OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan tarkistaminen Yttermalaxissa: koulualue korttelissa 111, kevyen liikenteen väylä ja pysäköintialue korttelissa 106 ja valtion teiden muuttaminen kaduiksi. 1

2 MAALAHDEN KUNTA Asemakaavan tarkistaminen Yttermalaxissa: koulualue korttelissa 111, kevyen liikenteen väylä ja pysäköintialue korttelissa 106 ja valtion teiden muuttaminen kaduiksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Alue ja suunnittelukohde Koulualue sijaitsee aivan Maalahden kirkon luoteispuolella rajautuen pohjoisessa Maalahdenjokeen ja idässä Maalahden Kirkkotiehen. Koulualueen rakennusten tarkoituksenmukaista käyttöä ja liikennejärjestelyjä varten tarvitaan huomattavasti aiempaa suurempaa tonttia. Maalahden kunta on vuonna 2014 ostanut osan peltoalueesta koulutontin länsipuolelta lisämaaksi, jotta suunniteltu koulun laajennus voidaan toteuttaa. Hiljattain ostettu alue on vain noin 50 metrin levyinen, mutta asemakaavaa on kuitenkin tarkistettava, jotta alueelle voidaan rakentaa. Ostettu alue on asemakaavassa osoitettu maatalousalueeksi MT. Asemakaavan muutoksessa alue yhdistetään koulutonttiin, ja se saa koulutontin kanssa saman merkinnän eli YO, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Kaavaan otetaan myös samassa korttelissa olevat asuntotontit ja tiealueet. Lisäksi tarkistukseen otetaan mukaan kirkon eteläpuolella sijaitseva kortteli 106, jotta voidaan osoittaa kevyen liikenteen väylä Puusepäntien ja Maalahden Kirkkotien välille ja sovittaa kirkkokodin tontti vastaamaan sen nykyistä käyttöä ja pysäköintitarvetta. Puistoalue korttelin länsipuolella muutetaan puistoalueesta (VP) lähivirkistysalueeksi (VL). Valtion LYT-tiet muutetaan kaduiksi. Kaava-alue ja sen likimääräinen rajaus käyvät ilmi liitteestä Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoituspäätös Maalahden kunta on ostanut alueen vuonna 2014 tarkoituksena laajentaa koulutonttia ja saada toimiva kokonaisratkaisu Yttermalax skolaa laajennettaessa. Asemakaavoitus voidaan toteuttaa asemakaavoitukseen vuodeksi 2015 myönnetyillä talousarviomäärärahoilla. Jos korttelin muita tontteja mahdollisesti muutetaan, kaavoitukseen osallistumisesta veloitetaan maksu. Kunta on päättänyt alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä

3 2.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaava: Maalahden kunta kuuluu Pohjanmaan liiton toiminta-alueeseen. Maakuntakaavassa alueella on merkintä A eli se on taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alue on keskustatoimintojen alueella C (kuva 1). Kuva 1. Ote maakuntakaavasta. Alue on merkitty sinisellä. 3

4 Yleiskaava: Yttermalaxin osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaavassa nykyinen koulutontti on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY ja lisämaa maatalousalueeksi MT. Lähialue eteläpuolella on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP. Korttelissa 106 Mattlarintien eteläpuolella kirkkokodilla on merkintä PY, asutuksella merkintä AP ja entisellä puusepänverstaalla merkintä TY, teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lisäalue yhdistyy luonnollisella tavalla koulutonttiin. Alueen laajennus otetaan huomioon Yttermalaxin ja Övermalaxin osayleiskaavan tarkistuksessa 2013~2016 (kuva 2). Kuva 2. Ote osayleiskaavasta. Alue on merkitty punaisella. 4

5 Asemakaava: Alkuperäisessä asemakaavassa vuodelta 1969 suurin osa nykyisestä laajennusalueesta on merkitty YO-alueeksi. Eli koulutonttia on laajennettu yksityiselle maa-alueelle. Myöhemmässä tarkistuksessa vuonna 1990 alue on muutettu maatalousalueeksi MT, jotta asemakaava vastaisi todellista käyttöä. Kaavaa vahvistettaessa asemakaavasta on kuitenkin poistettu peltoalue, jolle tonttia laajennetaan. Uusi asemakaava, jossa poistettu alue on mukana, on lopulta tehty vuonna 1994, ja siinä alue on saanut merkinnän maatalousalue MT, joka vastaa nykytilannetta. Viimeisin asemakaava nykyisestä koulutontista on vuodelta Kortteli 106 kuuluu Kirkonmäen tarkistettuun asemakaavaan, joka on vahvistettu vuonna Voimassa oleva asemakaava. 5

6 2.3 Maanomistus Maalahden kunta omistaa peltomaan, jolle koulutonttia laajennetaan, ja koulutontin kokonaisuudessaan. Maalahden seurakunta omistaa kirkkokodin tontteineen ja osan lähellä lännessä sijaitsevasta viheralueesta. Muut alueet ovat yksityisomistuksessa. 2.4 Rakentamistilanne Koulutontti ja viereiset asuntotontit korttelissa 111 ovat rakennettuja. Samoin korttelin 106 kaikki tontit. Koulutontille rakennetaan koulurakennuksen lisärakennus. 2.5 Perusselvitykset Asemakaavan laajennusalueelle ei tehdä luontoinventointia, koska se on viljeltyä peltomaata. Myöskään muilla alueilla, joita asemakaavan muutos koskee, ei pitäisi olla muinaisjäännöksiä, koska kaikki tontit ovat rakennettuja. On kuitenkin muistettava, että asutuksesta huolimatta kaivutöissä on noudatettava muinaismuistolain (295/1963) 14. :ää ja keskeytettävä kaivutyöt tavattaessa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueet voidaan mahdollisesti tarkistaa tarvittaessa. Koulutontilla ei ole mitään, mihin ei aiemmin olisi kajottu. Kaavan taloudelliset, liikenteelliset, kulttuuriset ja ympäristölliset vaikutukset selvitetään myöhemmin ja otetaan mukaan kaavaselostukseen. Maisemasuunnittelija Riitta Jaakkola on laatinut koulun/kirkon ja Rölandetin alueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä erillisen yhteisen selvityksen (liite 7). Kaikki kirkonmäen asuinrakennukset ovat eri-ikäisiä, eri materiaaleista ja eri tavoin rakennettuja, joten on vaikea antaa yleisiä rakentamisohjeita. Lisäksi kaikki tontit ovat jo rakennettuja, joten tonteille tai alueille annetaan vain suojelumerkintöjä liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen mukaisesti. Selvityksestä käy ilmi, mitkä rakennukset ja ympäristöt on säilytettävä sekä suojeluohjeet ja luokitukset, kuten sk, sr-1 ja sr-2. Kaikki alueen rakennukset ja laitokset sijoitetaan sellaiselle korkeustasolle, etteivät mahdolliset tulvat voi vaikuttaa niihin. 3. Alustavat tavoitteet Päätavoitteena on laajentaa koulutonttia. Lisäksi lähellä sijaitsevat valtion tiet muutetaan kaduiksi. Muutoksen yhteydessä osoitetaan kevyen liikenteen väylä Puusepäntien ja Maalahden Kirkkotien välille. Rölandetin asemakaavoituksessa Puusepäntie on otettu esille mahdollisena kevyesti liikennöitynä tienä, joka soveltuu koululaisten pyörä- ja kävelytieksi. Vain noin 70 metrin pituinen osuus puuttuu, jotta saadaan turvattua yhtenäinen ja suhteellisen turvallinen koulutie. Lisäksi seurakunnan maalle kaavoitetaan pysäköintialue, jota tarvitaan erilaisten juhlapyhien, häiden ja hautajaisten yhteydessä. Puistoalue korttelin länsipuolella ja asemakaavan viheralueet muutetaan puistoalueista (VP) lähivirkistysalueiksi (VL). 6

7 Suunniteltu pyöräilyreitti on merkitty punaisella. Pyörätien pätkä, joka on rakennettava, on merkitty sinisellä/punaisella. 4. Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset Asemakaavaluonnoksia on laadittu yksi, joka ottaa riittävän hyvin huomioon tarvittavat muutokset. Kaava laaditaan asetettujen tavoitteiden pohjalta tavoitteena lähinnä koulutontin laajentaminen. Muut toimenpiteet tehdään asemakaavan sovittamiseksi nykytilanteeseen. 5. Kaavan vaikutukset Kaavan laatimisen yhteydessä selvitetään kaavan taloudelliset, liikenteelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Selvityksistä vastaa kaavoittaja mahdollista Museoviraston selvitystä lukuun ottamatta. Muutos ei aiheuta suuria kustannuksia Maalahden kunnalle, mutta sitä vastoin siitä on suurta hyötyä, koska koulu voidaan tarkoituksenmukaisesti rakentaa riittävän suurelle tontille sen sijaan, että suuri rakennus pitäisi ahtaa ja sovittaa pienelle tontille. Vaikutuksia selvitetään tarkemmin asemakaavaselostuksessa. 6. Osalliset Alustavan selvityksen mukaan osallisia ovat seuraavat: Maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden maanomistajat - muut lähialueen maanomistajat - jakokunta - Maalahden seurakunta - Yttermalax skola, sivistysjohtaja 7

8 Kunnan hallinto - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - kunnanhallitus - kunnanvaltuusto - rakennuslautakunta - Maalahden Vesi Viranomaiset - ELY-keskus: liikenne ja infrastruktuuri, ympäristö ja luonnonvarat, maaseutu ja energia - Pohjanmaan liitto - Pohjanmaan museo - Pohjanmaan pelastuslaitos - Länsirannikon valvontalautakunta Yhdyskuntatekniikka - Vaasan Sähköverkko Oy - Sonera - Anvia Oyj - Bothnia Broadband Oy Muut osalliset Suunnittelun vaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutus Alkuvaiheet - Kunta laatii asemakaavan itse, joten kustannuksia syntyy vain ilmoituskuluista - Kaavoituspäätöstä odotellessa on laadittu luonnoksia - Kaavoituspäätös on tehty Vuorovaikutus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko suunnitteluajan. Se asetetaan nähtäville myös samalla, kun asemakaavaluonnos ja -ehdotus asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukaisen kaavan vireilletulosta ilmoittamisen voidaan katsoa tapahtuneen kaavoituskatsausten 2013 ja 2014 yhteydessä, joissa mainitaan koulualueen tuleva tarkistus ja seurakunnan pysäköintialueen kaavoitus. - Vuorovaikutus kaavaa laadittaessa: kaavaluonnos on asetettu nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62. :n mukaisesti. - Kaavaluonnos valmis 8

9 - Viranomaistapaaminen on pidetty xx.xx.20xx / Viranomaistapaamista ei tarvitse pitää. - Tekninen lautakunta on asettanut kaavaluonnoksen nähtäville maankäyttöja rakennusasetuksen 27. :n mukaisesti Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65. :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27. :n mukaisesti xx.xx. xx.xx.20xx. Saadut muistutukset huomioidaan. - Kunnanhallitus käsittelee lausunnot ja mahdolliset muistutukset. Mahdollisten tarkistusten jälkeen kaava etenee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyminen - Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan arviolta keväällä Maalahdessa , täydennetty , Lisätietoja Lisätietoja kaavoituksesta: Maalahden kunta puh faksi osoite: Malminkatu 5, Maalahti Kaavoitus: Maalahden kunta Bernt Simons Malminkatu Maalahti sähköposti: berndt.simons@malax.fi 9

10 Yleiskartta, liite 1 10