Suomen Kääpiöpinserit i it ry tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta
Kääpiöpinseri KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira. LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit, t, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat)
Tuomarimateriaalin i lukemisesta Vihreällä kuvapohjalla olevat kuvat ovat HYVIÄ ESIMERKKEJÄ kyseisestä ominaisuudesta Punaisella kuvapohjalla olevat kuvat ovat HUONOJA ESIMERKKEJÄ kyseisestä ominaisuudesta
Historiaa LYHYT HISTORIAOSUUS: ROTUESITTELY Saksassa alettiin jalostaa pinsereitä ja snautsereita nykyiseen muotoonsa 1870- luvun lopulla. Tällöin syntyi pinserien pentueissa kääpiökokoisia yksilöitä, joita kuitenkin pidettiin liian pieninä tehokkaiksi rottakoiriksi ja siksi ne yleensä lopetettiin. Eloon jätetyt yksilöt osoittautuivat kuitenkin terveiksi ja lisääntymiskelpoisiksi ja vähitellen huomattiin, että ne olivat paitsi erittäin elinvoimaisia myös vilkkaita ja hauskoja seurakoiria. Alunperin rodussa on ollut useita värimuunnoksia, mutta niistä on ajan kuluessa kehitetty nykyinen saksanhirvenpunaisesta punaruskeaan ja tummanpunaruskeaan oleva yksivärinen sekä musta ruskein värimerkein oleva koira. Yksityiskohtainen rotumääritelmä julkaistiin Saksassa vuonna 1906 ja nykyään rotu onkin suosittu ympäri maailmaa. Suomeen rotu on tullut jo 1920-luvulla, mutta varsinainen kasvatus on alkanut vasta 1950-luvulla. Kääpiöpinsereitä rekisteröidään vuosittain noin 600. Vuonna 2006 tehtiin rekisteröintiennätys 656 kääpiöpinseriä. Rotu on nykyään lähinnä seurakoira, mutta aktiivisuutensa vuoksi kiinnostus toko- ja etenkin agilityharrastusta kohtaan on lisääntynyt rodun harrastajien parissa. Oma rotukerho kääpiöpinsereille, Suomen Kääpiöpinserit ry, on perustettu vuonna 1997.
Kääpiöpinsereiden p järjestöt j ja yhdistykset Suomen S Kääpiöpinserit i it ry = Rotua harrastava yhdistys Suomen Snautseri-Pinseri keskusjärjestö ry = Rotujärjestö Suomen Kääpiöpinserit ry on hakeutumassa rotujärjestöksi Suomen Kääpiöpinserit ry on hakeutumassa rotujärjestöksi vuosien 2011 tai 2012 aikana.
Kääpiöpinserit Suomessa Ensimmäiset kääpiöpinserit Suomessa tiedetään 1920 luvulta. Varsinainen kasvatustoiminta Suomessa on alkanut 1950 luvulla. Vuosina 1950-1980 Kääpiöpinsereitä rekisteröitiin vain muutamia kymmeniä vuosittain. Rodun suosion varsinainen kasvu alkoi 90-luvun aikana. Rekisteröinnit 1995-2010, sisältäen tuonnit xx kpl: 135 164 166 215 410 525 658 678 739 522 1995 1997 1999 2000 2003 2005 2006 2008 2009 2010
Yleisvaikutelma ik l Kääpiöpinseri on pinserin pienoiskuva ilman kääpiömäisiä piirteitä. Sen tyylikäs, neliömäinen rakenne on lyhyen ja sileän karvapeitteen ansiosta hyvin nähtävissä. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituuden ja korkeuden suhteen koiran tulee antaa rakenteesta mahdollisimman neliömäinen vaikutelma pään koko pituus (kirsun kärjestä niskakyhmyyn) on puolet selän pituudesta (sää ästä hännäntyveen) SÄKÄKORKEUS:Urokset ja nartut 25-30 cm PAINO: Urokset ja nartut 4-6 kg KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Eloisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus tekevät kääpiöpinseristä miellyttävän koti- ja seurakoiran.
Yleisvaikutelma ik l Yleisvaikutelmaltaan erinomaisia yksilöitä
Sukupuolileima i Uros ja narttu, joilla selkeä sukupuolileima
Pää Kallo-osa: osa: Voimakas ja pitkä, niskakyhmy ei ole korostunut. Kallo on tasainen, poimuton ja yhdensuuntainen kuonon ylälinjan kanssa. Kuono:Tylppäkärkisen kiilan muotoinen, kuononselkä on suora. Kirsu: Täyteläinen ja musta. Huulet: Mustat tiiviit, kiinteästi leukojen myötäiset. Suupielet ovat tiiviit.
Pää Ihanteellinen pää ns. Omenakallo
Kuono-osa Vahva kuono-osaosa Heikko alaleuka
Leuat, hampaat ja purenta Ylä- ja alaleuka ovat vahvat. Täydellinen, voimakkaasti kehittynyt t ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta (hammaskaavion mukaisesti 42 hammasta) Poskilihakset ovat voimakkaat mutta poskipäät eivät Poskilihakset ovat voimakkaat, mutta poskipäät eivät saa olla liian kehittyneet.
Leuat, hampaat ja purenta Virheitä ja ongelmia Yläleuat kapeita. Alaleuat usein liian lyhyitä ja kapeita. Vastaavasti rotumääritelmän mukaisen vahvan alaleuan jalos- taminen on tuonut t mukanaan tasa- ja alapurentaa. Välihammaspuutokset P1, P2 ja P3 Etuhammaspuutokset (kapean leuan ongelma)
Silmät Tummat ja mantelinmuotoiset. Silmäluomet ovat tiiviit ja mustapigmenttiset Ongelmat: Pyöreät ulkonevat Keltaisuus
Korvat Pystyt tai taittokorvat, ylös kiinnittyneet, V:n muotoiset; korvan sisäreuna on poskenmyötäinen. K t t t itt t t äi Korvat ovat taittuneet eteenpäin ohimonmyötäisesti ja yhdensuuntaisesti, taitekohta ei ole kallolinjaa korkeammalla.
Korvat Ongelmat: Ruusukorvat. Ohuet korvalehdet. Hajataitteisuus. Isot ja pyöreät kärjet.
Kaula Jalosti kaareutuva, ei liian lyhyt. Sulavasti säkään liittyvä ja kuiva, ei leuanaluspusseja eikä löysää kaulanahkaa. Nahka on tiivis ja poimuton.
Runko Ylälinja: Sää ästäästä lähtien loivasti taaksepäin laskeva. Säkä: Ylälinjan korkein kohta. Selkä: Vahva, lyhyt ja tiivis Lanne: Vahva. Etäisyys viimeisestä kylkiluusta lantioon on lyhyt, minkä ansiosta koira vaikuttaa tiiviiltä. Lantio: Hieman pyöristynyt ja liittyy sulavasti hännän kiinnityskohtaan. Rintakehä: Kohtalaisen leveä ja poikkileikkaukseltaan soikea, kyynärpäihin ulottuva. Eturinta on hyvin kehittynyt ja rintalastan kärjen ansiosta selvästi erottuva. Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva ei ole liioitellun ylösvetäytynyt, vaan muodostaa rintakehän alaosasta lähtien kauniisti kaartuvan linjan.
Runko Hyväsäkäinen koira voi mitattaessa ylittää 30cm, jos selkälinja on laskeva. Etumatala koira ilman säkää mahtuu mittoihin, mutta yleisvaikutelma on rotumääritelmän vastainen.
Raajat ETURAAJAT edestä katsottunavahvat ja suorat, eivät liian lähellä toisiaan. LAVAT: Tiiviisti rintakehän myötäiset. Lihaksikkaat ja okahaarakkeiden yläpuolelle ulottuvat, mahdollisimman viistot, hyvin kulmautuneet ja taakse sijoittuneet. KYYNÄRPÄÄT: Tiiviisti rungonmyötäiset. KYYNÄRVARRET: Vahvat ja lihaksikkaat. Edestä ja sivulta katsottuna täysin suorat. RANTEET: Vahvat ja vakaat. VÄLIKÄMMENET: Vahvat ja joustavat. Edestä katsottuna pystysuorat, sivulta katsottunahieman viistot. KÄPÄLÄT: Lyhyet ja pyöreät, varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet. (ns. kissankäpälät)
Eturaajat t Ulkokierteiset lavat. Pitkät varpaat. Löysät ranteet. Niukat kulmaukset
Raajat TAKARAAJAT: YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat: ovat sivulta katsottuna maatapeittävät ja rungon takana. Takaa katsottuna yhdensuuntaiset. Eivät liian lähellä toisiaan. REIDET: Kohtuullisen pitkät leveät ja voimakaslihaksiset. POLVET: Eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. SÄÄRET: Pitkät vahvat ja jänteikkäät, liittyvät vahvoihin kintereisiin. KINTEREET: Hyvin kulmautuneet, vahvat ja kiinteät, eivät sisä eivätkä ulkokierteiset. VÄLIJALAT: Pystysuorat KÄPÄLÄT: Hieman etukäpäliä pidemmät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet, kynnet lyhyet ja mustat.
Tk Takaraajat jt
Liikkeet Kääpiöpinseri on ravaaja. Selkä pysyy liikkeessä kiinteänäja suhteellisenvakaana vakaana. Liikkeetovat tasapainoiset, varmat, voimakkaat ja vapaat; Hyvä askelpituus. kl Raville on tyypillistä maatavoittava, sulava ja sujuva liike, jossa on vahva takaraajojen j työntö öja vapaa etuaskel.
Liikkeet
Iho ja karvapeiteapeite NAHKA:Kauttaaltaan tiivis. KARVA: Lyhyttä ja tiheää, sileää ja pinnanmyötäistä, kiiltävää, ilman karvattomia kohtia. ongelmia:karvattomuus, erityisesti pään ja kaulan alueella.
Värit 1/2 ruskea Yksivärinen: saksanhirvenpunainen; punaruskeasta tummaan punaruskeaan. Sekavärisyys Keltaisuus Valkoiset karvat
Värit 2/2 Black & tan Pikimusta punaisin tai ruskein värimerkein. Ihanteelliset merkit ovat mahdollisimman tummat, syvät ja selvärajaiset. Värimerkit sijaitsevat silmien yläpuolella, kurkun alapuolella, välikämmenissä, käpälissä, takaraajojen sisäsivulla ja peräpeilissä. Eturinnassa on kaksi symmetristä ja toisistaan selvästi erillään olevaa kolmiota. Tekstiruutu
Hännänkiinnitys ä it ja asento Luonnollinen: tavoite sapeli- tai sirppihäntä (lisäys FCI 18.04.2007) Hännän lähtöasento klo 13
Virheet Kaikki poikkeamat rotumääritelmästä luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Raskas tai kevyt rakenne, matala- tai korkearaajaisuus; raskas tai pyöreä kallo; otsarypyt; lyhyt, suippo tai kapea kuono; tasapurenta; vaaleat, liian pienet tai liian suuret silmät; alas kiinnittyneet tai erittäin pitkät, asennoltaan epäsymmetriset korvat; löysä kaulanahka; liian pitkä, pehmeä tai köyry selkä; takakorkeus; luisu lantio; pitkät käpälät; peitsaaminen; korkeat liikkeet; ohut karvapeite; sekakarvan (päistärkarvan) esiintyminen, selkäjuova, tumma mantteli ja haalistunut tai vaalentunut karvapeite; säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:n asti. VAKAVAT VIRHEET: Puutteellinen sukupuolileima (esim. urosmainen narttu); ilmava yleisvaikutelma; ik l omenanmuotoinen pää; erisuuntaiset i t pään linjat; ulkokierteiset kyynärpäät; asennoltaan rungon alla olevat, niukasti kulmautuneet tai länkisääriset takaraajat; sisäänpäin kiertyneet kintereet; yli 1 cm:n ja alle 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta.
Virheet HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Kaikenlaiset epämuodostumat; puutteellinen rotutyyppi; purentavirheet kuten ala-,,ylä- ja ristipurenta; karkeat virheet yksittäisissä kohdissa, kuten rakennevirheet, karva- ja värivirheet; yli 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta; arkuus, aggressiivisuus, vihaisuus, liika epäluuloisuus tai hermostuneisuus.
Ongelmat Kääpiöpinsereillä esiintyy hammaspuutoksia sekä purentavirheitä. Premolaaripuutokset 1, 2 Insiivipuutokset i sekä purentaongelmat Kulmahampaiden asentovirheet Polvikulmauksien puuttuminen Etukulmauksien puuttuminen sekä olkavarren lyhyys ja rintakehän puutteellisuus. Matalaraajaisuuden vaikutelma. Heikkokarvaisuus, karvattomat alueet Häntämutka