HAILUODON KUNTA KOKOUSKUTSU 14/07 Kokousaika: Maanantai 1.10.2007 klo 18.30 Kokouspaikka: Kunnantoimisto, johtokeskus Käsiteltävät asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjantarkastajien vaali 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Liite 1 Liite 2 Liite 3 13 Liite 4 Muut asiat Perämeren rannikon kalatalousohjelma Edustaja Suomen lasten parlamenttiin Maaseutuviranomaisten yhteistyö Lunastusasiat/Ympäristökeskus Asetus saaristokunnista Vuokrasopimus/yliopisto Ilmoitusasiat Muut asiat/hallinto-osaston kehittämisprojekti Kauppakirja/Nättilä Pitkäaikainen laina/korkoperusteen muutos Pöytäkirjan nähtävänä pito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään valitusosoituksineen yleisesti nähtävänä kunnanviraston keskustoimistossa kokousta seuraavan viikon tiistaina klo 9.00-15.00 Puheenjohtaja MERK Lauri Suomela
269 OSALLISTUMINEN PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSOHJELMAAN K.hall 152 Toimintaryhmä Nouseva Rannikkoseutu ry yhdessä Perämeren rannikon ja läheisten sisävesialueiden toimintaryhmien kanssa on laatimassa paikallista kalatalousohjelmaa. Ohjelman tilaajana ja hallinnoijana on Nouseva Rannikkoseutu ry ja sen toteutuksesta vastaa Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry. Maa-ja metsätalousministeriön käynnistämä ohjelmahaku päättyy 12.10.2007, minkä jälkeen valitaan elinkeinokalatalouden ohjelmaa toteuttavat toimintaryhmät. Yhtenä valintakriteerinä on alueen kuntien sitoutuminen ohjelman toimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin. Myös mm. elinkeinokalatalouden sosioekonominen merkitys alueelle on valintaperusteena. Ohjelman toiminta-alueelle toivotaan kuntia, joilla on merkittävää potentiaalia kalatalouden kehittämiseen. Tavoitteena on, että alueen muodostaisivat seuraavat kunnat: Tornio, Keminmaa, Kemi, Simo, Ii, Haukipudas, Hailuoto, Oulunsalo, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki, Pyhäjärvi, Himanka, Lohtaja, Kälviä ja Kokkola. Nouseva Rannikkoseutu tarvitsee lopullista hakemusta varten kuntien ja kaupunkien kannanotot niiden osallistumisesta Perämeren rannikon kalatalousohjelman rahoitukseen. Kuntien osuus olisi vuositasolla 10% ohjelman rahoituksesta ( 1 200 000 / 4 vuotta) eli rahoitussuunnitelman mukaan 96 000 / 4 vuotta jaettuna osallistuvien kuntien kesken. Mikäli kaikki 18 kuntaa/kaupunkia tulevat mukaan, on vuositason kuntakohtainen rahoitus 1 333. Kuntarahaosuus käytetään ohjelman hallinnointikuluihin (palkat, kokouskulut, matkat, tiedottaminen ja toimistokulut). Varsinaiset hankkeet eivät sisällä kuntarahaa. Ohjelman tavoitteena on mm. hidastaa nykyistä ammattikalastuksen laskusuuntaa ja etsiä yksittäisille kalastajille/kalastajaryhmille keinoja tehdä elinkeinostaan nykyistä kannattavampi. Tavoitteita toteuttavat toimenpidekokonaisuudet ovat: 1. kalan alkutuottajahinta nousuun 2. kalastusmatkailu ja muut tukielinkeinot kalastuksen avuksi 3. kohti kestävää kalastusta Toimenpiteinä puolestaan voivat olla kalastajien yhteistyön vahvistaminen, kalan merkityksen kasvattaminen lähiruokana sekä laadun kohottaminen esimerkiksi koulutuksella ja kalasatamien ja kalastusalusten varustusta kehittämällä. Kalastusmatkailua voidaan vahvistaa hyödyntämällä rysäkalastusta, lippokalastusta, nahkiaisten pyyntiä, vesilinnustusta sekä hylkeenpyyntiä ja erilaisia kalajuhlatapahtumia. Ohjelmasta rahoitetaan alueellisia kehittämis- ja yhteistyöhankkeita sekä toiminnan monipuolistamiseen liittyviä hankkeita. Nouseva Rannikkoseutu ry pyytää kuntia ottamaan kantaa seuraaviin asioihin:
270 1. tekemään päätöksen osallistumisesta Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen vuosina 2008-2011 2. sitoutumaan kuntaosuuteen (hallintoraha) 24 000 /vuosi jaettuna osallistuvien kuntien määrällä ja varaamaan po. määräraha vuoden 2008 talousarvioon 3. kommentoimaan tarvittaessa valmistuvaa ohjelmaluonnosta kunnan näkökulmasta Ohjelman sisällöstä enemmän esityslistan liitteessä. Päätösehdotus: - osallistuu Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen vuosina 2008-2011 ehdolla, että myös muut kunnat osallistuvat - sitoutuu kuntaosuuteen ehdollisesti kuten edellä - Todetaan lisäksi, että: - Sitoutuessaan tähän ohjelmaan, Hailuoto päättää lähteä elinkeinopoliittisesti tukemaan kalan jatkojalostusta - Etsitään erilaisia keinoja kalastusmatkailun kehittämiseksi - Suoramyyntiä (raaka/ kypsennetty kala) kehitetään. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi: Nouseva Rannikkoseutu, Hailuodon kalastajain seura, Paavo Junttila, Veikko Tönkyrä
271 EDUSTAJAN VALINTA SUOMEN LASTEN PARLAMENTTIIN Sivistysltk 43 Opetusministeriö, Suomen Kuntaliitto ym. kutsuvat kuntia kehittämään (12.9.2007) lasten asemaa ja lasten hyvinvointia Suomen kunnissa ja pyytävät kuntia päättämään yhden lapsiedustajan ja varaedustan lähettämisestä 09.11.2007 Tampereella pidettävään Lasten Parlamentti istuntoon (liite 5). Jokaisella Suomen kunnalla on oikeus lähettää oma lapsiedustajansa parlamentin istuntoon. myöntää lapsiedustajalle oikeuden edustaa kuntaa. Kotikunta korvaa matkakulut ja mahdolliset majoituskulut sekä saattajan kulut ko. istuntoon. Suomessa on muutaman viime vuoden ajan ollut useita hankkeita, joiden tavoitteena on ollut edistää lasten asemaa ja nostaa esille Suomen lainsäädännön ja kansainvälisten sitoumusten (YK:n lapsen oikeuksien sopimus) velvoitteita, joiden toteuttaminen mahdollistaa lasten toimimisen aktiivisina kansalaisina. Lähivuosina on saatu paljon kokemusta myös lasten yhteiskunnallisen osallistumisen malleista. Kokemukseksi on saatu, että lapset suhtautuvat vakavasti ja paneutuneesti vaikeittenkin asioiden pohdintaan ja käsittelyyn. Nyt perustettavan valtakunnallisen Lasten Parlamentin ja sen kaksivuotisen istuntokauden tavoitteena on edistää ja kehittää lasten virallista kuulemista päätöksenteossa. Se antaa 7 12 vuotiaille lapsille vaikuttamiskanavan, mutta myös viranomaisille ja päättäjille mahdollisuuden kysyä ja selvittää erilaisia asioita suoraan lapsilta. Tavoitteena on lisäksi edistää yhteistyötä ja virikkeitä lasten aseman kehittämiseksi sekä tuottaa materiaalia, koulutusta ja konsultointia lasten paikalliseen demokratiakasvatukseen. Koulun oppilaskunta on tehnyt esityksen, että 4. luokan oppilas Henrik Soronen valittaisiin edustamaan Hailuodon kuntaa Suomen Lasten Parlamentissa istuntokaudella 2007 2009 (liite 6). Päätösehdotus: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättää nimetä Hailuodon kunnan varsinaiseksi edustajaksi Lasten Parlamenttiin Henrik Sorosen ja oikeuttaa hänet edustamaan kuntaa Lasten Parlamentti-istunnossa Tampereella 09.11.2007. Sivistyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen ja päätti lisäksi esittää kunnanhallitukselle, että kunta korvaa oppilaan matkakulut ja mahdolliset majoituskulut sekä saattajan kulut 09.11.2007 istuntoon. K.hall 153 Päätösehdotus: (kh:n puheenjohtaja) hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.
272 Tiedoksi: Henrik Soronen Matti Soronen esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja esitteli asian ja toimi pöytäkirjanpitäjänä tämän asian kohdalla
273 SOPIMUS MAASEUTUVIRANOMAISTEN YHTEISTYÖSTÄ Khall 31 Kempeleen, Limingan ja Tyrnävän kuntien kesken on vuodesta 2003 lähtien (13.3.2006) ollut sopimus, jolla on sovittu maaseutuasiamiesten toistensa sijaistamisesta maaseutuelinkeinoviranomaisen virkatehtävissä jonkun ollessa vuosilomalla, esteellinen tai tilapäisesti estynyt hoitamaan virkaansa.. Tarvittaessa maaseutuasiamiehet voivat avustaa toisiaan kiireellistä toimintaa vaativissa tehtävissä. Tällä hetkellä Tyrnävän kunta hoitaa myös Kempeleen maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosaston on kuntatarkastuksen yhteydessä pyytänyt kehittämään yhteistyötä kuntien välillä, joissa on vain yksi maaseutuviranomainen. Limingan ja Tyrnävän sopimus mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi tallennusten tarkistuksissa ja sijaisuustarpeissa. Sopimusesitys esityslistan liitteenä. (liite 1) Päätösesitys: Tiedoksi: Limingan ja Tyrnävän kunta Toimeksi: Maaseutuasiamies Edellä mainitun perusteella Hailuodon kunta pyytää Limingan ja Tyrnävän kuntia uudistamaan oheisen sopimuksen siten, että Kempeleen tehtävien siirryttyä Tyrnävälle, Hailuodon kunta hyväksytään kolmanneksi osapuoleksi yhteistyösopimukseen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liite nro 1 K.hall 154 Liminka on tehnyt sopimuksen maaseutuasioiden hoidosta Siikajoen kunnan ja sanonut irti em. sopimuksen osaltaan. Tämän johdosta on laadittu Muhoksen, Tyrnävän ja Hailuodon kuntien maataloushallintojen yhteistyö- ja varallaolosopimus. Pääsääntöisesti sopimusta sovelletaan esteellisyys- ja tallennusten tarkistamistilanteissa. Sopimusehdotus liitteenä. Päätösehdotus: hyväksyy liitteen mukaisen sopimuksen Muhoksen, Tyrnävän ja Hailuodon kuntien maaseutuhallintojen yhteistyölle. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi: Pekka Heikkinen, Tyrnävän kunta, Muhoksen kunta
274 LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LUNASTULUPA- ASIAAN/MAASYVÄNLAHTI-ISOMATALA- ALUEELTA K.hall 155 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus aikoo lunastuslain nojalla lunastaa valtiolle Maasyvänlahti Isomatala alueelta eri tiloista yhteensä n. 3,5 ha luonnonsuojelutarkoituksiin. Alueet kuuluvat Natura 2000 verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lunastusaikomus koskee viittä tilaa: Uusimunakulju RN:o 24:17 (0,69) ha; Hirvelä R:no 20:30 0,08 ha; Heinäpelto R:no 20,8 0,4 ha; Kangas R: no 23:45 1,28 ha; Peltola R:no 20:4 0,84 ha. Ympäristökeskus ja maanomistajat eivät ole päässeet sopimukseen alueen lunastamisesta neuvotteluteitse. Lunastusluvan myöntää ympäristöministeriö. Mikäli ympäristökeskus saa lunastusluvan, lunastustoimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu toimitusinsinööri ja 2 uskottua miestä. Toimituksen perusteella julistetaan lunastuspäätös, jossa määritellään lunastettava omaisuus ja korvaukset. Ennen lunastusluvan antamista on lunastettavan kiinteän omaisuuden omistajille ja käyttöoikeuksien haltijoille, kunnalle ja maakunnan liitolle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta. Värilliset kartat alueista on lähetetty sähköpostilla. Päätösesitys: Hailuodon kunnanhallitus toteaa seuraavaa: Oulun seudun yleiskaavan mukaan alueilla noudatetaan kaavamerkintää SL eli alue on varattu luonnonsuojelutarkoituksiin Hailuodon kunnanhallitus painottaa lausunnossaan seuraavaa: luonnonsuojelualueiden hankinnassa tulee ensisijaisesti käyttää neuvottelumenettelyä alueita hankittaessa tulee kiinteistöistä maksaa niiden todellinen käypä hinta käyvän hinnan määrittely tulee tapahtua riippumattoman osapuolen toimesta, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät. Neuvottelumenettelyn perusteella tapahtuvassa suojelussa maan omistajalle on suoritettu korvausta rantayleiskaavan mukaisen kantaselvityksen mitoitusluvun perusteella. Moraalisesti on arveluttavaa, että käytetään lunastuslain mukaista menettelyä, vaikka ei ole mitään näyttöä jo hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden hoidosta ja käytöstä. Pyytää ympäristökeskusta selvittämään maanomistajille mahdollisuuden käyttää asianajopalvelua valtion varoilla Pyytää ympäristökeskusta välittömästi käynnistämään hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisen suojelualueille omalla kustannuksellaan. Hoito- ja käyttösuunnitelmien pohjalle tulee käynnistää kunnan strategiaa palvelevat toimenpiteet eli virkistystä ja vapaa-aikaa ja matkailua palvelevat rakenteet.
275 Hyväksyttiin yksimielisesti Kalevi Tönkyrä esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi Tiedoksi: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
276 LAUSUNTO POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LUNASTULUPA- ASIAAN/KIRKKOSALMI/ITÄNENÄ K.hall 156 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus aikoo lunastuslain nojalla lunastaa valtiolle tilasta Lehto R:no 25:21 kaksi palstaa, yhteispinta-alaltaan 2,92 ha alueen. Toinen palstoista Alueet kuuluvat Natura 2000 verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Ympäristökeskus ja maanomistajat eivät ole päässeet sopimukseen alueen lunastamisesta neuvotteluteitse. Lunastusluvan myöntää ympäristöministeriö. Mikäli ympäristökeskus saa lunastusluvan, lunastustoimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu toimitusinsinööri ja 2 uskottua miestä. Toimituksen perusteella julistetaan lunastuspäätös, jossa määritellään lunastettava omaisuus ja korvaukset. Ennen lunastusluvan antamista on lunastettavan kiinteän omaisuuden omistajille ja käyttöoikeuksien haltijoille, kunnalle ja maakunnan liitolle varattava tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta. Värilliset kartat alueista on lähetetty sähköpostilla. Päätösesitys: Hailuodon kunnanhallitus toteaa seuraavaa: Oulun seudun yleiskaavan mukaan alueilla noudatetaan kaavamerkintää SL eli alue on varattu luonnonsuojelutarkoituksiin. Hailuodon rantayleiskaavassa kantatilaselvityksessä tilan mitoitusluku on 0,7. Hailuodon kunnanhallitus painottaa lausunnossaan seuraavaa: luonnonsuojelualueiden hankinnassa tulee ensisijaisesti käyttää neuvottelumenettelyä alueita hankittaessa tulee kiinteistöistä maksaa niiden todellinen käypä hinta käyvän hinnan määrittely tulee tapahtua riippumattoman osapuolen toimesta, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät. Neuvottelumenettelyn perusteella tapahtuvassa suojelussa maan omistajalle on suoritettu korvausta rantayleiskaavan mukaisen kantaselvityksen mitoitusluvun perusteella. Moraalisesti on arveluttavaa, että käytetään lunastuslain mukaista menettelyä, vaikka ei ole mitään näyttöä luonnonsuojelualueiden hoitamisesta. Pyytää ympäristökeskusta selvittämään maanomistajille mahdollisuuden käyttää asianajopalvelua valtion varoilla Pyytää ympäristökeskusta välittömästi käynnistämään hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisen suojelualueille omalla kustannuksellaan. Hoito- ja käyttösuunnitelmien pohjalle tulee käynnistää kunnan strategiaa tulevat toimenpiteet eli virkistystä ja vapaa-aikaa ja matkailua palvelevat rakenteet. Hyväksyttiin yksimielisesti Tiedoksi: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
277 ASETUS SAARISTOKUNNISTA JA KUNTIEN SAARISTO-OSISTA K.hall 157 Voimassa oleva valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja kuntien saaristoosista (1212/2003, 1211/2004) päättyy vuoden 2007 lopussa. Päätöksen mukaan maassa on 13 saaristokuntaa ja 45 ns. saaristo-osakuntaa. Uusi asetus, josta jatkossa käytetään nimitystä saaristoalueasetus, on tarkoitus tehdä ajaksi 1.1.2008-31.12.2011. Asetus perustuu lakiin saariston kehityksen edistämisestä (494/81,1138/93). Sisäasiainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa a) halukkuudesta jatkaa saaristokuntana tai saaristo-osakuntana ja b) mahdollista muutostarpeista voimassa olevaan asetukseen 31.10.2007 mennessä. Muutostarpeiden arvioinnissa pyydetään ottamaan huomioon kuntajaotuksessa palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen johdosta tai muutoin tapahtuneet tai tapahtuvat muutokset. Saaristolain 3 :n mukaan saaristoalueisiin voi kuulua ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret ja muut saaret ja mantereen alueet, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavia. Saaristolain 9 :n mukaan saaristokunniksi ja saaristo-osiksi määräämisen kriteereinä käytetään saaristoväestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneoloja ja peruspalvelujen saannin vaikeutta. Sama koskee soveltuen saaristo-osia (saaristo-osakuntia). Kun saaristolain 9 :n sanamuoto on joustava, voidaan sekä saaristokuntien että saaristo-osakuntien nimitysten kohdalla noudattaa kriteeristöä, joka soveltuu uuteen tilanteeseen. Tällöin katsotaan kriteeristön soveltuvuutta mm valtionosuuslainsäädännön ja aluekehityslainsäädännön vaikutusten taustaa vasten. Saaristokuntien jako ns. A-saaristokuntiin (ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristoväestö on vähintään 50 % väestöstä) ja B-saaristokuntiin (muut saaristokunnat) on tehty valtionosuuslainsäädännössä, ei saaristolaissa. Sama koskee ylipäänsä saaristolisien määrittelyä kuntien valtionosuuksissa. Valtionosuuslainsäädännön tarkistus on käynnissä siten, että esitys asiasta on määrä antaa vuoden 2009 keväällä. Kuntajaotuksen muutoksella on vaikutusta myös EU:n ja kansallisiin aluetukijaotuksiin pitemmällä tähtäyksellä. Nykyinen EU:n vahvistama päätös on kuitenkin voimassa vuoteen 2013, tarkistusmahdollisuus on varattu vuodeksi 2010. Voimassa olevan asetuksen mukaan maassa on 13 saaristokuntaa ja 45 muuta kuntaa, (ns saaristo-osakuntaa), joissa on nimetty saaristo-osa. Saaristoalueilla asuu noin 54 000 henkilöä. Tämän hetken tiedon tai arvion mukaan voidaan hahmottaa seuraavia muutostarpeita uuteen saaristoalueasetukseen joko välittömästi tai siirtymäajalla:
278 13 saaristokunnasta jää itsenäisenä jäljelle viisi kuntaa, nimittäin Hailuoto, Enonkoski, Puumala, Sulkava ja Kustavi. Dragsfjärd yhdistyy saaristo-osakuntien Kemiö ja Västanfjärd kanssa uudeksi Kemiönsaaren kunnaksi. Saaristokunnat Iniö, Houtskari, Korppoo ja Nauvo yhdessä saaristo-osakunta Paraisten kanssa liittyvät uudeksi Länsi-Turunmaan kunnaksi. Länsi-Turunmaan kunnalla on edellytykset tulla nimetyksi saaristokunnaksi. Kemiönsaaren kunnan kohdalla todennäköisintä lienee saaristo-osakunnan asema. Saaristokunnat Velkua ja Rymättylä ja saaristo-osakunta Merimasku liittyvät uuteen Naantalin saaristokaupunkiin. Naantalin saaristokaupungilla on edellytykset tulla nimetyksi uudeksi saaristo-osakunnaksi. Saaristo-osakunnat Särkisalo ja Halikko yhdistyvät usean muun kunnan kanssa Salon kaupunkiin, jolla on edellytyksiä tulla nimetyksi uudeksi saaristoosakunnaksi. Saaristo-osakuntien osalta Maksamaa ja Vöyri ovat jo liittyneet 1.1.2007 alkaen uudeksi Vöyri-Maksamaan kunnaksi, jolla on edellytykset tulla nimetyksi saaristo-osakunnaksi. Niin ikään saaristo-osakunta Korpilahti on liittynyt Jyväskylän kaupunkiin, jolla on edellytyksiä tulla nimetyksi saaristo-osakunnaksi. Saaristo-osakunta Tammisaari yhdessä Pohjan kunnan ja Karjaan kaupungin kanssa muodostavat uuden Raaseborgin kaupungin. Pernaja neuvottelee liittymisestä Loviisaan. Useimmat muutokset tapahtuvat 1.1.2009 alkaen. Valtioneuvoston asetus, joka annetaan joulukuussa 2007, tehdään tuolloin voimassa olevan kuntajaon pohjalta. Mikäli valtioneuvosto on hyväksynyt kuntaliitoksen astuvaksi voimaan 1.1.2009, asetukseen kirjoitetaan vanhan kunnan nimi ja sen jälkeen aikamääre (31.12.2008 saakka). Asetukseen kirjoitetaan tässä tapauksessa myös uuden kunnan nimi ja sen jälkeen aikamääre (1.1.2009 alkaen). Mikäli valtioneuvosto ei ole vielä joulukuussa hyväksynyt kuntaliitosta, vaikka kunnat olisivat sen jo tehneet, uutta kuntaa ei kirjoiteta asetukseen, vaan asia hoidetaan vuoden 2008 joulukuussa annettavalla asetuksella, jolla muutetaan joulukuussa 2007 annettua asetusta. On mahdollista, että samanlaiset asetuksen muutokset joudutaan tekemään vielä 2009 ja 2010. Saaristoasiain neuvottelukunta päätti kokouksessaan 21.8.2007: 1) asettaa työtyöryhmän valmistelemaan uuden saaristoalueasetuksen valmistelua siten, että asetus voidaan saattaa valtioneuvoston hyväksyttäväksi joulukuussa. Ryhmään kutsutaan edustajat sisäasiainministeriön kuntaosastolta sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta ja Suomen Kuntaliitosta saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajiston ja Turunmaan edustuksen lisäksi. Sihteeri on neuvottelukunnan pääsihteeri. 2) pyytää maakunnallisilta liitoilta lausunnot voimassa olevan päätöksen tarkistustarpeista. Liitot antavat lausuntonsa lokakuun loppuun mennessä.
279 3) pyrkien siihen, ettei kuntaliitoksista rangaista uusiin kuntiin kuuluvia saaristoalueita, antaa työryhmälle evästyksen, että a) uuden saaristoalueasetuksen tulee palvella saaristopolitiikan jatkamista, voimistamista ja laaja-alaistamista uuden kuntarakenteen oloissa, b) nykyisiin saaristokuntiin ja saaristo-osakuntiin kuuluvat alueet pyritään nimeämään saaristolain kriteerit huomioiden uusien mahdollisesti muodostettavien kuntien saaristo-osiksi ja c) nykyiset saaristokunnat ja saaristo-osakunnat pyritään nimeämään saaristolain kriteerit huomioiden edelleen saaristokunniksi ja saaristoosakunniksi, elleivät saaristo-olosuhteet kunnissa ole muuttuneet, ja 4) esittää sisäasiainministeriölle, että saaristolisät säilytetään kuntien valtionosuuksien tarkistuksessa vähintään nykyisen tasoisena. 13 saaristokunnasta jää itsenäisenä jäljelle viisi kuntaa: Hailuoto, Enonkoski, Puumala, Sulkava ja Kustavi. Saaristolain nojalla annetussa saaristoa koskevassa valtionosuuslaissa ja asetuksessa nykyisen jaon mukaan ns. A- saaristokunnaksi jää pelkästään Hailuoto. Päätösesitys: Puitelakiin liittyen Hailuoto on tehnyt päätöksen, että kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Siitä johtuen kunnan ainoa mahdollisuus on myös jatkaa A- saaristokuntana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että Hailuoto on ominaisuuksiltaan jäljelle jäävien saaristokuntien joukossa poikkeava, sillä kunnan koko väestö asuu ilman kiinteää liikenneyhteyttä. Hailuodon kunta yhtyy SANK:n päätökseen 21.8.2007. Erityisen tärkeä on esitys sisäasiainministeriölle siitä, että saaristolisät säilytetään kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa ja tarkistuksessa vähintään nykyisen tasoisena ja saaristolain nojalla annettavassa valtionosuuslaissa ja asetuksessa Hailuoto säilyy ns. A-saaristokuntana. Lisäksi Hailuoto pyytää kiinnittämään erityistä huomiota valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä opetustoimen valtionosuusjärjestelmän luonteeseen, joka kohtelee epäoikeudenmukaisella tavalla ikärakenteeltaan vanhusvoittoisia saaristokuntia. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jorma Leppänen
280 KUNNAN JA YLIOPISTON VUOKRASOPIMUS/TUTKIMUSASEMAN TILAT K. hall 158 Liitteenä toimitilan vuokrasopimus Hailuodon kunnan ja Oulun yliopiston välille. Sopimus koskee kolmea rakennusta: Talonmiehen asuinrakennus, Saunarakennus ja varastorakennus. Neuvottelu vuokratasosta ovat kesken ja päätösesitys sen pohjalta esitellään kokouksessa. Liite 2. Tiedoksi: Oulun yliopisto/ Erja Heiskari Kunnanjohtaja antoi kokouksessa seuraavan päätösesityksen: Sopimus hyväksytään seuraavilla vuokratasoilla: Talonmiehen asunto: 7 * 60 m2 + alv Saunarakennus (25 m2) 50 + alv Varastorakennus ( 55 ) 55 + alv Lisäksi todetaan, että sauna ja varasto vaativat peruskorjausta ja vuokratasot uusitaan korjaukseen sidottuna Tutkitaan sähkösyötön suora mahdollisuus talonmiehen asunnosta, erillistä laskutusta ei tule. Hyväksyttiin yksimielisesti.
281 ILMOITUASIAT K.hall. 159 1) Oulun seudun koulutuskuntayhtymä: yhtymähallitus esityslista 8/2007 2) Pohjois-Pohjanmaan liitto: talous- ja toimintasuunnitelmaluonnos 2008-2010 3) Viranhaltijapäätökset. Matti Soronen:Suostumus Pöllä 2-nimisen tilan kiinnittämiseen, Pirkko Lastikka: Palkattoman virkavapauden myöntäminen/liisa Kauppinen 5) Työvoimaministeriö: Työnvälitystilasto 31.8.2007. Hailuoto 9,9 % 6) Kiinteistöluovutusilmoituksia 2kpl Päätösehdotus: Merkitään tiedoksi Merkittiin tiedoksi.
282 KUNTAPALVELUTOIMISTON KEHITTÄMINEN K.hall 160 Kuluvan vuoden talousarvioon on hallinto-osaston tavoitteisiin kirjattu mm. tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittämistä. Työyhteisön kehittämisprosessiksi myös tuotteistamisnäkökulman sisältävänä on kysytty Henkilöstötieto Paloniemi Oy:lta tarjousta. Kirsti Paloniemi on toiminut pitkään kunnassa palkanlaskijana ja tuntee myös Hailuodon olosuhteet seudullisen henkilöstökertomuksen sekä taloushallinnon selvityksen kokoamistyöstä Paikan päällä suoritettava ja räätälöity konsultointipalvelu on nähty paremmaksi vaihtoehdoksi satunnaisiin koulutuksiin mantereella. Konsultointiin kuuluu prosessitarkasteluna työntekijöiden tehtävien, vastuualueiden, materiaalivirtojen ja häiriöiden kartoittaminen samoin kuin työkalujen(ml ohjelmistot) hyväksikäyttäminen. Toisena osiona kartoitetaan hallintopalvelujen sisäiset asiakkaat ja heidän tarpeensa ja listataan hallintopalvelujen tuotteet. Tarjouksen hinta on 5 900 euroa, mutta sovitellaan paketti siten, että hinta jäisi 5 000 euroon + matkat. Kehittämisprosessin tavoitteena on työtehtävien kehittämisen ja tuotteistamisen lisäksi työyhteisön hyvinvoinnin lisääminen. Päätösehdotus: hyväksyy kehittämisprosessin Hyväksyttiin yksimielisesti.
283 KAUPPAKIRJALUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN / KUNTA / NÄTTILÄ Khall. 161 Jorma Nättilä on ilmoittanut halunsa ostaa Hailuodon kunnalta Mamre 4 nimisen tilan. Tilan pinta-ala on 0,2615 ha. Kauppakirjaluonnos liitteenä. Päätösehdotus: hyväksyy kauppakirjaluonnoksen ja valtuuttaa kunnanjohtajan ja sihteerin allekirjoittamaan kauppakirjan. Liite 3. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi: Jorma Nättilä, Markku Maikkola, Jouni Marjaniemi, kirjanpito Toimeksi: Kunnansihteeri
284 PITKÄAIKAISEN LAINAN OTTAMINEN/KORKOPERUSTEEN MUUTOS K.hall 144 Luototalon rakennusaikaiseen rahoitukseen on otettu lyhytaikainen 600 000 euron laina. Kuluvan vuoden talousarviossa todettu, että laina maksetaan 28.9.2007 takaisin ja otetaan pitkäaikainen laina sen sijaan. Lainatarjouksia on pyydetty 17.9.2007 mennessä. Päätösehdotus: K.hall 162 Päätösehdotus: Tiedoksi: Nordea/Anja Kauppi Suoritettiin saapuneiden lainatarjousten vertailu. Vertailu liitteenä 5. päätti yksimielisesti, että kunta ottaa 600 000 euron lainan 20 vuoden takaisinmaksuajalla Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä. Korkoperusteena on 10 vuoden kiinteä korkojakso. Korkoindikaatio per 14.9.2007 klo 12.00, jolloin noteeraus 4,43 %. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 5 Hailuodon kunnalle tarjottiin Nordea Pankki Suomi Oyj:tä kunnanhallituksen päätöksen perusteella 27.9.2007 klo 10.00 lainaa 20 vuoden laina-ajalla ja 10 vuoden kiinteällä korolla 4,75 %. Perusteluna pankki ilmoitti pitkien korkojen nousun. Kunnan edustajat ilmoittivat, että koron nousu on niin merkittävä, että asia vaatii uutta harkintaa. Nordea tarjosi vaihtoehdoksi 20 vuoden laina-ajalla lainaa, jossa on 3 vuoden kiinteä korkojakso aluksi (korko 4,66 %). Päätösehdotus: hyväksyy, että kunta vaihtaa korkoperusteen 3 vuoden kiinteäksi 4,66 % koroksi, jonka jälkeen kunnalla on mahdollisuus vaihtaa korkoperustetta tai maksaa laina pois kerralla ilman lisäkuluja. Hyväksyttiin yksimielisesti.
285 MUUT ASIAT K.hall 163 Hyväksyttiin Mamren tammiston tiejärjestelyjen osalta, että tieoikeudet säilytetään uusjaossa päätettyjen oikeuksien mukaan. Liite 4
286 OIKAISUVAATIMUSOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 155,156, 157,159,162,163 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 152,153,154, 158,160,161 HvalL 3 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Hailuodon kunnanhallitus, Luovontie 176, 90480 HAILUOTO Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös sähköisesti osoitteeseen: kunnanvirasto@hailuoto.fi tai telefaxilla puhelinnumeroon 08-8100 820 Pykälät: Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimusasiakirjat toimittaa oikaisuvaatimusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Pvm:9.10.2007
287 Tiedoksianto asianosaiselle 1) Asianosainen Lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 ) Annettu postin kuljetettavaksi, pvm/tiedoksiantaja Asianosainen Luovutettu asianosaiselle Paikka, pvm ja tiedoksiantajan allekirjoitus Vastaanottajan allekirjoitus Muulla tavoin, miten 1) Täytetään otteeseen, jos päätös annetaan erityistiedoksiantona tiedoksi Kunta 92 1 mom:ssa tarkoitetulle asianosaiselle.