KORVAAVAT KURSSIT KEVÄT 2014

Transkriptio

1 KORVAAVAT KURSSIT KEVÄT 2014 Alla on muiden oppiaineiden järjestämiä luentokursseja, jotka luetaan hyväksi poliittisen historian aine- tai syventäviin opintoihin. Kunkin kurssin kohdalta löytyy tieto siitä, mihin poliittisen historian opintokokonaisuuteen ko. kurssi hyväksytään. Kurssin suoritettuanne voitte tehdä kirjatenttipaketin loppuosan. Muistakaa AINA sopia tentaattorin kanssa etukäteen, mitkä kirjat teidän vielä kuuluu tenttiä ja merkitkää tenttikuoreen nämä korvaavat osiot (luentokurssi ja suorituspäivä) kohtaan Luettele mahdolliset erikoissopimukset opettajan tms. kanssa. HUOM!! Tarkemmat kurssitiedot kannattaa aina käydä tarkistamassa järjestävän tahon (merkitty kurssin perään sulkeisiin) kotisivuilla ennen kurssien alkamista mahdollisten muutosten varalta. Mm. kulttuurihistoria edellyttää useimmille kursseilleen etukäteisilmoittautumista moodlessa. Lyhenteet: ph= poliittinen historia yh=yleinen historia sh=suomen historia kh=kulttuurihistoria v-o=valtio-oppi thy=turun historiallinen yhdistys bsrs=baltic sea region studies åa= Åbo akademi allmän historia CEAS= Itä-Aasian tutkimuskeskus Ensimmäinen maailmansota ja Suomi. Sarajevon laukauksista Versaillesin rauhaan, 3 op (Sh) Kimmo Ikonen, KL2. Janus ti 14 16, Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 ammutut laukaukset räjäyttivät Balkanin ruutitynnyrin. Euroopan liittokunnat ajautuivat sotaan. Uskottiin nopeaan ratkaisuun ja omien aseiden tuomaan voittoon. Sota pitkittyi, Venäjä kärsi pahoja tappioita ja Saksan merkitys lisääntyi Itämeren piirissä. Miten Suomessa suhtauduttiin tapahtumien kulkuun? Mitkä tekijät vaikuttivat joulukuussa 1917 itsenäistyneen pienen Itämeren piirin valtion kehitykseen? Oliko Suomi Saksan liittolainen vai Venäjän vallankumouksen taistelutanner? Miten Suomi kytkeytyi suursodan loppuselvittelyyn? Näitä ja monia muita teemaan liittyviä kysymyksiä selvitetään luentosarjassa sekä siihen liittyvässä tenttikirjassa! Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen luennoille, tenttiin vaadittavan teoksen lukeminen ja kirjallinen tentti. Tentittävä teos: Kuisma, Markku, Sodasta syntynyt. Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan. (273 sivua.) Korvaavuus: A3.1.1, A4, A7 Espanjan sisällissodan kulttuurihistoria, 3 5 op (kh) Hannu Salmi, Tauno Nurmela -salissa pe klo Espanjan sisällissota käytiin vuosina Se oli tasavaltalaisten ja Francisco Francon johtamien nationalistien välinen kamppailu, mutta samalla kansainvälinen konflikti, johon osallistui vapaaehtoisia monista maista, kummallakin puolella rintamaa. Historioitsija Eric J. Hobsbawm on kuvannut Espanjan sisällissotaa aatteiden kamppailuksi: sota yhdisti nuoren

2 polven kirjailijoita, runoilijoita ja taiteilijoita. Espanjan tapahtumat herättivät intohimoja kaikkialla maailmassa, ja Robert Capan valokuvat ovat yhä edelleen muistettuja välähdyksiä todellisen ja kuvitteellisen konfliktin keskeltä. Espanjassa sodan muisto on ollut kipeä, ja sitä on pystytty käsittelemään avoimemmin vasta viime vuosikymmenien aikana. Sodalla on ristiriitainen muisto mutta samalla myös monimuotoinen kulttuuriperintö. Seminaarissa pohditaan muun muassa suomalaisten osallisuutta Espanjan tapahtumiin sekä tutustutaan Espanjan sisällissotaan elokuvien ja runojen kautta. Seminaarin ohjelma ja suoritustavat päivittyvät sivulle Voit myös tilata blogin, niin saat uudet päivitykset suoraan sähköpostiisi. Immanuel Kantin historianfilosofia (Kant s Philosophy of History) 3-5 op (kh) Sakari Ollitervo, KL2, E117 Litzen ke 12 14, alkaa Marraskuussa 1784 julkaistiin lehdessä Berlinische Monatsschrift kirjoitus Idee zu einer allgemeinen Geschichte in weltbürgerlicher Absicht (Yleisen historian idea maailmankansalaisuuden kannalta). Yhdeksän perusväittämää sisältävän historianfilosofisen kirjoituksen oli laatinut Immanuel Kant. Historiaa filosofisesti tarkasteleva Kant tarttui moniin aikalaisiaan askarruttaneisiin kysymyksiin ja hahmotteli ideaa, joka vastaisuudessa voisi ohjata historiankirjoitusta. Kurssilla syvennytään kyseiseen kirjoitukseen ja sitä kommentoiviin artikkeleihin, jotka valaisevat Kantin historianfilosofian lähteitä, syntykontekstia ja jälkivaikutusta. Kurssin lukemisto on englanninkielinen ja käytettävissä sähköisenä: Kant s Idea for a Universal History with a Cosmopolitan Aim. A Critical Guide. Ed. by Amélie Oksenberg Rorty & James Schmidt (2009). (Löytyy kirjan nimellä Volterista, valitse EBSCOhost-linkki.) Ilmoittautuminen: Sitova ilmoittautuminen Netti-Opsussa Osallistujamäärä: vähintään 6, enintään 15. Seminaari kokoontuu etukäteen jo helmikuussa, jolloin jaetaan tehtävät. Helmikuun tapaamisesta kerrotaan ilmoittautuneille. Suoritustapa: Istuntojen määrä 7-8. Opiskelija perehtyy kurssiaineistoon, osallistuu aktiivisesti seminaarityöskentelyyn, pitää suullisen keskustelualustuksen, jonka pohjalta hän laatii kolmisivuisen harjoitustyön. Halutessaan opiskelija voi laajentaa suorituksensa 5 opintopisteeseen. Tiedustelut: artolli@utu.fi Kuva historiantutkimuksen lähteenä, 3/5 op (yh) Leila Koivunen, KL1, ti 10-12, Janus, ja to DenAud, paitsi to Mikro, alkaen Vanhan sanonnan mukaan yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Miten niin? Kenelle se kertoo ja miten? Entä mitä kuva voi kertoa menneisyydestä? Kurssilla perehdytään kuvallisten aineistojen käytön haasteisiin ja mahdollisuuksiin historiantutkimuksessa. Kurssi koostuu luennoista (12 h), oheislukemistosta, moodle-tehtävistä sekä itsenäisestä harjoitustyöstä, joista keskustellaan yhdessä. Kurssin voi halutessaan suorittaa 5 op:n laajuisena tekemällä lisäksi ylimääräisen esseen. Kurssi sopii aineopinnoissaan pidemmälle ehtineille ja maisteriopintoja suorittaville.

3 Leisure, Pleasure and Consumption in Eighteenth-century Britain 5op (TUCEMEMS) Deborah Simonton. Room E121 Jäntere, 15 Jan to 5 Feb. Leisure, pleasure and consumption were central to the growth and development of Britain s eighteenth-century towns. They were linked through the construction of a new material culture including new ranges of consumer goods and the physical development of shops, leisure facilities and dedicated leisure spaces. Growth of trade provided both the wealth and the goods for an emergent leisured culture. At the same time, traditional modes of leisure, often countryside based, continued to function as an important part of the life of the landed gentry as well as the workers on the land and in the villages. Assessment: A written essay Detailed course syllabus available at: kurssisivut.aspx Korvaavuus: A3.2.6, A3.3.6, A4, A7 Luokan järjestys, 5 op (kh) Anu-Hanna Anttila ja muita luennoitsijoita, ti ja to , klo 14 16, ls. I, X ja Pha1. 20 t luennot ja oppimispäiväkirja (2 op) + kirjatentti/essee (3 op) Luokan järjestys -kurssi tarjoaa opiskelijalle monitieteisen johdatuksen suomalaisen luokkatutkimuksen teoriaperinteisiin ja traditioihin sekä etenkin monitieteiseen laadulliseen luokkatutkimukseen. Luennoitsijat ovat sosiologian, historian, kirjallisuudentutkimuksen, sukupuolentutkimuksen, filosofian ja mediatutkimuksen alojen tutkijoita, joiden tutkimushankkeissa luokka on keskiössä. Luentosarjan (2 op) ensimmäisillä luennoilla esitellään luokan käsitteeseen liittyviä ymmärtämisentapoja sekä Marxin ja Bourdieun hahmottelemia luokkateorioita. Muissa luennoissa avataan uusimman luokkatutkimuksen painopisteitä luokan ohella etenkin sukupuolen, rotu-etnisyyden ja muiden yhteiskunnallisten jakojen (ja niiden intersektioiden) näkökulmista empiiristen tapaustutkimusten avulla. Näin opiskelijalle muodostuu monipuolinen kuva erilaisista luokkateoreettista käsityksistä ja kytkennöistä esimerkiksi feministiseen ja työelämän tutkimukseen. Opiskelija pääsee myös itse soveltamaan luennoilta oppimaansa oppimispäiväkirjassa, jossa erillisten tehtävien ja kysymysten avulla hahmotellaan luokan järjestymistä suhteessa muihin jaotteluihin, järjestyksiin ja erontekoihin. Tentittävät kirja ja artikkelikokoelma (3 op) tukevat nekin luennoilla opittua. HUOM. Luentosarjan aikataulu päivitetään helmikuussa 2014, joten saattaa tulla hienoisia muutoksia, ks. Luennot suoritetaan erikseen ohjeistettavalla oppimispäiväkirjalla, jossa on temaattisia kysymyksiä. Luentojen lisäksi kurssille suoritetaan kirjatentti (yksi englanninkielinen teos + suomenkielisiä artikkeleita, yht. 3 op) seuraavalla tavalla:joko Beverley Skeggs: Formationof Class and Gender tai Imogen Tyler: Revolting Subjects ja lisäksi kokoelma suomenkielisiä artikkeleita (lista esitellään ensimmäisellä luentokerralla). Oppimispäiväkirjan ja kirjantentin vastaanottajat ovat dosentti Anu-Hanna Anttila ja FT Ralf Kauranen. Kirjatentin päivämääristä vielä tarkemmin kurssin aikataulujen varmistuttua. Kurssin eri oppiaineiden vastuuopettajat ovat dosentti Anu-Hanna Anttila (kulttuurihistoria), dosentti Kati Launis (kotimainen kirjallisuus) ja apulaisprofessori Suvi Salmenniemi (sosiologia). He vastaavat kurssia koskeviin kysymyksiin. Kurssi on myös muiden oppiaineiden opiskelijoille vapaasti valittavissa ja niiden sisällyttämisestä tutkintoon kannattaa keskustella oman oppiaineen opettajien kanssa erikseen.

4 Luokan järjestys -kurssin järjestää Anu-Hanna Anttilan vetämä Voice and Silence of Class tutkimushanke (lyh. VoxClass), jota rahoittaa Koneen Säätiö ( ). Lisätietoa hankkeesta ja kurssin luentojen lopullisesta aikataulusta ks. S3.1, S3.2 Monikulttuurisuuden juuret, 3/5 op (yh) Auvo Kostiainen & Johanna Leinonen, KL2, ti 10 12, Externum, ja to 10 12, Janus, alkaen to Kurssin tavoite on perehtyä monikulttuurisuuden historiaan tarkastelemalla ensiksi tämän kiistanalaisen käsitteen syntyä ja käyttöönottoa. Kurssilla tutkitaan myös muita aikaisemmin samankaltaisissa merkityksissä esitettyjä määrittelyjä, kuten kulttuurien moninaisuus tai vähemmistöjen kohtelu. Käsitteiden käyttö puolestaan selittyy erilaisilla historiallisilla ympäristöillä ja toimintatavoilla. Tarkastelun painopiste on lukujen historiassa. Kurssi koostuu 16 tunnista luentoja ja kurssilla tarkemmin esitettävistä lukupaketeista. Suorituksen muodot sisältävät luento- ja kirjallisuuskuulustelun sekä mahdollisuuden esseen laatimiseen. Tentit: I ti klo 10 12, EXT II to klo 10 12, Janus III ti 6.5. klo 10 12, Janus, S2.2 Popular Culture on the U.S.-Mexico Border, 5 ECTS (kh/iipc) Benita Heiskanen, E117 Litzen, Fridays 13 to Jan. to 23 Feb. This graduate seminar examines the U.S.-Mexico Border region from an interdisciplinary American studies perspective. We will discuss the 1969-mile-long border (3169 km) as a complex contact zone, where various geographic, political, socioeconomic, and cultural issues meet and intersect. Twelve million people live on both sides of the border region, whose landscape changes from valleys, deserts, canyons, and mountains all the way into the ocean, while some 250 million people travel across the border each year. Through lectures, readings, discussions, and presentations on music, film, fiction, visual art, performance, and folklore, we will encounter citizens, immigrants, exiles, and transnationals, who negotiate their identities in relation to legal status, national boundaries, and language within the borderlands. Through these examples, we will see that popular culture is never just entertainment, but impacts societal power relations as well as civil rights, political rights, and human rights issues in important ways. Detailed syllabus available on page: urssisivut.aspx PROTESTI! Protestit taiteellisina ja kulttuurisina ilmiöinä, 3 5 op (kh) Hasan Fuat Sari, E117 Litzen tiistaisin 14 16, (8h) Protestit ovat yksilön tai joukon ilmaisukeino. Eri yhteiskunnissa, uskonnoissa ja etnisissä ryhmissä käytetään jatkuvasti erilaisia ilmaisukeinoja, perinteisiä, uusia ja radikaaleja. Kurssi käsittelee tilanteita, joissa uusilla keinoilla (esim. performatiivinen, humoristinen,

5 väkivaltainen, rajoja rikkova kerronta) on haastettu aikaisempia ilmaisumuotoja ja kulttuurin konventioita. Protestin keinot rikastuttavat kulttuuria ja vaikuttavat siihen niin paikallisesti kuin globaalisti. Nykyaikana viestinnän kehittyminen myös levittää näitä vaikutuksia nopeasti, mikä johtaa uudenlaiseen kulttuuriseen vuorovaikutukseen. Kurssi alkaa maailmansotia edeltävästä protestikulttuurista ja keskittyy sen jälkeen ajan jaksoon 1960-luvun Ranskan katumellakoista tähän päivään: miten nämä tapahtumat ovat synnyttäneet taidetta, miten media on käyttäytynyt, miten protestin keinot ovat vaikuttaneet päätöksentekoon mutta myös yksilöön, ryhmään tai yhteiskuntaan kulttuurin ja taiteen kentällä. Opintopisteet suoritetaan osallistumalla luennoille ja kirjoittamalla essee halutusta aiheesta, josta opiskelija luo kuvitteellisen protestin. Esseen kirjoittamisen lisäksi opiskelija etsii protestia tukevaa materiaalia (iskulauseet, kuvat, muu visuaalinen materiaali, tekstit, ym.), jonka voi poimia vapaasti eri lähteistä. Esseen pituus on 6-12 sivua sisältäen lähdeluettelon. Suoritetusta kurssista muodostuu 3-4 opintopistettä. Esseen voi kirjoittaa joko suomeksi tai englanniksi. Lisätietoja/contact: Korvaavuus: A3.3.2, A4, A7 Työlki ellää, mut kaupal rikastuu. Suomen taloushistoria , 4 5 op (Sh) Timo Myllyntaus, KL1 KL2, ke 12 14, Janus ( ) Tavoitteet: Tämä luentokurssi antaa kokonaiskuvan Suomen muutosta maatalousmaasta jälkiteolliseksi avoimeksi taloudeksi. Se luotaa pitkiä kehityslinjoja ja analysoi ratkaisevia käännekohtia. Käsittelyn kohteena ovat niin makrotalouden rakennetekijät, kuten tuotanto, kauppa ja valtiontalous kuin tavallista ihmistä lähellä olevat asiat, kuten kulutus, elintaso ja elämänmuodot. Tavoitteena on valaista sekä teollistumisen, kaupungistumisen ja globalisoitumisen kaltaisia yleisiä rakennemuutoksia että modernisoitumisprosessin kansallisia erikoispiirteitä. Kurssi syventää opiskelijan asiantuntemusta Suomen taloudellisen kehityksen taustatekijöistä. Kurssi muodostuu kronologisesti etenevistä luennoista, joissa keskeisessä asemassa on Suomen selviytymisstrategioiden ja dynaamisten sektoreiden analysointi aikakausittain. Luentoja täydennetään omatoimisella perehtymisellä taloushistorialliseen kirjallisuuteen, jonka pohjalta laaditaan kotona noin kuuden tai kahdeksan liuskan essee. Suoritustapa: luentokuulustelu 2 op ja essee 2-3 op. Korvaavuus: A3.3.5, A4, A7 Voisiko tämä olla tieteen historiaa? Tiede ja tieteentekijät tutkimuskohteina, 2/5 op (yh) Johanna Skurnik, Mari Tanninen ja Veli Virmajoki, KL1 KL2. Jo kahden lukuvuoden ajan menestyksekkäästi toiminut tieteen historian opintopiiri jatkaa myös tänä lukuvuonna ja toivottaa tervetulleeksi niin vanhat kuin uudet, opintojensa eri vaiheissa olevat jäsenet. Käsitys tieteen historiasta on laajentunut huomattavasti viime vuosina, ja tutkittavien aiheiden kirjo on lähes rajaton. Kysymykset tiedon luonteesta, sen rajoista ja käytöstä ovat tehneet tieteen historiasta yhden tärkeimmistä inhimillisen toiminnan ymmärtämisen muodoista. Samoin kiinnostus tieteen tuottamisen, esittämisen, popularisoinnin ja vastaanoton tutkimiseen on kasvussa. Opintopiiri tutustuu näihin ja moniin muihin kysymyksiin lukemalla, keskustelemalla ja itse kirjoittamalla. Ensimmäinen kokoontuminen perjantaina klo Aikalassa (Historicum, 2. krs), jolloin sovitaan opintopiirin kevään aikataulusta ja ohjelmasta.

6 Making of a modern subject and nation cultural dialogues in the Baltic Sea Region, 6 ECTS (BSRS) Lecture course including literature, exam and essay PhD Heli Rantala, Cultural History Intensive course starting on January 20th, Course is a part of a larger study module belonging to the Master s Programme in Baltic Sea Region Studies. There are few places (max. 7) available in the course for other students. Enrolments for the course directly to the teacher (heli.rantala@utu.fi). Lecture course deals with the formation of modern nation and individuality in the Baltic Sea area during the 19th century as simultaneous processes. The construction of national identity is examined as a cultural and dialogical process which has many transnational aspects. The course covers themes such as the rise of modern publicity and cultural activities during the 19th century, questions of gender and class as well as the dynamics between the individual identity and the society. During the course the students will familiarize themselves with various kinds of cultural texts such as novels, poems and visual arts. Contents: Lectures (20 hours), exam including a selection of 6 8 journal articles (in all approx pages) specified by the teacher and an essay based on literature (ca 8 pages). Modes of study: Participation in classroom work + written exam + essay (6 ECTS) Timetable of the lecture course: Mon 20-Jan-2014 at 10-12, E121 Wed 22-Jan-2014 at 10-12, E121 Mon 27-Jan-2014 at 10-12, E121 Wed 29-Jan-2014 at 10-12, E121 Thu 30-Jan-2014 at 12-14, E121 Tue 4-Feb-2014 at 10-12, NOTE! E225 Wed 5-Feb-2014 at 10-12, E121 Fri 7-Feb-2014 at 10-12, E121 Mon 10-Feb-2014 at 10-12, E121 Wed 12-Feb-2014 at 10-12, E121 Exam: Mon 17-Feb-2014 at 10-12, E121 Vakoilu ja politiikka 2 op (v-o) Matti Wibergin koordinoima luentosarja, jossa on vierailevat luennoitsijat. Luennoitsijat ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa valtio-opin opetusohjelmaa netissä. Luennot: Ti 4.2. klo Cal1 Ma klo Arc1 Ma klo Arc1 Ti klo Arc1 Ti 4.3. klo Arc1 Ti klo Cal1 Ti klo Pub1 Ti klo Pub1 Ti 1.4. klo Pub1 Ti 8.4. klo Pub1 Ti klo Pub1 Ti klo Pub1

7 Ti klo Pub1 Suoritustapa: tentti, tenttipäivät: klo Pub1, klo Pub3, klo Edu3 Korvaavuus: A3.1.3, A4, A7 FNSC1031 The Finnish Political System, lectures 2 ECTS (v-o) Tapio Raunio Thu 16-Jan Jan-2014 weekly at , PUB4, Fri 17-Jan Jan-2014 weekly at , PUB4, Aims: The objective of the course is to introduce the students to the Finnish political system and in particular to analyse how the Finnish system has changed since the Second World War. The Finnish political system has normally been categorized as semi-presidential, with the executive functions divided between an elected president and a government that is accountable to the parliament. However, recent constitutional reforms together with the end of the Cold War and membership in the European Union have transformed Finnish politics. The new constitution, in force since 2000, completed a period of far-reaching constitutional change that curtailed presidential powers and strengthened the roles of the government and the parliament in Finnish politics. Topics covered in the course include: Political Culture Voting and elections Party system Parliament and the government President Interest groups and corporatism EU and security policy Consensual politics korvaavuus: A3.2.2, A4, A7 VALT1521 Johdatus äänestys- ja vaalijärjestelmätutkimukseen 2 4 op (v-o) Hannu Nurmi To viikoittain klo , Valtio-opin luentosali Kurssilla perehdytään tunnetuimpiin äänestys- ja vaalijärjestelmiin ja niiden arviointikriteereihin. Etenemistapa on ensisijaisesti kronologinen siten, että pääpaino on menetelmien perusteluissa ja taustana olevissa demokratiakäsityksissä.

8 Suoritustapa: Suullinen esitelmä 2 op. Jos opiskelija kirjoittaa lisäksi n sanan esseen esitelmänsä aihepiiristä, hän saa kurssista 4 op. Korvaavuus A4, A7 VALT1522 Changing global economic governance: The impact of the rise of China and other emerging economics 2 ECTS (v-o) Thu 13-Mar Apr-2014 weekly at , Political Science Lecture Hall The world economy has seen a tremenodus change over the course of the last decade. For the first time since the 18th century, more than half of world GDP is produced in developing countries. Major emerging economies, such as India, Brazil, Indonesia, and in particular China, are increasingly challenging the old industrial economies also in terms of economic governance. Yet, the global economy is still governed essentially by institutional structures that were set up under the auspices of the the United States and the United Kingdom after the Second World War. The so-called Bretton Woods institutions, the IMF and the IBRD (the World Bank), as well as the World Trade Organization, established in 1995 on the GATT foundation, are all coming under increasing reform pressures. In some cases, even the continued relevance of their existence is in doubt. This lecture course tackles the question of how major emerging economies are challenging the way the global economy is governed. It deals with how the trade, aid and international finance issues have been governed in the past, how they are currently governed and what the relevant issues and proposed solutions are going forward. Various perspectives on governance reforms are introduced and applied in the analysis of the central questions. Before each lecture, students are required to read 1-2 journal articles relevant to the topic. The articles are discussed during class. The final exam is based on the articles and the lectures. Exam: at political science lecture hall, Arwidssoninkatu 2, building 2, at Pub3, at Edu 3 Korvaavuus A4, A7 Seuraavat Itä-Aasian tutkimuskeskuksen (CEAS) järjestämät kurssit kelpaavat poliittiset historian aineopintoihin kohtiin A4 ja A7: MEAS1010 Japanese Society MPAS2126 Contemporary Chinese and Japanese History MPAS2137 Transformations of Korean culture and society MPAS2132 East Asian Economies and Underworlds MPAS2100 Environmental Policy and Law in China (January-February 2014) MPAS2129 Understanding Chinese Society and Politics through Public Interest Litigation (January-March 2014)

9 Tarkemmat kurssien sisältökuvaukset ja opetuksen ajankohdat löytyvät CEASin Study leafletistä sivulta: VERKKOKURSSIT (vain poliittisen historian pääaineopiskelijoille!!) Keväällä 2014 opetustarjonnassa on myös kuusi Suomen virtuaaliyliopiston alaisen Historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen kurssia. Alla kurssit ja niiden korvaavuudet: Finland, the world economy, and the Cold War 5 op, A3.1.3, A4, A7 Historian verkkojulkaiseminen 3-5 op, A4, A7 Identities in European History 4-5 op, A4, A7 Tiedon haku ja hallinta Tietoverkot historiantutkimuksen apuna 3 op, A4, A7 Urheilun historia Suomessa 4-5 op, A4, A7 Vasemmisto vastakulttuurina: Maailmanhistoria vasemmistolaisesta näkökulmasta 4-5 op, A3.2.1, A3.3.1, A4, A7 Kevätlukukauden 2014 verkkokursseille ilmoittautuminen alkaa klo ja päättyy klo Tarkemmat kurssikuvaukset ja kurssiaikataulut sekä ilmoittautumislomake löytyvät alla olevasta linkistä: ********************************************************* MUISTAKAA MYÖS LUENTOPASSI: Keräämällä 10 vierailuluentoa tai vaihtoehtoisesti keräämällä 5 luentoa ja kirjoittamalla niistä 2-3 sivun raportin opiskelija voi korvata poliittisen historian aineopintojen vapaavalintaisia opintoja 2 op. Erikoisluentoja voi kerätä poliittiseen historiaan soveltuvista aiheista, esim. yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineissa, muissa historian oppiaineissa, Turun historiallisen Yhdistyksen tilaisuuksissa jne. Oppiaine tiedottaa näistä tilaisuuksista ja yhden lukuvuoden aikana saa helposti passin täyteen. Yliopiston ulkopuolisten tilaisuuksien osalta tulee niiden soveltuvuudesta sopia erikseen etukäteen aineopinnoista vastaavan opettajan kanssa. Luennon jälkeen opiskelijan tulee pyytää luentotilaisuuden järjestäjältä tai luennoitsijalta merkintä opintopassiin. Merkinnästä tulee ilmetä luennon / esitelmän / alustuksen aihe / otsikko, laitos / oppiaine tai vastaava, aika ja luennoitsijan tai tilaisuuden järjestäjän kuittaus. Opintopassi palautetaan aineopinnoista vastaavalle opettajalle. Luentopassi löytyy intrasta täältä: