1(14) Espoon luonnos Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 02951 63338 hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367 neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p. 02951 63342 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p. 02951 63569 osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi
2(14) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Katri Makkonen Mari Immonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Juha Metso, perusturvajohtaja, Espoon kaupunki PL 202, 02070 Espoon kaupunki 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 24.9. 2014 sosiaali- ja terveyslautakunta 13.10.2014 kaupunginhallitus 5. Toimielimen nimi 24.9. 2014 sosiaali- ja terveyslautakunta 13.10.2014 kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja* o X kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen o järjestö o ei mikään edellä mainituista
3(14) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Espoota rakennetaan viiden kaupunkikeskuksen ympärille. Niihin on tarkoitus keskittää suuri osa peruspalveluista ja osa erityispalveluista. Valtakunnallisesti katsoen kyse on lähipalveluista. Lisäksi palveluja voidaan tuoda kotiin, jalkauttaa erityisosaajia sekä tarjota sähköisiä palveluja ajasta ja paikasta riippumattomasti. 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Ei Pykälän 2 momentissa säädetään Pohjoismaiden kansalaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään (suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä). Heidän on mahdollisuuksien mukaan saatava tarvittava tulkkaus ja käännösapu perustuen Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimukseen. Kunnan näkökulmasta lailla ei kuitenkaan pitäisi lisätä kunnan velvoitteita nykyiseen käytäntöön verrattuna. Espoossa järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelut sekä suomeksi että ruotsiksi niin, että asiakas tai potilas saa ne valitsemallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi. 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Ei. 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi kunnalle jää paljon tehtäviä, joilla on rajapintoja ja yhteistyötä sote-palvelujen kanssa, kuten esimerkiksi yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa.
4(14) 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 11. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Ei Ei kantaa Espoon kannanotto on kyllä, vaikkakin lakiehdotus kaventaa kuntien vaikuttamismahdollisuuksia sote-palveluihin alueellaan. Laki on paikoin tulkinnanvarainen ja lisää normiohjausta. 12. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote -alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote- alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote- alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Laatimismenettely ei saa vaikeuttaa tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun kehittämistä, ja sen tulisi antaa tuottajatahoille myös riittävästi kannusteita ja toimintamahdollisuuksia. 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Jos lakiin kirjoitetaan hyvin yksityiskohtaisesti ja samalla tulkinnanvaraisesti järjestämispäätöksen sisällöstä, seurauksena voi myös olla jatkuvat sopimusneuvottelut lain sisällön ja sopimuksen tulkinnoista. 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät
5(14) 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi Jos lakiin kirjoitetaan hyvin yksityiskohtaisesti ja samalla tulkinnanvaraisesti järjestämispäätöksen sisällöstä, seurauksena voi myös olla jatkuvat sopimusneuvottelut lain sisällön ja sopimuksen tulkinnoista 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Järjestämispäätöksessä tulee selkeämmin nostaa esiin tehtyjen päätösten kustannusvaikuttavuus yhtenä määräävänä tekijänä (osana kohtaa 10). Lisäksi ehdotamme uutta kohtaa: palvelujen kehittäminen ja innovaatiotoimintaan kannustaminen (pelkkä kansallisten ohjelmien toteuttaminen ei takaa innovatiivisuutta, yhdenmukaisten käytäntöjen vaatimus voi jopa vähentää uusien toimintamallien kehittämismahdollisuuksia ja käyttöönottoa). 16. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. X Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2 Ikärakenteen muutoksen vuoksi palveluiden tuottamistapaa (esim. henkilöstön tehtävärakenne; työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu; sähköiset tai liikkuvat palvelut)
6(14) joudutaan muuttamaan huomattavasti, jotta tulevaisuuden tarpeista pystytään huolehtimaan. Siksi kaikissa sote-alueen muissakin kuin järjestämispäätöksen mukaisissa tehtävissä tulee ottaa huomioon tehtyjen ratkaisujen innovatiivisuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaalihuoltoa koskeva tutkimustoiminta tulee suunnitella ja sovittaa yhteen myös valtakunnallisen tason toimijoiden kanssa, kuten terveydenhuollon tutkimustoiminnasta esitetään. Ehkäisevä päihdetyö, etsivä nuorisotyö ja talous- ja velkaneuvonta jäävät kunnan tehtäviksi; nämä tulee kuitenkin huomioida järjestämispäätöksessä, jotta tarkoituksenmukainen yhteistyö ja työnjako ovat mahdollisia. 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen 19. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Ei 20. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? 21. Muita huomioita luvusta 3 Uusimaa ja erityisesti pääkaupunkiseutu on muusta maasta poikkeava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantorakenteeltaan ja myös väestömäärältään. Espoo on riittävän vahva tuottamaan perustason sote-palvelut alueellaan. Espoon väestöpohja on suurempi kuin useimpien nykyisten sairaanhoitopiirien. Espoossa on nyt 260 000 asukasta ja väestömäärä kasvaa vuosittain noin 4 000 asukkaalla. Vielä vahvempi perustason sote-palveluntuottaja syntyy, mikäli Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin (EKKV) kuntarakenneselvityksen myötä avautuu mahdollisuus siihen, että nämä neljä kuntaa toimivat yhdessä sote-palveluntuottajana. EKKV-alueella on 335 000 asukasta. HUS:n kanssa on jo parin vuoden ajan yhdessä suunniteltu Jorvin kampuksella ns. Leansairaalamallia. Jatkossa on erityisen tärkeää luoda yhdessä ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen malli, joka vähentää laitoshoidon tarvetta. Lisäksi on tärkeää kehittää niiden henkilöiden hoitoa (10 %), jotka käyttävät 80 % kustannuksista.
7(14) Espoon näkemyksen mukaan sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu parhaiten, kun EKKV-kuntien väestön palvelutarpeita hoidetaan Jorvin kampuksella Lean- mallin mukaisesti. Kampuksella voidaan hoitaa myös ympärivuorokautinen päivystys tehokkaasti. Sote-uudistuksessa tulee yhdessä selvittää miten Jorvin kampuksen tilojen käyttö on EKKV:n ja HUS:n kesken mahdollisimman tehokasta. Tässä mallissa palvelurakenne on avohoitopainotteinen ja integroitu eli juuri sellainen, jota tarvitaan, kun ikääntyvä väestö kasvaa nopeasti. Tämä malli tehostaa mm. vanhusten hoidon palveluketjuja. Myös lasten ja nuorten hoito toteutuu parhaiten avohoitopainotteisessa toimintamallissa. Tutkimusten mukaan edellä esitetyn kaltainen tuottajamalli on kustannusvaikuttavin. Jos Espoon kanssa samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään yhdeksi sote-tuottajaksi, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Tällöin kestävyysvaje ei ratkea vaan kustannukset nousevat. Hyvä integraatio ja kustannusvaikuttavuus ovat soteuudistuksen tavoitteiden kannalta olennaisia. Mikäli sote-alue päättää siitä, että se ottaa vastuun ICT-toimintojen tuottamisesta toimintaalueelleen, se tarkoittaa suuria muutoksia nykyisiin tietojärjestelmiin. ICT:ssä kansallisen toimintamallin tulee perustua modulaariseen toimintamalliin ja mahdollistaa kilpaillut markkinat. ICT-hankinnat ja sairaalarakentaminen ovat suuria, harvoin tapahtuvia investointeja, ja niiden hallinnan tulisi olla valtakunnallista osaamispääomaa. Espoo pitää hyvänä tukeutua myös jatkossa nykyisen HUS:n tuottamiin tukipalveluihin (kuten esimerkiksi laboratorio, kuvantaminen ja apteekki ). Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet. 4 luku Hallinto 22. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? 23. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Ei kantaa
8(14) Sote-asiaan sopii paremmin erikoissairaanhoitolain 17 :n äänileikkuri, jossa äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. 24. Muita huomioita luvusta 4. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntarakenneselvityksen myötä saattaa avautua mahdollisuus myös näiden neljän kunnan yhteiselle sote tuottajalle. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 25. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Ei kantaa Neuvottelumenettelyn lakisääteistämisellä pyritään vahvistamaan ohjauksen vaikuttavuutta mm. budjettiriihessä sovitulla talouden raamimenettelyllä sekä sitouttamaan sote - alue noudattamaan yhdessä sovittuja linjauksia. Menettely ohjaa neuvottelun osapuolia hakemaan yhteistä näkemystä. Mikäli tällaista yhteistä näkemystä ei löydy, informaatio-ohjauksen ja vapaamuotoisen prosessin lisäksi STM:lla tulisi olla riittävä mandaatti toimenpiteille, joilla erityisesti kestävyysvajeeseen voidaan vaikuttaa. Lakiehdotuksesta puuttuu kirjaus, miten menetellään jos neuvottelumenettelyllä ei päästä yhteisymmärrykseen. 26. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Valmistelussa ja päätöksenteon tapahtuessa Sote-alueella kunnan asukas on kaukana päätöksenteosta.
28. Muita huomioita luvusta 5 9(14) Ohjauksessa tulisi painavammin näkyä valtakunnallinen taso. STM:n ohjausyksiköllä tulee olla riittävät valtuudet (vs. neuvottelu) toiminnan ohjaamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen siten, että kustannusten hallinta on mahdollista. Tämä koskee erityisesti erikoissairaanhoitoa ja muita erityispalveluita, ICT:tä sekä sairaalarakentamista. Näkemyksen kustannustehokkuuden lisäyksestä ja kestävyysvajeen poistosta tulee olla vahvasti mukana sote-palveluiden ohjaamisessa, suunnittelussa ja kehittämisessä. 6 luku Rahoitus 29. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Lakiluonnoksen perusteella rahoituksen oikeaan osuva arviointi on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Sote-järjestämislain ja sen monikanavaiseen rahoitukseen liittyvät asiat tulee ratkaista samanaikaisesti. Sote-alueiden tulee yleisen taloudellisen tilanteen puitteissa toimia siten, että kuntien taloudellinen kantokyky säilyy. Kuntien taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista kattaa sote-alueen alijäämää. Kuntien osalta se tarkoittaisi sopeuttamista esimerkiksi perusopetuksesta. 30. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Lakiluonnoksen perusteella rahoituksen oikeaan osuva arviointi on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta.
10(14) Lainkohta on vaikeaselkoinen. Rahoituksen perusteet tulisi avata selkeämmin ja ne vaativat täsmennystä. Lakiehdotuksessa ei selviä miten tuottajaa kannustetaan toimimaan kustannusvaikuttavasti. Nouseeko aikaisemmin tehokkaasti palvelut tuottaneen kunnan maksuosuus? Miten kunta, joka on aikaisemmin käyttänyt runsaasti resursseja, joutuu muokkaamaan toimintaansa (supistus)? Sote-järjestämislain ja sen monikanavaiseen rahoitukseen liittyvät asiat tulee ratkaista samanaikaisesti. Onko palvelujen tuottajalla omavastuu osuutta rahoituksessa. Miten palvelumaksut on ajateltu tässä mallissa? Asiakasmaksuasiat tulisi säätää valtakunnan tasolla. 31. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? x 32. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Valtion koulutuskorvaukset eivät kata koulutuksen todellisia kustannuksia, joten kunnan näkökulmasta säännökset tulisi muuttaa. 33. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 34. Muita huomioita luvusta 6 Sote-palveluiden rahoitukseen liittyvät linjaukset tulee ratkaista samanaikaisesti järjestämissuunnitelman kanssa. 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä
11(14) 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? X HYKS-erva o KYS-erva o OYS-erva o TAYS-erva o TYKS-erva 39. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Irtisanominen tuotannollis-taloudellisista syistä on mahdollinen vain, jos työnantaja ei voi tarjota muuta työtä tai koulutusta (TSL 7:4, KvhL 37 ), joten työlainsäädäntö takaa henkilöstölle jo nykyisellään laajan ja tarkoituksenmukaisen suojan. 40. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti?
12(14) Jos ison kuntayhtymän kiinteistöt jäävät kuntayhtymään, sen ei tulisi olla pitkäaikainen ratkaisu. Kuntayhtymä ei ole omaisuudenhoidon kannalta tarkoituksenmukainen malli. Osakeyhtiö voisi olla toimivampi omistusmalli. 41. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? Toimeenpanossa on harkittava kuinka suuria muutoksia alkuvaiheessa tehdään, jolloin siirtymävaiheen säädöksiä tarvittaisiin mahdollisimman vähän. 42. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Muutoksen liikkeellelähtö voi olla hidasta. Toimeenpanoaikataulu on erittäin haasteellinen, esim. ICT-kannanotto. ICT-muutosten valmistelu pitäisi pystyä aloittamaan välittömästi. Tämä onnistuu vain jos kokonaisarkkitehtuuri määritellään sellaiseksi että se mahdollistaa vaiheittaiset muutokset ja yhteen toimivuuden parantamisen. Tällainen arkkitehtuuri perustuu Kantapalveluiden hyödyntämiseen, kansalliseen palveluväylään ja avoimiin rajapintoihin sekä modulaarisiin ratkaisuihin. Nykyiset monoliittiset potilastietojärjestelmät eivät ole riittävän hyvä ratkaisu muutoksen toteutuksessa. Ratkaisujen joustavuuden lisäksi tavoitteena pitää olla päällekkäisen kehitystyön ja ratkaisujen minimointi valtakunnallisesti. Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti?, välttämätön asia. Lopuksi
45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? 13(14) Tässä uudistuksessa siirtyy merkittävä osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämisvastuusta muodostettavalle sote-alueelle, sen takia perustuslailliset arvioinnit sekä uudistuksen liittymät kuntalakiuudistukseen tulee jatkovalmistelussa vielä huomioida. On oikeudenmukaista, että toiminnan käynnistyessä ja sopimus- ja rahoitusjärjestelmän luomisessa huomioidaan kannustavasti erityisesti sellaisia kuntia/kuntayhtymiä, jotka ovat onnistuneet palvelurakenteidensa kustannustehokkuudessa jo ennen uudistusta. Toimeenpanoaikataulu on erittäin haasteellinen (myös kohta 43). 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. 1. Espoo on vahva perustason sote-palveluntuottaja Espoo on riittävän vahva tuottamaan perustason sote-palvelut alueellaan. Espoon väestöpohja on suurempi kuin useimpien nykyisten sairaanhoitopiirien. Espoossa on nyt 260 000 asukasta ja väestömäärä kasvaa vuosittain noin 4 000 asukkaalla. Vielä vahvempi perustason sote-palveluntuottaja syntyy, mikäli Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin (EKKV) kuntarakenneselvityksen myötä avautuu mahdollisuus siihen, että nämä neljä kuntaa toimivat yhdessä sote-palveluntuottajana. EKKV-alueella on 335 000 asukasta. 2. Asiakaslähtöisyys ja palvelujen integraatio Espoon näkemyksen mukaan sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu parhaiten, mikäli EKKV-kuntien väestön palvelutarpeita hoidetaan Jorvin kampuksella ns. Lean -periaatteen mukaisesti. HUS:n kanssa on jo parin vuoden ajan yhdessä suunniteltu sinne tällaista sairaalamallia. Kampuksella voidaan hoitaa myös ympärivuorokautinen päivystys tehokkaasti. Sote-uudistuksessa tulee yhdessä selvittää miten Jorvin kampuksen tilojen käyttö on EKKV:n ja HUS:n kesken mahdollisimman tehokasta. Edellä kuvattu palvelurakenne on avohoitopainotteinen ja integroitu eli juuri sellainen, jota tarvitaan, kun ikääntyvä väestö kasvaa nopeasti. Malli tehostaa mm. vanhusten hoidon palveluketjuja: jatkossa on erityisen tärkeää luoda yhdessä ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen malli, joka vähentää laitoshoidon tarvetta. Myös lasten ja nuorten hoito toteutuu parhaiten avohoitopainotteisessa toimintamallissa. Lisäksi on tärkeää kehittää niiden henkilöiden hoitoa (10 %), jotka käyttävät 80 % kustannuksista.
14(14) 3. Kustannusvaikuttavuus Tutkimusten mukaan edellä esitetyn kaltainen tuottajamalli on kustannusvaikuttavin. Jos Espoon kanssa samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään yhdeksi sote-tuottajaksi, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Tällöin kestävyysvaje ei ratkea vaan kustannukset nousevat. Hyvä integraatio ja kustannusvaikuttavuus ovat sote- uudistuksen tavoitteiden kannalta olennaisia.