Päiväys Datum Dnro Dnr 12.8.2013 YM6/600/2013 Viite Hänvisning Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi vuokra asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, aravarajoituslain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta Asia Ärende Yhteenveto annetuista lausunnoista Ympäristöministeriö pyysi ajalla 23.5. 2.7.2013 lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vuokra asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, aravarajoituslain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta. Lausuntopyyntö lähetettiin Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:lle, kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnalle, Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:lle, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:lle, Suomen Kuntaliitolle, Valtiokonttorille, valtiovarainministeriölle ja Vuokralaiset VKL ry:lle. Myös muiden tahojen oli mahdollista lausua esityksestä. Esitysluonnoksesta annettiin yhteensä 28 lausuntoa. Lausunnon lähettivät kaikki erikseen nimetyt lausunnonantajat lukuun ottamatta kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukuntaa, joka käsittelee esitystä kokouksessaan 20.8.2013. Lisäksi oman lausuntonsa antoivat Asukasliitto ry, Asumisen Hinta Alas (AHA) ry, AVAIN Asumisoikeus Oy, Helsingin kaupunki (Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja), Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Vuokralaisneuvottelukunta, Helsingin kaupungin vuokra asukkaiden yhdistys ry, Kuntarahoitus Oyj, Rakennusteollisuus RT ry, SATO Oyj, Suomen Asumisoikeus Oy (Asokodit), Suomen opiskelijaasunnot SOA ry, TA yhtymä Oy ja VVO yhtymä Oyj. Yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt (Helsingin kaupungin asunnot Oy, Espoon Asunnot Oy, VAV Asunnot Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö, TVT Asunnot Oy, Oulun Sivakka Oy, Jyväskylän vuokra asunnot Oy, Lahden talot Oy ja Niiralan Kulma Oy) antoivat yhteisen lausunnon, ja yksityishenkilöt antoivat seitsemän lausuntoa lähinnä asumisoikeusasuntoja koskien. Kaikki lausunnonantajat pitävät esitysluonnoksen tavoitetta kohtuuhintaisen asumisen edistämisestä hyvänä. Lausunnonantajien näkemykset poikkeavat kuitenkin toisistaan suuresti siltä osin, millä keinoin tähän tavoitteeseen päästään. Suuri osa lausunnonantajista, varsinkin vuokra ja asumisoikeustaloja omistavat ja tuottavat tahot, katsovat esitykseen sisältyvien keinojen rajoittavan liikaa vuokra ja asumisoikeustaloyhteisöjen toimintaa ja johtavan päinvastoin asumiskustannusten nousemiseen ja valtion tukeman vuokra ja asumisoikeusasuntotuotannon vähenemiseen. Sen sijaan erityisesti asumisoikeusasukkaat pitävät ehdotettuja keinoja riittämättöminä esityksen tavoitteen saavuttamiseksi. Seuraavassa on esitetty lausunnoissa esiin nostetut keskeiset kannanotot asiaryhmittäin jaoteltuna: PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO www.ymparisto.fi PB 35, FI 00023 STATSRÅDET, FINLAND www.miljo.fi
2 Omakustannusvuokraa koskevien säännösten tavoite RAKLI ry, AVAIN Asumisoikeus Oy, Suomen Asumisoikeus Oy, TA yhtymä Oy, Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö pitävät lakiin ehdotettua säännöstä omakustannusvuokria koskevan sääntelyn tavoitteesta ongelmallisena. Kuntaliiton, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n ja VVO yhtymä Oyj:n mukaan tavoitesäännös on tarpeeton ja epäselvä ja siitä tulisi luopua. Varsinkin esityksen perusteluissa oleva maininta siitä, että vuokranmäärityssääntelyn tavoitteena olisi markkinavuokria alhaisempi vuokrataso, nähdään ongelmallisena, koska etenkin väestöltään vähenevillä alueilla valtion tukemien asuntojen vuokrat ylittävät usein vapaarahoitteisten vuokrien tason ja lainsäädännölle asetettua tavoitetta olisi siten mahdotonta toteuttaa. Omakustannusvuokralla katettavat menot RAKLI ry ei pidä hyvänä esitykseen sisältyvää tyhjentävää luetteloa omakustannusvuokralla katettavista menoista, sillä kaikkia omakustannusvuokralla katettavia menoja lienee käytännössä mahdotonta kattavasti kirjata. Vuokralaiset VKL ry sen sijaan pitää erinomaisena ehdotusta säätää omakustannusvuokralla katettavista eristä tyhjentävästi laissa, sillä kustannusten läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus ovat välttämättömiä vuokralaisten oikeusturvan kannalta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Vuokralaisneuvottelukunnan mukaan omakustannusvuokraan sisällytettävien menojen tarkastelu tulee tehdä säännöllisesti vuosittain, ja omakustannusvuokraa määriteltäessä tulisi ottaa kantaa myös muun muassa siihen, miten suojelukaavamääräysten ja Museoviraston vaatimusten aiheuttamat lisäkustannukset katetaan. Lisäksi olisi varmistettava, että vuokranmääritysyksiköt pisteytetään esimerkiksi tekninen taso, ikä, sijainti ja asumisviihtyvyys huomioon ottaen. SATO Oyj toteaa, että aravataloissa olevista liike ja muista vastaavista tiloista syntyvät tuotot ja kulut on voitava jatkossakin sisällyttää vuokranmäärityksen piiriin. Yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöiden mukaan liiketilojen vuokratuottojen ja kulujen rajaaminen selvästi omakustannusvuokran ulkopuolelle olisi toimintaa selkeyttävä asia. Korjauskustannuksiin varautuminen ja niiden kattaminen suurelta osin lainalla Suuri osa lausunnonantajista suhtautuu kielteisesti tai varauksella ehdotettuihin muutoksiin, joilla rajoitettaisiin perusparannuksiin varautumista ja edellytettäisiin perusparannuskustannusten kattamista suurelta osin lainalla sekä kiellettäisiin vuosikorjauksiin varautuminen. RAKLI ry, Rakennusteollisuus ry, SATO Oyj, TA yhtymä Oy ja VVO yhtymä Oyj vastustavat korjauksiin varautumiseen ehdotettuja rajoituksia. Ehdotettu sääntely tekisi mahdottomaksi elinkaariohjatun korjaamisen ja jatkuvaan korjaustoimintaan perustuvan vastuullisen kiinteistön ylläpidon. Ehdotetun sääntelyn riskinä on riittämätön korjauksiin varautuminen ja se ohjaisi kohteiden täydelliseen perusparannukseen, mitä ei voida pitää hyvänä kiinteistön ylläpitona eikä asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisena. Lisäksi RAKLI ry ja VVO yhtymä Oyj huomauttavat, että ympäristöministeriö on aiemmin ohjeistanut toimijoita nimenomaan varautumaan tuleviin korjauksiin riittävästi. Myös Kuntaliitto vastustaa euromääräistä varautumisrajaa todeten, että perusteettoman suuriin vuokriin voidaan puuttua valvonnalla muutoinkin. TA Yhtymä Oy:n mukaan rajoitus, jonka mukaan kiinteistöjen ja asuntojen rakentamisesta, hankinnasta ja perusparantamisesta aiheutuvia menoja voitaisiin kattaa ainoastaan lainoituksella, estäisi toimijoita rakennuttamasta uusia valtion tukemia asuntoja, joiden omarahoitusosuus saatetaan kattaa tilapäisesti yhteisölle kertyneellä rahoitusylijäämällä. SATO Oyj toteaa, että korjausmenojen kattaminen tulorahoituksella ja asuintalovarauksella on pitkällä aikavälillä myös asukkaille edullisinta, ja nykyisen käytännön muuttaminen olisi asukkaille kohtuutonta. Suomen Asumisoikeus Oy:n ja Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n mukaan kielto kattaa rakentamisesta aiheutuvia menoja tulorahoituksella muodostaisi merkittävän esteen erityisesti asumisoikeusasuntojen tuottamiselle.
3 Kuntarahoitus pitää ongelmallisena sitä, että perusparannuskustannuksiin varautumisen rajoittaminen lisäisi asuntoyhteisöjen rahoitustarvetta. Kuntarahoitus vastaa lähes kokonaan valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksesta, sillä liikepankkien kautta tapahtuvan rahoituksen kustannukset ovat kasvaneet ja rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Kuitenkin myös Kuntarahoituksen mahdollisuudet asuntotuotannon ja perusparannusten rahoittamiseen saattavat tulevaisuudessa heikentyä pankkisääntelystä johtuen. Myös AVAIN Asumisoikeus Oy, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry ja TA yhtymä Oy pitävät epätodennäköisenä, että peruskorjauksia varten olisi aina saatavissa lainaa kohtuullisilla ehdoilla. Valtiokonttori toteaa, että jos riittävää peruskorjauksiin ja parannuksiin varautumista rajoitetaan voimakkaasti, seurauksena saattaa olla asuntokannan kunnon heikkeneminen, mikä lisäisi valtion luotto ja vakuusriskiä. Suomen opiskelija asunnot ry:n mukaan perusparannuksiin ja korjauksiin varautumista säänneltäessä tulee ottaa huomioon yhtiöiden erilainen tilanne ja kiinteistökanta. RAKLI ry, AVAIN Asumisoikeus Oy, Helsingin kaupunki, Kuntaliitto ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt vastustavat esitykseen sisältyvää kieltoa varautua etukäteen vuosikorjauksina toteutettaviin korjaustöihin. Vuotuisilla hoitomenoilla ei pystytä kattamaan tällaisten korjausten kustannuksia ilman, että se johtaisi vuokralaisten kannalta kohtuuttomaan vuokrannousuun. Tällaiset kustannukset voivat olla niin suuria, ettei niitä pystytä hoitamaan kohtuullisesti edes vuokrien tasauksella. Niitä ei myöskään aina voida rahoittaa lainalla. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry toteaa, että valtaosa rakentamislainasta lyhennettäisiin samaan aikaan, jolloin peruskorjaukset esitetään rahoitettavaksi pääasiassa uudella lainalla. Tämä yhdessä tasaukseen ehdotettujen rajoitusten kanssa johtaisi monessa kohteessa kohtuuttomiin vuokrien ja käyttövastikkeiden korotuksiin. RAKLI ry kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että ehdotetut omakustannusvuokraa koskevat säännökset ovat kirjoitusasultaan epäselviä vuosikorjausten ja peruskorjausten osalta. Helsingin kaupunki ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt nostavat lausunnoissaan esiin myös sen, että vuosikorjausten lisäksi pienempiinkin peruskorjauksiin tulisi voida varautua. Vuokralaiset VKL ry ei pidä järkevänä vuosikorjauksiin varautumisen täysimääräistä kieltoa. Muilta osin Vuokralaiset VKL ry pitää perusparannuksiin ja korjauksiin varautumista koskevia uusia rajoituksia vuokralaisten kannalta tervetulleina. Valtiovarainministeriö suhtautuu myönteisesti perusparannuksiin varautumisen enimmäismäärän asettamiseen 50 prosentin tasolle mutta pitää kuitenkin tärkeänä varmistaa, että esitetty euromääräinen enimmäismäärä on riittävä omarahoitusosuuden saavuttamiseksi. Samalla olisi pohdittava, tulisiko korjauksiin varautumisille olla myös jonkinlainen alaraja. RAKLI ry toteaa, että jos varautumista kuitenkin halutaan rajoittaa euromääräisesti per neliö, tulee varautumisen olla riittävällä tasolla ja se tulee sitoa esimerkiksi rakennuskustannusindeksiin. Vuokrien ja käyttövastikkeiden tasaus RAKLI ry, SATO Oyj, TA yhtymä Oy ja VVO yhtymä Oyj sekä Avain Asumisoikeus Oy, Suomen Asumisoikeus Oy ja Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry vastustavat vuokrien ja käyttövastikkeiden tasauksen rajoittamista alueellisesti. Niiden mukaan nykyinen vuokrien ja käyttövastikkeiden tasausjärjestelmä on tarkoituksenmukainen ja perusteltu malli, joka toimii tavoitteidensa mukaisesti. Valtakunnallisen tasauksen kieltäminen asettaisi asukkaat eriarvoiseen asemaan ja heikentäisi etenkin väestöltään vähenevillä alueilla sijaitsevien vuokrataloyhtiöiden taloudellista tilannetta ja aiheuttaisi näiden asuntojen asukkaille kohtuuttomia asumiskustannuksia. Jos tasausta kuitenkin rajoitettaisiin alueellisesti, kuntajaon tulisi RAKLI ry:n, SATO Oyj:n, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n ja Suomen opiskelija asunnot ry:n mukaan perustua esimerkiksi työssäkäyntialueisiin, joilla asuntokantaa on tasauksen toteuttamiseksi riittävästi.
4 Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön mukaan tasauksen rajoittaminen ei saa johtaa valtion vastuiden ja riskien kasvamiseen eikä kasvattaa muiden valtion tukien tarvetta. Myös Kuntarahoitus nostaa esille saman asian. Esityksen perusteluissa viitatut valtion tukitoimenpiteet taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloyhteisöille kohdistetaan yhteisökohtaisesti, ei kohdekohtaisesti, joten niillä ei voida auttaa valtakunnallisesti toimivien yhteisöjen väestöltään vähenevillä alueilla sijaitsevia yhteisöjä. Vuokralaiset VKL ry:n mukaan esityksessä tulisi ottaa huomioon ne kohteet, jotka ovat joutuneet maksamaan tasausta mutta eivät lakimuutoksen myötä välttämättä tule saamaan sen etuja tulevaisuudessa. Lisäksi tasauksen määrälle tulisi asettaa jokin kattosumma. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry ja suurin osa lausunnon antaneista yksityishenkilöistä ehdottavat, että vuokrien ja vastikkeiden tasauksesta luovuttaisiin kokonaan, sillä tasaus estää kiinteistöjen taloudenhoidon läpinäkyvyyden ja tosiasiassa sen varjolla kerätään omistajayhtiöihin voittoa. Tasaus on suurin syy omakustannusperiaatteen rapautumiseen ja asumiskustannusten nousuun kohtuuttomalle tasolle. Asumisen Hinta Alas ry:n lausunnossa kritisoidaan sitä, että esitykseen sisältyvässä asetusluonnoksessa on annettu Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARAlle toimivalta päättää kuntajaosta poikkeavasta tasauksesta täysin avoimesta erityisestä syystä. Kiinteistönhuoltopalvelujen kilpailuttaminen RAKLI ry, Helsingin kaupunki, Kuntaliitto, Vuokralaiset VKL ry sekä yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt toteavat lausunnoissaan, että ehdotettu vaatimus vuokratalon omistajan velvollisuudesta kilpailuttaa keskeiset hankkimansa kiinteistönhoitopalvelut ja kunnossapitotyöt laajentaisi kuntien vuokrataloyhtiöiden kilpailuttamisvelvoitetta siitä, mikä se on julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) nojalla. Useat kuntayhtiöt ostavat tarvitsemansa kiinteistönhoito ja kunnossapitopalvelut omistamiltaan tytäryhtiöiltä, eikä julkisista hankinnoista annettu laki velvoita kilpailuttamaan tällaisia niin sanottuja sidosyksikköhankintoja. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Vuokralaisneuvottelukunta ja Helsingin kaupungin vuokra asukkaiden yhdistys ry toteavat lisäksi, että kuntayhtiöiden tekemien sidosyksikköhankintojen kieltäminen heikentäisi asukasdemokratiaa, koska nykykäytännön mukaan asukkailla on omat edustajansa tytäryhtiöiden hallituksissa, mutta kilpailuttamisen myötä palveluja koskeva päätöksenteko vietäisiin entistä kauemmaksi asukkaista. Siksi tällaisia hankintoja ei tulisi jatkossakaan edellyttää kilpailutettavan. Valtiokonttori toteaa kilpailuttamisvelvoitteen olevan on hengeltään hyvä ajatus, mutta ongelmallinen toteuttaa käytännössä: pienissä yhtiöissä kustannukset saattavat tulla suuremmiksi kuin kilpailuttamisesta saatava hyöty, koska kilpailuttaminen lisää hallinnollista työtä eikä pienillä yhteisöillä ole kilpailuttamiseen liittyvää osaamista tai resursseja. Valtiovarainministeriön mukaan suorahankinnan mahdollistamista tilanteista tulisi määrätä julkisista hankinnoista annetun lain tapaan. RAKLI ry:n ja TA yhtymä Oy:n mukaan kilpailuttamisvelvoite ei saa johtaa omana työnä tehtävien hallinnollisten tehtävien kilpailuttamispakkoon, vaan konserniyhtiön tuottamat palvelut on rajattava kilpailuttamisvelvoitteen ulkopuolelle. AVAIN Asumisoikeus Oy, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry ja TA yhtymä Oy kiinnittävät huomiota kilpailuttamissäännökseen ehdotetun hankintojen pilkkomiskiellon tulkinnanvaraisuuteen. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n mukaan laissa tulisi kieltää valtion rahoitusta saaneita talojen omistajayhtiöitä ostamasta palveluja yhtiöiden omistajien tai johdon lähipiiriin kuuluvilta yhtiöiltä. Omistajan omarahoitusosuudelle maksettava korko RAKLI ry, Rakennusteollisuus ry, SATO Oyj ja VVO yhtymä Oyj vastustavat omistajan omarahoitusosuudelle maksettavan enimmäiskoron alentamista nykyisestä kahdeksasta prosentista kuuteen prosenttiin. Muutos vaikeuttaisi omien pääomien hankintaa ja vähentäisi edelleen muiden kuin
5 kunnallisten toimijoiden halua rakentaa valtion tukemia asuntoja. Muutosta ei ainakaan pitäisi soveltaa takautuvasti jo olemassa oleviin kohteisiin. Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö kannattavat enimmäiskoron alentamista. Valtiokonttori ehdottaa sen sitomista esimerkiksi Suomen Pankin viitekorkoon, ja valtiovarainministeriö ehdottaa myös tuoton tuloutukselle säädetyn enimmäismäärän laskemista nykyisestä kahdeksasta prosentista. Jälkilaskelmien laatimisvelvollisuus TA yhtymä Oy ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt vastustavat vuokratalon omistajalle esitettyä jälkilaskelmien laatimisvelvoitetta. TA yhtymä Oy:n mukaan asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) mukaiset jälkilaskelmat ovat osoittautuneet asukkaiden kannalta vaikeaselkoisiksi ja niiden laatiminen on päinvastoin lisännyt asukkaiden maksettavaksi tulevia asumiskustannuksia. Kuntien vuokrataloyhtiöt pitävät jälkilaskelmien laatimisvelvoitetta turhana, sillä yhtiöt joutuvat jo nyt liittämään tilinpäätöksiinsä käytännössä samat tiedot sisältävän rahoituslaskelman. Avain Asumisoikeus Oy:n, Suomen Asumisoikeus Oy:n ja Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n mukaan asumisoikeusasuntojen osalta ei ole perusteltua edellyttää yksityiskohtaisempia jälkilaskelmia kuin vuokra asuntojen kohdalla. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry sen sijaan toteaa, että myös vuokratalojen jälkilaskelmissa tulisi asumisoikeusasuntojen tapaan edellyttää talokohtaisten todellisten kulujen esittämistä asukkaille. Lakiin olisi lisättävä myös sanktio omistajien laiminlyönneistä jälkilaskelmien esittämisessä, ja virheellisten vastikelaskelmien esittäminen olisi rinnastettava kirjanpitorikokseen. Omakustannusvuokrien valvonta ja seuraamus säännösten laiminlyönnistä Yksikään lausunnonantajista ei suoraan vastusta omakustannusvuokrien valvonnan siirtämistä kunnilta ARAn tehtäväksi. Lausunnonantajista RAKLI ry, AVAIN Asumisoikeus Oy ja Helsingin kaupunki nimenomaisesti kannattavat valvonnan siirtoa. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry ja TA yhtymä Oy näkevät kuitenkin ongelmana, että omakustannusvuokrien tavoitetta koskeva säännös yhdessä ARAn valvontavallan kanssa johtaisi päällekkäiseen toimivaltaan yleisille tuomioistuimille kuuluvan vuokran kohtuullisuuden selvittämistä koskevan toimivallan kanssa, koska säännöksen perustelujen mukaan ARA valvoisi omakustannusvuokran toteutumista myös kohdekohtaisesti. RAKLI ry:n mukaan valvonnan lisäresurssit tulisi kohdentaa asioihin, joissa on väärinkäytöksiä ja merkittävät taloudelliset intressit, ei vuokranmääritykseen tai tasaukseen, joiden osalta ei ole osoitettavissa säännösrikkomuksia. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry ehdottaa, että valvontaa suoritettaisiin ARAn ohella myös kunnissa ja kuntien roolia valvonnassa selkeytettäisiin laissa siten, että kuntalaiset osaisivat vaatia viranomaisilta toimenpiteitä. Valvontaa edistäisi myös se, että lakiin kirjattaisiin mahdollisuus pyytää poliisin apua lainvastaista toimintaa epäiltäessä. Asumisen Hinta Alas ry toteaa, että kaikkien asukkaiden tulisi voida vapaasti verkon kautta valvoa vuokrien ja vastikkeiden määräytymisen oikeudenmukaisuutta. Vuokralaiset VKL ry esittää, että ARA raportoisi kunnan viranomaiselle kunnan alueella havaitsemistaan virheistä vuokranmäärityksessä. Valtiovarainministeriö katsoo, että ARAn valvonnassaan tarvitsema mahdollinen tietojärjestelmä on rahoitettava olemassa olevia määrärahoja uudelleen kohdentamalla. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry ja TA yhtymä Oy vastustavat esitettyä sanktioseuraamusta omakustannusvuokraa ja palvelujen kilpailuttamisvelvoitetta koskevien säännösten rikkomisesta. Sanktio olisi epäoikeudenmukainen, koska sen suuruus riippuisi yhteisön omarahoitusosuuksien tai omistajien yhteisöön sijoittamien omien pääomien määrästä eikä itse sanktiolla olisi välitöntä yhteyttä sanktioituun tekoon. VVO yhtymä Oyj:n mukaan esitetty, jopa neljän vuoden tuotontuloutuksen kielto on täysin suhteeton vuokranmääritystä koskevien säännösten rikkomiseen nähden. Esitys jättää myös täysin auki sanktion soveltamisperiaatteet. Toimijoiden oikeusturvan vuoksi sanktio
6 säännöksen käyttö on säänneltävä tarkasti ja yksiselitteisesti etukäteen lakitasolla. RAKLI ry:n mukaan sanktion suuruuden on oltava järkevässä suhteessa laiminlyöntiin. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Vuokralaisneuvottelukunta pitää tärkeänä, että laiminlyönnit määriteltäisiin esitettyä tarkemmin ja sanktiot ohjaisivat noudattamaan lain velvoitteita tuomatta asukkaille lisäkustannuksia. Tiettyjen tehtävien siirtäminen ARAlta Valtiokonttorille Lausunnoissa ei vastusteta korkotukilainojen maksuohjelmiin, vakuuksiin ja lainansaajan takausmaksuun liittyvien tiettyjen tehtävien siirtämistä ARAlta Valtiokonttorille. Siirtyviin tehtäviin liittyvä resursointitarve on Valtiokonttorin mukaan arvioitava osana useampien ARAsta Valtiokonttoriin siirrettäväksi jo päätettyjen tai siirrettäväksi valmisteltavien asioiden kokonaisuutta. Valtiovarainministeriön mukaan tehtävien siirron on tapahduttava kustannusneutraalisti. Muutosten voimaantulo ja soveltamisajan alkaminen RAKLI ry, SATO Oyj ja VVO yhtymä Oyj pitävät lakimuutosten voimaantuloa 1.1.2014 alkaen mahdottomana toteuttaa, sillä vuoden 2014 vuokranmääritys aloitetaan jo elo syyskuussa 2013, jolloin sovellettavien säännösten pitäisi olla tiedossa. Jotta lakimuutosten edellyttämät järjestelmämuutokset ehdittäisiin tehdä, lakimuutosten voimaantulon pitäisi RAKLI ry:n ja SATO Oyj:n mukaan tapahtua aikaisintaan 1.1.2015 ja tulevien perusparannusten rahoittamista, tasausta ja omistajan omarahoitusosuudelle maksettavaa korkoa koskevien muutosten pitäisi tulla sovellettavaksi vasta 1.1.2016. VVO yhtymä Oyj ehdottaa korjauksiin varautumista, tasausta ja omarahoitusosuuden korkoa koskevien muutosten soveltamiselle 3 5 vuoden siirtymäaikaa, jotta asetusluonnoksessa esitettyjen tasausryhmien III ja IV talous ehdittäisiin yrittää saada tasapainoon. AVAIN Asumisoikeus Oy toteaa asumisoikeusasuntojen osalta, että käyttövastikkeiden tasaukseen ehdotetut muutokset olisivat niin merkittäviä, ettei muutoksia olisi mahdollista toteuttaa yhden vuoden sopeuttamisajalla. Jotta muutoksesta ei aiheutuisi merkittävää vahinkoa asukkaille ja yhtiöiden toiminnalle, siihen tarvittaisiin vähintään 5 10 vuotta. Muutosten suhde perusoikeuksiin ja oikea säädöstaso Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry toteaa, että korjauksiin varautumista, vuokrien tasausta ja omarahoitusosuuden enimmäiskorkoa koskevilla muutoksilla rajoitettaisiin vuokrasääntelyn alaisia asuntoja omistavien yhteisöjen toimintavapautta huomattavasti ja uudet säännökset koskisivat myös nykyistä asuntokantaa. Ehdotetut säännökset olisivat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa, eikä niitä siksi voida säätää takautuvasti voimaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotettujen muutosten tulisi koskea vain lakimuutosten jälkeen rakennettavia asuntoja. RAKLI ry, AVAIN Asumisoikeus Oy ja VVO yhtymä Oyj katsovat, että korjauksiin varautumista, tasauksen alueellista jakoa ja omarahoitusosuudelle maksettavaa korkoa koskevat säännökset ovat niin merkittäviä, että niistä pitäisi säätää ympäristöministeriön asetuksen sijaan valtioneuvoston asetuksella. Asumisoikeusasuntoja koskevat erityiskysymykset Suomen Asumisoikeusasukkaat ry ja suurin osa lausunnon antaneista yksityishenkilöistä ehdottavat, että lakiin lisätään säännökset asumisoikeusasukkaiden äänioikeudesta asumisoikeustalon omistajayhtiön yhtiökokouksessa. Vaikka asumisoikeusmaksu on pääomasijoitus, asukkailta puuttuvat nykyään kaikki oman pääoman sijoittajalle kuuluvat oikeussuojakeinot. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden enimmäistasoksi on säädettävä paikkakunnan aravavuokrataso, ja valtioneuvoston asetuksella on säädettävä euromääräinen katto valtion tukemien asuntojen vuokrille ja käyttövastikkeille.
7 Lisäksi Suomen Asumisoikeusasukkaat ry toteaa, että asumisoikeustalon tai sen omistaman yhtiön osakkeen myynnin edellytykseksi on asetettava asumisoikeusasukkaiden suostumus, ja asumisoikeuskiinteistön tai sen omistajayhtiöiden osakkeiden kaupoissa asumisoikeusasukkaille on säädettävä etuosto oikeus. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry katsoo, että asumisoikeustalojen omistajat rikkovat järjestelmällisesti asumisoikeusasunnoista annetun lain 16 d :n vaatimusta kunkin asumisoikeustalon todellisten kulujen esittämisestä asukkaille vastikkeen määräytymislaskelmissa. Siksi laissa olisi säädettävä asumisoikeusasukkaille mahdollisuus pyytää poliisin apua vastikkeen määräämistä ja muita asukkaan tiedonsaantioikeuksia koskevien säädösten toimeenpanemisessa. Esityksen vaikutukset ja vaihtoehtoiset keinot esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi Asukasliitto ry kannattaa voimakkaasti esitystä, pitää ehdotuksia oikeansuuntaisina ja tavoitetta palvelevina ja katsoo esityksen kohdistuvan nimenomaan kohtuuhintaisen asumisen kipupisteisiin. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry sen sijaan katsoo, että esitetyillä, lähinnä kosmeettisilla muutoksilla varmistetaan nykyisen valtion rahoituksen rakenteellisten virheiden säilyminen ja valtion tuen väärinkäytön jatkuminen. RAKLI ry:n, AVAIN Asumisoikeus Oy:n, SATO Oyj:n, Suomen Asumisoikeus Oy:n, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n, TA yhtymä Oy:n ja VVO yhtymä Oyj:n mukaan nykyinen järjestelmä toimii hyvin ja lakimuutoksista tulisi luopua ehdotetussa muodossa. Kuntaliiton mukaan vuokranmäärityksen entistä yksityiskohtaisempi sääntely ja menettelytapojen yhdenmukaistaminen ei ole oikea keino kohtuuhintaisen vuokratason toteuttamiseksi. Yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt toteavat, että lakiehdotusten tavoite voi olla mahdollista saavuttaa tehostamalla ARAn nykyistä ohjausta sen sijaan, että ryhdyttäisiin esityksen tarkoittamaan rajoitusten ja valvonnan yleiseen ja laajaan kiristämiseen. RAKLI ry:n mukaan esitetyt muutokset lisäisivät yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen velkarasitetta entisestään ja muutokset olisivat haitallisia sekä omistajayhteisöjen toimintaedellytysten että asukkaiden kannalta. Rakennusteollisuus ry:n ja SATO Oyj:n mukaan tavoitetta kohtuuhintaista asumisesta edistetään parhaiten luomalla edellytyksiä vuokra asuntotarjonnan lisäämiseen. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry ehdottaa, että asumisoikeusasunnoille asetetut tuotantorajoitukset poistetaan ja asumisoikeusasuntojen rakentamista varten myönnetään samat tuet kuin vuokra asuntojen rakentamiseen. Lisäksi SATO Oyj toteaa, että esitettyjen muutosten ulottaminen koskemaan myös suunniteltua uutta 20 vuoden korkotukimallia vie yksityisten toimijoiden tuotantoedellytykset myös siltä. RAKLI ry, Helsingin kaupunki ja Kuntaliitto ehdottavat valtion tukijärjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan. Helsingin kaupunki, Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Vuokralaisneuvottelukunta ja useat lausunnon antaneista yksityishenkilöistä vaativat myös aravalainojen korkeiden korkojen alentamista.