KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ PAIKKA Kainuun liitto, neuvotteluhuone Kanerva, Kauppakatu 1, Kajaani

Transkriptio

1 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus AIKA Klo 10:30-12:52 PAIKKA Kainuun liitto, neuvotteluhuone Kanerva, Kauppakatu 1, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 49 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 50 Maakuntajohtajan virka 6 51 Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 9 52 Kainuun kehittämisraharaportti vuodelta Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan käynnistäminen Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan käynnistäminen Kainuun maakuntasuunnitelman 2035 käynnistäminen Kainuun liiton sisäinen organisaatio Kevään ja syksyn 2013 kokouspäivät Kuntien Tiera Oy:n osakkeen merkitseminen Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelutilanne 60 Kainuun hallintokokeilun loppuraportti 31 30

2 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ KOKOUSAIKA klo 10:30-12:52 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Korhonen Timo 10:30-12:52 puh.joht. Sankilampi Jaana 10:30-12:52 I vpj Jarva Marisanna 10:30-12:52 II vpj Hatva Teuvo 10:30-12:52 jäsen Hekkala Raija 10:30-12:52 jäsen Kinnunen Anneli 10:30-12:52 jäsen Kyllönen Esko 10:30-12:52 jäsen Kyllönen Sari 10:30-12:52 jäsen Moilanen Kalle 10:30-12:52 jäsen Oikarinen Markku 10:30-12:52 jäsen Sarparanta Tiina 10:30-12:52 jäsen Toivanen Osmo 10:30-12:52 jäsen Sirkeinen Unto 10:30-12:52 varajäsen Poissa Peltola Harri jäsen Muut osallistujat Kettunen Pentti 10:30-11:20 mv:n pj Poistui 50 aikana Suutari Eero 10:30-12:52 mv:n I vpj Poissa 11:20-12: aikana Virkkunen Reijo 10:30-12:52 mv:n II vpj Turkulainen Harri 10:30-12:52 sihteeri Malinen Pentti 10:30-12:52 va. Poissa 50 ajan maakuntajohtaja Teittinen Jorma 10:30-12:52 kehittämisjohtaja Poissa 50 ajan Heikkinen Hannu 10:30-12:52 suunnittelujohtaja Poissa 50 ajan ALLEKIRJOITUKSET Timo Korhonen Puheenjohtaja Harri Turkulainen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 48-60

3 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2013 / 2013 Raija Hekkala Anneli Kinnunen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun liitto, Kauppakatu 1, Kajaani, perjantaina klo / 2013 Aila Kokkonen, johdon sihteeri

4 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 48 Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Kainuun liiton hallintosäännön 6 :n mukaan kokouskutsu lä he tetään sähköisesti tai kirjallisesti jäsenille ja muille, joilla on läs näolo-oi keus tai -velvollisuus kokouksessa, vähintään neljä päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätös eh do tus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhtey des sä. Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kut sutuk si ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja pu he oi keu den. Hyväksyi. Maakuntahallitus päätti, että esityslistan asia 13 "Maakuntajohtajan virka" käsitellään heti pöytäkirjantarkastajien valinnan jälkeen.

5 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 49 Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Kainuun liiton hallintosäännön 18 :n mukaan pöytäkirjan al le kir joittaa puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toi mieli men päättämällä tavalla. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessa periaatteen, että pöytäkirjantarkastus suoritetaan kiertävällä tavalla aak kos jär jes tykses sä. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella etu ni mi.sukunimi@kainuu.fi Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Raija Hekkala ja Anneli Kinnunen. Hyväksyi.

6 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntajohtajan virka 1/32/321/2013 MH 47 Hallintopäällikön ehdotus: Maakuntahallitus: MH 50 Maakuntahallitus perusti Kainuun liittoon maa kun ta johta jan viran ja laittoi sen julkiseen hakuun. Viran hakuaika päättyi ja määräaikaan mennessä saapui yhdeksän hakemusta. Virkaa hakivat aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen, HTM, Sotka mos ta, Juha Ahonen, KTM, Jyväskylästä, aluejohtaja Juha Heik kinen, FT, Kuopiosta, Jussi Y. Hyry, YTM, Kajaanista, kunnanjohtaja Hei mo Keränen, FT, Hyrynsalmelta, va. maakuntajohtaja Pentti Mali nen, FL, Kajaanista, Pasi Mäkinen, KTM, Tampereelta, kunnanjohtaja Ari Nurkkala, DI, Hailuodosta ja kunnanjohtaja Jukka Syvävirta, FM, Mu hok sel ta. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi 1. Maakuntahallitus valitsee hakijoista haastateltaviksi kutsuttavat ja haastatteluajankohdan, 2. maakuntahallitus nimeää haastatteluryhmän. Maakuntahallitus päätti kutsua haastateltaviksi aluejohtaja Juha Heikkisen Kuopiosta, kunnanjohtaja Heimo Keräsen Hyrynsalmelta, va. maakuntajohtaja Pentti Malisen Kajaanista sekä kunnanjohtaja Jukka Syvävirran Muhokselta. Haastattelut suoritetaan ja esitys valittavasta henkilöstä on tarkoitus tehdä maakuntahallituksen seuraavassa kokouksessa Lopullisen valinnan tekee maakuntavaltuusto kokouksessa. Maakuntahallitus nimesi haastatteluryhmään maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pentti Kettusen, maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhosen ja maakuntahallituksen jäsenet Sari Kyllösen ja Tiina Sarparannan sekä Raimo Piiraisen.

7 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Hallintopäällikön ehdotus: Hallintopäällikön muutettu ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallituksen nimeämä haastatteluryhmä on haastatellut va litut ehdokkaat Haastatteluryhmä päätti kokoontua ennen maakuntahallituksen ryhmäkokouksia tekemään esi tyk sen maakuntajohtajan valinnasta. Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Kor honen, p ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pentti Ket tu nen, p Teen päätösehdotuksen kokouksessa. Maakuntahallitus ehdottaa maakuntavaltuustolle, että maa kun ta johta jak si valitaan Pentti Malinen. Pentti Malinen ilmoitti olevansa esteellinen (asianosaisjäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtaja pyysi sih teeriä lukuunottamatta muita liiton viranhaltijoita poistumaan asian käsit te lyn ajaksi hallintolain 28 :n 4)-kohdan perusteella. Asiasta käydyn keskustelun aikana haastatteluryhmä totesi, ettei heil lä ole yksimielistä esitystä valittavasta henkilöstä. Keskustelun ai ka na esitettiin ja kannatettiin useampia henkilöitä maa kun ta joh tajak si. Keskustelun aikana Tiina Sarparanta esitti, että haastatelluille hen kilöil le tehdään ennen valintaa soveltuvuustestit objektiivisuuden vuok si. Osmo Toivanen kannatti Sarparannan esitystä. Jaana San kilam pi esitti, että haastatellut henkilöt kutsutaan valtuustoryhmien kuul ta vik si ja haastateltaviksi ennen maakuntavaltuuston varsinaista ko kous ta Kalle Moilanen kannatti Sankilammen esitystä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on teh ty poikkeavia esityksiä, joista on äänestettävä. Puheenjohtaja teki Sar pa ran nan esityksestä seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka eivät kannata soveltuvuustestien järjestämistä äänestävät JAA ja ne, jot ka kannattavat soveltuvuustestien järjestämistä äänestävät EI. Ää nes tys esi tys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä an net tiin 10 JAA-ääntä (Korhonen, Sankilampi, Jarva, Hatva, Hekka la, Kinnunen, Kyllönen E, Moilanen, Oikarinen ja Sirkeinen) sekä 3 EI-ääntä (Kyllönen S, Sarparanta ja Toivanen). Maakuntahallitus päät ti, ettei soveltuvuustestejä järjestetä. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko Sankilammen esitys haas-

8 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus ta tel tu jen henkilöiden kutsumisesta valtuustoryhmien kuultaviksi hyväksyä yksimielisesti. Maakuntahallitus hyväksyi esi tyksen. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on esitetty ja kan natet tu useampia ehdokkaita, joten maakuntahallituksen on ää nes tettä vä asiassa. Osmo Toivanen Tiina Sarparannan kannattamana esit ti, että äänestys suoritetaan suljetuin lipuin. Koska oli pyydetty vaalin suorittamista suljetuin lipuin, puheenjohtaja to te si, että 1. Vaali suoritetaan suljetuin lipuin. 2. Lippuun kirjoitetaan selvällä käsialalla sukunimi 3. Lippu taitetaan kerran. 4. Vaalikelpoisia ovat kaikki virkaa hakeneet. 5. Vaali suoritetaan enemmistövaalina. Äänestyksen jälkeen sihteeri luki annetut äänet: Heikkinen Juha 2 ääntä Malinen Pentti 9 ääntä Syvävirta Jukka 1 ääni Tyhjää 1 ääni Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maa kun ta joh tajan virkaan valitaan Pentti Malinen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

9 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 132/12/120/2013 MH 51 Kainuun liitossa on valmistunut seuraavat: Kokouspöytäkirjat: - Viranhaltijapäätökset: Henkilöstön vuosilomaa-, sairautta-, työaikavapaata-, virkavapaata-, palk kaus ta-, virkamatkaa- ja henkilöstökoulutuksia koskevat pää tökset ajalla : va. maakuntajohtaja Pentti Malinen :t - suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen :t Muut kuin em. päätökset: Va. maakuntajohtaja Pentti Malinen Henkilöstöpäätökset: - 10: Aluekehitysasiantuntijan viran täyttäminen (Jouni Ponnikas) - 11: Kainuun liiton edustaja Pohjois-Suomen etnisten suhteiden neu vot te lu kun taan (Helena Aaltonen, varalla Paavo Keränen) - 12: Työsuhteen jatkaminen (Tarja Laatikainen, Kainuun ym pä ristö oh jel ma 2020) Hankintapäätökset: - 1: Kainuun tulevaisuuden skenariot 2035 (Da Wo Oy) Rahoituspäätökset: - 1: Kuluttajan energianeuvonta -hanke (Annosol Oy) Muut päätökset: - 9 Pankkitilin avaaminen maakunnan kehittämisraha - 10: SOVA-työryhmän perustaminen Lausunnot: 1) Aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen ja vs. alue ke hi tys asiantun ti ja Kiira Noponen ovat antaneet maa- ja met sä ta lousmi nis te riöl le hallituksen luomualan kehittämisohjelman ja hallituksen lä hi ruo ka oh jel man luonnoksista seuraavan sisältöisen lausunnon: "1. Yleiset kommentit ohjelmaluonnoksista Kainuu liitto on yhtä mieltä siitä, että lähi- ja luomuruoan arvonnosto on Suo mes sa tärkeä alueellinen sekä kansallinen tavoite. Suomalaiset ku lutta jat eivät esimerkiksi luomuostosten suuruudessa (EUR/hlö) yllä vielä Tans kan, Ruotsin taikka Norjan tasolle euromääräisesti (luomualan oh jelma luon nos sivu 3). Luomu- ja lähiruoan kehittämistyössä tarvitaan näin ol-

10 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus len runsaasti konkreettisia kehittämistoimenpiteitä ja niiden määrätietoista to teut ta mis ta, resursointia sekä ennen kaikkea seurantaa. Kainuun liiton ja alueellisen kehittämisen näkökulmasta herää kuitenkin kysy mys, miksi on ylipäätänsä ryhdytty laatimaan kansalliset lähi- ja luo muruo an erilliset kehittämisohjelmat? Lähiruoan edistäminen, niin kuin lä hiruo an kehittämisohjelmassa mainitaan, on valtaosin alue- ja pai kal lis ta soille kohdistuva kehittämishaaste. Lähiruoka-alaa koskevat ke hit tä mis haasteet tulisi pääosin ratkaista alueellisella taikka paikallisilla politiikan tasoilla, siel lä missä lähiruokaa myös tuotetaan ja kulutetaan. Alueellisilla ke hit tämis or ga ni saa tioil la sekä kunnilla on Suomessa on tästä näkökulmasta erityi nen vastuu ja rooli edistää lähi- ja luomuruoan tuotantoa, jalostusta ja ku lu tus ta alueillaan. Kansallisen tason tehtävä on vastaavasti ottaa aktiivisesti kantaa EU:n maa ta lous po li tiik kaan ja elintarvikelainsäädännön kehittymiseen, jotka ohjaa vat suomalaisten yrittäjien edellytyksiä tuottaa, jalostaa ja kuluttaa suoma lais ta ruokaa. Toisaalta lähi- ja luomuruokaa koskevat kehittämishaasteet (logistiikka, lyhyet jakeluketjut, kestävät hankinnat sekä pienyrittäjyyden edistäminen) ovat monesti yhtäläisiä sekä lähi- että luomuruoan kehittämissektorien osal ta alueista riippumatta. Nämä ovat pienyrittäjävaltaisen elin tar vi ke sekto rin yhteisiä haasteita Suomessa. Tältä osin tulisikin edelleen tarkkaan har ki ta tarvitaanko ylipäätänsä kaksi erillisohjelmaa valtakunnan tasolla lähi- ja luomualoille. Lähiruoan käsitteellistämisessä ei tulisikaan liikaa rajoittua maakunnan hal lin nol li siin rajoihin, vaan ennen kaikkea keskittyä lähiruoan laa tu vaa timuk siin. Esimerkiksi Kainuussa elintarvikealan rajakaupalla, lähiruoan vien nis sä Kostamuksen suuntaan, arvioidaan olevan tulevaisuudessa tärkeä potentiaali. Suomalaisen lähiruoan menekinedistämistä sekä viennin es tei den poistamista yli valtion rajojen voitaisiin juuri valtakunnallisilla toimil la vauhdittaa. Lähi- ja luomuohjelmien luonnoksissa olisi ennen kaikkea tarkasti esi tet tävä mahdolliset rahoitusmekanismit (esimerkiksi viitaten tulevaan Manner-Suo men maaseutuohjelmasta +2014) asetettujen tavoitteiden ja toimen pi tei den tueksi. Lisäksi ohjelmatyön näkökulmasta pitäisi molempien oh jel mien vaikutuksia arvioida keskipitkän aikavälin väliraporteissa. 2. Kainuun liiton lausunto hallituksen lähiruokaohjelman luonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema lähiruoan ke hit tä mis oh jelman luonnos on asetettujen tavoitteiden näkökulmasta erittäin kun nian himoi nen ja tarkkaan kuvaileva. Tavoitteisiin asetetut toimenpiteet jäävät kui ten kin erittäin yleisluontoisiksi sekä suppeiksi asetettujen tavoitteiden rin nal la. Lisäksi kehittämistoimenpiteiden osalta ei aseteta selkeitä vastuutahoja, ei toi men pi tei den toteuttajia eikä seurannasta vastaavia tahoja. Toisaalta tu lisi pyrkiä tarkemmin identifioimaan kehittämisresurssit toimenpiteiden toteut ta mi sek si. Lähiruoan kehittämisohjelman todellisesta vaikuttavuudesta jää edellä mainittujen asioiden takia melko heikko vaikutelma.

11 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Tavoitteille tulisi asettaa selkeät, tietyille vastuuministeriöille taikka alue kehit tä mi sen organisaatioille vastuutetut toimenpiteet sekä ra hoi tus me ka nismit. Kainuun liitto esittää seuraavat yksityiskohtaiset kannanotot lähiruoan kehit tä mis oh jel man luonnoksesta: Kohta 1 (sivu 3): Kainuun liiton kannanotto: Lähiruokaohjelman tiivistelmästä puuttuvat tavoitteille asetetut toi men piteet. Ohjelmien toimeenpano on vähintään yhtä tärkeää kuin ohjelmille ase te tut tavoitteet. Kohta 2 (sivu 3): Ohjelmissa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan osana asianomaisten minis te riöi den, keskusvirastojen ja valtion alue- ja paikallishallinnon toi mintaa. Kainuun liiton kannanotto: Lähiruoka ja luomuruoan lisääminen julkisissa hankinnoissa ja am mat tikeit tiöis sä on pitkälti kunnallishallinnon vastuulla. Näin ollen kunnat ja maa kun tien liitot tulee myös sitouttaa lähi- ja luomuruoan kulutuksen kasvat ta mi seen. Kohta 3 (s.9) Kappale Suuntaviivat ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Kainuun liiton lausunto: Kappaleessa Suuntaviivan ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi an ne taan erittäin niukasti konkreettisia kehittämistoimenpiteitä oh jel maluon nok ses sa asetettujen tavoitteiden (1-6) saavuttamiseksi. Lisäksi toimen pi tei den tueksi tulisi asettaa selkeät vastuuorganisaatiot sekä ra hoit tamis inst ru men tit. Kohta 4 (s.11) Kappale Keskeisimmät hallinnon toimenpiteet Kainuun liiton kannanotto: Voisiko ko. kappaleessa, jossa viitataan, että M-S maaseudun ke hit tä misoh jel maan ja siihen, että tuetaan lähiruokayritysten käynnistys-, ja in vestoin ti- ja kehittämistoimintaa ( ) tarkemmin osoittaa vastaavat toi men piteet ja niihin liittyvät määrärahat, joita uudella ohjelmakaudella tuettai siin. Kohta 5 (s.13) Kappale Keskeisimmät hallinnon toimenpiteet Selvitetään elintarvikelainsäädäntömuutosten vaikutuksia alan pk-yri tysten toimintaan. Kainuun liiton kannanotto: Ko. toimenpiteessä tulisi mainita, mikä or ga ni saa tio/mi nis te riö/val tion vi rasto selvittää? Kehitetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yri tys tu ki järjes tel mää muuan muassa selkeyttämällä ohelmaan liittyvää lainsäädäntöä,

12 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus tu ki pro sent ti por ras tuk sia sekä kiinnittämällä entistä enemmän huomiota tukien vaikuttavuuteen. Kainuun liiton kannanotto: Suomi, EU:n jäsenmaana, on sidottu toteuttamaan EU:n yhteistä maa seudun kehittämispolitiikkaa, mikä on pitkälti jo suunniteltu seuraavalle oh jelma kau del le Jos alkavan ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun ke hit tä mis oh jelmaa (lähiruokaohjelman aikaista) pyrittäisiin selkeyttämään, tähän olisi kaike ti pitänyt vaikuttaa jo pitkälti EU:n yhteisissä 2012 alkaneissa oh jel maneu vot te luis sa, eikä varsinaisen ohjelmakauden aikana (vrt. lä hi ruo ka ohjel ma sekä M-S maaseutuohjelman sama aikajänne). Kohta 6 (s.14) Keskeisimmät hallinnon toimenpiteet Hankintaosaamista lisäävien ja hankintakäytäntöjä kehittävien toi men pitei den rahoitus ja toteutus Kainuun liiton kannanotto: Mistä ko. toimenpiteitä rahoitetaan? Mitkä rahoitusinstrumentit? Mitkä organisaatiot? (Voisiko olla Motiva?) Tarjotaan hankkijoille ohjeistusta ja neuvontaa ( ). Kainuun liiton kannanotto: Kuka tarjoaa ja millä aluetasolla? Maakunta- ja kuntatasolla edistetään lähiruokaa mm. lisäämällä tuottajien ja hankkijoiden yhteistyötä ja vuoropuhelua sekä levittämällä parhaita käytän tö jä Kainuun liiton kannanotto: Millä resursseilla? Millä rahoitusinstrumenteilla? Mitkä organisaatiot olisivat vas tuus sa? Ko. kehittämistyötä tehdään jo alueellisesti Kainuussa e.g. Pro Ag ria Kainuun lähiruokahankkeen ja MTT Sotkamon Po li tiik ka dia logi -hankkeiden osalta. Hyviä käytäntöjä kestävistä hankinnoista voisi jatkossa levittää val ta kunnal li sil la kestävien hankintojen hankkeella, johon pitäisi saada Suomen eri kun nis ta kattava osallistujajoukko. Voisiko kunnat haastaa val ta kun nal listen vertailujen tai kilpailujen kautta tekemään yhä kestävämpiä hankintoja? Kohta 7 (s.17) Keskeisimmät hallinnon toimenpiteet Elintarvikealan kehittäminen ja lähiruoka tunnustetaan maakuntien ke hittä mis stra te giois sa ( ). Ohjelmakaudella käynnistetään ( ) alueelle monivuotiset elin tarvi ke alan ( ) koordinatiohankkeet ( ). Kainuun liiton kannanotto: Kainuun liiton näkökulmasta alueilla tehdään jo runsaasti elintarvikealan

13 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus ke hit tä mis työ tä. Kainuussa elintarvikealan kehittäminen on tunnustettu jo kauan alu eel lises sa kehittämistyössä sekä maakuntaohjelmassa että vasta päivitetyssä alu eel li ses sa elintarvikealan kehittämisohjelmassa (2013). Monet maakunnat ovat jo verkostoituneet Ruoka Suomi -teemaryhmän kaut ta kansalliseen elintarvikealan kehittämistyöhön? Kainuussa ProAgria on toteuteuttanut vuosina Kainuun lä hiruo ka han ket ta, joka on vastannut laajasta lähiruoka-alaan liittyvästä ho rison taa li ses ta kehittämistyöstä sekä yhteistyön koordinoinnista. Tarvitaan uusia toimenpiteitä ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden li säksi? Ko. mainittua kehittämistyötä toteutetaan jo laajasti. 3. Kainuun liiton lausunto hallituksen luomualan kehittämisohjelman luonnok ses ta Yleisesti luomualan kehittämisohjelmassa on selkeästi asetetut tavoitteet se kä niihin kiinteästi osoitetut toimenpiteet. Vastaavasti tavoitteiden ja toimen pi tei den välinen yhteys jää heikommaksi lähiruoan kehittämisohjelman luon nok ses sa. Sekä lähiruoan että luomualan kehittämisohjelmissa toistuvat samat ke hittä mis haas teet, jotka koskevat yleisesti pienyrittäjävaltaista elin tar vi ke sekto ria Suomessa. Tästä syystä tulisi miettiä ohjelmien toteutuksen tasolla, mit kä toimenpiteet voitaisiin yhdistää sekä luomu- että lähiruoka-alaa koske vik si yhteisiksi elintarvikealan kehittämistoimiksi. Kainuun liitto esittää seuraavat yksityiskohtaiset kannanotot luomualan kehit tä mis oh jel man luonnoksesta: Kohta 1 (s.5) Viljelystä pinta-alasta 20 % on luonnonmukaisessa tuotannossa Kainuun liiton kannanotto: Tämä on erittäin asianmukainen ja eksakti kansallisen tason ta voit teenaset te lu. Kainuussa sama tavoite on luomua peltopinta-alasta vuoteen 2014 mennessa 25 %. Kohta 2 (s.5) EU:n luomulainsäädäntöön vaikutetaan niin, että kansalliset tarpeemme huo mioi daan erityisesti valvonnan järjestämisessä Kainuun liiton kannanotto: Viranomaisvetoisen valvonnan rinnalla tulisi vähintään yhtä paljon pa nostaa luomualan neuvontapalveluiden järjestämiseen koskien luo mu lain säädän nön tulkintaa ja täytäntööpanoa. Alueilla tähän tarvittaisiin erityisesti tuki pal ve lui ta ja mentorointitoimintaa. Kohta 3 (s.7): Toimenpiteet: Pienyritysten tietoisuutta elintarvikelainsäädännöstä lisätään suun ni tel malli ses ti.. Kainuun liiton kannanotto:

14 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Kuka/Mikä organisaatio, millä aluetasolla, ottaa tästä vastuun? Millä resurs seil la? Vastaavasti myös elintarvikealan viranomaisten pal ve lu alt tiuteen ja asiakaspalvelun laatuun elintarvikevalvonnan järjestämisessä tulisi kiin nit tää huomiota. Keräilyn ja logistiikan ongelmiin etsitään ratkaisuja maaseutuohjelman avul la Kainuun liiton kannanotto: Viitataanko tässä M-S maaseudun kehittämisohjelmaan? Voisiko M-S maaseudun kehittämisohjelmaa koskien mainita ko. toi men pide ta son/ resurssit? Kehitetäänkö logistiikkaa kansallisesti vai alueellisilla toimilla? Pienten elintarvikeyritysten toimintamahdollisuuksia parannetaan? Kainuun liiton kannanotto: Toimenpidetasolla tämä on aivan liian laajasti muotoiltu. Tämä vastaa enem män kin tavoitetta, jolta puuttuu asetetut toimenpiteet. Eikö sekä luomu- että lähiruoan kehittämisohjelmien yleisenä tavoitteena ole parantaa elin tar vi ke yri tys ten toimintamahdollisuuksia Suomessa? Kainuun liitto toivoo, että edellä esitetyt näkökohdat otetaan huomioon lä hiruo ka oh jel man ja luomualan kehittämisohjelman jatkovalmistelussa. " Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä tai pöytäkirjoihin mer kit ty jä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä mer kit see annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.

15 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kainuun kehittämisraharaportti vuodelta 2012 MH 52 Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Työ- ja elinkeinoministeriö on jakanut Kainuun hallintokokeilun ai kana vuosina Kainuuseen Kainuun kehittämisrahaa kes kimää rin /vuosi. Kainuun kehittämisrahan osalta on vuosit tain tehty maakuntavaltuuston hyväksymä esitys käyt tö suun ni telmaksi/tu los so pi muk seksi, jossa on määritelty Kainuun ke hit tä mis rahan tavoitteet ja mittarit sekä määrärahatarpeet. Esitys on lähetetty työ- ja elinkeinoministeriölle. Lopullisen määrärahan suuruuden on mää ri tel lyt eduskunta. Maakuntavaltuustossa hyväksyttyyn tulossopimukseen peilaten on vuo sit tain tehty Kainuun kehittämisraharaportti toteutumisesta, jonka maa kun ta val tuus to on hyväksynyt ja joka on lähetetty sen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriöön. Raporttiluonnos on lähetetty TEMiin Kainuun hallintokokeilu päättyi ja vuoden 2012 to teu mara port ti on viimeinen, jonka ministeriö edellyttää tehtävän tässä laajuu des sa. Erillisliite nro: 1 Lisätietoja antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh ja tai sähköpostitse osoitteella etu nimi.sukunimi@kainuu.fi Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2012 Kainuun ke hit tämisrahan toteutumaraportin ja vie sen tiedoksi maa kun ta val tuus tolle. Kehittämisjohtaja Jorma Teittinen esitteli asian. Hyväksyi.

16 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan käynnistäminen MH 53 Valtioneuvoston hyväksymän pitkän aikavälin ilmasto- ja ener gia stra te gian tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu ko konais te ho noin 2000 MW:iin Suomessa vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähköntuotanto olisi noin 6 TWh. Tuu li voi ma tuo tannon kehitystä vauhdittaa hallituksen hyväksymä uusiutuvan energian vel voi te pa ket ti ja siihen liittyvä tuulivoimalla tuotetun sähkön syöt töta rif fi, joka tuli voimaan vuoden 2011 maaliskuussa. Ilmatieteen laitoksen toimesta on toteutettu koko maan kattavan tuuli olo suh tei ta koskeva selvitys, Suomen Tuuliatlas eli tuu li ener gia kartas to (2009). Kainuu on osallistunut Sisä-Suomen tuu li voi ma sel vi tyksen laadintaan , jossa on alustavasti selvitetty mm. Tuuli at lak sen avulla kuuden maakunnan potentiaalisia tuu li voi ma-alueita. Vuonna 2009 voimaan tulleiden, valtioneuvoston hyväksymien val takun nal lis ten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maa kun ta kaa voi tukses sa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten so vel tuvat alueet rannikko-, meri- ja tunturialueiden lisäksi myös kaikkialla si sä maas sa. Kainuun kokonaismaakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuu li voi man hyödyntämiseen soveltuvia alueita. Kainuun liitto on käyn nis tä nyt ympäristöministeriön myöntämän rahoituksen tuella Sisä-Suo men selvitystä tarkentavan ja täydentävän maakunnallisen tuu li voi ma sel vi tyk sen laatimisen. Kainuussa on lisäksi meneillään usei ta tuulivoimarakentamiseen liittyviä selvitys- ja kaa voi tus hankkei ta. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien tuu li voi ma hankkei den toteuttaminen edellyttää asian käsittelemistä maa kun ta kaavoi tuk ses sa ja tuulivoimaa koskevan maakuntakaavan laatimista. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäytön suunnitelma, jossa osoi te taan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoi te taan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kai nuus sa maakuntakaavan laatijana toimii Kainuun liitto. Maa kunta kaa va voidaan laatia koko maakuntaa ja kaikkia asiakokonaisuuksia käsittelevänä ko konais maa kun ta kaa va na, maakunnan osa-aluetta koskevana maakuntakaavana tai tiettyjä asiakokonaisuuksia koskevana vaihemaakuntakaavana.

17 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Tuulivoiman asiakokonaisuutena sisältävä maakuntakaava on tarkoi tuk sen mu kais ta laatia vaihemaakuntakaavana. Tuu li voi ma maakun ta kaa vas sa selvitetään yleiset edellytykset tuulivoimapuistojen si joit tu mi sel le Kainuussa ja osoitetaan selvitysten perusteella tuu livoi ma tuo tan toon soveltuvat seudullisesti merkittävät tuu li voi ma-alueet sekä niiden kytkeytyminen sähköverkkoon. Vai he maa kun ta kaavas sa voidaan käsitellä myös muita esille tulevia tuulivoima-alueisiin liit ty viä ja tuulivoiman hyödyntämisen kannalta tarpeellisia maankäyt tö asioi ta. Vaihemaakuntakaavalle laaditaan erillinen osal lis tumis- ja arviointisuunnitelma. Lisätietoja antaa suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen, p tai Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maa kun ta valtuus to päättää käynnistää Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laa timi sen. Maakuntakaava laaditaan vaihemaakuntakaavana. Hyväksyi.

18 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan käynnistäminen MH 54 Vähittäiskaupan ohjausta koskeva maankäyttö- ja ra ken nus lain muutos (319/2011) tuli voimaan Lainmuutoksessa vä hit täiskaup paa koskevat säädökset on koottu omaan kohtaansa (MRL 9 a lu ku). Muutoksessa maakuntakaavan asemaa vähittäiskaupan suuryk si köi den (> 2000 k-m²) ohjauksessa on vahvistettu. Lisäksi on selkey tet ty vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen ta voit teita ja periaatteita. MRL:n muutoksen siirtymäsäännöksen mukaan vä hit täis kau pan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaa ti van erikoistavaran kauppaan (mm. moottoriajoneuvojen kauppa, huonekalukauppa ja rautakauppa) alkaen. Lain muutok sen myötä maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudul li sen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä vä hit täis kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella (MRL 71 b ). Kainuun kokonaismaakuntakaava 2020 on vahvistettu val tio neu vostos sa Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoi tettu keskustatoimintojen alueet c-merkinnällä, joka mahdollistaa vä hittäis kau pan suuryksiköiden rakentamisen Kajaanin, Kuhmon, Sot kamon ja Suomussalmen taajamiin. Kajaanin c-alue on osoitettu alueva rauk se na. Muiden taajamien c-alueet on osoitettu koh de mer kinnäl lä. Kokonaismaakuntakaavassa ei ole osoitettu seudullisesti mer kit tävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa tai enimmäismitoitusta tai huo mioi tu tilaa vaativaa kauppaa, koska lainsäädäntö ei ole ai emmin niitä edellyttänyt. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (319/2011) ja kaupan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttävät kaup paa koskevien asioiden käsittelemistä maa kun ta kaa voi tuk sessa ja kauppaa koskevan maakuntakaavan laatimista. Kajaanin kaupun ki on tehnyt aloitteen kauppaa koskevan maa kun takaa van laatimisesta. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäytön suunnitelma, jossa osoi te taan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoi te taan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kai nuus sa maakuntakaavan laatijana toimii Kainuun liitto. Maa kunta kaa va voidaan laatia: koko maakuntaa ja kaikkia asiakokonaisuuksia käsittelevänä ko konais maa kun ta kaa va na, maakunnan osa-aluetta koskevana maakuntakaavana tai tiettyjä asiakokonaisuuksia koskevana vaihemaakuntakaavana.

19 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Kaupan asiakokonaisuutena sisältävä maakuntakaava on tar koi tuksen mu kais ta laatia vaihemaakuntakaavana. Kaupan vai he maa kunta kaa vas sa pyritään mahdollistamaan kaupan toimintaedellytykset ja elin kei no jen kehittyminen Kainuussa ja yhteen sovittamaan nämä tar peet muiden maankäytön tarpeiden kanssa. Maakuntakaavassa osoi te taan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden ver kos ton sijainti, suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riit täväl lä tarkkuudella. Kaavan laadinnassa otetaan huomioon MRL:n muu tok sen tuomat erityiset sisältövaatimukset maakuntakaavalle. Vai he maa kun ta kaa vas sa voidaan käsitellä myös muita esille tulevia kaup paan liittyviä tarpeellisia maankäyttöasioita. Vai he maa kun takaa val le laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Lisätietoja antaa suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen, p tai Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maa kun ta valtuus to päättää käynnistää Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laa ti mi sen. Maakuntakaava laaditaan vaihemaakuntakaavana. Hyväksyi.

20 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kainuun maakuntasuunnitelman 2035 käynnistäminen MH 55 Va. maakuntajohtajan ehdotus: Kainuun liiton hallintosäännön 24 mukaan maakuntavaltuuston teh tä vä nä on päättää maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavan laa ti mi ses ta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Kainuun maa kun tahal li tus on tehdyllä päätöksellä 18 käynnistänyt Kainuun maa kun ta stra te gia pro ses sin ensimmäisen vaiheen maa kun ta suunni tel man laatimisella esitetyn työohjelman mukaisesti. Maakuntasuunnitelma on strateginen suunnitelma, jossa esitetään maa kun nan pitkän aikavälin visio ja tavoitteet. Aiemman Kainuun maa kun ta suun ni tel man, Uusiutuva Kainuu (julkaisu A:1), Kainuun maa kun ta val tuus to hyväksyi Nyt laadittavassa stra te gises sa suunnitelmassa pitkän aikavälin visio ja kehittämistavoitteet tul laan ulottamaan vuoteen Maakuntasuunnitelmaa toteutetaan eri viranomaisten ja maa kun nallis ten toimijoiden yhteistyönä. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmen ty vät maakuntakaavassa (alueiden käytön suunnitelma) ja maakun ta oh jel mas sa (keskipitkän ajan aluekehittämissuunnitelma). Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioin nis ta säädetyn lain (SOVA-laki, 200/2005) 3 :n mukaan suunni tel man tai ohjelman ympäristövaikutukset on selvitettävä ja ar vioita va, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkit tä viä ympäristövaikutuksia. Suunnitelman laadinnasta vastaavalla taholla eli Kainuun liitolla on yleis vas tuu maakuntasuunnitelman vaikutusten arvioinnista. Kainuun maakunnan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten ar vioin tia varten on asetettu maakuntajohtajan päätöksellä SOVA-työryhmä, jonka tehtävänä on koota asian tun temus ta erilaisten maakuntaa koskevien suunnitelmien ja ohjelmien ar vioin tien ohjaamiseen. Maakuntasuunnitelman osallistumis- ja arvioin ti me net te lyt tarkentuvat ja niitä päivitetään valmisteluprosessin ai ka na. Kainuun maakuntastrategiatyön työsuunnitelma, osal listu mis- ja arviointisuunnitelma sekä muu keskeinen aihetta koskeva ai neis to löytyvät Kainuun liiton verkkosivuilta: Lisätietoja antavat vs. aluekehitysjohtaja Paula Karppinen, ja aluesuunnitteluasiantuntija Sanna Schroderus

21 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maa kun ta valtuus to päättää käynnistää Kainuun maakuntasuunnitelman 2035 laa ti mi sen. Hyväksyi.

22 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kainuun liiton sisäinen organisaatio MH 56 Kainuun liiton hallintosäännön 28 :n kohdan 13 mukaan maakuntahallitus päättää vastuualue- ja tulosyksikköjaosta. Kainuun maakuntahallitus on vuoden 2013 talousarvioesitystä ja toimintasuunnitelmaa käsitellessään sivunnut Kainuun liiton organisaatiota, mutta se ei siinä yhteydessä varsinaisesti päättänyt vastuualuejaosta. Kainuun liiton tilikartta hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa Kainuun liiton hallintoelinten tehtävät sekä maakuntajohtajan teh tävät ja vastuut on kuvattu liiton hallintosäännössä. Hallintosäännön 31 :n mukaisesti on asetettu Kainuun liiton johtoryhmä. Maa kun tajoh ta ja on kutsunut johtoryhmään asiantuntijajäseniä. Muilta osin Kainuun liiton sisäistä organisaatiorakennetta ja joh tamis jär jes tel mää täsmennetään seuraavassa kuvatulla tavalla. Kainuun liitossa on maakuntajohtajan alaisuudessa neljä vastuualuetta, joi ta kutakin hoitaa vastuualuepäällikkö. Vastuualueita ei ole tarkoituksenmukaista jakaa erillisiin tulosyksiköihin, vaikka hallintosäännön 28 :n kohta 13 antaa siihen mahdollisuuden. Nämä vastuualueet ovat: Alueidenkäyttö Aluekehitys Elinkeinopolitiikka ja hankkeet Hallintopalvelut Lisäksi Kainuun liitossa on toimintoina Kainuun sosiaali- ja ter veyden huol lon kuntayhtymän kanssa osin yhteinen viestintä ja mark kinoin ti sekä maakunnan edunajaminen. Nämä toiminnot liittyvät kiinteäs ti maakuntajohtajan ja hallintopalvelujen vastuualueisiin. Vastuualueiden toiminnot linkitetään tiiviisti toisiinsa pro ses si poh jaisten tiimien kautta samoin kuin pysyväluonteinen yhteistyö lähimpien si dos ryh mien (ELY-keskus, kunnat) kanssa. Näiden asettamisesta maa kun ta joh ta ja on tehnyt ja tekee päätökset erikseen. Osa tii mi raken teis ta on muotoutunut Kainuun hallintokokeilun aikana ja näi tä toimivia käytäntöjä jatketaan. Kansainväliset tehtävät hoi de taan maakuntajohtajan ja vastuualueiden työnjaon pohjalta; alue ke hi tysjoh ta ja vastaa kv. asioiden koordinoinnista. Vastuualueiden keskeiset tehtävät ovat seuraavat: Maakunnan liiton lakisääteisinä tehtävinä ovat alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitaminen aluekehitysviranomaisena sekä maakunnan suunnittelu. Maakunnan

23 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavan laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/99) ja maakuntaohjelman laatimisesta alueiden kehittämisestä säädetyssä laissa (1651/2009). Maakunnan kehittämiseen ja suunnitteluun kuuluvien em. asiakokonaisuuksien valmistelu on jaettu eri vastuualueille. Aluekehitys (vastuualuepäällikkö: aluekehitysjohtaja, vs. Paula Karppinen) Aluekehityksen tehtävät ja tavoitteet Maakuntasuunnitelman laatiminen Maakuntaohjelman laatiminen ja seuranta Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen Toimintaympäristön muutosten arviointi, ennakointi ja seuranta Aluekehityslain mukaisen kansallisen ja EU:n alue- ja koheesiopolitiikan suunnittelun ja toteuttamisen johtaminen ja koordinointi Kainuussa Lakisääteinen alueyhteistyö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan välillä Kansainvälinen yhteistoiminta ja lähialueyhteistyö yhdessä muiden maakuntien kanssa Edunajaminen yhdessä alueen muiden viranomaisten ja yhteistoiminta alueen maakuntien kanssa Aluekehitysviranomaiselle kuuluvat muut tehtävät (lakisääteisinä mm. Laajakaista kaikille hankkeen koordinointi maakunnassa sekä Yhteispalvelun edistäminen) Kainuun liitolle perussopimuksen mukaan kuuluvat tai muuten sovitut tehtävät Maakuntasuunnitelman, -ohjelman ja vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman valmisteluun osallistuu eri vastuualueista koottu suunnittelutiimi. Alueidenkäyttö (vastuualuepäällikkö: suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen) Alueidenkäytön tehtävät ja tavoitteet Maakuntakaavan laatiminen, ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen. Maakunnan suunnittelun edellyttämä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta.

24 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistäminen, siihen liittyvän yhteistyön johtaminen ja ko. suunnittelun yhteensovittaminen maakunnan suunnittelun kanssa. Alueidenkäytölle sovittujen tehtävien (maankäyttö, energia, liikenne, luonnonvarat ja ympäristö sekä vaikutusten arviointi) toimialavastuu: asiantuntemus, lausunnot, edunvalvonta. Mahdolliset muut Kainuun liiton perussopimukseen sisältyvät tehtävät Elinkeinopolitiikka ja hankkeet (vastuualuepäällikkö: kehittämisjohtaja Jorma Teittinen) Liitto saa valtiolta vuosittain EU-rahoitusta ja kansallista maakunnan ke hit tä mis ra haa, päätöksentekoa, käyttöä, maksatusta ja ta kai sin perin tää ohjaa rahoituslaki. Liiton omasta budjetista riippuen voi olla myös käytettävissä rahoitusta kohdennettavaksi mm. hankkeiden oma ra hoi tuk seen. Vastuualue huolehtii maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimivuudesta. Hankerahoituspäätösten val mis teluun osallistuu eri vastuualueista koottu hanketiimi. Maakunnallista elinkeinopolitiikkaa toteutetaan laajana si dos ryh mäyh teis työ nä. Elinkeinostrategia uudistetaan osana uuden maa kun taoh jel man laatimista. Hallintopalvelut (vastuualuepäällikkö: hallintopäällikkö Harri Turkulainen) Huolehtii keskitetysti hallinnon tukipalveluista: luottamushenkilöhallinto, viraston toimintaedellytykset sekä ne yleis-, talous- ja hen ki löstö hal lin non palvelut, jotka eivät kuulu Kainuun soten kanssa tehdyn tu ki pal ve lu so pi muk sen piiriin. Viestinnän perustehtävä on tukea maakuntaohjelmassa määriteltyjen Kainuun maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista muun muassa huolehtimalla sidosryhmien tiedonsaannista ja kansalaisten osallistamisesta vireillä olevista asioista, niitä koskevista suun ni tel mis ta, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vai ku tuk sis ta Perussopimuksen mukaan Kainuun liiton tehtävänä on huo leh tia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla maakunnan positiivisesta tunnettavuudesta yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Kainuun edunajaminen: Perussopimuksen mukaan Kainuun liiton teh tä vä nä on ajaa maakunnan etua kansallisen ja Euroopan po li tiikan tasolla, minkä onnistumiseksi Kainuun liitto luo ja hoitaa yh teistyö tä ja kumppanuuksia maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella.

25 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Edunajamisen vastuujako noudattaa liiton tehtäväkohtaista työn jakoa ja sitä voidaan täsmentää edunvalvonnan hankeluettelon hy väksy mi sen yhteydessä. Maakuntajohtaja koordinoi edunajamista. Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Lisätietoja antaa va. maakuntajohtaja Pentti Malinen, p , tai Maakuntahallitus hyväksyy Kainuun liiton vastuualuejaon edellä selos te tun mukaisesti. Hyväksyi.

26 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Kevään ja syksyn 2013 kokouspäivät // MH 35 Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Kainuun kuntajohtajat ovat joulukuussa 2012 linjanneet kuntien ja kuntayhtymien kokousajankohtia siten, että Kainuun liiton kokoukset pidettäisiin maanantaisin aamupäivästä. Kainuun maakuntavaltuustolle on suunniteltu tälle vuodelle vielä kolme kokousta. Maakuntavaltuuston kokoukset olisivat: ma ma ma Maakuntahallituksen kokoustarve on noin kerran kuukaudessa heinäkuu poislukien. Maakuntahallitus kokoontuu klo 10:00 Kainuun liiton tiloissa Kauppakatu 1:ssä. Maakuntahallituksen kokoukset olisivat: ma ma ma ma ma ma ma to-pe (Itä-Suomen huippukokous Kuopiossa) ma joulukuun kokoustarve selviää syksyn aikana Lisätietoja asiasta antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella Maakuntahallitus hyväksyy yllä mainitut kokouspäivät Maakuntahallitus hyväksyi maakuntavaltuuston vuoden 2013 kokouspäivät. Maakuntahallituksen kokouspäivien osalta hyväksyttiin seuraavan kokouksen ajankohta, mutta muuten kokouspäivien hyväksyntä siirrettiin seuraavaan kokoukseen.

27 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus MH 57 Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus kokoontuu klo 10:00 Kainuun liiton tiloissa Kauppakatu 1:ssä. Maakuntahallituksen kokoukset olisivat: ma ma ma ma ma ma ma to-pe (Itä-Suomen huippukokous Kuopiossa) ma joulukuun kokoustarve selviää syksyn aikana Lisätietoja asiasta antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella Maakuntahallitus hyväksyy yllä mainitut kokouspäivät Hyväksyi. Maakuntahallitus päätti, että maakuntahallituksen kokouksia pidetään myös muilla paikkakunnilla sellaisella tahdilla, että valtuustokauden aikana jokaisessa kunnassa olisi vierailtu pari kertaa. Puheenjohtaja lisäksi kehotti kaikkia maakuntahallituksen jäseniä osallistumaan Kainuun maakuntajuhlaan Puolangalla.

28 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kuntien Tiera Oy:n osakkeen merkitseminen MH 58 Kuntien Tiera Oy toimii kuntakentän 100 %:ssa omistuksessa mahdol lis taen kuntien suorahankinnat yhtiöltä. Tieran omistajina on tällä het kel lä jo 191 kuntaomistajaa ja 30 kuntayhtymää. Laskennallinen väes tö peit to on yli 46 %. Yksittäisen omistajan näkökulmasta ta voittee na on mahdollistaa kunnan tarjoamien palveluiden laadun pa ranta mi nen hilliten kustannusten nousua. Tieran kuusi suurinta omistajaa ovat: Espoo, Turku, Lahti, Kouvola, Lap peen ran ta ja Hämeenlinna. Kukin omistajaksi tuleva kunta merkit see yhden osakkeen jokaista kuntalaista kohden. Osakkeiden mer kin tä hin ta määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaisesti mer kin tä hetken perusteella (tällä hetkellä 3 / osake). Osakkuudet eivät sulje omis ta jil ta pois muita vaihtoehtoja ICT palvelujen ostamisessa jatkos sa. Tieran omistajilta ei peritä vuosimaksuja, vaan asiakkaat mak sa vat käyttämistään palveluista. Kunta päättää itse, minkä palve lun haluaa käyttöönsä. Omistajat ohjaavat Tieran toimintaa yh tiöko kouk ses sa ja hallituksessa ja Tieran palvelutarjonnan kehitystä oh jaus ryh mis sä. Jokainen omistaja voi ohjata kehityksen suuntaa ja vauh tia osallistumalla aktiivisesti palvelujen kehityshankkeisiin. Osakkaiden ensimmäinen merkintäkausi päättyi Siihen saak ka osakkeen hinta oli 1 /kuntalainen. Kuntayhtymät ja muut osal ta osakkeen hinta oli 1 /yhteisö. Osakkeen pääomaan tar vit tava sijoitus nousee ajan kuluessa ja on jälkeen mukaan tule vil le kunnille 3 /kuntalainen ja jälkeen 6 /kuntalainen. Vas taa vas ti muut kuntayhteisöt kuten kuntayhtymät maksavat 3 tai 6 /yhteisö. Kainuulaisista kunnista osakkeen omistajia on tällä hetkel lä Kajaanin kaupunki, Ristijärven kunta, Suomussalmen kunta, Vaa lan kunta sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kun ta yh tymä. Tiera suunnittelee yhdessä asiakkaiden kanssa kehitysprojektien sisäl lön, aikataulun ja kustannukset. Tieran palveluiden ke hi tys pro jektit käynnistyvät, kun aiesopimusten perusteella on tunnistettu riittävä mää rä projektiin mukaan lähteviä edelläkävijäasiakkaita. Edel lä kä vijöi den kanssa sovitaan asukaskohtainen kehitystariffi, jolla katetaan pro jek tin kulut. Tiera käyttää hinnoittelussa myös kunnan asu kasmää rään perustuvia kertoimia, joiden seurauksena isojen kuntien yk sik kö ku lut ovat alhaisemmat kuin pienillä kunnilla. Palvelun asiakas koh tai sen käyttöönottoprojektin kuluista jokainen asiakas vastaa it se ja palvelun ylläpidon kulut hinnoitellaan käytön mukaan. Kainuun sote kuntayhtymän Tiera -palvelujen käyttö olisi vain osakas kun tien kesken, palvelujen välittäminen pitää rajata osa kas kun-

29 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: nil le. Em. aiheuttaa käytännössä Kainuussa lukkotilanteen. Kainuun kun nis ta jäseninä ovat muut paitsi Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka ja Sot ka mo. Kainuun tietyt ohjelmat (mm. HRM) ovat käyttökaaressa lo pus sa. taloushallintosovellus Tiera ERP (ERP, Enterprise Re source Planning, yritysten käyttöön suunnattu toi min nan oh jaus jär jes telmä) (SAP pohjainen) on vaatinut ja vaatii paljon kehitystyötä, johon yk sit täi sen pienen tai keskikokoisen kunnan kehitysresurssit eivät riitä. Kainuun maakunta kuntayhtymä merkitsi yhden osakkeen maa kunta hal li tuk sen tekemällä päätöksellä, mutta se siirtyi alkaen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kun ta yh tymäl le. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella Maakuntahallitus päättää, että Kainuun liitto merkitsee yhden Kuntien Tiera Oy:n osakkeen hintaan 3. Hyväksyi.

30 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelutilanne MH 59 Va. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman val mis te lu vaiheis ta on informoitu edellistä maakuntahallitusta ja maakunnan yhteis työ ryh mää (MYR). Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman sisällöllinen valmistelu TEM:n toimesta on käynnistynyt tammikuussa Sen pohjana ovat Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien suunnitelmaesitys, Etelä- ja Län si-suo men maakuntien suunnitelmaesitys sekä valmisteluun osal lis tu vien ministeriöiden esitykset. Erillisenä liitteenä on Itä- ja Poh jois-suo men ehdotus. Ohjelmavalmisteluun liittyvä en nak ko arvioin ti on käynnistynyt em. ohjelmaehdotusten pohjalta ja sen alusta vat tulokset ovat käytettävissä. Varsinainen ohjelmaluonnos on vie lä hyvin alusta; liitteenä olevasta ns. interventiologiikkakaaviosta il me nee ohjelmalle ehdotettava toimintalinja- ja in ves toin tiprio ri teet tija ko, joka on keskeinen ohjelman sisällön kannalta. Lisätietoja antaa va. maakuntajohtaja Pentti Malinen, puh tai sähköpostitse osoitteella (hallin to la ki 44 ). Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi saatetuksi. Hyväksyi.

31 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kainuun hallintokokeilun loppuraportti MH 60 Kainuun hallintokokeilu päättyi vuoden 2012 lopussa. Kainuun hallin to ko kei lun seurantasihteeristön viimeinen seurantaraportti on julkais tu valtiovarainministeriön toimesta Kainuun hallintokokeilu käynnistyi vuoden 2005 alussa. Kokeilussa oli vat mukana kaikki Kainuun kunnat lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kainuun hallintokokeilussa maakunta huolehti sosiaali- ja tervey den huol lon palveluista sekä toisen asteen koulutuspalveluista. Li säk si maakunta vastasi maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta se kä maakunnan suunnittelusta ja Kainuun alueen kehittämisestä. Sosiaali- ja terveystoimen osalta maakunta vastasi ter vey den huollos ta kokonaan sekä pääosasta sosiaalihuollon palveluja. Kou lu tuksen osalta maakunta vastasi sekä lukio- että ammatillisesta pe ruskou lu tuk ses ta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Ylintä pää tän täval taa kokeilussa käytti kunnallisvaalien yhteydessä valittu maa kunta val tuus to. Kainuun hallintokokeilua seurattiin ja arvioitiin koko sen olemassa olon ajan. Kokeilulla oli laaja seurantaryhmä, jossa oli edus tus valtiovarain-, sosiaali- ja terveys-, opetus- ja kulttuuri-, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Suomen Kuntaliitosta sekä Kainuun maa kunta kuntayhtymästä ja Kainuun kunnista. Kokeilun viimeisessä vaihees sa seurantaryhmänä toimi seurantasihteeristö, joka on muodos tu nut valtiovarainministeriön sekä Kainuun maakunta kun ta yhty män edustajista. Kokeilua on myös arvioitu laajasti. Arvioinnin teki Tampereen yli opisto ja arvioinnin loppuraportti ilmestyi huhtikuussa 2010 (VM 20/2010). Muut yliopiston tekemään arviointiin liittyvät raportit ovat I vä li ra port ti (VM 37/2005), toinen väliraportti (VM 41/2008). Tampereen yliopiston te ke män arvioinnin lisäksi Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä on tehnyt omia seurantaraportteja, joita on yhteensä 10. Raportit ovat käsitelleet kokeilun valmistelua ja käynnistystä palveluja ja pal ve lu ra ken net ta, taloutta ja hallintoa, aluekehitystä, elin kei no po li tiik kaa, kansalaisten osallistumista sekä esitystä kokeilun jatkamiseksi. Nyt julkaistussa viimeisessä seurantaryhmän loppuraportissa ku vataan palveluiden kehitystä eri sektoreilla kokeilun aikana sekä ko keilun hyviä käytäntöjä. Lisäksi raportissa kerrotaan kokeilun päät ty miseen liittyneistä syistä syksyllä 2012 tehdyn sähköpostikyselyn tu loksien pohjalta.