Rakasta Herraa kaikesta sydämestäsi

1 Anne-Mari Manninen 29.5.2011 Rakasta Herraa kaikesta sydämestäsi Suuri kuningas Nyt tänään mistä aiheesta minä ajattelin jakaa, niin se on sellainen, joka on ollut minun sydämelläni tässä viime päivinä ja Herran Henki sitä minulle valotti enemmän ja enemmän. Tämä tulee olemaan sellainen sanoma jossa minä paljastan joitakin uskonnollisia valheita joista minä olen saanut vapautua, ja sitten kerron sitä tietä niistä vapaaksi ja, että me päästään enemmän ja enemmän lähemmäksi Jeesusta. Me ymmärretään se, että meidän Jumala on Paimen ja on Isä, mutta Hän on myös Kuningas. Hän on Kaikkivaltias Kuningas, joka istuu siellä valtaistuimella, enkelit jatkuvasti palvelevat Häntä. Jatkuvasti teidänkin mummot ja papat, ne jotka olivat uskossa, niin he siellä kumartaa tällä hetkellä uudestaan ja uudestaan, siellä Jeesuksen edessä. Sinne me ollaan menossa, siihen ilmapiiriin, joten me ymmärretään, että yhdessä Valtakunnassa voi olla vaan yksi Kuningas, yksi Kuningas. Yhdessä sydämessä voi olla vaan yksi Herra. Ja minä tiedän, että monet teistä tajuatte tämän ja tiedätte tämän, mutta meidän täytyy ymmärtää tämä, että Jumalan edessä ei ole olemassa harmaata aluetta. Siellä on valkoinen ja musta ja se on joskus vähän rajua sanoa sillä tavalla, mutta se vaan on niin, että on olemassa se, että Jeesus on Kuningas tai Jeesus ei ole Kuningas. Ja Hän on vielä kaiken lisäksi sellainen Kuningas, ei kerjäläiskuningas. Hän tulee sinne missä Häntä halutaan, mihin Hänet pyydetään tulemaan, sinne Hän tulee. Hän tulee sinne hyvillä mielin ja Hän tuo kaiken sinne mitä Hänen takanaan on, kaiken sen siunauksen perässään. Mutta sitten jos tulee kilpailu maailman kanssa, niin Hän ei jää siihen kerjäämään, vaan Hän siirtyy kauemmaksi odottamaan kunnes me haluamme Hänet paikalle kunnes me tosissaan pyydämme Häntä tulemaan ja sitten Hän aina tulee läsnäolonsa kanssa, mutta Hän ei ole sellainen joka jää kerjäämään, koska Hän on kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra. Tiedättekö, tämä sanoma jota me täällä seurakunnassa julistetaan, sanoma muutoksesta, niin me ei julisteta vaan sen takia, että se on niin kuin: Ok, jee, uusi keino muututaan, he muututaan, uus juttu, ei ollakaan kokeiltu tätä ennen. Nyt se on trendikästä, kaikki puhuu muutoksesta ja uudesta, että me ei puhuta vaan sen takia muutoksesta, vaan me puhutaan sen takia, että me halutaan valmistaa sydämiä. Valmistaa Herralle tie ihmisten sydämeen, jotta siellä olisi tilaa Jumalalle hallita ja olla tämä Kuningas. Ja se ei ole sellainen että yhdessä pläjäyksessä tapahtuva, vaan se on tie. Sinä kuljet sitä ja sinä teet valintoja, sinä puhdistat sydäntäsi ja sinä voit olla eri vaiheessa tässä tiellä, mutta se päämäärä on se, että Jumalan kirkkaus lisääntyy ja lisääntyy meidän keskellä eikä koskaan lähde pois. Se maaperä mikä me saavutetaan, ettei me koskaan menetteäis sitä. Se on sitä mitä Jumala haluaa uskoville ja meille, että kun me saavutetaan jotain maaperää, niin me ei menetetä sitä. Mutta todellisuushan on se, että niin minä, kuin varmasti tekin olette joskus menettäneet joitakin alueita, mitkä tuntui että te olitte saaneet. Ja se johtuu, tiedättekö siitä, että muurit ovat hajalla ja

2 ryöstäjäjoukot tulevat, niin kuin siihen Jerusalemin kaupungin muurit olivat hajalla, kun ei rakennettu niitä. Ryöstäjät tulivat ja veivät saalista tavallisilta ihmisiltä, kun muureja ei oltu rakennettu. Ratkaisu tähän ongelmaan on se, että seurakunta alkaa rakentaa muureja, jolloin tavalliset uskovat pystyvät pitämään kiinni niistä voitoista joita he saavat, pystyvät elämään sitä elämää jota heidän kuuluu elää. Joten tämä sanoma, jota mekin julistetaan täällä: Valmistakaa Herralle tie, niin sen tarkoitus on tuoda hyvää tälle maalle, hyvää meidän elämälle, hyvää seurakunnille, tuoda enemmän Jumalan läsnäoloa meille. Vai yksi kuningas Ja minä ajattelin tätä valottaa vähän Matteuksen evankeliumin 2. luvusta, tästä tarinasta idän tietäjistä. Minä rupesin sitä katsomaan, tämä tarina rupesi oikein minulle puhumaan. Minä haluan eka lukea: Mt. 2:1-3 Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, niin Jerusalemin tuli idästä tietäjiä. Ja nämä tietäjät tulivat sieltä jostakin tosi kaukaa, matkustivat pitkän matkan todennäköisesti ison karavaanin kanssa. He kysyivät: Missä on se äskettäin syntynyt juutalaisten kuningas? Me näimme Hänen tähtensä nousevan ja tulimme kumartamaan häntä. Sen kuullessaan kuningas Herodes pelästyi ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Ok. Nämä itämaan tietäjät olivat tulleet sieltä idästä ja he olivat viisaita miehiä, arvostettuja, rikkaita miehiä, ei mitään sellaisia joita kukaan ei tuntenut. He tulivat ison karavaanin kanssa, koko Jerusalem näki sen kulkueen, joka tulee sieltä. Ja sitten he sanovat näitä asioita, että missä on tuo äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Ja minkä reaktion se sai aikaan Jerusalemissa? He pelästyivät! He alkoivat pelästymään ja minä aloin katsomaan, että miks ihmeessä he pelästyivät. Tämähän on ilouutinen, että nyt on syntynyt se Vapahtaja, jota te olette odottaneet. Mutta kysymys oli siitä, että nämä juutalaiset täällä, niin he tajusivat tämän ajatuksen, että voi olla vain yksi Kuningas. Jos Messias syntyy nyt keisari, Rooman keisari ei voi olla enää se kuningas, koska voi olla vain yksi kuningas. Ja jos me emme kumarra Rooman keisarin edessä, niin hän ottaa meiltä pois kaikki ne edut, joita hän täällä Jerusalemissa antaa niille uskonnollisille juutalaisille. Onneksi Maria ymmärsi, että se on hyvä asia, että Messias syntyy! Hän tajusi sen sorron minkä alla tavallinen kansa oli siellä Nasaretissa, tavallisessa kylässä. Ja Maria tajusi sen, että me tarvitaan jotain muutosta ja hän sanoi: Kyllä! Me tarvitaan Messiasta. Tapahtukoon minulle Sinun tahtosi mukaan. Mutta täällä nousi vastarinta. He odottivat kyllä että Messias tulee, mutta tule seuraavan sukupolven aikana, älä sekoita mun elämää, älä sekoita mun aikatauluja, älä sekoita mun kaikkea mihin mä olen tottunut, koska Jeesus tulee ja Hän aina sekoittaa meidän uskonnolliset traditiot ja Hän tulee ja kaataa temppelin pöydät. Hän on Jeesus - Jeesus on tällainen! Hän tulee ja repäisee juurineen irti kaiken mikä ei ole Isän istuttamaa. No niin. He tajusivat sen, että jos Sen Jumalan lähettämä Messias, Sen Jumalan josta Mooses puhui, että Hän on kiivas Jumala, jos Sen Jumalan Messias tulisi, niin tämä Jumala ei hyväksyisi ketään

3 muita kuninkaita. Hän haluaisi olla ainoa ja yksi Kuningas. Ja silloin he tajusivat, että he joutuisivat taistelemaan sitä uskonnollisuutta vastaan, he joutuisivat taistelemaan, ei silittämään päähän, vaan joutuisivat taistelemaan päästäkseen siihen asenteeseen ja siihen tilaan, joka miellyttäisi tätä Messiasta. Joten tämä yhtäkkiä olikin pelon aihe ja sen takia he pelästyivät siellä. Ja tiedättekö, mitä voidaan huomata näistä juutalaisista täällä, ja mitä voidaan nähdä uskonnollisuudessa sellaista ulkokultaisesta elämästä, että sinä puhut kyllä sitä puhetta, mutta sun sydän on kaukana Jumalasta. Voidaan huomata se, että suurin synti Jumalan edessä, on itseriittoisuus, mikä uskovilla on, ja se löytyy niin monista meistä. Me emme tarvitse mitään, me emme tarvitse Jeesusta, me emme tarvitse sitä että Hän puuttuu meidän elämäämme, Hän muuttaa meidän elämämme. Me emme halua Häntä tulemaan ja sekoittamaan meidän arkeamme, sitä meidän elämäämme. Mutta niin kuin Maria ymmärsi sen, että hän ei ollut sokea sille mitä tapahtui siellä tavallisessa elämässä niiden juutalaisten keskuudessa. Ja samoin mekin olemme täällä alettu ymmärtää, että asiat eivät ole niin hyvin kun näyttää ulkoisesti, vaan että me tarvitaan jotain lisää, me tarvitaan muutosta. Ja se on se mistä minä olen joutunut tekemään parannusta, siitä itseriittoisuudesta, siitä että minä en tarvitse mitään, että minä en tarvitse Jeesusta. Ja se asenne, että he olivat ikään kuin oppineet elämään ilman, olivat tottuneet siihen ettei seurakunnassa ole ollut käsin kosketeltavaa Jumalan läsnäoloa. Ne olivat tottuneet siihen tilaan eivätkä nähneet sitä, että tarvitaan enemmän. Rakasta Herraa enemmän Mutta itse asiassa tämä asenne, itseriittoisuus, niin se on rikos sitä kaikista tärkeintä käskyä kohtaan: Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, sielustasi ja voimastasi. Koska jos me rakastettais Jeesusta niin se, että Hänen kirkkautensa ei ole seurakunnissa, niin se saisi meidät surulliseksi ja murheelliseksi. Se saisi meidät murehtimaan sitä tilaa ja se saisi aikaan toimintaa ja rukousta ja muurin rakentamista, jos me todella Häntä rakastettais kaikesta sydämestä. Ja sitten kun sanotaan, että minä voin pärjätä ihan hyvin ilman kirkkauttasi, niin se on sitä ylpeyttä Jumalan edessä. Se on sitä ylpeyttä, että minä voin pärjätä ilman Sinua. Jumala on kaukana sellaisesta asenteesta. Minä muistan, kun se ylpeys löydettiin vielä minunkin sydämestä mihin minä jouduin tekemään parannusta. Jumala joutui kuljettamaan mua tietä ja koko ajan kuljettaan siihen, että ydin on se, että minä tarvitsen Jeesusta, minä haluan Hänet minun Kuninkaakseni, ja sitten Hän tule paikalle. En kaiva omia lähteitä, vaan otan vastaan sen lähteen joka Hän haluaa olla minulle ja meille kaikille. Jos me koskaan kohdataan tämä Henki, tämä sama Henki, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin tämä sama Henki tulee tekemään eläväksi myös meidän kuolevaiset ruumiimme, niin että meillä ei ole enää paluuta sinne hautaan, vaan se ovi on suljettu. Jos tämä Henki kohtaa meitä, niin se hautaaika on ohi. Ja sitähän me halutaan kokea lisää, että se hauta-aika loppuu todella. Jos luetaan evankeliumia, niin Jeesus tuomitsi uskonnollisuuden ja ulkokultaisuuden. Voitte kaikki varmaan muistaa ne voi-huudot, että voi teitä te ulkokultaiset! Hirvee litannia kauheata tekstiä julistettavaksi niin kuin pulpetin takaa ihmisille. Mutta Jeesus tuomitsi sen uskonnollisen ulkokultaisuuden ja Hän haluaa että me teemme samoin. Ei osoittaen sormella kaikkia muita, vaan että me tuomitsemme sen ensin täällä sisällä ja me emme hyväksy sitä täällä. Me puhdistamme, käännämme meidän temppelistämme pois kaikki rahanvaihtajien pöydät, ja puhdistamme että tämä sydän kuuluu Jeesukselle.

4 Ja sitten kun sinä alat tehdä sitä, niin se valo sinusta alkaa loistaa ja se valo sinusta alkaa osoittaa pimeyttä sinun ympärilläsi, niin ettei sinun tarvitse edes sanoa kenellekään muulle mitään ja ne näkee jo, että minun täytyy tuossa tehdä parannusta ja tuossa muutosta, koska ne näkevät sen valon, valon joka loistaa. Ja se on se tulos ja se on sitä, että kertokaa siitä mitä Jeesus on tehnyt, todistakaa siitä mitä Jeesus on tehnyt teissä, sillä Hän haluaa tehdä suuria tekoja meidän sisällä. Siitä tulee myös sitä pysyvää hedelmää meidän elämään, että me käännetään sormi aina ensin meidän omaan sydämeemme, puhdista Herra meidät! Ja se saa myös, niin kuin tässä oli tämä, että Herodes vapisi ja koko Jerusalem hänen kanssaan. Se saa aikaan sitä, kun joku kysyy, että missä on todella tämä Jeesus, tämä Kuningas. Missä Hän on, kun joku alkaa kysellä, niin vihollinen alkaa vapista. Joku etsii, joku alkaa etsiä todella SITÄ Kuningasta käytännön elämässä, käytännön tasolla, missä Hän on? Profetallinen henki näkee Sitten tämä kohta jatkuu. Ne itämaan tietäjät sanoivat: Mt. 2:2... me näimme Hänen tähtensä nousevan. Ok. He näkivät jotain, he näkivät jotain enemmän. Kaikki muut katselivat, he näkivät ihan saman taivaan, mutta itämaan tietäjät näkivät tähden ja he ymmärsivät profetaalisen merkin, ja he ymmärsi sen, että tämä tähti tarkoittaa jotain suurta asiaa. He tarttuivat siihen profetaaliseen merkkiin ja he laittoivat uskonsa sen päälle niin paljon, että olivat valmiit matkustamaan sieltä kaukaa sinne - minne lie, matkustamaan, eivät pakosti itse tienneet minne se tähti pysähtyy. Ja tämä profetaalinen henki näyttää meille tänäkin päivänä sen mitä tapahtuu jos me laiminlyödään sitä Herran temppelin rakentamista. Se näyttää sen mitä tapahtuu, se paljastaa mitä tapahtuu, että se todistus Jumalan morsiusseurakunnasta on aika lattea, jos me laiminlyödään ensiksi sitä temppelin rakentamista. Mutta jos me tehdään sitä ekana, niin se todistus, taso alkaa nousta seurakunnissa, taso alkaa nousta. Todistusten taso, hengen taso alkaa nousta ja sen takia meidän pitää päättää, että sitoutuminen Jumalaan ja Hänen näkyynsä, ei löysemmin vaan tiiviimmin. Enemmän sitoutumista Jumalaan, se saa aikaan tuloksia. Se saa aikaan tuloksia. Joten jos me halutaan saada jotain erilaista hedelmää kuin me ollaan tähän asti saatu, niin ratkaisu on se, että muutetaan sitä kylvöä mitä ollaan kylvetty, kylvetään jotain muuta. Aletaan kylvää sitä hedelmää joka tuottaa sitä satoa mitä me halutaan nähdä. Ja tietäjät ymmärsivät tämän kylvämisen ja niittämisen lain. Koska luonnollisesti, mitä annettavaa pikkuisella vauvalla on rikkaille tietäjille, mitä annettavaa? Ei mitään! Kuka noteeraa sitä, että he menevät jonnekin kumartamaan sitä vauvaa. Paljon enemmän olisi ollut Herodeksella annettavaa heille, hän olisi voinut tehdä vaikka mitä heidän hyväkseen, ihmiset näki ja koko Jerusalem olisi nähnyt. Mutta tietäjät näkivät sen, että tässä oli jotakin sellaista suurempaa kuin inhimillinen kuninkuus. Tässä on jotain suurempaa, jotain ylhäältä. He ymmärsivät tämän kylvämisen ja niittämisen lain. Mekin tänä päivänä uskovina, ne jotka ymmärtää sen ja näkee hengessä, että on tulossa viimeisten päivien sadonkorjuu, niin nyt on aika, että me aletaan kylvää, aletaan sanoa, aletaan puhua. Aletaan sanoa vaikka tuntuisi miltä, niin silti minä sanon, silti minä julistan. Ja siitä me tiedetään että me uskotaan, kun me lakkaamatta sanotaan, jatkuvasti sanotaan, vaikka tuntuisi miltä, niin silti me

5 päätetään sanoa: Minä uskon viimeisten päivien sadonkorjuuseen. Minä uskon siihen herätyksen. Minä uskon, että viimeisinä päivinä Herra on vuodattava Henkensä kaiken lihan päälle ja minun lihani tulee olemaan osa sitä lihaa. Minun lihani tulee olemaan osa sitä lihaa. Koska nämä sanat, kun me profetaalisesti nähdään se tähti, me aletaan julistaa sitä, niin ne sanat kulkevat meidän edellä. Ne kulkevat meidän edellä tuleviin päiviin, tuleviin vuosiin ja me saadaan niittää vielä sitä kylvöä mitä me kylvettiin meidän sanojen kautta. Me kutsutaan ikään kuin Aabraham kutsui olemattomia niin kuin ne olisivat. Hän luotti siihen Jumalaan joka luo uutta tyhjästä, joka tekee tyhjästä uutta. Meillä voi olla seurakunnallinen näky, voi olla perhenäky, voi olla työpaikkanäky, voi olla henkilökohtaiseen elämään näky, tai vaikka yritysnäky. Mutta mikä tahansa se näky on, niin ilman kylvöä se ei tule toteutumaan, jos ei tule niitä sanoja, jos ei kukaan kylvä, niin ei ole mistä niittää. Ei ole mistä vetää, ei ole tulevilla sukupolvillakaan mitä niittää, jos ei joku ole kylvänyt siementä. Joten minä aina rohkaisen kaikkia vanhempia ja itseänikin, että kylvetään meidän lastemme tähden. Kylvetään, koska me ei tiedetä että onko se tuo siemen, joka tuottaa sen sadon, vai onko se tuo siemen, joka tuottaa sen sadon. Mutta Herra on uskollinen ja Hän antaa siemenelle sen hedelmän. Missä on näkyni? Ja sitten jos on sellainen tilanne, että ok, mun näylle on käynyt kamalasti. Se on kuollut ja kuopattu, tuhottu, mihin se katosi? Se oli mutta sitä ei ole enää. Niin sitten pitää muistaa se mitä tapahtui Jeesus-vauvalle, kun Herodes yritti tappaa sen. Jumalan näyt, ne aina selviää vihollisen tappoyrityksistä, ne on piilossa jossain Egyptissä odottamassa sitä, että Herodes kuolee. Tai odottamassa sitä että on syyssateiden aika, mutta ne eivät tuhoudu Jumalan näyt, ne menee piiloon silloin kun vihollinen yrittää niitä tappaa. Ne menee piiloon, ne on siellä jossain ja ajallaan ne tulee sieltä esille. Ajallaan ne tulee sieltä ja toteuttaa sen mitä varten ne on lähetetty, ja ne tulee jostain Egyptistä mistä kukaan ei olisi odottanut että ne tulee. Mutta Jumalan näyt, ne eivät koskaan tuhoudu, vaan Hänellä on se ylösnousemusvoima-valttikortti aina kaikkiin näkyihin, että Hän lyö sen pöytään, kun on sellainen Saaran ja Aabrahamin tilanne. Ylösnousemusvoima kaikille meille, mulle ja teille! Jumala ei kadu kutsuaan. Jos sinulla on kutsu, niin Jumala ei sitä kadu, Hän ei poista sitä koskaan. Joten ei luovuteta uskon julistusta Jeesuksen tähden, että Hänellä olisi meidän elämän kautta hedelmä. Ei luovuteta sitä vaan kylvetään niitä sanoja. Vihollinen kyllä vastustaa meitä, jokaista joka lähtee uskossa liikkeelle, hän vastustaa. Mutta me taistelemme häntä vastaan yläpuolelta käsin, taivaallisista, tietäen mikä tulee olemaan lopputulos. Tietäen sen, että meidän Jumalamme sanoo viimeisen sanan täällä maan päällä, meidän elämässä, jo uskoen siihen. Jumalaa ei kirkasta sellainen ryysyläisseurakunta, joka kulkee ryysyissä sisällä ja ulkoa, mutta ei kirkasta myöskään itseään täynnä oleva seurakunta, joka ylpeilee vaan omasta voimastaan. Vaan se mikä kirkastaa Jumalaa, on seurakunta joka ei loista itseään, vaan loistaa Jumalaa. Loistaa Jumalaa enemmän ja enemmän päivä päivältä, enemmän ja enemmän. Ei pakita taaksepäin vaan menee eteenpäin koko ajan enemmän lähemmäksi Jumalan voimaa. Ja Jumalalta tulee se siunaus, niin kuin Daavid sanoi: Minkä Sinä siunaat, Herra, se on oleva siunattu iäti. Jumalalta tulee se siunaus jota me tavoitellaan, Jumalan edessä me halutaan saada. Hänen mielipiteensä merkkaa meille kaikista eniten, koska jos Hän siunaa meitä, niin mitä voi ihminen meille tehdä. Ja sen takia me halutaan sitä tavoitella Jumalan siunausta!

6 Joten Jumala herätti toivon näissä tietäjissä, että jos te lähdette seuraamaan tuota tähteä, niin siellä tulee olemaan jotain. Ja samalla tavalla Jumala on herättänyt meissäkin, ja ihmisissä ympäri tätä maata, toivoa siitä että herätys voi tulla. Ja Hänkö ei hyvän Isän lailla täyttäisi janoa, jonka Hän itse on herättänyt. Jos Hän herättää janon, Hän itse seisoo sen janon takana, että se jano tullaan täyttämään. Jos Hän herättää uskon, Hän itse seisoo sen uskon takana, että se tullaan antamaan minkä Hän on herättänyt, koska Hän on se hyvä Isä, joka, kun Hän antaa jotain, Hän ei vedä kesken kaiken kättään pois, vaan Hän antaa loppuun asti ja vie sen työn meidän elämässä. Raamatussa sanotaan myös tällä tavalla, että minäkö avaisin kohdun enkä antaisi synnyttää? Jumala ei jätä puolitiehen Hänen antamiaan näkyjä, Hänen antamiaan asioita, Hänen työtään meissä, jos me halutaan että Hän vie ne päätökseen ne näyt ja ne asiat. Ja Raamatussa sanotaan tämä ihana lupaus: Ne jotka Herraa odottavat eivät joudu häpeään! Ja me uskotaan siihen ja me laitetaan toivomme sen sanan päälle, että ne jotka Herraa odottavat, ei vaan Hänen kättänsä, vaan Häntä, Hänen kasvojansa, Hänen kirkkauttaan - Häntä odottavat, ne eivät joudu häpeään myöskään käytännön elämässä. Vallanvaihto Mutta se on sitten vaan se, että ne jotka eivät suostu laittamaan Jeesusta ykköseksi, hyppäämään itse pois valtaistuimelta Jeesus ykköseksi minä kakkoseksi, niin vaikka ne mitä tekisi, niin ne tulee jatkuvasti pettymään siihen uskovan elämään, kun ne eivät ole tehneet sitä perusvalintaa siitä, että kuka hallitsee tätä mun elämää. Sen takia se valinta on tärkeä ja sitä nämä tietäjätkin halusivat osoittaa siellä, että hei, mikä tahansa se tähti olikaan, joku tähti jonka he näkivät, niin kuka sen tähden takana on, niin he halusivat sen kuninkaan hallitsevan heidän elämäänsä. Ja he halusivat osoittaa myös jotenkin sen tälle kuninkaalle ja he puhuivat uskon sanoja. Ja tämä profetaalinen julistus saa aikaan sitä, että ne herodekset, uskonnollisuus ja ulkokultaisuus, ne alkaa vapista. Vihollinen alkaa vapista jos löytyy jatkuvaa uskon julistusta, jatkuvaa kylvöä tunteista huolimatta. Ja tämä jae jatkuu: Mt. 2:2... me näimme hänen tähtensä nousevan ja tulimme kumartamaan häntä. Uskonnolliset ihmiset eivät ymmärrä tämän merkitystä, se ulkokultaisuus ei ymmärrä tämän merkitystä mitä he teki. Miksi se oli niin merkittävää että he menivät kumartamaan tätä kuningasta. Varmasti joku sanoo tälleen: Ai, te teette mitä? Ai, te meette minne? Ja mitä te oikein aiotte tehdä? Kulkea tuollainen matka jonkun tähden perässä ja kantaa kuninkaalle sopivia lahjoja jollekin, ette tiedä edes mille! Niin ne eivät aina ymmärrä sitä, mutta Jumala ymmärtää. Jumala ymmärtää ne teot jotka me tehdään rakkaudesta Häneen. Hänen silmissään ne eivät ole mitään merkityksettömiä tai sekavia, vaan Hänen silmissään ne ovat hyvin selkeitä. Ne ovat myös hyvin selkeitä enkelien silmissä ja ne ovat myös hyvin selkeitä vihollisen edessä, koska hän tietää että se rakkaus Karitsan ristiä kohtaan on aina ollut se, joka avaa taivaat. Se on aina ollut se, joka saa sen taivaan todellisuuden murtautumaan läpi. Rakkaus sitä Karitsan ristiä kohtaan on se, joka murtaa kovimmankin ikeen. Jos sulla on rakkaus Jeesusta kohtaan ja Hänen ristiään kohtaan, niin se murtaa minkä tahansa ikeen. Tässä ei ollut mitään epäselvyyttä Jumalalle.

7 Ja sitten taas toisaalta vaikka sinulla olisi kuinka paljon intoa, hyviä motiiveja tai lahjoja tai taitoja, niin se ei saa läheskään niin paljon aikaan kuin yksi rakkauden liekki Jeesusta kohtaan. Ei tule elämässä saamaan läheskään niin paljon aikaan Jumalan silmissä ja iankaikkisuuden kannalta, kuin yksi rakkauden liekki, jonka voi kuka tahansa saada, jota Jumala on näinäkin päivinä haluamassa antaa. Ja minä uskon, että sydämiä avataan sille, että se tuli saa niin kuin roihuta. Se saa roihuta yhä voimakkaammin ja voimakkaammin, niin että niistä pienistä hiilistä tulee liekkejä, niistä alkaa tulla sellaisia palavia liekkejä ympäri tätä maata. Tiedättekö, ei ole ok rakastaa Jeesusta vaan puolella sydämellä, se ei ole ok rakastaa vaan puolella sydämellä. Vaikka sata ihmistä sun ympärillä sanoo että se on ok, niin minä sanon sinulle että ei ole ok rakastaa Jeesusta vain puolella sydämellä. Koska sen jälkeen mitä Hän teki ristillä meidän tähtemme, niin ei ole ok Isän edessä, ei ole ok viimeisellä tuomiolla valtaistuimen edessä puolisydämisyys, vaan Jumala haluaa kaiken sen jälkeen mitä Jeesus teki. Sitten kun me aletaan ymmärtää että tässä uskossa on oikeastaan pohjimmiltaan kyse tästä, että me kumarrutaan Hänen edessään, lasketaan kruunumme, vuodatetaan elämämme ja sen seurauksena sitten Hän katsoo meidän puoleemme ja siitä seuraa sitten kaikenlaista siunausta. Mutta me tavoitellaan sitä asentoa: Sinä olet Kuningas ja minä taivun. Ja se on se ydin, ja kun me tämä ymmärretään niin me ollaan menty jo pitkälle uskovan elämässä. Minä ainakin huomasin, kun minä en ollut tätä ymmärtänyt, niin minulla oli jatkuva vähän sellainen, että mikä tämä uskon elämän ydin oikein on, että minä en pääse käsiksi tähän ytimeen, tämä ei oikein tunnu niin kuin hyvälle. Ja sitten kun minä tajusin että tämä on se ydin, että me kumarrutaan ja tehdään Hänestä Kuningas, niin jo alkoi aueta asioita. Jo alkoi aueta nopealla tahdilla asioita mun elämässä. Rakkaus on aktiivista Ja tämä rakkaus Jeesusta kohtaan, se saa aikaan toimintaa. Se saa aikaan toimintaa, se saa aikaan sen, että me tehdään asioita. Ja joku voi sitten sanoa tällaisia, että ei sun tarvii tehdä mitään ansaitaksesi Jumalan rakkautta. Ok, minä sanon että se on ihan totta eikä se ole edes kysymys sellaisten ihmisten huulilla, jotka ovat kokeneet sen Jumalan rakkauden. Ei se ole edes heidän huulillaan kysymyksenä, että pitää tehdä, kun he ovat kokeneet jo sen kuinka se rakkaus tuli ja se risti tuli ja vapautti heidät kaikista kahleista. Se ei ole se kysymys mitä kysytään. Mutta uskonto ja se ulkokultaisuus yrittää estää meitä osoittamasta vastarakkautta meidän Kuninkaallemme. Osoittamasta sitä että me rakastetaan Häntä enemmän kuin elämää. Me rakastetaan Häntä näytti miltä näytti, tuntu miltä tuntu, niin silti se liekki on siellä meidän sydämessä ja me rakastetaan Häntä kaikella voimalla, kaikella mielellä, kaikella mitä meissä on. Vaikka kuka sanois ettei tarvitse tehdä, ei tarvitse tehdä, niin minä sanon, että kyllä tarvitsee koska Hän ansaitsee. Hän ansaitsee sen, että sinä annat kaiken ja että minä annan kaiken, Hän ansaitsee kaiken Hän ansaitsee kaiken! Niin kuin joku sanoi, että se Karitsa ansaitsee palkan kärsimyksistään ristillä siitä maahan vuotaneesta verestä. Hän ansaitsee meidän elämämme, että Hän saa tehdä mitä ikinä Hän haluaa meidän elämällämme ja Hänellä, hyvällä Isällä ja Jeesuksella, ei ole muita kuin hyviä suunnitelmia minulle ja meille ja tälle maalle kaikille.

8 Joten jos sinulla ei ole tätä ilmestystä Jeesuksen ristin rakkaudesta, joka täytyy tulla ensin ennen kuin sinä voit rakastaa Häntä kaikella voimallasi, niin yksinkertainen asia, älä jää sitä valittamaan, vaan pyydä, ano, pyydä, etsi ja ajallaan Hän tulee antamaan sen. Hän tulee johdattamaan sinua siihen ilmestykseen mitä ristillä tapahtui, koska se on todellisuudessa se avain siihen apostoliseen voimaan, että me ymmärretään mitä ristillä tapahtui, niin silloin me päästään käsiksi siihen apostolisen voimaan. Päästään käsiksi siihen rakkauteen jolla ne apostolit toimi ja miten ne pystyivät tekemään niitä asioita joita ne tekivät. Joten pyydetään yhtä asiaa - ilmestystä rististä. Koska niille apostoleille, jos kuvitellaan sitä tilannetta missä ne olivat siellä, he olivat nähneet mitä Golgatalla tapahtui. He kuulivat ne huudot, he kuulivat ne neulan iskut, he näkivät mitä Isän rakkaus tarkoitti käytännössä, että se on hyvin konkreettista mitä heidän puolestaan annettiin. Ja sen jälkeen heillä ei ollut minkäänlaista epäselvyyttä mitä rakkaus on. Se on sitä että joku antaa kaiken, kaiken sinun puolestasi. Ilmestys rististä Ja sen takia mitä seurakunta, me seurakuntana, kaikki seurakunnat ympäri tätä maata, yksilöinä, mitä me tarvitaan, on ilmestys tästä rististä, joka alkaa avata meille sitä Isän rakkauden syvyyttä sellaiselle tasolle ettei sitä koskaan viedä pois. Ettei se koskaan lähde pois, vaan se alkaa tulla enenevästi ja enenevästi se ymmärrys siitä Isän rakkaudesta meidän sydämelle ikään kuin Jeesuksen verellä kirjoitettuna meidän silmien eteen. Niin kuin Paavali sanoo: Minä tulin luoksenne ja halusin nähdä vain Jeesuksen ja Hänet ristiinnaulittuna. Hän halusi nähdä Jeesuksen, hän tiesi että sieltä lähtee voima ihan mihin tahansa sitten kun minä nään Jeesuksen ristiinnaulittuna. Tämä on se asia ja kun me nähdään tämä, niin me aletaan antaa Jeesuksen hallita meidän elämää ja me aletaan vihata mitä Hän vihaa, sitä ulkokultaisuutta, uskonnollisuutta ja me tuomitaan se meidän omassa sydämessä ekana, että se puhdistuu kaikesta siitä. Ja sitten se rakkaus saa myös aikaan sitä, että me aletaan huutaa profetaalisia huutoja: Enemmän tilaa Jeesukselle, enemmän tilaa Pyhälle Hengelle, enemmän tilaa Jumalan voimalle ja kirkkaudelle meidän elämässä ja seurakunnissa! Ja sitten tämä huuto alkaa liikuttaa Isän sydäntä sillä tasolla, että Hän päättää: Minä annan kaiken hyvyyteni kulkea heidän ohitseen. Kaiken hyvyyteni, niin kuin Moosekselle siellä. Ja tämä rakkaus puhuu kovempaa kuin mitään rukouslitanniat. Ja minä uskon että tässä maassa tulee nousemaan vielä tämä rakkauden ääni, sellaisen rakkauden ääni Jumalaa kohtaan, joka ei tunne rajoja, ei kumarra perinteen edessä eikä tuhoudu pilkasta, vaan vahvistuu kaikesta vastustuksesta ja menee eteenpäin. Sellainen rakkauden ääni, joka alkaa todella vallata tätä maata ja uskovien sydäntä, ja ehkä vielä meidänkin rakkautta Jeesukseen joku vielä muistelee, niin kuin niiden itämaan tietäjien. Ehkä sitä osoitusta joku vielä muistelee tulevina sukupolvina. Minä ainakin haluan jättää siitä sellaisen perinnön minun elämästäni, että joku muistelee sitä rakkautta joka minulla oli Jeesukseen. Ja tämä on se ydin asia mihin koko Sana perustuu: Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestä. Kuka hallitsee sydäntäsi? Minä kerran jaoin tämän tarinan tästä huoneesta, en tiedä muistatteko. Siitä asenteesta mikä meillä kuuluu olla, että meidän sydän on ikään kuin huone. Siellä on ne kaapit joissa on meidän hienot tulevaisuuden suunnitelmat. Siellä on ne, ei niin hienot laatikot, joissa on meidän menneisyyden

9 epäonnistumiset. Ja siellä on kaikki tämän hetken suunnitelmat, tämän hetken asiat. Sitten keinutuoli on keskellä, se paras paikka, jossa kiikutaan ja katsellaan sitä huonetta. Sitten Jeesus tulee ovelle: Kop, kop, saanko tulla sisään? Ja me menemme, että tule Jeesus vaan sisään, tule sisään vaan. Ja sitten me katsotaan, että mihin minä Sinut laitan? Tuossa nurkassa on hyvä paikka, seiso tossa! Älä koske tuohon kaappiin, siellä on mun tulevaisuuden suunnitelmat, niihin ei saa koskea. Älä mene tonkimaan tuota laatikkoa tuolla, koska siellä on minun menneisyyden kaikki jutut, niihin ei saa koskea. Ja muista, älä liiku, pysy siinä, minä menen tähän. Sitten me kiikutaan ja sanotaan: Hoh, onneksi mulla on Jeesus mun sydämessä, minä pääsen taivaaseen! Me kiikutaan siinä ja katsellaan, Jeesus seisoo nurkassa tälleen: Sinä et ymmärtänyt tätä koko jutun pointtia. Ei minua ole kutsuttu tänne olemaan patsas, koriste-esine, yks lisäjuttu näiden juttujen seassa täällä. Vaan se oikea asenne joka meillä kuuluu olla se, kun Jeesus koputtaa ovelle, niin me sanotaan: Jeesus tule, tule sisään. Tässä on tämä keinutuoli, istu. Onko tässä huoneessa jotain mikä ei miellytä sinua? Onko tuo verho hyvä? Otetaan pois jos se ei Sinua miellytä. Ai, tuo kaappi ei ole kiva ulos ikkunasta. No niin, entäs lamppu, tarvitsetko uuden? Mikä miellyttäisi Sinua, Jeesus tässä ilmapiirissä, koska minä en halua että Sinä kävelet ulos tuosta ovesta. Suljetaan ovi, ok, ettei kukaan muu Kuningas saa koskaan tulla tänne sisälle. Ja tämä asenne, että sinä teet tilaa Jumalalle, se on sellainen osoitus siitä rakkaudesta Jeesusta kohtaan ja tätä Jumala herättää meidän sydämessä, että me voidaan osoittaa Hänelle meidän elämän valinnoilla, että kuinka paljon me Häntä rakastetaan. Se avaa meille sitten sitä mitä me todella halutaan kokeakin sitten elämässä sitä Jumalan läsnäoloa, koska Hän ei kiellä Hänen ystäviltään mitään hyvää, niiltä jotka rakastaa Häntä, Hän ei kiellä heiltä mitään hyvää.