan tehostamisvaatimukset jatkuvat voimakkaina. Koulutus ja tutkimus Aluekehityksen osaamisvetoisuus pysyy tulevaisuudessakin vahvana. Koulutettu työvoima on ratkaisevan tärkeä kilpailutekijä, ja osaavan työvoiman saatavuus Pirkanmaankin menestyksen elinehto. Pirkanmaa on profiloitunut korkeatasoisen koulutuksen, tasokkaan tutkimuksen ja korkean teknologian sovellusten maakuntana. Pirkanmaan väestön koulutustason nousu on ollut jatkuvaa; tutkintoja suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2008 oli jo 67,5 % (koko maassa 65,5 %). Ikäluokkien pienetessä kilpailu koulutettavista kuitenkin kasvaa voimakkaasti ja samalla seudullisen eriarvoistumisen vaara lisääntyy. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat Pirkanmaalla kansallista tasoa korkeampia. Vuonna 2008 tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat euroa/työntekijä (koko maassa e/työntekijä) ja kokonaisuudessaan 1 116,7 miljoonaa euroa (Suomessa kaikkiaan 6 871,1 milj. eur). Vain Itä- Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla panostettiin tutkimustoimintaan Pirkanmaata voimakkaammin (suhteutettuna henkilöstöön). Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta keskittyy lähes kokonaan Tampereen seutukuntaan. Viime vuosina Tampereen yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta on valmistunut noin 12 prosenttia maan tohtoreista (v tohtoria TaY:sta ja 84 TTY:lta). Väkilukuun suhteutettuna Pirkanmaalla on maan kolmanneksi eniten tohtoreita. Koulutus- ja tutkimuslaitosten kilpailu- 7

8 kyky ja rahoitus sekä tutkimushankkeiden soveltaminen ja kaupallistuminen ovat maakunnan tulevan menestyksen olennaista perustaa. Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja tekniset järjestelmät Pirkanmaalla on selväpiirteinen alue- ja yhdyskuntarakenne, jonka ylläpitämisessä on kuitenkin tekemistä. Infrastruktuurin uudistamis-, kehittämis- ja ylläpitotarpeet maakunnassa ovat mittavia, ja mm. eri liikennemuotojen välttämätön yhteensovittaminen ja uuden teknologian mahdollistaman älykkään infran rakentaminen kysyvät paljon resursseja. Investoinneissa nousevat yhä keskeisemmiksi olemassa olevan infrastruktuurin ylläpito, elinympäristön laatu sekä ympäristön ja palvelujen saatavuuden turvaaminen ja tuottaminen taloudellisesti. Pirkanmaa on koostunut vuoden 2009 alusta lähtien 24 kunnasta, joissa on 14 kaupunkitason palveluja tarjoavaa keskusta. Pirkanmaalla asuu keskimäärin 33 asukasta yhtä kokonaispinta-alan neliökilometriä kohti (koko maassa 13,6). Tiheimmin asutaan Tampereella (304 hlöä/km 2 ), Pirkkalassa (155) ja Akaassa (124), väljimmin Kuhmalahdella ja Ruovedellä (noin 5 hlöä/ km 2 ). Väestön keskittyminen on nostanut taajama-asukkaiden osuuden jo 87,3 %:iin kaikista pirkanmaalaisista. Taajamien tiivistämiseen kohdistuu painetta yhdyskuntahuollon ja energiatehokkuuden turvaamiseksi. Pirkanmaan vetovoimaisuuden yksi tärkeimmistä peruspilareista on ollut sen kansallisesti edullinen sijainti Suomen pääliikenneväylien risteyspisteessä. Pirkanmaalle ulottuu etelästä Helsinki Hämeenlinna Tampere vyöhyke, joka on Suomen ainoa eurooppalaisen tason väestön, työpaikkojen ja infrastruktuurin keskittymä. Tähän liittyy poikittainen Turusta Tampereen kautta Jyväskylään ja edelleen Kuopioon ulottuva yliopistokaupunkien muodostama vyöhyke. Liikenteen ja logistiikan merkitys tulevan kehityksen mahdollistajana pysyy jatkossakin suurena. Maakunnan päätiet ovat vielä melko hyvässä kunnossa. Pirkanmaan laajaa seututieverkkoa on perusparannettu vuosikymmenien ajan, mutta ilman merkittävää lisäresursointia seututiestöä uhkaa rappeutuminen. Tällä on mittaamaton merkitys maaseudun elin- ja vetovoimaisuudelle. Voimakkaasti kasvavalla Tampereen seudulla teiden välityskyky puolestaan on paikoitellen äärirajoillaan. Joukkoliikenteen hyödyntämiseen kohdistuu kasvavia odotuksia mm. ympäristösyistä, ja erityisesti raideliikenteessä ja pääradan kasvuvyöhykkeessä on kehittämispotentiaalia. Lentoliikenne ja Tampere-Pirkkalan lentoasema puolestaan nähdään välttämättöminä edellytyksinä kansainvälisesti toimivien yritysten ja osaajien juurruttamisessa alueelle. Pirkanmaa on yritysten ja yhdyskuntien energiahuollon kannalta edullista aluetta, sillä Pirkanmaalla on mahdollisuus valita useista erilaisista energialähteistä. Tärkein tuontipolttoaine Pirkanmaalla on maakaasu. Energian saatavuuden ja hinnan kehitykseen liittyy silti huolestuttavia näköaloja, ja ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hidastaminen edellyttävät mm. energiatehokkuuden parantamista sekä kotimaisten polttoaineiden, erityisesti puun ja bioenergian sekä jätteiden energiakäytön lisäämistä. Mahdollisuuksien oivaltaminen ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä voi luoda uusia kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Lisätään kartta Pirkanmaan tavoitteellisesta aluerakenteesta 8

9 3. ARVIO MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Maakunnan alueella toteutettujen ohjelmien vaikuttavuutta on vaikea arvioida, koska kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Lisäksi esimerkiksi hanketoiminnan välittömiä työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa muista samalle alueelle kohdistuneista ohjelmista ja tukimuodoista sekä talouden yleisen kehityksen vaikutuksista. Juuri tämän vuoksi edellisessä maakuntaohjelmassa ei asetettu määrällisiä tavoitteita. Sen sijaan ohjelma sisälsi kehittämishaasteita, joiden tavoitetasot on laadittu pikemminkin sanallisesti ja laadullisesti. Ohjelmakaudella hankeryhmässä käsitellyt 205 kehittämishanketta kohdentuivat ohjelman neljään toimintalinjaan seuraavasti 1) yritystoiminta ja tutkimus 23,1 % 2) tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat) 40,1 % 3) aluerakenne, yhteydet ja energia 23,1 % 4) vetovoima, imago ja identiteetti 13,7 % Ohjelmassa erityisesti priorisoituihin kehittämishaasteisiin kohdentui ajatellun mukaisesti eniten kehittämishankkeita lukuun ottamatta paria tapausta, joissa kehittäminen ei pääsääntöisesti tapahdu hanketoimintana (hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien kehittäminen, hyvinvointipalvelujen tuottaminen). Pirkanmaan maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi valmistui vuoden 2009 lopussa ja se toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen Allianssin maakuntien kanssa. Arvioinnin toimeksiannossa korostettiin mm. aluekehityksen vaikuttavuuden, strategian ja teemavalintojen osuvuuden näkökulmaa. Pirkanmaa oli arvioinnin aikaan tunnuslukujensa osalta vertailumaakunnista parhaassa kehitysvauhdissa ja myös maakuntaohjelmaan kirjatut tavoitteet olivat Pirkanmaalla toteutuneet parhaiten. Talouskriisin vaikutukset ovat kuitenkin nopeasti heikentäneet maakunnan näkymiä. Keskeiset johtopäätökset ja suositukset Pirkanmaan maakuntaohjelmatyöstä korostavat maakuntaohjelman tiivistämistä ja priorisoimista sekä sisältöalueittaisen seurannan tehostamista, maakunta keskusseutu - jännitteen huomioon ottamista sekä kehittämishengen virittämistä. Lisätään lyhyt arvio muista erityisohjelmista (AKO, AMO, OSKE) ja niiden vaikuttavuudesta 9

10 4. PIRKANMAAN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPITEET Maakuntaohjelmassa kehittämisen toimintalinjat on johdettu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa 2025 tunnistetuista kehittämiskokonaisuuksista. Toimintalinjat eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemmin toisiinsa tiiviisti nivoutuvia ja toisiaan täydentäviä. Kuhunkin toimintalinjaan on kirjattu keskeisimmät kehittämistehtävät, joihin ohjelmakaudella tulee kiinnittää huomiota. Kehittämistehtäviä on avattu tarkempiin toimenpide-ehdotuksiin ja kärkihankeaihioihin. Läpileikkaavina teemoina kaikissa toimintalinjoissa ovat kansainvälisyys ja kestävän kehityksen ulottuvuudet. Osana kaikkea kehitystoimintaa korostetaan voimakkaasti uudistumisen tarvetta. Talouden taantuma on kiihdyttänyt maakunnan rakennemuutosta ja maakunnan kehittämiseen tarvitaan uutta lähestymistapaa. Koko ohjelman tasolla peräänkuulutetaan uusiin mahdollisuuksiin ja avauksiin reagoivaa toimintatapaa ja -kulttuuria sekä tiiviimpää poliittista yhteistyötä. Kehittämistyössä on haettava jatkuvuutta ja prosessuaalisuutta yksittäisen hanketoiminnan sijaan Toimintalinja 1: Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet Mitä toimintalinjan 1 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaa tarjoaa innovaatioiden synnylle, omaksumiselle ja käyttöönotolle otollisen toimintaympäristön ja ilmapiirin, jotka takaavat yritysten jatkuvan uudistumisen ja liiketoiminnan kehittymisen. Panostukset innovaatioympäristöön ja huippututkimukseen ovat runsaat ja teknologiansiirto yrityksiin toimii notkeasti. Pirkanmaan elinkeinoelämä ennakoi tehokkaasti teknologisia, tuotannollisia ja markkinamuutoksia. Vientisuuntautuneet ja kotimaan kysyntään tukeutuvat yritykset toimivat kilpailukykyisesti, kannattavasti ja palvelu- ja asiakaslähtöisesti. Pirkanmaan koulutus- ja tutkimusorganisaatiot ovat vetovoimaisia, keskenään ja kansainvälisesti verkottuneita. Koulutus perustuu kaikilla tasoilla osaamistarpeiden ennakointiin sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutus on laadultaan korkeaa ja järjestämistavoiltaan tehokasta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti ja juurruttaminen yritysten ja työelämän muihin tehtäviin toteutuu koko maakunnassa. Osaajien kansainvälistä liikkuvuutta hyödynnetään määrätietoisesti ja osaamisen hallinta ja työhyvinvointi työorganisaatioissa ovat korkealla tasolla. Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä Mitä teemme? Varmistetaan riittävä tutkimuksen taso valituilla vahvuus- ja huippualoilla rakentamalla ja resursoimalla korkeatasoisia ja houkuttelevia tutkimus- ja koulutuskeskittymiä ja -ohjelmia sekä tiivistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä niiden profiloitumiseksi, kansallisen ja kansainvälisen tason osaajien houkuttelemiseksi maakunnan korkeakouluihin Kehitetään innovaatioherkkää toimintaympäristöä tuottamalla rakenteita ja palvelukonsepteja, joiden avulla innovaatioaihioita voidaan mahdollistaa ja toteuttaa joustavasti. Painotetaan 10

11 erityisesti osaamis- ja tietointensiivisten palvelujen toimintaympäristöjä. Aktivoidaan käytännön kehittämistyön ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä Tiivistetään tutkimus- ja opetusalan toimijoiden strategista yhteistyötä sekä niiden yhteyksiä alueen yrityksiin. Panostetaan yritysten, teknologiakeskusten ja tutkimuslaitosten yhteiseen T&K -toimintaan mm. luomalla fyysiset ja organisatoriset puitteet monitieteisten innovaatioverstaiden toiminnalle ja etsitään aktiivisesti konkreettisia alustoja osaajien törmäyttämiseksi, tuomalla yritysten ja elinkeinoelämän näkemykset osaksi koulutusta sekä edistämällä akateemisen tutkimustiedon jalkauttamista alueen elinkeinoelämään Vahvistetaan tiedepohjaista innovaatiotoimintaa sekä tuetaan uusien avauksien tuotteistamista ja kaupallistamista ja teknologian siirtoa. Lisätään riskinottokykyä innovaatioiden kaupallistamisvaiheessa, etenkin riskirahoitustoimintaa yritysten alkuvaiheessa. Houkutellaan investointeja alueelle. Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? Tavoitteena on yritysten ja organisaatioiden innovaatio- ja uudistumiskyvykkyyden kohottaminen ja vahvan tiedepohjaisen kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistaminen siten, että niiden synerginen vuorovaikutus edistää sujuvaa siirtymistä palvelupainotteiseen tuotantorakenteeseen ja integroitumista voimallisesti kansainvälisiin arvo- ja innovaatioverkostoihin sekä mahdollistaa yritysten arvontuottokyvyn kasvattamisen ja hyvän työllisyyden edellytykset kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tampereen yliopiston muutos : Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja yhä arvostetumpi opiskelu-, opetus- ja tutkimusyhteisö Tampereen yliopiston keskeinen tehtävä on kasvattaa opiskelijoista kansainvälisesti toimintakykyisiä, vastuuntuntoisia akateemisia vaikuttajia ja asiantuntijoita maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia Tampereen teknillisen yliopiston strategia : TTY on tunnettu tasokkaasta tekniikan tutkimuksesta, jolla on tiiviit yhteydet teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin Yliopisto on haluttu yhteistyökumppani teollisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä vahva innovaatioiden ja tutkimus- ja osaamislähtöisten uusien yritysten tuottaja Kenellä on päävastuu alueella? Tutkimus- ja oppilaitoksilla, yritysten tukiorganisaatioilla (ml. teknologiakeskukset), yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, rahoittajilla Miten seuraamme onnistumista? Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Mitä teemme? Vahvistetaan alueittaista yritysten erikoistumista hyödyntämällä täysipainoisesti maakunnan eri osissa jo olevat kehittämisalustat ja teknologiansiirtomekanismit. Tuetaan yritysten erikoistumista joustavaan ja muuntautumiskykyiseen piensarjatuotantoon alihankinnan lähtökohtana 11

12 Nostetaan yritysten liiketoiminnan uudistaminen, liiketoimintaosaaminen ja tuottavuuden parantaminen kehittämistoiminnan keskiöön kehittämällä sekä tunnistettujen Pirkanmaan osaamisklusterien että kokemus- ja taitointensiivisten (pk-)yritysten uudistumiskykyä niille räätälöidyillä hanke-, koulutus-, palvelukonsepteilla, vahvistamalla käyttäjälähtöistä innovaatioiden syntyä sekä edistämällä innovaatio-osaamisen tuotteistamista ja jalostamista vientituotteiksi. Lisätään työn tuottavuutta hyödyntämällä yleiskäyttöisten teknologioiden (Internet, ICT) hyödyntämistä yrityksissä Vahvistetaan yritysten liiketoiminnan kansainvälistymisvalmiuksia houkuttelemalla kansainvälistä osaamista ja kokemusta alueen yritysten operatiiviseen toimintaan (linjatasolle ja hallituksiin). Tunnistetaan kansainvälistymisvalmiit yritykset ja tuetaan niiden markkinoiden laajentamista. Edistetään kansainvälistä matkailua alueelle Uudistetaan yrityspalvelujärjestelmää käyttäjä- ja asiakaslähtöiseksi järjestämällä yrityspalvelut yhden luukun -periaatteella koko yrityksen elinkaari huomioiden. Suoraviivaistetaan kehittämistoimenpiteitä ja karsitaan ylimääräistä byrokratiaa. Kehitetään vaikuttavampia innovaatio- ja uusyrittäjyyspalveluita, täydennyskoulutusta ja tutkimuspalveluita Edistetään maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista ja elinvoimaisuutta mm. parantamalla savutettavuutta ja varmistamalla sujuvat (tieto)liikenneyhteydet maakunnan kattavasti. Tiivistetään maaseutukehittämisen ja yleisen elinkeino- ja aluekehittämisen yhteyksiä. Hyödynnetään elämystalouden ja matkailun potentiaali luomalla yhteistyöalustoja, tuotteistamalla palveluja, yhteismarkkinoinnilla ja verkottamalla alan yrityksiä Kenellä on päävastuu alueella? Yrityksillä ja niiden tukiorganisaatioilla (ml. teknologiakeskukset ja viranomaiset), tutkimus- ja oppilaitoksilla, yritys- ja työelämän järjestöillä, rahoittajilla Miten seuraamme onnistumista? Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Mitä teemme? Lisätään alueen oppi-, koulutus- ja tutkimuslaitosten kansainvälistymisvalmiuksia edistämällä pirkanmaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien, kehittäjien ja yritysten asiantuntijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä rekrytoimalla ulkomaalaisia opiskelijoita, opettajia sekä kansainvälisen tason tutkijoita Varmistetaan opetuksen ja ammatillisen koulutuksen saatavuus koko maakunnassa sekä tehostetaan maakunnan eri osien vahvuusaloja tukevaa koulutusta parantamalla niiden oppimis- ja opetusympäristöjä. Tehostetaan yrittäjyyskasvatusta tuomalla yrittäjyys orgaaniseksi osaksi opetusta ja tukemalla yrittäjyysmyönteistä asenneilmapiiriä maakunnassa 12

13 Parannetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistämällä elinikäistä oppimista ja monitaitoisuutta sekä varmistamalla koulutusketjujen saumattomuus ja ehkäisemällä koulutuksen keskeyttämistä. Kehitetään maakunnan työ- ja toimintaympäristöjen vetovoimaa uusien osaajien houkuttelemiseksi Suunnataan toimenpiteitä erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyyn, uusio- ja jatkokoulutukseen, uraohjaukseen ja rekrytointipalveluihin muuttuneen talouskehityksen aiheuttamaan työllisyyskehitykseen vastaamiseksi. Tehostetaan rakennemuutoksiin reagoivaa koulutusta Varaudutaan työperusteisen maahanmuuton ja monikulttuuristen yhteisöjen kasvuun keskittymällä maahanmuuttajien onnistuneeseen kotouttamiseen ja työllistämiseen (palvelut), integroimalla maahanmuuttajat osaksi sosiaalisia ja ammatillisia yhteisöjä, hyödyntämällä maahanmuuttajien osaamis- ja kokemuspohjaa sekä vahvistamalla ulkomaalaismyönteistä asenneilmapiiriä Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma 2008: Pirkanmaan on globaaleilla työmarkkinoilla tunnettu työvoimaa kiinnostavana alueena, missä monikulttuurisuus tunnistetaan taloutta ja työelämää dynamisoivana tekijänä. Alueen kunnat ovat tunnistaneet vastuunsa edellytysten luojina. Alueellinen työnjako maahanmuuttajien kotouttamistoiminnassa on järjestetty tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti saumattomalla työnjaolla yksityisen sektorin, viranomaisten ja kolmannen sektorin kesken. Kenellä on päävastuu alueella? Työelämän järjestöillä ja työmarkkinaosapuolilla, tutkimus- ja oppilaitoksilla, yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, viranomaisilla, kunnilla ja kansalaisjärjestöillä Miten seuraamme onnistumista? 4.2. Toimintalinja 2: Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Mitä toimintalinjan 2 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet. Tämä mahdollistaa monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin tukevat tätä kokonaisuutta. Energia-, vesi-, jätehuolto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta kestävästi koko maakunnassa. Erityisesti uusiutuvan, kotimaisen bio- ja lähienergian mahdollisuudet on hyödynnetty laajasti. 13

14 Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden ja kunnon Mitä teemme? Etsimme uusia rahoitusratkaisuja infrastruktuurin kunnossapitoon ja kehittämiseen. Keskeiset liikenneinfrastruktuurin kehittämiskohteet Pirkanmaalla: Liikenneväylät: Valtatie 3 välillä Ylöjärvi Vaasa: Hämeenkyrön ohitustie Valtatie 12: Tampereen rantaväylän tunneli, rakentamissopimus. Teiskontien parantaminen keskussairaalan kohdalla Tampereella Valtatie 9 välillä Tampere Orivesi: liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen Perustienpidon rahoitus, alueelliset investoinnit ja siltainvestoinnit, puunhuollon kuljetukset turvaava tienpidon rahoitus Kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun edistäminen, logistisen kokonaissuunnittelun käynnistäminen Joukkoliikenne: Tampereen Rantaväylän joukkoliikenteen laatukäytävä Teiskontien joukkoliikenteen laatukäytävä Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen tuki Rautatieliikenne: Suomen pääradan rahoitus eurooppalaisena TEN-T -prioriteettikohteena Tampere Seinäjoki Oulu -pääradan tason nostaminen ja Tampere Seinäjoki -rataosan kaksiraiteistaminen Pori/Rauma Tampere Jyväskylä -rataosan akselipainojen korottaminen Tampere Helsinki raidekapasiteetin lisääminen, erityisesti välillä Tampere Toijala Tampereen henkilöratapihan kehittäminen Tasoristeysten vähentäminen (Toijala Turku, Tampere Pori/Rauma) Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen Henkilöliikenteen kehittäminen Tampere Mänttä Vilppula -rataosalla Henkilöliikenteen kehittäminen Tampereen seudun rataosilla Nopeiden junayhteyksien lisääminen tukemaan Pietarin suunnan liikennettä Läntinen oikorata, Pirkanmaan logistiikkatoiminnot?? Lentoliikenne: Tampere Pirkkalan lentoaseman palvelutason parantaminen ja lentoliikenteen kehittäminen (erityisesti halpalentoyhtiöt) sekä sen yritysalueen ja liikenneyhteyksien kehittäminen 14

15 Tietoliikenne: Tietoliikenneyhteyksien laajentaminen koko maakuntaan ja palveluinnovaatioiden valjastaminen niiden vetureiksi Pirkanmaan maakunnallinen laajakaistarakentamisen hankeohjelma 2009: Yhä enemmän on kysymys kaiken työn ja tiedon viemisestä verkkoon. Pirkanmaalla uskotaan uuteen teknologiaan ja tietoon talouskasvun lähteenä. Tietotyön automaatio ja internetin tehokäyttö vaativat satsauksia toimivaan, nopeaan ja tuvalliseen tietoliikenneinfrastruktuuriin. Kenellä on päävastuu alueella? Viranomaisilla, kunnilla, alueen edunvalvojilla, infra-alan yrityksillä Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Mitä teemme? Keskeiset vesi- ja jätehuollon kehittämiskohteet: Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Hämeenkyrö Nokia -syöttövesijohto ja siirtoviemäri Keskusseudun jätevedenpuhdistamo Parannetaan energiantuotannon ja -siirron infrastruktuuria hyödyntämällä mm. älykkäiden energiaverkkojen kehittämiseksi tehtyä työtä Ennaltaehkäistään jätteiden syntyä sekä tehostetaan jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä Lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta ja edistetään pienten lähienergiaa toimittavien yritysten markkinoille pääsyä edistämällä paikallisia lähienergiantuotannon ratkaisuja kuten turve-, puu-, bio-, peltoenergiatuotantoa (myös jätteenpolttolaitos) Vahvistetaan maakunnan energia- ja ympäristöalan koulutusta sekä panostetaan energiatehokkuuden (asuminen, teollisuuden prosessit, koneet ja laitteet) ja ympäristö- ja energiateknologian tutkimus- ja kehitystoimintaan Kenellä on päävastuu alueella? Infra- ja energia-alan yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja teknologiakeskuksilla, kunnilla, viranomaisilla Miten seuraamme onnistumista? 15

16 4.3. Toimintalinja 3: Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Mitä toimintalinjan 3 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaa tarjoaa asukkailleen korkealuokkaisen, esteettömän elinympäristön, joka mahdollistaa viihtyisän ja laadukkaan asumisen sekä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden. Laadukas ja kattava peruspalveluiden verkosto on turvattu koko maakunnassa, osin liikkuvien palveluiden avulla. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisesti kaupan ja vapaa-ajan palvelujen alueina. Pirkanmaan kulttuurinen identiteetti, vahva vetovoima ja kansainvälinen näkyvyys antavat maakunnalle erottuvan, myönteisen imagon, joka on myös määrätietoisesti hyödynnetty kehittämistoiminnassa, mm. matkailussa. Luonnonympäristö nähdään sekä itseisarvoisena että ihmisten viihtymisessä olennaisena tekijänä. Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä Mitä teemme? Eheytetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maankäytössä ja asuntopolitiikassa sekä kehittämällä ja hyödyntämällä kokonaisvaltaista liikenne- ja maankäyttösuunnittelua Kehitetään monipuolisia, viihtyisiä ja turvallisia asuin- ja virkistysalueita huomioimalla elinkaariajattelu jokapäiväisessä elinympäristössä sekä hyödyntämällä osallistavaa asuinalueiden suunnittelua Ohjataan resursseja luonnonympäristön suojeluun ja hoitoon sekä panostetaan ympäristökasvatukseen varmistamalla ympäristönäkökohdat ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen kaikessa suunnittelussa Tiivistetään maaseudun ja kaupunkikeskusten toiminnallista vuorovaikutusta mm. tukemalla paikallistuotantoa, vahvistamalla paikallistuotannon elintarvikeketjuja sekä edistämällä luonnon ja kulttuurimaisemien virkistyskäyttöä ( maaseutumaiseman potentiaali ) Aktivoidaan pirkanmaalaista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa syventämällä maakunnan sisäistä vuorovaikutusta ja toiminnallista yhteistyötä. Nähdään yhteisöllisyys syrjäytymistä ehkäisevänä voimavarana Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja niiden yhteistyöelimillä, viranomaisilla, kansalais- ja asukasjärjestöillä (esim. paikalliset toimintaryhmät) Miten seuraamme onnistumista? 16

17 Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita Mitä teemme? Lisätään kuntien keskinäistä sekä kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien välistä yhteistyötä hankintajärjestelmissä ja palvelutuotannossa Varmistetaan kaupallisten palvelujen alueellisesti tasapainoinen kehittäminen ja tasaarvoinen saatavuus mm. maankäytön suunnittelulla Luodaan edellytyksiä yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymiselle, mutta myös omaehtoisen paikallistoiminnan (kolmas sektori) roolin vahvistumiselle palvelutuotannossa sekä arvioidaan tehtyjä palvelu-uudistuksia ja valmistellaan uusia Kehitetään uusia sähköisiä ja mobiileja palvelukokonaisuuksia (myös matkailijoille) Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja kuntayhtymillä, hyvinvointi- ja palvelualan yrityksillä ja järjestöillä, viranomaisilla, oppi- ja tutkimuslaitoksilla sekä teknologiakehittäjillä Miten seuraamme onnistumista? Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Mitä teemme? Tiivistetään Pirkanmaan kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä (myös kansainvälisesti)) ja yhteistä tuotekonseptointia sekä matkailu- ja kulttuurihankkeiden/ -tapahtumien koordinoitua kokoamista. Järjestetään tapahtumakokonaisuuksia ajallisten päällekkäisyyksien poistamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi (urheilutapahtumien yhteyteen konsertteja ja näyttelyitä). Tunnistetaan myös ala- ja mikrokulttuurit maakuntaa dynamisoivana vetovoimatekijänä Panostetaan kulttuuritapahtumien kansainväliseen markkinointiin ja kulttuurivientiin tekemällä mm. ulkomaisten asiakkaiden tarvekartoituksia ja hyödyntämällä halpalentoyhtiöiden asiakasvirrat Hyödynnetään Pirkanmaan arvokkaita kulttuuri- ja luonnonympäristöjä paikallisessa kehittämistoiminnassa ja pirkanmaalaisten virkistyskäytössä Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategian visio 2020: Pirkanmaan elämystalous on kannattavasti kasvava, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu toimialaklusteri. Sen vetovoima ja kilpailukyky perustuvat alueen hyvään saavutettavuuteen, vahvoihin kärkiyrityksiin, omaleimaiseen tarjontaan, yhteistyöhön ja liiketoimintamallien aktiiviseen uudistamiseen. 17

18 Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja niiden omistamilla kehittämisyhtiöillä, elämysalan yrityksillä ja järjestöillä, alueen edunvalvojilla Miten seuraamme onnistumista? 5. MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUSKEHYS Lisätään 18

19 LIITE 1 Maakuntaohjelman valmistelu Pirkanmaan maakuntaohjelma on maakunnan toimijoiden näkemysten yhteensovittamiseen ja vuorovaikutteiseen valmisteluun voimakkaasti nojautuva aikaansaannos. Sen valmistelu käynnistyi maakuntahallituksen päätöksellä , ja työ alkoi ohjelmavalmistelusta tiedottamista ja sen suuntaamista ohjaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinnalla. OAS hyväksyttiin maakuntahallituksessa syyskuussa, ja se on ollut liiton Internet-sivuilla ( valmisteluosapuolten tutustuttavana valmistelun ajan. Maakuntavaltuusto on omalta osaltaan linjannut ohjelmavalmistelun lähtökohtia kokouksessaan , ja maakuntahallitus on käsitellyt ohjelmatyön etenemistä sen eri vaiheissa. Ohjelman suuntaamisessa on otettu huomioon edellisen maakuntaohjelman ulkopuolisen arvioinnin tulokset. Keskeiset johtopäätökset ja suositukset Pirkanmaan aiemmasta maakuntaohjelmatyöstä korostavat erityisesti tarvetta maakuntaohjelman tiivistämiseen ja priorisoimiseen sekä sisältöalueittaisen seurannan tehostamiseen, maakunta keskusseutu -jännitteen huomioon ottamiseen sekä kehittämishengen virittämiseen. Arvioinnin toteutti kilpailutuksen perusteella Net Effect Oy, ja se valmistui joulukuussa Arviointiraportti kokonaisuudessaan on liiton Internet -sivuilla. Arvioinnin tuloksista vauhtia ottava yhteisseminaari maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsenille järjestettiin Seminaarissa tehtiin johtopäätöksiä edellisestä ohjelmasta ja linjattiin odotuksia uudelle ohjelmalle 19 päättäjän voimin. Maakuntaohjelman konkreettiset sisällöt syntyivät pääosiltaan talven 2010 aikana. Maakunnan keskeisten kehittämistarpeiden ja -kohteiden tunnistamiseen perustuvia ohjelman sisältöjä ideoitiin ja neljässä teemakohtaisessa työpajassa 10. ja Teemavalinnat perustuivat maakuntasuunnitelmassa määriteltyihin kehittämiskokonaisuuksiin. Pajoihin osallistui yhteensä runsaat 50 maakunnan keskeisten toimijatahojen edustajaa. Työpajojen tuotokset arvioitiin ja priorisoitiin maaliskuussa noin 210 toimijalle osoitetulla Internetkyselyllä, jonka vastausprosentiksi muodostui X %. Ohjelman sisältöjen hiomiseksi järjestettiin vielä työseminaari seutukuntien, ELYkeskuksen, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä kauppakamarin edustajille. Tämän vuorovaikutteisen ja energisoivan vaiheen juoksutuksesta vastasi Management Design Intelligence Oy. Lisäksi maakuntaohjelmaa on työstetty Tampereen yliopiston kanssa, jonka kanssa yhteistyössä toteutettiin maakuntasuunnittelun kurssi keväällä Tavoitteena oli hakea uusia näkökulmia maakunnalliseen aluekehityssuunnitteluun niin sisältöjen kuin menetelmienkin osalta. Kurssille osallistui aktiivisesti noin 50 aluetieteen ja kunnallistieteen aine- ja syventävien opintojen eri vaiheissa olevaa opiskelijaa. Näiden kurssin aikana tekemät harjoitustyöt hyödynnetään toisaalta maakuntaohjelman sisällöissä ja toisaalta ohjelman toimeenpanossa. Maakuntaohjelma-asiakirjaa on valmisteltu talven ja kevään 2010 aikana liiton virastossa, jossa työhön on osallistunut liiton sisäinen valmistelutiimi. Ohjelman luonnosversio ja siihen kuuluva ympäristöselostus tulevat julkisesti nähtäville ja lausuttavaksi/kommentoitavaksi huhtikuun alussa. Maakuntavaltuusto käsittelee luonnosvaiheista maakuntaohjelmaa kokouksessaan Saadun palautteen perusteella muokattu ja viimeistelty ohjelma tulee maakuntahallituksen hyväksymiskäsittelyyn kesäkuussa

20 LIITE 2 Tiivistelmä ympäristöselostuksesta: maakuntaohjelman vaikutusten arviointi ja seuranta Ympäristövaikutusten arvioinnista Laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) edellyttää maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointia, ohjelmaan sisältyvän ympäristöselostuksen laatimista sekä siitä kuulemista ja tiedottamista. Tämä ympäristöselostuksen tiivistelmä esittää kootusti Pirkanmaan maakuntaohjelman arvioidut ympäristövaikutukset. Varsinainen ympäristöselostus on julkaistu erikseen ja se löytyy myös Pirkanmaan liiton Internet-sivuilta osoitteesta Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämisen kehysohjelma, jolla tarkennetaan maakuntasuunnitelman strategiaa. Maakuntaohjelmassa kuvataan toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankekokonaisuudet sekä tehdään arvio näiden rahoituksesta. Sen vaikutuksina on arvioitu sosiaalisia, ekologisia, kulttuurisia, taloudellisia sekä alueelliseen tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Arviointiprosessi Maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnissa on edetty suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Käytännön toteutus on tapahtunut vuonna 2006 edellistä maakuntaohjelmaprosessia konsultoineen Suunnittelukeskus Oy:n kanssa hahmotettua mallia mukaillen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) pohjalta. Maakuntaohjelma ei yleisen luonteensa vuoksi suoranaisesti johda rahoitus- ja hankepäätöksiin, ja siksi sen vaikutuksetkin tapahtuvat välillisesti, eri toteuttajatahojen ja resurssilähteiden kautta. Siksi sen vaikutustarkastelut on tehty sen teematasoon kohdennettuina ja keskittyen merkittävimmiksi arvioituihin vaikutuksiin. Vaihtoehtotarkastelut on tehty akselina nykykehityksen mukainen nollavaihtoehto vs. maakuntasuunnitelman strategiaa maakuntaohjelman esityksien mukaisesti toteuttava tavoitteellinen kehitys. Nollavaihtoehto on kehitystila, jossa maakuntaohjelman tavoitteita ei systemaattisesti pyritä toteuttamaan. Maakuntaohjelman merkittävimmät vaikutukset Koko ohjelman tasolla Pirkanmaan maakuntaohjelman keskeisin tavoite on varmistaa koko Pirkanmaan elinvoimaisuus ja kilpailukyky siten, että väestö-, alue- ja elinkeinokehitys toteutuisi nykyistä alueellisesti tasaisemmin. Maakunnan tasapainoinen kehitystavoite merkitsee vaikutusten kohdentumisen kannalta, että taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset vahvistuvan väestö-, työllisyys- ja elinkeinokehityksen vuoksi olisivat myönteisiä maakunnan eri osissa. Infrastruktuuriin kohdistuvien investointi- ja rakennushankkeiden toteuttamisessa voi olla myös ympäristölle paikallisesti haitallisia vaikutuksia. Yhdyskuntarakennetta eheyttävät tavoitteet kuitenkin kohdentavat näitä jo olemassa olevan ihmistoiminnan piirissä oleville alueille, mikä lieventää vaikutusten haitallisuutta. Maakuntaohjelman 20

21 toteuttaminen sinänsä ei kohdista vaikutuksia erityisesti millekään tietyille ympäristön osa-alueille. Se ei myöskään vaikuta ympäristön- tai luonnonsuojelun kannalta merkittäviin alueisiin, kuten Natura-alueisiin. Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet Elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä kehittävien, alueen kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden vaikutukset ovat merkittävimmillään taloudellisia, sosiaalisia ja alueelliseen tasa-arvoon liittyviä. Keskeinen tavoite on Pirkanmaan globaalien kilpailukärkien vahvistaminen ja toimialojen sisäinen uudistuminen. Tutkimukseen perustuvan tuotekehityksen ja palveluliiketoiminnan vahvistumisen tavoitteet tukevat materiaalisten resurssien käytön kasvun hillitsemistä elinkeinotoiminnassa. Elinkeinotoiminnan ja siihen liittyvien kuljetusten ja työmatkaliikenteen kasvu aiheuttavat ympäristökuormitusta, jotka on otettava esim. yritysalueiden suunnittelussa huomioon. Koulutuksen laatua, työelämävastaavuutta ja alueellista saatavuutta sekä työllistymistä ja työelämän toimivuutta ja integraatiota kehittävät aloitteet edistävät maakunnan väestön elämänlaatua, työllisyyttä ja ansaintamahdollisuuksia sekä vähentävät syrjäytymisen uhkaa. Erikseen ohjelmassa mainittu ympäristöosaamisen koulutuksellinen ja elinkeinoelämässä tapahtuva vahvistaminen puolestaan ovat omiaan vähentämään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Vahvistuva ja eheytyvä nfrastruktuuri Alueellisten infrastruktuurijärjestelmien kehittämiseen, kokonaisvaltaiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja aluerakenteen eheyteen ja toimivuuteen sekä energiahuollon omavaraisuuden lisäämiseen liittyvien toimenpide-esitysten vaikutukset ovat ensisijassa taloudellisia ja ympäristöllisiä. Teknisten järjestelmien (väylärakentaminen, vesi- ja energiaverkot ym.) rakentamisvaiheessa voi lyhyellä aikavälillä aiheutua negatiivisia ekologisia vaikutuksia ainakin paikallisesti, mutta pidemmällä aikavälillä ja laajemmin arvioituna pakollinen hankekohtainen ympäristövaikutusten arviointi varmistaa, että toteutustavoista valitaan ympäristölle vähiten haitalliset ja riskeille vähiten alttiit. Mainitut tavoitteet parantavat yhdyskuntataloudellista tehokkuutta ja ovat omiaan kohentamaan rakennetun ja luonnonympäristön tilaa. Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia seuraa laadukkaan asuin- ja toimintaympäristön turvaamiseen, hyvinvointipalvelujen tuotantotapojen uudistamiseen, luonnonympäristöstä huolehtimiseen sekä elämystalouden vahvistamiseen tähtäävistä aloitteista. Myös näillä toimilla parannetaan yhdyskuntataloudellista tehokkuutta sekä rakennetun ja luonnonympäristön tilaa. Vaikutusten seuranta Maakuntaohjelmasta seuraa suoranaisesti vain vähän rahoitus- tai hankepäätöksiä (lähinnä maakunnan kehittämisrahan käyttö, n euroa vuositasolla). Ohjelman vaikutusten seurantaa tehdään teematasolla ohjelmakauden kuluessa, ja lakisääteinen ohjelma-arviointi tulee sisältämään myös ohjelman vaikuttavuusarvioinnin. Ohjelman seuranta on luonteeltaan enemmän laadullista kuin määrällistä ja mitattavissa olevaa. Hankekohtainen vaikutusten arviointiprosessi varmistaa rakennus- ja investointihankkeiden toteuttamisessa, että vaikutuksia punnitaan suhteessa hankkeiden tavoitteisiin ja vähiten haitallisia vaikutuksia aiheuttavat toteuttamistavat valitaan. Maakuntaohjelman vaikutukset ovat kehitysprosesseja ja kehityskulkuja käynnistäviä ja tukevia. Siksi ohjelman seurannassa painottuvat enemmän laadulliset arvioinnit kuin määrälliset ja mitattavissa olevat indikaattorit. Seurantaa tehdään ohjelmakauden kuluessa, ja ohjelmakaudella toteutettava lakisääteinen ohjelma-arviointi sisältää myös vaikuttavuuden arviointia. 21