Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maakuntahallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2 2. Suunnittelualue 2 3. Maakuntakaavan lähtökohdat Maakuntakaavan tarkoitus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Olemassa oleva tietopohja ja uudet selvitykset Toisen vaihemaakuntakaavan rajaaminen ja alustavat tavoitteet 8 5. Osallistuminen ja vuorovaikutus Menettelytapa Viranomaisyhteistyö Tiedottaminen Suunnitteluprosessi ja vuorovaikutus Aloitus- ja tavoitevaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Vahvistusvaihe Seuranta Vaikutusten arviointi Vaikutusten kuvaaminen Yhteystiedot 14 1

3 MRL:n 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sen tavoitteena on suunnitella vuorovaikutus osallisten kanssa, kaavan käsittelyvaiheiden aikataulu ja kaavan vaikutusten arviointi. Kaavan vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnitelmassa selostetaan miksi kaava laaditaan, kaavatyön eteneminen ja missä vaiheissa kaavoitukseen voi vaikuttaa. 1. Johdanto Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan prosessin aikana on noussut esille tarve tarkistaa maakuntakaavaa energiahuollon osalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Valtuuston tekemän ponnen mukaisesti on päätetty ryhtyä laatimaan vaihemaakuntakaavaa, joka koskee koko maakuntaa mutta vain yhtä teemaa: energiaa. Laadittavalla vaihekaavalla (vaihekaava 2) päivitetään Pohjanmaan maakuntakaavaa. Toisen vaihekaavan tavoitevuosi on Suunnittelualue Pohjanmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Länsi-Suomessa sijaitsevaa Pohjanmaata ympäröi pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakunta, idässä Etelä-Pohjanmaan maakunta ja etelässä Satakunta. Lännessä maakunta rajautuu Pohjanlahteen kuuluvaan Merenkurkkuun. Maakunta muodostaa kapean 230 km pitkän ja km leveän rannikkokaistaleen, jossa runsaan km²:n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Pohjanmaan maakunta koostuu 16 kunnasta ja neljästä seutukunnasta eli Kyrönmaan, Pietarsaaren, Suupohjan rannikkoseudun ja Vaasan seutukunnasta. Alueella on kaksi kaupunkiseutua: Vaasanseutu ja Pietarsaaren seutu. Alueen luonnonmaatiede on ainutlaatuinen. Alue muodostuu noin kymmenestä alajuoksusta suistoineen ja useista pienemmistä jokilaaksoista sekä laajasta saaristosta. Meri on kaikkina aikoina ollut yhdistävä lenkki muuhun maailmaan. Useita tuhansia vuosia sitten vallinneesta jääkaudesta muistuttaa edelleen rannikkoseudulla erityinen ilmiö, maankohoaminen. Maa kohoaa tällä hetkellä merestä senttimetrin nopeudella 100 vuodessa. UNESCOn maailmanperintökohteeksi nimetty alue on maankohoamisen muovaama. Vesipinta-ala muodostaa kolmanneksen alueen kokonaispinta-alasta, monissa kunnissa yli puolet pinta-alasta on vettä. Mantereen merenpuoleinen rantaviiva on noin km:n pituinen. Kun kaikki yli saarta lasketaan mukaan, rantaviivan pituus on runsaat km. Aikoinaan on rannikolle perustettu useita satamakaupunkeja, mikä korostaa laivaliikenteen merkitystä. Kiinteä asutus on suhteellisen tasaisesti jakautunut rannikolle ja jokilaaksoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai nauhoina. Asutustiheys on 23 asukasta neliökilometriä kohti. Rannikolla ja saaristossa on runsaasti vapaa-ajan asutusta. 2

4 Vuoden 2008 lopussa noin 51,2 prosenttia maakunnan asukkaista puhui ruotsia ja noin 45,5 prosenttia suomea äidinkielenään. Noin 3,3 prosenttia maakunnan väestöstä on muunkielisiä (lähde: Tilastokeskus 2009). Vuoden 2008 lopussa yli 15-vuotiaista reilulla 38 prosentilla oli keskiasteen koulutus ja reilut 25 prosenttia oli suorittanut korkeamman asteisen tutkinnon (lähde: Tilastokeskus 2006), mikä kutakuinkin vastaa koko maan tasoa. Monipuoliset koulutusvaihtoehdot, tiedekorkeakoulut, joukossa itsenäinen Vaasan yliopisto, ammattikorkeakoulut ja kattava toisen asteen ammattikoulutuksen tarjonta sekä kasvava tutkimustoiminta takaavat koulutus-, jatkokoulutus-, tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet. Pohjanmaan väestönkehitys on ylittänyt ennusteet. Vuoden 2009 lopussa maakunnan väkiluku oli , ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli henkeä. Tilastokeskuksen vuonna 2009 tekemien ennusteiden mukaan väestönkehitys jatkuu positiivisena, ja vuonna 2030 maakunnassa odotetaan olevan asukasta. Vuosiksi 2015 ja 2030 tehtyjen Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan kasvu on voimakkainta Vaasan seudulla, henkilöä. Väestö kasvaa myös Pietarsaaren seudulla (3 178 henkilöä) ja Kyrönmaalla (902 henkilöä), mutta siellä kehitys on tasaisempaa. Suupohjan rannikkoseudulla väestönkehitys on ollut negatiivinen ja väkiluku on vähentynyt 525 hengellä. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Pohjanmaalla elää vahva yrittäjäperinne. Alueen tärkeimpiä vahvuuksia ovat kansainvälisyys, osaaminen ja elinkeinojen erikoistuneisuus. Pohjanmaan maakunta on teollistunutta aluetta; jalostustoiminta työllistää vajaan kolmanneksen työvoimasta. Tärkeimmät teollisuuden toimialat ovat paperi- ja massateollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus, sähköteknisten laitteiden valmistus ja metallituotteiden valmistus. Kaupungeissa on suuria kansainvälisesti kilpailukykyisiä kemian-, metalli-, elektroniikka- ja metsäteollisuuden yrityksiä. Kaikissa kunnissa on pkteollisuusyrityksiä. Vaasan energiaklusteri on kansallisesti ja kansainvälisesti alansa merkittävimpiä, ja se käsittää sekä tuotanto- ja huolto- että kehitys- ja tutkimustoimintaa. Maatalous, metsätalous ja kalastus työllistävät 6,3 % työvoimasta. Viljanviljely keskittyy Kyrönmaalle ja Närpiöön. Perunaa viljellään laajasti Lapväärtinjokilaaksossa ja Uudessakaarlepyyssä. Sikataloutta on Kyrönmaalla, Vöyrillä ja Uudessakaarlepyyssä, kun taas kasvihuoneviljely keskittyy Korsnäsiin ja Närpiöön. Noin 70 % Suomessa tuotetuista turkisnahoista tulee Pohjanmaalta. Palveluelinkeinot työllistävät noin 60% työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja tärkeä kaupan ja palvelujen keskus Länsi-Suomessa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta on keskittynyt ennen kaikkea suurimpiin kaupunkeihin. Matkailu palveluelinkeinona tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja 3:een sekä pienveneliikenteeseen saaristossa. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto, ja alue on saavutettavissa maanteitse, rautateitse ja meritse. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät pääliikenneväylät ovat E8 (vt 8) pohjois-eteläsuunnassa ja E12 (vt 3) länsiitäsuunnassa. Suomen päärata, Pohjanmaan rata, kulkee Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Kruunupyyn kautta. Vaasasta on rautatieyhteys Seinäjoen kautta Helsinkiin. Vaasan ja Seinäjoen välinen rataosuus sähköistetään vuoteen 2011 mennessä. Maakunnan kaksi lentokenttää sijaitsevat Vaasassa ja Kruunupyyssä. Pohjanmaalla on neljä syväsatamaa, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa, 3

5 Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Merenkurkun väylä on kaupan näkökulmasta tärkeä. 3. Maakuntakaavan lähtökohdat Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan Kokonaismaakuntakaavassa on käsitelty kaikki tärkeimmät maankäyttömuodot. Kaavan tavoitevuosi on Koska kaava on jo toteutumassa energiahuollon ja erityisesti tuulivoiman osalta, on syntynyt tarve tehdä uusia selvityksiä. Lisätietoja Pohjanmaan maakuntakaavasta löytyy Pohjanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta Maakuntakaavoitus. Vaihekaava 1, joka käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittumista Pohjanmaalla, on valmisteltavana. 3.1 Maakuntakaavan tarkoitus Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 4

6 Alueiden kehittämislaki Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtion hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston ohjaavat päätökset MAAKUNTASUUNNITELMA - visio tavoiteltu kehitys - kehittämisen suuntaviivat ja strategia - strategisten tavoitteiden vaatima aluerakenne - kattaa vuotta MAAKUNTAOHJELMA kehittämistoimet (kattaa 3 5 vuotta) MAAKUNTAKAAVA alueiden käyttö (kattaa vuotta) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA (kattaa 2 vuotta) Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset Kuva 1: Maakunnan suunnittelujärjestelmä 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla pyritään ohjaamaan valtakunnallisesti merkittäviä kaavoituskysymyksiä. Näiden tavoitteiden konkretisointi tapahtuu maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavaa toteutetaan puolestaan kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 5

7 Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet otetaan huomioon suunnittelutyössä. Seuraavassa esitellään lyhyesti energiahuoltoa erityisesti koskevat valtakunnalliset tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet sekä varauduttava ydinjätteen loppusijoitukseen. Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasuja öljyputkien linjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan. 3.3 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki 28 : Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. 6

8 Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaavassa osoitettujen kohteiden oikeusvaikutukset johtuvat kaavan tavoitteista ja vaihtelevat muun muassa kaavamerkintätyypin mukaan. Kehittämisvyöhykkeillä kuvataan ohjeellisella alueella tavoiteltua kehitystä, mikä jättää kunnille riittävästi liikkumavaraa. Sitä vastoin esimerkiksi suojelualueet on tarkoin rajattu jo maakuntakaavassa. MRL:n 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta sen toteuttamista. MRL:n 33 :n mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. 3.4 Olemassa oleva tietopohja ja uudet selvitykset Vaihemaakuntakaavan laatimisen tueksi on olemassa aikaisemmin tehty selvitys: Ympäristöministeriön julkaisu 666, Helsinki 2004 Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä (ympäristöministeriö, Pohjanmaan liitto, Keski- Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto). Selvityksessä kartoitetaan tuulivoimarakentamisen edellytyksiä Merenkurkussa ja Perämerellä. Osa tiedoista saadaan toimimalla vuorovaikutuksessa kuntien, osallisten ja kaavatyötä varten perustettavien työ- ja hankeryhmien kanssa. Vireillä olevat hankkeet ja näiden YVAselvitykset voivat myös toimia tausta-aineistona. Syksyllä 2009 julkaistiin Tuuliatlas-selvitys, joka perustuu tuulimittauksiin ja laskelmiin sekä Suomen tuuliolosuhteiden mallinnukseen ja toimii näin hyvänä taustatietona kaavalle. Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu selvitys uusiutuvista energialähteistä sekä niiden sijoittumisesta Pohjanmaalla. Vuonna 2008 Suomi laati kansallisen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian. Strategiassa määritellään Suomen energia- ja ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 ja sisältää lisäksi visioita vuoteen

9 4. Toisen vaihemaakuntakaavan rajaaminen ja alustavat tavoitteet Vaihemaakuntakaavassa yhdistetään maakuntakaavoituksen lakisääteiset tavoitteet ja Pohjanmaan yleiset tavoitteet. Päämääränä on laatia vaihemaakuntakaava, jossa tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Vaihekaavan tavoitevuosi on Toisella vaihekaavalla täydennetään maakuntavaltuuston hyväksymää kokonaismaakuntakaavaa. Toisen vaihemaakuntakaavan aloitusvaiheen tavoitteena on: - Määritellä energiahuollon kehityskulku Pohjanmaalla vuoteen 2030 saakka - Kuvata riittävällä tarkkuudella nykyinen energiahuolto, sähkönjakeluverkosto ja energiahuoltoa tukeva infrastruktuuri - Selvittää mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, erityisesti tuulivoiman osalta - Selvittää vireillä olevat energiahankkeet - Esittää vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja ratkaisuja energiahuollon toiminnoille vuoteen 2030 saakka - Selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet - Selvittää tuulivoiman vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, ympäristöön, kulttuurimaisemaan, maisemakuvaan, asutukseen ja kansantalouteen 5. Osallistuminen ja vuorovaikutus 5.1 Menettelytapa Vaihemaakuntakaavan valmistelu tapahtuu vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Yhteistyöosapuolet osallistuvat kaavoitusprosessiin yhteistyöryhmien (hanke- ja työryhmän) kautta. Yhdessä kuntien kanssa selvitetään, miten energiahuoltoa koskeva selvitys otetaan vaihekaavassa huomioon. Osallisille ja sidosryhmille järjestetään tiedotustilaisuuksia sekä annetaan mahdollisuus ottaa kantaa kaavoitusprosessiin esimerkiksi liiton verkkosivujen kautta. Osalliset: Maanomistajat - Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat - Maanomistajia edustavat järjestöt Ne, joiden asumiseen, - Kaavan vaikutusalueen asukkaat ja heitä edustavat järjestöt työntekoon tai - Maanomistajat ja -haltijat kaava-alueen lähialueella muihin oloihin - Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt kaava saattaa vaikuttaa - Yritykset ja elinkeinonharjoittajat Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Pohjanmaan kunnat - Pohjanmaan naapurimaakuntaliitot - Valtion keskushallinnon viranomaiset, kuten työ- ja elinkeinoministeriö, Metsähallitus, Museovirasto, Ilmailuhallinto, Ratahallintokeskus, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos 8

10 Yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Valtion aluehallintoviranomaiset, kuten Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan TE-keskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasan tiepiiri - Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt - Asukkaita edustavat yhteisöt ja järjestöt - Elinkeinonharjoittajia edustavat järjestöt - Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät järjestöt ja yhdistykset - Energiaan ja tekniseen huoltoon liittyvät yhteisöt ja yritykset, kuten energialaitokset ja muut sähkönjakelusta vastaavat yhtiöt 5.2 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua. Ensimmäinen neuvottelu järjestetään kaavaprosessin alussa, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on valmis. Toinen neuvottelu järjestetään, kun vaihekaava 2:n kaavaehdotus on ollut nähtävillä. Vuoropuhelu viranomaisten ja kuntien välillä on jatkuvaa koko prosessin aikana. Ympäristöministeriö toimii kaavoitusta ohjaavana ja valvovana viranomaisena. 5.3 Tiedottaminen Maakuntakaavoituksesta tiedottaminen tapahtuu lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden kautta artikkelien, tiedotteiden ja kuulutusten avulla. Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Maakuntakaavoitus tiedotetaan jatkuvasti kaavaprosessin eri vaiheista ja päätöksistä. Tiedottaminen tarkentuu ja elää kaavoitusprosessin aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallistuminen ja vuorovaikutus keskittyy kaavoitusprosessin alkuun ja valmistelu- ja ehdotusvaiheeseen. 6. Suunnitteluprosessi ja vuorovaikutus 6.1 Aloitus- ja tavoitevaihe AJANKOHTA Vuosi 2009 SUUNNITTE- LUVAIHEEN SISÄLTÖ VUOROVAI- KUTUS TIEDOTTAMI- NEN - Tulevan osallistumisen ja arvioinnin sekä kaavoitustyön suunnittelu ja aikataulun laatiminen - Kaavan tavoitteiden asettaminen vuorovaikutuksessa osallisten kanssa ja tavoitteiden tarkistaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen perusteella - Kaavan vaikutusten alustava arviointi - Olemassa olevan tiedon kartoitus ja uusien selvitysten laatiminen - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen saadun palautteen perusteella - Ensimmäinen viranomaisneuvottelu Kokouksia ja neuvotteluja kuntien edustajien, päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa - Työ- ja hankeryhmien asettaminen - Maakuntavaltuuston ponsi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä

11 6.2 Valmisteluvaihe AJANKOHTA Marraskuu 2010 Januari 2012 SUUNNITTE- LUVAIHEEN SISÄLTÖ - Luonnoksen valmistelu ja kaavan vaikutusten arviointi VUOROVAI- KUTUS TIEDOTTAMI- NEN MAHDOLLI- SUUS VAIKUTTAA VALMISTEL- TAVAT ASIAKIRJAT - Työ- ja hankeryhmäkokoukset - Neuvottelut kuntien sekä viranomaisten, päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa - Vaihtoehtoisten kaavaratkaisujen laatiminen - Tiedottaminen kaavaluonnoksen nähtävilläolosta - Luonnos nähtävillä tammi-helmikuu Yleisötilaisuudet kunnissa ja mahdollisuus keskustella kaavan valmistelijoiden kanssa - Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana - Asianomaisilla viranomaisilla ja muilla yhteisöillä on mahdollisuus antaa lausunto - Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos, merkinnät ja määräykset - Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan selostusluonnos - Päivitetty OAS - Luonnos vaikutusten arvioinnista - Raportit selvityksestä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla 10

12 6.3 Ehdotusvaihe AJANKOHTA Helmikuu elokuu 2012 SUUNNITTE- LUVAIHEEN SISÄLTÖ VUOROVAI- KUTUS TIEDOTTAMI- NEN MAHDOLLI- SUUS VAIKUTTAA VALMISTEL- TAVAT ASIAKIRJAT - Kaavaluonnoksen lausuntojen ja palautteen läpikäynti ja vastineiden laatiminen - Vuoropuhelu ja yhteistyö kuntien kanssa (jatkuvaa) - Vuoropuhelu ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa (jatkuvaa) - Sidosryhmä- ja viranomaisneuvottelut - 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu - Vaikutusten arvioinnin jatkaminen - Kaavaehdotus maakuntahallituksessa - Kaavaehdotus nähtävillä - Kaavaehdotuksen lausuntojen ja palautteen läpikäynti ja vastineiden laatiminen - Sidosryhmä- ja viranomaisneuvottelut - Työ- ja hankeryhmien työskentely - Neuvottelut kuntien, viranomaisten, päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa - Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedottaminen ja kuuluttaminen - Kaavaehdotus nähtävillä - Yleisötilaisuudet kunnissa ja mahdollisuus keskustella kaavan valmistelijoiden kanssa - Osallisilla on kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana mahdollisuus jättää näkemyksiä ehdotukseen sisältyvästä aineistosta - Lausuntopyynnön saaneet voivat antaa lausunnon - Ehdotus Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaksi, merkinnät ja määräykset - Ehdotus Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan selostukseksi - Vaikutusten arviointi 6.4 Hyväksymisvaihe AJANKOHTA Tammikuu 2013 SUUNNITTE- LUVAIHEEN SISÄLTÖ TIEDOTTAMI- NEN MAHDOLLI- SUUS VAIKUTTAA VALMISTEL- TAVAT ASIAKIRJAT - Viranomaisneuvottelut ennen kaavan hyväksymistä - Kirjallisten vastineiden laatiminen kaavaehdotuksesta jätettyihin huomautuksiin ja lausuntoihin - Maakuntavaltuuston kokouspöytäkirjan julkaiseminen liiton verkkosivuilla - Mahdollisuus valittaa maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä ympäristöministeriöön (MRL 188, hallintolainkäyttölaki 7 ) - Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava - Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan selostus 6.5 Vahvistusvaihe AJANKOHTA SUUNNITTE- LUVAIHEEN SISÄLTÖ Tammikuu Maakuntavaltuuston hyväksymän vaihemaakuntakaavaehdotuksen saattaminen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. - Toinen vaihemaakuntakaava astuu voimaan, kun vahvistuspäätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueen kunnissa siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. - MRL

13 6.6 Seuranta AJANKOHTA SUUNNITTE- LUVAIHEEN SISÄLTÖ jatkuva - Palautekeskustelu yhteistyötahojen kanssa - Seurantatarpeiden toteaminen - Osallistuminen kuntien kaavoitukseen neuvottelemalla ja antamalla lausuntoja 7. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on osa maakuntakaavoitusprosessia. Arviointi käynnistyy aloitusvaiheessa, jolloin pyritään alustavasti tunnistamaan keskeiset vaikutukset ja niiden perusteella määrittelemään todennäköinen vaikutusalue. Energiahuollolla ja energianjakelulla on merkittäviä vaikutuksia maakunnassa ja myös ylimaakunnallisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan useita vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja, jotta haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Vaihekaavan vaikutusten selvittäminen ja perustuu maankäyttö- ja rakennuslain yleisiin tavoitteisiin. Vaihekaavan vaikutusten lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain 9, jonka mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRL 9 Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 7.1 Vaikutusten kuvaaminen Vaikutusten arvioinnin tuloksena saadaan tietoa kaavan vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaikutusten arviointi tehdään sillä tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää ja niistä aiheista, joita kaavassa käsitellään. Arvioinnin tehtävänä on tukea vaihtoehtojen laadintaa ja kaavaratkaisujen valintaa. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa selvitetään tarpeellisissa määrin kaavan toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisesti jaoteltuna. Arvioinnin kohteiksi tulevat myös kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, ympäristöön, maisemakuvaan, asutukseen ja yhdyskuntatalouteen sekä kaavan suhde hyväksyttyyn maakuntakaavaan. Tärkeä osa työtä on energiahuoltoa ja tuulivoima-alueita koskeva selvitys, jossa mm. tarkastellaan liikennettä, luontoa, maisemaa ja asutusta. Kaavan vaikutuksia arvioidaan tavoite-, luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Arvioinnit tehdään kussakin vaiheessa soveltuvia menetelmiä käyttäen ja sopivan laajuisina. Kunkin vaiheen arviointitulokset ja vuorovaikutuksen pohjaksi tarkoitettu materiaali esitetään kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtäville asetettavassa aineistossa. 12

14 Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään varta vasten tähän tarkoitukseen hankittuja tietoja sekä olemassa olevaa kaavoituksen tietoaineistoa. Tiedot hankitaan selvitysten ja kaava-aineistojen sekä vuorovaikutuksen avulla. Kunkin vaiheen vaikutusten arviointiin osallisille kootaan tietoa seuraavin tavoin: - kaavoituksen työ- ja hankeryhmissä sekä YVA/SOVA-yhteistyöryhmässä tehtävillä vaikutusten arvioinneilla (YVA = ympäristövaikutusten arviointi, SOVA = suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) - luonnos- ja ehdotusvaiheessa nähtäville asetetusta arviointiaineistosta saadusta palautteesta - viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa toteutettavasta arvioinnista - maakuntahallituksen palautteesta. MRA 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon. 13

15 8. Yhteystiedot Kaikilla osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Palaute suunnitelmasta, mielipiteet maakuntakaavaluonnoksesta ja muistutukset maakuntakaavaehdotuksesta osoitetaan Pohjanmaan liitolle. Pohjanmaan liitto puh.: (06) PL 174 fax: (06) Vaasa sähköposti: Tietoa kaavoituksen ajantasaisesta vaiheesta ja kaavaprosessista löytyy Pohjanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta Vaihekaavaa laativien yhteystiedot: Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi / kaavan kokonaisprosessi puh. (06) Suunnitteluinsinööri Jan Wikström / OAS, 2. vaihekaavan valmistelu puh. (06) Suunnitteluinsinööri Pirjo Niemi / ympäristövaikutukset puh. (06)