5 H U H T I K U U 2 0 0 7 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Aloita päiväsi rukoillen s. 6 Kristittyjen surmat järkyttivät Turkissa s. 4 Kristinusko kiehtoo ja pelottaa Keski-Aasiassa s. 8 Eino Rauhaa puhuttelevat Emmauksen tien kulkijat s. 7
P ä ä k i r j o i t u s Kristillistä sanomaa tarkoituksenmukaisin välinein Timo Reuhkala Televisiokamerat, radiomikrofonit ja valokuvaajat eivät olleet tallentamassa historian käännekohtaa edeltävää tapahtumaa maailman pääkaupungissa. Ja kuitenkin sana aasilla ratsastavasta Kuninkaasta levisi ja häntä vastaan kiiruhtava kansanjoukko kasvoi. Myös ensimmäisen pitkäperjantain ja pääsiäisen tapahtumat jäivät tallentamatta sähköisen median tiedostoihin. Siitä huolimatta Kristuksen kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta tiedetään yhä kaksituhatta vuotta myöhemmin. Noista tapahtumista ja niiden keskushenkilöstä kerrotaan nykyisin sähköisissä viestimissä lähes päivittäin eri puolilla maailmaa. Kristilliset radio- ja tv-kanavat erityisesti, mutta myös julkisen palvelun kanavien uskonnolliset ja hartausohjelmat välittävät sanomaa maailman Herrasta ja Kuninkaasta. Hänen eteensä ei levitetty punaista mattoa hänen ratsastaessaan Jerusalemiin. Vielä tänäänkin on maita, joissa sanomaa hänestä ei oteta iloiten vastaan tai sen vastaanottaminen pyritään jopa estämään. Sähköiset viestintävälineet ovat osoittaneet voimansa. Radioaalloilla, satelliittitelevision kanavilla ja Internetin kautta sanoma ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Kristuksesta ylittää poliittiset, uskonnolliset ja kulttuuriset rajat. Evankeliumi koskettaa ihmisten sydämiä myös suljetuissa yhteiskunnissa. Myös Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien on käytettävä sellaisia välineitä, jotka parhaiten tavoittavat evankeliumista osattomat ihmiset. Esimerkiksi arabiankielisessä Pohjois- Afrikassa ja Lähi-idässä satelliittitelevisio on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi välineeksi. Lyhyen ajan kuluessa olemme havainneet, että tv-ohjelmista tulee 3 000 katsojapalautetta kuukaudessa tai 100 palautetta päivässä. Vastaavasti radiotyössä esimerkiksi Intiassa yhteistyökumppanimme 59 kielellä radioimista ohjelmista kertyy 40 000:kin kuuntelijapalautetta kuukaudessa. Intiassa, toisin kuin monissa muissa maissa, radioiden määrä kasvaa ja radiokuuntelu yhä lisääntyy. Radio on edelleen paras väline myös Afrikan maaseudulla, monissa Aasian maissa ja pienten kielialueiden viestintävälineenä. Näin kristillinen sanoma tavoittaa tehokkaasti useita kieliryhmiä. Kaupungistuminen tuo kuitenkin muutoksia. Vaikka ihmisillä ei olisikaan varaa televisioon, he kuuntelevat radioistaan mieluiten paikallisradio-ohjelmia FM- eli ulataajuuksilla, suurissa taajamissa huonosti kuluvien lyhytaaltolähetysten sijaan. Tämä haastaa myös radiolähetystyön muuttumaan. Internet on kaikkein nopeimmin kasvava viestintäväline. Kiinassa arvioidaan olevan 123 miljoonaa Internetin käyttäjää. Kristilliset ohjelmat ja sisällöt tavoittavat miljoonia myös uusien viestimien kautta. Mikä lahja ne oikein käytettyinä ovatkaan. Monet kirkot käyttävät radiota, televisiota ja internetiä vielä rajallisesti. Mediatyö vaatii varoja ja koulutettua työvoimaa. Se vaatii myös asennemuutosta niin pohjoisen pallonpuoliskon perinteisissä kuin etelän kasvavissa, usein vähävaraisissa kirkoissa. Sanansaattajien tehtävä on yhdessä viestintään erikoistuneiden yhteistyöjärjestöjemme kanssa tukea kirkkoja löytämään parhaat viestintävälineet ja pätevät työntekijät Kristuksen kirkolleen antaman lähetystehtävän toteuttamiseksi. Sanoma on sama, välineet muuttuvat. Juha Auvinen lähetysjohtaja R e p l i i k k i I k I k k u u n n a a n Yhtenä aamuna jossakin televisio-ohjelmassa kysyttiin, mitä laitetta ilman katsojat eivät tulisi toimeen. Vastauksia riitti: televisio, radio, matkapuhelin, jääkaappi, sähkölamppu, auto, sähköhammasharja, sydämentahdistin, pyörätuoli... Toisille vastaaminen oli vitsailua, toisille totisinta totta. Elämää yhtä kaikki. Leena Punkari Piirros Aura Karjalainen 2 on radiolähetystyön aika
Lähde 5/2007 2 Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia Luterilainen maailmanliitto juhli perustamistaan Ruotsissa 60 vuotta sitten. 4 5 Uutisia SANSAn lähetit kokoontuivat Splitissä, Dalmatiassa. Kuuntelijat kirjoittavat Keski-Aasiasta 6 Lähteellä Raamattuopetus Rukous U u t i s i a 60-vuotias LML juhli uusien haasteiden edessä Luterilainen maailmanliitto (LML) juhli 60- vuotista taivaltaan perustamiskaupungissaan Ruotsin Lundissa maaliskuun lopulla. Kokoukseen ja juhlallisuuksiin osallistui noin 500 jäsenkirkkojen edustajaa, joukossa noin 100 kirkonjohtajaa kaikista maanosista. LÄHDE 27.4.2007 7 Haastattelu Rovasti Eino Rauha kotiutui nuorena pappina sekä Laihian seurakuntaan töihin että SANSAn hallitukseen. Hän muun muassa siunasi matkaan Korpiahot jo vuonna 1973. 8 9 Keskiaukeama Kristittyjen elämä ei ole edelleenkään helppoa Keski- Aasiassa. Sekä Iran että Afganistan ovat nykyisin islamilaisia tasavaltoja. 10 Teologia Kuukauden lähetysteksti 11 Ihminen haluaa uskoa, mutta mihin? 12 Media nyt Naisten Nurkka 13 Elämän värit Lehdessämme 30 v. sitten Kolumni 14 Radioraamattukoulun ohjelmat ja taajuudet Naiset toivon lähteellä -ohjelman aiheet ja taajuudet Jukka Latva-Hakuni, LML LML:n presidentti, piispa Mark S. Hanson muistutti sodanjälkeisistä oloista, joissa liitto saattoi samaa uskoa tunnustavat kirkot yhteen. Diakonisen lähetystehtävän tarkoituksena oli palvella kaikkia hädänalaisia ihmisiä. Sittemmin LML:sta on kasvanut kirkkojen kommuunio, jonka haasteena nykyisin on Zo Rakotoniaina, LML Guayanalainen Karen Melville oli yksi nuorten edustajista Luterilaisen maailmanliiton 60-vuotisjuhlissa Ruotsissa LML:n presidentti, piispa Mark S. Hanson, viestintäjohtaja Karin Achtelstetter ja pääsihteeri Ishmael Noko tiedotustilaisuudessa Lundissa. 15 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 16 Takasivun haastattelu Atk-suunnittelija Raili Vuorinen Jämsästä kokee SANSAn itselleen sopivankokoiseksi lähetysjärjestöksi toimia. Hänen kotiseurakuntansa tukee monipuolisesti Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestöjä, SANSAn kautta lähinnä Indonesian radiotyötä. muun muassa globaali, maailmanlaajuinen eriarvoisuus. Luterilaisen yhteisön kirkkojen tehtävänä on julistaa evankeliumia, joka on muutosvoima. Kokouksessa käsiteltiin myös LML:n eri toimielinten ja ohjelmakomiteoiden raportit. Laajimman keskustelun herätti Avioliitto, perhe ja seksuaalisuus -asiakirja. Lisäajankohtaisuutta aihe sai Ruotsin luterilaisen kirkon päätöksestä hyväksyä samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen. Keskustelun pohjaksi tarkoitettua selvitystä pidettiin teologisesti ja raamatuntulkinnaltaan puutteellisena. Esimerkiksi LML:n varapresidentti, piispa Eero Huovinen kaipasi syvällisempää keskustelua avioliitosta. Erityisesti Aasian, Afrikan ja itäisen Euroopan kirkonjohtajissa asia herätti syvää huolta luterilaisen kommuunion yhtenäisyydestä. Martti Ahtisaari käsitteli Eurooppaa ja Afrikkaa Eurooppa-istunnon pääpuhuja, presidentti Martti Ahtisaari käsitteli Euroopan tilaa laajasti toisen maailmansodan jälkeisestä tilanteesta johtamiinsa Kosovo-neuvotteluihin sekä Turkin asemaan. Hän korosti historiallisen rehellisyyden ja tosiasioiden tunnustamisen merkitystä pyrittäessä rauhan ja vakauden säilyttämiseen. Ahtisaari viittasi myös myönteisiin kokemuksiinsa LML:n ja paikallisten kirkkojen kanssa erityisesti Afrikassa. Kuulijoiden joukossa oli hänen työtovereitaan ja ystäviään noilta ajoilta. 60-vuotisjuhlatapahtumat huipentuivat puhuttelevaan juhlamessuun Lundin tuomiokirkossa ja kunnioittavasti, mutta nuorekkaasti toteutettuun juhlaan yliopistolla. Luterilainen maailmanliitto edustaa 140 jäsenkirkkoa 78 maassa. Luterilaisia kristittyjä maailmassa on 66,7 miljoonaa. Juha Auvinen on radiolähetystyön aika
U u t i s i a Yksi Turkissa murhatuista näytteli Jeesusta TURK-7:n pääsiäisdraamassa Kaakkois-Turkissa hiljattain raa asti murhatut kolme kristittyä työskentelivät kristillisessä Zirve-kustantamossa Malatyan kaupungissa. Miehistä yksi, Necati Aydin, oli pastori ja harrastajanäyttelijä, joka vain viikkoa aikaisemmin esitti Jeesuksen roolin TURK-7-televisiokanavalla pääsiäisaikaan lähetetyssä näytelmässä. Aydin oli 30-vuotias kahden lapsen isä. n Koko kristittyjen yhteisö Turkissa on järkyttynyt hirvittävästä tavasta, jolla miehet surmattiin 18. huhtikuuta. Tiimimme on todella surullinen ja tolaltaan, TURK-7:n toimitusjohtaja David Middleton totesi perjantaina. Turkin väestöstä alle prosentti on kristittyjä, ja uskovat aina Istanbulia myöten tunsivat uhrit. Yksi heistä oli saksalainen. Monet pelkäävät, että murhat voivat kiihdyttää kristittyihin kohdistuvia hyökkäyksiä. - Toivomme, että ohjelmamme tyynnyttävät pelkoa. Televisio-ohjelmat antavat yhteenkuuluvuuden tunteen ja tukevat eristyksissä eläviä kristittyjä, riippumatta missä he asuvat ja mitä kriisejä he kohtaavat, Middleton jatkoi. Kristillisillä tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä rohkaista ja rakentaa rauhaa alueella. TURK-7 lähettää neljä tuntia päivässä kristillistä ohjelmaa SAT-7:n farsin- ja turkinkielisellä tv-kanavalla. Satelliittitelevisio SAT-7:n johtaja Terence Ascott sanoi viikkoa todella murheelliseksi Turkin kristityille. - Rukoilemme uhrien perheiden, Turkin kristittyjen ja koko kansan puolesta, jotta Jumala kääntäisi tämän tragedian hyväksi. Sydämeni särkyi kun kuulin, että mies joka esitti Jeesusta yhdessä lähettämistämme ohjelmista, antoi suurimman mahdollisen uhrin vain siksi, että muut voisivat ymmärtää Kristuksen merkityksen turkin kielellä. SANSA sopi juuri yhteistyöstä TURK-7:n kanssa virallisesti TURK-7:n ohjelmien toivotaan SAT-7:n ohjelmien tapaan tukevan paikallisia kristittyjä sekä auttamaan kaikkia katsojia paremmin ymmärtämään kristinuskoa, josta esiintyy vääriä, jopa valheellisia käsityksiä. SAT-7:n arabiankielinen kanava on lähettänyt useita ohjelmia, jotka rohkaisevat Lähi-idän valtauskontojen vuoropuhelua, ymmärrystä ja rauhallista yhteiseloa. Vain päivää ennen Malatyan tragediaa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) allekirjoitti yhteistyösopimuksen turkinkielisestä televisiotyöstä TURK-7:n kanssa. (SAT-7/Lähde) Kurdi-ohjelmasta tuli ensimmäinen palaute n Trans World Radion (TWR) jälkihoitotyöntekijät saivat tammikuussa ensimmäisen kuuntelijapalautteen kurmanjinkielisen ohjelman kuuntelijoilta. Turkissa asuvalle kurdiväestölle suunnattujen kurmanjinkielisten lähetysten radiointi aloitettiin uudelleen vuosien tauon jälkeen viime syksynä. Kuuntelija kirjoitti: Olin innoissani löytäessäni ohjelmanne. Olen muutaman viime vuoden ajan kuunnellut turkinkielisiä kristillisiä ohjelmia. Nyt kuulin samoista asioista omalla äidinkielelläni. Haluaisin päästä kristittyjen joukkoon. Minne voin ottaa yhteyttä? Lähes kokonaan suullisen viestintätaidon varassa elävät kurdit ovat suurin saavuttamaton vähemmistökieltä puhuvien ryhmä Turkissa. Kurmanjia ymmärtää noin 80 prosenttia kurdeista. Heitä asuu Turkin lisäksi Syyriassa, Irakissa, Iranissa, Libanonissa, Keski-Aasiassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Kolme kertaa viikossa radioitava kurmanjinkielinen ohjelma lähetetään yhteistyössä saksalaisen radiolähetysjärjestö Evangeliums Rundfunkin (ERF) kanssa. (TWR) Myös Virossa korkea kynnys antaa palautetta Marja-Liisa Ezzine Marja-Liisa ja Jakov Mrcelan vuokraaman luterilaisen kirkkotilan edessä myös Elina Saari, Timo Reuhkala, David Ezzine ja Seija Uimonen. Toimitilan seinän takana on Mrceloiden nykyinen asunto. Lähetit kokoontuivat tänä vuonna Splitissä n Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) vuotuisia lähettipäiviä eli lähetystyöntekijöiden omia työntekijäpäiviä vietettiin tänä vuonna Kroatian Splitissä. Tämä jo muinaisten roomalaisten tuntema historiallinen linnoituskaupunki sijaitsee kauniin sinisen Adrianmeren rannalla Dalmatiassa. Split on nykyisin vilkas satamakaupunki, jossa on asukkaita lähes 200 000. Splitissä paikallisena isäntänä ja emäntänä toimivat Jakov ja Marja-Liisa Mrcela. He ovat aloittaneet pioneeriluontoisen työn Splitissä ja sen ympäristössä. Heidän työnsä hedelmistä sai koko joukko nauttia muun muassa sunnuntain jumalanpalveluksessa, kun päivien lopuksi kokoonnuttiin Mrceloiden löytämässä ja vuokraamassa kirkkotilassa. Lyhyin matka lähettipäiville oli Raili Tapiolla, Seija Uimosella ja Elina Saarella. Sisämaassa sijaitsevaan Kutinan kaupunkiin kertyy vain noin 500 kilometriä. Kutinan seurakunnan päällimmäisiä kuulumisia olivat perusseurakuntatyön lisäksi nuorisotyön toimiston ja radiostudion rakennustyöt piharakennuksessa. Marja-Liisa ja David Ezzine lensivät Splitiin Etelä-Ranskasta. He toivat tullessaan mielenkiintoisia ja jännittäviä uutisia; onhan heidän arabiankielinen työnsä parhaillaan laajentumassa televisiotyöksi. Suomesta mukana olivat Sanansaattajien ulkomaisen työn johtaja ja lähetystyöntekijöiden esimies Timo Reuhkala, päivien koulutuksellisesta annista vastannut valmennuskonsultti Sami Jalonen ja lähetystyöntekijä Eila Murphy. Murphy välitti päiville innostavia kuulumisia Mongoliasta, jossa uusi radiotalo jo pian vastaanottaa sisäänmuuttajat. Puhumattakaan entistä laadukkaampia ohjelmia odottavista kuuntelijoista, joita Wind-FM:llä, yhdellä Mongolian kuunnelluimmista radioasemista, kyllä riittää. Läheteille oli rohkaisevaa tavata toisiaan, sillä he kamppailevat monesti samankaltaisten ongelmien kanssa. Ilmassa oli lomatunnelmaakin, kun kukin onnistui omalla tavallaan purkamaan painettaan Reuhkalan ja Jalosen luomassa avoimessa ilmapiirissä. (Elina Saari) n Piibel kaanest kaaneni -ohjelmalla on ikää jo vuosi. Virossa kuuntelijoilta ei palautetta ole paljon kyselty, ja siellä näyttää myös kynnys olevan korkealla palautteen antamisessa. - Hyvä uutinen on, että Tartu Pereraadion johtajan Paavo Pihlakin mukaan vironkielisestä Raamattu kannesta kanteen -ohjelmasta kertyy ylivoimaisesti eniten palautetta suoraan radioasemalle. Sama tilanne siis kuin meillä suomenkielisen ohjelman suhteen, Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) kehityspäällikkö Ilkka Kastepohja kertoo. Keski-ikäinen nainen Tartosta kirjoitti: Tunnen Raamattua mielestäni hyvin, mutta ohjelma on avannut siitä silti aivan uuden ulottuvuuden. Tuntuu kuin istuisin Tarton yliopiston luennoilla. Kiitos! (Lähde) on radiolähetystyön aika
U u t i s i a H e n k i l ö s t ö u u t i s i a Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tiedottaja Annaleena Pakkanen on hoitovapaalla 13.8.2008 asti. Hänen sijaisenaan va. tiedottajana jatkaa Raili Paul. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) kotimaantyön johtaja Matti Korpiaho valittiin Kirkkopalvelujen järjestöjenkokouksessa maaliskuussa 2007 yksimielisesti järjestöjenkokouksen työvaliokuntaan vuosiksi 2007 2009. Työvaliokunnan muut jäsenet ovat Eija Kallinen, Aura Nortomaa ja Ritva Rasila. K u u n t e l i j a t k i r j o i t t a v a t KESKI-AASIASTA: Darinkielisistä ohjelmista: Useimmat vastanneet uskovat Jeesukseen. Perheissä kuunnellaan ohjelmaa päivittäin. Jotkut pyysivät pitempää ohjelma-aikaa. Jotkut ehdottivat ohjelman lähettämistä päiväsaikaan. Monet sanoivat tulleensa siunatuiksi ohjelmien kautta ja kasvaneet hengellisesti. Jotkut osallistuvat paikallisten seurakuntien toimintaan. He ovat iloisia siitä, että voivat kuunnella evankeliumin julistusta kotona ja sen myötä kasvaa Jumalan tuntemisessa. Toivon, että teitä siunaa tieto, että Herra käyttää ohjelmianne rakentaakseen valtakuntaansa tässä maailmankolkassa. (Afganistan, kooste) Farsinkielisistä ohjelmista: Olen uskossa. Kuulin evankeliumin radio-ohjelmien kautta. Nyt olen yhteydessä pieneen uskovien ryhmään tässä kaupungissa (maan keskiosissa). Kiitän Jumalaa ihmisistä, jotka välittävät meistä ja haluavat auttaa meitä kasvamaan uskossa ja jotka tekevät sitä evankelioimistyötä, jota meidän ei ole mahdollista tehdä. Lyhytaaltolähetystenne kuuluvuus on alueellamme sangen heikko. Keskiaaltolähetyksissä on usein häiriötä. Toivottavasti voitte tehdä jotain, että ohjelmat kuuluisivat selkeämmin. (Iran) Matti Korpiaho Radiolähetystyö esittäytyi Porvoon rippikoululaisille n Maailmankolkat on Porvoon suomalaisessa seurakunnassa ideoitu ja järjestetty rippikoulutapahtuma, joka tavoittaa koko paikallisen rippikouluikäluokan, tänä keväänä noin 400 nuorta. Seurakunnan työntekijöistä muodostettuun kansainvälisen vastuun ryhmään kuuluu eri työalojen, kuten lapsi-, nuoriso-, diakonia- ja lähetystyön edustajia. Gammelbackan seurakuntakeskukseen oli 23. 25. maaliskuuta pystytetty tällä kertaa kolme rastia lähetystyölle, joilla esittäytyivät Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Lähetysseura. - Tapahtuma järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Haluamme näyttää nuorille, että lähetystyöhön osallistuu muitakin kuin pappeja. Että lähetystyö on munkin juttu, rippikoulu- ja nuorisotyön pastori Katariina Kiilunen kertoo. - Yritämme vuosittain keksiä jotakin uutta. Tänä vuonna pyydettiin vapaaehtoisia mukaan, ja innostuneita löytyi yllättävänkin paljon. Näin päätyi Gammelbackaan tällä kertaa esimerkiksi seurakunnan aktiivinen maallikko, rakennusarkkitehti Taina Valkeavirta, joka toimii myös muun muassa paikallisessa Sanansaattajien radiolähetystyön piirissä. Niklas Renman ja Leevi Valkeavirta auttoivat kotimaantyön johtaja Matti Korpiahoa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) esittelyssä. Niklas oli pukeutunut intialaisen kutchiheimon asuun, jota marraskuun 2006 Lähde-lehden kannessa oli esitellyt radiotyön johtaja Satyanand Samuel Intian Gujaratista. Leevi taas oli varustautunut Matin Lähi-idässä lahjaksi saamalla perinteisellä arabihuivilla. Rippikoululaiset jaettiin tapahtumaa varten 16 ryhmään, joille oli jokaiselle annettu tietty 1,5 tunnin aika viikonlopusta saapua paikalle. Jokaiselle ryhmälle pidettiin ensin tervetulo- ja hartaushetki. Sitten ryhmät jaettiin vielä pienemmiksi, ja nämä kahdeksan hengen pienryhmät tutustuivat jokaiseen lähetysrastiin 20 minuuttia. Palautteen annossa ja loppurukouksessa olivat läsnä taas alkuperäiset isot ryhmät. SANSAn rastilla työskentelivät kotimaantyön johtaja Matti Korpiahon lisäksi Taina ja hänen poikansa Leevi Valkeavirta sekä Porvoon isosista Niklas Renman. (Anne Isokuortti/Leena Punkari) Minulla on yksi pyyntö. Olette puhunut pelastuksesta, joka tulee yksin armosta. Minun on hyvin vaikea hyväksyä tätä. Uskon, että ihmisen täytyy tehdä jotain ansaitakseen pelastuksen. Olen kuunnellut tarkkaan ohjelmianne ja ihmettelen nyt, kumpi meistä on väärässä. Olen uskonnollinen ihminen ja kunnioitan mielipidettänne. En halua arvostella tai tuomita teitä. Lähettäkää minulle Pyhä Kirjanne, jotta voin lukea ja tutkia sitä itse. En ole fanaattinen ihminen, vaan etsijä, joka haluaa varmistua siitä, että Jumala on tyytyväinen minuun. (Iran) Olen uskovainen, joka elää pikkukaupungissa eikä tunne muita uskovia. Olen oppinut tuntemaan Jumalan ohjelmienne kautta. Olen uskonut sanomanne. Vertasin opetustanne omaan uskontooni. Kun puhuin siitä ystävieni kanssa, he torjuivat päättelyni ja sanoivat, ettei siinä ole mitään järkeä. Minusta siinä kuitenkin on. Mutta nyt tunnen oloni eristyneeksi ja yksinäiseksi. En tiedä, miten voisin kasvaa uskossani ja kertoa siitä muille. En edes tiedä, miten palvoa Kristusta. Jos mahdollista, niin rukoilkaa puolestani, että kasvaisin hengellisesti ja vahvistuisin uskossa. Rukoilkaa, että olisin elävän Vapahtajani uskollinen seuraaja. (Iran) on radiolähetystyön aika
Lähteellä Rukous Arjen rukous Tuula Korpiaho Voisiko arjen rukousta tai paremminkin sen puutetta kuvata paremmin kuin tässä runossa, jonka kirjoittaja on tuntematon. Tiedämme toki rukouksen merkityksestä ihmiselle niin arjessa kuin koettelemustenkin keskellä, koska Raamattu puhuu rukouksesta paljon. Tiedämme siitä myös omien kokemustemmekin kautta. Mutta jo nuorena opin, että on paljon helpompaa puhua rukouksesta kuin rukoilla. Usein vasta ahdistus, vaara tai hätä saa meidät rukoilemaan koko sydämestämme. Mietin joskus, miksi rukoilla, kun kaikkivaltias Jumala tietää ilman rukoustanikin, mitä tarvitsen ja näkee, miten asiat menevät. Onko kaikki joka tapauksessa ennalta määrättyä, predestinoitua? Hyödyttääkö siis rukoilla? Olen silloin muistellut Jeesuksen omia sanoja rukouksesta. Toistuvasti Hän kehotti opetuslapsiaan anomaan lannistumatta, pyytämään, etsimään ja kolkuttamaan. Ymmärtämättä rukouksen salaisuutta siis anon ja luotan Hänen sanaansa: Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. ( Joh.14:13) Johanneksen evankeliumissa on kertomus Jeesuksen tekemästä ruokkimisihmeestä. Katsellessaan suurta kansanjoukkoa Jeesus kysyi opetuslapseltaan Filippukselta: Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen? Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä aikoi tehdä. ( Joh.6:5-6). Toinen opetuslapsi, Andreas toi Jeesuksen tykö pojan, jolla oli viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, jotka Jeesus siunasi ja mursi ja jakoi kokoontuneelle kansalle opetuslasten kautta. Jeesus tiesi, mitä aikoi tehdä, Tahdon ja tunteiden ääret voivat johtaa monenlaiseen: pakokauhuun, pelkoon, ahdistukseen... Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön niistä silti taitaa kertyä aikamoinen matka. Säikkymättä siis paras! Riittää sinulla, Herra, meille opettamista: Kuinka ymmärtää, Pia Tiusanen Epäröiden opetuslapset sanoivat: Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta miten ne riittävät noin suurelle joukolle? Eväät tuotiin kuitenkin Jeesuksen siunattaviksi ja Jeesus saattoi tehdä suurenmoisen ihmeen. mutta halusi koetella opetuslapsiaan ja heidän luottamustaan itseensä. Opetuslapset olivat nähneet Jeesuksen tekevän monenlaisia ihmeitä ja heidän olisi voinut olettaa luottavan Mestariinsa tässäkin asiassa. Epäröiden he sanoivat: Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta miten ne riittävät noin suurelle joukolle? Pojan eväät tuotiin kuitenkin Jeesuksen siunattaviksi ja Jeesus saattoi tehdä suurenmoisen ihmeen ruokkimalla väkijoukon niin, että eväistä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia. Luottamusta Sanan lupauksiin Olisiko tässä jotain opetusta rukoukseemme arjessa? Meidän ei tarvitse tietää, miten Jumala meitä auttaa puutteemme, surumme tai hätämme kohdalla. Riittää, että kerromme Hänelle, mikä on tilamme, mitä tarvitsemme. Meidänkin eväämme ovat monesti aivan riittämättömät ongelmiemme ratkaisemiseen, mutta tärkeintä on tuoda ne omat viisi leipäämme ja kaksi kalaamme Jeesuksen siunattavaksi. Vaikka Jumala tietää, mitä aikoo asiallemme tehdä, Hän haluaa, että pyydämme Hänen apuaan, kuinka toimia, kuinka... Kiitos, että jaksat! Aamen Marjaana Kotilainen että rukoilemme Häntä, viivymme Hänen edessään. Meidän ei tule ajatella, että on turha rukoilla, koska Jumala tekee kuitenkin niin kuin on päättänyt tehdä eivätkä meidän rukouksemme mitään ratkaise. Jos niin olisi, miksi sitten Jeesus kehottamalla kehottaa omiaan rukoilemaan. Hän antoi meille esimerkin rukouksesta opettamalla opetuslapsilleen Isä meidän -rukouksen ja monin vertauksin opasti rukoilemaan sanomalla, että aina tulee rukoilla, koskaan lannistumatta. Kyllä Jumala tietää, mitä aikoo asiallemme tehdä, mutta rukouksessa Hän opettaa meitä kuuntelemaan itseään ja luottamaan Sanansa lupauksiin, jotka Hänessä ovat niin ja aamen. Rukous saa meidät etsimään Hänen läheisyyttään ja avaamaan sydämemme Hänen puheelleen. Entä kun en ehdi tai muista rukoilla, kun asioita on jo aamusta lähtien niin paljon edessäpäin, etten ennätä hiljentyä, kuten runossa todettiin? Ovatko silloin kaikki painot niskassani, arki harmaa ja ovet lukossa, kuten runoilija on kokenut. Martti Lutherin sanotaan todenneen, että kun hänellä on oikein paljon työtehtäviä edessä, hänen on otettava kaksin verroin enemmän aikaa rukoukseen voidakseen niistä selviytyä. Kuulostaa hienolta, mutta Lutheria eivät rajoittaneet nykyajan kiire, työaikalainsäädäntö, sadat dead linet ja työryhmien kokoukset, joihin on sitouduttava, että asiat sujuisivat joustavasti ja sopimusten mukaisesti. Voiko kiireinen ihminen vedota Jesajan kirjan kohtaan: Jo ennen kuin he kutsuvat, minä vastaan, kun he vielä esittävät pyyntöään, minä jo toteutan sen. ( Jes.65:24) Tai Psalmin kohtaan: Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne tähden. Yhtä lailla Herra antaa omilleen, vaikka he nukkuisivat. (Ps.127:2) Meidän onneksemme nämäkin Raamatun lupaukset ovat totta niin ja aamen. Jumala ei rankaise meitä siksi, että Aikaa rukoukseen Nousin aamulla ylös ja kiirehdin päivän töihin. Asioita oli niin paljon, etten ehtinyt rukoilla. Ongelmat myllersivät mielessäni ja raastoivat sydäntäni. Mikset Jumala auta minua? ihmettelin. Hän vastasi: Et pyytänyt. Kaipasin saada kokea iloa ja nähdä kauneutta, mutta päivä oli harmaa ja toivoton. Ihmettelin, miksi Jumala ei valaissut päivääni. Hän sanoi: Sinä et etsinyt. Yritin päästä Jumalan läheisyyteen ja kokeilin lukkoon kaikkia avaimiani. Jumala moitti minua hellästi: Lapseni, et kolkuttanut. Tänä aamuna heräsin varhain, edessäni oli taas paljon töitä. Tiesin: Nyt on otettava aikaa rukoukseen. (Suomennos englanninkielisestä runosta The Difference. Tekijä tuntematon.) ryntäämme päivän kiireisiin ottamatta aikaa hiljentymiseen. Mutta me menetämme paljon. Tätä menetystä kuvaa Jesaja näin: Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat! Siionin kansa, sinä joka asut Jerusalemissa, sinun itkusi aika on ohi! Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle. ( Jes.30:18 19) Huokauksia Jumalan puoleen Arjen keskellä rukous muuntuu usein huokaukseksi Jumalan puoleen erilaisissa asioissamme ja työtilanteissamme: Herra, siunaa tätä ihmistä, jolle tämän viestin lähetän tai: Herra auta, että tavoittelemani ihminen olisi valmistautunut asiaani. Kun maltan näin tehdä, olen monet kerrat kokenut, miten asiat ovat sujuneet joustavasti ja miten niissä on päästy eteenpäin. Rukous on meille annettu valtava etuoikeus tuoda arjen keskellä kaikki asiamme Jeesuksen nimessä Jumalan tietoon ja johdatettaviksi. Hiljentyessämme saamme myös vastaanottaa Jumalan lahjoista suurimman: anteeksiantamuksen synneistämme ja omistaa rauhan, jonka Jeesus on omilleen luvannut antaa Pyhän Henkensä kautta. Oheisen runon ajatusta lainaten: Heräsin varhain ja hiljennyin Herran edessä, sillä tiesin, että tänään minulla on paljon tehtäviä edessäni. on radiolähetystyön aika
SANSAn hallituksen jäsen, rovasti Eino Rauha: EMMAuKSEN TIEN KuLKIjAT PuHuTTELEvAT leena Punkari Ehkä haastatteluhetken ja pääsiäisen läheisyydellä on merkityksenä, mutta silti. Rovasti Eino Rauhaa on Emmauksen tien kulkijoiden kohdalla aina puhutellut, miten hienovaraisesti Ylösnoussut lähestyi opetuslapsia. Samoin se, että Vapahtaja itse esitteli Vapahtajan merkitystä. Rovasti Eino Rauhalla (64) on takana mielenkiintoinen vuosi. Edelliskesänä hän näytteli Manne Heikkilän käsikirjoittamassa, ohjaamassa ja dramatisoimassa Roistoja vai sankareita -näytelmässä rovastia. Näytteli ensimmäistä kertaa elämässään. Kyseessä oli Suomen nuorisoseuraliikkeen 125-vuotisjuhlavuoden näytelmä. Esillä olivat Rauhan mukaan muun muassa nälänhätävuodet, puukkojunkkarit ja herännäisyys, Einon omaankin historiaan kuuluva herätysliike. Kun Kuusitieltä, jonne Eino ja Terttu Rauha kolmine lapsineen muuttivat jouluksi 1984, osaa sopivasti kurkistella puunrunkojen tyvipuolelta, niin silmiin osuus kulmaus Santeri Alkion kotitaloa. Keskustasta tultaessa on ohitettu Laihian nuorisoseurantalo se, joka jollakin paikkakunnalla saattaisi torneineen muistuttaa enemmän kirkkoa kuin varsinainen kirkko. Mutta ei nyt sentään Laihialla. Laihian pikkupappilassa Rauhat asuivat 1971 1975 ja isossapappilassa sitten vuoteen 1984. Siitä voi laskea, milloin Einosta tuli Laihian kirkkoherra. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) hallitukseen lähetysjohtaja Per-Olof Malk oli pyytänyt hänet jo vuoden 1982 alusta. Yhteistyö oli alkanut vielä aikaisemmin, sillä Eino Rauha oli siunaamassa 1973 Laihian kirkossa matkaan SANSAn ensimmäisen Suomesta lähteneen lähettipariskunnan: Tuula ja Matti Korpiahon. Siitä muodostui molemmille osapuolille tärkeä perinne, sillä sittemmin Eino siunasi Korpiahot jokaiselle työkaudelle kohti Itävaltaa ja Balkania. Entinen kirkkoherra palveli kesäpappina Ennen eläköitymistään vuosi sitten Eino Rauha oli ehtinyt jo muutaman kuukauden harjoitellakin rovastina esiintymistä. Erikoisena kokemuksena hän pitää myös sitä, että saattoi viime kesänä työskennellä kotiseurakunnassaan kesäpappina, virkaa tekevänä kirkkoherrana, kun seuraajaa vasta valittiin. Vaikka kirkonkirjoihin onkin merkitty Einon syntymäpaikkakunnaksi Oulun läänin Pyhäjärvi, niin päivänvalon hän on silti sota-aikana nähnyt Vaasassa ja kastettu Vähässäkyrössä, josta hänen äitinsä on kotoisin. Einon iäkkäät vanhemmat asuvat nykyisin Vaasassa, mutta kotitalo isän peruja on edelleen Pyhäjärvellä. Pitkään Eino Rauha kertoo myös miettineenä, ryhtyäkö lukemaan maa- ja metsätaloutta vai teologiaa. Asevelvollisuusaikana tilanteen ratkaisi mahdollisuus päästä sotilaspappikurssille ja siitä eteenpäin. Vaikka hän oli jo ehtinyt pyrkiä maatalous- ja metsätieteelliseen tiedekuntaan, ja päästä sisäänkin, mikä tosin selvisi vas5ta syksyksyllä. Mutta niin kiire ratkaisun kanssa kuitenkin tuli, että se, lähteäkö vai ei, piti päättää yhtenä päivänä harjoituskentällä! Toki uskonasiat olivat tulleet tutuiksi jo lapsuudenkodissa, sillä Einon äiti toimi kotikylässä pitkään diakoniapiirin vetäjänä. Kirkossa käytiin myös. Erityisen mielellään Eino Rauha muistelee jo kouluaikoina menneensä iltakirkkoon hiljaisella viikolla. Hänen nuoruudessaan pidettiin myös luonnollisena asiana, että oppikoululaiset kävivät kirkossa. - Pitkäperjantain jälkeen tuli ja tulee yhä pääsiäinen. Emmauksen tien kulkijat on merkittävä kohta Raamatussa. Näin jo senkin takia, että Ylösnoussut lähestyi opetuslapsia niin hienovaraisesti. Minua se on aina puhutellut. - Jeesus alkoi pitää raamattutuntia, kävi läpi Mooseksen ja profeetat. Sieltä alkulähteiltä sitten avautuivat Kristuksen kasvot ja hänen työnsä. Ajatella, että Vapahtaja itse esitteli Vapahtajan merkitystä opetuslapsille! - Toinen tärkeä kohta sitten on se, jossa Mestari sanoi: Poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi! Siinäpä hätääntyneelle ihmiselle varsinainen lääke, kun armon aurinko oikein paistaa. Itse Vapahtaja lähestyy ja korostaa, ettei pidä pelätä. Että on hänen valmistamansa pelastuksen tie, varmalle pohjalle perustettu, Rauha jatkaa. Yllätysyllätys. Rovasti Eino Rauha ei suinkaan soita pianoa tai urkuja, vaan tarttuu kotona kitaraan, jota on opetellut näppäilemään vanhemmalla iällä. Sankta Lucian, Pyhän Lucian sävel löytyy helposti, ja toki sanatkin. Yliopistoaikoinaan Helsingissä Eino lauloi Herännäisylioppilaiden, nykynimeltään Herännäisnuorten kuorossa ja toki morsian Terttu myös. Lapset autoon ja menoksi läpi Euroopan - Molemminpuolinen ja läheinen vuorovaikutus myös lähetysjärjestön ja seurakunnan välillä on tärkeä asia ja myös nykypäivänä, Eino Rauha kuvaa. - Mitä enemmän lähetysjärjestöllä on yhteyksiä seurakuntaan ja mitä enemmän lähetysjärjestö voi seurakuntaa palvella, sitä enemmän sillä saattaa olla vaikutusta vastavuoroisuuteen siihen, miten taas seurakunta pyrkii lähetysjärjestöä tukemaan. - Täällä Laihialla esimerkiksi on evankelisia enemmän, joten Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen tukeminen on luonnollista. Mutta ei se silti tarkoita sitä, etteikö myös yhteistyö esimerkiksi Herättäjäyhdistyksen ja Suomen Lähetysseuran kanssa olisi läheistä. Laihian seurakunta tukee Rauhan mukaan kaikkia kirkon virallisia lähetysjärjestöjä jollakin tapaa ja jossakin muodossa, myös SANSAa. Ja SANSAsta joku käy vuosittain Laihian seurakunnassa puhumassa; onpa ulkomaisia vieraitakin tullut vuosien saatossa useita. - Yhteydet ovat toimineet kaikkina näin vuosina, jotka olen saanut olla mukana, Rauha iloitsee. Jo 70-luvulla Laihialla vieraili tohtori Josip Horak, joka vastasi silloin Trans World Radion serbokroaatinkielisestä toiminnasta. Norjan Norea Radion johtajan Aage Nevlandin saimme tavata myös 70- luvulla. Kroatian evankelisen kirkon silloinen johtaja Vladimir Deutsch taas kävi Laihialla puolisoineen 80- luvun puolivälissä. Rauhat vastaavasti ovat käyneet tutustumassa sekä työhön silloisessa Jugoslaviassa että työhön Monacossa. Vuonna 1988 koko perhe pakkautui henkilöautoon, ajettiin läpi Euroopan ja yövyttiin edullisesti retkeilymajoissa. Terttu oli etukäteen ottanut selvää paikoista, joissa oli keittomahdollisuus. Jugoslaviassa olivat vastassa muun muassa Korpiahot. - Suomessa oli pari vuotta aikaisemmin uudistettu virsikirja. Yhdessä yössä Matti käänsi Kosketa minua henki -virren serbokroaatiksi. Sitä sitten saatoimme veisata yhdessä paikallisten kristittyjen kanssa. Vuonna 1990 Rauhat suuntasivat Monacoon, jossa vastassa oli Saikkoset, Anneli ja Matti perheineen. Siellä he kävivät muun muassa tutustumassa Trans World Radion paikalliseen päämajaan, jonka vastuulla oli silloin jälkihoitotyö monissa maissa. Entä lähetystyön kokonaisuus ja sen järjestäminen Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa juuri nyt? - Näen kyllä rikkautena, että on erilaisia lähetysjärjestöjä ja niillä omat kasvualustansa, erityispiirteensä ja kannatuspohjansa. Toisaalta meidän kaikkien pitää sitten kyetä yhteistyöhön keskenämme ja hoitamaan yhteydet kokonaiskirkossa. Tilaa on ja tekemistä riittää! Leena Punkari on radiolähetystyön aika 7
Farsinkielisen radiotyön kohdemaa Raili Paul, tekstit IRAN on maailman vanhimpia maita SANSAn kuva-arkisto Timo Vasko Trans World Radio, kuvat Persianlahden pohjoispuolella sijaitseva Iran kuuluu maailman vanhimpiin valtakuntiin. Muinainen Persia tulee vastaan myös Raamatun lehdillä; nimi mainitaan esimerkiksi profeetta Esran, Nehemian, Hesekielin ja Danielin kirjoissa. Samalla alueella ovat aikoinaan eläneet luvattuun maahan kutsuttu Abraham ja rohkeudestaan tunnettu kuningatar Ester. Joidenkin lähteiden mukaan myös Eedenin paratiisin oletetaan sijainneen nykyisen Iranin alueella. Lähes 70 miljoonan asukkaan öljyntuottajamaa on ainoa islamilainen tasavalta, jossa shiiamuslimit ovat enemmistönä. Myös juutalaisuus, kristinusko ja zarathustralaisuus ovat virallisesti tunnustettuja vähemmistöuskontoja. Suurin väestöryhmä ovat iranilaiset eli farsit, joita pidetään muinaisten persialaisten jälkeläisinä. Heidän lisäkseen alueella asuu yli 70 etnistä, suurimmaksi osaksi saavuttamatonta ryhmää. Näistä vain kahdeksan keskuudessa tiedetään olevan kristittyjä. Kääntyminen on kielletty Vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta alkaen Iranin perustuslaki on rakentunut islamilaisen lain, sharian, perustalle. Vaikka laki teoriassa takaakin uskonnonvapauden, kristityksi kääntyminen on kielletty kuolemantuomion uhalla. Myös uskonnon loukkaaminen on rikos, josta voidaan tuomita kuolemaan tai 1 5 vuoden vankeuteen. Iranilaiskristittyjen määräksi arvioidaan 0,2 prosenttia. Maassa toimii vanha assyrialainen ja armenialainen kirkko, jonka historia ulottuu ensimmäisille kristillisille vuosisadoille. Käytännössä kristityt elävät tiukan valvonnan alla, kirkoissa saa saarnata vain armeniaksi. Kristityt ovat usein myös työ- ja opiskelumahdollisuuksiin vaikuttavan eriarvoisuuden kohteena. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat tukee Iraniin ja sen lähialueille suuntautuvaa farsinkielistä radiotyötä. Lyhyillä radioaalloilla kuusi kertaa viikossa lähetettävän Uusi elämä -ohjelman toimittaa ryhmä iranilaiskristittyjä. He vastaavat myös kuuntelijoiden jälkihoitotyöstä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ohjelmantekijät ovat saaneet yhteydenottoja kaikista Iranin kaupungeista. Koska monetkaan kuuntelijoista eivät tunne yhtään kristittyä, heitä ohjataan ohjelmissa kristittynä elämisen perusasioista alkaen. Löysin ohjelmanne sattumalta vuosia sitten. Kuulemani sanoma paransi sydämeni haavat, eräs kuuntelijoista on kirjoittanut. Tyttöjä tutustumassa kuuluisaan moskeijaan Esfahanissa Iranissa. IRAN Virallinen nimi: Iranin islamilainen tasavalta Valtiomuoto: islamilainen tasavalta Rajanaapurit: Afganistan, Armenia, Azerbaidzan, Irak, Pakistan, Turkki, Turkmenia Kaupunkeja: Teheran, Mashdad, Esfahan Pinta-ala: 1 648 000 km² Asukasluku: 68,6 milj. (2006) Väestöryhmät: persialaiset 51 %, azerit 24 %, gilakit ja mazandaranit 8 %, kurdit 9 %, muut 8 % Kielet: persia (farsi) 58 %, turkki 26 %, kurdi 9 %, muut 7 % Lukutaito: 79 % Eliniän odote: 72 vuotta Uskonnot: islam 98 %, kristityt, juutalaiset ja bahait yht. 2 % Radiotyö: Uusi elämä (15 min.), 6 ohjelmaa viikossa AFGANISTAN Virallinen nimi: Afganistanin islamilainen tasavalta Valtiomuoto: islamilainen tasavalta Rajanaapurit: Iran, Pakistan, Kiina, Tadzikistan, Uzbekistan, Turkmenia Kaupunkeja: Kabul, Kandahar, Herat Pinta-ala: 648 000 km² Asukasluku: 31 milj. (2006) Väestöryhmät: pashtut 42 %, tadzikit 27 %, hasarat 9 %, uzbekit 9 %, aimakit 4 %, turkmeenit 3 %, muut 6 % Kielet: dari 50 %, pashtu 35 %, uzbekki ja turkmeeni 11 %, lisäksi 30 vähemmistökieltä (4 %) Lukutaito: 36 % Eliniän odote: 43 vuotta Uskonnot: islam 99 %, muut 1 % Radiotyö: Rauhan sanoma -raamatunlukuohjelma (15 min.), 3 ohjelmaa viikossa Pakolaisperheen matka päättyi Kanadaan n Lähes viisi miljoonaa iranilaista elää maanpaossa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Länsi-Euroopassa, Turkissa ja Persianlahden maissa. Yksi heistä on kuusi vuotta sitten kristityksi kääntynyt Zahra Kamalfar, jonka pitkä tie kulki Iranista Turkin ja Moskovan kautta Kanadaan. Kahden lapsen kanssa Iranista paennut 47-vuotias perheenäiti saapui perille kaksi vuotta kestäneen tapahtumaketjun jälkeen. Ennen kuin pääsy uuteen kotimaahan varmistui, Zahra vietti 13- ja 18- vuotiaiden lastensa kanssa kymmenen kuukautta Moskovan lentokentällä. Perhe nukkui yönsä terminaalin lattialla ja eli matkustajien ja henkilökunnan heille antamalla tuella Zahran puoliso päätyi 1980-luvun puolivälissä Iranissa vankilaan osallistuttuaan shaahin paluuta kannattavaan poliittisen toimintaan. Kahden vuoden ajan vaimo yritti elättää perhettä myymällä vaatteita. 2000-luvun alussa molemmat lähtivät mukaan presidentti Mohammad Khatamia vastustavaan liikehdintään. Kun Zahraa kaksi vuotta sitten kuulusteltiin hallituksen vastaiseen toimintaan myötävaikuttamisesta, hän onnistui lastensa kanssa pakenemaan Turkkiin. Uudelleen pidätetyn isän elämä päättyi poliisiaseman sellissä. Zahran ja lasten matka Kanadaan katkesi kuitenkin Moskovassa epäselvien matkustusasiakirjojen vuoksi. Perhe jäi lentokentälle, koska mikään maa ei katsonut voivansa ottaa heitä vastaan. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) pakolaiskomissioon vetoaminen toi lopulta ratkaisun asiaan. - Olemme niin onnellisia, Zahran veli totesi odottaessaan perheen tuloa Kanadaan. Hän muutti maahan pakolaisena kahdeksan vuotta sitten. - Sisareni toivoi vielä kerran näkevänsä auringon. Kiitämme Jumalaa siitä, että kaikki päättyi lopulta hyvin. Lapset Anna ja Davood sekä heidän äitinsä Zahra Kamalfar perillä Kanadassa, taksissa jatkamassa matkaa Vancouverin lentoasemalta eteenpäin. on radiolähetystyön aika
Keski-Aasian naisista monet kutovat mattoja koko ikänsä lapsuudesta vanhuuteen. Muslimimiehet pitävät neuvottelutaukoa moskeijan pihalla Iranissa. Darinkielisen radiotyön kohdemaa AFGANISTAN on maailman köyhimpiä Useissa Keski-Aasian maissa perheet elävät köyhissä oloissa ja maaseudulla. Afganistan kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Keski-Aasiassa sijaitseva Afganistanin on yksi maailman köyhimmistä maista. Väestön odotettavissa oleva elinikä on vain noin 43 vuotta, ja arviolta viidesosa 31-miljoonaisesta kansasta elää jatkuvasti aliravittuna. Väkiluku kasvaa kuitenkin nopeasti, sillä yksi afgaaninainen synnyttää elämänsä aikana keskimäärin seitsemän lasta. Monien sotien ja taistelujen runtelemassa maassa tuotetaan kaksi kolmasosaa maailman oopiumista. Vuoristoinen ja vaikeasti valloitettava maa on historiansa aikana joutunut kestämään useita sodan ja hävityksen aikoja. Sijainniltaan strategisesti tärkeän Keski-Aasian tienristeyksen alueella ovat vuonna 1973 syrjäytetyn kuninkaan jälkeen pitäneet valtaa neuvostojoukot, muslimisissit ja talebanit. Kuusi vuotta hallinneen ääri-islamilaisen Taleban-liikkeen aikana kiellettiin muun muassa naisten työssä käyminen ja tyttöjen koulunkäynti. Talebanien valta kukistui marraskuussa 2001, kun sissit karkotettiin pääkaupungista Kabulista. Lähes kolme vuosikymmentä kestäneen sotimisen jäljiltä maassa arvioidaan olevan neljä miljoonaa sotaorpoa. Useat peräkkäiset sisällissodat, nälkä ja jatkuva pelko ovat tehneet afganistanilaisista myös maailman suurimman pakolaisryhmän. Afgaanipakolaisia arvellaan olevan edelleen lähes kolme miljoonaa, vaikka paluumuutto onkin hiljalleen vilkastunut maan talous- ja turvallisuustilanteen parannuttua. Suuri osa pakolaisista asuu naapurimaissa Iranissa ja Pakistanissa. Afganistanissa pidettiin lokakuussa 2004 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) valvomat vaalit, jolloin valtio sai ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin. Edelleen herkästi haavoittuvaa rauhaa ja turvallisuutta pitävät yllä kansainväliset rauhanturvajoukot. Kristittyjen tilanne edelleen haavoittuva Afganistan on hallitusmuodoltaan islamilainen tasavalta, jonka asukkaista 99 prosenttia on muslimeja. Maassa on arviolta 48 000 moskeijaa, mutta vain yksi kristillinen jumalanpalveluspaikka. Tämä pelkästään ulkomaalaisille tarkoitettu kappeli sijaitsee erään länsimaisen suurlähetystön yhteydessä. Kristittyjä Afganistanissa arvioidaan olevan vain 0,02 prosenttia. Suuri osa heistä on maassa asuvia ulkomaalaisia tai sinne palanneita pakolaisia. Joukossa on myös joitakin islamista kääntyneitä afgaaneja. Afgaanikristittyjen todellista määrää on ollut vaikea selvittää, vaikka luku onkin tiettävästi ollut kasvussa etenkin syrjäisillä seuduilla. Varovaiset arviot liikkuvat muutaman sadan ja muutaman tuhannen välillä. Islamilainen laki, sharia, kieltää kääntymisen kuolemanrangaistuksen uhalla. Sama uhka kohdistuu niihin, jotka yrittävät kertoa uskostaan muille. Myös maassa työskenteleviä ulkomaalaisia avustustyöntekijöitä on varoitettu levittämästä kristillistä uskoa. Ainakin 33 avustustyöntekijän tiedetään saaneen surmansa viimeisten 18 kuukauden aikana. Pieni kristittyjen joukko on ymmärtänyt oman haavoittuvuutensa tilanteessa, jossa julkinen läsnäolo on ollut mahdotonta. Vaikeina aikoina on ollut vaarallista edes tietää muiden kristityksi tunnustautuvien nimiä. Yhteyden sillaksi ovat monessa tapauksessa muodostuneet kristilliset lyhytaalto-ohjelmat, joita Afganistaniin radioidaan darin, farsin ja pashtun kielillä. Kiitos Jumalalle kristillisistä ohjelmista Yksi näistä säännöllisesti lähetettävistä ohjelmista on darinkielinen Rauhan sanoma -niminen ohjelma, jota Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat on tukenut vuodesta 1995. Tätä TWR-Intian tuottamaa raamatunlukuohjelmaa kuunnellaan myös muutamissa naapurimaissa, joissa elää edelleen paljon afgaanipakolaisia. Vaikka ohjelmista on alueen poliittisen ja uskonnollisen tilanteen takia saatu hyvin vähän palautetta kuuntelijoilta, ne ovat monille kuulijoille lähes ainoa elävä kosketus muihin kristittyihin. - Olen toivonut voivani kirjoittaa teille kirjeen, mutten ole voinut sitä aikaisemmin tehdä. Nyt kirjoitan teille kiittääkseni ohjelmista, joita olette lähettäneet meille tänä erittäin vaikeana aikana. Ylistän Jumalaa työstä, jota teette, vuosien jälkeen ohjelmien jälkihoitotyöntekijöihin yhteyden saanut kuuntelija kiittää. Lähteet: Barnabas Fund Trans World Radio The World Factbook 2006 Ulkoministeriö on radiolähetystyön aika
T e o l o g i a Matti Korpiaho Mitä evankeliointi on ja tarvitaanko sitä nykypäivän Suomessa? Sana evankelioiminen tarkoittaa evankeliumin julistamista eli ilosanoman kertomista. Kyse on seurakunnan perustehtävästä. Evankeliumilla on ajassamme kysyntää, ja kirkon pitääkin mahdollistaa, että ihminen voi kohdata Pyhän Jumalan. Tehtävä on ensisijaisesti hengellinen. Sanoman ja ihmisen syvän Jumalan kaipuun täytyy kohdata, jotta evankeliumi voi koskettaa. Kirkon evankelioimistyön toimikunnan tehtävänä on edistää missionaarisuuden toteutumista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ja seurakunnissa. Toimikunta Sanoma koskettaa Jeesus asetti kuvaavasti lapset oikean uskomisen esikuvaksi. Samalla evankeliumi on niin rikas, ettei kukaan voi ammentaa sitä tyhjiin. Sen ydinsanoma pitäisi pystyä kertomaan jokaiselle nykypäivän valtavan tietotulvan keskelläkin. Ilkka Kastepohja Jumalaa syvästi kaipaavaa ihmistä etsii käytännön toteuttamismuotoja kirkon todistukselle ja palvelulle. Evankelioimistyön toimikunnan järjestämässä konferenssissa korostui, että evankelioimisessa on kyse koko kirkon tehtävästä, eikä vain joidenkin järjestöjen tai yksittäisten henkilöiden toiminnasta. Seurakuntia halutaan rohkaista etsimään nykyaikaan sopivia tapoja evankelioida ja pitää aidosti esillä kirkon ydinsanomaa. Maallistuminen ja uusi hengellisyys Tapahtuman yksi pääluennoitsija oli kirkkoneuvos Seppo Häkkinen. Hänen esityksensä pohjautui hiljattain Euroopan protestanttisten kirkkojen yhteisön (Community of Protestant Churches in Europe CPCE, aiempi Leuenbergin kirkkoyhteisö) julkaisemaan asiakirjaan Evankelioiminen, protestanttisia näkökulmia Euroopan kirkoille. Maallistuminen ja ns. uusi hengellisyys haastavat erityisesti kirkkoa julistamaan evankeliumia. Suomessa koetaan sama prosessi kuin muuallakin Euroopassa. Yhteiskunnalle alkaa olla leimallista uskonnollisen ja maallisen elämänpiirin erottaminen toisistaan. Perimmältään tässä kehityksessä on kyse kirkon ja muun yhteiskunnan eriytymisestä. Maallistuminen voidaan nähdä myös uutena mahdollisuutena, jossa kirkon pitää keskittyä omaan erityistehtäväänsä ja julistaa evankeliumia ymmärrettävästi nykypäivän kieltä ja ilmaisuja käyttäen. Tämä aika haastaa ankkuroitumaan Jumalan sanaan ja viestittämään sitä ihmisten elämään. Hengellinen etsintä kasvaa ihmisten sydämissä jatkuvasti. Uskonto on kokemassa ikään kuin muodonmuutosta. Häkkisen mukaan uuteen uskonnollisuuteen liittyy uusia piirteitä, kuten opillinen relativistisuus, yhteisöllinen sitoutumattomuus sekä uskonnonharjoituksen privatisoituminen, yksityisasiaksi muuttuminen. Keskeistä kaikille näille piirteille on uskonnollisuuden lisääntyvä irtautuminen perinteisistä uskonnollisista instituutioista. Perinteiden murtumat ja kasteen tärkeys Uskontoa ei enää yleensä peritä kodista ja kasvatuksen tuloksena, vaan yksilön oma henkilökohtainen valinta ratkaisee. Sukupolvien yhteinen muisti on katkennut. Perinteiden murtuminen ja uskontojen Martti Poukka Opetuslapset olivat saaneet kokea kovia ja nähdä kauheita asioita tapahtuvan. Jeesuksen, rakastetun opettajan, esikuvan ja ihmeiden tekijän, kidutus ja ristiinnaulitseminen ei varmastikaan ollut jättänyt ketään opetuslapsista kylmäksi, vaan monenlaiset, synkät ja ahdistuneet ajatukset yhdessä pettymyksen ja voimattomuuden tunteiden kanssa olivat virinneet mielissä. Opetuslapset olivat aterialla, tuskin kovin vilkkaasti keskustellen, kun Jeesus ilmestyi heille. Ihminen ja Jumalan Poika tunsi ja tiesi opetuslasten mietteet ja mielenliikkeet, kun hän moitti heidän sydämensä kovuutta ja sitä, että nämä eivät olleet uskoneet niitä henkilöitä, jotka olivat jo nähneet hänet kuolleista nousseena. Olihan tapahtunut, mitä Jeesus oli luvannut. Ja ristiinnaulitsemista seurannut sadanpäällikkökin oli todennut, että K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Korotettu Herra tämä mies oli todella Jumalan Poika (Mark. 15:39). Mutta Jeesus ei mitätöinyt, vähätellyt eikä hylännyt opetuslapsiaan. Vaikka hän tiesi heidän heikkoutensa ja vajavaisuutensa, väsymisensä ja epäuskonsa, hän uskoi heille suuren tehtävän: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Käsittämättömässä viisaudessaan Jeesus antoi suuren tehtävän hyvin pienille ja vajavaisille ihmisille. Lähetyskäskyn, jossa on osoite koko maailmaan: Kaikki Leena Punkari Helatorstai Mark. 16:14 20 ihmiset ovat Jumalalle rakkaita, kaikkien puolesta Jeesus on kuollut, kaikkien pitää saada kuulla se ja uskoa evankeliumi, itse ja henkilökohtaisesti. Vaeltamaan vahvistajana Mutta Jeesus ei jättänyt opetuslapsia oman pienuutensa ja vajavaisuutensa varaan. Hän lupasi uskoville tunnusmerkkejä: Voimaa ajaa pois pahoja henkiä. Taitoa puhua vierailla kielillä, kestää käärmeitä ja myrkkyjä, vieläpä parantaa sairaita Asioita, joita tavallinen kadunmies ei tee, vaikka kuinka harjoittelisi tai lukisi. Nämä olivat osoituksia Jumalan voimasta ja rakkaudesta. Apostolien tekojen 28. luvun alussa on kuvaus siitä, kuinka nämä lupaukset pitivät paikkansa niin käärmeiden kuin parantamisenkin osalta. Ihmeet edistivät evankeliumia ja rohkaisivat julistajaa itseään. Kun Jeesus oli antanut tehtävän, evästänyt opetuslapsiaan ja rohkaissut heitä suurilla, mutta myös pätevillä lupauksilla, oli tehtävä täytetty. Jeesus otettiin ylös taivaan korkeuksiin. Mutta tehtävä jäi. Vahvistettuina ja rohkaistuina opetuslapset lähtivät vaeltamaan ympäristöön saarnaten evankeliumia. Herra tuki heitä tunnusmerkeillä, ja evankeliumi eteni. Jeesuksen suuriin, mutta myös toteutuviin lupauksiin luottaen mekin saamme vaeltaa vahvistettuina ja viedä evankeliumia eteenpäin. Herra tuntee vajavaiset työtoverinsa, on kanssamme ja antaa siemenelle kasvun. 10 on radiolähetystyön aika
valintatalo on kirkolle suuri haaste. Ei pidä hävetä kristinuskon tarjoamista vaihtoehdoista parhaana. Evankeliumia täytyy pitää rohkeasti esillä sanoin ja teoin. Sen pitää olla selkeästi tarjolla ja helposti löydettävissä! - Evankeliumi on niin selkeä ja yksinkertainen, että kuka tahansa voi sen ymmärtää. Jumalan armo tulee sen välityksellä niin alas, ettei keneltäkään vaadita liikaa. Jeesus itse asetti kuvaavasti lapset oikean uskomisen esikuvaksi. Samalla evankeliumi on niin rikas, ettei kukaan voi ammentaa sitä tyhjiin. Tästä huolimatta sen ydinsanoma pitäisi pystyä kertomaan kenelle tahansa valtaisan tietotulvan keskellä. Evankeliumin tekee evankeliumiksi Jumalan pelastusteko Kristuksessa, risti ja ylösnousemus, jonka kuuluttamista sanoin ja teoin kristillinen kirkko on lähetetty julistamaan, Häkkinen summasi yhteenvedossaan. Lahden Launeen seurakunnan kirkkoherra Timo Pokki luennoi aiheesta Sano se luterilaisittain. Luterilaisessa teologiassa kaste on armon portti. Iso Katekismus opettaa, että kasteella on uudestisynnyttävä vaikutus. Usko on alusta alkaen Jumalan työtä meissä ja uudestisynnyttää meidät. Kasteen vedessä ja Sanassa on uudestisynnyttävä voima. Jokapäiväisessä parannuksessa tulee kääntyä Jumalan puoleen. Koska lisääntyvä vieraantuminen kirkosta ja kristinuskosta on tosiasia, evankelioiminen on enemmänkin tuhlaajapoikien herättelemistä ja kutsumista kasteen armoon. Jumala toimii armovälineiden kautta, ja siksi myös evankelioimisen pitäisi johtaa syvenevään jumalanpalveluselämään. Koska kasteella on elinikäinen merkitys, ei tuhlaajalapsia kasteta uudelleen. Herätyssaarna on kutsu elävään armoon. Kirkon täytyy evankelioida rohkeasti ja pitää kutsua esillä. Sanoman on oltava haasteellista. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) kotimaantyön johtaja Matti Korpiaho muistuttikin työryhmässä, että elävästä evankeliumin julistamisesta seurakunnissa nousee myös lähetysinnostus ja tuki lähetystyölle. - Me haluamme puolestamme olla seurakuntien tukena evankelioimistyössä, vaikka SANSA ei evankelioimisjärjestö olekaan. Panoksiamme ovat muun muassa palautteet lähetyskentiltä ja suomenkielinen Radioraamattukoulu. (Kirkon evankelioimistyön konferenssi pidettiin Imatralla 19. 21.3. Toista kertaa järjestetyn tapahtuman teemana oli Kenelle se kuuluu!? MIKSI vielä uskontoa? Juha Auvinen Meillä saattaa olla tarve kuulua yhteisöön, vastausten vaatimus, eheyden tarve, kulttuuri-identiteetin tarve, tarve olla jotakin erityistä, tuonpuoleisen tarve, hengellisen ohjauksen tarve, näyn tarve ja esimerkiksi osallistumisen tarve. Onko kirkon vastaus postmodernia uskonnonhuoltoa vai evankeliumia? Uskonnollisuuden nousu länsimaissa on myös kristinuskon mahdollisuus. Ihmisten uskonnolliset, sosiaaliset, eheyttä vaativat ja yhteiskunnalliset tarpeet on otettava tosissaan. Ihmisten palvelijoille on työtä. Kiusaus on ryhtyä tarjoamaan vain uskonnollisia elämyksiä kulloisenkin kysynnän mukaisesti. Vielä 80-luvun alussa saatettiin sanoa, että modernisaation myötä uskonto tulee häviämään maailmasta. Näin ei ole käynyt. Uskontolaitoksemme ja yhteiskuntamme jättää monet tarpeemme tyydyttämättä. Tyytymättömyys saattaakin muuttua uususkonnon tarttumapinnaksi. On kiusaus tyytyä toimimaan vain uskonnonhuoltolaitoksena, luomaan viihteellisiä kirkollisia menoja, tyylikkäitä ja tuonpuoleisuuden häivyttäviä siirtymäriittejä: modernia kansalaisuskontoa. Evankeliumin yhteiskunnallinen ja uskonnollinen muutosvoima odottaa jälleen kerran löytämistään. Tyytyykö kirkko nykyisessä tilanteessa vain noteeraamaan virinneen uuden uskonnollisuuden sisällyttääkseen sen kirkon vuosituhantisen tunnustuksen ytimen uudelleenetsimisen kustannuksella uudeksi käyttövoimakseen? Kristus tuli aikanaan keskelle uskonnollisesti erittäin vireää maailmaa. Hänen tehtävänsä ei näytä kuitenkaan olleen ihmisten Öljymäki. Getsemane. Totta 2000 vuotta sitten, totta tänä päivänä. Silti vaikea uskoa. uskonnollisuuden taidokas virittäminen, vaan Jumalan rakkauden konkreettinen osoittaminen ja Jumalan luonteen mukaisesti toimiminen. Samanlainen on aikamme nytkin. Ihmisten uskonnollisuus on vireää, ja me tarvitsemme koeteltuja välineitä ymmärtää olentoamme, joka on myös uskonnollinen. Evankeliumi on erinomainen väline uskonnollisen alueen ymmärtämiseksi ja haltuunottamiseksi, vaikka siinä haltuunottamisessa tuleekin huomanneeksi, että joku toinen ottaakin meidät haltuunsa eikä päinvastoin. Se haltuunotto tekee ihmisestäkin toisen palvelijan. Pekka Y. Hiltunen on radiolähetystyön aika 11
Osa Raamattua kääntyi räpiksi hollolalaisten seitsemäsluokkalaisten tyttöjen käsittelyssä. Räppi tuhlaajapoikavertauksesta toi samalla alueellisen raamatunkäännöskilpailun voiton näille nuorille agricolille. Omacola nykykielen janoon -nimisessä kilpailussa piti kääntää jokin määrätyistä raamatunkohdista lasten ja nuorten omalle kielelle. Yläaste- ja lukioikäiset saivat valita tuhlaajapojan, paimenpsalmin tai osia Vuorisaarnasta. Ala-asteikäisten vaihtoehtoina olivat paimenpsalmin lisäksi Raamatusta kohdat: Jeesus tyynnyttää myrskyn sekä suuren kansanjoukon ruokkiminen kahdella kalalla ja viidellä leivällä. Nuorten sarjan voittoon ylsivät Annumaria Anttila, Kristiina Paarma, Vir va Tanskanen ja Melanie Tapio Hollolan yläasteen 7A-luokalta. Lasten sarjassa palkittiin lahtelaiset Jalkarannan ja Ahtialan iltapäiväkerhot, joissa käy ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Kyseisissä kerhoissa oli piirretty joko sarjakuva tai kuvasarja siitä, kuinka Jeesus tyynnyttää myrskyn. Raamatunkäännöskilpailun järjestivät Etelä-Hämeen Pipliaseura ry ja Lahden evankelis-luterilaisten seurakuntien kasvatustyö Mikael Agricolan juhlavuoden kunniaksi alueensa lapsille ja nuorille. - Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan 66 työtä, joilla oli yhteensä yli sata tekijää, teologian maisteri, uskonnonopettaja Päivi Paloranta Hollolan yläasteelta kertoo. Hän Saila-Saara Anttila M e d i a n y t Raamatusta tämäkin: Ziisus räppäs kahest broidist Kristiina Paarma, Annumaria Anttila, Melanie Tapio ja Virva Tanskanen paneutuivat vertaukseen tuhlaajapojasta perusteellisesti ja muokkasivat sen nykysuomen muotoon, jollaista tuskin on ennen kuultu. Monet murreversiot esimerkiksi jouluevankeliumista tosin ovat tuttuja jo vuosien takaa. oli Etelä-Hämeen Pipliaseuran varapuheenjohtajana suunnittelemassa kilpailua, mutta korostaa, että oppilaat kirjoittivat tekstit äidinkielen tunneilla ja jotkut osittain myös kotona. Oiva idea innostaa lapsia ja nuoria perehtymään Raamattuun! (KT/Lähde) Broidi med broidi Ziisus räppäs: Yhel äijäl oli kaks poikasta, skidimpi halus osansa fyrkista. Faija jako maninsa, skidit saivat osansa. Skidein lähti muille maille, mut spendas fyrkat nopee aineille. Manit hävis ja lompsa helis. Skidi riippuvaiseksi tuli, oliha silläki elämän laatu, eikä mistää niit fyrkkiikaa saatu. Ois se tehny mitä vaa et aineit ois saanu, ellei ois siel ojan pohjal maannu. Lopult se kelas: Täs ei oo järkee, pitäs miettii mikä oikeest on tärkeet. Faijan luo skidi palata päätti, kaikki aineet ja kamat taakse jätti. Kelas kyl et mitä faija aattelee, toivo vaa ettei jää ku tyhjää kattelee. Valmis se oli duunii tekee, ettei valuis enää alas tät mäkee. Faija ymmärs ja onnelliseks tuli, kaikki viha ja suru sydämelt suli. Mut sen broidi ei enää jaksanu, se oli tehny kaiken faijansa vuoks, laskutki maksanu. Mut mitä siit sai? Pelkät bileet broidinsa hyväks kai. Faijalle se vaa suutaa soitti, pelkkää pahaa sano ja moitti. Faija vastas: Skidi yritä ymmärtää, et ikin taakse jää. Oot tän perheen tuki ja järki, et koskaa mun sydänt särkis. Broidis nii teki mut tekonsa korvas, samal myös tän perheen takas yhteen korjas. Nyt vaa fiilis kattoon, eikä sitä heduu mattoon. N a i s t e n n u r k k a Talo nimeltä Armo Se sijaitsee kapealla kujalla, yksinäisellä ja ahtaalla tiellä. Hyvin harvat siitä tietävät tai jos tietävätkin, eivät tahdo muuttaa sinne asumaan. Huorien, varkaiden ja murhaajien pesäpaikkana sitä pidetään. Mutta se on Armontalo, rakennettu kaikille kodittomille, yksinäisille ja epäonnistuneille. Niille, jotka tietävät itse olevansa syyllisiä elämänsä suurimpaan onnettomuuteen. Siihen, että kerran lähtivät oikeasta kodistaan, eivätkä osaa enää takaisin. Armontaloon saavat tulla kaikki. Sen ovella on ristinmuotoinen kynnys, johon monet sisään pyrkivistä kompastuvat. Toiset kompastuvat siihen, koska he haluavat ansaita oikeuden asumiseen itse. Risti vakuuttaa, että vuokra on jo maksettu. Jokainen saa tulla ja asua ilmaiseksi. Toiset jäävät Armontalon ulkopuolelle siinä luu- lossa, ettei risti riitä kantamaan heitä sisälle. He ovat mielestään liian pahoja ja kelvottomia. Ylpeitähän he ovatkin. Vuokraisäntä tuli kutsumaan sairaita ja syntisiä, ei terveitä ja hurskaita. Jotkut sanovat omistavansa Armontalon. He näyttävät kulkevan sisään ja ulos kuin saluunan ovista, kuraiset saappaat jalassa. Ne saappaat ovat salassa kulkeneet teillä tietymättömillä. Anteeksiantamuksen kenkäharjalla he kiillottavat jalkineensa valmiiksi uusiin seikkailuihin ja kokemuksiin. Armontalon eteisessä on kuitenkin monenlaisia kenkiä. Todellisten asukkaiden sydän näkyy heidän jaloissaan. Kun asukkaaksi on päästy, ei enää voida kulkea kuraisimpia teitä kunnioituksesta Vuokraisäntää kohtaan. Armontalossa on tilaa Sinullekin. Jokaiselle löytyy oma huone, ruokaa ja tehtäviä. Siellä saa väsynyt levätä. Vuokrasopimuksessa on luvattu, että Hän meni valmistelemaan asukkailleen uutta ja parempaa. Sitten me muutamme sinne, missä aika ei enää ravisuta asumuksiamme, portaat eivät ole liian jyrkät, kynnyksiin ei kompastuta. Se, joka on voimissaan palvelee muita. Lyötyä ei enää lyödä. Jos asukkaat pettyvät toisiinsa, he sopivat ja oppivat elämään yhdessä. He nauravat yhteisessä ruokapöydässä ja kutsuvat muitakin asumaan ilmaiseksi ja odottamaan talon varsinaista Omistajaa. Hän jätti kirjeen pöydälle ja järjestyssäännöt. Sanoi tulevansa pian takaisin ja toivoi talonsa kaikki huoneet täyteen asukkaita, juhlimaan ja odottamaan Hänen paluutaan. Vuokrasopimuksessa on luvattu, että Hän meni valmistelemaan asukkailleen uutta ja parempaa. Sitten me muutamme sinne, missä aika ei Marjaana Kotilainen enää ravisuta asumuksiamme, portaat eivät ole liian jyrkät, kynnyksiin ei kompastuta. Mirja Lassila Kirjoittaja työskentelee seurakuntapastorina Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa. 12 on radiolähetystyön aika
E l ä m ä n v ä r i t Äidin ja Jumalan sylissä Äiti. Siinä se on. Jonkun mielestä maailman kaunein sana. Tuossa merkityksessä inflaation kärsinyt, sanon minä. Kymmeniä kertoja päivässä: Äiti, kato... Äiti, tuu tänne... Äiti, pyyhkimään! Äiti, mä haluun... Äiti, ÄIti, ÄITi. ÄITI! Tärkeä sana se on. Tai ainakin sen sisällä oleva ihminen. Olen siis äiti. Neljä lahjaa on Jumala minulle ja miehelleni suonut, tyttären ja kolme poikaa. Kyllähän Jumala tiesi, millaiset lapset Hän meille antoi, ja mitä he meiltä vaativat. Ja mitä he meille antavat. Olen jatkuvasti antamassa jotakin: jääkaapista maitoa, ylähyllyltä lautapeliä tai villapaitaa, ohjeita englannin läksyissä, syliä turvatankkaukseen ja rohkeutta uusien asioiden kohtaamiseen. Välillä tuntuu kuin minussa olisi sata pilliä ja jokaisesta imettäisiin minua. Jatkuvasti tekemiseni keskeytetään ja minua pyydetään antamaan taas jotakin. Ja minähän annan, välillä mielelläni, välillä vähemmän mielelläni. Sitähän se äitinä oleminen on. Leena Punkari Radiotyön suuret mahdollisuudet houkuttelivat kansallistamaan Evankeliumin äänen Etiopiassa Menkää siis -lehden huhtikuun numerossa 4/1977 kerrotaan, että Evankeliumin ääni -radioasema (Radio Voice of the Gospel, lyh. RVOG) ja kaikki sen alaosastot koko maassa, studiot ja kalusto samoin kuin rakennukset ja kaikki omaisuus on, siirtyi 12. päivänä maaliskuuta 1977 Etiopian hallituksen käsiin. Uutinen jatkuu: Asiasta ilmoitti maan väliaikainen sotilashallitus. Tiedonannossa sanottiin, että RVOG:n asema ja Jemisrach Dimtsin studio tästä lähtien palvelevat laajoja kansanmassoja tiedotusministeriön ja kansallisen johdon valvonnan alaisena. Julkilausuman mukaan Luterilaisen Maailmanliiton ja Etiopian entisen hallituksen helmikuun 15. päivänä 1961 allekirjoittama sopimus Muusikot äänessä lastenjumiksessa Radiolähetystyön kesäpäivillä 2006. Pastori-isä Kari Kauppinen ja läsnäolevaa seurakuntaa kuulolla, perheen nuorimmaisten Miikan ja Joonan kiehnätessä punamekkoisen radiotoimittaja-äiti Merja Kauppisen kyljessä. Olen äiti. Olen ainakin sohvana, keskuskeittiönä, nostokurkena, roskakorina, terveyskeskuksena, kellona ja lämpöpatterina lapsilleni. Raamatun mukaan antaessaan saa. Välillä saamistaan ei jaksa nähdä, mutta totuus on, että ylpeähän minä lapsistani olen. Ja miksi en olisi, Jumalan lahjoista? Rukoilla vain sopii, että Jumala ottaisi jokaisen lapseni eilisen, tämän päivän ja huomisen ja parantaisi ne haavat, joita olen heille tuottanut. Ettei pienten ihmisten tarvitsisi turhia taakkoja kantaa. Onneksi Jumala on armollinen. Joka aamu pidän jokaista lasta sylissäni, aamusylkissä. Siinä heidät siunaan päivää varten. Samalla olemme yhdessä Jumalan sylissä. Siinä minäkin saan olla lapsi. Herra, jo aamulla kuulet ääneni, aamun hetkellä tuon sinulle pyyntöni ja odotan vastaustasi. (Ps. 5:4) Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret. (5. Moos. 33:27) Merja Kauppinen L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n Evankeliumin äänen (RVOG) liikennetoimisto vastaanotti päivittäin noin 250 nauhaa 13 eri kielellä radioitavaksi. Ohjelmat valmistettiin pääasiassa aluestudioissa eri puolilla Aasiaa, Afrikkaa ja Lähi-itää. Studio oli yleensä paikallisten kirkkojen omistama. Kuvassa olevat Olika, Taien ja Kahsai (päällikkö) saivat liikennetoimistossa olla tarkkoja sijoittaessaan tulleet nauhat oikeisiin hyllyihin radiointipäivien mukaan. kumottiin 12.3.77. Erityisen rikoslain mukaan nostetaan syyte jokaista vastaan, joka vastustaa tätä päätöstä, joka osittain tai kokonaan vahingoittaa kiinteistöjä tai muuta kyseessä olevan järjestön omaisuutta ja jokaista vastaan, joka estää salassa tai avoimesti tämän päätöksen toteuttamista käytännössä. - -. Lehden mukaan Etiopian väliaikaisen sotilashallituksen tiedonannossa perustellaan Luterilaisen Maailmanliiton omistaman radioaseman muuttamista Etiopian Vallankumouksen ääneksi perustellaan muun muassa: Etiopian kaltaisessa maassa, jossa liikenneyhteydet ovat alkeelliset ja kansan koulutustaso alhainen, joukkotiedotusvälineet ovat ainoa käytettävissä oleva keino massojen herättämiseksi ja politisoimiseksi vallankumouksen taisteluun. Radion suomat mahdollisuudet ovat erittäin laajat Etiopiassa, jossa 90 % kansasta on luku- ja kirjoitustaidotonta. Radion kautta voidaan puhua miljoonille ihmisille laajalla alueella samanaikaisesti. - -. LÄHDE 27.4.2007 K o l u m n i Avun antamisen ehdot Viime vuosien aikana olen silloin tällöin lukenut lehtikirjoituksia, joissa vaaditaan kirkkoja antamaan köyhille maille aineellista apua, mutta ei evankeliumia. Tämä nähdään pyyteettömänä ja oikeana. Kristillistä julistusta on näissä yhteyksissä pidetty arveluttavana käännyttämistyönä. Myös Kirkkojen Maailmanneuvoston nettisivuilta löytyy samansuuntainen ajattelutapa. Tänä vuonna perustettu ACT Development eli Action by Churches Together on kirkkojen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on taistella maailman köyhyyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan. Tavoite on hyvä. Jään kuitenkin ihmettelemään, miksi kirkot haluavat tietoisesti siirtää Kristuksen syrjään. ACT-yhteistyöelimen periaatteisiin kuuluu muun muassa lähetystyön ja avustustyön erottaminen toisistaan. Jos Pelastusarmeijan perustaja William Boot olisi aikoinaan päätynyt toimintatapaan, jossa vaietaan Jumalan mahdollisuuksista, Lontoon köyhille olisi jaettu pelkkää soppaa ja saippuaa. Järjestön periaatteisiin kuuluva kolmas s eli sielunhoito (salvation) on kuitenkin tuonut kestävän avun tuhansille ihmisille. En voi ymmärtää viisaiden kirkonmiesten ja -naisten ajatusten kulkua. Avun antamisen ehdoksi asetetaan vaikeneminen kaikkein tärkeimmästä: Jumalan rakkaudesta, syntien anteeksiantamuksesta. Ilman Raamatun opetusta oikeasta ja väärästä ei myöskään voida syvällisesti puuttua köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeusrikkomusten juuriin. Olen haastatellut kymmeniä lähetystyöntekijöitä, jotka ovat todistaneet Jumalan sanan aikaansaamasta muutoksesta ihmissydämissä ja yhteisöissä. Kun intialaisen kylän noidasta tulee kristitty, hän lakkaa riistämästä avun tarvitsijoita. Hän ei enää polta kyläläisille viinaa, vaan kertoo heille Pelastajasta. Kun väki raitistuu, perheistä, viljelyksistä ja eläimistä pidetään hyvää huolta. Ruoka riittää useammalle, elintaso kohenee, terveys paranee. Usko synnyttää tarpeen oppia lukemaan Raamattua. Eräs intialainen haastateltava on kiteyttänyt asian: Kristilliset radio-ohjelmat ovat parasta kehitysapua. Inga-Lill Rajala on radiolähetystyön aika 13
TILAA SANSAN OMASTA PUTIIKISTA Äänitteitä Raamattu kannesta kanteen -ohjelmista CD-levyt MP3-muodossa tai DVD-levyt MP3-muodossa: Uusi testamentti (624 luentoa) hinta 130, Vanha testamentti (810 luentoa) hinta 140. TARJOUS: Uusi ja Vanha testamentti yhdessä ostettuina 240. Kirjoja Raamattu elämään -kirjasarjassa ilmestynyt myös: Jukka Norvanto Pistin ja armo 13 UUTUUS! 2. Korinttilaiskirje Jukka Norvanto Sisälle sanaan 17 UUTUUS! Johdannot Uuden testamentin kirjoihin Jukka Norvanto Sisälle sanaan 17 UUTUUS! Johdannot Vanhan testamentin kirjoihin Jukka Norvanto Onnellisten saari 19 Kaija Taival Arvo Silventoinen Äidin siunaus 22,80 UUTUUS! Leena Huhtaniemi (toim.) Päivän välähdyksiä sid. 6,90 Nimi- ja syntymäpäiväkirja Saara Kinnunen Kun pesä tyhjenee 23 Eija ja Jouni Koskela Kanssasi naimisiin 22 Juha Auvinen (toim.) Kirkkojen Eurooppa sid. 1 TARJOUS! Eero Junkkaala Mannaa taivaasta 6 UUTUUS! Musiikkia Tommi Kalenius Jäljet cd 22 UUTUUS! Tommi Kalenius - Anna-Mari Kaskinen Olipa kerran laulu cd 18 Pro Fide Matkan varrelta 40 klassikkoa cd 22 UUTUUS! Mirja Lassila Jotain aivan muuta cd 22 Osa tuotosta SANSAn Hanna-työhön! Pirkko ja Terttu Välimäki Kristallivirta cd 18 /kasetti 12 Pekka Laukkarinen Ihmettelen cd 19 Muita tuotteita Servietit 4,20 /pak. Värit: vaaleansininen, -punainen, vihreä, samppanja, viininpunainen ja keltainen. Tekstit: Kiva, kun tulit, Iloitaan yhdessä, Ole Jeesus kansamme. Värit: vaaleansininen tai vihreä, teksti: Siunaus matkassasi. Lautasliinat 5,90 /pak. Värit: viininpunainen, tummanvihreä, keltainen, valkoinen ja oranssi. Teksti: Siunaa Jeesus ruokamme Hopeakorut Rintakoru, soikea, kalakuvioinen, sopii äidille 26 /kpl Herran siunaus -riipus 26 /kpl Ristiriipus 26 /kpl Enkeliriipus 26 /kpl SANSAn rannekello 30 Naisille ja miehille omat koot. Kellotaulussa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien logo ja nimi. SANSAn kassi 3 Tyylikäs, musta kassi. Siihen on painettu Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien logo, nimi ja www-osoite. SANSAn kynä 3 Tyylikäs, tummansininen. Laser-kaiverretussa kuulakärkikynässä myös huipputeknologinen LED-lamppu. SANSAn logo, nimi ja www-osoite. Ekoradio 50 FM/AM, kaksi erittäin laajaa lyhytaaltoaluetta. Veivigeneraattorilla ladattava akusto. Mukana kantolaukku. Kortteja SANSAn 2-osaiset kortit 1,50 /kpl Sydämelliset onnittelut, tekstillä: Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa! (Ps. 118:29) Kortti äidille, tekstillä: Äiti sinua siunata tahdon. Minna Immosen ylioppilas- ja ruusuonnittelukortit 3,30 Pirjo Wariksen 2-osainen onnittelukortti 1,70 /kpl Teksteillä: Onnea rakkaalle äidille!, Onnea uudelle ylioppilaalle!, Onnea konfirmaatiopäivänäsi!, Kastepäivänäsi onnea ja Taivaan Isän siunaavaa huolenpitoa! SANSAn Merienkeli-adressi 10 Lämpimästi muistaen, raamatunlauseilla: Herra on minun paimeneni.:. (Ps. 23:1 2), Hän pyyhkii heidän silmistään (Ilm. 21:4), Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon, (Jes. 66:22) tai tekstittömänä. Muistoa kunnioittaen, raamatunlauseella Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä (Joh. 11:25 26). Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Lähetyksiin lisätään postimaksut. Voit tilata postitse: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat/Putiikki, PL 13, 05801 Hyvinkää, puhelimitse: (019) 457 7747/Putiikki tai s-postitse: pirjo.hyovalti@sansa.fi R a d i o r a a m a t t u k o u l u Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaotsikot Taajuudet: Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat kuuluvat Radio Deissä: Helsinki 89,0 MHz, Hämeenlinna 105,9 MHz, Joensuu 107,4 MHz, Jyväskylä 94,1 MHz, Kokkola 104,3 MHz, Kuopio 106,1 MHz, Lahti 106,4 MHz, Lohja 107,2 MHz, Mikkeli 87,8 MHz, Oulu 106,9 MHz, Pori 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Seinäjoki 89,4 MHz, Tampere 97,2 MHz ja Turku 107,3 MHz. Järviradiossa: Alajärvi 89,7 MHz, Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz. Radio Kajauksessa: Hyrynsalmi 90,9 MHz, Kajaani 95,7 MHz, Kostamus 104,7 MHz, Kuhmo 103,2 MHz, Kuusamo 101,8 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, ja Suomussalmi 87,9 MHz. Ruotsissa sekä Boråsin, Södertäljen että Trollhättanin lähiradioissa (närradio): Borås 92,5 MHz, ohjelmaa suomeksi su klo 9 9.30, ma 19.30 20 ja ti 19.30 20. Södertälje 88,4 MHz, ohjelmaa suomeksi la klo 18 19 parittomilla viikoilla. Trollhättan 90,6 MHz, ohjelmaa suomeksi to klo 17 17.45 (RKK klo 17 17.30). Norjassa Kaarasjoella sijaitsevan lähiradion, Radio DSF:n, kautta ma pe klo 21: Kaarasjoki 104,5 MHz ja 106,8 MHz, Koutokeino 103,5 MHz sekä Tana 106,3 MHz, 104,2 MHz ja 104, 9 MHz. Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmassa käydään runsaan viiden vuoden aikana läpi koko Raamattu, lähes jae jakeelta. Raamattua opettaa teologian lisensiaatti Jukka Norvanto, ja juontajana on Inga-Lill Rajala. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Radioraamattukoulussa voit olla mukana seuraavasti: Radio Deissä ma pe klo 21 21.30 (uusinnat klo 6 6.30). Järviradiossa ma klo 17.30 18, ti klo 18 18.30, ke to klo 6.30 7 ja su klo 9.25 9.55. Radio Kajauksessa su to klo 21 21.30. Opetukset ovat kuultavissa myös Internetin kautta Sanansaattajien omilta audiosivuilta www.rkk-sansa.net. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa RKK-luentoja on mahdollista kuunnella MP3-soittimella äänitteiltä. Niitä voi lainata kahden Sydneyn suomalaisen seurakunnan (Henrik ja Etelän Risti) kautta. Projektin kolmantena osapuolena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö. Viikko 18 ma 30.4. Epäjumalat ja pahat henget (1. Kor. 10:14 11:1) ti 1.5. Miten laitan tukkani? (1. Kor. 11:2 16) ke 2.5. Älä halveksu Kristuksen ruumista! (1. Kor. 11:17 34) to 3.5. Erilaisuus on rikkautta (1. Kor. 12:1 9) pe 4.5. Tarvitsetko isoavarvasta? (1. Kor. 12:10 22) Viikko 19 ma 7.5. Me minun sijaan (1. Kor. 12:23 13:3) ti 8.5. Rakkaus (1. Kor. 13:4 13) ke 9.5. Älä ole barbaari! (1. Kor. 14:1 20) to 10.5. Jokaisella jotakin (1. Kor. 14:21 35) pe 11.5. Epäjärjestys ei ole Jumalasta (1. Kor. 14:33b 40) Viikko 20 ma 14.5. Ylösnousemus on totta (1. Kor. 15:1 12) ti 15.5. Ylösnousemuksen kieltäjät (1. Kor. 15:12 24) ke 16.5. Monenlaisia ruumiita (1. Kor. 15:25 41) to 17.5. Kokonaan toisenlainen (1. Kor. 15:42 16:4) pe 18.5. Rakkautta loppuun asti (1. Kor. 16:5 24) Viikko 21 ma 21.5. Muistatko Esran? (Esra 1:1) ti 22.5. Kyyros oli valittu (Esra 1:2 11) ke 23.5. Muista syntyperäsi! (Esra 2:1 3:6) to 24.5. Pahuuden voimat eivät nuku (Esra 3:7 4:24) pe 25.5. Jumala avaa umpisolmun (Esra 5:1 6:22) Radioraamattukoulun osoite: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Raamattu kannesta kanteen PL 13, 05801 Hyvinkää S-posti: radioraamattukoulu@sansa.fi Kuuntele: www.rkk-sansa.net KYLLÄ KIITOS, haluan tilata Lähde-lehden! r kestotilauksena 27 euroa/vuosi r vuositilauksena 32 euroa/vuosi r opiskelijatilauksena 17 euroa/vuosi r kestotilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 37 euroa/vuosi r vuositilauksena Pohjoismaiden ulkopuolelle 42 euroa/ vuosi Kyllä kiitos, haluan tutustua Lähde-lehteen. Lähetättäkää minulle r ilmainen näytenumero Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat maksaa postimaksun Tunnus 5005165 05003 VASTAUSLÄHETYS N a i s e t t o i v o n l ä h t e e l l ä Naiset toivon lähteellä -ohjelma-aiheet Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (sansa) suomenkielinen Naiset toivon lähteellä on näillä näkymin 52 radio-ohjelman sarja. SANSAn naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen on ohjelman tuottaja ja keskustelijoista toinen. Ohjelman toimittaa Merja Kauppinen. naiset toivon lähteellä on tällä hetkellä kuultavissa ke klo 17.30 17.45 Järviradion taajuuksilla: Alajärvi 89,7 MHz, Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz sekä Radio Mantan taajuuksilla: Kokemäki 98,0 MHz, Nokia 107,4 MHz ja Vammala 101,2 MHz to klo 10.05 (uusinnat to klo 19.05 19.20, su klo 0 0.15 ja klo 12.15 12.30). Radioinnin jälkeen keskustelun voi kuunnella myös Internetissä Sanansaattajien kotisivulta: www.sansa.fi. Viikot 18 21/2007 vk 18. Suurperheen kotiäitinä, teologian ylioppilas Kukka-Maaria Kaario, Kotka. vk 19. Euroviisuedustajamme laulaa Venäjän vangeille, filosofian kandidaatti, muusikko Nina Åström, Kokkola. vk 20. Erilaisuus kohdattavissa meissä ja muissa, maahanmuuttajatyön ohjaaja Irma Ahosvuori, Tampere. vk 21. Kristinuskon jäljet Euroopassa, muusikko, evankelista Outi Müller, Itävalta. 14 on radiolähetystyön aika
Nuori aikuinen! Huomaatko miettiväsi, mitä lähetystyö on? Voisiko se kenties liittyä elämääsi? Haluatko tietää asiasta enemmän? Silloin paikkasi voisi olla minilähetyskurssilla! Kylväjä, OPKO, SANSA ja SRO järjestävät vuosittain lähetystyöstä kiinnostuneille nuorille aikuisille (18-30 v.) minilähetyskurssin. Syksyllä 2007 kurssi järjestetään 28. 29.9., 12. 13.10., 26. 27.10 (poikkeuksellisesti Enä-Sepän leirikeskuksessa) ja 9. 10.11. Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa. Haku päättyy 7.9.07. Lisätietoja ja hakukaavakkeet www.kylvaja.fi tai (09) 253 254 00. 2007 FINNISH BODY FOREIGN SOUL 31.8. 2.9. VAMMALAN KARKUSSA (Karkun Evankelinen Opisto) 13 20 -VUOTIAIDEN LÄHETYSLASTEN LEIRI LUVASSA PARASTA SEURAA AIKOIHIN! Hinta 40 (ensikertalaiset ilmaiseksi!) TULE MUKAAN!! Ilmoittaudu 30.6 mennessä omaan lähetysjärjestöön: SLS/ Raila Mantere, ELK/ Jaana Kovanen SEKL/ Liisa Pihkala, SLEY/ Liisi Portin SANSA/ Tuula Korpiaho L ä h d e m u k a a n Helsinki/Roihuvuori 29.4. Laajasalon kirkossa klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat ja Intian haaste, Kari Eskelinen. Tampere/Härmälä 29.4. Kirkossa klo 10 messu, saarna Timo Reuhkala. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Reuhkala. Tammela 29.4. Kirkossa klo 10 messu, saarna Martti Poukka. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Poukka. Kesälahti 29.4. Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Ilosanomaa Intiassa, Korpiaho. Kuopio/Männistö 29.4. Pyhän Johanneksen kirkossa klo 10 messu, saarna Harri Eronen. Kirkkokahvit ja radiolähetystyön terveiset Dalmatiasta, Eronen. Hyvinkää 1.5. sansan toimistossa, Munckink. 67, klo 10 14 Putiikin vappumyyjäiset sima- ja munkkitarjoiluineen. Rovaniemi 5.5. Rovajärven leirikeskuksessa Rovaniemen rovastikunnan koulutuspäivä seurakuntien lähetysvastuun kantajille. Luento Nimikkolähetin ja seurakunnan yhteistoiminta, Raili Tapio. Karijoki 6.5. Kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, saarna Matti Korpiaho. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Evankeliumia Pohjois-Afrikassa, Korpiaho. Kaskinen 6.5. Srk-salissa klo 18 lähetysilta Ilosanomaa Intiassa, Matti Korpiaho. Nurmes 6.5. Kirkossa klo 10 messu, saarna Pirjo Juntunen. Kirkkokahvit ja Radioraamattukoulu- ja Intia-radiolähetystilaisuus, Juntunen. Rautjärvi 6.5. Simpeleen kirkossa klo 10 messu, saarna Kari Eskelinen. Srk-talossa lähetystilaisuus, Eskelinen. Puolanka 6.5. Kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, saarna Harri Eronen. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla Ilosanoma leviää Intiassa kutchin kielellä, Eronen. Suomussalmi 6.5. Ruhtinansalmen kirkossa klo 17 lähetystilaisuus Ilosanoma leviää Intiassa maithilin kielellä, Harri Eronen, klo 18.30 iltajumalanpalvelus, saarna Eronen. Taivalkoski 7.5. Srk-talossa klo 19 lähetysilta Ilosanoma leviää Intiassa, Harri Eronen. Mikkeli/Tuomiokirkkoseurakunta 7.5. Laajalammen srk-kodissa klo 12.30 lähetyspiiri, Mirja-Liisa Koivisto. Kemijärvi 8.5. Nuorisotalolla klo 9.30 äiti-lapsipiiri, radiolähetystyön tilaisuus, Raili Tapio. Srk-talossa klo 19 lähetysilta, Tapio. Ranua 8.5. Srk-talossa klo 18 lähetystilaisuus Ilosanoma leviää Intiassa, Harri Eronen. Kajaani 9.5. Päiväkeskus ry:n tiloissa, Kainuunk. 9, klo 18 OPKOn ilta. Teetarjoilu. Pirulle kyytiä (Ef. 6:10 24), Jukka Norvanto. Rovaniemi 9.5. Srk-kodin yläsalissa klo 18 radiolähetystyön ilta Ilosanoma leviää Intiassa, Harri Eronen. Tervola 10.5. Srk-keskuksessa klo 12 eläkeläisten piiri, Ilosanoma leviää Intiassa, Harri Eronen. Ranua 10.5. Srk-talossa klo 12 Rovaniemen rovastikunnan lähetystyön toimikunnan kokous, mukana Raili Tapio. Kemijärvi 13.5. Jumalanpalveluksen jälkeen äitienpäiväjuhla srk-talossa, Raili Tapio. Kuopio/Riistavesi 17.5. Srk-talossa messu klo 13, saarna Harri Eronen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus Ilosanoma leviää Intiassa, Eronen. Hamina 16. 17.5. Hannojen valtakunnallinen kokoontuminen, helaleiri 16. 17.5., Marjaana Kotilainen. Tarkemmin srk:n ilmoituksissa. Kajaani 17.5. Lehtikankaan kirkossa klo 12 messu, saarna Matti Korpiaho. Kirkkokahvit ja Kroatia-lähetystilaisuus, Pirjo Juntunen, Korpiaho. Lempäälä 20.5. Messun jälkeen lähetysväen virkistyspäivä Tervajärven leirikeskuksessa, Martti Poukka. Turku 25. 27.5. Kirkkopäivät, mukana Kari Eskelinen, Matti Korpiaho, Marjaana Kotilainen, Jukka Norvanto, Martti Poukka. La 26.5. klo 14 Tuomiokirkon Tarkk ampujan kappelissa raamattutunti Sana elämäksi, Norvanto, radiolähetystyön esittely, Eskelinen, Poukka. Joensuu/Rantakylä 27.5. Kirkossa klo 10 messu, saarna Harri Eronen. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla Ilosanoma leviää Intiassa, Eronen. Kuopio 30.5. nnky:n talossa, Myllyk. 5, klo 18 radiopiiri, Saarn. 10, Harri Eronen. Avoimet ovet SANSAssa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (sansa), Munckinkatu 67, pitää ovet avoimina lauantaina 9.6.2007 klo 9 18. Hyvinkäällä järjestetään samaan aikaan (8. 10.6.) Suomen Lähetysseuran (sls) valtakunnalliset Lähetysjuhlat teemanaan Pallo haltuun!. SANSAssa on lauantaina paikalla osa työntekijöistä valmiina esittelemään järjestön työtä ja Putiikki, pieni kirja- ja lahjatavarakauppa, auki tutustumista ja mahdollisia hankintoja varten. Kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! Tervetuloa tilaisuuksiimme n Paikalliset seurakunnat n Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat LÄHDE 27.4.2007 Kannen kuva: Marjaana Kotilainen Lähde Radiolähetystyön lehti 33. vuosikerta Ilmestynyt aiemmin nimellä Menkää siis Julkaisija: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Päätoimittaja: Juha Auvinen Toimitussihteeri: Leena Punkari leena.punkari@sansa.fi Taitto: Pirkko Valtonen pirkko.valtonen@leipapuu.fi Lehden ja yhdistyksen postiosoite: PL 13, 05801 Hyvinkää vaihde (019) 457 7700 faksi (019) 457 7780 Käyntiosoite: Munckinkatu 67, Hyvinkää Toimisto on auki arkisin (ei la) klo 9 16 Sähköpostiosoite: sansa@sansa.fi WWW-kotisivun osoite: http://www.sansa.fi/ Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Auli Lehto auli.lehto@sansa.fi (019) 457 7744 Tilaushinnat: Kotimaassa ja Pohjoismaissa: Vuositilaus 32 euroa/vuosi Kestotilaus 27 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 17 euroa/ vuosi Pohjoismaiden ulkopuolella: Vuositilaus 42 euroa/vuosi Kestotilaus 37 euroa/vuosi, lentokuljetus Kestotilaus on voimassa vuoden kerrallaan. Ellei peruutusta tehdä ennen tilausjakson päättymistä, tilaus jatkuu vuoden eteenpäin ilman erillistä tilausuudistusta. Tilaus voidaan sanoa irti milloin tahansa. Ilmoitukset: lehden toimitukseen Ilmoitushinta: 1 euro/pmm + alv 22 % Lähde ilmestyy: 12 numeroa vuodessa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka on erikoistunut radiolla tapahtuvaan evankeliumin julistukseen. Yhdistyksellä on toimintaa kotimaassa vuosittain noin 200 seurakunnan alueella sekä ulkolähetystyötä Kauko- ja Lähi-idässä, Etelä- ja Keski-Aasiassa sekä Afrikassa ja Euroopassa. Vuosittain yhdistys kustantaa noin 6 000 hengellistä radioohjelmaa lähetyskentillä 40 kielellä. Työn huomattavimmat kohdealueet ovat Kiina, muslimimaat ja Intia. Sanansaattajilla on lähetystyöntekijöitä radiotyössä Ranskassa. Yhdistyksen työntekijöitä on myös Inkerin ja Kroatian kirkkojen työyhteydessä. Kaksi lähettiä tekee radiolähetystyötä asemapaikkanaan Suomi. Asiakasrekisteri: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat käyttää osoitetietojensa lähteenä henkilötietolain (22.4.1999) mukaista asiakasrekisteriä. Rekisteriseloste on saatavissa SANSAn kotisivuilta osoitteesta: www.sansa.fi. Pankki: Keski-Uudenmaan Osuuspankki, tilinro 506203-232018. Sampo-pankki, tilinro 800019-1427899. SANSAn kanssa voi nyt tehdä myös suoraveloitussopimuksen, yhteydenotot: Pirjo Hyövälti, (019) 457 7747 tai pirjo.hyovalti@sansa.fi Painopaikka: Lehtipaino Keski-Uusimaa, Riihimäki, 2007 Issn 1457-9413 Seuraava numero ilmestyy 18.5.2007. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 2.5.2007. on radiolähetystyön aika 15
T a k a s i v u n j u t t u Tuntui heti kuin kotiin olisi tullut - Olen aina viehättynyt enemmän pienistä yhteisöistä kuin suurista. Siksi kai SAN- SAkin tuntui sopivalta. Pienpiiripäivässä sydän suli heti. Ei tässä tosin kovin vanhasta rakkaudesta vielä ole kysekään, jämsäläinen atk-suunnittelija Raili Vuorinen (58) leikittelee sanoilla. Pari vuotta taitaa olla yhteistä taivalta takana. Raili Vuorinen on syntynyt ja asunutkin monet aikuisvuosistaan Helsingissä. Alkujaan Punavuoressa eli Rööperissä, kuten hän paljasjalkaisten tapaan mielellään sanoo. Molemmat vanhemmat olivat kuitenkin kotoisin Jämsästä, jonne Railikin sittemmin muutti nyt jo edesmenneen äitinsä omaishoitajaksi. - Meitä lapsia syntyi vain kaksi, veljeni ja minä. Isäni oli Kaapelitehtaalla töissä langanvetäjänä ja äitini talvisin keittäjänä tai emäntänä milloin missäkin baarissa. Silloin töitä sai, kun kävi kysymässä, Raili puhelee. Miksikö äiti haki työtä joka syksy? - Kesäkuukausiksi hän matkusti meidän lasten kanssa tänne Jämsään, ja usein mukana oli pari, kolme muutakin lasta. Tuttava- ja ystäväperheet oppivat kysymään, että pääsisivätköhän meidänkin... - Tykästyin tähän paikkaan niin, että teini-ikäisenä vietin täällä pari kesää yksin. Vanhemmat tulivat vain lomansa ajaksi. - Isä rakensi talon aikoinaan omille vanhemmilleen vanhuudenkodiksi. Minä en kuitenkaan ole tavannut yhtäkään isovanhemmistani. Pikkutyttönä vilkuttelinkin tähdille ja lähettelin terveisiä, kun kuvittelin mummojen ja pappojen siellä vilkuttelevan takaisin. Olen hassujen ideoiden ihminen Uskominen oli Raili Vuorisen mukaan hänen lapsuudenkodissaan sellaista tyypillistä: joulukirkossa Leena Punkari - Puhtaanvalkoinen on hyvä ristin väriksi, atk-suunnittelija Raili Vuorinen sanoo. Hän on innostunut virkkaamaan kirjanmerkkejä radiolähetystyön hyväksi ja toivoo, että Radiolähetystyön kesäpäiviltä lähtee Putiikin kautta mahdollisimman moni hänen virkkaamansa risti Raamattunsa välissä. Nyt on valmiina kuutisenkymmentä, mutta yli sata on aikomus kesäkuun loppuun mennessä urakoida. käytiin, lapset laitettiin pyhäkouluun ja iltarukous opetettiin, mutta muutoin asiasta ei juurikaan puhuttu. Railin iltarukous kuului: Tule, Jeesus, lapses luo. Armos, siunaukses suo. Tue pientä, horjuvaa. Auta tielle oikeaan. Ja lohdulliselta se tuntuu vieläkin. Aikuisuuden kynnyksellä Raili alkoi käydä Kallion seurakuntanuorissa ja kirkossa. Vuoriset kun asuivat niihin aikoihin Sörkassa, siis Sörnäisten kaupunginosassa. Joidenkin kavereiden kanssa hän päätyi Lähetysoperaatioon, joka myöhemmältä ajalta tunnetaan paremmin Operaatio Mobilisaationa. Moni muukin nykyisin Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SAN- SA) työtä tekevä tai kannattava on käynyt idässä, lännessä tai molemmissa OM:n joukoissa Sanaa levittämässä. - Olin minäkin yhden kesän ristiretkellä Ranskassa, sinappikaupunki Dijonissa. Suomessa ei OM:n toimistoa silloin 70-luvun alussa vielä ollutkaan. - Opiskeluaikoina kävin myös Kansan Raamattuseuran ja Ylioppilaslähetyksen (nykyisin OPKO) aktioissa. Olen aina viehättynyt enemmän pienistä yhteisöistä kuin suurista. Siksi kai SANSAkin kolahti, kun kohdalle osui. Vuorisen kotikylässä toimii Jämsässä Tyryn lähetyspiiri, jolla on ikää jo 74 vuotta. Raili tutustui SANSAan alkujaan, kun laittoi lähetyspiirin puolesta rahaa radiolähetystyön hyväksi. - Meillä on Tyryssä tapana, että se koti, jossa lähetyspiiri kulloinkin kokoontuu, saa päättää, mille järjestölle kyseisen illan tuotto osoitetaan. Aika usein tuetaan Suomen Luterilaista Evankeliumiyhdistystä tai Suomen Lähetysseuraa. Kun on minun vuoroni pitää lähetysilta, kannatetaan SANSAa. - Käyn myös kaupungin keskustassa raamattupiirissä, joka hiljattain muutettiin Hanna-piiriksi. - Jämsän seurakunnan nimikkokohteena SAN- SAn työssä on Indonesian radiolähetystyö. Mutta toki seurakunta tukee muitakin kirkon lähetysjärjestöjä, nimikkolähettejäkin on monissa maanosissa. Kun jotakin isompaa seurakunnan alueella järjestetään, tahtoo Railikin toki tehdä osansa. - Olen vähän sellainen hassujen ideoiden ihminen. Evankeliumijuhlat pidettiin täällä muutama vuosi sitten, jolloin keksin Lyö raita lähetykselle -ajatuksen. Viritin kangaspuut ja leikkasin kuteiksi vanhoja pussilakanoita, joita sain sairaalasta. Maksua vastaan jokainen saattoi paukuttaa raitansa mattoon, joka lopuksi arvottiin kutoneiden kesken. Pituutta matolle kertyi 2,5 metriä. Eurollani pitää monen kuulla viesti Raili Vuorinen kuvaa nykyistä elämäntapaansa lähinnä luontaistalouteen perustuvaksi omavaraistaloudeksi. On vielä helppo mainita puutarhanhoito ja kalastus noin yleisesti, mutta puolessavälissä tuotantoluetteloa alkaa huimata. Pelkästään kaaleja oli viime vuonna viljelyssä viittä lajiketta. Verkoilla saa joskus jopa lohen tai ankeriaan. Koti-ikkunan takana on Päijänne. Kauppalistassa ovat juusto, piimä, rasva, suola, sokeri ja hiukan yllättäen leipä. Se on leipomon tehtaanmyymälässä niin edullista, ettei itse kannata leipoa. - Olen tarkka markastani. Koenkin, että juuri SANSAn kautta eurollani mahdollisimman moni kuulee viestin. Pidän radiolähetystyötä kustannustehokkaana toimintana, Vuorinen arvioi. Raili on aikoinaan opiskellut niin matematiikkaa kuin automaattista tietojenkäsittelyäkin atk-suunnittelijaksi kouluttautuessaan. Töissä silloisessa Sanoma Osakeyhtiössä, pääosin painon tuotannossa, vierähtikin sittemmin parikymmentä vuotta. Kun vähitellen dementoituva äiti ei enää jaksanut muuttaa talvikausiksi Railin luo Helsinkiin, oli pakko tehdä ratkaisu. Isä oli kuollut vuosia aikaisemmin Jämsässä seisovilta jaloiltaan. - Kysymykseen, että mikä minusta isona tulee, olin jo lapsena vastannut, että isän ja äidin hoitaja. Niin lukee vauvakirjassani. Eikös se velvoita, jos mikä!? - Toimin äidin omaishoitajana lähes kolmetoista vuotta, jona aikana äiti ehti muuttua kuin pieneksi vauvaksi. Se oli pitkä aika, täynnä erilaisia vaiheita. Hyvät muistot siitä kuitenkin jäivät, vaikka yhteiskunnan kanssa joutuikin taistelemaan kaikesta. Projekteja enempää pienestä kaupungista ei Vuorinen ole onnistunut palkkatöitä hankkimaan, ja ikääkin alkaa jo kertyä. Turkinkylän projektisihteerinä hän työskenteli hetkittäin kolme vuotta. Jämsän kaupungin projektitöissä hän kiersi päiväkodit ja kotipalvelupisteet, opasti mikrotietokoneiden käytössä ja opetti tekstinkäsittelyä. Kun suuri saha lopetti toimintansa, ja miehistä koulutettiin kahdelle paikalliselle paperitehtaalle työntekijöitä, Raili työskenteli kurssisihteerinä. - Suosikkivirrekseni (VK 299) on aikuisena muodostunut: Ei mikään niin voi virvoittaa... Eihän kukaan pysty kaikkeen siihen hyvään, mihin tahtoisi pystyä. Tuomasmessussa lauletaan usein: Kaukaa sinua hain, nyt on pyyntöni vain. Pidä minusta kiinni, kunnes kasvosi nään. - Raamatussa minua puhuttelevat eniten evankeliumit, koska niistä löytyy Jeesuksen omaa puhetta. Rakkauden kaksoiskäsky ja lähetyskäsky. Leena Punkari - -. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. Matt. 28:19 20 Leena Punkari