KULTA- JA MINERAALIKLUBI r.y. Klubi perustettiin Helsingissä 13.02.1988. Jäseniä on ympäri maata Lappia myöten, keväällä 2007 n. 180. Klubi järjestää Helsingissä pari kokousta vuodessa. Kevätkokous pidetään huuhdontakilpailun muodossa. Klubin valtaus sijaitsee Köysivaarassa Jäsenillä on ilmainen kaivuuoikeus. Jäsenlehti on tärkeä yhteydenpito- ja tiedotusväline. Lehti julkaisee jäsenten omia kirjoituksia ja kuvia, viranomaisten tiedotuksia, tiedot alan julkaisuista, Kultamuseolta saatua historiallista aineistoa, kilpailukutsut ja -tulokset, laitteiden testituloksia ym. Lapin kansa-lehden suostumuksella julkaisemme siinä ilmestyneitä alan uutisia. Pidämme yhteyttä kivi- ja mineraaliyhdistyksiin sekä Ruotsin kullankaivuuyhdistyksiin. KULTAKLUBIN UUTISET 1/2008 Jos haluat liittyä yhdistykseemme, täytä ja toimita alla oleva lomake. Vuosimaksu on ollut 16,-, liittymismaksua ei ole. Vesa Tenhivaara, puh. joht. Kymintie 54 K 37 00560 Helsinki, puh. 050-374 1132 HAKIJAN NIMI OSOITE. PUHELIN.. Kulta-ja mineraaliklubin vuosikokous Karjalatalolla 7/3 2008 klo. 19.00 Wärtsilä sali 3 krs.
KULTAKLUBIN UUTISET 1/2008 JÄSENTIEDOTE no 63 ISSN 1239-1859 JULKAISIJA Kulta ja mineraaliklubi ry Guld och mineralklubben rf OSOITE Vesa Tenhivaara, Kymintie 54 K 37, 00560 Helsinki Kulta ja mineraaliklubi ry/ Guld och mineralklubben rf perustettiin talvella 1988. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kullankaivajien sekä kullankaivuusta ja Mineraalitutkimuksesta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Yhdistys pyrkii edistämään suomalaista kulta ja mineraalitutkimusta sekä valvo- Maan kullankaivajien yhteisiä etuja. Yhdistyksen hallituksen jäsenet: Vesa Tenhivaara, puh.joht, Kymintie 54 K 37, 00560 Hki, 050 3741132 Juha Saastamoinen, varap.joht, Kivisaarentie 5 A 17, 00960 Hki, 050 9130661 Raimo Malin, siht. Reikerintie 2 F 31, 00840 Hki, 09 6983634 Martti Kantoniemi, varainh. Kulkurinmäki 1 B 18, 02770 Espoo, 050 5898607 Per Olav Jansson, jäs. Ilkantie 17 A 4, 00400 Hki Oiva Varjos, jäs. Vaakamesterinp. 2 D 49, 00750 Hki, 040 8105361 Tulkintien ja Mustikkamäentien risteys. Sisällysluettelo Sivu 3 Vuosikokous kutsu 5 Ilmoitus asiaa 6-7 Cortezin saapas 8 Kisakalenteri 2008 10-11 Kultaristeily Tukholmaan 12 Termiitit kullankaivajina 13-15 Aviapoliksen lamprofyyrijuonet 2 15
Kulta- ja Mineraaliklubi ry:n vuosikokous 7.03.2008 Työjärjestys 1.Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. 2.Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3.Hyväksytään kokouksen työjärjestys. J unkersintien ja Ilmakehän risteysalue. 4.Esitetään toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastuskertomus. 5.Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja rahastonhoitajalle. 6.Päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen yli- tai alijäämä antaa aihetta. 7.Vahvistetaan vuoden 2008 toimintasuunnitelma, hyväksytään talousarvio ja päätetään jäsen- ym. Maksujen suuruudesta ja maksuajoista. 8.Valitaan vuodelle 2008 yhdistyksen puheenjohtaja sekä viisi hallituksen jäsentä. 9.Valitaan vuodelle 2008 kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varahenkilöä. 10.Kokouksen päättäminen. Tuusulanväylä Helsingin pitäjän kirkolla. Kahvitarjoilu! 14 3
Oiva Varjos: Aviapoliksen lamprofyyrijuonet Kymmenen vuotta sitten kiinnitin huomiota erääseen Kehä III:n leikkauksessa olleeseen juonikivilajiin. Se osoittautui tarkemmissa tutkimuksissa ultramafiseksi lamprofyyriksi, joka on läheistä sukua timanttien isäntäkiville eli kimberliiteille. Sittemmin juonia on löytynyt lisää Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpuoliselta Aviapolikseksi kutsutulta alueelta. Seuraavassa kuvia paikoista. Toinen kuva samasta paikasta. Huomaa kalimaasälvän hajarakeet. Kehä III Pakkalantien liittymästä länteen. Tämä oli alkuperäinen löytöpaikka. Toiseksi löytyneen Tulkintien leikkauksen juonia Tulkintien juonia. 4 13
Termiitit kullankaivajina Kalaharin autiomaan hiekkojen alta on Botswanan kallioperästä löytynyt aarteita, joiden ilmitulo on ollut termiittien ansiota. Näiden hyönteisten käyttöä malmien etsimisessä on menestyksekkäästi kokeiltu myös Australian hiekka-aavikoilla. Ongelmana hiekkaerämaissa malminetsinnän kannalta on ollut niiden paljastumien vähyys. Kas, kun kalliot ovat rapautuneet hiekaksi ja soraksi, jota tuuli on kaiken lisäksi kuljettanut minne sattuu. Näin ollen pinnalla tavattava hiekka ei juuri kerro alla olevasta kallioperästä mitään. Geofysikaalisten menetelmien hyödyntäminen on myös vaikeaa, koska hiekkakerrosten paksuus voi olla kymmeniä ja jopa satoja metrejä. Kuten tunnettua, termiitit rakentavat maan päälle linnamaisia pesiä, joiden yhtenä tärkeänä rakennusaineena on muta tai vedensekainen savi. Hiekkaaavikoilla vettä saadakseen on termiittien kaivauduttava uskomattoman syvälle (yli 30 metriä) yltääkseen pohjaveden tasoon. Täältä termiitit ottavat suuhunsa kosteaa maata ja kuljettavat sen tunneleita ja käytäviä pitkin maanpinnalla olevan pesänsä vuoraukseksi. Samalla termiitit tuovat maan päälle ikään kuin näytteitä maan alta. Näin termiittikeot voivat paljastaa hiekanalaisia kerrostumia maaperässä. Botswanasta löytyi 1970-luvulla termiittikeosta yksittäinen ilmeniittirae, jonka isäntäkivilajiksi osoittautui kimberliitti. Maailman suurin timanttiesiintymä löytyi siis termiittien avulla. Australiassa malmilöydöt on tähän mennessä tehty pääosin kalliopaljastumista, vaikka suurta osaa maata peittääkin hiekka. Siksi siellä on ryhdytty tutkimaan myös termiittikekoja, jotka siis vastaavat maaperään kairattuja syviä reikiä. Termiitit voivat tuoda siis erilaisia malmien indikaattorimineraaleja pesänsä rakennusaineiksi. Termiiteillä on myös erikoinen kyky valikoida ne mineraalit, joita ne kuljettavat maan alta ylös. Tässä suhteessa pehmeät kultahiput ovat ihanteellisia, koska niistä saa leuoilla helposti hyvän otteen. Joku kova ja kulmikas kvartsijyvänen on paljon hankalampi termiitin käsitellä. Termiitit siis kaivavat kultaa! Ilmoitus asiaa KTM on nyt TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Valtaus tietoja löytyy sivulta: www.tem.fi/index.phtml?s=2116 Vuonna 2008 tehdään uusi jäsenkortti. Kortti postitetaan jäsenille kun jäsenmaksu on suoritettu. Jäsenmaksut postitetaan vuosikokouksen jälkeen. Hallitus päätti kokouksessaan lisätä yhteistyötä Zetorin Kullankaivajien kanssa. Jo nyt noin puolet zetorilaisista kuuluu myöskin Kulta ja mineraaliklubiin. Yhteistyötä pyritään lisäämään erityisesti valtauksen ja kisojen osalta. Lisää asiasta seuraavassa lehdessä. Reaaliaikaisen kullanhinnan löytää internetistä osoitteesta: http://www.goldprice.org/ Kullan kilohinta oli 19.2.08 klo. 21.00 20228.93 /Kg Lapinkullan ystävien internet osoite on http://www.lky.fi/ Oiva Varjos 12 5
Seminaari jatkui jäätikön vaikutuksista. Pari kullankaivajaa lauleli. Kaiken kaikkiaan hyvä retki näin ensikertalaiselle. Tietoa lisää.. ei luuloa. Parhaiten tietää ajankohtaisista aiheista ja mistä puhutaan, kun tulee itse mukaan kultaristeilylle ja tapaa kultakavereita. Meitä oli tuolla n. 270. Roope Malin 6 11
Kultaristeily Tukholmaan M/S Mariellalla 25.1. 27.1.2008 Perinteisesti kokoonnuimme ensin yliopistolle arppeanumiin keskustelemaan kullankaivuun imagosta. Pari kullankaivajaa lauloi ja soitti. Vuoden kullankaivajateosta ja kullankaivuun puolestapuhujana palkittiin Urpo J. Salo. Paikalla oli n. 100 kuulijaa. Metsähallituksen edustaja Irja Mikkola esitti näkemyksiään: lupia tarvittaisiin vähän niin kuin kaikkeen. Yliopistolta oli kuulemma laivarantaan noin 200m. Taisi olla lapin mittoja? Laivaseminaari alkoi Pekka Salosen puheenvuorolla. Kullanhuuhdonta kuulumiset kuultiin niin Lemmenjoen kuin Ivalonjoen alueelta! Liiton valtauksista Sopukullassa eniten kaivajia parhaimmillaan 37 leiriä ja leirissä 2-5 kaivajaa. Lauantaipäivänä oli kullanhuuhdontakisat laivalla, yökerhon näyttämöllä. Laivasiivoojista huolimatta saatiin kaikki ajoissa valmiiksi. (vai oliko vain kyseessä Suomen ja Ruotsin erilaiset kellonajat?) Antti Peronius toimi taas kuuluttajana. Kuulemma lahjonta ei vaikuta, mutta sen puuttuminen huomioidaan Ja kullanhuuhdontasäännöistä että laki ei muutu, ainoastaan sovellutus muuttuu (tuttu juttu Inarissa) Vesa Veijalainenkin kävi kuuluttamassa ja korvatulppien jako kiihtyi saman tien.hiekkaakin riitti potkittavaksi ja kultahippuja 10 Suuri kultahippu, Cortezin Saapas 389.4 troy oz (12.11kg) painava Cortezin Saapas on suurin läntiseltä pallonpuoliskolta löydetty kultahippu. Tarina alkaa 1989 Caborcan ympäristöstä, läheltä Gran Desierto de Altaria Sonoran osavaltiosta Meksikosta. Lähin pintavesi on Cortezin meri n. 100km päässä. Arizona on n.120km pohjoiseen. Karjatilat ovat pääelinkeino, mutta alueella on jokunen kaivoskin ja kanjoneita joista on löytynyt kultaa. Ja juuri näistä kuivista kanjoneista, paikallinen Meksikolainen mies alkoi kyselemään kultahippujen muodossa olevista piilotetuista aarteista. Kullanetsijämme määrätietoisuus kasvoi haluksi löytää oma osansa. Tässä vaiheessa myöhempien aikojen kullankaivajamme teki traditioiden vastaisesti, meni Radio-Shackkiin ( Pohjois-amerikkan suurin yleiselektroniikkaliike ketju) ja osti metallinilmaisimen. Harjoitellen haudatuilla kolikoilla ja muilla metalli-esineillä hän opetteli käyttämään sitä ja näin myös valmistautui menemään alueelle josta kultahippuja oli löydetty. Kun hän viimein saapui alueelle, aloitti hän rauhallisen ja huolellisen kävelemisen yli autiomaan. Edestakaisin kävellen varmistaen ettei mikään alueen paikoista jäänyt tarkastamatta. Satojen tylsien ja hitaiden tuntien madellessa, satunnaisten beep äänten kuuluessa kuulokkeista mahdollisten löytöjen kohdalla, jotka yleensä olivat metallirojua tai vanhoja lyijyluoteja. Kunnes eräänä päivänä beep ääni kuulosti erilaiselta. Kaivettuaan hetken hän näki ensimmäiset heijastukset henkilökohtaisesta El Doradostaan. Vaivoin uskoen silmiään hän jatkoi kaivamista, kimalteleva pinta vain jatkui ja jatkui. Kun hän viimein oli saanut tämän uskomattoman hipun esiin, oli selvää että se oli jättiläinen. Jo hipun rahtaaminen kotiin oli työ sinänsä sillä hippu painoi yli 12kg. Siellä hän varovasti pesi viimeiset pölyt pois jotka olivat siihen jääneet maanalaisesta piilopaikastaan. Nyt löydöksen suunnattomuus ympäröi hänet, mitä hän tekisi tällä massiivisella hipulla joka oli muodoltaan kuin vanha Conquistadorin saapas. Kuka vois auttaa ja neuvoa häntä myymään moisen jättiläisen. Tietysti Patron (isäntä). Hän tiesi ja auttoi. Hippu on ollut näytteillä useissa museoissa Yhdysvalloissa. Uusimman tiedon mukaan hippu on myyty 2008 huutokaupassa Dallasissa Hintaan 1 553 000 dollaria 7
Vuoden 2008 Kisakalenteri 26.1. LKL:n risteilyyn liittyen kisat; MS Mariella, Tukholman satama 2.2. Paapan nimikkokisat Seurantalo, Visuvesi 9.-10.2. Kultakarnevaalit Hotelli Särkkä,, Äänekoski 1.3. Zetorin XIV sisämestaruuskilpailut, Ravintola Zetor Kaivopiha Helsinki 10.5. Kulta ja Mineraaliklubin huuhdontakilpailut Hietaniemen ranta Helsinki 18.5. Kultavaskooli, Hotelli Särkän ranta, Äänekoski 23.-24.5. Kultaharkko I Haveri, Viljakkala 24.-25.5. Kultaharkko II Visuvesi 7.-8.6. Hämeen ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailut, Eväjärvi 21.-22.6. Kullankaivajien Juhannuskilpailut Saariselkä 5.-6.7. Kullankaivajien mestaruuskilpailut, Hotelli Kultahipun ranta, Ivalo 12.7. Prospektor kisat, Purnumukka Open Tomin kultala 21.-27.7. MM-2008 kisat Navelgas Espanja 2.8. Lemmenjoen kisat Njurganlahti 8.-10.8. SM-kisat Tankavaara 6.-7.9. Savottakahvilan ruskamarkkinat Laanila 20.9. Laajavuoren kisat Jyväskylä 1.11 Liera open Hotelli Ravintola Liera, Ruovesi Tällä hetkellä toimituksen tiedossa olevat kisat 2008 8 9