Toimialaraporttisarja Ohjelmistoala Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia
Ohjelmistoala Toimialaraportti 17/2005 Marko Ylikorpi
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 17/2004 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Marko Ylikorpi Julkaisuaika Joulukuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ohjelmistoala Tiivistelmä Ohjelmistoalaa on tarkasteltu pitkälti TOL 2002 luokituksen mukaisesti toimialaluokkana 72 tietojenkäsittelypalvelut. Tämän toimialan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2003 saatujen tietojen mukaan 4,2 miljardia euroa. Yli 37 000 henkilöä työskenteli toimialalla ja toimipaikkoja oli yli 4 800 Suomessa. Tarkasteltaessa myös alatoimialaluokkia nousee selvästi esille, että alatoimialaluokka 722 ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi on suurin. Tietojenkäsittelypalvelujen henkilöstömäärä on jatkanut kasvuaan ja vuonna 2003 toimialalla työskenteli 37 041 henkilöä. Myös toimipaikkojen määrä jatkoi kasvuaan ja niitä oli 4843. Muutokset toimialan yrityskentässä ovat hieman yleisempiä kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Yritysjärjestelyjä tehdään alalla paljon ja samalla perustetaan paljon uusia yrityksiäkin. Ohjelmistoalan maailmanmarkkinat ovat kasvaneet 917 miljardiin euroon ja kasvun ennustetaan jatkuvan yli neljän prosentin tasolla vuosina 2005 ja 2006. Suurinta kasvu on Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Suurinta kasvua ennustetaan ohjelmistotuotteiden alalle. Kotimaan markkinat ovat kehittyneet hyvin vuodesta 2003 lähtien ja yritysten liikevaihto on noussut selvästi samoin kuin palkkasummaindeksi. Yhä edelleen suurimmalla osalla yrityksistä päämarkkina-alue on kotimaa. Vahvasti kasvuhakuiset yritykset erityisesti ohjelmistotuoteliiketoiminnan alueella joutuvat hakemaan uusia markkinoita ulkomailta. Ohjelmistotuoteliiketoiminnassa 46 % yrityksillä on liiketoimintaa ulkomailla. Toimialan yritykset panostavat vahvasti omaan kehittymiseen. Sekä investointeja että tuotekehityspanostusta aikoo kasvattaa yhä suurempi osa toimialan yrityksistä. Samaan aikaan yritysten taloudellinen tilanne on parantunut. Yritykset uskovat kasvun jatkuvan myös seuraavina vuosina ja alan suhdannenäkymiä pidetään yleisesti hyvänä. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) 1606 3681 Asiasanat Toimialaraportti, ohjelmistoala ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 951-739-949-9 Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy
Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin... 10 2 Toimialan rakenne... 14 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen.. 14 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma... 15 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä... 19 2.4 Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys... 20 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 21 3.1 Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys... 21 3.2 Suomen markkinoiden kehitys... 22 3.3 Vienti ja kansainvälistyminen... 24 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 26 4.1 Ohjelmistotuoteliiketoiminta... 26 4.2 Projekti- ja palveluliiketoiminta... 27 4.3 Asiakassuhteet, asiakashankinta ja yritysjärjestelyt... 28 4.4 Teknologian kehitys... 30 5 Investoinnit... 33 6 Taloudellinen tilanne... 34 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 36 7.1 Menestystekijät... 36 7.2 Keskeiset ongelmat... 36 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 37 7.3 Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen.... 39
8 Tulevaisuudennäkymät toimilalla... 41 8.1 Ohjelmistoalan kasvavat osa-alueet... 41 8.2 Yritysten tietojärjestelmät, internet ja sähköinen liiketoiminta... 45 8.3 Yritysten suhdanneodotukset... 47 9 Yhteenvetoanalyysi... 48 10 Lähteet... 49
7 0 Saatteeksi Ohjelmistoalan toimialaraportti 2005 on kehitetty antamaan toimialan yleistilannetta mahdollisimman hyvin kuvaava julkaisu. Raportissa käytetty aineisto on kerätty useista eri lähteistä. Raportin koostamisessa on pyritty aina mahdollisimman tuoreen aineiston hyödyntämiseen. Joitakin tietoja on saatavissa kuitenkin vain parin vuoden takaisesta tilanteesta, mikä on nopeasti kehittyvällä toimialalla jo hieman pitkä aikaväli. Ohjelmistoala on sinällään hieman ongelmallinen tilastollisessa tarkastelussa. Tilastoluokitusten mukaisesti ohjelmistoalaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 72 tietojenkäsittelypalvelut, mutta samalla useat ohjelmistoalalla toimivat yritykset rajataan toimialan ulkopuolelle. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja totuudenmukaisen kuvan toimialan tilanteesta. Toimialaraportin tavoitteena on antaa ohjelmistoalalla työskenteleville yrityksille sekä sitä lähellä oleville julkisen sektorin organisaatioille hyvä yleiskuva alan nykytilanteesta. Raportin näkökulma kuitenkin painottuu lähinnä pk-yritysten suuntaan, vaikka tilastollisissa tarkasteluissa toimialan kaikki yritykset on huomioitu. Ohjelmistoalalla on koettu taantuma vuoden 2000 jälkeen. Vuonna 2003 ala kääntyi jälleen kasvuun ja kaikki indikaattorit osoittavat kasvun jatkuvan edelleen. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan alalla voidaan puhua jopa voimakkaasta kasvusta Teknillisen korkeakoulun tekemän selvityksen antamien tietojen perusteella. Suomen kotimarkkinat ovat kuitenkin kovin rajalliset ja vahvasti kasvuhakuisten yritysten onkin pakko suunnata katseensa ulkomaille. Monet ohjelmistoalan yritykset suunnittelevatkin viennin aloittamista, mutta ilman ulkopuolista apua ja panostusta se ei aina ole mahdollista. Tämä raportti pohjautuu aikaisemmin ohjelmistoalan toimialapäällikkönä toimineen Marja Toivosen tekemään raporttiin. Olen päivittänyt vuoden 2004 raportin tiedot loppuvuodesta 2005 saatavilla olleisiin tietoihin, mutta muuten säilyttänyt raportin lähes entisellään. Raportin päivityksessä olen saanut apua useilta eri henkilöiltä, joille suuri kiitos siitä. Erityisesti haluan mainita Matti Sihton Tekesistä sekä Arto Vallinin Hämeen TE-keskuksesta. Lahdessa 17.11.2005 Marko Ylikorpi Toimialapäällikkö
8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Ohjelmistoalan kuvaus ja määrittely perustuu tässä raportissa toimialaluokituksen TOL 2002 mukaiseen toimialaluokkaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut. Toimialaluokituksen mukaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut on määritelty seuraavasti: Automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvä, asiakkaan laskuun tapahtuva laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja julkaiseminen, tietokone- ja käsittelypalvelutoiminta, tietokantaisännöinti, konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto sekä muu tietojenkäsittelypalvelu. Tietojenkäsittelypalvelut on lisäksi jaettu kuuteen alaluokkaan. Atk-laitteistokonsultointiin (721) kuuluu tietokonelaitteiden ja niiden ohjelmasovellusten tyyppiin ja laitteistokokonaisuuteen liittyvä konsultointi, käyttäjien tarpeiden ja ongelmien analysointi ja parhaan ratkaisun löytäminen. Myös ohjelmiston valintaan liittyvä neuvonta on tässä luokassa, mikäli se kuuluu osana kokonaisuuteen. Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi (722) sisältää seuraavia toimintoja: Valmisohjelmien kehittäminen, valmistus ja dokumentointi. Asiakkaan vaatimusten mukaan yksilöllisesti tehtävien tietokonesysteemien analysointi, suunnittelu, ohjelmointi, toteuttaminen, dokumentointi ja kehittäminen. Valmisohjelmien asiakaskohtainen muuntelu sekä käyttäjän ohjeisiin perustuvien ohjelmien laatiminen. Atkohjelmistokonsultointi, kuten asiakkaan atk-järjestelmätarpeen selvittäminen, toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen, atk-kehityssuunnitelman laadinta ja atk-toiminnan saneeraus. Ohjelmistojen valinnan opastus sekä neuvonta järjestelmien tekniikkaan liittyvissä asioissa. Myös ohjelmistojen käyttöönottoon olennaisesti liittyvä ohjaus ja koulutus. Tietojenkäsittelyyn (723) kuuluvat seuraavat toiminnot: Tiedonvalmistelu eli tietovälinemuunnokset, ajovalmistelu ja tallennukset. Tietokoneajan myynti: asiakkaan tietojenkäsittelylaite on kytketty palvelun tarjoajan keskusyksikköön ja tietojenkäsittely tapahtuu suorakäyttönä asiakkaan omilla ohjelmilla. Laskentapalvelutoiminta: asiakkaan tiedot siirretään palvelujen tarjoajan tietokoneelle, jossa ne käsitellään palvelun tarjoajan ohjelmilla. Käyttöosastopalvelu: asiakkaan koko tietojenkäsittelytoiminta tai sen osa hoidetaan asiakkaan laitteilla pitkäaikaisen sopimuksen puitteissa. Myös ylläpito tai satunnainen järjestelmän kehittäminen voivat kuulua osana palveluun. Muut käsittelypalvelut: asiakirjojen skannaus, mikrotulostuspalvelu, piirturi- ja digitointipalvelut yms. Tietokanta- ja verkkopalvelut (724) sisältää seuraavaa: Tietokantaisännöinti eli tietokantatilan ja tiedonhakuohjelmiston käyttöön asettaminen maksua vastaan. Atk-rekisteripal-
9 velut: tietojen keruu ja tallennus tietokoneelle tietokannoiksi myyntiä varten. On-line tietokantapalvelut: sähköisen tiedon ostaminen, tuottaminen ja jälleenmyynti sähköisessä muodossa sekä tietokantajulkaiseminen verkossa. Tietoverkkopalvelut: tietoverkkoja hyödyntävä, vain niiden varaan rakennettu erityinen liiketoiminta. Konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto (725) sisältää asiakkaan laskuun tapahtuvan tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden, konttorikoneiden ja atk-pohjaisten kassajärjestelmien huollon ja korjauksen silloin, kun siitä laskutetaan erikseen. Tähän luokkaan kuuluvat myös valmistajan ja maahantuojan huollot, kun niistä laskutetaan erikseen. Muu tietojenkäsittelypalvelu (726) käsittää manuaaliset rekisteripalvelut: tietojen keruun, lajittelun ja jäsentelyn myyntiä varten, mm. lehtileikepalvelun ja referaattipalvelun. Tähän luokkaan kuuluu myös muualla luokittelematon tietojenkäsittelypalvelu. Toimialaraportissa on jätetty alatoimialaluokka 725 konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto tarkastelun ulkopuolelle aina silloin kun se lähdemateriaalin tarkkuuden puolesta on ollut mahdollista. Toimiala ohjelmistotuoteliiketoiminnan näkökulmasta Ohjelmistoalan muissa määritelmissä ja jaotteluissa on pyritty täsmentämään erityisesti luokan 722, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, toimintoja. Lähtökohtana on usein ollut ohjelmistotuotteisiin liittyvän liiketoiminnan erottaminen palveluliiketoiminnasta. ohjelmistoala on usein jaettu kolmeen eri lohkoon, kuten myös Tekesin selvityksissä (Nukari & Forsell 1999, 13 14; Autere et al. 1999, 10 11): Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Niitä markkinoidaan ja toimitetaan samanlaisina jopa miljoonille käyttäjille. Ohjelmistotuotteita ovat esimerkiksi taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustentorjuntaohjelmat. Ohjelmistotuotteista usein käytettyjä synonyymeja ovat mm. pakettiohjelmisto ja valmisohjelmisto. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta. Esimerkki sulautetuista ohjelmistoista ovat matkapuhelimien sisältämät ohjelmistot. Ryhmien väliset rajat ovat käytännössä häilyviä, ja sama ohjelmisto voidaan luokitella moneen eri ryhmään. Esimerkiksi toimialasovelluksissa on usein sekä tuotteistettuja että asiakaskohtaisesti räätälöityjä osia ja monia atk-maailmaan myytäviä ohjelmistotuotteita, esimerkiksi tietokantoja, käytetään myös sulautettujen järjestelmien osina.
10 Ohjelmistotuotteet Asiakaskohtaiset ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Kuva 1. Ohjelmistoalan jakautuminen Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan eri käsitteet: Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteollisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi. Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi. Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa ohjelmistotuotteiden ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen lisäksi sulautetut ohjelmistot. 1.2 Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialaluokituksessa tietojenkäsittelypalvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialaa. Liike-elämän palvelut on ollut jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia (Hernesniemi et al. 2001). Liike-elämän palveluihin sisältyy alatoimialoina ns. osaamisintensiiviset toimialat, joilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluita, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elä-
11 män palveluihin luetaan yleensä ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin 2003 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % Tietojenkäsittelypalvelu 4 148 16,2 36 673 30,7 4 091 328 31,8 Tutkimus ja kehittäminen 299 1,2 2396 2,0 173 396 1,3 Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi 11 199 43,8 29 883 25,0 3 540 389 27,6 Tekninen palvelu 6 352 24,8 27 359 22,9 2 966 632 23,1 Tekninen testaus ja analysointi 336 1,3 2 870 2,4 289 326 2,3 Mainospalvelu 2 703 10,6 6 597 5,5 1 340 430 10,4 Työnvälitys ja henkilöstön hankinta 544 2,1 13 837 11,6 444 475 3,5 Yhteensä 25 581 100,0 119 615 100,0 12 845 976 100,0 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilastot Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen tason nousu (ks. esim. Kox 2002; Strambach 2001). Palveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten palvelujen pääryhmistä eniten ovat kasvaneet juuri tietojenkäsittelypalvelut. Ne muodostavat merkittävän osan liike-elämän palvelujen kokonaisuudesta. Vuonna 2000 tietojenkäsittelypalvelut nousivat suurimmaksi liike-elämän palvelujen toimialaksi sekä henkilöstön että liikevaihdon mukaan tarkasteltuna; tätä ennen suurin oli teknisten palvelujen toimiala. Tietojenkäsittelypalveluala tuottaa kolmanneksen liike-elämän palvelujen koko liikevaihdosta, ja alan henkilöstö muodostaa yli kolmanneksen liike-elämän palvelujen koko henkilöstöstä. Toimipaikkamäärästä alan osuus ei ole yhtä suuri, mikä johtuu muita liike-elämän palveluja suuremmasta toimipaikkakoosta tietojenkäsittelypalveluissa. Toimialatarkastelujen rinnalle on viime vuosina kehitetty joustavampia ns. klusteritarkasteluja. Tässä selvityksessä klusteri-käsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja (vrt. Mannermaa 2000, 163). Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman klus-
12 terinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on samantyyppinen osaamispohja ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusteri-käsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi ja johon luetaan kuuluvaksi sekä ko. arvoketjun sisältämät ydintoiminnot että niitä tukevat palvelutoiminnot. Tieto- ja viestintäteollisuus INFOCOM ICT (Information and Communication Technologies) Tietotekniikka Tietoliikenne Viestintäteollisuus Tietokonelaitteet ja toimistotekniikka Lähiverkot Ohjelmistot Palvelut Yleiset tietoverkot Päätelaitteet Tietoliikennepalvelut Kaapeli- ja TV-palvelut Graafinen viestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä Lähde: Tekes Kuva 2. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta Ohjelmistoklusterilla on vahva side muiden toimialaklustereiden kanssa. Ohjelmistokehityksessä ja ohjelmistoliiketoiminnassa tarvitaan myös asiakastoimialan osaamista. Ohjelmistoja myydään myös suoraan kuluttajille, mutta kuluttajamyynnin osuus on vähäistä verrattuna yritysmyyntiin. Viime vuosien ohjelmistoalan kasvua ei voida selittää ohjelmistoteknologioiden muutoksella, vaan asiakastoimialojen kehittyminen ja muuttuminen on ohjannut myös ohjelmistoalan kehitystä. Kysyntä ohjelmistotuotteille ja ohjelmistopalveluille vaihtelee paljonkin toimialasta riippuen. Tämä vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä ja niillä alueilla myös muodostuu todennäköisemmin uusia ohjelmistoalan yrityksiä ja liiketoimintoja. Suomessa vahvoja asiakastoimialoja ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala ja 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut. Ohjelmistotuotteet muodostavat noin neljänneksen suomalaisten ohjelmistoalan yritysten liikevaihdosta. Ohjelmistotuotteiden kehittämiseen on panostettu kuitenkin viime vuosina yhä enemmän ja niiden osuus yritysten liikevaihdon muodostumisesta tulee varmastikin kasvamaan. Silti suurin osa liikevaihdosta jatkossakin muodostuu ohjelmistokehityspalveluista, jota tehdään muilla toimialoilla toimiville asiakasyrityksille.
13 Ohjelmistoalan yritykset Spin-off Ohjelmistoyksiköt Ohjelmistokehitys Ulkoistus Ohjelmistotuotteet Ohjelmistokehitys Työ ASP-palvelut Ohjelmistotuotteet Ohjelmisto ASP-palvelut ASP-palvelu Muiden alojen yritykset Lähde: Tekes Kuva 3. Ohjelmistoalan yritysten ja muiden yritysten välisiä vuorovaikutuksia
14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta 2003. Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa pääkonttoritoimintojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukossa 2 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikkojen määrä, henkilöstön määrä ja liikevaihdon määrä jaoteltuna yritysten koon mukaan. Taulukon tiedoista ilmenee, että selvästi eniten yritysten toimipaikoista on suhteellisen pieniä, eli työllistävät alle 10 henkilöä. Keskimäärin jokaisessa toimipaikassa työskentelee 7,7 henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee kuitenkin toimipaikoissa, joissa työskentelee 50:stä 249:ään henkilöä. Suurin osa toimialan liikevaihdostakin muodostuu edellä mainitun kokoisissa toimipaikoissa, joka vastaa lähes 44 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Vuonna 2003 tietojenkäsittelypalveluiden toimialalla liikevaihtoa oli keskimäärin vajaa 878 000 euroa toimipaikkaa kohden. Henkilöstön määrään suhteutettuna saadaan liikevaihdoksi runsaat 114 000 euroa jokaista työntekijää kohden. Taulukko 2. 2003 Tietojenkäsittelypalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna Toimipaikan koko Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % alle 10 henkilöä 4 182 86,5 7 248 19,6 777 657 18,3 10 49 henkilöä 503 10,4 10 154 27,4 1 083 535 25,5 50 249 henkilöä 139 2,9 14 814 40,0 1 853 612 43,7 yli 250 henkilöä 10 0,2 4 826 13,0 529193 12,5 Yhteensä 4 834 100,0 37 041 100,0 4 243 997 100,0 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto Taulukossa 3 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimialan toimipaikat, henkilöstön määrä ja liikevaihto jaettuna alatoimialoille. Selvästi suurin osuus liiketoiminnasta kuuluu alatoimialaluokkaan 722 ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi. Toimipaikoista yli 75 prosenttia kuuluu tähän toimialaryhmään. Seuraavaksi suurimpia alatoimialoja ovat 723 tietojenkäsittely, 724 tietokanta- ja verkkopalvelut ja 721 atk-laitteisto-
15 konsultointi, joiden osuus vaihtelee 8,7 prosenttista 7,1 prosenttiin. Myös henkilöstön määrästä suurin osa työskentelee ohjelmiston suunnittelu, valmistus ja konsultointi toimialaluokassa. Alatoimiala 723 tietojenkäsittely työllistää kuitenkin yllättävän paljon, eli 26 prosenttia henkilöstöstä, kun taas tietokanta- ja verkkopalvelut (724) työllistää vain 4,2 prosenttia ja 721 atk-laitteistokonsultointi vain 1,4 prosenttia. Jakauma pysyy samansuuntaisena liikevaihdon muodostumista tarkasteltaessa. Edelleen selkeästi suurin ryhmä on ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, jonka alalta muodostuu lähes 67 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Alatoimiala 723 tietojenkäsittely muodostaa liikevaihdosta 25,4 prosenttia ja 721 atk-laitteistokonsultointi 2,4 prosenttia. Tietojenkäsittelypalvelujen toimialalla työskentelevät yritykset ovat sijoittuneet varsin epätasaisesti Suomeen. Taulukossa 4 on esitetty toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä maakunnittain. Ylivoimaisesti eniten tietojenkäsittelypalveluiden alalla toimivista yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Toimipaikoista lukumääräisesti yli puolet ovat Uudellamaalla, Uudellamaalla työskentelee yli 63 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta muodostuu lähes 68 prosenttia Uudellamaalla. Yhtä selkeä on Pirkanmaan toinen tila. Siellä sijaitsee yli 8 prosenttia toimialan toimipaikoista, henkilöstöstä Pirkanmaalla työskentelee 8,9 prosenttia ja liikevaihdosta muodostuu vajaat 8 prosenttia. Tietojenkäsittelypalveluiden kannalta seuraavaksi eniten liiketoimintaa on Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Toimipaikkojen määrässä mitattuna vähiten yrityksiä sijaitsee Ahvenanmaalla, kun taas tietojenkäsittelypalveluiden liikevaihdosta vähiten muodostuu Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Itä-Uudellamaalla. Taulukko 3. Tietojenkäsittelypalveluiden jakautuminen alatoimialoittain Alatoimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % ATK-laitteistokonsultointi (721) 320 7,1 502 1,4 98 211 2,4 Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja 3 408 75,1 24 344 67,7 2 699 792 66,9 konsultointi (722) Tietojenkäsittely (723) 396 8,7 9 325 26,0 1 025 086 25,4 Tietokanta- ja verkkopalvelut (724) 372 8,2 1 519 4,2 191 438 4,7 Muu tietojenkäsittelypalvelu (726) 40 0,9 244 0,7 20 321 0,5 Yhteensä 4 536 100,0 35 934 100,0 4 034 848 100,0 Lähde: Toimiala online
16 Taulukko 4. Tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2003 maakunnittain Maakunta Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % Uusimaa 3 210 56,0 23 499 63,4 2 868 374 67,6 Varsinais-Suomi 363 6,3 1 681 4,5 195 113 4,6 Satakunta 120 2,1 537 1,4 52 188 1,2 Kanta-Häme 86 1,5 424 1,1 37 048 0,9 Pirkanmaa 469 8,2 3 310 8,9 323 155 7,6 Päijät-Häme 142 2,5 482 1,3 43 428 1,0 Kymenlaakso 84 1,5 228 0,6 26 008 0,6 Etelä-Karjala 85 1,5 669 1,8 90 411 2,1 Etelä-Savo 80 1,4 158 0,4 14 620 0,3 Pohjois-Savo 136 2,4 880 2,4 99 110 2,3 Pohjois-Karjala 64 1,1 176 0,5 13 232 0,3 Keski-Suomi 208 3,6 1 480 4,0 145 682 3,4 Etelä-Pohjanmaa 80 1,4 285 0,8 28 486 0,7 Pohjanmaa 140 2,4 482 1,3 45 643 1,1 Keski-Pohjanmaa 30 0,5 117 0,3 9 678 0,2 Pohjois-Pohjanmaa 228 4,0 1 997 5,4 194 217 4,6 Kainuu 41 0,7 155 0,4 8 191 0,2 Lappi 79 1,4 299 0,8 30 280 0,7 Itä-Uusimaa 66 1,2 87 0,2 8 042 0,2 Ahvenanmaa 23 0,4 95 0,3 11 091 0,3 Yhteensä 5 734 100,0 37 041 100,0 4 243 997 100,0 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma Tietojenkäsittelypalvelujen henkilöstömäärä kasvoi yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien vuoteen 2001 asti ja selvästi yli kaksinkertaistui tänä aikana. Kasvu oli melko tasaista vuosina 1995 97, tämän jälkeen se nopeutui huomattavasti. Vuodesta 1997 vuoteen 1998 alan henkilöstömäärä kasvoi 3 679 henkilöllä, mikä oli yli kaksinkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuodesta 1998 vuoteen 1999 kasvu oli hieman pienempi, mutta kiihtyi uudelleen vuonna 2000, jolloin se nousi merkittävästi aikaisempaa suuremmaksi: vuodesta 1999 vuoteen 2000 tietojenkäsittelypalveluiden henkilöstömäärä lisääntyi 6 724 henkilöllä. Suhdanteiden heikentymisestä huolimatta kasvu jatkui myös seuraavana vuonna; henkilöstölisäys oli kuitenkin selvästi edellisvuotta pienempi, 3800. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 tietojenkäsittelypalveluiden henkilöstömäärä pieneni tilaston mukaan 446 henkilöllä, mutta kun tilastoluokituksen muutos otetaan huomioon, pienennys oli kuitenkin vain 159 henkilöä. Vuonna 2003 henkilöstön määrä lähti jälleen kasvuun ja määrä kasvoi 324 henkilölle edelliseen vuoteen verrattuna.
17 Toimipaikkamäärässä kasvua tapahtui jo vuodesta 1993 lähtien. Vuosina 1994 ja 1995 toimipaikkalisäys oli noin 200, vuosina 1996 ja 1997 noin 300 toimipaikkaa kumpanakin vuonna. Vuonna 1998 toimipaikkamäärä kasvoi edelleen 250:lla, mutta vuonna 1999 lisäys oli vain 113 toimipaikkaa. Vuonna 2000 kiihtyneen kasvun myötä myös toimipaikat lisääntyivät enemmän kuin yhtenäkään aiempana vuonna: lisäys oli 478 toimipaikkaa. Tämän jälkeen tapahtunut suhdannetilanteen vaikeutuminen näkyy toimipaikkojen kehityksessä hyvin selvästi: vuonna 2001 tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikat vähenivät 146:lla. Vuonna 2002 toimipaikkamäärä kääntyi jälleen nousuun, lisäys oli 164 toimipaikkaa (tilastointimuutos huomioon ottaen 171 toimipaikkaa). Lukumäärän kasvu jatkui myös vuonna 2003, jolloin toimipaikkoja tuli lisää 144. 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Toimipaikat Henkilöstö 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilasto Kuva 4. Henkilöstömäärän ja toimipaikkamäärän kehitys tietojenkäsittelypalveluissa vuosina 1995 2003 Uusia yrityksiä tietojenkäsittelypalvelualalle perustettiin vuosina 1997 98 vuodessa noin 650, vuonna 1999 määrä kasvoi lähes 800:aan ja vuonna 2000 lähes 1 100:aan. Vuosina 2001 2002 yritysten perustaminen väheni, mutta alan vaikeudet huomioon ottaen yllättävän vähän. Vuonna 2001 alalle tuli edelleen yli 900 ja vuonna 2002 lähes 900 uutta yritystä. Vuonna 2003 uusien yritysten määrä nousi hieman edellisvuodesta, ja vuonna 2004 uusia yrityksiä aloitti liiketoimintansa toimialalla peräti 965 kappaletta. Vuosittain syntyvien uusien yritysten määrä yrityskantaan verrattuna on tietojenkäsittelypalveluissa suurempi kuin koko taloudessa. Vuonna 2003 uusia yrityksiä suhteessa yrityskantaan perustettiin tietojenkäsittelypalvelualalla 15,1 prosenttia, kaikilla aloilla 9,6 prosenttia. (Yrityskanta lasketaan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastossa eri tavoin kuin edellä esitetyssä yritys- ja toimipaikkatilastossa.) Uusien yritysten suuri määrä liittyy paitsi alan kasvuun myös siihen, että kynnys uuden yritystoiminnan aloittamiseen on tietojenkäsittelypalvelualalla alhainen. Kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen alentaa ennen kaikkea tarvittavien toimitila-, laite- ja materiaali-investointien matala taso.
18 Taulukko 5. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina 1997 2004 tietojenkäsittelypalvelujen toimialalla Vuosi Aloittaneet Lopettaneet Lisäys 1995 685 344 341 1996 704 353 351 1997 679 367 312 1998 669 384 285 1999 822 510 312 2000 1 122 623 499 2001 934 703 231 2002 865 693 172 2003 899 681 218 2004 965 773 192 Lähde: Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Toisaalta toimialalta poistuu vuosittain suuri määrä yrityksiä. Vuosina 1997 2000 poistuneiden osuus oli runsaat puolet perustettujen yritysten määrästä: vuosina 1997 98 vajaat 400 yritystä, vuonna 1999 vajaa 500 ja vuonna 2000 noin 600 yritystä. Toimialan tilanteen vaikeutumista osoittaa se, että vaikka yritysten perustaminen vuosina 2001 2002 jatkui melko suurena, lopettaneiden osuus suhteessa aloittaneisiin kasvoi selvästi aiemmista vuosista (lopettaneita yrityksiä oli vuonna 2001 lähes 700 ja vuonna 2002 yli 700). Tilanne koheni jonkin verran vuonna 2003, jolloin lopettaneiden määrä väheni noin 50:llä. Vuonna 2004 toimialalla aloittaneiden yritysten määrä kasvoi 965:een, mutta samalla myös lopettaneiden yritysten määrä kasvoi 773:een. Suhteessa yrityskantaan lopettaneiden yritysten osuus oli tietojenkäsittelypalveluissa vuonna 2003 11,4 prosenttia, mikä on jonkin verran suurempi osuus kuin kaikilla aloilla yhteensä (8,7 %). Yritysten toiminnan päättyminen tapahtuu tietojenkäsittelypalvelualalla pääosin yrityskauppojen tai toiminnan vapaaehtoisen lopettamisen kautta. Vuonna 2002 kuitenkin myös konkurssien määrä kasvoi selvästi aiemmasta. Vuonna 2003 konkurssien määrä kääntyi jälleen laskuun: konkurssiin haettiin 57 tietojenkäsittelypalvelualan yritystä, kun määrä edellisvuonna oli 79. Vuonna 2004 konkurssien määrä aleni edelleen ja niitä oli vain 52 kappaletta. Henkilöstöä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli vuonna 2003 485, edellisvuonna 731. (Tilastokeskus. Konkurssitilasto.) Kauppa- ja teollisuusministeriön 2005 tekemä selvityksen mukaan 25 prosenttia alan yrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana ja henkilöstöään supistaneita yrityksiä oli vain 7 prosenttia. Henkilöstöään lisänneiden yritysten osuus oli hieman pienempi ja henkilöstöään vähentäneiden yritysten osuus selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöstöään lisänneiden yritysten osuus oli tietojenkäsittelypalvelualalla myös suurempi kuin koko pk-sektorilla, jossa osuus nyt tehdyn kyselyn mukaan oli 23 prosenttia ja myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten osuus oli alalla hieman pk-sektorin keskitasoa (11 %) pienempi. KTM:n selvityksessä tiedusteltiin myös yritysten kasvuhakuisuutta, kasvun keinoja ja kasvun esteitä. Tulokset osoittavat, että voimakkaasti kasvuhakuisia ilmoitti olevan 17
19 prosenttia haastatelluista yrityksistä. 58 prosenttia yrityksistä kertoi pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan ja vain 12 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole kasvutavoitteita ollenkaan. Taulukko 6. Yritysten kasvuhakuisuus Kasvuhakuisuus Tietojenkäsittelypalvelut Pk-yritykset yhteensä Voimakkaasti kasvuhakuinen 17 % 7 % Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 58 % 45 % Pyrkii säilyttämään asemansa 12 % 34 % Yrityksellä ei ole kasvutavoitteita 12 % 14 % Lähde: KTM selvitys 2005 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä Ohjelmistoalan suurimpien yritysten kartoittamista vaikeuttaa alan nopea kehitys, jonka vuoksi tilastoista saatavissa olevat tiedot suurimmista yrityksistä vastaavat varsin huonosti tämän päivän tilannetta. Tietolähteiden ongelmana on lisäksi se, että niissä on usein yhdistetty ohjelmistoalalla toimiviin yrityksiin myös tietoliikennealan yrityksiä ja tietoteknisten välineitä myyviä yrityksiä. Tähän raporttiin on otettu Tietoviikon keräämä lista alan 250 suurimmasta yrityksestä. Listasta on pyritty ottamaan mukaan vain ne yritykset, jotka kuuluvat tarkasteltavaan toimialaan. Taulukko 7. Toimialan 20 suurinta yritystä liikevaihdon mukaan järjestettynä Yritys Liikevaihto (milj. ) Henkilöstö 1 Tietoenator 1 525,3 12 518 2 Fujitsu Services 290,6 1 746 3 WM-Data 251 2 500 4 Accenture 93 666 5 Itella Suomi 82,2 703 6 FD-Finanssidata 67,4 321 7 Aldata Solution 66 525 8 Proha 65,7 569 9 Setec 58,5 366 10 SAP Finland 54,9 136 11 Samlink 51,6 274 12 Tecnomen 51,5 355 13 F-Secure 47,3 291 14 Tieto-Tapiola 47,1 306 15 Capgemini Finland 45,4 16 Microsoft 40,4 102 17 Ementor 39,7 231 18 Cygate 38,7 106 19 Tekla 37,9 368 20 Basware 32,6 280 Lähde: Tietoviikko