POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMPÖHUOLTO YRITYSTOIMIN- TANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMPÖHUOLTO YRITYSTOIMIN- TANA"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Roponen, Anne ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMPÖHUOLTO YRITYSTOIMIN- TANA Opinnäytetyö Joulukuu 2009

2 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2009 Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Tekijä Roponen Anne Sinikka Väisälänkatu JOENSUU p. (013) Nimeke Asunto-osakeyhtiöiden lämpöhuolto yritystoimintana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biostuli-hanke Tiivistelmä Lämpöyrittäjyys on kehittymässä jatkuvasti päätulonlähteeksi monelle yrittäjälle. Lämpöyrittäjien tuottama aluelämpö tarkoittaa sitä, että yrittäjä hoitaa kokonaisvaltaisesti sekä lämmityksen että polttoainehuollon. Asiakas maksaa vain valmiista lämmöstä. Tällöin lämpöyrittäjä vastaisi korvausta vastaan koko talonyhtiön lämpöhuollosta, mikä olisi asukkaille helpompi ja vaivattomampi vaihtoehto. Yhä useammin lämpöyrittäjyyden raaka-aineena on pelletti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan rivitaloasunto-osakeyhtiöiden lämpöhuollon mahdollisuuksia sekä pää- että sivutoimisena yritystoimintana. Tutkimuksessa selvitettiin öljylämmitteisten asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiden näkemyksiä pelletistä lämmitysmuotona, asiakkaiden mielipiteitä lämpöyrittäjien tarjoamista palveluista sekä pellettijärjestelmän soveltuvuutta lämpöyrittäjille. Toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima Biostuli-hanke. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää kyselytutkimuksen ja laskentamallinnuksen osalta. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisena ja se lähetettiin sähköpostitse 45 isännöitsijälle. Vastausprosentti kyselyssä oli 29. Tulokset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Lisäksi aiheesta tehtiin kannattavuuslaskentamallinnus. Vastauksista ilmeni, että monet kiinteistöistä on siirtymässä tulevaisuudessa kaukolämpöverkkoon. Pellettipohjaista lämpöyrittäjyyttä pidettiin kiinnostavina, mikäli hinta ja kilpailukyky ovat paremmat öljyyn nähden eikä kaukolämpöverkkoa ole saatavilla. Lämmitysmuodon valintaan vaikuttivat eniten hinta, kustannukset ja huollontarve. Kieli suomi Sivuja 46+3 Asiasanat Pelletti, lämpöyrittäjyys, Biostuli-hanke, pelletti biopolttoaineena, pellettilämmityslaitteet, lämpöyrittäjyyden kannattavuus

3 THESIS December 2009 Degree programme in Forest Products Marketing Väisälänkatu FIN JOENSUU FINLAND Tel Author Anne Roponen Title Housing corporations heat supply as entrepreneurship Commissioned by North Karelia University of Applied Sciences, Biostuli-Project Abstract Entrepreneurship of heating energy is developing into a main source of income for many heating enterprisers. When the heating enterpriser provides district heating that means the entrepreneur takes care of comprehensively heating and fuel supply alike. The customer only pays for heat. Then the entrepreneur is responsible for the whole housing corporations heat supply with all its actions against payment. It is easier for the dwellers. More and more often wood pellet is used as raw material in this kind of entrepreneurship. The purpose of this study was to research possibilities of heat supply of housing corporations in North Karelia as entrepreneurship. The thesis investigates house managers opinions of wood pellet in oil-fired housing corporations, customers opinions about heating enterprisers and the suitability of the wood pellet heating system for heating entrepreneurs. The client was the Biostuli project. The research method was a quantitative survey. It was conducted as an Internet survey and sent in November. Questionnaires were sent to 46 house managers in North Karelia. The response rate was 29 percent. The results were analyzed by means of the Excel spreadsheet programme. In addition to this with the help of those results and other information a profitability calculation modelling was created. The results indicate that many oil-fired housing corporations are changing their heating system to district heating. Wood pellet and heating entrepreneurship action are both seen as options, if price and competitiveness are better compared to oil or other options and a district heating system is not available. The most important reasons for selecting the heating system were costs, price and need of maintenance. Language Finnish Pages 46+3 appendices Keywords Wood pellet, heat supply entrepreneurship, Biostuli project, pellet as biofuel, pellet heating equipment

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO BIOENERGIAOSAAMISEN TUOTTEISTAMINEN LIIKETOIMINNAKSI- HANKE LÄMPÖYRITTÄJYYS Lämpöyrittäjyyden kohteet Lämpöyrittäjyyden muodot Toiminnan kannattavuus ja lämmön hinta Tuet ja muun rahoituksen järjestäminen Kustannusten laskenta ja arviointi ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMMITYSVAIHTOEHDOT Metsähake Öljylämmitys Kaukolämpö PELLETTILÄMMITYS Lämmityslaitteet Siirto ja varastointi Pellettikontit Huolto ja kunnossapito PELLETTI POLTTOAINEENA Puun ominaisuudet Pelletit ja ympäristö Pelletin raaka-aine Saatavuus ja jakelu TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT AINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto ja sen keruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Öljylämmitteiset taloyhtiöt ja niiden lämmitystiedot Lämmitysmuodon valinta ja siihen vaikuttavat tekijät Pelletin, kaukolämmön ja öljyn vertailua Lämpöyrittäjyyden kannattavuus Lämmön tuottaminen öljyllä Kaukolämpöverkkoon liittyminen ja kustannukset Tarjottavan lämmön hintaan vaikuttavat tekijät lämpöyrittäjyydessä Investoinnin vaikutus tarjottavan lämmön hintaan Polttoaineen hinnan vaikutus tarjottavan lämmön hintaan Työtuntien määrän vaikutus lämmöntuotannon hintaan POHDINTA LÄHTEET LIITTEET 3 kpl

5 5 1 JOHDANTO Lämpöyrittäjyys on kehittymässä jatkuvasti päätulonlähteeksi monelle yrittäjälle. Lämpöyrittäjien tuottama aluelämpö tarkoittaa, että yrittäjä hoitaa kokonaisvaltaisesti sekä lämmityksen että polttoainehuollon. Asiakas maksaa vain valmiista lämmöstä varsinkin, jos lämmityslaiteinvestoinnin tekee yrittäjä. Tällöin lämpöyrittäjä vastaisi korvausta vastaan koko talonyhtiön lämpöhuollosta, joka olisi asukkaille helpompi ja vaivattomampi vaihtoehto. Yleisintä lämpöyrittäjyys on Länsi-Suomessa, mutta yleistyy myös muualla hiljalleen. Nykyisin yhä useampi yksityisasiakas ostaa palvelun lämpöyrittäjältä. Tällä hetkellä biopolttoaineiden kehitys Suomessa on valtavassa kasvussa. Kehitys on tuonut perinteisten puupohjaisten lämmityskeinojen rinnalle esimerkiksi hakkeen ja puupelletin. Pelletti on energiasisällöltään suurempi kuin muut puulämmittämisen perinteiset muodot, ja tarjoaa lisäksi myös erittäin hyvän kilpailevan energiamuodon öljylämmitysjärjestelmille. Lämpöyrittäjyys mielletään usein pk-yritystoimintana, jonka peruspilarina on yleensä puupohjainen raaka-aine, kuten hake tai pelletti. Tutkimuksessa lähtökohtana pidetään, että lämpöhuolto järjestetään pellettilämmityksellä, sillä pelletti on ympäristöystävällinen lämmitysmuoto, joka sopii niin suuriin kuin pieniin kiinteistöihin. Tutkimuksen toimeksiantajana on Biostuli, Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi-hanke, Hankkeen toiminnan tarkoituksena on pyrkiä yhdistämään eri toimialojen bioenergiaosaamista ja jakaa tietoa alaan liittyviin yrityksiin. Toiminta-aikana pyritään kehittämään verkostoitumista, tiedonvälitystä ja asiantuntijapalveluita. Tutkimus suoritettiin kahdessa osassa kvantitatiivisena tutkimuksena. Sen tarkoituksena oli tutkia rivitaloyhtiöiden lämpöhuollon mahdollisuuksia yritystoimintana, päätoimena tai sivutoimena. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin isännöitsijöiden kiinnostusta ja näkökulmia aiheeseen, pellettijärjestelmän sopivuutta lämpöyrittäjille sekä lämpöyrittäjyyden kannattavuutta Internet-kyselyn avulla. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin myös öljylämmitteisten asunto-osakeyhtiöiden saneeraustarvetta ja taloyhtiöiden kiinnostusta vaihtaa öljylämmitys pellettipohjaiseen ulkoistettuun lämpöhuoltoon. Lisäksi lämpöyrittäjyyden kannattavuutta tutkittiin ja vertailtiin muihin lämmitysmuotoihin laskentamal-

6 6 linnuksen avulla. Laskentamallinnukseen käytettiin ensimmäisessä tutkimusosiossa saatua tietoa sekä tahoilta saatuja taustatietoja. 2 BIOENERGIAOSAAMISEN TUOTTEISTAMINEN LIIKETOI- MINNAKSI-HANKE Opinnäytetyön toimeksiantajana on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima BIOSTULI, Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi-hanke, jonka kohdealueena toimii Pohjois-Karjalan maakunta. Rahoittajana hankkeelle toimii EAKR eli Euroopan aluekehitysrahasto. BIOSTULI-hanke pyrkii yhdistämään eri toimialojen bioenergiaosaamista ja jakamaan tietoa alaan liittyviin yrityksiin. Hanke pyrkii toimintaaikanaan kehittämään verkostoitumista, tiedonvälittämistä ja asiantuntijapalveluita alalla. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008.) Tarkoituksena on kehittää malli, joka auttaa tiedon hankinnassa bioenergia-alaan kosketuksissa olevien yritysten kehittämistarpeista. Toimintamallin tarkoitus on kartoittaa ja etsiä bioenergia-alan yrityksiä, joissa on kehittämispotentiaalia, ja aktivoida yrityksiä kehittämään toimintaansa. Projektipäällikkönä toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Anssi Kokkonen. Hanke on alkanut ja jatkuu saakka. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008.) 3 LÄMPÖYRITTÄJYYS Lämpöyrittäjyys mielletään usein maaseudun pk-yritystoimintana, jonka peruspilari on puupolttoaine. Se voi olla päätoiminen tulonlähde tai sivutulonlähde, mutta yhä yleisempää on, että lämpöhuolto toimii yrityksen päätoimialana. Yleisintä lämpöyrittäjyys on Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee noin 40 prosenttia laitoksista. Alan suurimmat asiakkaat ovat kunnat, mutta yksityisten asiakkaiden määrä on kasvussa. Asiakkaan sijaan yhä useammin lämpöinvestoinnin tekee yrittäjä. (Rieppo & Solmio 2008.) Kokonaisvaltainen lämpöyrittäjä vastaa yleensä puupolttoaineen hankinnasta, kuljetuksista, lämmitystyöstä sekä laitoksen huoltotoimenpiteistä pitkäaikaisella sopimuksella.

7 7 (Tanskanen ) Lämpöyrittäjyys mielletään usein maa- ja metsätalouden sivuelinkeinoksi, mutta se on kehittymässä jatkuvasti päätulonlähteeksi monelle yrittäjälle. (Rieppo & Solmio ) Suomessa puun käytöllä polttoaineena on varsinkin aluetaloudellisia hyötyjä öljyyn ja sähköön verrattuna. Varsinkin lämpöyrittäjätoiminta tuo työpaikkoja kuntaan. Välittömät hyödyt ovat esimerkiksi työpaikkojen lisääntyminen, metsätalouden tuottavuuden kasvu, ympäristön paraneminen ja rahavirran pysyminen kunnissa. Lämpöyrittäjien vastatessa laitosinvestoinnista asiakas voi käyttää säästyneet varat muihin investointeihin. Lämpöyrittäjyyden ollessa paikallista kunta säilyttää päätösvallan energiaratkaisuissa ja samalla rahavirrat säilyvät paikallistasolla. (Alakangas ym. 2001, 8 10.) 3.1 Lämpöyrittäjyyden kohteet Sopivia kohteita lämpöyrittäjätoiminnalle löytyy sekä yrityksistä että kunnista. Perusteita lämpöyrittäjäpohjaiselle lämmitykselle ovat esimerkiksi taloudelliset syyt, työllisyys, kotimaisuus, ympäristöystävällisyys, uusiutuvuus ja ilmastokysymykset. Kohteita valittaessa huomioidaan myös, onko lähistöllä muita kohteita, jotka sopisivat saman lämmitysjärjestelmän piiriin. Yleensä on järkevää perustaa aluelämpöyksiköitä, jolloin lämmitykseen saadaan lisää tehokkuutta ja suurempia kustannussäästöjä alueella. (Motiva 2005.) Mahdollisia poissulkevia kriteerejä ovat muun muassa kaukolämmön piiriin kuuluvat tai siihen helposti liitettävät kohteet, suoran öljy- tai kaasulämmityksen piirissä olevat kohteet sekä ahtailla kaavoitusalueilla sijaitsevat kiinteistöt. Hiljattain uudistetut öljylaitteistot eivät ole hylkäyksen syy, sillä myös biolämpökeskus tarvitsee varalämmitysjärjestelmän. Toisaalta taas öljylämmityslaitteiden yli 20 vuoden ikä ei ole suora kriteeri lämmitysjärjestelmän uusimiselle ja kotimaiseen energiaan siirtymiselle. (Motiva 2005.) Kotimaisen uusiutuvan energiaraaka-aineen käyttöön siirtymiseen vaikuttaa moni asia. Perusedellytyksinä siirtymiselle pidetään muun muassa vesilämmitysjärjestelmää, riittävää tilaa laitteistolle ja polttoaineen varastoinnille, polttoaineen kuljetusmahdollisuutta, olemassa olevia itsenäisiä lämmitysjärjestelmiä (öljy ja kaasu), kohteen järkevä energian tarve ja kannattavuus, kohteelle on olemassa lämpöyrittäjät alusta alkaen sekä ener-

8 8 giakatselmoinnissa todettu soveltuvuus bioenergian käytölle. Muita puoltavia tekijöitä ovat uusimistarve nykyisissä lämpökeskuksissa, biopolttoaineen turvattu saatavuus, kasvava energian tarve, ympäristöarvot sekä se, että polttoainetta on omasta takaa. (Motiva 2005.) 3.2 Lämpöyrittäjyyden muodot Lämpöyrittäjyytenä pidetään palvelua, jossa lämmöntuotantoa hoitaa ulkoistettu palveluntarjoaja tai yrittäjien muodostama osuuskunta tai osakeyhtiö. Tällöin tuotteena on lämpöenergia, josta yrittäjälle voidaan maksaa joko mittaukseen tai sopimuksen yksikköhintaan perustuen. Yleisintä on, että lämpöyrittäjänä toimii yksi tai useampi yrittäjä, joka vastaa paikallisella tasolla kiinteistöjen lämpöhuollosta. (Tanskanen 2006.) Yrittäjärenkaat ovat yleensä yhtiömuotoisia, esimerkiksi avoimia yhtiöitä tai yhtymiä. Yleensä pääpolttoaineena toimii hake. Tyypillisiä yrittäjien tai yritysrenkaan hoitamia kiinteistöjä ovat esimerkiksi vanhainkodit, teollisuusrakennukset tai koulut. Yhden yrittäjän lämpöhuoltoyrittäjyys on yleensä sitovampaa kuin yritysrenkaissa tapahtuva lämmöntuotanto. (Kokkonen & Lappalainen 2005, ) Osuuskunta on sopiva yritysmuoto isoihin yksiköihin, sillä lämpöyrittäjät pyrkivät hoitamaan yhdessä polttoaineen hankinnan ja lämmön tuotannon. Polttoaine hankitaan yleensä jäsenten omista metsistä, mutta lisäksi sitä ostetaan yksityisiltä, osuuskuntaan kuulumattomilta metsänomistajilta ja yrityksiltä. Tyypillistä energiaosuuskunnille on aluelämpölaitoksien lämpöhuolto, jolloin polttoaineen käyttö ja lämmön tarve on suurempi kuin yksittäisten kiinteistöjen. Yleensä jäsenten lukumäärä on suuri ja sen jäsenistö tasa-arvoinen keskenään. Osuuskunta ei tavoittele voiton maksimointia vaan tähtää tehokkaaseen toimintaan ja kustannusten minimointiin. (Kokkonen & Lappalainen 2005, ) Osakeyhtiömuotoinen lämpöyrittäjyys sopii yritykselle, kun tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa. Tällöin yhtiö investoi laitokseen tai haketus- ja kuljetuskalustoon. Lämpöyrittäjyyden lisäksi osakeyhtiöllä voi olla myös muuta sivutoimintaa, kuten laitosten rakentaminen tai huoltotoimet. Osakeyhtiöt pyrkivät kasvattamaan liiketoimintaa ja kehittämään sen pääelinkeinoksi. Yritysmuoto mahdollistaa myös suurien investointien

9 9 tekemisen muita yrittäjyyden muotoja paremmin, sillä henkilökohtaista velkavastuuta ei ole. (Kokkonen & Lappalainen 2005, ) 3.3 Toiminnan kannattavuus ja lämmön hinta Lämmön myynti on osoittautunut varsin kannattavaksi liiketoiminnaksi maatilayrityksissä ja myös silloin, kun lämmön myyntiin on perustettu yritys. Vuonna 2002 tehdyn Työtehoseuran kyselyn mukaan yli 60 prosenttia yrittäjistä koki liiketoiminnan erittäin kannattavaksi tai kannattavaksi. Kannattavuus on parantunut viime vuosina, sillä öljyn hintakehitys on ollut nousussa. (Motiva 2005.) Kiinteistökohtaisissa lämpöyrityksissä keskiteho oli 0,62 MW ja lämmöstä maksettu hinta keskimäärin /MW, kun hintaan ei sisälly laiteinvestointikorvausta. Liikevaihto näissä kohteissa on noin /vuodessa suuruusluokkaa, jolloin lämmönmyynti on selkeästi lisätuloa muun yritystoiminnan rinnalla. Mikäli lämmön myynti on yrityksen päätuote, kattilatehoa tulisi olla vähintään 500 kw. Se kannattaako lämpöyrittäjän tehdä laitosinvestointi, on harkittava tapauskohtaisesti. Usein laitosinvestoinnin hankinnasta ratkaisun tekee lämmön ostaja, joka joko haluaa pitää lämpökeskuksen itsellään tai ehdottomasti luopua siitä. (Motiva 2005.) Aluelämpölaitoskohteissa on lämpöyritystoiminnassa käytössä yleensä osakeyhtiömuotoinen tai osuuskuntamuotoinen yritysmuoto. Aluelämpölaitosten keskiteho on noin 1 MW. Yrityksen liikevaihto on yleensä noin /vuosi tai /vuosi suuruusluokkaa, jos hinnassa on huomioitu korvaus laiteinvestoinnista. Lämmön hinta vaihtelee sen mukaan, sisältyykö siihen korvaus investoinnista vai ei ja mihin hinta on sidottu. (Motiva 2005.) 3.4 Tuet ja muun rahoituksen järjestäminen Lämpöyritystoiminnan perustaminen vaatii yleensä merkittäviä investointeja varsinkin, jos lämmöntoimitussopimus edellyttää, että yrittäjä investoi lämpölaitokseen. Tällöin ostaja maksaa lämmön hinnassa vuosien myötä myös lämpölaitosinvestointikuluja. Investoinnin rahoitus koostuu yrityksen omasta rahoituksesta ja vieraasta pääomasta esim.

10 10 pankkien myöntämästä lainasta. Oma rahoitus voi olla omistajien omia sijoituksia tai tulorahoitusta. Kotimaisen energian käytön lisäämistä pidetään valtiovallan taholla merkityksellisenä, joten yritysten energiainvestointeja tuetaan TE-keskuksen myöntämien rahoituksien avulla. Investointitukea myönnetään yrityksen käyttöomaisuuden hankintaan, kuten rakentamiseen sekä koneiden ja kaluston hankintaan. Tuki myönnetään avustuksena. (Motiva 2005.) Pohjois- ja Itä-Suomessa tuet ovat yleensä suurempia kuin muualla Suomessa. Lisäksi tuki on maaseutualueilla korkeampi kuin kaupunkikunnissa tai niiden lähialueilla. Nykyään avustuksien määrä on vähintään 25 prosenttia hankkeen kustannuksista. TEkeskus myöntää tukea myös muille kuin maaseutuyrityksille. Heidän myöntämänsä energia-avustukset ovat lämpölaiteinvestoinneissa vähintään 20 prosentin luokkaa koko hankkeen kustannuksista. Rahoitusta mietittäessä on hyvä selvittää myös muiden tahojen, kuten Finnveran, energiayhtiöiden sekä eri säätiöiden tarjoamat tuet. (Motiva 2005.) 3.5 Kustannusten laskenta ja arviointi Kustannuslaskennan lähtökohtana on polttoaineen hankinnan ja pelletin toimitusketjun eri vaiheiden kustannuksen selvittäminen. Näihin kustannuksiin vaikuttaa erityisesti se, voidaanko hyödyntää paikallisten puunjalostajien puutähteitä vai hankitaanko raakaaine kauempaa. (Motiva 2005.) Yksikkökustannuslaskelmia tarvitaan arvioitaessa uuden kaluston hankinnan kannattavuutta. Tällöin on mietittävä, onko uuden kaluston hankinta kannattavaa arvioidun toimitusmäärän ja yksikköhinnan perusteella muodostuvalla liikevaihdolla. Investointeihin saatavalla tuella on ratkaiseva merkitys kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Yksikkökustannuslaskentaan kuuluu myös toiminnan suunnittelu, työnajankäytön ja ajanmenekin laskenta suunnitellulle toiminnalle. Tuottavuustaso ja ajanmenekki työketjun eri vaiheille täytyy arvioida, jotta yksikkökustannukset voidaan määrittää. Lämpökeskusten toimintoihin kuluva aika voidaan arvioida kokemusperäisesti vastaavien laitoksien toiminnan perusteella. (Motiva 2005.)

11 11 Yksikkökustannusten laskennalla voidaan selvittää, kuinka paljon yrittäjän on saatava tuotettua lämpöä MWh tai myydyksi pellettiä m³, jotta toiminta omilla lähtöehdoilla on kannattavaa. Toisaalta voidaan myös selvittää, paljonko toiminnasta on saatava vähintään korvausta ja onko lämmöstä saatava hinta kilpailukykyinen ja riittävä kattamaan käytöstä aiheutuvat kulut sekä yrittäjän palkkavaatimukset. (Motiva 2005.) Suuremmissa kohteissa lämpöyrittäjätoiminnan suunnittelussa lähtökohtana on toiminnan selkeä organisointi ja työnjako ketjussa mukana olevien yrittäjien kanssa. Esimerkiksi kun pelletti hankitaan ostopalveluna, lämpöyrittäjä voi keskittyä pelletin toimittamiseen ja lämpökeskuksen toimittamiseen. Tällöin lämpökeskus on yleensä lämpöyrittäjien investoima ja yrittäjällä voi olla hoidettavana useita kohteita. Toiminnan taloudellinen tulos syntyy vasta, kun pelletti myydään lämpönä, joten yrittäjän kustannuslaskentaan sisältyy myös lämmitystyö sekä lämpökeskuksen valvonnan ja päivystyksen ajanmenekin ja muiden kustannusten arviointi. Toisin sanottuna myynnistä saatu korvaus sisältää valvonnasta, huoltotöistä ja päivystyksestä saatavan korvauksen. Nykyisin ohjaus- ja säätötekniikka mahdollistaa laitoksen etävalvonnan ja varsinainen lämmitystyö on aiempaa enemmän laitoksen toiminnasta vastaamista ja tarvittavia huolto-, säätö ja tarkistuskäyntejä. (Motiva 2005.) Varsinaisen lämmitystyön määrä hyvin toimivassa laitoksessa jää yleensä muutamiin tunteihin viikossa. Yleensä laitoksissa käydään valvonta- ja tarkastuskäynneillä päivittäin, vaikkei se olisi laitoksen kannalta välttämätöntä. Toimintaan kuuluu kokonaisvastuu lämmön tuotannosta ja yrittäjän riski, jotka täytyy ottaa huomioon laitoksen valvonta- ja päivystystyötä arvioidessa. Lämpölaitoksen valvonta hinnoitellaan tavallisesti päivystystyön arvoa ja lämmön hintaa määritettäessä. Laitoksen valvonta hinnoitellaan yleensä päivystyksestä maksettavalla vuorokausikorvauksella. Varsinainen lämmitystyö ja hälytyskäynnit hinnoitellaan yleensä tuntitaksan ja todellisen ajankäytön mukaan. (Motiva 2005.) Suunnitteluvaiheessa lähdetään tarkastelemaan lähemmin käytännössä seitsemää yritystoiminnan kannalta olennaista asiaa: polttoainetta, mukaan tulevia kiinteistöjä, energiatarpeita ja tilaustehoja, laitoksen sijoituspaikkaa, lämpöverkoston mitoittamista, kannattavuutta sekä yrityksen tavoitteita. (Motiva 2005.) Kuva 1 toimii hyvänä lähtökohtana suunnittelulle.

12 12 Polttoaine Kannattavuuden tarkastelu Mukaan tulevat kiinteistöt Tavoitteet: -Polttoaineen hankinta - Lämmitystyön toteutus -Laitoksen tekniset vaatimukset Lämpöyrittäjyyden suunnittelun lähtökohdat Tilaustehot ja vuotuiset energiatarpeet kiinteistöittäin Tarvittava lämpöverkosto ja sen mitoitus Laitoksen sijoituspaikka Kuva 1 Lähtökohdat laitoksen suunnittelulle (Motiva 2005) 4 ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN LÄMMITYSVAIHTOEHDOT Pelletille varteenotettavia vaihtoehtoja pientalo- ja rivitaloasutusalueilla ovat muun muassa kaukolämpö ja öljy sekä biopolttoisista lämmitysmuodoista hake. Nykyään öljylämmitysjärjestelmiä rakennetaan uusiin kohteisiin vähän öljyn hinnan suuren vaihtelevuuden takia, mutta vanhemmissa järjestelmissä öljy on yleinen lämmittämisen muoto. Suurimmat kilpailutekijät lämmitysratkaisuissa ovat hinta, saatavuus, toimintavarmuus, kotimaisuus, kustannukset, ympäristötekijät ja energiamuodon vaativuus kuluttajan kannalta. Jokaisella polttoaineella on omat etunsa ja haittansa. Pohjois-Karjalassa rivi- ja ketjutaloja on alle 3300, joka vastaa yli asuinneliötä. Rivi- ja ketjutaloista 38 prosenttia on kaukolämmön piirissä, 34 prosenttia öljylämmityksellä toimivia, ja 26 prosenttia sähkölämmityksellä lämmitettyjä. Pohjois-Karjalassa harvinaisin lämmitysmuotoja ovat maalämpö, puu ja turve. (Tilastokeskus 2008.) Jos Pohjois-Karjalan lämmitysvalintoja tarkastellaan kerrosalan mukaan, kaukolämpöä käytetään 42 prosenttissa, öljyä 35 prosenttissa ja suoraa sähköä 22 prosentissa rivi- ja ketjutaloista (kuvio 1). Puu, turve ja maalämpö ovat harvinaisempia lämmitysmuotoja.

13 13 Öljylämmityksellä toimii 1124 rivi- ja ketjutaloa, joka tarkoittaa kerrosalana yhteensä neliötä. (Tilastokeskus 2008.) Rivi- ja ketjutalojen lämmitysvalinnat 45 % 42 % 40 % 38 % 35 % 34 % 35 % 30 % 26 % 25 % 22 % 20 % Rakennuksittain Kerrosaloittain 15 % 10 % 5 % 1 % 1 % 0 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Muut Kuvio 1 Rivi- ja ketjutalojen lämmitysvalinnat (Tilastokeskus 2008) 4.1 Metsähake Raaka-aine hakelämmitykselle saadaan hakkuutähteistä ja rankapuusta hakettamalla. Hakelämmitys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina muun muassa maatalous-, teollisuus- ja kunnallisissa kiinteistöissä. Hakkeen lisäksi stokerilaitteilla voidaan polttaa myös turvetta, pellettejä, brikettejä ja viljaa. Parhaiten hake sopii kohteisiin, joissa polttoaine saadaan omasta takaa ja keräämiseen on resursseja. Hakelämpöä saadaan nykyään myös ostopalveluna lämpöyrittäjiltä ja -osuuskunnilta. (HT Enerco Oy 2009.) Lämmityslaitteisto voidaan kiinteän rakennuksen sijaan sijoittaa myös lämpökonttiin, josta jakelu tehdään useaan kohteeseen. Toimintaperiaate on pääpiirteiltään samankaltainen kuin pelletilläkin, jossa termostaatti ohjaa polttimen ja/tai kattilan toimintaa lämpötarpeen mukaan. Hake vaatii pellettiä enemmän säilytystilaa, sillä siilon lisäksi on oltava välivarastointitilaa joko valmiille hakkeelle tai haketettavalle rangalle. Hakesiiloon on yleensä sijoitettu pohjapurkain, jotta polttoaine saadaan liikkumaan syöttöruuville. Hake vaatii pellettiä järeämmät siirtolaitteet ja polttoaineen kosteuden vuoksi suuremmat kattilat. (HT Enerco Oy 2009.)

14 14 Pellettiin verrattuna hakkeen tuhkapitoisuus on suuri, joten yleensä hakelämpölaitoksissa on oltava tuhkanpoistolaitteet. Tuhka itsessään voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Hakkeen polttimessa eli stokerissa säilyy lepojaksojen ajan pieni kytö, josta tuli syttyy, kun polttoainetta aletaan syöttää palopäähän. Haketta voidaan polttaa yläpalo- ja stokerikattiloissa. (HT Enerco Oy 2009.) 4.2 Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmän laitteisto koostuu öljykattilasta, polttimesta, säätölaitteista ja öljysäiliöstä. Myös öljylämmitysjärjestelmä pelletti- ja kaukolämpöjärjestelmien tapaan tuottaa sekä huonetilojen ja lämpimän käyttöveden tarvitseman energian. Lämpö jaetaan huoneisiin yleensä vesikiertoisella järjestelmällä. Hyötysuhde moderneilla öljylämmitysratkaisuilla on %. (Motiva Oy 2009a.) Nykyään öljylämmityksen osuus uusissa pientaloissa on erittäin pieni, sillä öljyn hinnan nousu ja vaihtelu on vähentänyt öljylämmitteisten järjestelmien valitsemista uusiin kohteisiin. Myös öljyjärjestelmiin kehitellään polttonesteitä, jotka ovat biopohjaisia. Öljylämmitystä voidaan tehostaa aurinkoenergialla, ja tarjolla on kattiloita, joissa voidaan käyttää myös puuta. Häiriöiden varalta öljykattiloihin on asennettu sähkövastukset. Järjestelmä vaatii puhtaan palamisen ja polttoaineen tehokkaan käytön varmistamiseksi määräaikaishuollon. (Motiva Oy 2009a.) Pientalossa, jossa lämmöntarve on kwh ja pinta-ala 150 m², öljynlämmityksen polttoainekulutus on litraa vuodessa ja hiilidioksidipäästöt kilogrammaa vuodessa. Pellettijärjestelmässä vastaavat osuudet ovat polttoainekulutus kilogrammaa vuodessa ja hiilidioksidipäästöt 0 kilogrammaa vuodessa. On tutkittu, jos öljylämmittäjää Suomessa vaihtaisi puulämmittäjiksi, kasvihuonekaasujen kuorma hiilidioksidin osalta vähenisi jopa tonnia. (Vapo Oy 2005.)

15 Kaukolämpö Kaukolämpöä tuotetaan lämpöä ja sähköä tuottavissa lämpövoimalaitoksissa sekä lämpökeskuksissa. Lämpö siirtyy käyttäjälle kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpö on tarkoitettu erityisesti tiheästi rakennetuille asuinalueille. Lämpö siirretään talon lämmönjakokeskukseen, jossa on lämmönsiirrin tilojen lämmitykselle ja lämpimälle käyttövedelle. Pientalon lämmönjakokeskus on tehdasvalmisteinen kokonaisuus, joka sisältää lämmönsiirtimen lisäksi säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varolaitteet, mittarit ja sulkuventtiilit. (Motiva Oy 2009b.) Kaukolämpöverkossa ei tarvita yleensä erillistä lämminvesivaraajaa. Kaukolämmöllä voidaan hoitaa myös tuloilman jälkilämmitys ilmanvaihtolaitteistoissa. Lämmönjakotapana toimii usein vesikeskuslämmitys, esimerkiksi patteri- tai lattialämmitys, mutta ilmalämmitys ja ilmanvaihtolämmitys soveltuvat myös. (Motiva Oy 2009b.) Energiaratkaisua valitessa kaukolämpö on aina yksi vertailtava lämmitystapa, jos sitä on saatavilla, sillä sen hinta on yleensä kilpailukykyinen. Lämmitystapana se on hyvin vaivaton, sillä se ei vaadi huoltoa tai ylläpitoa juuri ollenkaan. Kilpailukykyisen hintansa ja vaivattomuuden perusteella kaukolämpö on erittäin suositeltava kilpailija pellettilämmitykselle varsinkin alueilla, joilla saatavuus on hyvä. Ympäristövaikutukset ovat riippuvaisia laitoksesta, jossa sitä tuotetaan, ja sen käyttämästä polttoaineesta. Yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä, ovat erittäin tehokkaita. Jos kaukolämpölaitos käyttää polttoaineenaan uusiutuvaa energiaa, kuten puuta, haketta tai pellettiä, se on lämmitysmuotona erittäin ympäristöystävällinen. Kaukolämmityksen suosio on noussut viime vuosina, mutta nousua rajoittaa sen saatavuuden vaihtelu eri alueilla. (Motiva Oy 2009b.) 5 PELLETTILÄMMITYS Valitessa lämmitysmuodoksi pellettilämmitysjärjestelmää on huomioitava lämmityslaitteiston luonne, pelletin raaka-aineen siirto- ja varastointimenetelmät ja tilantarve laitteistoille. Rivitaloyhtiön koko ja asukkaiden tarpeet vaikuttavat oleellisesti oikean lämmityslaitteiston valintaan. Pelletin siirtoa ja varastointia ajatellessa joudutaan huomioi-

16 16 maan tilantarve, sillä pelletin käyttö lämmityksessä vaatii oman tilansa ja varalämmitysmuodon. 5.1 Lämmityslaitteet Pellettilämmityslaitteisto sisältää polttimen, kattilan, savuhormin ja varaston (kuva 2). Varaston ja polttimen välillä oleva ruuvi kuljettaa ja annostelee pelletit polttimelle. Pellettilämmitys sopii monenlaisiin käyttökohteisiin ja tarpeisiin. Sen käyttökohteina ovat sekä pienkiinteistöt että suurkiinteistöt. Pienkiinteistöissä lämmitystä voidaan hoitaa pellettien polttoon soveltuvalla pellettitakalla tai vesikeskuslämmitteisenä, joka on tekniikaltaan samantyyppinen ja lähes yhtä vaivaton kuin öljylämmitys. (Alanen ym. 2003, 6 9.) Pellettijärjestelmä toimii pääpiirteissään samoilla elementeillä kuin öljylämmitys. Polttoainekattilassa lämmitetään vesi, joka kierrätetään kiertovesipumpun avulla talon pattereihin ja lattiaputkistoon. Tulen sytyttää poltin, joka on asennettu kattilaan. (Vapo Oy 2005.) Pellettilämmityslaitteistoksi voidaan valita monia erilaisia ratkaisuja riippuen siitä, kuinka automatisoidun laitteiston asiakas haluaa. Jos laitteisto sisältää automaattisen nuohouksen ja tuhkanpoiston, huoltoväli luonnollisesti pitenee. Kuva 2 Pellettilämmityslaitteet (Agrimarket 2009) 1 Pellettisiilo 2 Kuljettimen moottori 3 Pellettipoltin 4 Pellettikattila

17 17 Pellettilämmityksessä käytetään pelletille suunniteltuja lämmityskattiloita, sillä niiden rakenteessa ja mitoituksessa on huomioitu puun polton erityispiirteet. Kattilan koko suunnitellaan energian tarpeen mukaan. Tavallisesti poltin ja kattila ovat saman tehoisia, jolloin voidaan saavuttaa paras hyötysuhde. Lisäksi kattiloissa täytyy olla suuret tuhkatilat, jolloin tuhkanpoistovälien suuruus saadaan oikeanlaiseksi. Laitteistoon kuuluu myös melko suuret vesitilat, jolloin esimerkiksi erillistä lämminvesivaraajaa ei välttämättä tarvita. (Kokkonen & Paukkunen 2007, 6.) Pellettikattiloiden kytkeminen öljylämmityskattiloihin on mahdollista, mikäli kattila on malliltaan sopiva, mutta yleensä öljylämmitys jätetään varalämmitysvaihtoehdoksi. Öljykattilan käytössä pellettipolttimen kanssa ilmenee yleensä erinäisiä vaikeuksia, kuten palotilan pienuus sekä polttimen puhdistettavuus ja huoltamisongelmat. Esimerkiksi kattilan nuohous ja tuhkanpoisto ovat hankalia järjestää. Liian pitkät nuohousvälit laskevat hyötysuhdetta. (Alanen ym. 2003, 8.) 5.2 Siirto ja varastointi Pellettien siirto siilosta polttimelle voidaan hoitaa kolmella eri tapaa: suoralla, taipuisalla siirtokuljettimella tai pneumaattisena siirtona. Suora siirtokuljetin on yleensä ruuvi, taipuisa on spiraali ja pneumaattinen toimii ilmanpaineen avulla. Ruuvikuljettimet ovat yleensä spiraalikuljetinta kalliimpia mutta toisaalta kestävät paremmin ja sopivat pitkien siirtojen kuljettamiseen. Pneumaattinen siirto tapahtuu imurilla, joka toimii kovan ilmavirran ja tehokkaan imuyksikön avulla. (Vapo Oy 2005.) Pellettivarasto voidaan sijoittaa joko rakennuksen sisä- tai ulkopuolelle. Pelletit varastoidaan irtotavarana siiloon tai säkeissä niille rakennettuun varastotilaan. Irtopelleteille rakennetut siilot ovat vaaka- tai pystysiiloja. Varaston tarvittava tilavuus ja rakenne määritellään pellettitarpeen, toimitustavan sekä saneerauskohteissa varastolle käytettävissä olevan tilan mukaan. Pellettien vaatiman tilan lisäksi on huomioitava varmuustila ylitäytön ehkäisemiseksi. Pellettivaraston voi rakentaa itse tai vaihtoehtoisesti ostaa markkinoilta. Varastorakennuksen sijoittamisessa on huomioitava pelletin luonteen takia paloturvallisuus. (Alanen ym. 2003, )

18 Pellettikontit Asunto-osakeyhtiöissä pellettikonttien käyttäminen on yleensä ainut vaihtoehto, sillä yhtiön tiloissa ei ole yleensä tiloja uudelle lämmitysmuodolle ja varajärjestelmänä käytetään vanhaa laitteistoa. Pellettikontit voidaan rakentaa ympäristöön sopivaksi, sillä sekä materiaaleissa että värien käytössä on mahdollisuuksia moniin eri ratkaisuihin. Kuvassa 3 näkyy perinteinen ratkaisu pellettikontista. Kuva 3 Pellettikontti Eerikkälän urheiluopistolla (Vapo Oy 2009) Pellettilämpökeskus on helppo sijoittaa konttiin, jota voidaan helposti siirtää paikasta toiseen. Se sisältää kaikki pellettilämpökeskuksen tarvitseman laitteiston ja välineet. Konttisijoitteinen järjestelmä on tarkoitettu erityisesti suurille kiinteistöille ja on erittäin toimiva ratkaisu myös lämpöyrittäjille. Pellettivarasto voi sijaita kontissa tai erikseen. Lisäksi varasto voidaan sopivien tilojen puuttuessa sijoittaa myös maan alle, jolloin tekniikalla on erilaiset vaatimukset. (Motiva Oy 2009.) Maanalainen siilo kannattaa hankkia takuutoimituksena ja asennettaessa on huomioitava pintavesien valunta ja säilön ankkuroiminen. Maanalainen siilo käyttää pneumaattista eli imusiirrolla toimivaa järjestelmää. (Motiva Oy 2009.) Varasto kannattaa mitoittaa niin, että siihen mahtuu vähintään yhden tai kahden viikon käyttötarve lämmityskautena. (Alanen ym. 2003, 8 9.)

19 Huolto ja kunnossapito Pellettilämmitysjärjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa ja kunnossapitoa. Huoltotarve vaihtelee laitteistoon valitun automaation mukaan. Asiakas valitsee automaation tarpeen lähinnä oman huoltohalukkuutensa ja hinnan perusteella. Lämmittäjän kannattaa noudattaa tarkoin laitetoimittajan käyttö- ja huolto-ohjeita. (Alanen ym. 2003, 12.) Oikein mitoitetun ja hyvin toimivan pellettilämmityksen huoltotarve on hyvin pieni, mutta ajankäytön tarve vaihtelee käyttökohteittain. Pienkohteissa rutiinihuollon, polttimen puhdistuksen ja tulipesän nuohouksen ja tuhkanpoiston tekee noin puolessa tunnissa. Huoltovälin pituuteen vaikuttavia tekijöitä ovat automaatio, polttimen säätö, pellettien laatu, polttimen soveltuvuus kattilaan ja kattilatyyppi. (Alanen ym. 2003, 12.) 6 PELLETTI POLTTOAINEENA 6.1 Puun ominaisuudet Tärkeimpiä puun ominaisuuksia ovat lämpöarvo, kosteus ja polttoaineen käsittelyyn vaikuttavat ominaisuudet, kuten tiheys. Tärkeimpänä laatuominaisuutena pidetään kosteutta, sillä se vaikuttaa tuotteen teholliseen lämpöarvoon. Kosteuden alentuessa höyrystyminen ei vaadi niin paljon energiaa ja tehollinen lämpöarvo kasvaa. (Alakangas ym. 2001, 5.) Puun tärkeimmät rakenneaineet ovat ligniini, selluloosa ja hemiselluloosa. Ligniinin tehtävä on sitoa puun kuidut toisiinsa, mikä mahdollistaa puun mekaanisen lujuuden. Havupuilla ligniinipitoisuus on lehtipuita korkeampi. Ligniini sisältää paljon hiiltä ja vetyä, joten sen lämpöarvo on korkea. Lisäksi myös puun uuteaineet ovat lämpöarvoltaan ligniinin kaltaisia. (Alakangas ym. 2001, 6.) Puun alkuainekoostumus muodostuu hiilestä, vedystä ja hapesta. Typpipitoisuus jää alle 0,2 prosentin, ja rikkiä puu sisältää ainoastaan 0,05 prosenttia. Puun palaessa siinä olevat aineet yhtyvät hapen kanssa muodostaen yhdisteitä. Hiilen ja vedyn palaessa syntyy energiaa. Näiden alkuaineiden runsaus merkitsee korkeaa lämpöarvoa. Polttoprosessissa

20 20 runsas hapen ja typen määrä alentaa lämpöarvoa. Täydellisessä palamisessa hiili palaa kokonaisuudessaan. Puun hyvinä ominaisuuksina pidetään myös rikkipäästöjen vähäisyyttä ja sitä, etteivät typpipäästöt ole merkittävät. Typpipitoisuudet vaihtelevat eri puulajeilla. Myöskään hiilidioksidipäästöt eivät ole ongelma, sillä sama määrä hiilidioksidia vapautuu myös puun lahotessa. (Alakangas ym. 2001, 5 7.) Palamisessa syntyy aina savukaasupäästöjä, joiden koostumus on riippuvainen polttoaineesta ja prosessissa. Keskeiset päästöt ovat hiilidioksidi, rikkidioksidi, typenoksidit ja hiukkaset. (Outokummun Energia 2009.) Kaikilla näillä päästöillä on omat vaikutuksensa ympäristöön. Erityisesti fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, ruskohiili, kivihiili ja maakasu, kuormittavat ympäristöä. Usein myös turve luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi. (Tilastokeskus ) Suosituin energiamuoto maailmalla on ympäristön kuormituksesta huolimatta öljy, toisiksi suosituin hiili ja kolmanneksi kaasu. Ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden käyttö on kohtalaisen pientä kolmen suosituimman energiamuodon rinnalla. (Anttila, Helynen & Pirilä 2004, 92.) Verrattaessa kevytöljyä puupohjaisiin lämmitysmuotoihin sillä on suurin energiasisältö. Alla olevasta kuviosta (kuvio 2) voidaan tarkastella kevytöljyn energiasisältöä erilaisiin puulämmitysmuotoihin verrattuna. Polttoaineiden energiasisällöt (MWh) , , ,8 1,34 3,1 0 Puu, kiintokuutio Hake ja klapi, irtokuutio Puu, pinokuutio Puupelletti, irtokuutio Puupelletti, tonni Kevytöljy, tonni Kuvio 2 Polttoaineiden energiasisällöt (Kokkonen & Paukkunen 2007)

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Sisältö Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset Johtopäätökset Biolämpö-hankkeen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa

Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Anna Virolainen Silja Pitkänen 28.2.2006 Kirjallinen osuus Petek 41 TEHTÄVÄNANTO: Olet suunnittelemassa omakotitalon lämmitysjärjestelmää perustuen puupohjaiseen

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai Kauko- tai tuntematon

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Pelletti on modernia puulämmitystä. Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Pelletti on modernia puulämmitystä. Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden puhtaat puusivutuotteet:

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Pelletti on tiivistä uusiutuvaa energiaa pien- ja suurkiinteistöihin

Pelletti on tiivistä uusiutuvaa energiaa pien- ja suurkiinteistöihin Pelletti on tiivistä uusiutuvaa energiaa pien- ja suurkiinteistöihin Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Rovaniemi 12.11.2010 Pelletti on tiivistä bioenergiaa 1 m3 pellettiä > 650 kg

Lisätiedot

Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa. Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.2011

Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa. Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.2011 Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.211 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen avulla aikaan bioenergiainvestointipäätöksiä

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa. Ekokumppanit 30.8.2012 Hannes Tuohiniitty

Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa. Ekokumppanit 30.8.2012 Hannes Tuohiniitty Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa Energia = työ Öljylämmitys = Venäjäsidonnaisuus Venäjän öljysaatavuuden vakaus? Lähde: Bitrereport 2011 Saammeko enää jatkossa öljyä markkinoilta millään hinnalla?

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITE PRIMÄÄRIENERGIANA

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ORGANISAATIO OSUUSKUNTAKOKOUS HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvonen RAAKA-AINEHANKINTA Metsäpäällikkö Tuomo Turunen HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asko.puhakka@pkamk.fi Puupolttoaineiden

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS

NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS Nykyaikainen öljylämmitys tarjoaa perinteisen kevytöljyn lisäksi mahdollisuuden käyttää lukuisia muitakin energiavaihtoehtoja kuten: - bioöljy - aurinkoenergia

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot