POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMPÖHUOLTO YRITYSTOIMIN- TANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMPÖHUOLTO YRITYSTOIMIN- TANA"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Roponen, Anne ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMPÖHUOLTO YRITYSTOIMIN- TANA Opinnäytetyö Joulukuu 2009

2 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2009 Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Tekijä Roponen Anne Sinikka Väisälänkatu JOENSUU p. (013) Nimeke Asunto-osakeyhtiöiden lämpöhuolto yritystoimintana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biostuli-hanke Tiivistelmä Lämpöyrittäjyys on kehittymässä jatkuvasti päätulonlähteeksi monelle yrittäjälle. Lämpöyrittäjien tuottama aluelämpö tarkoittaa sitä, että yrittäjä hoitaa kokonaisvaltaisesti sekä lämmityksen että polttoainehuollon. Asiakas maksaa vain valmiista lämmöstä. Tällöin lämpöyrittäjä vastaisi korvausta vastaan koko talonyhtiön lämpöhuollosta, mikä olisi asukkaille helpompi ja vaivattomampi vaihtoehto. Yhä useammin lämpöyrittäjyyden raaka-aineena on pelletti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan rivitaloasunto-osakeyhtiöiden lämpöhuollon mahdollisuuksia sekä pää- että sivutoimisena yritystoimintana. Tutkimuksessa selvitettiin öljylämmitteisten asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiden näkemyksiä pelletistä lämmitysmuotona, asiakkaiden mielipiteitä lämpöyrittäjien tarjoamista palveluista sekä pellettijärjestelmän soveltuvuutta lämpöyrittäjille. Toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima Biostuli-hanke. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää kyselytutkimuksen ja laskentamallinnuksen osalta. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisena ja se lähetettiin sähköpostitse 45 isännöitsijälle. Vastausprosentti kyselyssä oli 29. Tulokset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Lisäksi aiheesta tehtiin kannattavuuslaskentamallinnus. Vastauksista ilmeni, että monet kiinteistöistä on siirtymässä tulevaisuudessa kaukolämpöverkkoon. Pellettipohjaista lämpöyrittäjyyttä pidettiin kiinnostavina, mikäli hinta ja kilpailukyky ovat paremmat öljyyn nähden eikä kaukolämpöverkkoa ole saatavilla. Lämmitysmuodon valintaan vaikuttivat eniten hinta, kustannukset ja huollontarve. Kieli suomi Sivuja 46+3 Asiasanat Pelletti, lämpöyrittäjyys, Biostuli-hanke, pelletti biopolttoaineena, pellettilämmityslaitteet, lämpöyrittäjyyden kannattavuus

3 THESIS December 2009 Degree programme in Forest Products Marketing Väisälänkatu FIN JOENSUU FINLAND Tel Author Anne Roponen Title Housing corporations heat supply as entrepreneurship Commissioned by North Karelia University of Applied Sciences, Biostuli-Project Abstract Entrepreneurship of heating energy is developing into a main source of income for many heating enterprisers. When the heating enterpriser provides district heating that means the entrepreneur takes care of comprehensively heating and fuel supply alike. The customer only pays for heat. Then the entrepreneur is responsible for the whole housing corporations heat supply with all its actions against payment. It is easier for the dwellers. More and more often wood pellet is used as raw material in this kind of entrepreneurship. The purpose of this study was to research possibilities of heat supply of housing corporations in North Karelia as entrepreneurship. The thesis investigates house managers opinions of wood pellet in oil-fired housing corporations, customers opinions about heating enterprisers and the suitability of the wood pellet heating system for heating entrepreneurs. The client was the Biostuli project. The research method was a quantitative survey. It was conducted as an Internet survey and sent in November. Questionnaires were sent to 46 house managers in North Karelia. The response rate was 29 percent. The results were analyzed by means of the Excel spreadsheet programme. In addition to this with the help of those results and other information a profitability calculation modelling was created. The results indicate that many oil-fired housing corporations are changing their heating system to district heating. Wood pellet and heating entrepreneurship action are both seen as options, if price and competitiveness are better compared to oil or other options and a district heating system is not available. The most important reasons for selecting the heating system were costs, price and need of maintenance. Language Finnish Pages 46+3 appendices Keywords Wood pellet, heat supply entrepreneurship, Biostuli project, pellet as biofuel, pellet heating equipment

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO BIOENERGIAOSAAMISEN TUOTTEISTAMINEN LIIKETOIMINNAKSI- HANKE LÄMPÖYRITTÄJYYS Lämpöyrittäjyyden kohteet Lämpöyrittäjyyden muodot Toiminnan kannattavuus ja lämmön hinta Tuet ja muun rahoituksen järjestäminen Kustannusten laskenta ja arviointi ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMMITYSVAIHTOEHDOT Metsähake Öljylämmitys Kaukolämpö PELLETTILÄMMITYS Lämmityslaitteet Siirto ja varastointi Pellettikontit Huolto ja kunnossapito PELLETTI POLTTOAINEENA Puun ominaisuudet Pelletit ja ympäristö Pelletin raaka-aine Saatavuus ja jakelu TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT AINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto ja sen keruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Öljylämmitteiset taloyhtiöt ja niiden lämmitystiedot Lämmitysmuodon valinta ja siihen vaikuttavat tekijät Pelletin, kaukolämmön ja öljyn vertailua Lämpöyrittäjyyden kannattavuus Lämmön tuottaminen öljyllä Kaukolämpöverkkoon liittyminen ja kustannukset Tarjottavan lämmön hintaan vaikuttavat tekijät lämpöyrittäjyydessä Investoinnin vaikutus tarjottavan lämmön hintaan Polttoaineen hinnan vaikutus tarjottavan lämmön hintaan Työtuntien määrän vaikutus lämmöntuotannon hintaan POHDINTA LÄHTEET LIITTEET 3 kpl

5 5 1 JOHDANTO Lämpöyrittäjyys on kehittymässä jatkuvasti päätulonlähteeksi monelle yrittäjälle. Lämpöyrittäjien tuottama aluelämpö tarkoittaa, että yrittäjä hoitaa kokonaisvaltaisesti sekä lämmityksen että polttoainehuollon. Asiakas maksaa vain valmiista lämmöstä varsinkin, jos lämmityslaiteinvestoinnin tekee yrittäjä. Tällöin lämpöyrittäjä vastaisi korvausta vastaan koko talonyhtiön lämpöhuollosta, joka olisi asukkaille helpompi ja vaivattomampi vaihtoehto. Yleisintä lämpöyrittäjyys on Länsi-Suomessa, mutta yleistyy myös muualla hiljalleen. Nykyisin yhä useampi yksityisasiakas ostaa palvelun lämpöyrittäjältä. Tällä hetkellä biopolttoaineiden kehitys Suomessa on valtavassa kasvussa. Kehitys on tuonut perinteisten puupohjaisten lämmityskeinojen rinnalle esimerkiksi hakkeen ja puupelletin. Pelletti on energiasisällöltään suurempi kuin muut puulämmittämisen perinteiset muodot, ja tarjoaa lisäksi myös erittäin hyvän kilpailevan energiamuodon öljylämmitysjärjestelmille. Lämpöyrittäjyys mielletään usein pk-yritystoimintana, jonka peruspilarina on yleensä puupohjainen raaka-aine, kuten hake tai pelletti. Tutkimuksessa lähtökohtana pidetään, että lämpöhuolto järjestetään pellettilämmityksellä, sillä pelletti on ympäristöystävällinen lämmitysmuoto, joka sopii niin suuriin kuin pieniin kiinteistöihin. Tutkimuksen toimeksiantajana on Biostuli, Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi-hanke, Hankkeen toiminnan tarkoituksena on pyrkiä yhdistämään eri toimialojen bioenergiaosaamista ja jakaa tietoa alaan liittyviin yrityksiin. Toiminta-aikana pyritään kehittämään verkostoitumista, tiedonvälitystä ja asiantuntijapalveluita. Tutkimus suoritettiin kahdessa osassa kvantitatiivisena tutkimuksena. Sen tarkoituksena oli tutkia rivitaloyhtiöiden lämpöhuollon mahdollisuuksia yritystoimintana, päätoimena tai sivutoimena. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin isännöitsijöiden kiinnostusta ja näkökulmia aiheeseen, pellettijärjestelmän sopivuutta lämpöyrittäjille sekä lämpöyrittäjyyden kannattavuutta Internet-kyselyn avulla. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin myös öljylämmitteisten asunto-osakeyhtiöiden saneeraustarvetta ja taloyhtiöiden kiinnostusta vaihtaa öljylämmitys pellettipohjaiseen ulkoistettuun lämpöhuoltoon. Lisäksi lämpöyrittäjyyden kannattavuutta tutkittiin ja vertailtiin muihin lämmitysmuotoihin laskentamal-

6 6 linnuksen avulla. Laskentamallinnukseen käytettiin ensimmäisessä tutkimusosiossa saatua tietoa sekä tahoilta saatuja taustatietoja. 2 BIOENERGIAOSAAMISEN TUOTTEISTAMINEN LIIKETOI- MINNAKSI-HANKE Opinnäytetyön toimeksiantajana on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima BIOSTULI, Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi-hanke, jonka kohdealueena toimii Pohjois-Karjalan maakunta. Rahoittajana hankkeelle toimii EAKR eli Euroopan aluekehitysrahasto. BIOSTULI-hanke pyrkii yhdistämään eri toimialojen bioenergiaosaamista ja jakamaan tietoa alaan liittyviin yrityksiin. Hanke pyrkii toimintaaikanaan kehittämään verkostoitumista, tiedonvälittämistä ja asiantuntijapalveluita alalla. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008.) Tarkoituksena on kehittää malli, joka auttaa tiedon hankinnassa bioenergia-alaan kosketuksissa olevien yritysten kehittämistarpeista. Toimintamallin tarkoitus on kartoittaa ja etsiä bioenergia-alan yrityksiä, joissa on kehittämispotentiaalia, ja aktivoida yrityksiä kehittämään toimintaansa. Projektipäällikkönä toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Anssi Kokkonen. Hanke on alkanut ja jatkuu saakka. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008.) 3 LÄMPÖYRITTÄJYYS Lämpöyrittäjyys mielletään usein maaseudun pk-yritystoimintana, jonka peruspilari on puupolttoaine. Se voi olla päätoiminen tulonlähde tai sivutulonlähde, mutta yhä yleisempää on, että lämpöhuolto toimii yrityksen päätoimialana. Yleisintä lämpöyrittäjyys on Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee noin 40 prosenttia laitoksista. Alan suurimmat asiakkaat ovat kunnat, mutta yksityisten asiakkaiden määrä on kasvussa. Asiakkaan sijaan yhä useammin lämpöinvestoinnin tekee yrittäjä. (Rieppo & Solmio 2008.) Kokonaisvaltainen lämpöyrittäjä vastaa yleensä puupolttoaineen hankinnasta, kuljetuksista, lämmitystyöstä sekä laitoksen huoltotoimenpiteistä pitkäaikaisella sopimuksella.

7 7 (Tanskanen ) Lämpöyrittäjyys mielletään usein maa- ja metsätalouden sivuelinkeinoksi, mutta se on kehittymässä jatkuvasti päätulonlähteeksi monelle yrittäjälle. (Rieppo & Solmio ) Suomessa puun käytöllä polttoaineena on varsinkin aluetaloudellisia hyötyjä öljyyn ja sähköön verrattuna. Varsinkin lämpöyrittäjätoiminta tuo työpaikkoja kuntaan. Välittömät hyödyt ovat esimerkiksi työpaikkojen lisääntyminen, metsätalouden tuottavuuden kasvu, ympäristön paraneminen ja rahavirran pysyminen kunnissa. Lämpöyrittäjien vastatessa laitosinvestoinnista asiakas voi käyttää säästyneet varat muihin investointeihin. Lämpöyrittäjyyden ollessa paikallista kunta säilyttää päätösvallan energiaratkaisuissa ja samalla rahavirrat säilyvät paikallistasolla. (Alakangas ym. 2001, 8 10.) 3.1 Lämpöyrittäjyyden kohteet Sopivia kohteita lämpöyrittäjätoiminnalle löytyy sekä yrityksistä että kunnista. Perusteita lämpöyrittäjäpohjaiselle lämmitykselle ovat esimerkiksi taloudelliset syyt, työllisyys, kotimaisuus, ympäristöystävällisyys, uusiutuvuus ja ilmastokysymykset. Kohteita valittaessa huomioidaan myös, onko lähistöllä muita kohteita, jotka sopisivat saman lämmitysjärjestelmän piiriin. Yleensä on järkevää perustaa aluelämpöyksiköitä, jolloin lämmitykseen saadaan lisää tehokkuutta ja suurempia kustannussäästöjä alueella. (Motiva 2005.) Mahdollisia poissulkevia kriteerejä ovat muun muassa kaukolämmön piiriin kuuluvat tai siihen helposti liitettävät kohteet, suoran öljy- tai kaasulämmityksen piirissä olevat kohteet sekä ahtailla kaavoitusalueilla sijaitsevat kiinteistöt. Hiljattain uudistetut öljylaitteistot eivät ole hylkäyksen syy, sillä myös biolämpökeskus tarvitsee varalämmitysjärjestelmän. Toisaalta taas öljylämmityslaitteiden yli 20 vuoden ikä ei ole suora kriteeri lämmitysjärjestelmän uusimiselle ja kotimaiseen energiaan siirtymiselle. (Motiva 2005.) Kotimaisen uusiutuvan energiaraaka-aineen käyttöön siirtymiseen vaikuttaa moni asia. Perusedellytyksinä siirtymiselle pidetään muun muassa vesilämmitysjärjestelmää, riittävää tilaa laitteistolle ja polttoaineen varastoinnille, polttoaineen kuljetusmahdollisuutta, olemassa olevia itsenäisiä lämmitysjärjestelmiä (öljy ja kaasu), kohteen järkevä energian tarve ja kannattavuus, kohteelle on olemassa lämpöyrittäjät alusta alkaen sekä ener-

8 8 giakatselmoinnissa todettu soveltuvuus bioenergian käytölle. Muita puoltavia tekijöitä ovat uusimistarve nykyisissä lämpökeskuksissa, biopolttoaineen turvattu saatavuus, kasvava energian tarve, ympäristöarvot sekä se, että polttoainetta on omasta takaa. (Motiva 2005.) 3.2 Lämpöyrittäjyyden muodot Lämpöyrittäjyytenä pidetään palvelua, jossa lämmöntuotantoa hoitaa ulkoistettu palveluntarjoaja tai yrittäjien muodostama osuuskunta tai osakeyhtiö. Tällöin tuotteena on lämpöenergia, josta yrittäjälle voidaan maksaa joko mittaukseen tai sopimuksen yksikköhintaan perustuen. Yleisintä on, että lämpöyrittäjänä toimii yksi tai useampi yrittäjä, joka vastaa paikallisella tasolla kiinteistöjen lämpöhuollosta. (Tanskanen 2006.) Yrittäjärenkaat ovat yleensä yhtiömuotoisia, esimerkiksi avoimia yhtiöitä tai yhtymiä. Yleensä pääpolttoaineena toimii hake. Tyypillisiä yrittäjien tai yritysrenkaan hoitamia kiinteistöjä ovat esimerkiksi vanhainkodit, teollisuusrakennukset tai koulut. Yhden yrittäjän lämpöhuoltoyrittäjyys on yleensä sitovampaa kuin yritysrenkaissa tapahtuva lämmöntuotanto. (Kokkonen & Lappalainen 2005, ) Osuuskunta on sopiva yritysmuoto isoihin yksiköihin, sillä lämpöyrittäjät pyrkivät hoitamaan yhdessä polttoaineen hankinnan ja lämmön tuotannon. Polttoaine hankitaan yleensä jäsenten omista metsistä, mutta lisäksi sitä ostetaan yksityisiltä, osuuskuntaan kuulumattomilta metsänomistajilta ja yrityksiltä. Tyypillistä energiaosuuskunnille on aluelämpölaitoksien lämpöhuolto, jolloin polttoaineen käyttö ja lämmön tarve on suurempi kuin yksittäisten kiinteistöjen. Yleensä jäsenten lukumäärä on suuri ja sen jäsenistö tasa-arvoinen keskenään. Osuuskunta ei tavoittele voiton maksimointia vaan tähtää tehokkaaseen toimintaan ja kustannusten minimointiin. (Kokkonen & Lappalainen 2005, ) Osakeyhtiömuotoinen lämpöyrittäjyys sopii yritykselle, kun tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa. Tällöin yhtiö investoi laitokseen tai haketus- ja kuljetuskalustoon. Lämpöyrittäjyyden lisäksi osakeyhtiöllä voi olla myös muuta sivutoimintaa, kuten laitosten rakentaminen tai huoltotoimet. Osakeyhtiöt pyrkivät kasvattamaan liiketoimintaa ja kehittämään sen pääelinkeinoksi. Yritysmuoto mahdollistaa myös suurien investointien

9 9 tekemisen muita yrittäjyyden muotoja paremmin, sillä henkilökohtaista velkavastuuta ei ole. (Kokkonen & Lappalainen 2005, ) 3.3 Toiminnan kannattavuus ja lämmön hinta Lämmön myynti on osoittautunut varsin kannattavaksi liiketoiminnaksi maatilayrityksissä ja myös silloin, kun lämmön myyntiin on perustettu yritys. Vuonna 2002 tehdyn Työtehoseuran kyselyn mukaan yli 60 prosenttia yrittäjistä koki liiketoiminnan erittäin kannattavaksi tai kannattavaksi. Kannattavuus on parantunut viime vuosina, sillä öljyn hintakehitys on ollut nousussa. (Motiva 2005.) Kiinteistökohtaisissa lämpöyrityksissä keskiteho oli 0,62 MW ja lämmöstä maksettu hinta keskimäärin /MW, kun hintaan ei sisälly laiteinvestointikorvausta. Liikevaihto näissä kohteissa on noin /vuodessa suuruusluokkaa, jolloin lämmönmyynti on selkeästi lisätuloa muun yritystoiminnan rinnalla. Mikäli lämmön myynti on yrityksen päätuote, kattilatehoa tulisi olla vähintään 500 kw. Se kannattaako lämpöyrittäjän tehdä laitosinvestointi, on harkittava tapauskohtaisesti. Usein laitosinvestoinnin hankinnasta ratkaisun tekee lämmön ostaja, joka joko haluaa pitää lämpökeskuksen itsellään tai ehdottomasti luopua siitä. (Motiva 2005.) Aluelämpölaitoskohteissa on lämpöyritystoiminnassa käytössä yleensä osakeyhtiömuotoinen tai osuuskuntamuotoinen yritysmuoto. Aluelämpölaitosten keskiteho on noin 1 MW. Yrityksen liikevaihto on yleensä noin /vuosi tai /vuosi suuruusluokkaa, jos hinnassa on huomioitu korvaus laiteinvestoinnista. Lämmön hinta vaihtelee sen mukaan, sisältyykö siihen korvaus investoinnista vai ei ja mihin hinta on sidottu. (Motiva 2005.) 3.4 Tuet ja muun rahoituksen järjestäminen Lämpöyritystoiminnan perustaminen vaatii yleensä merkittäviä investointeja varsinkin, jos lämmöntoimitussopimus edellyttää, että yrittäjä investoi lämpölaitokseen. Tällöin ostaja maksaa lämmön hinnassa vuosien myötä myös lämpölaitosinvestointikuluja. Investoinnin rahoitus koostuu yrityksen omasta rahoituksesta ja vieraasta pääomasta esim.

10 10 pankkien myöntämästä lainasta. Oma rahoitus voi olla omistajien omia sijoituksia tai tulorahoitusta. Kotimaisen energian käytön lisäämistä pidetään valtiovallan taholla merkityksellisenä, joten yritysten energiainvestointeja tuetaan TE-keskuksen myöntämien rahoituksien avulla. Investointitukea myönnetään yrityksen käyttöomaisuuden hankintaan, kuten rakentamiseen sekä koneiden ja kaluston hankintaan. Tuki myönnetään avustuksena. (Motiva 2005.) Pohjois- ja Itä-Suomessa tuet ovat yleensä suurempia kuin muualla Suomessa. Lisäksi tuki on maaseutualueilla korkeampi kuin kaupunkikunnissa tai niiden lähialueilla. Nykyään avustuksien määrä on vähintään 25 prosenttia hankkeen kustannuksista. TEkeskus myöntää tukea myös muille kuin maaseutuyrityksille. Heidän myöntämänsä energia-avustukset ovat lämpölaiteinvestoinneissa vähintään 20 prosentin luokkaa koko hankkeen kustannuksista. Rahoitusta mietittäessä on hyvä selvittää myös muiden tahojen, kuten Finnveran, energiayhtiöiden sekä eri säätiöiden tarjoamat tuet. (Motiva 2005.) 3.5 Kustannusten laskenta ja arviointi Kustannuslaskennan lähtökohtana on polttoaineen hankinnan ja pelletin toimitusketjun eri vaiheiden kustannuksen selvittäminen. Näihin kustannuksiin vaikuttaa erityisesti se, voidaanko hyödyntää paikallisten puunjalostajien puutähteitä vai hankitaanko raakaaine kauempaa. (Motiva 2005.) Yksikkökustannuslaskelmia tarvitaan arvioitaessa uuden kaluston hankinnan kannattavuutta. Tällöin on mietittävä, onko uuden kaluston hankinta kannattavaa arvioidun toimitusmäärän ja yksikköhinnan perusteella muodostuvalla liikevaihdolla. Investointeihin saatavalla tuella on ratkaiseva merkitys kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Yksikkökustannuslaskentaan kuuluu myös toiminnan suunnittelu, työnajankäytön ja ajanmenekin laskenta suunnitellulle toiminnalle. Tuottavuustaso ja ajanmenekki työketjun eri vaiheille täytyy arvioida, jotta yksikkökustannukset voidaan määrittää. Lämpökeskusten toimintoihin kuluva aika voidaan arvioida kokemusperäisesti vastaavien laitoksien toiminnan perusteella. (Motiva 2005.)

11 11 Yksikkökustannusten laskennalla voidaan selvittää, kuinka paljon yrittäjän on saatava tuotettua lämpöä MWh tai myydyksi pellettiä m³, jotta toiminta omilla lähtöehdoilla on kannattavaa. Toisaalta voidaan myös selvittää, paljonko toiminnasta on saatava vähintään korvausta ja onko lämmöstä saatava hinta kilpailukykyinen ja riittävä kattamaan käytöstä aiheutuvat kulut sekä yrittäjän palkkavaatimukset. (Motiva 2005.) Suuremmissa kohteissa lämpöyrittäjätoiminnan suunnittelussa lähtökohtana on toiminnan selkeä organisointi ja työnjako ketjussa mukana olevien yrittäjien kanssa. Esimerkiksi kun pelletti hankitaan ostopalveluna, lämpöyrittäjä voi keskittyä pelletin toimittamiseen ja lämpökeskuksen toimittamiseen. Tällöin lämpökeskus on yleensä lämpöyrittäjien investoima ja yrittäjällä voi olla hoidettavana useita kohteita. Toiminnan taloudellinen tulos syntyy vasta, kun pelletti myydään lämpönä, joten yrittäjän kustannuslaskentaan sisältyy myös lämmitystyö sekä lämpökeskuksen valvonnan ja päivystyksen ajanmenekin ja muiden kustannusten arviointi. Toisin sanottuna myynnistä saatu korvaus sisältää valvonnasta, huoltotöistä ja päivystyksestä saatavan korvauksen. Nykyisin ohjaus- ja säätötekniikka mahdollistaa laitoksen etävalvonnan ja varsinainen lämmitystyö on aiempaa enemmän laitoksen toiminnasta vastaamista ja tarvittavia huolto-, säätö ja tarkistuskäyntejä. (Motiva 2005.) Varsinaisen lämmitystyön määrä hyvin toimivassa laitoksessa jää yleensä muutamiin tunteihin viikossa. Yleensä laitoksissa käydään valvonta- ja tarkastuskäynneillä päivittäin, vaikkei se olisi laitoksen kannalta välttämätöntä. Toimintaan kuuluu kokonaisvastuu lämmön tuotannosta ja yrittäjän riski, jotka täytyy ottaa huomioon laitoksen valvonta- ja päivystystyötä arvioidessa. Lämpölaitoksen valvonta hinnoitellaan tavallisesti päivystystyön arvoa ja lämmön hintaa määritettäessä. Laitoksen valvonta hinnoitellaan yleensä päivystyksestä maksettavalla vuorokausikorvauksella. Varsinainen lämmitystyö ja hälytyskäynnit hinnoitellaan yleensä tuntitaksan ja todellisen ajankäytön mukaan. (Motiva 2005.) Suunnitteluvaiheessa lähdetään tarkastelemaan lähemmin käytännössä seitsemää yritystoiminnan kannalta olennaista asiaa: polttoainetta, mukaan tulevia kiinteistöjä, energiatarpeita ja tilaustehoja, laitoksen sijoituspaikkaa, lämpöverkoston mitoittamista, kannattavuutta sekä yrityksen tavoitteita. (Motiva 2005.) Kuva 1 toimii hyvänä lähtökohtana suunnittelulle.

12 12 Polttoaine Kannattavuuden tarkastelu Mukaan tulevat kiinteistöt Tavoitteet: -Polttoaineen hankinta - Lämmitystyön toteutus -Laitoksen tekniset vaatimukset Lämpöyrittäjyyden suunnittelun lähtökohdat Tilaustehot ja vuotuiset energiatarpeet kiinteistöittäin Tarvittava lämpöverkosto ja sen mitoitus Laitoksen sijoituspaikka Kuva 1 Lähtökohdat laitoksen suunnittelulle (Motiva 2005) 4 ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMMITYSVAIHTOEHDOT Pelletille varteenotettavia vaihtoehtoja pientalo- ja rivitaloasutusalueilla ovat muun muassa kaukolämpö ja öljy sekä biopolttoisista lämmitysmuodoista hake. Nykyään öljylämmitysjärjestelmiä rakennetaan uusiin kohteisiin vähän öljyn hinnan suuren vaihtelevuuden takia, mutta vanhemmissa järjestelmissä öljy on yleinen lämmittämisen muoto. Suurimmat kilpailutekijät lämmitysratkaisuissa ovat hinta, saatavuus, toimintavarmuus, kotimaisuus, kustannukset, ympäristötekijät ja energiamuodon vaativuus kuluttajan kannalta. Jokaisella polttoaineella on omat etunsa ja haittansa. Pohjois-Karjalassa rivi- ja ketjutaloja on alle 3300, joka vastaa yli asuinneliötä. Rivi- ja ketjutaloista 38 prosenttia on kaukolämmön piirissä, 34 prosenttia öljylämmityksellä toimivia, ja 26 prosenttia sähkölämmityksellä lämmitettyjä. Pohjois-Karjalassa harvinaisin lämmitysmuotoja ovat maalämpö, puu ja turve. (Tilastokeskus 2008.) Jos Pohjois-Karjalan lämmitysvalintoja tarkastellaan kerrosalan mukaan, kaukolämpöä käytetään 42 prosenttissa, öljyä 35 prosenttissa ja suoraa sähköä 22 prosentissa rivi- ja ketjutaloista (kuvio 1). Puu, turve ja maalämpö ovat harvinaisempia lämmitysmuotoja.

13 13 Öljylämmityksellä toimii 1124 rivi- ja ketjutaloa, joka tarkoittaa kerrosalana yhteensä neliötä. (Tilastokeskus 2008.) Rivi- ja ketjutalojen lämmitysvalinnat 45 % 42 % 40 % 38 % 35 % 34 % 35 % 30 % 26 % 25 % 22 % 20 % Rakennuksittain Kerrosaloittain 15 % 10 % 5 % 1 % 1 % 0 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Muut Kuvio 1 Rivi- ja ketjutalojen lämmitysvalinnat (Tilastokeskus 2008) 4.1 Metsähake Raaka-aine hakelämmitykselle saadaan hakkuutähteistä ja rankapuusta hakettamalla. Hakelämmitys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina muun muassa maatalous-, teollisuus- ja kunnallisissa kiinteistöissä. Hakkeen lisäksi stokerilaitteilla voidaan polttaa myös turvetta, pellettejä, brikettejä ja viljaa. Parhaiten hake sopii kohteisiin, joissa polttoaine saadaan omasta takaa ja keräämiseen on resursseja. Hakelämpöä saadaan nykyään myös ostopalveluna lämpöyrittäjiltä ja -osuuskunnilta. (HT Enerco Oy 2009.) Lämmityslaitteisto voidaan kiinteän rakennuksen sijaan sijoittaa myös lämpökonttiin, josta jakelu tehdään useaan kohteeseen. Toimintaperiaate on pääpiirteiltään samankaltainen kuin pelletilläkin, jossa termostaatti ohjaa polttimen ja/tai kattilan toimintaa lämpötarpeen mukaan. Hake vaatii pellettiä enemmän säilytystilaa, sillä siilon lisäksi on oltava välivarastointitilaa joko valmiille hakkeelle tai haketettavalle rangalle. Hakesiiloon on yleensä sijoitettu pohjapurkain, jotta polttoaine saadaan liikkumaan syöttöruuville. Hake vaatii pellettiä järeämmät siirtolaitteet ja polttoaineen kosteuden vuoksi suuremmat kattilat. (HT Enerco Oy 2009.)

14 14 Pellettiin verrattuna hakkeen tuhkapitoisuus on suuri, joten yleensä hakelämpölaitoksissa on oltava tuhkanpoistolaitteet. Tuhka itsessään voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Hakkeen polttimessa eli stokerissa säilyy lepojaksojen ajan pieni kytö, josta tuli syttyy, kun polttoainetta aletaan syöttää palopäähän. Haketta voidaan polttaa yläpalo- ja stokerikattiloissa. (HT Enerco Oy 2009.) 4.2 Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmän laitteisto koostuu öljykattilasta, polttimesta, säätölaitteista ja öljysäiliöstä. Myös öljylämmitysjärjestelmä pelletti- ja kaukolämpöjärjestelmien tapaan tuottaa sekä huonetilojen ja lämpimän käyttöveden tarvitseman energian. Lämpö jaetaan huoneisiin yleensä vesikiertoisella järjestelmällä. Hyötysuhde moderneilla öljylämmitysratkaisuilla on %. (Motiva Oy 2009a.) Nykyään öljylämmityksen osuus uusissa pientaloissa on erittäin pieni, sillä öljyn hinnan nousu ja vaihtelu on vähentänyt öljylämmitteisten järjestelmien valitsemista uusiin kohteisiin. Myös öljyjärjestelmiin kehitellään polttonesteitä, jotka ovat biopohjaisia. Öljylämmitystä voidaan tehostaa aurinkoenergialla, ja tarjolla on kattiloita, joissa voidaan käyttää myös puuta. Häiriöiden varalta öljykattiloihin on asennettu sähkövastukset. Järjestelmä vaatii puhtaan palamisen ja polttoaineen tehokkaan käytön varmistamiseksi määräaikaishuollon. (Motiva Oy 2009a.) Pientalossa, jossa lämmöntarve on kwh ja pinta-ala 150 m², öljynlämmityksen polttoainekulutus on litraa vuodessa ja hiilidioksidipäästöt kilogrammaa vuodessa. Pellettijärjestelmässä vastaavat osuudet ovat polttoainekulutus kilogrammaa vuodessa ja hiilidioksidipäästöt 0 kilogrammaa vuodessa. On tutkittu, jos öljylämmittäjää Suomessa vaihtaisi puulämmittäjiksi, kasvihuonekaasujen kuorma hiilidioksidin osalta vähenisi jopa tonnia. (Vapo Oy 2005.)

15 Kaukolämpö Kaukolämpöä tuotetaan lämpöä ja sähköä tuottavissa lämpövoimalaitoksissa sekä lämpökeskuksissa. Lämpö siirtyy käyttäjälle kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpö on tarkoitettu erityisesti tiheästi rakennetuille asuinalueille. Lämpö siirretään talon lämmönjakokeskukseen, jossa on lämmönsiirrin tilojen lämmitykselle ja lämpimälle käyttövedelle. Pientalon lämmönjakokeskus on tehdasvalmisteinen kokonaisuus, joka sisältää lämmönsiirtimen lisäksi säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varolaitteet, mittarit ja sulkuventtiilit. (Motiva Oy 2009b.) Kaukolämpöverkossa ei tarvita yleensä erillistä lämminvesivaraajaa. Kaukolämmöllä voidaan hoitaa myös tuloilman jälkilämmitys ilmanvaihtolaitteistoissa. Lämmönjakotapana toimii usein vesikeskuslämmitys, esimerkiksi patteri- tai lattialämmitys, mutta ilmalämmitys ja ilmanvaihtolämmitys soveltuvat myös. (Motiva Oy 2009b.) Energiaratkaisua valitessa kaukolämpö on aina yksi vertailtava lämmitystapa, jos sitä on saatavilla, sillä sen hinta on yleensä kilpailukykyinen. Lämmitystapana se on hyvin vaivaton, sillä se ei vaadi huoltoa tai ylläpitoa juuri ollenkaan. Kilpailukykyisen hintansa ja vaivattomuuden perusteella kaukolämpö on erittäin suositeltava kilpailija pellettilämmitykselle varsinkin alueilla, joilla saatavuus on hyvä. Ympäristövaikutukset ovat riippuvaisia laitoksesta, jossa sitä tuotetaan, ja sen käyttämästä polttoaineesta. Yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä, ovat erittäin tehokkaita. Jos kaukolämpölaitos käyttää polttoaineenaan uusiutuvaa energiaa, kuten puuta, haketta tai pellettiä, se on lämmitysmuotona erittäin ympäristöystävällinen. Kaukolämmityksen suosio on noussut viime vuosina, mutta nousua rajoittaa sen saatavuuden vaihtelu eri alueilla. (Motiva Oy 2009b.) 5 PELLETTILÄMMITYS Valitessa lämmitysmuodoksi pellettilämmitysjärjestelmää on huomioitava lämmityslaitteiston luonne, pelletin raaka-aineen siirto- ja varastointimenetelmät ja tilantarve laitteistoille. Rivitaloyhtiön koko ja asukkaiden tarpeet vaikuttavat oleellisesti oikean lämmityslaitteiston valintaan. Pelletin siirtoa ja varastointia ajatellessa joudutaan huomioi-

16 16 maan tilantarve, sillä pelletin käyttö lämmityksessä vaatii oman tilansa ja varalämmitysmuodon. 5.1 Lämmityslaitteet Pellettilämmityslaitteisto sisältää polttimen, kattilan, savuhormin ja varaston (kuva 2). Varaston ja polttimen välillä oleva ruuvi kuljettaa ja annostelee pelletit polttimelle. Pellettilämmitys sopii monenlaisiin käyttökohteisiin ja tarpeisiin. Sen käyttökohteina ovat sekä pienkiinteistöt että suurkiinteistöt. Pienkiinteistöissä lämmitystä voidaan hoitaa pellettien polttoon soveltuvalla pellettitakalla tai vesikeskuslämmitteisenä, joka on tekniikaltaan samantyyppinen ja lähes yhtä vaivaton kuin öljylämmitys. (Alanen ym. 2003, 6 9.) Pellettijärjestelmä toimii pääpiirteissään samoilla elementeillä kuin öljylämmitys. Polttoainekattilassa lämmitetään vesi, joka kierrätetään kiertovesipumpun avulla talon pattereihin ja lattiaputkistoon. Tulen sytyttää poltin, joka on asennettu kattilaan. (Vapo Oy 2005.) Pellettilämmityslaitteistoksi voidaan valita monia erilaisia ratkaisuja riippuen siitä, kuinka automatisoidun laitteiston asiakas haluaa. Jos laitteisto sisältää automaattisen nuohouksen ja tuhkanpoiston, huoltoväli luonnollisesti pitenee. Kuva 2 Pellettilämmityslaitteet (Agrimarket 2009) 1 Pellettisiilo 2 Kuljettimen moottori 3 Pellettipoltin 4 Pellettikattila

17 17 Pellettilämmityksessä käytetään pelletille suunniteltuja lämmityskattiloita, sillä niiden rakenteessa ja mitoituksessa on huomioitu puun polton erityispiirteet. Kattilan koko suunnitellaan energian tarpeen mukaan. Tavallisesti poltin ja kattila ovat saman tehoisia, jolloin voidaan saavuttaa paras hyötysuhde. Lisäksi kattiloissa täytyy olla suuret tuhkatilat, jolloin tuhkanpoistovälien suuruus saadaan oikeanlaiseksi. Laitteistoon kuuluu myös melko suuret vesitilat, jolloin esimerkiksi erillistä lämminvesivaraajaa ei välttämättä tarvita. (Kokkonen & Paukkunen 2007, 6.) Pellettikattiloiden kytkeminen öljylämmityskattiloihin on mahdollista, mikäli kattila on malliltaan sopiva, mutta yleensä öljylämmitys jätetään varalämmitysvaihtoehdoksi. Öljykattilan käytössä pellettipolttimen kanssa ilmenee yleensä erinäisiä vaikeuksia, kuten palotilan pienuus sekä polttimen puhdistettavuus ja huoltamisongelmat. Esimerkiksi kattilan nuohous ja tuhkanpoisto ovat hankalia järjestää. Liian pitkät nuohousvälit laskevat hyötysuhdetta. (Alanen ym. 2003, 8.) 5.2 Siirto ja varastointi Pellettien siirto siilosta polttimelle voidaan hoitaa kolmella eri tapaa: suoralla, taipuisalla siirtokuljettimella tai pneumaattisena siirtona. Suora siirtokuljetin on yleensä ruuvi, taipuisa on spiraali ja pneumaattinen toimii ilmanpaineen avulla. Ruuvikuljettimet ovat yleensä spiraalikuljetinta kalliimpia mutta toisaalta kestävät paremmin ja sopivat pitkien siirtojen kuljettamiseen. Pneumaattinen siirto tapahtuu imurilla, joka toimii kovan ilmavirran ja tehokkaan imuyksikön avulla. (Vapo Oy 2005.) Pellettivarasto voidaan sijoittaa joko rakennuksen sisä- tai ulkopuolelle. Pelletit varastoidaan irtotavarana siiloon tai säkeissä niille rakennettuun varastotilaan. Irtopelleteille rakennetut siilot ovat vaaka- tai pystysiiloja. Varaston tarvittava tilavuus ja rakenne määritellään pellettitarpeen, toimitustavan sekä saneerauskohteissa varastolle käytettävissä olevan tilan mukaan. Pellettien vaatiman tilan lisäksi on huomioitava varmuustila ylitäytön ehkäisemiseksi. Pellettivaraston voi rakentaa itse tai vaihtoehtoisesti ostaa markkinoilta. Varastorakennuksen sijoittamisessa on huomioitava pelletin luonteen takia paloturvallisuus. (Alanen ym. 2003, )

18 Pellettikontit Asunto-osakeyhtiöissä pellettikonttien käyttäminen on yleensä ainut vaihtoehto, sillä yhtiön tiloissa ei ole yleensä tiloja uudelle lämmitysmuodolle ja varajärjestelmänä käytetään vanhaa laitteistoa. Pellettikontit voidaan rakentaa ympäristöön sopivaksi, sillä sekä materiaaleissa että värien käytössä on mahdollisuuksia moniin eri ratkaisuihin. Kuvassa 3 näkyy perinteinen ratkaisu pellettikontista. Kuva 3 Pellettikontti Eerikkälän urheiluopistolla (Vapo Oy 2009) Pellettilämpökeskus on helppo sijoittaa konttiin, jota voidaan helposti siirtää paikasta toiseen. Se sisältää kaikki pellettilämpökeskuksen tarvitseman laitteiston ja välineet. Konttisijoitteinen järjestelmä on tarkoitettu erityisesti suurille kiinteistöille ja on erittäin toimiva ratkaisu myös lämpöyrittäjille. Pellettivarasto voi sijaita kontissa tai erikseen. Lisäksi varasto voidaan sopivien tilojen puuttuessa sijoittaa myös maan alle, jolloin tekniikalla on erilaiset vaatimukset. (Motiva Oy 2009.) Maanalainen siilo kannattaa hankkia takuutoimituksena ja asennettaessa on huomioitava pintavesien valunta ja säilön ankkuroiminen. Maanalainen siilo käyttää pneumaattista eli imusiirrolla toimivaa järjestelmää. (Motiva Oy 2009.) Varasto kannattaa mitoittaa niin, että siihen mahtuu vähintään yhden tai kahden viikon käyttötarve lämmityskautena. (Alanen ym. 2003, 8 9.)

19 Huolto ja kunnossapito Pellettilämmitysjärjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa ja kunnossapitoa. Huoltotarve vaihtelee laitteistoon valitun automaation mukaan. Asiakas valitsee automaation tarpeen lähinnä oman huoltohalukkuutensa ja hinnan perusteella. Lämmittäjän kannattaa noudattaa tarkoin laitetoimittajan käyttö- ja huolto-ohjeita. (Alanen ym. 2003, 12.) Oikein mitoitetun ja hyvin toimivan pellettilämmityksen huoltotarve on hyvin pieni, mutta ajankäytön tarve vaihtelee käyttökohteittain. Pienkohteissa rutiinihuollon, polttimen puhdistuksen ja tulipesän nuohouksen ja tuhkanpoiston tekee noin puolessa tunnissa. Huoltovälin pituuteen vaikuttavia tekijöitä ovat automaatio, polttimen säätö, pellettien laatu, polttimen soveltuvuus kattilaan ja kattilatyyppi. (Alanen ym. 2003, 12.) 6 PELLETTI POLTTOAINEENA 6.1 Puun ominaisuudet Tärkeimpiä puun ominaisuuksia ovat lämpöarvo, kosteus ja polttoaineen käsittelyyn vaikuttavat ominaisuudet, kuten tiheys. Tärkeimpänä laatuominaisuutena pidetään kosteutta, sillä se vaikuttaa tuotteen teholliseen lämpöarvoon. Kosteuden alentuessa höyrystyminen ei vaadi niin paljon energiaa ja tehollinen lämpöarvo kasvaa. (Alakangas ym. 2001, 5.) Puun tärkeimmät rakenneaineet ovat ligniini, selluloosa ja hemiselluloosa. Ligniinin tehtävä on sitoa puun kuidut toisiinsa, mikä mahdollistaa puun mekaanisen lujuuden. Havupuilla ligniinipitoisuus on lehtipuita korkeampi. Ligniini sisältää paljon hiiltä ja vetyä, joten sen lämpöarvo on korkea. Lisäksi myös puun uuteaineet ovat lämpöarvoltaan ligniinin kaltaisia. (Alakangas ym. 2001, 6.) Puun alkuainekoostumus muodostuu hiilestä, vedystä ja hapesta. Typpipitoisuus jää alle 0,2 prosentin, ja rikkiä puu sisältää ainoastaan 0,05 prosenttia. Puun palaessa siinä olevat aineet yhtyvät hapen kanssa muodostaen yhdisteitä. Hiilen ja vedyn palaessa syntyy energiaa. Näiden alkuaineiden runsaus merkitsee korkeaa lämpöarvoa. Polttoprosessissa

20 20 runsas hapen ja typen määrä alentaa lämpöarvoa. Täydellisessä palamisessa hiili palaa kokonaisuudessaan. Puun hyvinä ominaisuuksina pidetään myös rikkipäästöjen vähäisyyttä ja sitä, etteivät typpipäästöt ole merkittävät. Typpipitoisuudet vaihtelevat eri puulajeilla. Myöskään hiilidioksidipäästöt eivät ole ongelma, sillä sama määrä hiilidioksidia vapautuu myös puun lahotessa. (Alakangas ym. 2001, 5 7.) Palamisessa syntyy aina savukaasupäästöjä, joiden koostumus on riippuvainen polttoaineesta ja prosessissa. Keskeiset päästöt ovat hiilidioksidi, rikkidioksidi, typenoksidit ja hiukkaset. (Outokummun Energia 2009.) Kaikilla näillä päästöillä on omat vaikutuksensa ympäristöön. Erityisesti fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, ruskohiili, kivihiili ja maakasu, kuormittavat ympäristöä. Usein myös turve luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi. (Tilastokeskus ) Suosituin energiamuoto maailmalla on ympäristön kuormituksesta huolimatta öljy, toisiksi suosituin hiili ja kolmanneksi kaasu. Ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden käyttö on kohtalaisen pientä kolmen suosituimman energiamuodon rinnalla. (Anttila, Helynen & Pirilä 2004, 92.) Verrattaessa kevytöljyä puupohjaisiin lämmitysmuotoihin sillä on suurin energiasisältö. Alla olevasta kuviosta (kuvio 2) voidaan tarkastella kevytöljyn energiasisältöä erilaisiin puulämmitysmuotoihin verrattuna. Polttoaineiden energiasisällöt (MWh) , , ,8 1,34 3,1 0 Puu, kiintokuutio Hake ja klapi, irtokuutio Puu, pinokuutio Puupelletti, irtokuutio Puupelletti, tonni Kevytöljy, tonni Kuvio 2 Polttoaineiden energiasisällöt (Kokkonen & Paukkunen 2007)

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden kannattavuus lämmönostajan ja -myyjän sekä metsänomistajan näkökulmasta

Lämpöyrittäjyyden kannattavuus lämmönostajan ja -myyjän sekä metsänomistajan näkökulmasta Lämpöyrittäjyyden kannattavuus lämmönostajan ja -myyjän sekä metsänomistajan näkökulmasta Tiina Sauvula-Seppälä 1 1) Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalouden yksikkö, Tuomarniementie 55, 637

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Puukattilat Puhdasta lämpöä

Puukattilat Puhdasta lämpöä www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

PELLETTIEN SAATAVUUS JA ENERGIAN HINTA JANNE NALKKI VAPO OY TUOTANTO. JNa VAPO PPT template

PELLETTIEN SAATAVUUS JA ENERGIAN HINTA JANNE NALKKI VAPO OY TUOTANTO. JNa VAPO PPT template PELLETTIEN SAATAVUUS JA ENERGIAN HINTA 11.10.2006 JANNE NALKKI VAPO OY TUOTANTO JNa 18.3.2003 1 PUUPELLETTIEN TUOTANTO yli 15 tehdasta kapasiteetti yli 350000 t/a tuotanto 300 000 t/a POK hinta romahti

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot