b) Ampeerin määritelmä perustuu kahden pitkä yhdensuuntaisen virtajohtimien väliseen voimavaikutukseen, joka on magneettinen vuorovaikutus

Fotoni 6 6-1 Kertaustehtäviä Luku 1 1. a) Tee lyhyesti selkoa sähkövirran vaikutuksista. b) Mihin sähkövirran vaikutukseen perustuu ampeerin määritelmä? c) Mihin sähkövirran vaikutukseen perustuvat akun lataaminen, hehkulamppu, galvanointi ja tasavirtamoottori? (Yo s 04) a) Sähkövirran vaikutukset ovat: Lämpövaikutus. Johdin lämpenee resistanssinsa takia. Johtimessa kuluva teho on Joulen lain mukaan P I, ja osa siitä ilmenee johtimen lämpenemisenä. Säteilyvaikutus. Osa johtimessa kuluvasta tehosta siirtyy säteilyn muodossa pois johtimesta. Esimerkiksi. hehkulampussa, kun vastuslanka säteilee valoa korkeassa lämpötilassa. Kemiallinen vaikutus tulee esille esim. elektrolyysireaktiossa, jonka sähkövirta saa aikaan. Magneettinen vaikutus, joka johtuu varausten liikkeen aiheuttamasta magneettikentästä sekä liikkuvaan varaukseen vaikuttavasta magneettisesta voimasta.. b) Ampeerin määritelmä perustuu kahden pitkä yhdensuuntaisen virtajohtimien väliseen voimavaikutukseen, joka on magneettinen vuorovaikutus c) akun lataaminen on esimerkki kemiallisesta vaikutuksesta hehkulamppu on esimerkki sähkövirran lämpövaikutuksesta ja säteilyvaikutuksesta galvanointi on esimerkki kemiallisesta vaikutuksesta tasavirtamoottorin toiminta on esimerkki magneettisesta vaikutuksesta.. Opiskelijat tutkivat metallilangan läpi kulkevan sähkövirran riippuvuutta jännitteestä ja saivat seuraavat mittaustulokset: Jännite (V) Virta (ma) 0,03 11,5 0,09 36,0 0,15 56,9 0,3 98,3 0,34 130, a) Piirrä mittauksen kytkentäkaavio. b) Kuinka suuri oli metallilangan resistanssi mittauksen perusteella? Noudattiko metallilanka Ohmin lakia? c) Kuinka suuri jännite tarvitaan, jotta langan läpi kulkisi 180 ma virta?

Fotoni 6 6- a) V Metallilanka A b) Piirretään tuloksista I,U-kuvaaja. Kuvaaja on piirrettävä origon kautta, koska virta on nolla kun jännite on nolla. Tulos voi hieman vaihdella riippuen siitä kuinka tarkkaan kuvaaja sovitetaan käsin. 0.40 0.35 y 0.005x 0.30 jännite (V) 0.5 0.0 0.15 0.10 0.05 0.00 0 50 100 150 virta (ma) Kuvaajan perusteella voidaan olettaa, että jännite on mittaustarkkuuden rajoissa verrannollinen virtaan. Ohmin laki on siis voimassa. c) Jännite arvioidaan olettamalla, että langan resistanssi pysyy vakiona: U I 5, Ω 180 10 A 0,45 V -3 3. Oppilastöissä piti tutkia pienen hehkulampun (nimellisjännite 6.3 V) läpi kulkevan sähkövirran ja lampussa tapahtuvan jännitehäviön välistä riippuvuutta. Käytettävissä oli

Fotoni 6 6-3 6 V akku, säätövastuksia, tarpeelliset mittarit ja johtimia. a) Piirrä kaavio mittaukseen soveltuvasta kytkennästä. b) Eräässä kokeessa saatiin seuraavat tulokset: U/V 0,6 0,53 1,00 1,5,00 3,00 4,01 5,00 6,00 I/A 0,8 1,41 1,84,,55 3,05 3,56 4,01 4,35 Lamppu alkoi hehkua noin A virralla ja loisti kirkkaana kokeen lopussa. Piirrä I I (U)-kuvaaja. Miten kuvaajan muoto voidaan selittää? (Yo k 93) a) Mittaus voidaan suorittaa käyttäen etuvastusta tai potentiometrikytkentää. b) I IbUg kuvaaja: 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 I(A).5.0 1.5 1.0 0.5 0.0 0 1 3 4 5 6 U(V)

Fotoni 6 6-4 Kun hehkulanka lämpenee virran kasvaessa, sen resistanssi kasvaa lämpötilan noustessa. Metallilangan resistanssi on U/I. Virran kasvu jännitteen funktiona hidastuu, ja lampun läpi kulkeva virta kasvaa epälineaarisesti. 4. Johtimena käytetään teräslankaa, jonka halkaisija on 3,0 mm ja joka on päällystetty 150 µ m:n paksuisella kuparikerroksella. Kuinka suuri jännitehäviö on 40 m:n pituisessa johtimessa, jossa kulkee 3,5 A:n tasavirta? Teräksen resistiivisyys on 18, 4 10 8 Ωm ja kuparin168 10 8, Ωm. (Yo s 0) Määritellään d t teräsjohtimen halkaisija 3,0 mm s kuparikuoren paksuus 150µm l johtimen pituus 40 m ρ t teräksen resistiivisyys 18,4 10-8 Ωm ρ k kuparin resistiivisyys 1,68 10-8 Ωm I johtimen virta 3,5 A Oletetaan, että jännite jakautuu tasaisesti pitkin johdinta molemmissa aineissa. Johtimet toimivat silloin kuten rinnan kytketyt vastukset. Teräsjohtimen resistanssi on 8 ρ tl 168, 10 Ωm 40 m t 10, 93Ω F dti π 0, 0015 πhg K J b mg ja kuparijohtimen resistanssi k ρ l k F dt d π + s π t HG I K J F H G I K J 8 ρkl 168, 10 Ωm 40 m 4, 753Ω πcss b + d 4 3 tgh πe15, 10 315, 10 j Koko johtimelle pätee t k 10,93Ω 4, 753Ω 3,313 Ω + 15,68 Ω t k Jännite on U I 35, A 3,313 Ω 11,59V 1 V Tehtävä voidaan myös ratkaista ilman välituloksia, koska erillisiä resistansseja ei kysytä. Ensin saadaan

Fotoni 6 6-5 d π t 1 1 1 + ρ l t k F I HG K J t π + b csd s t + h b g ρ l k g F HG π dt sdt + s + l 4ρ ρ t k I KJ esistanssi on l F dt sd b t + s π + 4ρt ρk HG gi KJ ja jännite U I Il F dt sd b t + s π + 4ρt ρk HG gi KJ Tästä saadaan sijoittamalla numeeriset arvot äskeinen tulos. 5. Käytettävissäsi on 4,5 V:n paristolla toimiva taskulamppu, elektroniikan komponentteja (vastuksia, kondensaattoreita, diodeja, transistoreita), kuparilankaa ja kompassi. Olet saanut 6 voltin akun, josta ei selviä, kumpi napa on positiivinen. Esitä kaksi menetelmää, joilla saat selville akun napaisuuden. (Yo s 98) 1) Diodin ja lampun avulla: Kytketään sarjaan diodi, pieniresistanssinen vastus, akku ja taskulampun polttimo oheisen kytkentäkaavion mukaan. Suljetaan virtapiiri. Jos lamppu syttyy, akun napa A on positiivinen ja napa B negatiivinen, koska silloin virta kulkee diodin päästösuuntaan. Jos lamppu ei syty, napa B on positiivinen ja napa A negatiivinen. K napa A akku napa B ) Kompassin avulla: Kytketään akku ja vastus sarjaan kuparilangan avulla oheisen kytkentäkaavion mukaisesti. Virtapiiri on aluksi avoin. Asetetaan kompassineula kuparilangan päälle niin, että se on langan suuntainen. Suljetaan virtapiiri.

Fotoni 6 6-6 Kompassineula kääntyy virran suuntaan nähden oikealle. Jos napa A on positiivinen ja napa B negatiivinen, virta kulkee piirissä kuvassa myötäpäivään. Silloin kompassineula kääntyy kohti virtasilmukan sisäosaa. Jos napa B on positiivinen ja napa A negatiivinen, virta kulkee silmukassa vastapäivään, jolloin virran synnyttämä magneettikenttä kääntää kompassineulaa silmukasta ulospäin. K Cu-lankaa kompassi napa A akku napa B 6. Lukion fysiikan tunnilla tutkittiin pariston toimintaa kytkemällä napojen väliin erikokoisia vastuksia ja mittaamalla virta sekä napajännite. Tulokset olivat seuraavat: U(V) 4,16 4,38 4,56 I(A) 0,413 0,1 0,111 a) Määritä ulkoisen resistanssin arvo kussakin tapauksessa. b) Arvioi sopivan kuvaajan avulla tuloksista pariston lähdejännite ja sisäinen resistanssi. c) Arvioi pariston antama suurin mahdollinen virta. (HY, JY, TY, OY fysiikan valintakoe 01) Piirretään kytkentä: i I E u U Määritellään: E lähdejännite U napajännite i sisäinen resistanssi u ulkoinen resistanssi I virta I max suurin pariston antama virta a) Napajännite on U I u.

Fotoni 6 6-7 Ulkoinen resistanssi on u U I Eri tapauksissa saadaan seuraavat resistanssin arvot: U(V) 4,16 4,38 4,56 I(A) 0,413 0,1 0,111 (Ω) 10,1 19,8 41,1 b i ug i. b) Lähdejännite on E I + I + U Napajännite voidaan kirjoittaa muotoon U Ii + E. Piirretään napajännite virran funktiona. Kuvaaja on suora, jonka fysikaalinen kulmakerroin on i. Suora leikkaa U-akselin pisteessä U 0 E af. y -1.304x + 4.691 4.8 4.7 4.6 4.5 U(V) 4.4 4.3 4. 4.1 4.0 0.0 0.1 0. 0.3 0.4 0.5 I(A ) Sovitussuora on tehty pienimmän neliösumman menetelmän mukaan, mutta arvostelussa on tarkoitus piirtää suora silmämääräisesti. Kuviin on myös kirjoitettu sovitussuoran yhtälö. (U,I) - yhtälö on U 469, V -1,30Ω I(A). Tästä saadaan E 469, V, 130, Ω. c) Pariston antama virta on i I E + i u

Fotoni 6 6-8 Suurin virta saadaan, kun ulkoinen resistanssi on 0 eli pariston navat oikosuljetaan. Silloin pätee I E max i 3,60 A Vastauksissa on hyväksyttävä näistä arvoista poikkeavia tuloksia, koska tarkoitus on ratkaista tehtävä silmämääräisesti piirretyn kuvaajan avulla. 7. Arvioi, kuinka suuren tehon a) ihminen b) taskulampun paristo c) auton moottori pystyy kehittämään massansa kilogramma kohti. Mistä erot johtuvat? a) Ihmisen teho on suurimmillaan noin 00 W. Teho kg:aa kohti on noin 00W/ 70kg 3W/kg, Teho voi hetkellisesti nousta suuremmaksi. Esimerkiksi painonnostaja vetää 100 kg painavan tangon rinnalle noin 1,5 sekunnissa. Työ on suurin piirtein 1000N 1,5m 1500J. Tämä vastaa tehoa P 1500J 1000W 1,5s ja kg:aa kohti noin 15 W/kg. b) Taskulampun paristo painaa 30 100 g riippuen tyypistä, ja siitä voidaan ottaa jatkuva teho 5 W. Tämä vastaa tehoa kg:aa kohti, joka on noin 50 150 W/kg. c) Auton moottori, joka painaa 00 kg, kehittää noin 100 kw:n tehon. Tämä vastaa noin 500 W/kg. Viritettynä moottori voi kehittää jopa 000 kw, vastaten 10 kw/kg. Luku 8. Maan ilmakehän alaosissa on positiivisia ja negatiivisia ioneja, joita syntyy maaperän radioaktiivisten alkuaineiden ja kosmisen säteilyn tuottamina. Eräässä osassa ilmakehää sähkökentän voimakkuus oli 15 V/m ja suunta suoraan alaspäin. Ilmakehässä oli tällä alueella yksiarvoisten positiivisten ionien konsentraatio 650 10 6 m -3 ja yksiarvoisten negatiivisten ionien konsentraatio 550 10 6 m -3. Ilman johtavuudeksi mitattiin 7510, 14 bωmg 1. Määritä a) nopeus, jolla ionit liikkuvat sähkökentässä, b) virrantiheys. Määritellään tarvittavat suureet: E sähkökentän voimakkuus n + positiivisten ionien konsentraatio n - negatiivisten ionien konsentraatio σ ilman johtavuus v ionien nopeus j virrantiheys

Fotoni 6 6-9 Positiiviset ionit liikkuvat kentän suuntaan ja negatiiviset ionit vastakkaiseen suuntaan. Oletetaan, että ne liikkuvat samalla nopeudella. Virrantiheys on silloin j vebn+ n g. Toisaalta virrantiheyden ja kenttävoimakkuuden välillä vallitsee relaatio j Tästä ratkaistaan ensin ionien nopeus: b g b g σe ve n+ n σe v en+ n Virrantiheys on j σe 344, pa. m 015, s σ E. 9. Kuvassa on kaksi protonia asetettuna kolmella eri tavalla toisiinsa nähden. Pistevarauksen potentiaali on verrannollinen varaukseen ja kääntäen verrannollinen etäisyyteen pistevarauksesta. Mikä on potentiaalien suuruusjärjestys pisteessä P eri tapauksissa A, B ja C? Potentiaali pisteessä P on protonien kenttien potentiaalien summa, joten se on kaikissa tapauksissa V k e k e 3ke P + d d d Potentiaali on siis sama kaikissa tapauksissa.

Fotoni 6 6-10 10. Kondensaattorilevyjen varaus on Q, ja niiden välille on kytketty jännite U. Negatiivinen levy on maadoitettu. Levyjen välimatka on d. Levyjen väliin keskelle työnnetään a) johdelevy, jonka paksuus on a, b) eristelevy, jonka paksuus on a, ja eristeaineen suhteellinen permittiivisyys ε r. Miten kondensaattorilevyjen välinen sähkökenttä ja potentiaali muuttuvat ja miksi? +Q U a d -Q a) Kun kondensaattori on tyhjä, kenttä on E 0 U d σ ε Q Aε 0 0 Potentiaali laskee tasaisesti arvosta U arvoon 0 maadoitetun levyn kohdalla. Kun levyjen väliin työnnetään johdelevy, siihen indusoituu varauksia, joiden synnyttämä kenttä tarkalleen kumoaa ulkoisen kentän levyjen välissä. Oletetaan, että levyt kytketään irti jännitelähteestä, jolloin varaus pysyy samana. Johdelevyn paksuuden pituisella matkalla levyjen synnyttämän kentän potentiaaliero on V E a U a a 0 d Johdelevyn varaukset kumoavat täsmälleen tämän. Johdelevyn ulkopuolella indusoidut varaukset eivät synnytä kenttää ja levyjen synnyttämä kenttä pysyy samana. Jännite levyjen välillä on b g F HG V E d a U d a a 0 U 1 d d b) Merkitään E 1 kenttä ilmassa, E kenttä eristelevyssä I K J E E 1 ε r Levyjen välinen jännite on E E d a 1 1b g+ a U ε r t Kenttä ilmaraossa ei muutu, koska eristekappaleen kenttä on nolla sen ulkopuolella. Siksi pätee

Fotoni 6 6-11 E1 E0 U1 E0( d a) Koko jännite on b E a a U1 E0 d a 0 g + a E 0 d 1 1 U0 1 1 ε HG HG d KJ HG HG d r F F I K JI F F I K JI KJ 11. Pienen varatun pallon varaus on +0 nc ja massa 0,35 g. Pallo putoaa kitkattomasti kapeassa eristeputkessa 0 cm:n korkeudelta kohti putken pohjalla olevaa varattua palloa. Eristeputkessa on tyhjiö ja pohjalla olevan pallon varaus on +50 nc. Kuinka lähellä pallot käyvät toisiaan? Mikä on syntyneen värähdysliikkeen tasapainoasema? (Yo s 06) Putkessa on tyhjiö ja putki on kitkaton, joten energia säilyy. Merkitään E g painovoimakentän potentiaalienergia E s sähköinen potentiaalienergia Oletetaan, että pallo putoaa levosta. Silloin pätee alemmassa lepopisteessä bg bg bg bg Eg x + Es x Eg h + Es h QQ QQ mgx + 1 mgh + 1 4πε x 4πε h 0 0 Koska suure h-x eroaa nollasta, se voidaan supistaa pois: 1 b g F I HG K J QQ 1 1 mg h x 4πε 0 x h F HG QQ 1 h x 4πε 0 hx I K J

Fotoni 6 6-1 9 9 9 Nm 89910, 010 C 5010 QQ F QQ mg 1 1 H G I x hx K J 1 C 4πε 0 4πε 0mgh 3 035, 10 kg 9,81 m 00, m s C 3 13 10 m 13mm 1. Oheinen kuva esittää kaavamaisesti oskilloskoopin kuvaputkea. a) Selosta kuvan avulla putken toiminta. b) Selosta, mihin perustuu vaihtojännitteen mittaaminen oskilloskoopilla. (Yo k 95) a) Toiminnan kannalta oleellisia ovat elektronitykki, poikkeutuslevyt ja loisteaineella katettu kuvapinta. Oskilloskooppi on katodisädeputki, jossa vaakapoikkeutuslevyille voidaan kytkeä pyyhkäisyjännite (kippijännite). Tämän johdosta x-akselista tulee aika-akseli. Elektroneja irrotetaan kiihdytysputken negatiivisena kohtiona eli katodina olevasta hehkulangasta kuumentamalla sitä sähkövirralla. Elektronit kiihdytetään katodin ja positiivisen kohtion eli anodin välisellä jännitteellä. Putkessa on tyhjiö. Elektronit saavat siinä kiihdytysjännitteen U ilmaiseman liike-energian EkeU. Kuvaputkessa elektroni pääsee anodin ohi tilaan, jossa sitä ohjataan vaaka- ja pystysuuntaisilla sähkökentillä. Osumakohta nähdään valopisteenä putken takaseinämän fluoresoivalla kalvolla. Elektronisuihku muuttaa herkästi suuntaansa ohjauskenttien vaihteluiden mukaan, ja valopisteet ilmaisevat nopeasti ja tarkasti ohjauskenttään syötetyt signaalit. Oskilloskoopissa mitattava tai vastaanotettava signaali muutetaan kenttää

Fotoni 6 6-13 muuntelevaksi virraksi, jolloin kentän läpi kulkevan elektronisuihkun poikkeaminen kuvaputkella ilmaisee signaalin. b) Vaakapoikkeutuslevyille eli x-levyille voidaan kytkeä oskilloskoopin pulssipiirin tuottama pyyhkäisyjännite eli kippijännite, jonka jaksonaikaa voidaan säätää. Tämän johdosta x-akselista tulee aika-akseli. Elektronisuihku siirtyy kuvapinnan yli valitussa ajassa T. Mitattava vaihtojännite kytketään oskilloskoopin y- levyille. Sopivalla pyyhkäisyajalla ja herkkyydellä kuvapinnalle saadaan tutkittava vaihtojännite ajan funktiona. Tahdistuksen avulla pyyhkäisy saadaan alkamaan aina samassa jännitteen vaiheessa, jolloin kuvaaja saadaan pysyväksi. 13. Kahden vaakasuoran metallilevyn välinen jännite on 16 kv. Positiivinen levy on negatiivisen levyn yläpuolella. Levyjen etäisyys on 1, cm. Öljypisara, jonka massa on, 10 13 kg, on levossa metallilevyjen välisessä sähkökentässä. a) Piirrä kuvio, josta ilmenevät öljypisaraan vaikuttavat voimat. b) Määritä öljypisaran varaus. a) qe E mg b) Tasapainossa pätee mg + qe 0 Skalaarimuodossa (valitaan positiivinen suunta alaspäin):

Fotoni 6 6-14 mg + qe 0 Tästä ratkaistaan 13, 10 kg 9,81 m 0, 01m mg mgd q E U s 18 16, 10 C 10e 4 1,6 10 V 14. Elektronisuihku tulee vaakasuoralla nopeudella 80 10 6, ms homogeeniseen sähkökenttään, joka on kahden vaakasuoran metallilevyn välissä. Levyjen pituus on 5,0 cm ja niiden välimatka on 3,0 cm. Levyjen välillä on jännite 60 V. a) Mikä on elektronien nopeus niiden tullessa ulos kentästä? b) Kuinka suuren poikkeaman kenttä aiheuttaa elektronisuihkulle? a) Vaakasuorassa suunnassa elektronit ovat tasaisessa liikkeessä. Pystysuorassa suunnassa niillä on kentän suunnalle vastakkainen kiihtyvyys: eu eu ma e a d dme Nopeus on pystysuunnassa siis tasaisesti kiihtyvää. Elektroni kulkee kentässä vaakasuunnassa matkan l l vxt v0t t v0 Sinä aikana se saa pystysuunnassa nopeuden v y eu l at dm v 1, 6 10 C 60V 0,05m, 10 31 6 003, m 9,1 10 kg 80, 10 m s e 0 19 6 m s Elektronin nopeus kentästä ulos tultaessa on v y eu l at dm v 1, 6 10 C 60V 0,05m, 10 31 6 003, m 9,1 10 kg 80, 10 m s e 0 19 6 m s Suunta poikkeaa vaakasuunnasta positiivisen levyn suuntaan kulman b) Poikkeama pystysuunnassa on vy 0, tanα 0, 68 α 15, 4 v 80, x

Fotoni 6 6-15 19 F y at HG I eu md K J F HG I 1 1 l v K J 16, 10 C 60V 0,05 m 3 69, 10 m 31 1 e 0 0, 03 9, 1 10 kg 8,0 10 m s. 15. a) Oppitunnilla tutkittiin elektronien liikettä katodisädeputkessa, jonka vaakasuorien poikkeutuslevyjen välimatka oli 5,0 cm ja pituus 9,0 cm. Elektronisuihku saapuu vaakasuorassa suunnassa vaakasuorien levyjen väliin kohtisuorasti keskelle. Kuinka suuren nopeuden elektronit saivat putkessa, kun kiihdytysjännitteen suuruus oli 3,0 kv? b) Levyjen välille kytketään jännite. Kuinka suuri jännite levyjen välillä tarvitaan, jotta elektronisuihku ei osu vaakasuoraan levyyn? katodisädeputkessa, jonka vaakasuorien poikkeutuslevyjen välimatka oli 5,0 cm ja pituus 9,0 cm. Elektronisuihku saapuu vaakasuorassa suunnassa vaakasuorien levyjen väliin kohtisuorasti keskelle. Kuinka suuren nopeuden elektronit saivat putkessa, kun kiihdytysjännitteen suuruus oli 3,0 kv? b) Levyjen välille kytketään jännite. Kuinka suuri jännite levyjen välillä voi korkeintaan olla, jotta elektronisuihku ei osu vaakasuoraan levyyn? Levyjen välissä on pystysuora homogeeninen sähkökenttä. Elektroniin kohdistuu siis vakiovoima, joka saattaa elektronin tasaisesti kiihtyvään liikkeeseen pystysuunnassa kohti ylälevyä. Vaakasuunnassa elektroni liikkuu vakionopeudella, koska siihen ei kohdistu mitään voimaa. Elektronin nopeus sen saapuessa levyjen väliin saadaan Schusterin kaavasta eu 1 mv Tästä ratkaistaan elektronin nopeus 19 eu 160, 10 C3,010V 6 m v 3, 5 10 33 m -31 9,1 10 kg s Elektronin paikka vaakasuunnassa ajan hetkellä t on x y 1 at 3 Mm s vt ja pystysuunnassa a on elektronin kiihtyvyys ja y on levyjen välimatkan puolikas y d

Fotoni 6 6-16 Kiihtyvyydeksi saadaan y a t Elektroni voi kulkea levyjen välissä ajan t x v Sähkökenttä kohdistaa elektroniin voiman F ee eu d Elektronin kiihtyvyys on F -ee on sähkökentän elektroniin kohdistama voima. Näin saadaan a F m eu ma m y d t U md F xi HG v K J 31 91, 10 kg ( 005, m) 0,09 m e ( ) 160, 10 6 3,48 10 m s 19 185 V 1,9 kv C Negatiivinen etumerkki osoittaa, että jännite on suunnattu ylhäältä alaspäin. Tällaisissa laskuissa on tärkeä ottaa huomioon varauksen etumerkki! 16. Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorion sähköstaattisessa tandem-van de Graaff kiihdyttimessä ioneja kiihdytetään kahdessa vaiheessa. Eräässä kokeessa pii-ioneja 8 Si kiihdytettiin ensin 4,80 MV jännitteellä, jonka jälkeen elektroneista riisuttuna 8 Si 5+ -ioneina samalla jännitteellä. 4,80 MV. Kuinka suuren nopeuden ionit saavat kaikkiaan kiihdytyksessä? Sähkökentän tekemä työ on yhtä suuri kuin elektronin liike-energian lisäys. oletetaan, että ioni lähtee levosta. Tällöin ionin varaus ensimmäisen kiihdytyksen aikana on -e ja toisen aikana +5e. Tällöin voidaan ajatella, että varaus Q 6 e kiihdytetään jännitteellä 4,8 MV. Piiatomin massa on 8 u.

Fotoni 6 6-17 19 6 1 QU 6 1, 60 10 C 4, 8 10 V QU mv v m -7 8 1,66 10 kg 6 m 14, 1 10 14 s Mm s 17. Neljä samanlaista varausta sijaitsee neliön nurkissa. Viides varaus sijoitetaan neliön keskinormaalille. Missä kohtaa keskinormaalia se on tasapainossa? Onko tämä tasapainoasema stabiili? Yritä johtaa vastaus puhtaasti päättelemällä, ilman laskuja. Symmetriasta voidaan päätellä, että tasapinoaseman täytyy olla neliön tasossa, koska muuten niitä pitäisi olla useampia. Tasapainoasema on labiili, koska varausten synnyttämien voimien resultantti aina on suunnattu poispäin tasosta jos varaus ei sijaitse tarkalleen tasossa. Luku 3 18. a) Miksi suurjännitelaitteissa yleensä pyritään välttämään teräviä särmiä ja kärkiä? b) Miten ja minkä ilmiön vuoksi ilmaeristeisen kondensaattorin levyjen väliin asetettu eristekappale muuttaa kondensaattorin kapasitanssia? (Yo s 91) a) Kärjen kohdalla sähkökentän voimakkuus kasvaa, jolloin helpommin syntyy haitallisia läpilyöntejä sekä kipinöintiä. b) Eriste polarisoituu siten, että positiivinen varaus siirtyy kentän suuntaan ja negatiivinen vastakkaiseen suuntaan. Polarisaatiovarauksen synnyttämä kenttä on vastakkaissuunteine alkuperäiselle kentälle ja pienentää sitä. 19. Komponenttiliike kauppasi superkondensaattoreita joiden kapasitanssiksi oli ilmoitettu 10 F. a) Pohdi onko komponenttiliikkeen lupaus kondensaattorin kapasitanssista luotettava. b) Opiskelijat määrittivät superkondensaattorin kapasitanssin varaamalla kondensaattorin. Kondensaattorin varaus purettiin hehkulampun läpi ja purkausvirta mitattiin yleismittarilla 10 s välein jolloin saatiin seuraava purkausvirran kuvaaja.

Fotoni 6 6-18 Lampun resistanssiksi mitattiin,5 Ω. Mikä oli kondensaattorin kapasitanssi mittauksen perusteella? c) Mistä luulet purkausvirran epäsäännöllisen käyttäytymisen johtuvan? a) Kapasitanssi vaikuttaa kovin suurelta, mutta nykyisissä kondensaattoreissa näin suuria arvoja esiintyy. b) Kondensaattorin varaus saadaan graafisella integroinnilla Q I t Tästä saadaan varaukseksi noin 1 V. Kondensaattorin latausjännitteeksi saadaan U Imax 75, Ω 018, A 1,35 V Kondensaattorin kapasitanssi on C Q 1 C 15, 6 F 16 F U 1,35 V Kondensaattorin valmistajan lupaus pitänee paikkansa. c) Purkauskäyrän epäsäännöllisyys aiheutuu lampun resistanssin muuttumisesta lampun kuumetessa. 0. Kondensaattorin kapasitanssin määrittämiseksi kondensaattori ladattiin. Ladatun kondensaattorin varaus purettiin 15 k Ω vastuksen kautta ja purkausvirta mitattiin yleismittarilla. Sähkövirta kirjattiin ylös tietyin aikavälein jolloin saatiin oheiset mittaustulokset a) Piirrä kytkentäkaavio purkausvirran mittaamisesta. b) Määritä sopivaa graafista esitystä apuna käyttäen kondensaattorin kapasitanssi.

Fotoni 6 6-19 a) C A b) Piirretään mittaustulosten kuvaaja: 0.30 0.8 0.6 0.4 0. 0.0 0.18 Virta (ma) 0.16 0.14 0.1 0.10 0.08 0.06 0.04 0.0 0.00 0 10 0 30 40 50 60 70 80 90 100 110 10 130 140 150 Aika (s) Graafisella integroinnilla saadaan Q I t 10, 77 mc

Fotoni 6 6-0 Purkauksen alussa oli jänniteu I 15Ω 300 ma 4,5V. Kapasitanssi on C Q 3, mf U 1. a) Mistä tekijöistä riippuu levykondensaattorin kapasitanssi? b) Selosta oheisten kuvien esittämän säätökondensaattorin toimintaperiaate. c) Oheinen periaatekuvio esittää kapasitiivisen kosteusanturin rakennetta. Minkä vuoksi anturin kapasitanssi muuttuu ilman kosteuden muuttuessa? (Yo s 99) a) Levykondensaattorin kapasitanssi on A C ε 0 ε r d missä ε 0 on sähkövakio eli tyhjiön permittiivisyys, ε r on eristemateriaalin suhteellinen permittiivisyys, A on kondensaattorin levyjen pinta-ala ja d on levyjen välinen etäisyys. Kapasitanssi siis riippuu eristeen permittiivisyydestä sekä levyjen pinta-alasta ja välimatkasta. b) Kun kondensaattorin navat kytketään jännitelähteen positiiviseen napaan ja negatiiviseen napaan, syntyy kondensaattorisysteemi, jossa peräkkäiset levyjen välit toimivat rinnan kytkettyinä kondensaattoreina. Ylemmät levyt kiertyvät niin, että niitä voidaan laskea pitemmälle alempien levyjen väliin, jolloin yhteinen pinta-ala kasvaa, tai nostaa ulommas, jolloin yhteinen pinta-ala pienenee. Näin kondensaattorin kapasitanssia voidaan muuttaa. c) Kun kosteutta pääsee ylemmän elektrodin läpi eristeeseen, eristeen suhteellinen permittiivisyys muuttuu. Tällöin muuttuu myös kondensaattorin kapasitanssi.. Kondensaattori, jonka kapasitanssi oli 00 µ F ladattiin 4,54 V jännitteellä. a) Kuinka suuri oli kondensaattorin varaus lataamisen jälkeen?

Fotoni 6 6-1 b) Ladatun kondensaattorin rinnalle kytkettiin varaamaton kondensaattori, minkä jälkeen systeemin jännitteeksi mitattiin 4,1 V. Piirrä mittauksesta kytkentäkaavio. Kuinka suuri oli tämän rinnan kytketyn kondensaattorin kapasitanssi mittauksen perusteella? c) Kuinka suuri varaus siirtyi rinnan kytkettyyn kondensaattoriin? a) Kondensaattorin varaus on Q CU 00 10 6-3 F 4,54 V 9,99 10 C 10 mc b) innankytkennän yhteydessä varaus säilyy. Kun systeemin jännite tiedetään, kytkennän jälkeen voidaan kapasitanssi laskea: Ckok 3 Q U 999, 10 C 3 4, 10 C J 4,1 V Kondensaattorit ovat rinnan, jolloin tuntemattoman kondensaattorin kapasitanssiksi saadaan Ckok C+ Cx Cx Ckok C 3-6 3 4, 10 F - 00 10 F 0,4 10 F 0, mf Kapasitanssin arvo vastaa komponentin ilmoitettua arvoa. c) innan kytketyn kondensaattorin varaus kytkennän jälkeen on 3-3 Qx CxUJ 0, 4 10 F 4,1 V 0,94 10 C 0, 9 mc Tämä varaus siirtyi alun perin varatusta kondensaattorista. 3. Kolme kondensaattoria on kytketty sarjaan. Näiden kapasitanssit ovat 1,0 nf,,0 nf ja 3,0 nf, ja niillä on sama läpilyöntikestävyys 4,0 kv. Määritä kunkin kondensaattorin varaus ja jännite, kun kondensaattorisysteemin napojen välillä on kytketty jännite a) 4,4 kv, b) 11,0 kv. (HY fysiikan valintakoe 85) a) Kondensaattorisysteemin kapasitanssi on C 1 1 1 1 1 1 1 1 + + + + C1 C C3 10, nf 0, nf 30, nf 6 nf 6 6 + 3 + 11 nf Systeemin varaus on 6 Q CU nf 44, kv,4µ C 11 Tämä on samalla kunkin kondensaattorin varaus. Kondensaattorien jännitteet ovat

Fotoni 6 6- Q 4, µ C U1 4, kv C1 10, nf Q 4, µ C U 1, kv C 0, nf Q 4, µ C U3 08, kv C3 30, nf b) Systeemin varaus on 6 Q CU nf 11, 0 kv 6,0µ C 11 Kondensaattorien jännitteet ovat U U U 1 3 Q 4 µ C 4 kv, kv C 11 1, 0nF 11 1 Q 4 µ C 4 kv 11, kv C 11, 0nF 11 Q 4 µ C 4 kv 07, kv C 11 3, 0nF 11 3 Pienimmän kondensaattorin jännite ylittää läpilyöntikestävyyden. 4. Levykondensaattori purkautuu vähitellen eristemateriaalin läpi kulkevan vuotovirran vuoksi. Kun kondensaattorin jännite on 180 V, purkautumisnopeus on 40 mv/s. Kondensaattorin kapasitanssi on 0,60 nf, levyjenpinta-ala 16 cm ja välimatka 3,5 mm. Laske eristemateriaalin resistiivisyys (ominaisresistanssi). (Yo s 86) + A + + + d ρ - - - - U

Fotoni 6 6-3 Kondensaattorin rakenne on kuvion mukainen. kondensaattorin kapasitanssi C 0,60 nf levyjen pinta-ala A 16 cm levyjen välimatka d 3,5 mm Kondensaattorin jännite on tarkasteluhetkellä U 180 V. Jännitteen muuttumisnopeus on du dt 40 mv s Eristekerroksen resistanssi on d ρ A missä ρ on materiaalin resistiivisyys. Vuotovirta on I U UA dq ρd dt C du dt Tästä ratkaistaan eristeen resistiivisyys:. 4 AU 16 10 m 180 V ρ d dc U -3-9 As 3,5 10 m 0,60 10 dt V 0,040 V s 1 34, 10 Ωm Todettakoon vielä mielenkiintoinen resistanssin ja kapasitanssin välinen yhteys: d C ρ εa A d ρε Tämä relaatio pitää paikkansa riippumatta kondensaattorilevyjen muodosta. 5. Suurjännitelaitteessa on kytketty sarjaan joukko kondensaattoreita. Kunkin maksimijännite on 800 V. Laitteen jännite on 1 kv. a) Montako kondensaattori on kytkettävä sarjaan, jotta ne kestäisivät? b) Varmuuden vuoksi kytketään viisi kondensaattoria lisää sarjaan. Muutamat niistä hajoavat niin, että tapahtuu oikosulku ja jännite niiden yli menee nollaan. Montako kondensaattoria saa hajota, ennen kuin jäljelle jäävien kondensaattoreiden maksimijännite ylittyy? a) Kondensaattorien lukumäärä on 1 kv n 15 800V

Fotoni 6 6-4 b) Kondensaattoreita kytkemisen jälkeen 17. Koska tarvittava lukumäärä on 1, niistä 5 saa hajota. 6. Kuinka suuri on maapallon kapasitanssi äärettömyyteen nähden? Maa voidaan olettaa palloksi, jonka säde on 6370 km. Kapasitanssi on C r 1 C 6 4 4πε 0 4π 8, 854 10 6, 37 10 m 7,09 10 F 0,71 mf Nm Luku 4 7. Laske virtapiirissä kulkeva virta sekä jännitehäviö vastuksessa. Virta on 10, 0V I 0, A,0 Ω+ 3,0Ω Vastuksen jännite on U I 60, V 8. Määritä kondensaattoreiden varaukset sekä kondensaattorin C jännite.

Fotoni 6 6-5 Systeemin varaus on Q CU U 1 1 + C C 1 UC C C + C 1 1 10, 0V,0µ F 3,0µ F 1, 0µ C 5,0µ F Tämä on samalla kummankin kondensaattorin varaus. Kondensaattorin C jännite on Q Q CU U C 1 C C + C 1 10, 0V,0 µ F 4, 0V 5,0µ F 9. Tasavirtalähteen napojen välille kytketään vastus. Kun vastuksen resistanssi on 0 Ω, sähkövirta piirissä on 40 ma. Kun sen resistanssi on 80 Ω, virta on 100 ma. Laske virtalähteen lähdejännite ja sisäinen resistanssi. (HY fysiikan valintakoe 86 ) Määritellään ensin eri tapausten resistanssit ja virrat: I s E 1 0 Ω, I1 40 ma 80 Ω, I 100mA Kirchhoffin II lain mukaan jännitteiden summa suljetussa piirissä on nolla. Näin saadaan yhtälöpari b b g g E 1+ s I1 0 E + I 0 s Sijoitetaan ensimmäiseen yhtälöön b g E + s I

Fotoni 6 6-6 Tästä saadaan b g b g b g + s I 1+ s I1 0 s I I I I 1 1 1 ja edelleen s I I I I 1 1 1 80 Ω 0, 100 A 0 Ω 0, 40 A 0, 40 A 0, 100 A 3 Ω Lähdejännite on b g F I b g HG Ω Ω g, A 0,100 A I I E + s I + 1 1 I I1 I KJ b 80 0 0 40 0, 40 A - 0,100A 10, 3 V 10V 1 I1I I1 I 30. Piirrä kuvien a) ja b) mukaisten virtapiirien potentiaalien kuvaajat. (HY fysiikan valintakoe 1997) a) Pisteen A potentiaali on nolla, koska se on maadoitettu. Kuljettaessa suljettu kierros on potentiaaliero nolla: I 3 E 3 A B C 4,5 V D

Fotoni 6 6-7 I + 45,V I 3I 3I 0 Tästä ratkaistaan vastuksen jännite I 05,V. Vastusten ja 3 jännitteet ovat vastaavasti 1,0 V ja 1,5 V. V 4,0 V 3,5 3,0,5,0 1,5 1,0 0,5 0-0,5 A B C D E A paikka virtapiirissä b) Maadoituksesta johtuen pisteissä A ja E potentiaali on 0. Pisteiden B ja D välillä saadaan kaksi erilaista reittiä. I D C I1 B A 4,5 V I

Fotoni 6 6-8 E E E V V 1,8 0,9 0 A B C D E A paikka virtapiirissä -0,9-1,8 -,7 atkaistaan vastusten jännitteet: S T I I1+ I I1 I I + 45, V I 0 S T I I I1, I 3 3 I 7, V, I 09, V, I 18, V 1 31. a) Laske oheisen virtapiirin eri osissa kulkevat sähkövirrat. b) Laske tehontuotto ja tehonkulutus piirissä. Kaikkien lähteiden lähdejännite on 1,0 V ja kaikkien vastuksien resistanssi 1,0 Ω.

Fotoni 6 6-9 Määritellään kuvan mukaiset suureet: I 1 I I 3 Kuvasta saadaan U U + E U E U E I1 ; I ; I3 5U 3E 3 I1+ I + I3 0 ; U E 5 Tästä ratkaistaan 8E 8V E V I 800mA; I 400 ma I 10 10Ω 5 5Ω Tehontuotto on 1 3 P EI + EI + EI 1V ma +1V 400mA +1V 400mA 1,6V 1 3 800 Tehonkulutus on b g b g b g P I1 1+ I + I3 3 08, A Ω+ 04, A 1Ω+ 04, A 1Ω 18, W+0.16W+0,16W1,6W 3. Käytettävissä on kolme vastusta, joiden kunkin resistanssi on 580 Ω ja nimellinen tehonkesto 0,5 W. a) Millä eri tavoilla ne voidaan kytkeä niin, että kaikkia vastuksia käytetään ja kuinka suuri on kunkin kytkennän resistanssi? b) Jos kytkennät liitetään 13 V jännitelähteeseen, niin mikä kytkennöistä kuormittaa jännitelähdettä eniten ja kuinka suuri teho kuluu tämän kytkennän vastuksissa yhteensä? Ylittyykö tässä kytkennässä vastuksien nimellinen tehonkesto? Jännitelähteen sisäistä vastusta ei tarvitse huomioida. (TKK, TTKK, LTKK ja ÅA, Insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 00, t 3)

Fotoni 6 6-30 a) Kytkentä voidaan suorittaa seuraavilla eri tavoilla: 1) Vastukset sarjassa. Kytkennän resistanssi on 1 + + 3 3 580 Ω 1, 74 kω. 1 3 ) Vastukset rinnan. Kytkennän resistanssi on F HG 1 1 1 + + 1 3 1 1 I F 1 I 580 3 KJ HG K J Ω 580 Ω 3 190 Ω 1 3 3) Kaksi vastusta rinnan ja niiden muodostama systeemi sarjassa kolmannen kanssa. 1 3 Systeemin kokonaisresistanssi on F HG I 1 F 1 1 1 1 I 580 Ω + + 3 KJ HG K J + 580 Ω + 580 Ω 870 Ω 1 580 Ω 4) Kaksi vastusta sarjassa ja niiden muodostama systeemi rinnan kolmannen kanssa. 1 3 Systeemin kokonaisresistanssi on F HG 1 1 I F I KJ HG K J 3 1 1 1 1 + + + 580 Ω 580 Ω 1 3 580 Ω 390 Ω. U b) Kuormitus eli systeemissä kuluva teho on P UI I. Kun lähteen sisäistä resistanssia ei oteta huomioon, on napajännite kaikissa tapauksissa 13 V. Kuormitus on kääntäen verrannollinen systeemin resistanssiin, joten se on suurin sillä kytkennällä millä kokonaisresistanssi on pienin, siis silloin kun vastukset on kytketty rinnan. Kokonaistehonkulutus on silloin

Fotoni 6 6-31 P U U 313 V 870 mw 3 580 V A 1 Kaikissa vastuksissa on rinnankytkennässä sama jännite, joten yhdessä vastuksessa P kuluva teho on P1 09, W > 0,5 W. Vastuksien nimellinen tehonkesto siis 3 ylittyy. 33. Vastus on kytketty 4,5 V pariston napoihin. Vastuksen rinnalle on kytketty rinnan kaksi kondensaattoria, joiden kapasitanssit ovat 0,0 µf ja 0,48 µf. Pariston sisäinen resistanssi on, Ω ja pariston kautta kulkeva virta 0,15 A. a) Piirrä kytkentäkaavio. b) Kuinka suuri on vastuksen resistanssi? c) Laske kondensaattorien varaukset a) Kytkentäkaavio: E 45, V s, Ω I 0,15 A C1 00, µ F C 048, µ F C 1 C I I E s b) Tasavirta ei kulje kondensaattorien läpi, joten koko virta kulkee vastuksen kautta. Kirchhoffin. lain mukaan on silloin E si + I, mistä ratkaistaan vastuksen resistanssi: E 45, V s, Ω 78, Ω 8 Ω I 0,15 A c) Kondensaattorit on kytketty sarjaan, joten niillä on sama varaus

Fotoni 6 6-3 Q1 Q CU U I 417, V ja C on kondensaattorisysteemin kapasitanssi. Se saadaan sarjakytkennän lausekkeesta: 1 1 1 CC + C 1 C C C C + C 1 1 0, 141 µ F Varaus on siis 6 C Q1 Q CU 0, 141 10 4, 17 V 0,589 10 V C 0,59 µ C 34. Säätövastusta säätämällä etsittiin sellainen resistanssi, että kytkennän jännitemittarin näyttämä on 0 V. Kun säätövastuksen resistanssiksi säädettiin 5,0 k Ω, jännitemittarin lukema oli 0 V. Mikä on kondensaattorin C kapasitanssi? -6 Vastusten jännitteet suhtautuvat kuten U1 1 U Kondensaattoreilla on tehtävän annon mukaan sama jännite kuin vastuksilla. Vastusten kytkentäpisteen jännite on 10V U 70 V 1+ 1 Oletetaan, ettei volttimittarin läpi kulje virtaa (muuten jännite asettuu aina vastusten määräämään arvoon). Silloin kondensaattorien kytkentäpisteen jännite on