SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Tuomarikoulutusmateriaali Suomen Kääpiöpinserit ry

Transkriptio

1 SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Tuomarikoulutusmateriaali 2014

2 KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat)

3 Vihreällä kuvapohjalla olevat kuvat ovat HYVIÄ ESIMERKKEJÄ kyseisestä ominaisuudesta. Punaisella kuvapohjalla olevat kuvat ovat HUONOJA ESIMERKKEJÄ kyseisestä ominaisuudesta.

4 Saksassa alettiin jalostaa pinsereitä ja snautsereita nykyiseen muotoonsa luvun lopulla. Tällöin syntyi pinserien pentueissa kääpiökokoisia yksilöitä, joita kuitenkin pidettiin liian pieninä tehokkaiksi rottakoiriksi ja siksi ne yleensä lopetettiin. Eloon jätetyt yksilöt osoittautuivat kuitenkin terveiksi ja lisääntymiskelpoisiksi ja vähitellen huomattiin, että ne olivat paitsi erittäin elinvoimaisia myös vilkkaita ja hauskoja seurakoiria. Alunperin rodussa on ollut useita värimuunnoksia, mutta niistä on ajan kuluessa kehitetty nykyinen saksanhirvenpunaisesta punaruskeaan ja tummanpunaruskeaan oleva yksivärinen sekä musta ruskein värimerkein oleva koira. Yksityiskohtainen rotumääritelmä julkaistiin Saksassa vuonna 1906 ja nykyään rotu onkin suosittu ympäri maailmaa. Suomeen rotu on tullut jo 1920-luvulla, mutta varsinainen kasvatus on alkanut vasta 1950-luvulla. Kääpiöpinsereitä rekisteröidään vuosittain noin 600. Vuonna 2009 tehtiin rekisteröintiennätys 739 kääpiöpinseriä. Rotu on nykyään lähinnä seurakoira, mutta aktiivisuutensa vuoksi kiinnostus toko- ja etenkin agilityharrastusta kohtaan on lisääntynyt rodun harrastajien parissa. Oma rotukerho kääpiöpinsereille,, on perustettu vuonna 1997.

5 Ensimmäiset kääpiöpinserit Suomessa tiedetään 1920 luvulta. Varsinainen kasvatustoiminta Suomessa on alkanut 1950 luvulla. Vuosina Kääpiöpinsereitä rekisteröitiin vain muutamia kymmeniä vuosittain. Rodun suosion varsinainen kasvu alkoi 90-luvun aikana. REKISTERÖINNIT , SISÄLTÄEN TUONNIT 235 KPL:

6 Kääpiöpinseri on pinserin pienoiskuva ilman kääpiömäisiä piirteitä. Sen tyylikäs, neliömäinen rakenne on lyhyen ja sileän karvapeitteen ansiosta hyvin nähtävissä. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituuden ja korkeuden suhteen koiran tulee antaa rakenteesta mahdollisimman neliömäinen vaikutelma pään koko pituus (kirsun kärjestä niskakyhmyyn) on puolet selän pituudesta (sää ästä hännäntyveen) SÄKÄKORKEUS: Urokset ja nartut cm PAINO: Urokset ja nartut 4-6 kg KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Eloisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus tekevät kääpiöpinseristä miellyttävän koti- ja seurakoiran.

7 Yleisvaikutelmaltaan erinomaisia yksilöitä.

8

9 KALLO-OSA: Voimakas ja pitkä, niskakyhmy ei ole korostunut. Kallo on tasainen, poimuton ja yhdensuuntainen kuonon ylälinjan kanssa. Ihanteellinen pää KUONO: Tylppäkärkisen kiilan muotoinen, kuononselkä on suora. KIRSU: Täyteläinen ja musta. HUULET: Mustat tiiviit, kiinteästi leukojen myötäiset. Suupielet ovat tiiviit.

10 Hieman heikko otsapenger Hieman syvä ja kupera kallo Pitkä kuono-osa suhteessa kalloon Omenakallo

11 Vahva kuono-osa Heikko alaleuka Kyömykuono Lyhyt kuono-osa ja heikko alaleuka

12 Ylä- ja alaleuka ovat vahvat. Täydellinen, voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta (hammaskaavion mukaisesti 42 hammasta). Hampaat ovat puhtaanvalkoiset. Poskilihakset ovat voimakkaat, mutta poskipäät eivät saa olla liian kehittyneet. VIRHEET JA ONGELMAT Alaleuat usein liian lyhyitä ja kapeita. Vastaavasti rotumääritelmän mukaisen vahvan alaleuan jalostaminen on tuonut mukanaan tasa- ja alapurentaa. Virheasentoiset kulmahampaat, "torahampaat" Välihammaspuutokset P1, P2 ja P3. Etuhammaspuutokset (kapean leuan ongelma).

13 Tummat ja mantelinmuotoiset. Silmäluomet ovat tiiviit ja mustapigmenttiset. VIRHEET JA ONGELMAT Pyöreät Ulkonevat Keltaisuus

14 Mantelin muotoiset, tummat silmät Mantelin muotoiset, vaaleat silmät Pyöreät, tummat silmät

15 Pystyt tai taittokorvat, ylös kiinnittyneet, V:n muotoiset; korvan sisäreuna on poskenmyötäinen. Korvat ovat taittuneet eteenpäin ohimonmyötäisesti ja yhdensuuntaisesti, taitekohta ei ole kallolinjaa korkeammalla. VIRHEET JA ONGELMAT Ruusukorvat Ohuet korvalehdet Haja-asentoisuus Isot ja pyöreät kärjet

16 Hyvät pystykorvat Hieman suuret ja pyöreäkärkiset, mutta hyvin taittuneet Hyvänkokoiset ja -malliset, hieman korkealta taittuneet

17 Haja-asentoiset ja suuret korvat Liekinmalliset korvat Ruusukorvat Kevyet taittokorvat

18 Jalosti kaareutuva, ei liian lyhyt. Sulavasti säkään liittyvä ja kuiva, ei leuanaluspusseja eikä löysää kaulanahkaa. Nahka on tiivis ja poimuton. Löysää kaulanahkaa

19 YLÄLINJA: SÄKÄ: SELKÄ: Sää ästä lähtien loivasti taaksepäin laskeva. Ylälinjan korkein kohta. Vahva, lyhyt ja tiivis. LANNE: Vahva. Etäisyys viimeisestä kylkiluusta lantioon on lyhyt, minkä ansiosta koira vaikuttaa tiiviiltä. LANTIO: Hieman pyöristynyt ja liittyy sulavasti hännän kiinnityskohtaan. RINTAKEHÄ: Kohtalaisen leveä ja poikkileikkaukseltaan soikea, kyynärpäihin ulottuva. Eturinta on hyvin kehittynyt ja rintalastan kärjen ansiosta selvästi erottuva. ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva ei ole liioitellun ylösvetäytynyt, vaan muodostaa rintakehän alaosasta lähtien kauniisti kaartuvan linjan.

20 Hyväsäkäinen koira voi mitattaessa ylittää 30 cm, jos selkälinja on laskeva. Etumatala koira ilman säkää mahtuu mittoihin, mutta yleisvaikutelma on rotumääritelmän vastainen.

21 Edestä katsottuna vahvat ja suorat, eivät liian lähellä toisiaan. LAVAT: Tiiviisti rintakehän myötäiset. Lihaksikkaat ja okahaarakkeiden yläpuolelle ulottuvat, mahdollisimman viistot, hyvin kulmautuneet ja taakse sijoittuneet. KYYNÄRPÄÄT: Tiiviisti rungon myötäiset. KYYNÄRVARRET: Vahvat ja lihaksikkaat. Edestä ja sivulta katsottuna täysin suorat. RANTEET: Vahvat ja vakaat. VÄLIKÄMMENET: Vahvat ja joustavat. Edestä katsottuna pystysuorat, sivulta katsottuna hieman viistot. KÄPÄLÄT: Lyhyet ja pyöreät, varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet (ns. kissankäpälät).

22

23 VIRHEET JA ONGELMAT Ulkokierteiset olkavarret Niukat etukulmaukset Löysät ranteet Litteät ja pitkät käpälät (ns. jäniksenkäpälät)

24

25 Sivulta katsottuna maatapeittävät ja rungon takana. Takaa katsottuna yhdensuuntaiset. Eivät liian lähellä toisiaan. REIDET: POLVET: SÄÄRET: Kohtuullisen pitkät leveät ja voimakaslihaksiset. Eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. Pitkät vahvat ja jänteikkäät, liittyvät vahvoihin kintereisiin. KINTEREET: Hyvin kulmautuneet, vahvat ja kiinteät, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. VÄLIJALAT: Pystysuorat KÄPÄLÄT: Hieman etukäpäliä pidemmät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet, kynnet lyhyet ja mustat.

26

27 Niukat kulmaukset, kapea reisi Ylikulmautunut takaosa

28 Kissan käpälät Jäniksen käpälät

29 Kääpiöpinseri on ravaaja. Selkä pysyy liikkeessä kiinteänä ja suhteellisen vakaana. Liikkeet ovat tasapainoiset, varmat, voimakkaat ja vapaat; Hyvä askelpituus. Raville on tyypillistä maatavoittava, sulava ja sujuva liike, jossa on vahva takaraajojen työntö ja vapaa etuaskel.

30 Hackney -liike

31 NAHKA: Kauttaaltaan tiivis. KARVA: Lyhyttä ja tiheää, sileää ja pinnanmyötäistä, kiiltävää, ilman karvattomia kohtia. VIRHEET JA ONGELMAT Karvattomuus, erityisesti pään ja kaulan alueella, mutta myös taipeissa Huono pigmentti

32 Puutteellinen karvapeite Puutteellinen karvapeite taipeissa Karvattomat silmien ympärykset Heikko pigmentti silmien ymp. Vaalea kirsupigmentti

33 Yksivärinen, saksanhirvenpunainen, punaruskeasta tummaan punaruskeaan.

34 VIRHEET JA ONGELMAT Sekavärisyys Keltaisuus Valkoiset karvat

35 Pikimusta punaisin tai ruskein värimerkein. Ihanteelliset merkit ovat mahdollisimman tummat, syvät ja selvärajaiset. Värimerkit sijaitsevat silmien yläpuolella, kurkun alapuolella, välikämmenissä, käpälissä, takaraajojen sisäsivulla ja peräpeilissä. Eturinnassa on kaksi symmetristä ja toisistaan selvästi erillään olevaa kolmiota.

36 VIRHEET JA ONGELMAT Epäselvät ja väärän väriset (likaiset) värimerkit Liian laajat, niukat tai puutteelliset värimerkit Valkoiset karvat

37 Luonnollinen: tavoite sapeli- tai sirppihäntä (lisäys FCI ) Sapelihäntä Jäniksenhäntä Sirppihäntä

38 Kaikki poikkeamat rotumääritelmästä luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Raskas tai kevyt rakenne, matala- tai korkearaajaisuus; raskas tai pyöreä kallo; otsarypyt; lyhyt, suippo tai kapea kuono; tasapurenta; vaaleat, liian pienet tai liian suuret silmät; alas kiinnittyneet tai erittäin pitkät, asennoltaan epäsymmetriset korvat; löysä kaulanahka; liian pitkä, pehmeä tai köyry selkä; takakorkeus; luisu lantio; pitkät käpälät; peitsaaminen; korkeat liikkeet; ohut karvapeite; sekakarvan (päistärkarvan) esiintyminen, selkäjuova, tumma mantteli ja haalistunut tai vaalentunut karvapeite; säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:n asti. VAKAVAT VIRHEET: Puutteellinen sukupuolileima (esim. urosmainen narttu); ilmava yleisvaikutelma; omenanmuotoinen pää; erisuuntaiset pään linjat; ulkokierteiset kyynärpäät; asennoltaan rungon alla olevat, niukasti kulmautuneet tai länkisääriset takaraajat; sisäänpäin kiertyneet kintereet; yli 1 cm:n ja alle 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta.

39 HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Kaikenlaiset epämuodostumat puutteellinen rotutyyppi purentavirheet kuten ala-, ylä- ja ristipurenta karkeat virheet yksittäisissä kohdissa, kuten rakennevirheet karva- ja värivirheet yli 2 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta arkuus, aggressiivisuus, vihaisuus, liika epäluuloisuus tai hermostuneisuus

40 Kääpiöpinsereillä esiintyy hammaspuutoksia sekä purentavirheitä Premolaaripuutokset Inkisiivapuutokset sekä purentaongelmat Kulmahampaiden asentovirheet Polvikulmausten puuttuminen Etukulmauksien puuttuminen sekä olkavarren lyhyys ja rintakehän puutteellisuus Matalaraajaisuuden vaikutelma Heikkokarvaisuus, karvattomat alueet Häntämutka