YMPÄRISTÖ- JA ASUNTO POLIITTINEN VALIOKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖ- JA ASUNTO POLIITTINEN VALIOKUNTA"

Transkriptio

1 VI YMPÄRISTÖ- JA ASUNTO POLIITTINEN VALIOKUNTA 165. YMPÄRISTÖNSUOJELUN YLEISLAKI SÄÄDETTÄVÄ Kontulan Sosialidemokraatit r.y:n aloite Maamme ympäristöhallintoa on sosialidemokraattien määrätietoisen työn tuloksena voitu yhtenäistää viime vuosien päätöksillä. Näin on merkittävästi parannettu mahdollisuuksia edistää ympäristönsuojelua ja korjata laiminlyöntejä, joita oikeiston viivytysmenettely on ympäristön tilassa aiheuttanut. Myös ympäristönsuojelun lainsäädäntö on kehittynyt ripeästi. Maahan on saatu mm. jätehuolto- ja ilmansuojelulait. Tilannetta ei kuitenkaan voida pitää täysin tyydyttävänä. Maassa ei vielä ole lakia, joka yleisesti ja yksiselitteisesti kieltäisi ympäristöä pilaavan toiminnan. Tämän hetkiset mahdollisuudet kiertää ympäristönsuojeluvelvoitteita heikentävät mahdollisuuksia torjua ennalta ympäristön laadun kannalta haitallista toimintaa. Ympäristönsuojelun eri osa-alueiden säätely erillisin laein tuo myös tehottomuutta. Lakeihin sisältyvät erilaiset päätöksentekomenette- 247

2 lyt ja kirjavuus kansalaisten vaikutusmahdollisuuksissa omaa ympäristöään koskevissa asioissa heikentävät kansalaisdemokratiaa. Ympäristönsuojelun tavoitteellinen kehitys on tällä hetkellä pitkälti riippumaton kansanvaltaisesta poliittisesta päätöksenteosta. Kontulan Sosialidemokraatit ry esittääkin, että puoluekokous päättäisi ympäristönsuojelun yleislaista. Maahan on saatava laki, joka perustavasti kieltää ympäristöä pilaavan toiminnan. Lakiin on sisällyttävä yhtenäinen ilmoitus- ja lupamenettely, joka mahdollistaa ympäristöongelmien kansanvaltaisen käsittelyn. Kansalaisten on saatava vaikuttaa omaan elinympäristöönsä omistussuhteista riippumatta YMPÄRISTÖNSUOJELU Tampereen Pohjoinen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Jouko Niemisen aloite SDP:n tulee erityisesti ottaa ympäristöasiat hoidettavakseen. Suhtautuminen ympäristönsuojeluun ei saa olla pelkästään periaatteellista, sillä paperille pannut periaatteet jäävät helposti toteutumatta. Toiminta todellisuudessa voi olla jopa ristiriidassa hyvien periaatteiden kanssa. Radikaalistakaan toiminnasta luonnon hyväksi ei voi kieltäytyä esim. kannatuksen vähenemisen pelosta. Ihmisten on annettava ymmärtää, että luonnonsuojelu on välttämätöntä siedettävälle elämälle tällä (rajallisella) maapallollamme. Hieman virheellisesti sanotaan, että meidän on oltava valmiita maksamaan siitä, että luontoa suojellaan; silloin me vasta kalliin hinnan joudumme maksamaan jos luontoa ei suojella. Meidän olisi myös pidättäydyttävä tuhlailevasta elämäntavasta. SDP voi vaikuttaa myönteisesti elämäntapaan esim. propagandalla ja ajamalla mainonnan rajoittamista tällä perusteella. Kouluissa pitäisi lisätä ympäristökasvatusta. Tulisi opettaa sellaiseen ajatteluun, että ihminen ei suinkaan ole eristyksissä luonnosta vaan, että ihmisen hyvinvointi on pohjimmiltaan kiinni luonnon hyvinvoinnista. Ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja tulee noudattaa. Näin ollen lakien kanssa ristiriidassa olevien poikkeuslupien saaminen tulee tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Näin estettäisiin esim. vesien luvanvarainen likaaminen. Ympäristönsuojelun organisaatiota SDP:n sisällä on kehitettävä. Tällä on pyrittävä siihen, että erityisesti SDP on ympäristönsuojelua aktiivisesti harjoittava puolue. 248

3 Monet ympäristöongelmat, esim. hapan sade, ovat kansainvälisiä. SDP:llä on hyvät mahdollisuudet toimia kansainvälistenkin ympäristöongelmien ratkaisemiseksi Sosialistisen Internationaalin kautta. Esitän, että puoluekokous käsittelisi edellä mainittuja asioita ja tekisi tarvittavat päätökset YMPÄRISTÖNSUOJELU SDP:N TEEMAKSI Helsingin Sosiaali- ja Terveystyöntekijöiden Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Edellisen puoluekokouksen aikoihin kamppailtiin laajemman tai suppeamman ympäristöministeriön puolesta. Nyt kun ministeriö on perustettu on ympäristökeskustelu muuttunut konkreettisemmaksi. Ihmiset alkavat nähdä, haistaa ja maistaa ympäristöongelmia jo lähempänä itseään. Ympäristöön kohdistuvat muutosvaatimukset ovat poliittisesti kanavoituneet myös pienen, sekalaisista aineksista koostuvan ns. vihreitten kautta. Kuitenkin kaikki muutosvaatimukset vaativat mennäkseen läpi eduskunnassa poliittista voimaa. Suurpuolueilla on kaikki se tieto ja taito mitä vihreitten ryhmälläkin ja huomattavasti enemmänkin. Allekirjoittanut yhdistys ehdottaa, että SDP ottaisi puolueen teemaksi vaaleissa tai puoluekokouksissa "terveen luonnon ja asuinympäristön puolesta- SDP:n kautta". Suurpuolue on aina parempi muutoksen väylä. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin : Puoluetoimikunta yhtyy aloitteisiin ja esittää, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikuntaa ensi puoluekokouskauden periaateohjelmatyössä erityisesti tähdentämään ihmisen ja luonnon sopusoinnun merkitystä. Selvitettäessä uusien ohjelmien tarvetta on erityisesti harkittava uuden ympäristöohjelman tai kannanoton laatimista. Ympäristölainsäädännön hajanaisuus on monella tavalla kansanvaltaa vaarantava tekijä. Yhtenäisen ympäristönsuojelulain aikaansaaminen on tärkeä ja kiireellinen tehtävä. SDP:n on erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että kansalaisten arvostukset ja mielipiteet voivat kanavoitua hyviksi päätöksiksi LUONNON SAASTEETTOMUUS ETUSIJALLE PÄÄTÖKSEN TEOSSA Tahmelan Työväenyhdistys r.y:n aloite 249

4 Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä yhä koneellistuneemmaksi, ovat sen työ- ja tuotantoprosessit aiheuttaneet luontoon muutoksia. Koska on selvästi todettavissa että ollaan ylitetty raja, jolloin vauriot ovat jääneet pysyviksi, pitää tapahtuneeseen kiinnittää erityinen huomio. Vastaisuudessa tuleekin päätöksenteossa luonnon saasteettomuus olla etusijalla, tehtäessä yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Tahmelan Työväenyhdistys ry ehdottaa että Suomen Sosialidemokraattinen puolue ryhtyisi asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta kehityksen suunta muuttuisi paremmaksi. Saasteettoman luonnon säilyttäminen jälkipolville kuuluu perusvelvollisuuksiimme. Ympäristöarvojen uudenlainen punninta edellyttää vanhojen käytäntöjen purkamista sekä uusien ajattelutapojen omaksumista. Se on aikaa vaativa tehtävä, jota SDP omalta osaltaan suorittaa mm. periaateohjelman uudistustyön yhteydessä. Luonnon arvojen säilyttäminen edellyttää myös taloudellisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon demokratisointia, kansalaisen oikeutta päättää omaa elin- ja työympäristöään koskevista asioista. Ympäristöarvojen vähäiseen painoon yhteiskuntapolitiikassa on osaltaan vaikuttanut alan pitkään jatkunut hallinnollinen hajanaisuus. Ympäristöministeriön tultua perustetuksi päätöksenteon tiedonsaanti ja mahdollisuudet ovat merkittävästi parantuneet. Ympäristöministeriön tehtävän tuleekin olla paitsi erilaisten ympäristölakien valmistelu ja täytäntöönpano, myös laajempi yhteiskuntakehityksen seuranta FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Töölön Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Viime aikoina ovat fossiilisten polttoaineiden, etenkin öljyn ja kivihiilen polttamisesta aiheutuvat ympäristövahingot nousseet hätkähdyttävällä tavalla kaikkien tietoisuuteen. Ns. hapan sade on jo Keski-Euroopassa aiheuttanut korvaamattomia vahinkoja. Yli kolmannes Saksan metsistä tekee kuolemaa. Valtaosa Ruotsin ja Norjan eteläisistä järvistä on kuollut tai pidetään runsaan kalkituksen turvin vaivoin hengissä. Myös Etelä-Suomessaon järviä, joista koko kalakanta on jo kuollut liiallisen happamoitumisen takia. Seuraavaksi hapan sade tulee iskemään hyvinvointimme perustaan met- 250

5 siin, aiheuttaen ensin niiden kasvun hidastumista sitten altistumista taudeille ja tuhohyönteisille ja lopuksi pystyyn kuolemisen. Happamoituminen johtuu rikkidioksidin ja typen oksidien lisääntymisestä ilmassa ja maaperässä. Rikkidioksidi on peräisin pääasiassa öljyä ja kivihiiltä käyttävistä voimaloista ja teollisuuslaitoksista, typen oksidit suurelta osin myös liikenteestä. Maamme koko rikkilaskeutumasta yli puolet on kulkeutunut tänne ilmavirtojen mukana. Etelä-Suomessa siitä on kuitenkin % peräisin kotimaasta. Me tuotamme rikkidioksidipäästöjä 120 kg/asukas/v, kun vastaava luku Ruotsissa on puolta pienempi sekä esim. Norjassa ja Hollannissa vain neljännes Suomen arvoista. Nämä luvut osoittavat, että olemme pahasti laiminlyöneet ilmansuojelun ja että huomattava osa happamoitumisesta voitaisiin poistaa pelkästään omin toimenpitein. Pitemmällä tähtäimellä fossiilisten polttoaineiden lisääntyvästä käytöstä aiheutuu vieläkin vaarallisempia seurauksia, nimittäin ilmaston muutoksia. Fossiilisia polttoaineita käytettäessä vapautuu ilmakehään hiilidioksidia, josta aiheutuu ns. kasvihuoneilmiö ja sitä kautta maapallon ilmaston lämpeneminen. Yhdysvaltain ympäristövirasto on laskenut, että jos fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvaa nykyistä n. 4 % vuosittaista vauhtia, tulee ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistumaan n. 60 vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että ilman keskilämpötila nousee vuosisadan puoliväliin mennessä kaksi astetta. Napa-alueilla nousu on kuitenkin kolme kertaa suurempi. Tämä johtaa siihen, että napajäätiköt alkavat sulaa ja meren pinta nousee usealla metrillä. Tällöin monet rannikkokaupungit ja alavat viljelysmaat myös Suomessa uhkaavat jäädä osittain veden alle. Mitä sitten voidaan tehdä tämän kehityksen estämiseksi? Rikki- ja typpiyhdisteiden poistamiseksi voimaloiden ja teollisuuslaitosten päästöistä on olemassa valmis teknologia, vaikkakin se usein tulee varsin kalliiksi. Nopein keino olisi ilmeisesti sisällyttää aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ilman pilaantumista aiheuttavien polttoaineiden hintaan erityinen "saastelisä" sen mukaan, miten paljon ne ilmaa saastuttavat. Tämä johtaisi siihen, että niiden käyttö vähenisi ja siirryttäisiin käyttämään ympäristölle vaarattomampia polttoaineita tai säästettäisiin energiaa. Energian verotuksen lisääminen olisi muutenkin perusteltua. Näihin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä nyt eikä vasta sitten, kun neulaset jo varisevat Suomen havupuista. Hiilidioksidin vapautuminen fossiilista polttoainetta käytettäessä on seuraus, jota ei voida poistaa millään taloudellisesti mielekkäällä keinolla. Näin ollen ainoa keino kasvihuoneilmiön hidastamiseksi on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Mikäli tähän ei olla valmiita, olisi paras ryhtyä keräämään niiden polttoaineveron yhteydessä rahastoja, joilla mm. rahoitettaisiin Suomen rannikkokaupunkien siirtäminen sisämaahan ensi vuosisadalla. 251

6 Edellä olevan perusteella Töölön sos.dem.yhdistys ry. esittää, että puoluekokous kehottaisi puolueen toimielimiä ryhtymään seuraaviin toimenpiteisiin fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvien vahinkojen ja haittojen torjumiseksi: 1) tehostetaan voimakkaasti kaikkia energiansäästötoimenpiteitä, joilla öljyn, bensiinin, kivihiilen ja turpeen käyttö saadaan yleisesti vähenemään maassamme, 2) uudistetaan energiaverotus siten, että fossiilisten polttoaineiden veroon sisällytetään "saastelisä" sen mukaan miten paljon siitä poltettaessa syntyy rikkidioksidia, typen oksideja ja muita haitallisia aineita, 3) velvoitetaan asentamaan uusiin ja tietyn siirtymäajan kuluttua myös vanhoihin öljyä, kivihiiltä tai turvetta käyttäviin voimalaitoksiin ja teollisuuslaitoksiin laitteet rikki- ja typpipäästöjen poistamiseksi, 4) otetaan käyttöön lyijytön bensiini ja velvoitetaan asentamaan kaikkiin uusiin autoihin pakokaasunpuhdistimet sekä 5) tehostetaan energiansäästöön ja energiankäytön ympäristövaikutuksiin kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Puoluetoimikunta yhtyy aloitteen vaatimuksiin energian säästötoimien ja energiansäästöön sekä ympäristövaikutuksiin kohdistuvan tutkimustoiminnan tehostamisesta. Energiaverotuksen uudistaminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisin keino polttoaineiden käytön ohjaamiseksi. Rikin päästöjen vähentämisen rahoitus saattaa kuitenkin edellyttää varojen keräämistä polttoaine- tai energiaverotuksella taikka muulla vastaavalla menettelyllä. Uuden ilmansuojelulain nojalla on jo nyt mahdollista asettaa vanhoillekin voima- ja teollisuuslaitoksille velvoitteita päästöjen vähentämiseksi. Suomen on pienenä maana pakko seurata yleiseurooppalaista kehitystä autojen pakokaasupäästöjä koskevassa kehityksessä. Kansainvälisesti meidän tulee luonnollisesti pyrkiä happamoitumisilmiön torjumiseksi saamaan aikaan sitova päätös lyijyttömään bensiiniin siirtymisestä ILMAN SAASTUTUS KURIIN Opiskelijoiden Sos.-dem. Yhdistys/ OSY r.y:n aloite 252

7 Teollisuuden ja asutuksen lyijy- ja rikkipäästöt ovat muodostuneet jo kansainvälisiksi ongelmiksi. SDP:n tulisi aktiivisesti pyrkiä muuttamaan maassamme noudatettavia korkeimpia sallittuja ilmansaastepitoisuuksia huomattavasti alemmiksi. Suomi ei muuten voi toimia aktiivisesti Keski-Euroopan teollisuuden ja asutuksen Pohjoismaiden luonnolle muodostamaa uhkaa ja tuhoa vastaan. Kun itse säännöstelemme saastuttamista huomattavasti nykyistä tiukemmin, voimme aloittaa oman luontomme suojelun kansainvälistä uhkaa vastaan. Ulkopolitiikassamme tulisikin niin puolueena kuin Suomen valtionakin ottaa kansainväliset saastuttamisen rajoittamissopimukset keskeisesti esiin. Siksi ehdotamme, että puoluekokous asettaisi SDP:n tavoitteiksi seuraavat asiat: Suomeen tulee saada aivan uudella tasolla olevat ilmansuojelusäädökset, esim. ajoneuvojen polttoaineesta tulee poistaa lyijy. Suomen on ulkopolitiikassaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa aloitettava aktiivinen toiminta keskieurooppalaisten valtioiden saastehyökkäyksiä vastaan. Ilmansuojelulain puutteet johtuvat suurelta osin siitä, ettei Suomessa ole vielä saatu säädetyksi yleistä ympäristönsuojelulakia. Sen myötä voitaisiin ilmansuojeluun liittää esim. siitä puuttuva lupamenettely. Mm. uudet ilmansuojelusäännökset autojen pakokaasujen suhteen jäisivät tällöin tarpeettomiksi. Puoluetoimikunta yhtyy vaatimukseen aktiivisesta yhteispohjoismaisesta toiminnasta Keski-Euroopan maihin kohdistuvien saastelaskeutumien vähentämiseksi JÄTEHUOLTO JA YMPÄRISTÖ Järvenpään Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n aloite Maamme teollistumisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä on tultu siihen vaiheeseen, että tästä eteenpäin ei voida jatkaa vähentämättä ympäristöön kohdistuvia haittoja ja ympäristön kuormitusta. Puhdas ja terve ympäristö korostuu jo nyt ihmisten mielessä elämisen laatuun liittyvänä tekijänä. Ympäristön kuormitusta aiheuttavat monet tekijät, kuten fossiilisten polttoaineiden käyttö, liikenteen kasvu, Suomeen laskeutuvat ilman saasteet, teollisuuden vesiin ja ilmaan tapahtuvat päästöt, monet teollisuuden tuotannossa syntyvät myrkyt, joiden hävittäminen on osoittautunut vaikeaksi, sekä taajamien ja kaupunkien synnyttämät jätteet. 253

8 Nykyaikaista teknologiaa käyttäen monet edellä mainitut kysymykset voidaan ratkaista siten, että ympäristöongelmat jäävät mahdollisimman pieniksi. Monet näistä kysymyksistä ovat kuitenkin ratkaisematta. Eräs keskeinen asutuskeskuksien ja kaupunkien ongelma on jätehuoltokysymys. Kunnallisjärjestön mielestä jätehuoltokysymystä ei ratkaista sillä, että jätehuoltolain perusteella jätteet kunnan toimesta tai valvomana toimitetaan monesti asutuskeskusten läheisyydessä oleville kaatopaikoille. Jatkuvasti kasvava kulutus täyttää pian jätteillä kaatopaikat aiheuttaen terveydellisiä vaaroja ja toisaalta jätteiden lajittelun puuttuessa kaatopaikoille kuljetetaan vuosittain monia arvokkaita raaka-aineita, joita teollisuus voisi käyttää uudelleen. Tämä edellyttäisi jätteiden keräilyn järjestämistä ja jätteiden käsittelylaitosten aikaansaamista. Kunnallisjärjestö ehdottaa, että puoluekokous antaa puoluetoimikunnan tehtäväksi selvittää asutuskeskusten ja kaupunkien jätehuoltokysymysten ratkaisu niin, että ympäristön kuormitusta voitaisiin vähentää ja jätteiden talteenottoa tehostaa JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ Kaukovainion Lintulan Sos.dem. Työväenyhdistys r.y:n ja Rajakylän Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite Tasa-arvon ja hyvinvoinnin politiikka on viime vuosikymmeninä perustunut taloudelliseen kasvuun. Näinä vuosikymmeninä suomalainen sosialidemokratia on kyennyt lisäämään taloudellista hyvinvointia ja turvallisuutta yhteiskunnassamme. Kulutuskysynnän kasvuun on liittynyt myös kielteisiä piirteitä, jotka uusien taloudellisten ongelmien ja reunaehtojen tultua ajankohtaisiksi edellyttävät toimenpiteitä. Eräs tuotannon ja kulutuksen viimeaikaisen kehityksen ongelma on länsimaisen kulutushysterian aiheuttama muutos suomalaistenkin elämäntavoissa. Kertakäyttökulttuurin lisääntyminen uhkaa viime kädessä ekologista tasapainoa ja sitä mukaa myös tasa-arvon ja inhimillisyyden periaatteita. Kertakäyttötuotteiden käyttö on rajoitetusti hyväksyttävissä lähinnä terveydenhoitoon liittyvissä tehtävissä. Ehdotamme, 254 että puoluekokous päättää velvoittaa puoluetoimikunnan sekä eduskunta- ja hallitusryhmän toimimaan siten, että tarpeeton uusiutumattomien luonnonvarojen varaan pohjautuva kertakäyttötuotteiden valmistus ja myynti maassamme lopetetaan; että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimin luodaan keräysorganisaatio metalli- muovi- ym. jätteiden keräämiseksi uudelleenkäyttöä varten; sekä

9 että tutkitaan käytöstä poistettavien koneiden ja laitteiden uudelleenkäyttöä esim. varaosina ja tarvittaessa helpotetaan julkisin varoin alalla työskentelevien yritysten toimintaa. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 171 ja 172: Aloitteiden perusteluissa kiinnitetään huomiota nykyaikaisen teknologian mahdollisuuksiin ratkaista ympäristöongelmia sekä todetaan kaatopaikoille joutuvan arvokkaita raaka-aineita. Jätehuollon painopistettä onkin selvästi siirrettävä jätteiden määrän vähentämiseen ja hyötykäytön edistämiseen. Alan viranomaiset ovatkin laatimassa tähän tähtääviä ohjelmia. Tutkimuksen ja teknologian kehittämiseen tarkoitettuja varoja on suunnattava entistä enemmän jätteiden hyötykäytön sekä ympäristöhaittojen estämistä edistävien teknisten ratkaisujen kehittämiseen. Käytöstä poistettujen laitteiden ja tuotteiden uudelleenkäyttöä voidaan helpottaa mm. vapauttamalla koneiden korjaustoiminta liikevaihtoverosta. Kertakäyttöisten tuotteiden kieltämiseen antaa jätehuoltolaki tietyissä tapauksissa mahdollisuuden. Kertakäyttötuotteiden valmistusta ja myyntiä ei luonnollisestikaan voida kokonaan lopettaa MAA- JA METSÄTALOUDESSA KÄYTETTÄVIEN TORJUNTA- AINEIDEN VAIKUTUKSET IHMISIIN TUTKITTAVA Kaijonharjun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Mikko Lundin aloite Erityisesti maataloudessa, mutta myös metsätaloudessa käytetään runsaasti ns. torjunta-aineita rikkakasvien ja tuholaisten torjuntaan. Runsaista käyttömääristä huolimatta niiden vaikutuksia ympäristöön ja ihmiseen tutkitaan hyvin puutteellisesti tai olemattomasti. Kasvinsuojelulaitos myöntää torjunta-aineiden myyntiluvat tutkittuaan niiden tehokkuutta sekä niiden aiheuttamia jäämiä. Tätä ennen lääkintöhallitus arvioi aineiden myrkyllisyyttä ja Valtion Maatalouskemian laitos tarkastaa valmisteet kemiallisesti ja fysikaalisesti. Järjestelmää ei voida pitää luotettavana torjunta-aineiden ympäristöön ja ihmiseen kohdistuvien vaikutusten osalta, koska näitä ei tutkita. Tämän vuoksi myyntiin ja käyttöön pääsee aineita, joiden vaikutukset ihmisen hyvinvointiin ovat sangen epäilyttäviä. Tilanteen korjaamiseksi ehdotan, että puoluekokous toteaisi, että torjunta-aineiden vaikutuksia ympäristöön ja ihmiseen tulee tutkia kiireellisesti ja tätä 255

10 varten valtion budjettiin tulee ottaa riittävä määräraha perusteellisen tutkimustoiminnan aloittamiseksi ja toteuttamiseksi. Torjunta-aineiden tutkimuksessa on Suomessa pitkälti turvauduttu ulkomaisiin tutkimustuloksiin. On kuitenkin ilmennyt, että testejä suorittavat laitokset eivät aina ole toimineet asianmukaisesti. Jollei mahdollisuuksia kotimaiseen tutkimukseen lisätä, Suomessakin voisi siis tulla käyttöön vaarallisia tuotteita. Puoluetoimikunta yhtyy aloitteeseen POHJANMAAN JOKIEN SUOJELU Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y:n aloite Ihmisen elinolosuhteet, puhdas elinympäristö ja turmeltumaton luonto ovat tulleet entistä tärkeämmiksi elämisen laadun mittareiksi puhtaitten hyötynäkökohtien rinnalle. Eräiden Pohjanmaan jokien kohdalla on laadittu ja toteutettu tulvasuojeluohjelmia. Eräissä tapauksissa näihin suunnitelmiin ollaan liittämässä voimalaitosrakentamista vesialtaineen ja vuorokausisäännöstelyineen. Pelättävissä on, että nämä suunnitelmat muuttaisivat jokien luonnetta, haittaisivat virkistyskäyttöä ja huonontaisivat veden laatua. Vaasan läänin Sosialidemokraattinen Piiri r.y. esittää, 256 että Pohjanmaan jokien tulvasuojelutöissä otetaan huomioon luonnon-ja ympäristösuojelulle aiheutuvat haittatekijät. Ne on arvioitava ja otettava huomioon päätöksentekovaiheessa. Voimalaitosrakentamista vapaana virtaaviin jokiin ei tule sallia. Sosialidemokraattien hallitusryhmä on aloitteessa mainituissa töissä painottanut luonnon- ja ympäristönsuojelunäkökohtia. Asiasta on laadittu erilaisia selvityksiä. Ympäristönäkökohtia voidaan ottaa huomioon valtioneuvostossa, joka päättää siitä, voiko vesihallitus hakea lupaa töiden suorittamiseen. Se minkälaisina työt saadaan suorittaa ja minkälaisia velvoitteita ympäristönsuojelun vuoksi töiden suorittamiselle asetetaan, määrätään vesioikeuden päätöksellä vesilain mukaan. Vesilainsäädännön kehittäminen ympäristöarvot paremmin huomioon ottaviksi on välttämätön ja kiireellinen tehtävä. Puoluetoimikunta on jo ottanut kannan vapaana virtaavien vesien säilyttämisestä.

11 175. ETELÄ-SAIMAAN SUOJELU Lappeenrannan Sosialidemokraatit r.y:n aloite Etelä-Saimaata uhkaavat monet luonnon ja vesistön virkistyskäyttöä haittaavat tekijät. Vesistön voimaperäinen käyttö energialähteenä tuhoaa ainutlaatuisen eläimistön. Jätevedet uhkaavat monen ammatti- ja virkistyskalastajan toimeentuloa. Puunjalostusyhtiöiden tonttien myynti kesämökkien rakentamiseksi rajoittaa liikkumista ja rantojen käyttöä yleiseen virkistäytymiseen. Etelä-Saimaan vesialtaan äärellä asuu n ihmistä. Vesimatkailun välityksellä sitä käyttää ihmistä. Saimaata kokonaisuudessaan on pidettävä mittaamattoman arvokkaana kansallisomaisuutena. Esitämme, että SDP ottaa Etelä-Saimaan suojelemiseksi kannan "parikymmentä piirua kansalaisten suuntaan". Saimaan säännöstely luonnonmukaisen rytmin vastaisesti on torjuttava. Eteläisen Saimaan jätevesikuormitusta on vähennettävä. Enso- Gutzeitin saarien myynti kesämökkitonteiksi tulee lopettaa ja mikäli myynti on yhtiön kannalta välttämätöntä tulee saaret ostaa valtiolle. Etelä-Saimaalle tulee perustaa luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueita joilla turvataan järven ainutlaatuiset norppa- ja lohikannat sekä mahdollistetaan jokamiehen virkistysmahdollisuudet. Aloitteessakin todetaan Saimaan olevan mittaamattoman arvokas kansallisomaisuus. Saimaan säännöstely aiheuttaa epäilemättä korvaamattomia vahinkoja. Veden laadun parantaminen mahdollistaisi sen, että lohi voisi käyttää Saimaata vaellusalueena. Saariston säilyttäminen on tärkeätä norppakannan suojelun kannalta. Aloitteessa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttaminen parantaisi merkittävästi alueen väestön elinympäristön laatua ja virkistysmahdollisuuksia laajemminkin. Puoluetoimikunta yhtyy periaatteessa aloitteeseen ja esittää, että aloitteen esitykset pyritään ottamaan huomioon Saimaan säännöstelystä päätettäessä RANTA-ALUEIDEN SÄILYTTÄMINEN RAKENTAMATTOMINA Kallion Sosialidemokraatit r.y:n aloite Vapaat, virkistystarkoituksiin soveliaat rannat ovat uhkaavasti loppumassa. Etelä- ja Länsi-Suomessa on jo laajoja alueita, joilla rantaviiva koko pituudeltaan on palstoitettu yksityisten huvilatonteiksi. Muuallakin on vaikea enää jokamiehenoikeuden puitteissa kuljeksia rantoja pitkin luontoa ihailemassa. Viime vuosina myös puuta

12 varayhtiöt ja eräät muut suurmaanomistajat ovat ryhtyneet rantakaavoittamaan ja myymään omistamiaan laajoja yhtenäisiä rantaalueita, jotka useilla seuduilla ovat tarjonneet viimeisen "henkireiän" muuten täyteen rakennetuilla rannoilla. Sen jälkeen kun yritys saada aikaan pohjoismaisen mallin mukainen rannansuojelulainsäädäntö Suomessa 1960-luvulla kariutui, on rantojen rakentaminen jatkunut tasaista vauhtia. Tätä kuvaa hyvin loma-asuntojen määrän lisääntyminen: n Loma-asuntojen määrä on viime vuosina lisääntynyt asunnon vuosivauhtia. Valtaosa tästä on ollut omalle rannalle rakennettuja. Ennusteiden mukaan meillä olisi vuonna 2000 jo loma-asuntoa. Keski-Euroopasta riittää maksukykyistä rantojen käyttäjää senkin jälkeen, kun kotimainen kysyntä on tyydytetty. Ilmeistä on, että jollei mitään tehdä, tulee rantojen rakentaminen jatkumaan, kunnes viimeisetkin vielä vapaat, virkistykseen soveltuvat rannat on palstoitettu yksityisiksi huvilatonteiksi. Tämä kehitys ei voi olla sosialidemokratian tavoitteiden mukaista. Vesistö on keskeinen ja tyypillinen osa suomalaista luontoa. Maamme merenrannat ja saaristo samoin kuin sisävesien järvimaisemat ovat ainutlaatuisia koko maailmassa. Ne on nähtävä arvokkaana luonnonvarana, jota on käytettävä säästeliäästi ja varjellen. Meidän velvollisuutenamme on säilyttää riittävässä määrin koskemattomia, luonnonvaraisia rantoja eri puolilla maata myös tulevien sukupolvien ihailtavaksi ja nautittavaksi. Rantojen käyttö on myös sosiaalinen kysymys. Rantojen tukkeutuminen uhkaa kaventaa erityisesti väestökeskuksissa asuvan vähävaraisimman väestönosan mahdollisuuksia virkistykseen ja luonnosta nauttimiseen. Mutta nykyinen kehitys ei ole myöskään kesämökkiläisen edun mukainen. Rantojen rakentaminen liian täyteen uhkaa viedä hänen rauhansa ja rajoittaa pahasti hänen mahdollisuuksiaan tutustua luontoon laajemmin kuin vain omassa pihapiirissä. Kesämökkien rakentamista ei silti tule estää. Sen sijaan se olisi voitava ohjata tietyille tarkoitukseen sopiville alueille ja samalla jättää toisia alueita kokonaan rakentamatta. Nykyinen lainsäädäntömme on osoittautunut täysin voimattomaksi rantaongelman edessä. Rannan säilyttäminen rakentamattomana edellyttää tällä hetkellä, että kunta ostaa pois maanomistajan kuvitellun rakennusoikeuden. Tämä johtaa jo suhteellisen pientenkin ranta-alueiden kohdalla niin suuriin summiin, ettei kunnilla ole siihen varaa. Myöskään valtiolta ei voida olettaa saatavan sellaisia, arviolta useihin satoihin miljooniin markkoihin nousevia rahamääriä, joita välttämättä rakentamatta jätettävien rantojen lunastaminen nykyisen lainsäädännön pohjalta vaatisi. Jos siis rantoja todella halutaan suojata, on lakia muutettava. Yhteiskunnalle tulisi antaa 258

13 mahdollisuus ohjata rakentamista ja vaikuttaa rantojen käyttöön ilman, että jouduttaisiin raskaiden korvausvelvoitteiden eteen. Tämä tapahtuisi parhaiten kaavoituksen keinoin. Edellä olevan perusteella Kallion sosialidemokraattinen yhdistys esittää, että puoluekokous kehottaisi puolueen toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi, jolla tehokkaasti voitaisiin turvata riittävien rantaalueiden säilyminen rakentamattomina luonnonsuojelun ja virkistyksen nykyisiä ja tulevia tarpeita varten. Puoluetoimikunta yhtyy aloitteeseen. Aloitteen perusteluissa on esimerkillisesti esitetty rantojemme käytön kehitys, ongelmat ja niiden merkitys kansalaisille RANTOJEN KUNNOSTAMINEN ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN Yhteiskuntapoliittinen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Seppo Lehdon aloite Vesi on kautta aikojen ollut varsin merkittävä tekijä suomalaisen yhdyskuntarakenteen muovaajana. Kylät, kaupungit ja taajamat on perinteisesti rakennettu vesistön ääreen satamapaikan lähelle tai joen rantaan. Vesi on myös historiallisesti hyvin tärkeä osa kaupunkirakenteessa ja kaupunkitilan muodostumisessa. Monen paikan henkeen, identiteettiin liittyy vesi oleellisena osana. Vesielementti on muutoinkin oleellinen osa ympäristön laatua. Huomattava osa vapaa-ajan vietostamme liittyy tavalla tai toisella veteen, kuten loma-asutus rannoilla, veneily, virkistyskalastus jne. Vaikka Suomessa on rantaviivaa runsaasti, on ranta-alueiden käytöstä monin paikoin kova kilpailu. Eniten lienevät ristiriidassa keskenään yleisen virkistyksen ja suojelun tarpeet ja rannoille pyrkivä rakennustoiminta. Jossain vaiheessa yhdyskunnat ovat kääntäneet selkänsä vedelle, rannoista on tullut taajamien takapihoja. Rantojen hoitamattomuus johtunee pääasiassa siitä, että niiden kunnostamisesta ei ole nähty tähän mennessä olleen välitöntä hyötyä kuntalaisille. Viime vuosina on ollut selvästi havaittavissa viranomaisten, kunnallisten luottamushenkilöiden ja tavallisten kansalaisten kiinnostuksen herääminen asuinympäristönsä parantamiseen. Kaupunkiuudistuskampanja on ollut osaltaan herättämässä kiinnostusta. Lähivuosina pienet yksityistä kansalaista palvelevat asiat, jotka liittyvät kunkin ihmisen välittömään elinympäristöön, tulevat entistä tärkeämmiksi. 259

14 Kuntien käynnistämistä suunnittelutehtävistä voidaan todeta, että vesielementin merkitys sekä virkistyskohteena että osana yhdyskuntarakennetta on selvästi kasvamassa. Useat kunnat, suhteellisen pienetkin, ovat valmiit entistä enemmän panostamaan rantaalueiden kunnostamiseen, venesatamien rakentamiseen ja virkistysalueiden perustamiseen jopa oman kunnan ulkopuolelle ranta- ja saaristoalueelle. On alettu laatia suunnitelmia ranta-alueiden liittämiseksi osaksi kaupunkia tai kirkonkylää. Alku näyttää lupaavalta käytännön kokemusten perusteella. Kaupunkien asukkaat pitävät erittäin tärkeänä mahdollisuutta liikkua esteettä veden äärellä ja kokea rannan tarjoama "vihreä palvelu" osana elämisen laadun parantamista. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä. Tarvitaan runsaasti asennemuokkausta sekä ennen kaikkea hyviä suunnitelmia ja rahaa niiden toteuttamiseen. Edellä esitetyn perusteella esitän, että puolue päättäisi ryhtyä toiminnassaan vaikuttamaan niin, että kunnat alkaisivat entistä aktiivisemmin kunnostaa kaupungeissa ja muissa taajamissa olevia ranta-alueita tyydyttämään asukkaiden kasvavia vapaa-ajan toimintatarpeita. Puoluetoimikunta yhtyy aloitteeseen KALASTUSLAIN MUUTTAMINEN Kantosyrjän Työväenyhdistys r.y:n aloite Kalastuslakia tulee muuttaa siten, että manttaalinomistajien yksinomainen määräysvalta kalastuksesta ja vesistöjen hoidosta poistuu. Alueen kaikilla asukkailla, maanomistuksesta riippumatta tulee olla yhtäläinen kalastusoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon kalastusta ja vesistön hoitoa koskevissa asioissa. Perustelu: Nykyisen lain mukaan muutama suuri maanomistaja voi kalastuskunnan kokouksissa saada aikaan päätöksen, joka on vastoin kokouksen osallistujien enemmistön kantaa. Maata omistamaton joutuu kuitenkin kärsimään huonojen päätösten aiheuttamista ympäristöhaitoista ja menettää jokamiehen oikeuksiin kuuluvan mahdollisuuden nauttia "yhteisestä" ympäristöstään. 260 Kalastusoikeuden erottaminen kiinteistönomistuksesta on sosialidemokraattien hyväksymä tavoite, joka on kirjattu mm. kalatalousohjelmaan vuodelta Uuden kalastuslain myötä kalastusoikeuksia laajennettiin mm. siten, että pilkkiongintamahdollisuudet ratkaisevasti laajenivat ja paranivat.

15 Uusi kalastuslaki säätää myös aikaisempaa aktiivisemman velvoitteen kalakantojen hoitoon, ja omistusyksiköistä riippumattomien kalastusalueiden avulla voidaan aikaisempaa paremmin ohjata ja kehittää kalastusta. Edellä mainitut kalastuslain uudistukset eivät vielä toteuta sosialidemokraattien tavoitteita asiassa. Aloitteen kuvaamat vaatimukset ovat siis edelleenkin ajankohtaisia METSÄSTYSLAIN MUUTTAMINEN Kantosyrjän Työväenyhdistys r.y:n aloite Metsästyslakia tulee muuttaa siten, että kaikki metsästys perustuu paikalliseen, valvottuun metsästysoikeuteen. Perustelu: Tähän asti rauhoittamattomien petoeläinten metsästys on ollut vapaata. Kuka hyvänsä ja mistä päin Suomea tahansa on voinut lähteä syrjäseuduille metsästämään petoja. Aseet ovat usein suurikaliberisia, suurriistan metsästykseen tarkoitettuja, kuitenkaan kukaan ei tarkasta ja valvo metsästäjän ampumataitoa ja luonnontuntemuksen tasoa. Usein pimeään vuorokaudenaikaan tapahtuvassa metsästyksessä sattuu vahinkoja. Eläin haavoittuu tai kaatuu väärä otus ja metsästäjä poistuu paikalta ilman vastuuta. Haavoittuneet petoeläimet aiheuttavat vaaratilanteen paikallisille asukkaille. Esimerkkinä paremmasta käytännöstä on nykyinen hirvenmetsästys, jossa paikallinen metsästysseura valvoo ja vastaa metsästäjien ampumataidosta, luonnontuntemuksesta, metsästystapahtumasta ja eläinkantojen säilymisistä riittävän suurina. Maamme pedot ovat valtaosaltaan uhanalaisia eläinlajeja, joiden täysimääräinen rauhoittaminen on tärkeätä. Rauhoittaminen ja muut suojelutoimet ovat johtaneet petokantojen toipumiseen. Petojen metsästystä harrastuksena ei voi pitää hyväksyttävänä. Tarpeelliseksi katsotun petokantojen sääntelyn tulee tapahtua luonnonsuojeluviranomaisten harkitsemalla tavalla ja päättämässä laajuudessa. Puoluetoimikunta ehdottaa, että aloite hylätään. Sen sijaan puoluetoimikunta yhtyy perusteluissa esitettyyn huoleen metsästäjien ampumataidon ja luonnontuntemuksen tarkastamattomuudesta. Hirvenmetsästyksessä noudatettu käytäntö voisi olla pohjana petoeläinten metsästyksen valvontaa kehitettäessä LUONNONSUOJELUALUEIDEN VAIKUTUS KUNNALLIS TALOUTEEN Perhon Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite 261

16 Luonnonsuojelualueiden perustaminen on maassamme perusteltua ja tulevaisuutta varten kaukonäköistä. Ne sijoittuvat kuitenkin useimmiten maan keski-, itä- ja pohjoisille alueille. Näissä kuntien resurssit ovat monessa suhteessa heikot ja kunnallistalouden pohja saattaa olla kapea. Näinollen laaja-alainen metsämaiden tai soiden rauhoittaminen talouskäytöstä aiheuttaa monille kunnille kohtuutonta haittaa. Se vähentää tulomuodostusta ja heikentää työllisyyttä. Perhon sosialidemokraattinen työväenyhdistys esittää puoluekokouksen päätettäväksi, että periaatteeksi hyväksytään luonnonsuojelualueita perustettaessa turvata samanaikaisesti tehokas kompensoiva ohjelma k.o. kunnan/kuntien elinkeinoelämän kehityksen varmistamiseksi. Tämä tehdään valtionhallinnon erilaisin tukitoimenpitein kunnan luonnollista kehitystä edistäen. Luonnonsuojelualueiden perustamisella voi olla, kuten aloitteen perusteluissa on esitetty, haitallisia vaikutuksia kunnallistalouteen esim. välillisesti metsätyöpaikkojen vähentyessä. Luonnonsuojelulain jo toteutetun muutoksen mukaan kunnille korvataan nykyisin se kunnallisveron tuoton vähennys, joka johtuu metsätaloudesta maksettavan veron pienentymisestä. Kompensointiohjelmia on tarkoituksenmukaisinta pohtia tapaus tapaukselta ASUNTOPOLITIIKKA PAINOPISTEALUEEKSI Pitäjänmäen Työväenyhdistys r.y:n aloite Kansalaisten perustarpeet on Suomessa keskimäärin hyvin tyydytetty. Sosiaalihuollon, terveydenhoidon, kulttuuritoiminnan jne. palvelut edustavat maailmassa huippuluokkaa. Tosiasia on kuitenkin, että maassamme on edelleen kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla asunto-ongelma on jokapäiväinen seuralainen. Löytyy melkoinen joukko asunnottomia ja puutteellisesti asuvia henkilöitä ja perheitä. Asunto-ongelma heijastuu ihmisissä mielenterveyden ja terveyden ongelmina, perhesuhteiden hajoamisena, nuorisorikollisuutena ja muina vastaavina häiriöinä. Asunnottomuuden yhteiskunnalle aiheuttamia rahallisia kustannuksia ei kyetä edes arvioimaan. Kysymys lienee miljardeista markoista. Ne, joihin asunto-ongelmat ensisijaisesti kohdistuvat, ovat niitä väestöryhmiä, joiden puolesta politiikanteossa eniten puhutaan. Kysymyksessä ovat nuoret, nuoret parit, vanhukset, lapsiperheet ja vammaiset. Näyttää kuitenkin siltä, että valtakunnan politiikassa ei ole vuosiin kyetty aikaansaamaan toimenpiteitä, joilla heidän asuntoasiaansa olisi viety eteenpäin. Kehitys asumiseen kohdistettavan julkisen rahoituksen supistuessa on ollut päinvastainen. Toteutetut asuntopoliittiset uudistukset ovat useimmiten hyödyttäneet enem- 262

17 män niitä, joiden asuntoasiat ovat jo kunnossa tai tulisivat ilman yhteiskunnan tukeakin kuntoon. Pitäjänmäen Työväenyhdistys esittää, että puoluekokous päättäisi asettaa asuntopolitiikan seuraavien viiden vuoden toiminnan painopistealueeksi kaikessa puolueen toiminnassa siten, että asunnottomuus saataisiin poistettua Suomesta kansainväliseen asunnottomien vuoteen 1987 mennessä. Asuntopolitiikan asettamista puolueen painopistealueeksi tuskin tarvitsee erikseen tehdä; sitähän se on jo ollut muiden joukossa. Asunnottomuuden poistaminen on asuntopolitiikan tärkein päämäärä. Tämän saavuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja kaikki voimavarat huomioonottavaa asuntopolitiikkaa. Periaatteessa puoluetoimikunta yhtyy aloitteeseen ASUNTOPOLITIIKAN PERIAATTEIDEN JA VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Tapiolan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite Vallitsevalla omistusasumista painottavalla asuntopolitiikalla on vaikutuksia paljon laajemmalti kuin pelkkään asumiseen: omistusasuntojen tekeminen taloudellisesti vuokra-asumista edullisemmaksi ja yhteiskunnallisenkin vuokra-asuntotuotannon jatkuva pienentäminen on kärjistänyt sosiaalista eriarvoisuutta ja on käytännössä lähes poistamassa luonnollisen ja joustavan vuokra-asumismuodon, nuoret aikuistuvat ihmiset sidotaan asunnon hankkimisen aiheuttamiin kuluihin juuri siinä vaiheessa, kun huomio tulisi kiinnittää paljon tärkeämpiin asioihin, kuten koulutus, ammatinvalinta ja lasten kasvatus, merkittävä sitoutuminen asuntolainoihin ja omistamiseen eivät voi olla vaikuttamatta syvemmällä tasolla epäsuotuisalla tavalla ihmisten asennoitumiseen esim. inflaatioon ja talouselämän mekanismeihin yleensä, asuntopolitiikkaa käytetäänkin joko tietäen tai tietämättä nousevan polven piilosopeuttamiseen ja alistamiseen; pikkuporvarillastamiseen. Edellä olevan perusteella esitämme, että puolue käynnistäisi asuntopolitiikan periaatteiden ja vaikutusten laaja-alaisen selvityksen ottaen huomioon mm. yllämainitut tekijät. Asumista on käsiteltävä perustarpeena. 263

18 Aloitteen ehdottamaa keskustelua on käyty mm. asuntopoliittisen ohjelman valmistelun ja järjestökäsittelyn yhteydessä menneenä puoluekokouskautena. Keskustelun on luonnollisesti oltava jatkuvaa, mutta erillistä selvitystä ei puoluetoimikunta katso näin pian tarpeelliseksi JÄRKEVÄÄN JA INHIMILLISEEN ASUNTOPOLITIIKKAAN Sosialidemokraattinen Nuoriso-osasto Kipinä r.y:n aloite Suomalainen asuntopolitiikkaon vinoutunut. Sitä tehdään rahamaailman ja rikkaiden, ei tavallisten ihmisten ehdoilla. Omistusasumisen tukeminen vuokra-asumisen kustannuksella ja luxus-rakentaminen tavallisen rakentamisen sijasta on ollut asuntopolitiikan punainen lanka jo pidemmän aikaa. Asuntosäästäjistä ja -lainaajista saavat pankit pitkäaikaisia ja orjallisen uskollisia asiakkaita. Kun ensimmäinen asuntolaina on maksettu, ollaan usein siinä tilanteessa luonnollisen lisääntymisen seurauksena, että on otettava jälleen lainaa ja hankittava uusi, tilavampi asunto. Tätä oravanpyörää jatkuu liian pitkälle ihmisen elämässä ja tuloksena usein on eläkeläispariskunta liian isossa asunnossa. Surullista on myös, että monille asunnon hankkimisesta on tullut elämän päätarkoitus. Voiton maksimointi ja mahdollisimman suuri tehokkuus maankäytössä ovat tärkeintä rakentamisessa. Toisarvoisiksi seikoiksi ovat jääneet lasten leikkipaikat, viheralueet, nuoriso- ja vapaa-ajan tilat sekä palvelut, jotka kaikki ovat edellytyksiä inhimilliselle asumiselle. Noudatettavalla asunto- ja rakennuspolitiikalla on negatiivissävyinen sosiaalinen merkitys, joka heijastuu väkivaltana, hajonneina perheinä, alkoholismina, ihmisten eristäytymisenä ja mielenterveydellisinä ongelmina. Kun yhdistyy taloudellinen ahdinko (esim. lainojen lyhennykset, korkea vuokra), työttömyyden pelko ja epätyydyttävä asuinympäristö ja/tai asumisen laatu, ovat seuraukset usein todella järkyttävät. Jotta järkevään ja inhimilliseen asumiseen päästäisiin, esittää Sosialidemokraattinen Nuoriso-Osasto Kipinä r.y. SDP:n XXXIII puoluekokoukselle seuraavaa: 264 Kunnallista asuntotuotantoa on lisättävä ja markkinoille on saatava enemmän puolikunnallisia asuntoja ja näin taattava vähävaraisille mahdollisuus omistusasumiseen. Asevarusteluun käytettävät rahat on suunnattava osittain asuntotuotantoon, osittain johonkin muuhun hyödylliseen (esim. kehitysapuun, sotaveteraaneille tai luonnonsuojeluun).

19 Yhteiskunnan on ohjattava tukea omistusasumisesta vuokra-asumiseen ja lisättävä omaa asuntotuotantoaan pitäen tavoitteenaan kohtuullisen hintaisen vuokra-asuntokannan lisäämisen. Asuntolainojen laina-aikaa on pidennettävä vuoteen ja lainojen korkoprosenttia laskettava. Inhimilliset tekijät, kuten lasten ja nuorten leikkimahdollisuudet, luonto, palvelut ja kokoontumistilat tulee asettaa ensimmäiselle sijalle suunniteltaessa rakentamista. On tuettava uudenlaisia asumismalleja, kuten suurperheitä, osuuskuntia ym. muita vastaavia ja suhtauduttava näihin ennakkoluulottomasti. SDP:n on palautettava käytännön politiikkaansa TERVE UTOPIA ja RADIKAALISUUS ja luovuttava orjallisesta realiteetteihin tuijottamisesta. Aloite sisältää useita varteenotettavia ajatuksia. Puoluetoimikunta esittää, etä ne pyritään ottamaan huomioon SDP:n asuntopoliittisessa päätöksenteossa, mutta esittää, ettei aloite suoranaisesti anna aihetta toimenpiteisiin ASUNTOPOLITIIKKA Lohjan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Matti Tukiaisen, Hakaniemen Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Satu Siitosen ym. aloite Asuntopolitiikassa on maassamme niin määrällisiä kuin laadullisiakin ongelmia. Akuutti asuntopula sekä asumisen tuen kohdentuminen sosiaalisesti epäoikeudenmukaisella tavalla kohdistuvat kaikkein pahiten nuoriin, perhettä ja elämäänsä rakentaviin kansalaisiin. Näitten määrällisten ongelmien poistamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös asumisen laatuun. Alle 30-vuotiaista asuu vuokra-asunnoissa yli 50 %. Maamme vuokra-asuntokanta on viime vuosina koko ajan alentunut ja alenee edelleen. Vuokra-asuntokannan alentuminen johtuu ennen kaikkea valtion asuntolainoituksen määrän pienentymisestä. Erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseudulla. Valtion rahoittaman asumisen tukimuotojen painopiste on viime vuosina siirtynyt verotuksellisten tukimuotojen puolelle suorien tukimuotojen kustannuksella. Verotuksellinen tuki suosii keski- ja hyvätuloisia ja on johtanut jopa ns. kerska-asumisen lisääntymiseen, kun taas suora tuki kohdentuu sosiaalisin perustein. Vuonna 1970 kaikista tukimuodoista suoraa tukea oli 51 %, vuonna 1981 se oli enää 30,2 %. Asuntolainojen korkojen verovähennysetuudesta koh- 265

20 dentui vuonna 1981 lähes 20 % yli markkaa vuodessa ansaitseville, kun vastaavalle ryhmälle etu oli kahta vuotta aikaisemmin 11 %. Samalla aikavälillä tuloluokan , johon nuoret usein sijoittuvat, tuen osuus väheni 22,4 %:sta 8,4 %:iin. Asumiseen suunnattu tuki on pysynyt koko ajan suunnilleen samana, joten on tapahtunut selvä tulonsiirto hyvätuloisten hyväksi. Tulevaisuuden asuntopolitiikan olennainen haaste on myös asumisen sisällön kehittäminen. Asunnon laatu ei ole sama asia kuin asumisen laatu. Asumisesta on tullut asuntokeskeistä. Asumiseen aikaisemmin liittyneet sosiaalinen tukiverkosto ja naapuriapu ovat kaupunkimaisessa asumisessa vähentyneet. Elämäntavasta on tullut kulutuskeskeistä, ihmissuhteiden ja sosiaalisen toiminnan puuttumiseen haetaan korvausta muualta. Asumisen mallit asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun tuloksena ovat korostaneet yksityisyyttä yhteisöllisyyden kustannuksella. Monet aikamme yhteiskunnalliset ongelmat ihmisten elämässä heijastuvat asumisen elämänpiiriin (esim. yksityistyminen, turvattomuus, yksinäisyys, eri ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien ihmisten eristäytyminen toisistaan, kodin ja perheen piirissä tehtävien välttämättömien töiden epätasainen jako, poliittinen vieraantuminen). Tarvitaan uutta asumisen mallia, yhteisöllisyyttä korostavaa asumisen mallia. Yhteisöllisellä asumisella on monta eri tasoa, jotka vaikuttavat asumisen sisällön kehittämiseen. Tärkeintä on lähtökohta, että asumisen yhteisöllisyys on asukkaiden välistä vapaa-ehtoista, omatoimista kanssakäymistä, yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Vapaa-ajan toiminta on helpoin ja luonnollisin yhteisöllisen toiminnan muoto. Se tarvitsee onnistuakseen myös fyysiset puitteet, kuten yhteisiä tiloja ja välineitä asunto- ja taloyhtiöihin. Toinen taso on asuntoalueiden ja asuntokiinteistöjen hallinto ja huolto. Tämä toiminta on tavallisesti passiivista yhtiökokouksissa käyntiä. Vuokra-asunnoissa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat usein olemattomat. Hallinto- ja huoltotehtävät ovat jatkuvasti siirtymässä erillisorganisaatioiden tehtäväksi. Tämä on omiaan vähentämään asukkaiden kiinnostusta omaa asuin- ja elinympäristöään kohtaan. Me allekirjoittaneet puolueen jäsenet esitämme, 266 että puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan edustajat hallituksessa, eduskunnassa ja muissa asuntopolitiikkaa käsittelevissä elimissä toimimaan sen puolesta, että valtion rahoittaman asuntotuotannon määrä pysytetään seuraavan 5 vuoden aikana vähintään asunnon tasolla, josta vuokra-asuntojen määrä on vähintään asuntoa, yhteiskunnan asumiseen suunnattavaa tukea muutetaan siten, että se mahdollistaa tuen kohdentamisen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla erityisesti nuorten lapsiperheiden asumisongelmien helpottamiseen, mm. ra-

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain 13 :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto Jatkodelegointi 28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Terveydensuojelulaki 763/1994 6 5 mom. Laivatarkastukset

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry:n (KOVA) näkökulmasta Hallitusohjelma KOVAn kannalta Seuraavilla dioilla tarkastellaan pääministeri

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot