Pirkanmaan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan maakuntaohjelma 2011 2014"

Transkriptio

1 Pirkanmaan maakuntaohjelma

2 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma Pirkanmaan liitto Tampere 2010 Sarja A, julkaisu nro 49 ISBN ISSN Maanmittauslaitos, lupa nro 54/MML/10 Kannen kuva: Sastamalan kaupunki Painosmäärä: 1000 kpl Painopaikka: PK-Paino Oy, Tampere 2

3 Pirkanmaan maakuntaohjelma SISÄLTÖ 1. MAAKUNTAOHJELMAN TARKOITUS 5 2. PIRKANMAAN ALUEELLISIA TUNNUSPIIRTEITÄ JA KEHITYSNÄKÖALOJA 6 Väestö 6 Työllisyys ja työssäkäynti 7 Aluetalous ja yritykset 7 Koulutus ja tutkimus 7 Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja tekniset järjestelmät 8 3. ARVIO MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISESTA PIRKANMAAN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPITEET TOIMINTALINJA 1: UUDISTUVAT OSAAMIS- JA ELINKEINORAKENTEET 12 Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä 13 Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 14 Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin TOIMINTALINJA 2: VAHVISTUVA JA EHEYTYVÄ INFRASTRUKTUURI 16 Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden ja kunnon 16 Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta TOIMINTALINJA 3: PITO- JA VETOVOIMAISET TOIMINTAYMPÄRISTÖT 19 Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä 19 Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 20 Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA 22 LIITTEET 23 Liite 1. Maakuntaohjelman valmistelu 23 Liite 2. Tiivistelmä ympäristöselostuksesta 24 3

4 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma Saatteeksi Maailma muuttuu, ja muutoksessa menestyäksemme myös meidän on oltava valmiita muuttumaan. Pirkanmaan maakuntaohjelma kuvaa, mitä muutoksia ja uudistuksia maakunnassa tavoittelemme. Ohjelma esittää Pirkanmaan kehittämisen painopisteet ja keskeiset toimenpiteet sekä niiden tavoitetasot ja toteutusvastuut. Uudistuksia haetaan kahdeksalla kehittämistehtävällä, jotka ovat: - Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä - Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä - Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin - Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden ja kunnon - Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta - Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä - Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita - Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Näissä onnistumista varten on määritelty myös seurantamittarit, joiden lähtö tasoa kuvaava raportti sisältyy ohjelmaan. Maakuntaohjelma antaa uudistusten toteuttamiselle suuntaviivat, mutta itsekseen se ei toteudu. Haastamme pirkanmaalaiset maakuntaohjelman toteuttamiseen! Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntaohjelman kokouksessaan PIRKANMAAN LIITTO 4

5 1. MAAKUNTAOHJELMAN TARKOITUS Pirkanmaan maakuntaohjelmalla toteutetaan syksyllä 2009 hyväksytyn maakuntasuunnitelman kehittämistavoitteita ja strategiaa. Maakuntasuunnitelman vision mukaan: Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumis kykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta. Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Tämä tavoitetila on purettu neljään kehittämiskokonaisuuteen: Elinkeinot ja yrittäminen Uudistetaan Pirkanmaan tuotantorakenteet, jotta säilytämme maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyisenä Osaaminen ja työvoima Uudistetaan maakunnan koulutusrakenteet, jotta voimme vastata tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksiin Infrastruktuuri Pidetään tekniset järjestelmät kunnossa ja ajan tasalla taataksemme tuottavan toiminnan kehittymisen ja ihmisten viihtymisen Pirkanmaalla Asuminen, elinympäristö ja palvelut Tarjotaan pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt, niin että ihmiset voivat toteuttaa elämänsuunnitelmansa Pirkanmaalla Maakuntaohjelma kuvaa miten näitä tavoitteita kohti pyritään lähivuosien toimin. Siinä esitetään kehittämistyön painopisteet ja kuvataan keskeiset toimenpiteet. Maakuntaohjelmassa tehdään näkyväksi maakunnan kehittämisen moninaiset välineet ja voimavarat. Ohjelmalla vaikutetaan lisäksi valtion talousarvioon, jonka määrärahoille se osoittaa käyttökohteita. Maakuntaohjelman ajallinen tarkastelujänne ulottuu noin 4 5 vuoden päähän tulevaisuuteen. Ohjelman toimenpiteiden alueellisen kohdentamisen painopiste on Tampereen keskusseudulla ja seutukeskuksissa, mutta maakunnan maaseutumaisille alueille kohdennetaan omia kehittämistoimia. Pirkanmaa on muodostumassa yhdeksi työssäkäyntialueeksi, ja voimakkaita kahtiajakoja on siksi syytä välttää: maakunnan sisäinen verkottuminen on tärkeää, ja irtautuminen aluejakopohjaisesta kehittämisestä tulee ajankohtaiseksi. Teemakohtaiseen kehittämiseen siirtyminen aiheuttaa tarpeen arvioida myös kehittämistoiminnan rakenteita. Pirkanmaan tulevaisuutta tehdään pirkanmaalaisten omilla valinnoilla. Maakuntaohjelma on näiden valintojen tekemisen ja kaikkien pirkanmaalaisten yhteinen työväline. 5

6 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma Kuva: istockphoto.com ja FinnMedi Oy 2. PIRKANMAAN ALUEELLISIA TUNNUSPIIRTEITÄ JA KEHITYSNÄKÖALOJA 6 Pirkanmaata kohtaa voimakas uudistumistarve; pelkästään vanhojen ja vakiintuneiden menestystekijöiden varassa maakuntaa uhkaa taantuminen. Uudistumisessa auttavat pirkanmaalainen, ennakkoluuloton ja aktiivinen tapa toimia, tehdä yhteistyötä, suhtautua haasteisiin ja hakea kilpailuetua. Pirkanmaalla on runsaasti menestymiseen tarvittavia ominaisuuksia, mutta myös suuria, ratkaistavia haasteita. Väestö Pirkanmaa on maan harvoja kasvumaakuntia pirkanmaalaisia oli , ja heidän osuutensa koko maan väestöstä oli 9,1 %. Viime vuosina väestönkasvu on ollut noin neljä tuhatta henkeä vuodessa, ja puolen miljoonan pirkanmaalaisen rajan rikkoutuminen on odotettavissa vuonna Muuttoliikkeeseen perustuva kasvu kuitenkin hidastunee. Ulkomaalaisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut vähitellen, mutta on edelleen vain 2,2 %. Väestön ikääntyminen jatkuu Pirkanmaallakin matemaattisella vääjäämättömyydellä. Nyt yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 17,1 % ja alle 15-vuotiaiden osuus 16,4 %, mutta vuonna 2020 lasketaan 65 vuotta täyttäneitä olevan jo 21,9 % maakunnan väestöstä. Heitä olisi silloin , kun alle 15-vuotiaita olisi Huoltosuhde on maakunnassa maan keskiarvoa epäedullisempi Tampereen seutukuntaa lukuun ottamatta. Siellä muuttoliike pitää ikärakenteen nuorekkaana. Haja-asutusalueilla asuu enää noin 13 % maakunnan väestöstä, ja monien maaseutualueiden autioituminen etenee. Ei ole näkyvissä, että keskittävä suuntaus erityisesti heikkenisi, ja näissä oloissa alueellisesti nykyistä tasaisemman kehityksen aikaansaaminen on kova haaste. Määrältään kasvava väestö on kuitenkin arvokas voimavara.

7 Työllisyys ja työssäkäynti Globaali kehitys kulkee kohti yhä kovempaa kilpailua, ja Pirkanmaallakin on pelkona maakunnalle tärkeän teollisuuden rakennemuutoksen vauhdin kiihtyminen ja työpaikkakadon jatkuminen. Pirkanmaalla työttömyyden vuosikeskiarvo 2009 oli 11,9 %, kun se koko maassa oli selvästi alempi, 10,3 %. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin huomattavan suuria (6,1 14,5 %). Pirkanmaalla sekä pitkäaikaistyöttömyys että alle 25-vuotiaiden työttömyys ovat kohonneet taantuman seurauksena hieman valtakunnallisia keskiarvoja korkeammiksi. Naisten työttömyysaste on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Työllisyyden kasvun arvioidaan hidastuvan vuoden 2010 jälkeen, eikä työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 75 %:iin vuoteen 2020 mennessä näytä realistiselta näköpiirissä olevan talouskasvun turvin. Keskeinen ratkaisuja odottava ongelma on kasvava tarve osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Vaikka kauppaan, palveluihin ja elämystalouteen kohdistuu suuria odotuksia talouden vetureina teollisuusviennin hiljaisempina aikoina, kansantaloutta vahvistava kasvuvoima on haettava vientitoimialoista. Näiden työllistämis kyky jatkossa on kysymysmerkki, ja siksi uusia kasvualoja tarvitaan kipeästi. Tampereen seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on perinteisesti ollut korkea, ja työssäkäyntiliikenne seutukuntaan on vilkastunut jatkuvasti. Maakunnan muissa osissa työpaikkaomavaraisuus on ollut laskusuunnassa. Tärkeimmät maakunnan ulkopuoliset työssäkäynnin vaihtoalueet vaihdon suuruuden mukaisessa järjestyksessä ovat Uusimaa (2,4 %), Kanta-Häme (1,0 %) ja Satakunta (0,8 %). Kasvavan maakunnan ylimaakunnallinen työssäkäynti ja asiointi ovat yhtäältä perustelu infrastruktuuri-investointien tarpeelle ja toisaalta mahdollisuus maakuntien rajoilla olevien alueiden dynaamisemmalle kehitykselle. Aluetalous ja yritykset Pirkanmaa on Suomen teollisuuden ydinalueita, ja viime vuosiin asti sen kehitys on kulkenut maan kärkivauhdilla. Pirkanmaan bruttoarvonlisäys oli vuonna 2007 noin 13,5 miljardia euroa, ja osuus koko maan arvonlisäyksestä 8,6 %. Asukasta kohden laskettu arvonlisäys oli /as (koko maassa /as.) Arvonlisäyksestä jo lähes 80 % syntyy nykyisessä Tampereen seutukunnassa. Pirkanmaan yritysrakenteen tunnusmerkkejä ovat alle viiden henkilön yritysten yleisyys sekä suurten yritysten tytäryksiköt. Henkilöstömäärältään suurimpia työllistäjiä maakunnassa ovat olleet tukku- ja vähittäiskaupan sekä elektroniikka- ja koneteollisuuden toimialat. Suurin osa pirkanmaalaisten yritysten kokonaisliikevaihdosta tulee näiltä aloilta (yhteensä 44 %). Kymmenen suurinta pirkanmaalaista yritystä tarjoaa noin seitsemän prosenttia koko maakunnan työpaikoista ( työpaikkaa). Viime vuosina uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti liike-elämää palvelevassa toiminnassa, rakentamisessa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, kun vientivetoiset alat ovat kärsineet taloustaantumasta. Maakunnan pienja perheyritysten suuri määrä on omiaan tasoittamaan globaaleja suhdanteita, ja näiden menestymisen edellytyksiä on vahvistettava. Taantuman aiheuttama yritysten työllistämisja tulonmuodostuskyvyn heikentyminen heijastuu voimakkaasti maakunnan julkistalouteen. Sen selvä kiristyminen verotulojen alenemisen seurauksena kaventaa sekä kunta- että valtiosektorin kykyä kantaa osansa alueen kehittämistoimista. Julkisen toiminnan tehostamisvaatimukset jatkuvat voimakkaina, ja totuttujen palvelujen turvaaminen alkaa monin paikoin olla työn takana. Koulutus ja tutkimus Aluekehityksen osaamisvetoisuus pysyy tulevaisuudessakin vahvana. Koulutettu työvoima on ratkaisevan tärkeä kilpailutekijä, ja osaavan työvoiman saatavuus Pirkanmaankin menestyksen elinehto. Pirkanmaa on profiloitunut korkeatasoisen koulutuksen, tasokkaan tutkimuksen ja korkean teknologian sovellusten maakuntana. Pirkanmaan väestön koulutustason nousu on ollut jatkuvaa; tutkintoja suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2008 oli jo 67,5 % (koko maassa 65,5 %). Ikäluokkien pienetessä kilpailu koulutettavista kuitenkin kasvaa voimakkaasti ja samalla seudullisen eriarvoistumisen vaara lisääntyy. Koulutuksen ja osaavien tekijöiden alueellinen saatavuus on aluekehityksen keskeinen voimavara, ja näiden turvaaminen on keskeinen tehtävä. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat Pirkanmaalla kansallista tasoa korkeampia. Vuonna 2008 maakunnan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot olivat 1,1 miljardia euroa (16 % koko maan panostuksista ja t&k-henkilöstön määrä lähes henkilöä (14 %). Henkilöstöön suhteutettuna tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat euroa/työntekijä (koko maassa euroa/työntekijä). Vain Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla panostettiin tutkimustoimintaan Pirkanmaata voimakkaammin suhteutettuna henkilöstöön. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta keskittyy lähes kokonaan Tampereen seutukuntaan. 7

8 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma Viime vuosina Tampereen yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta on valmistunut noin 12 prosenttia maan tohtoreista (v tohtoria TaY:sta ja 84 TTY:lta). Väkilukuun suhteutettuna Pirkanmaalla on maan kolmanneksi eniten tohtoreita. Koulutus- ja tutkimuslaitosten kilpailukyky ja rahoitus sekä tutkimushankkeiden soveltaminen ja kaupallistuminen ovat maakunnan tulevan menestyksen olennaista perustaa, ja ne on kaikissa oloissa turvattava. Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja tekniset järjestelmät Pirkanmaalla on selväpiirteinen alue- ja yhdyskuntarakenne, jonka ylläpitämisessä on kuitenkin tekemistä. Infrastruktuurin uudistamis-, kehittämisja ylläpitotarpeet maakunnassa ovat mittavia, ja mm. eri liikennemuotojen välttämätön yhteensovittaminen ja uuden teknologian mahdollistaman älykkään infran rakentaminen kysyvät paljon resursseja. Investoinneissa nousevat yhä keskeisemmiksi olemassa olevan infrastruktuurin ylläpito, elinympäristön laatu sekä ympäristön ja palvelujen saatavuuden turvaaminen ja tuottaminen taloudellisesti. Pirkanmaa on koostunut vuoden 2009 alusta lähtien 24 kunnasta, joissa on 14 kaupunkitason palveluja tarjoavaa keskusta. Pirkanmaalla asuu keskimäärin 38,9 asukasta yhtä kokonaispinta-alan neliökilometriä kohti (koko maassa 17,6). Tiheimmin asutaan Tampereella (403 hlöä/km 2 ), Pirkkalassa (203) ja Akaassa (139), väljimmin Kuhmalahdella ja Kihniössä (noin 6 hlöä/km 2 ). Väestön keskittyminen on nostanut taajama-asukkaiden osuuden jo 87,3 %:iin kaikista pirkanmaalaisista. Taajamien tiivistämiseen kohdistuu painetta yhdyskuntahuollon ja energiatehokkuuden turvaamiseksi; tämän kehityksen ei kuitenkaan saisi antaa heikentää elämisen edellytyksiä syrjäisemmillä seuduilla. Pirkanmaan vetovoimaisuuden yksi tärkeimmistä peruspilareista on ollut sen kansallisesti edullinen sijainti Suomen pääliikenneväylien risteyspisteessä. Pirkanmaalle ulottuu etelästä Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhyke, joka on Suomen ainoa eurooppalaisen tason väestön, työpaikkojen ja infrastruktuurin keskittymä. Tähän liittyy poikittainen Turusta Tampereen kautta Jyväskylään ja edelleen Kuopioon ulottuva yliopistokaupunkien muodostama vyöhyke. Liikenteen ja logistiikan merkitys tulevan kehityksen mahdollistajina pysyy jatkossakin suurena, ja niiden kehittämisessä tulisi päästä kokonaisvaltaiseen, eri liikennemuodot ja niiden vaatiman maankäytön yhdistävään liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Maakunnan päätiet ovat vielä melko hyvässä kunnossa. Pirkanmaan laajaa seututieverkkoa on perusparannettu vuosikymmenien ajan, mutta ilman merkittävää lisäresursointia seututiestöä uhkaa rappeutuminen. Tällä on mittaamaton merkitys maaseudun elin- ja vetovoimaisuudelle. Voimakkaasti kasvavalla Tampereen seudulla teiden välityskyky puolestaan on paikoitellen äärirajoillaan. Joukkoliikenteen hyödyntämiseen kohdistuu kasvavia odotuksia mm. ympäristösyistä, ja erityisesti raideliikenteessä ja pääradan kasvuvyöhykkeessä on selvää kehittämispotentiaalia. Lentoliikenne ja Tampere-Pirkkalan lentoasema puolestaan nähdään välttämättöminä edellytyksinä kansainvälisesti toimivien yritysten ja osaajien juurruttamisessa alueelle. Pirkanmaa on yritysten ja yhdyskuntien energiahuollon kannalta edullista aluetta, sillä Pirkanmaalla on mahdollisuus valita useista erilaisista energialähteistä. Tärkein tuontipolttoaine Pirkanmaalla on maakaasu. Energian saatavuuden ja hinnan kehitykseen liittyy silti huolestuttavia näköaloja, ja ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hidastaminen edellyttävät mm. energiatehokkuuden parantamista sekä kotimaisten polttoaineiden, erityisesti puun ja bioenergian mutta myös jätteiden energiakäytön lisäämistä. Mahdollisuuksien oivaltaminen ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä voi luoda uusia kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Kartta Pirkanmaan toiminnallinen rakenne Kartta kuvaa Pirkanmaan olemassa olevaa aluerakennetta asutustihentymineen ja väyläverkostoineen. Karttaan on kuvattu myös maakunnan kuntien keskeiset toiminnalliset yhteistyösuhteet ja maakunnan merkittävimmät ulkoiset vuorovaikutussuunnat, joilla voi olla merkitystä kehityskäytävien muodostumisessa tai vahvistumisessa. Kehittämistoiminnassa vuorovaikutus tapahtuu erityisesti merkittävämpien seutukaupunkien roolia tukemalla.

9 9

10 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma ARVIO MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Maakunnan alueella toteutettujen ohjelmien vaikuttavuutta on vaikea arvioida, koska kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Lisäksi esimerkiksi hanketoiminnan välittömiä työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa muista samalle alueelle kohdistuneista ohjelmista ja tukimuodoista sekä talouden yleisen kehityksen vaikutuksista. Juuri tämän vuoksi edellisessä maakuntaohjelmassa ei asetettu määrällisiä tavoitteita. Sen sijaan ohjelma sisälsi kehittämishaasteita, joiden tavoitetasot laadittiin pikemminkin sanallisesti ja laadullisesti. Ohjelmakaudella maakunnallisessa hanketyöryhmässä puolletut 317 kehittämishanketta (EAKR-, ESR-, EMR-, EKTR-hankkeet sekä maakunnan kehittämisraha-, AMO- ja AKO-hankkeet) kohdentuivat ohjelman neljään toimintalinjaan seuraavasti: 1) yritystoiminta ja tutkimus 25,5 % 2) tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat) 30,1 % 3) aluerakenne, yhteydet ja energia 25,2 % 4) vetovoima, imago ja identiteetti 19,1 % Osaamiskeskusohjelman hankkeita ei ole laskettu mukaan; niiden toimenpiteet kohdistuvat maakuntaohjelman ensimmäiseen toimintalinjaan. Maakuntaohjelmassa erityisesti priorisoituihin kehittämishaasteisiin kohdentui ajatellun mukaisesti eniten kehittämishankkeita lukuun ottamatta paria tapausta, joissa kehittäminen ei pääsääntöisesti tapahdu hanketoimintana (hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien kehittäminen, hyvinvointipalvelujen tuottaminen). Pirkanmaan maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi valmistui vuoden 2009 lopussa ja se toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen Allianssin maakuntien kanssa. Arvioinnin toimeksiannossa korostettiin mm. aluekehityksen vaikuttavuuden, strategian ja teemavalintojen osuvuuden näkökulmaa. Pirkanmaa oli arvioinnin aikaan tunnuslukujensa osalta vertailumaakunnista parhaassa kehitysvauhdissa ja myös maakuntaohjelmaan kirjatut tavoitteet olivat Pirkanmaalla toteutuneet parhaiten. Talouskriisin vaikutukset ovat kuitenkin nopeasti heikentäneet maakunnan näkymiä. Keskeiset johtopäätökset ja suositukset Pirkanmaan maakuntaohjelmatyöstä korostavat maakuntaohjelman tiivistämistä ja priorisoimista sekä sisältöalueittaisen seurannan tehostamista, maakunta keskusseutu -jännitteen huomioon ottamista sekä kehittämishengen virittämistä. Aluekeskusohjelmaa (AKO) toteutettiin vuoden 2009 loppuun asti Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnissa, ja alueellisen maaseutuosion (AMO) toteuttaminen vuoden 2008 alusta vuoden 2009 loppuun toi erityisohjelmatyön piiriin myös loput Pirkanmaan seutukunnat. Ohjelmilla on kehitetty lähinnä kuntien keskinäistä yhteistyötä melko vaatimattomin budjetein. Näin ollen mitään kovin mittavia vaikutuksia ei ole ollut realistista odottaa. Joitakin pysyviä uudistuksia toimintakäytäntöihin on niiden kautta onnistuttu tekemään. Tampereen seudulla osaamiskeskusohjelman (OSKE) toteutus on jatkunut seitsemän osaamisalaa kattavana. Toiminta on periaatteessa ollut tuloksekasta, mutta nykyisen ohjelmakauden ylialueellisen yhteistyön lisäarvo teknologisesti vahvalla Tampereen seudulla on jäänyt vähäiseksi. Samalla on alkanut vahvistua käsitys OSKE-tyyppisen toiminnan luonnollisen elinkaaren kääntymisestä loppuaan kohti. 10

11 Kuva: Tredea Oy 4. PIRKANMAAN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPITEET Maakuntaohjelmassa kehittämisen toimintalinjat on johdettu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa 2025 tunnistetuista kehittämiskokonaisuuksista. Toimintalinjat eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemmin toisiinsa tiiviisti nivoutuvia ja toisiaan täydentäviä. Kuhunkin toimintalinjaan on kirjattu keskeisimmät kehittämistehtävät ja kärkihankeaihiot, joihin ohjelmakaudella tulee kiinnittää huomiota. Kehittämistehtäviä on avattu tarkempiin toimenpide-ehdotuksiin sekä niiden tavoitetiloihin ja seurantamittareihin. Läpileikkaavina teemoina kaikissa toimintalinjoissa ovat kansainvälisyys ja kestävän kehityksen ulottuvuudet. Osana kaikkea kehitystoimintaa korostetaan voimakkaasti uudistumisen tarvetta. Erityisesti on nähtävä ikärakenteeltaan vanhenevien alueiden erityispiirteet ja niitä kohtaavat kehittämistarpeet. Talouden taantuma on kiihdyttänyt maakunnan rakennemuutosta, ja maakunnan kehittämiseen tarvitaan uutta lähestymistapaa. Koko ohjelman tasolla peräänkuulutetaan uusia mahdollisuuksia ennakoivaa ja niihin reagoivaa, joustavaa toimintatapaa ja -kulttuuria sekä tiiviimpää poliittista yhteistyötä. Kehittämistyössä on haettava jatkuvuutta ja prosessuaalisuutta yksittäisen hanketoiminnan sijaan. Sen toteutus tapahtuu olemassa olevia yhteistyöverkostoja hyödyntämällä. 11

12 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma Kuva: Mainoskenttä-Yhtiöt, Valkeakosken Tietotien Lukio 4.1. Toimintalinja 1: Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet 12 Mitä toimintalinjan 1 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaa tarjoaa innovaatioiden synnylle, omaksumiselle ja käyttöönotolle otollisen toimintaympäristön ja ilmapiirin, jotka takaavat yritysten jatkuvan uudistumisen ja liiketoiminnan kehittymisen. Panostukset innovaatioympäristöön ja huippututkimukseen ovat runsaat ja teknologiansiirto yrityksiin toimii notkeasti. Pirkanmaan elinkeinoelämä ennakoi tehokkaasti teknologisia, tuotannollisia ja markkinamuutoksia. Vientisuuntautuneet ja kotimaan kysyntään tukeutuvat yritykset toimivat kilpailu kykyisesti, kannattavasti ja palvelu- ja asiakaslähtöisesti. Pirkanmaan koulutus- ja tutkimusorganisaatiot ovat vetovoimaisia, keskenään ja kansainvälisesti verkottuneita. Koulutus perustuu kaikilla tasoilla osaamistarpeiden ennakointiin sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutus on laadultaan korkeaa ja järjestämistavoiltaan tehokasta. Ammat titaitoisen työvoiman saanti ja juurruttaminen yritysten ja työelämän muihin tehtäviin toteutuu koko maakunnassa. Osaajien kansainvälistä liikkuvuutta hyödynnetään määrätietoisesti ja osaamisen hallinta ja työhyvinvointi työorganisaatioissa ovat korkealla tasolla. Esimerkkejä kärkihankkeista: - Koneenrakennusklusterin hankkeet yritystoiminnan säilyttämiseksi Suomessa ja tuotannon säilyttämiseksi Pirkanmaalla T&K- ja yritysvetoisesti - Bio- ja hyvinvointialan kehittäminen painopisteinä kantasolututkimus, biomateriaalit, signaalinkäsittely sekä rokotetutkimus, MediTechin kehittäminen yliopistomaailman yhteiseksi innovaatio ympäristöksi - ICT: uusi tehdas -konsepti (Demola, Protomo, Suuntaamo ) avoimen innovaatiomallin soveltamiseksi - Seudullisia kärkiä esim. luonnonkomposiitit (Sastamala), muovit (Virrat), komposiitit (Mänttä- Vilppula), automaatio ja käynnissäpito (Valkeakoski)

13 - Oppilaitosten koulutusvienti - Maakuntakorkeakoulutoiminta - Työhyvinvointikeskus HyWin Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? muilta alueilta asioissa joissa ne ovat Pirkanmaata parempia (kuten kaupallistamisessa, verkostoitumisessa ja viestinnässä). Aktivoidaan käytännön kehittämistyön ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä ja myös ammattiosaajien käytäntölähtöisten innovaatioiden hyödyntämistä Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä Mitä teemme? Varmistetaan riittävä tutkimuksen taso valituilla vahvuus- ja huippualoilla rakentamalla ja resursoimalla korkeatasoisia ja houkuttelevia tutkimus- ja koulutuskeskittymiä ja -ohjelmia sekä tiivistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä (Unipoli-yhteistyö) niiden kansainväliseksi profiloitumiseksi ja kansallisen ja kansainvälisen tason osaajien houkuttelemiseksi Tiivistetään tutkimus- ja opetusalan toimijoiden strategista yhteistyötä sekä niiden yhteyksiä alueen yrityksiin ja julkiseen sektoriin. Panostetaan yritysten, teknologia keskusten ja tutkimuslaitosten yhteiseen T&K-toimintaan mm. luomalla fyysiset ja organisatoriset puitteet monitieteisten innovaatioverstaiden toiminnalle. Rakennetaan ja etsitään aktiivisesti konkreettisia alustoja, verkostoja ja hankkeita osaajien törmäyttämiseksi. Tuodaan yritysten ja elinkeinoelämän näkemykset osaksi koulutusta ja edistetään akateemisen tutkimustiedon jalkauttamista alueen elinkeinoelämään Kehitetään innovaatioherkkää toimintaympäristöä tuottamalla rakenteita, alustoja ja palvelukonsepteja, joiden avulla innovaatioaihioita voidaan mahdollistaa ja toteuttaa joustavasti. Painotetaan erityisesti osaamis- ja tietointensiivisten palvelujen toiminta ympäristöjä sekä ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden tuote- ja palvelukonseptien kehittämistä. Houkutellaan investointeja alueelle Vahvistetaan tiedepohjaista innovaatiotoimintaa sekä tuetaan uusien avauksien tuotteistamista ja kaupallistamista ja teknologian siirtoa. Otetaan rohkeammin riskejä innovaatioiden kaupallistamisvaiheessa ja tehostetaan riskirahoitus- ja bisnesenkelitoimintaa yritysten alkuvaiheessa. Tehostetaan ulkopuolisten vaikutteiden hakemista Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? Tavoitteena on yritysten ja organisaatioiden innovaatio- ja uudistumiskyvykkyyden kohottaminen ja vahvan tiedepohjaisen kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistaminen siten, että niiden synerginen vuorovaikutus edistää sujuvaa siirtymistä palvelupainotteiseen tuotantorakenteeseen ja integroitumista voimallisesti kansainvälisiin arvo- ja innovaatioverkostoihin sekä mahdollistaa yritysten arvontuottokyvyn kasvattamisen ja hyvän työllisyyden edellytykset kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tampereen yliopiston muutos : Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja yhä arvostetumpi opiskelu-, opetus- ja tutkimusyhteisö Tampereen yliopiston keskeinen tehtävä on kasvattaa opiskelijoista kansainvälisesti toimintakykyisiä, vastuuntuntoisia akateemisia vaikuttajia ja asiantuntijoita maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia Tampereen teknillisen yliopiston strategia : TTY on tunnettu tasokkaasta tekniikan tutkimuksesta, jolla on tiiviit yhteydet teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin Yliopisto on haluttu yhteistyökumppani teollisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä vahva innovaatioiden ja tutkimus- ja osaamislähtöisten uusien yritysten tuottaja Kenellä on päävastuu alueella? Tutkimus- ja oppilaitoksilla, yritysten tukiorganisaatioilla (ml. teknologiakeskukset), yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, rahoittajilla 13

14 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma Mikä on tavoitetilamme? Maakunnallisen innovaatiostrategian keskeiset toimet ovat toteutuksessa ja seurannassa Miten seuraamme onnistumista? Innovaatiostrategian seurannan mittarit (mm. uusien yritysten nettolisäys, korkeakoulujen spin-off -yritysten määrä, korkean koulutustason toimialojen osuus tuotannosta, kärkitoimialojen kasvu), patenttien määrä Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Mitä teemme? Tehostetaan alueittaista yritysten erikoistumista hyödyntämällä täysipainoisesti maakunnan eri osissa olevat kehittämisalustat ja teknologiansiirtomekanismit. Tuetaan yritysten erikoistumista joustavaan ja muuntautumiskykyiseen piensarjatuotantoon alihankinnan lähtökohtana sekä ympäristö ystävällisten ja energiatehokkaiden tuo tan totapojen käyttöön. Hyödynnetään kestävästi maakunnan uusiutuvia luonnonvaroja yritystoiminnassa, erityisesti puuraaka-aineen jalostusastetta nostamalla ja puutuotteiden vientiä tehostamalla Uudistetaan yritysten liiketoimintaa, syvennetään niiden liiketoimintaosaamista ja parannetaan niiden tuottavuutta kehittämällä tunnistettujen Pirkanmaan osaamisklusterien sekä kokemus- ja taitointensiivisten (pk-)yritysten uudistumiskykyä niille räätälöidyillä hanke-, tutkimus-, koulutus-, ja palvelukonsepteilla, ennakointi- ja skenaariotyöskentelyä tehostamalla, vahvistamalla käyttäjälähtöistä innovaatioiden syntyä sekä edistämällä innovaatio-osaamisen tuotteistamista ja jalostamista vientituotteiksi. Lisätään työn tuottavuutta esim. yleiskäyttöisten teknologioiden (Internet, ICT) hyödyntämisellä yrityksissä Lisätään yritysten liiketoiminnan kansainvälistymisvalmiuksia houkuttelemalla kansainvälistä osaamista ja kokemusta alueen yritysten operatiiviseen toimintaan (linjatasolle ja hallituksiin). Tunnistetaan kansainvälistymisvalmiit yritykset ja tuetaan niiden markkinoiden laajentamista. Edistetään kansainvälistä matkailua alueelle Uudistetaan yrityspalvelujärjestelmää käyttäjäja asiakaslähtöiseksi järjestämällä yrityspalvelut yhden luukun -periaatteella koko yrityksen elinkaari huomioiden. Edistetään yksityisten bisnespalvelujen kehittymistä. Suoraviivaistetaan kehittämistoimenpiteitä ja karsitaan ylimääräistä byrokratiaa. Kehitetään vaikuttavampia innovaatio- ja uusyrittäjyyspalveluita, täydennyskoulutusta ja tutkimuspalveluita ja varmistetaan niiden alueellinen saatavuus Edistetään maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista ja elinvoimaisuutta mm. parantamalla saavutettavuutta ja varmistamalla sujuvat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet maakunnan kattavasti. Tuetaan monialaisten maatilojen kehittymistä. Vahvistetaan erityisesti energia-alan osaamista maaseudun kasvualana ja metsätalouden ja bioenergian roolia sen elinvoimaisuudessa. Tiivistetään maaseutukehittämisen ja yleisen elinkeino- ja aluekehittämisen yhteyksiä. Hyödynnetään maaseudun yritysten potentiaali mm. uusiutuvissa luonnonvaroissa ja luonnontuotteissa, palvelualoilla ja matkailussa luomalla yhteistyöalustoja, tuotteistamalla palveluja, yhteismarkkinoinnilla ja verkottamalla alan yrityksiä Kenellä on päävastuu alueella? Yrityksillä ja niiden tukiorganisaatioilla (ml. teknologiakeskukset ja viranomaiset), tutkimus- ja oppilaitoksilla, yritys- ja työelämän järjestöillä, rahoittajilla Mikä on tavoitetilamme? Pirkanmaa on maan ykkösmaakunta korkean koulutustason toimialojen työllistävyyden/ liikevaihdon kasvussa Miten seuraamme onnistumista? T&K-panostukset, korkean koulutustason toimialoilla toimivien yritysten määrä, tuottavuus ja liikevaihto Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Mitä teemme? Lisätään alueen oppi-, koulutus- ja tutkimuslaitosten kansainvälistymisvalmiuksia edistämällä pirkanmaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien, kehittäjien ja yritysten asiantuntijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälisiä yhteishankkeita sekä rekrytoimalla ulkomaalaisia opiskelijoita, opettajia sekä kansainvälisen tason tutkijoita

15 Varmistetaan opetuksen ja ammatillisen koulutuksen saatavuus koko maakunnassa sekä tehostetaan maakunnan eri osien vahvuusaloja tukevaa koulutusta parantamalla niiden oppimis- ja opetusympäristöjä, kehittämällä opetussisältöjä, tehostamalla koulutusasteiden välistä yhteistyötä sekä kiirehtimällä koulutuksen järjestäjäverkon alueellista kokoamista. Tehostetaan yrittäjyyskasvatusta ja työelämäosaamista tuomalla nämä osaksi nuorten opetusta (ml. opinnäytetyöt, oppimistehtävät ja muu vuorovaikutus työelämän kanssa) ja tukemalla yrittäjyysmyönteistä asenneilmapiiriä maakunnassa Parannetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista vahvistamalla ammatillisen aikuiskoulutuksen, kuten oppisopimuskoulutuksen roolia työelämän muutoksiin vas taamisessa. Varmistetaan toimiva maakunnallinen aikuiskoulutuksen suunnitteluja ylläpitojärjestelmä. Edistetään elinikäistä oppimista ja monitaitoisuutta sekä varmistetaan koulutusketjujen saumattomuus ja ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä. Kehitetään maakunnan työ- ja toimintaympäristöjen vetovoimaa uusien osaajien houkuttelemiseksi. Panostetaan työpaikkojen johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja muuhun myönteistä työnantajakuvaa tukevaan toimintaan. Suunnataan toimenpiteitä erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyyn, uusio- ja jatkokoulutukseen, uraohjaukseen ja rekrytointipalveluihin muuttuneen talouskehityksen aiheuttamaan työllisyyskehitykseen vastaamiseksi. Jaetaan ja otetaan käyttöön toimiviksi osoittautuneita malleja. Tehostetaan ennakointitoimintaa ja rakennemuutoksiin nopeasti vastaavaa koulutusta, selvitetään nuorten työelämään liittyviä arvostuksia ja toiveita Varaudutaan työperusteisen maahanmuuton ja monikulttuuristen yhteisöjen kasvuun koko maakunnan alueella kotouttaen, kouluttaen ja työllistäen maahanmuuttajat, integroimalla heidät osaksi sosiaalisia ja ammatillisia yhteisöjä, hyödyntämällä maahanmuuttajien osaamis- ja kokemuspohjaa ja kouluttautumismotivaatiota sekä vahvistamalla ulkomaalaismyönteistä asenneilmapiiriä ja toimintakulttuuria Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma 2008: Pirkanmaan on globaaleilla työmarkkinoilla tunnettu työvoimaa kiinnostavana alueena, missä monikulttuurisuus tunnistetaan taloutta ja työelämää dynamisoivana tekijänä. Alueen kunnat ovat tunnistaneet vastuunsa edellytysten luojina. Alueellinen työnjako maahanmuuttajien kotouttamistoiminnassa on järjestetty tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti saumattomalla työnjaolla yksityisen sektorin, viranomaisten ja kolmannen sektorin kesken. Kenellä on päävastuu alueella? Työelämän järjestöillä ja työmarkkinaosapuolilla, tutkimus- ja oppilaitoksilla, yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, viranomaisilla, kunnilla ja kansalaisjärjestöillä Mikä on tavoitetilamme? Osaajapula on vältetty keskeisillä aloilla Työllisyyskehitys on kasvu-uralla Miten seuraamme onnistumista? Työllisyys- ja työttömyysaste, avoimien työpaikkojen ja työttömänä olevien suhde, opiskelijoiden työllistyminen aloittain, opintojen keskeyttäminen, ulkomaisten opiskelijoiden sekä opettaja- ja tutkijavaihdon määrä, keskimääräinen eläköitymisikä, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osuus työvoimasta, työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen 15

16 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma Kuva: VR Group 4.2. Toimintalinja 2: Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri 16 Mitä toimintalinjan 2 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet. Tämä mahdollistaa monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin tukevat tätä kokonaisuutta. Energia-, vesija jätehuolto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta kestävästi koko maakunnassa. Erityisesti uusiutuvan, kotimaisen bio- ja lähienergian mahdollisuudet on hyödynnetty laajasti. Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon Mitä teemme? Liikennejärjestelmätyö ja siihen liittyvä maankäytön suunnittelu: Kehitetään neliporrasmallin mukaista (liikenteen kysyntään vaikuttaminen ja olemassa olevan infrastruktuurin käytön tehostaminen ennen uusia investointeja) kokonaisvaltaista liikennejärjestelmää kaikki liikennemuodot, ml. kevyt liikenne huomioon ottaen. Selvitetään maakunnan logistinen kokonaistilanne Vahvistetaan erityisesti joukkoliikennettä, sen houkuttelevuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. joukkoliikennemuotojen yhteensovittaminen, yhdistelmälipputuotteet, informaatiojärjestelmien tehostaminen)

17 Kehitetään älykkään logistiikan ratkaisuja Etsitään uusia rahoitusratkaisuja infrastruktuurin kunnossapitoon ja kehittämiseen Toiminnan keskeiset linjaukset liikenneverkkojen kehittämisessä ovat: Toimiva ja turvallinen liikenneverkko, liikenneverkon kunnon varmistaminen ja ympäristöhaittojen minimointi Edellä mainitut tavoitteet pyritään varmistamaan päätieverkolla painottaen kaupunkiseudun ja muiden vilkkaasti liikennöityjen väylien toimivuutta sekä varmistaen muulla verkolla peruspalvelutaso Ohjelmakauden ( ) keskeiset infrastruktuurin kehittämiskohteet Pirkanmaalla: Valtatie 12: Tampereen rantaväylän kehittäminen Valtatie 3: Hämeenkyrön ohitustie Pääradan lisäraiteet välille Tampere Toijala Muut väylähankkeet: Tampereen lähiliikennejärjestelyt, etenkin Tampere Riihimäki, Tampere Pori ja Mänttä Vilppula -rataosa Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta edistävät teemahankkeet valtatiellä 3 (yhteysvälillä Tampere Vaasa), vt 9:llä (yhteysvälillä Tampere Orivesi), vt 11:llä (yhteysvälillä Nokia Ulvila) ja vt 12:llä (useilla yhteysväleillä) Tampere Pori -radan peruskorjaus Perustienpidon rahoitus, alueelliset investoinnit ja siltainvestoinnit, puuhuollon kuljetukset turvaava tienpidon rahoitus (edellyttää rahoitusvajeen 10 miljoonaa euroa/ vuosi kattamista sekä alueellisten investointien lisärahoitusta 5 10 miljoonaa euroa/ vuosi) Joukkoliikenne: Tampereen rantaväylän kehittäminen (mainittu edellä) sisältää Paasikiventien ja Teiskontien joukkoliikennekaistojen toteuttamisen Suurten kaupunkien ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen tuki Tampereen kaupunkiseudun raitioliikenne Rautatieliikenne: Parkanon raakapuu- ja bioenergiaterminaalin rakentaminen Kaukojunaliikenteen vuorotarjonnan lisääminen ja matka-aikojen nopeuttaminen Lentoliikenne: Parannetaan ja kehitetään Tampere Pirkkalan lentoaseman palvelutasoa ja lentoliikennettä sekä sen yritysaluetta ja liikenne yhteyksiä Tietoliikenne: Laajennetaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet koko maakuntaan ja kytketään palveluinnovaatiot niiden vetureiksi Seuraavan ( ) ohjelmakauden merkittävät väylänsuunnittelutarpeet Pirkanmaalla: Liikenneväylät: Valtatie 3 välillä Marjamäki Puskiainen Pirkkala Valtatie 12 välillä Alasjärvi Kangasala Pääradan lisäraiteet välille Tampere Seinäjoki Merkittävät pitkän tähtäyksen maankäytön suunnittelutarpeet: Tampereen läntinen oikorata Tampereen järjestelyratapihan siirto Tampere Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie Pirkanmaan maakunnallinen laajakaistarakentamisen hankeohjelma 2009: Yhä enemmän on kysymys kaiken työn ja tiedon viemisestä verkkoon. Pirkanmaalla uskotaan uuteen teknologiaan ja tietoon talouskasvun lähteenä. Tietotyön automaatio ja internetin tehokäyttö vaativat satsauksia toimivaan, nopeaan ja turvalliseen tietoliikenneinfrastruktuuriin. 17

18 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma Kenellä on päävastuu alueella? Viranomaisilla, kunnilla, alueen edunvalvojilla, infra-alan yrityksillä Mikä on tavoitetilamme? Kokonaisvaltainen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu on käynnissä 99 % maakunnan asukkaista on 100 mb/s laajakaistayhteyden saavutettavissa (max 2 km etäisyys) Miten seuraamme onnistumista? Valtion budjetin väyläinvestointien määrä ja alueellinen kohdentuminen, keskimääräinen vuorokausiliikenne pääväylillä, huonokuntoisiksi luokiteltujen teiden määrän muutos (km), liikenneonnettomuuksien määrä, matkustajaliikenteen määrät, laajakaistahankkeiden toteutuma, laajakaistapeitto Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Mitä teemme? Parannetaan energiantuotannon ja -siirron infrastruktuuria hyödyntämällä mm. älykkäiden energiaverkkojen kehittämiseksi tehtyä työtä ja kehittämällä energiahuollon logistisia ratkaisuja Ennaltaehkäistään jätteiden syntyä sekä tehostetaan materiaalin kierrätystä ja hyödykkeiden uusiokäyttöä mm. tehostamalla teollisuuden prosesseja, vähentämällä biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamista ja kehittämällä sen hyödyntämistä ja käsittelyä, laajentamalla kierrätysjärjestelmiä, tukemalla paikallisia jäte- ja vesihuoltoa kehittäviä hankkeita sekä lisäämällä tietoisuutta ja osaamista ja kehittämällä kannustimia Lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta ja edistetään pienten lähienergiaa toimittavien yritysten markkinoille pääsyä edistämällä paikallisia lähienergiantuotannon ratkaisuja kuten puu-, bio-, peltoenergia- ja turvetuotantoa (myös jätteenpoltto). Tehostetaan energiainnovaatioiden tuotteistamista ja jakelua yritys- ja kotiasiakkaille Vahvistetaan maakunnan energia- ja ympäristöalan koulutusta sekä lisätään energiatehokkuutta panostamalla ympäristö- ja energiateknologian tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tuotteistamiseen, puu- ja korjausrakentamisen osaamiseen sekä etsimällä energiatehokkaita ratkaisuja asumiseen, teollisuuden prosesseihin ja koneisiin ja laitteisiin Keskeiset vesi- ja jätehuollon kehittämiskohteet: Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Hämeenkyrö Nokia -syöttövesijohto ja siirtoviemäri Hämeenlinna Akaa -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Tampereen (seudun) jätevedenpuhdistamo Tampereen seudun tekopohjavesihanke Kenellä on päävastuu alueella? Infra- ja energia-alan yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja teknologiakeskuksilla, kunnilla, viranomaisilla Mikä on tavoitetilamme? Teknisen huollon rakenteet ovat asuin- ja yritysalueiden rakentumisen edellyttämällä tasolla Valtakunnalliset päästötavoitteet on maakunnan osalta saavutettu Miten seuraamme onnistumista? Vesihuoltohankkeiden toteutuma, uusiutuvien/paikallisten energialähteiden käytön kehitys, energia-alan yritysten työllistävyys, tuotanto ja liikevaihto, maakunnan energian tuotannon suhde maakunnassa käytettyyn energiaan, päästötavoitteiden mukaiset päästöt

19 Kuva: Särkänniemi Oy, kuvaaja Sami Helenius Toimintalinja 3: Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Mitä toimintalinjan 3 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaa tarjoaa asukkailleen korkealuokkaisen, esteettömän elinympäristön, joka mahdollistaa viihtyisän ja laadukkaan asumisen sekä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden. Laadukas ja kattava peruspalveluiden verkosto on turvattu koko maakunnassa, osin liikkuvien palveluiden avulla. Keskustaalueita kehitetään monipuolisesti kaupan ja vapaaajan palvelujen alueina. Pirkanmaan kulttuurinen identiteetti, vahva vetovoima ja kansainvälinen näkyvyys antavat maakunnalle erottuvan, myönteisen imagon, joka on myös määrätietoisesti hyödynnetty kehittämistoiminnassa, mm. matkailussa. Luonnonympäristö nähdään sekä itseisarvoisena että ihmisten viihtymisessä olennaisena tekijänä. Esimerkkejä kärkihankkeista: - Tampereen palveluinnovaatiokeskus TamSI - Peli-, 3D-animaatio- ja elokuvateollisuuden toimintaympäristön ja yritystoiminnan kehittäminen - Tampereen keskusareena - Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelman valmistelu ja toteutus Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä Mitä teemme? Vahvistetaan kevyen ja joukkoliikenteen edellytyksiä ja eheytetään yhdyskunta rakennetta kehittämällä keskusta-alueita ja tiivistämällä kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maankäytössä ja asunto politiikassa erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Kehitetään ja hyödynne tään kokonaisvaltaista liikenne- ja maankäyttösuunnittelua 19

20 PIRKANMAAN MAAKUNTAohjelma tukemaan etenkin joukkoliikennekäytäviä sekä jalankulkua ja pyöräilyä Kehitetään monipuolisia, viihtyisiä ja turvallisia asuin- ja virkistysalueita huomioimalla elinkaariajattelu jokapäiväisessä elinympäristössä, tekemällä olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvaa toimintojen täydentävää sijoittelua sekä hyödyntämällä alueiden ominaispiirteitä asumisessa (esim. pikkukaupunkimaisuus, vesistöjen läheisyys, kyläasuminen). Joustavoitetaan maankäytön suunnittelua. Hyödynnetään vapaaajan asumisen ja puurakentamisen potentiaali, kehitetään osallistavaa asuinalueiden suunnittelua ja kyläkaavoitusta sekä edistetään energiatehokasta ja terveellistä rakentamista ja asuinympäristöjen siisteyttä Ohjataan resursseja luonnon- ja kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon sekä ympäristökasvatukseen panostamalla ympäristö hankkeisiin ja varmistamalla että ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. Edistetään maatalous- ja puutarhatuotannon kuormitusta vähentäviä toimia sekä hiilen sidontaa lisääviä toimia metsätaloudessa ja puun jatkojalostuksessa. Estetään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä Tiivistetään maaseudun ja kaupunkikeskusten toiminnallista vuorovaikutusta mm. tukemalla paikallistuotantoa ja kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistamalla paikallistuotannon elintarvikeketjuja ja metsätalouden ketjuja sekä edistämällä luonnon ja kulttuuri maisemien virkistyskäyttöä ( maaseutumaiseman potentiaali ) Aktivoidaan pirkanmaalaista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa syventämällä maakunnan sisäistä vuorovaikutusta ja toiminnallista yhteistyötä. Tuetaan kylätoiminnan mahdollisuuksia niin asumisessa kuin palveluissakin. Nähdään yhteisöllisyys syrjäytymistä ehkäisevänä voimavarana ja maaseudun elinvoimaisuuden lähteenä Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja niiden yhteistyöelimillä, viranomaisilla, kansalais- ja asukasjärjestöillä (esim. paikalliset toimintaryhmät) Mikä on tavoitetilamme? Pirkanmaa on maan halutuin asuin- ja muuttokohde Miten seuraamme onnistumista? Asukasluku, imagomittaukset, ympäristöhallinnon tietojärjestelmän tiedot: esim. asuinympäristöjen rakenne ja rakentaminen, luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden lukumäärät/pinta-alat Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita Mitä teemme? Lisätään kuntien keskinäistä sekä kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien välistä yhteistyötä hankintajärjestelmissä ja palvelutuotannossa. Edistetään kuntien yhteisten palvelustrategioiden valmistelua sekä vahvistetaan kuntien hankintaosaamista ja palvelujen monituottajamallien käyttöä (mm. maakunnallisin ja tarvittaessa ylimaakunnallisin ratkaisuin). Lisätään julkisten palvelujen tuottavuutta ja sen kustannusten ennakoitavuutta sekä kevennetään palveluhallintoa. Hyödynnetään korkeakoulujen osaamista julkisen hallinnon ja sen palvelujen kehittämisessä Luodaan edellytyksiä yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymiselle tekemällä tilaa palvelu- ja hyvinvointiyrittäjyydelle sekä omaehtoisen paikallistoiminnan (kolmas sektori) roolin vahvistumiselle palvelutuotannossa. Arvioidaan tehtyjä palveluuudistuksia ja valmistellaan uusia Kehitetään uusia sähköisiä ja mobiileja palvelukokonaisuuksia (myös matkailijoille) tehostamaan palvelujen tuottavuutta ja turvaamaan niiden säilyminen Varmistetaan kaupallisten palvelujen alueellisesti tasapainoinen kehittäminen ja tasa-arvoinen saatavuus mm. hyödyntämällä määrätietoisesti palvelukeskusverkkoa maankäytön suunnittelussa ja etsimällä keinoja syrjäisempien seutujen palvelukadon pysäyttämiseksi Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja kuntayhtymillä, hyvinvointi- ja palvelualan yrityksillä ja järjestöillä, viranomaisilla, oppi- ja tutkimuslaitoksilla sekä teknologiakehittäjillä

21 Mikä on tavoitetilamme? Palvelutuotannolle on löydetty kunkin kunnan oloissa toimivat ja vastuusuhteiltaan selvät, tarpeisiin vastaavat ja taloudellisesti kestävät mallit Miten seuraamme onnistumista? Kuntien peruspalvelubudjettien kehitys (palvelujen ostojen suhde henkilöstökuluihin), palvelualan työpaikkojen kehitys, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön määrä, terveydenhuollon tarvevakioidut menotiedot (THL) kehittämistoiminnassa ja pirkanmaalaisten virkistyskäytössä kehittämällä mm. viheralueita, kulttuurimiljöitä, vesistöreittejä sekä luonto- ja hyvinvointimatkailukohteita vetovoimatekijöinä ja viihtyvyyden perustekijöinä. Kartoitetaan kulttuurimatkailukohteiden potentiaali Tuetaan ja vahvistetaan maaseudun luovien alojen osaamiskeskittymiä paikallisia vahvuuksia hyödyntäen ja esim. paikallista tapahtumatuotantoa vahvistamalla ja markkinoimalla sekä olemassa olevia kulttuuritiloja monipuolisesti hyödyntämällä Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Mitä teemme? Tiivistetään Pirkanmaan kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä (myös kansainvälisesti) ja yhteistä tuotekonseptointia sekä matkailu- ja kulttuurihankkeiden/ -tapahtumien koordinoitua kokoamista ja markkinointia. Järjestetään tapahtuma kokonaisuuksia ajallisten päällekkäisyyksien poistamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi. Tehdään virkistysmatkailua edistävien reitistöjen suunnittelua ja toteutusta. Tunnistetaan ja hyödynnetään myös ala- ja mikrokulttuurit maakuntaa dynamisoivana vetovoimatekijänä Panostetaan kulttuuritapahtumien kansainväliseen markkinointiin ja kulttuurivientiin mm. kehittämällä matkailun tieto- ja tilausjärjestelmiä, tuottamalla kansainvälisesti kiinnostavia suurtapahtumia (esim. Ratinassa), tekemällä ulkomaisten asiakkaiden tarvekartoituksia ja hyödyntämällä halpalentoyhtiöiden asiakasvirrat Vahvistetaan pirkanmaalaista kulttuuria ja taidetta asukkaiden elämänlaadun ja viihtyvyyden yhtenä peruselementtinä. Kehitetään systemaattisesti toimintoja kulttuurin, matkailun ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Tunnistetaan taiteen rooli myös yhteiskunnan kehittämisen suunnista käytävässä keskustelussa ja yksilön ja yhteisöjen kasvattajana ja kehittäjänä. Estetään kuntien kulttuuriresurssien kuihtuminen. Kohdennetaan kehittämistoimia myös kulttuurin alalajeihin, esimerkiksi liikunta- ja ruokakulttuuriin sekä arkkitehtuuriin. Vaalitaan, jalostetaan ja hyödynnetään kestävästi Pirkanmaan arvokkaita kulttuuri- ja luonnonympäristöjä ja -kohteita paikallisessa Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategian visio 2020: Pirkanmaan elämystalous on kannattavasti kasvava, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu toimialaklusteri. Sen vetovoima ja kilpailukyky perustuvat alueen hyvään saavutettavuuteen, vahvoihin kärkiyrityksiin, oma leimaiseen tarjontaan, yhteistyöhön ja liike - toimintamallien aktiiviseen uudistamiseen. Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja niiden omistamilla kehittämisyhtiöillä, elämysalan yrityksillä ja järjestöillä, taide- ja kulttuurialan toimijoilla, alueen edunvalvojilla Mikä on tavoitetilamme? Maakunnallisen elämystalouden strategia on toteutuksessa ja seurannassa Pirkanmaan kulttuurielämä ja -ympäristöt ovat aktiivisen kehittämisen kohteina Miten seuraamme onnistumista? Elämystalouden strategiaseurannan mittarit (mm. elämysklusterin liikevaihto, matkailijamäärät, asiakaskyselyjen tulokset), kulttuurin ja taiteen resursointi 21

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014

PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 Esitys 15.6.2010 2 SISÄLTÖ 1. MAAKUNTAOHJELMAN TARKOITUS 5 2. PIRKANMAAN ALUEELLISIA TUNNUSPIIRTEITÄ JA KEHITYSNÄKÖALOJA 6 Väestö 6 Työllisyys ja työssäkäynti 6 Aluetalous

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014

PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 Luonnos 23.3.2010 2 Sisältö 1. MAAKUNTAOHJELMAN TARKOITUS... 5 2. PIRKANMAAN ALUEELLISIA TUNNUSPIIRTEITÄ JA KEHITYSNÄKÖALOJA... 6 Väestö... 6 Työllisyys ja työssäkäynti...

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitto Maakuntahallitus

Pirkanmaan liitto Maakuntahallitus Pirkanmaan edunvalvontatavoitteet maan hallituksen hallitusohjelman puolivälitarkasteluun ja kehysriiheen 2018-2021 sekä valtion Pirkanmaan liitto Maakuntahallitus 13.3.2017 Tiivistelmä Pirkanmaalla kasvumaakuntana

Lisätiedot

Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake

Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake Tietopyyntölomake on koottu maakuntaohjelman 2011 2014 toimintalinjojen ja niitä toteuttavien kehittämistehtävien kehykseen. Kehittämistehtävien

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla Pirkanmaa Maakuntamme toimii monella eri tasolla Pirkanmaa ja sen 22 kuntaa Pirkanmaan kunnat 22 kuntaa, yhteensä 512 081 asukasta (1.1.2019) Lounais-Pirkanmaan seutukunta Sastamala Väestö 24 651 Demografinen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ALUEELLINEN VETOVOIMA

ALUEELLINEN VETOVOIMA ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta 1 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta 2 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Innovaatioverkostojen luominen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Verkostojen avulla

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.

Lisätiedot

Älykkäitä tekoja Suomelle

Älykkäitä tekoja Suomelle Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa Pirkanmaan keskeiset hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa 4.2.2019 Kilpailukykyiset yhteydet ja ilmastopolitiikan

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys selvitys 19.8. Tiina Tolvanen www.nk.chamber.fi Taustaa selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot