Kulmakivi Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 2/2002
Pääkirjoitus Kannattaako lähteä opiskelemaan teologiaa? Kevään ylioppilaskirjoitukset ovat ohi. Nuoret etsivät hakupapereita yliopistoihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Joillakin on edessä maastoreissu armeijan harmaissa. Joku miettii papin tai lehtorin ammattia. Kannattaako? Jos asiaa ajatellaan kristillisten järjestöjen, seurakuntien, kirkon tai lähetyskenttien kannalta, niin niiden elämän ja kuoleman kysymys on, saavatko ne vielä tulevaisuudessa työntekijöitä, joilla on usko Jeesukseen ja jotka haluavat julistaa sanomaa tästä Jeesuksesta ihmisten pelastumiseksi. Kirkko tarvitsee Raamattuun pitäytyviä, henkilökohtaisessa uskossa olevia työntekijöitä. Opiskelujaan suunnittelevan uskovan nuoren kannalta asia näyttäytyy eri näkökulmasta. Pääkysymys on, onko minulla lahjoja ja taipumuksia teologin vaativaan tehtävään ja onko minulla siihen Jumalalta tullut kut- Juuri tällaiseen kirkkoon tarvitaan kutsumustietoisia työntekijöitä. Kulmakivi 2/2002 2 sumus. Molemmat kysymykset ovat tärkeitä. Sisäinen kutsu tarvitaan, mutta se voi elämän tässä vaiheessa olla vielä enemmän epävarma kuin varma vakaumus tulevasta tehtävästä. Kutsua voi matkan varrella testata ja suuntaa voi muuttaa, jos valittu tie ei tunnu oikealta. Jumalan antamia lahjoja opettamiseen tai julistamiseen pitäisi jonkin verran olla, vaikka nekin voivat vahvistua ajan myötä tehtävän mukana. On myös hyvä muistaa, että jokaisen kristityn nuoren ei missään tapauksessa pidä lähteä hengelliseen työhön, sillä uskovia ihmisiä tarvitaan kaikilla elämän alueilla. Jotkut arkailevat teologin uraa sen tähden, että kirkon maallistuminen, virkakysymys tai muut kirkon huonot ratkaisut tuntuvat tekevän Jumalan valtakunnan työhön lähtemisen mahdottomaksi. Tässä kohdin tahtoisin kuitenkin rohkaista kristittyjä nuoria: juuri tällaiseen kirkkoon tarvitaan kutsumustietoisia työntekijöitä. Nyt vain
hankkimaan teologisen tiedekunnan pääsykoekirjoja ja valmistautumaan kesän kokeisiin. Ihanne olisi, että tunnustavat kristityt valtaisivat suurimman osan tiedekunnan opiskelupaikoista ja muista motiiveista opiskelemaan tulleet olisivat pieni vähemmistö. Näin Suomen kirkon tulevaisuuskin näyttäisi valoisammalta ja rukous hengellisestä herätyksestä voisi alkaa työntekijöistä. 3.4.2002 Eero Junkkaala Kiitos lahjoista! Monet tukijäsenet ovat jo ennättäneet antaa oman lahjansa tämän vuoden aikana. Kiitos! Tämän lehden välissä on jälleen ps-kortti muistuttamassa siitä, että kaikki pienetkin lahjat ovat tärkeitä ja juuri ne muodostavat STI:n koko talouden perustan. Olemme iloisia, että sieltä täältä tulee myös uusia tukijäseniä työn ystäväpiiriin. Kertokaa asiasta eteenpäin. Näin tuette yhtä Jumalan valtakunnan työsarkaa, ja me kaikki saamme tulevaisuudessa parempia työntekijöitä seurakuntiemme paimeniksi. Tervetuloa STI:n YSTÄVÄILTAAN maanantaina 29.4.2002 klo 17 Kevätkokous Kaikki ovat tervetulleita syyskokoukseen. Äänioikeus vain jäsenjärjestöjen edustajilla. n. klo 18 Kahvitarjoilu klo 18.30 Pekka Huhtisen raamattutunti aiheesta Jumalan siunaus Opiskelijapuheenvuoro, musiikkia Eero Junkkaalan päätös 3 Kulmakivi 2/2002
Kuva juutalaisuudesta tarkentuu Monet juutalaiset ryhmät eivät katsoneet Israeliin kuulumisen olevan etnisesti itsestäänselvyys, vaan sen sijaan tuli eettiset vaatimukset todelliseen Israeliin kuulumiselle, totesi tutkija Jutta Jokiranta STI:n luennollaan. Jokirannan mukaan Jeesuksen ajan juutalaisuudessa nähtiin paljon vaivaa Jumalan tahdon oikeaksi noudattamiseksi. Tämä tuotti myös ristiriitoja. Qumranin yhteisön jäsenet eivät hyväksyneet muita juutalaisia automaattisesti valon lapsiksi. Näitä pidettiin pikemminkin pimeyden lapsina, jotka eivät saavuta pelastusta. Tuomion alta voitiin pelastua vain kuulumalla valittuihin eli yhteisöön. Qumranilaiset valmistautuivat lopun aikaan askeettisella elämällä. Nämä Jokirannan esittelemät piirteet valaisevat hyvin sitä juutalaisen pohdiskelun kenttää, jonka keskellä Jeesus alkoi julistaa Jumalan pelastavaa evankeliumia. Hänen toimintansa syntisten ystävänä ei juurikaan sopinut moraalista puhtautta edellyttäneiden juutalaisten näkemyksiin vaan suorastaan mullisti ne. TE Uskon peruskysymykset kiinnostavat Olen saanut antaa panokseni STI:n kevään luento-tarjontaan pitämällä sarjan Uskon peruskysymykset. On ollut ilo huomata, että monia opiskelijoita yhä kiinnostaa kristillinen dogmatiikka. Luennoilla on käyty läpi dogmatiikan keskeisiä aiheita, kuten ilmoitus, kolminaisuus, jumalakäsitys, ihmiskäsitys, synti, kirkko, sakramentit, pelastus ja uudestisyntyminen. Klassisen dogmatiikan näkökulman lisäksi on luennoilla tarkasteltu kyseisiä aiheita nykyajan virtausten keskellä. Samalla on pyritty kriittisesti arvioimaan nykykirkon ja klassisen, raamatullisen dogmatiikan suhdetta käytännön elämässä ja linjauksissa. Sarja tuotti monta hyvää keskustelua. Luentoihin voi tutustua STI:n nettisivuilla www.teolinst.fi. PH Kulmakivi 2/2002 4
Opintoviikkoja STI:n luennoista Yliopiston opetusohjelmaan on viime vuosina otettu mahdollisuus opintopiiritoimintaan, josta opiskelijat saavat erikseen sovittavalla tavalla opintosuorituksia tutkintojensa osaksi. STI:ssä tätä mahdollisuutta oin hyödynnetty Timo Eskolan hermeneutiikan kursseilla ja kuluneena keväänä Eero Junkkaalan pitämällä Israelin historian kursseilla. Syksyksi on luvassa Pekka Huhtisen sarja Japanin uskonnoista ja niihin liittyvästä uskontokeskustelusta ja seuraavaksi kevääksi on myös suunnitteilla pari sellaista kurssia, joista osallistujat voivat saada yliopistoon opintoviikkoja. Lisäksi Timo Eskola on myös kuluneen kevään aikana pitänyt dosenttiluentoja yliopistossa. Kuvat Matti Rusama. Antti Laato Åbo Akademin professoriksi Teologian tohtori, filosofian kandidaatti, dosentti Antti Laato on nimitetty Åbo Akademin teologisen teidekunnan Vanhan testamentin eksegetiikan ja judaistiikan professoriksi 1.2.2002 alkaen. Laato on hoitanut virkaa 1.8.1999 alkaen. Antti Laatolta on maaliskuussa ilmestynyt johdanto-oppi Vanhaan testamenttiin. Ruotsinkielisen oppikirjan nimi on Inledning till Gamla testamentet. Antti Laato on pitänyt myös säännöllisesti luentoja STI:ssä. Maaliskuussa hän luennoi aiheesta Sovitus Vanhassa testamentissa, juutalaisuudessa ja Paavalilla. 5 Kulmakivi 2/2002
Vainoojasta Jeesuksen seuraajaksi Pääsiäisen alla televisiosta tullut pitkä Paavali-elokuva herätti mielenkiintoisella tavalla näkökulmia juutalaisen Saulin henkilöön. Me saatamme unohtaa, että kristinuskon suuri apostoli oli nuoruudessaan itse asiassa Jeesuksen seuraajien ankara vihollinen. Elokuvan keinoin tämä puoli Saulin elämässä oli nostettu näkyvällä tavalla esille. Ennen kääntymistään Saul oli uskovien keskuudessa pelätty mies. Saulin koulutuksesta tiedetään Uuden testamentin perusteella aika paljon. Ensinnäkin hän sai erinomaisen koulutuksen kirjanoppineeksi fariseusten uskonnollisessa liikkeessä. Lain noudattajana olin fariseus, intoni ja kiivauteni osoitin vainoamalla seurakuntaa. (Fil. 3:5 6). Saul oli opiskellut Mooseksen lakia. Hänestä oli tullut lain yksityiskohtien tulkinnan asiantuntija. Tästä varsin ankarasta kirjanoppineiden opetuksesta tuli hänelle suorastaan elämäntehtävä. Hänestä kasvoi vähitellen perinnäissääntöjen valvoja. Menin juutalaisuudessa pitemmälle kuin useimmat ikätoverini ja kiivailin isiltä perittyjen opetusten puolesta. (Gal. 1:14). Tämä ilmaus kertoo, että Saul ei ainoastaan opettanut ihmisille, miten perinnäissääntöjä tulee soveltaa. Hän myös tarkkaili ihmisiä ja kerkeästi ohjasi heitä oikeana pitämäänsä käyttäytymiseen arjen keskellä. Tässä innossaan hän muistuttaa niitä fariseuksia, jotka seurailivat Jeesusta ja huomauttivat hänelle perinnäissääntöjen rikkomisesta. Saulia voidaankin pitää ortodoksijuutalaisena, joka oli valmis puolustamaan isiensä uskoa monin tavoin. Hän oli nuori, vihainen mies, joka kaipasi toimintaa. Hänen mielestään oikean, vanhatestamentillisen uskon puolesta piti myös taistella. Juutalaisuutta uhkasivat monet sisäiset vaarat. Väärät opettajat yrittivät sekoittaa kansan pään. Harhaopit pyrkivät turmelemaan isien uskon. Niitä vastaan tuli taistella, ja ne piti repiä juurineen irti pyhästä maasta. Tähän taisteluun Saul antautui koko sydämestään. Vaikka Nasaretin Jeesus oli todettu vääräksi Messiaaksi ja hänet oli häpäisty teloittamalla hänet ristillä, jotkut hänen seuraajistaan yrittivät pitää harhaoppia hengissä. Nämä luopiot täytyi saattaa oikeuteen, ja heille piti tehdä samoin kuin aiemmin heidän johtajalleen. Kiivailija Uudessa testamentissa todetaan monta kertaa, että Saul kiivaili isiensä uskon puolesta. Kuten edellä jo nähtiin, Filippiläiskirjeessä Paavali selitti nuoruutensa kiivailua: kiivauteni osoitin vainoamalla seurakuntaa. (Fil. 3:5 6). Sama ajatus löytyy Galatalaiskirjeen alusta (Gal. 1:14). Tuo termi sisältää suuren merkityksen. Se kertoo sekä juutalaisten historiasta että heidän sinnikkäästä asenteestaan osoittaa uskollisuutta Jumalalle. Juutalaisille kiivailu oli tärkeä termi. Parisataa vuotta ennen Saulin aikaa Israel oli poliittisen kriisin ja suorastaan sodan keskellä. Syyriassa hallinnut kreikkalaisten vallanpitäjien jälkeläinen Antiokhos IV Epifanes hyökkäsi maahan ja hyökkäsi myös juutalaisten uskonnollisia arvoja vastaan. Kulmakivi 2/2002 6
Vuonna 167 ekr. Antiokhos häpäisi Jerusalemin temppelin ja keskeytti sen uhritoimitukset. Antiokhoksen raju toiminta synnytti pian vastarintaa. Rintaman johtajaksi nousi hieman yllättäen tavallinen jerusalemilainen pappi Mattatias, joka temppelin häpäisemisestä vihastuneena surmasi epäjumalanpalvelusta suorittaneen miehen. Mattatias poikineen aloitti ankaran taistelun syyrialaisia vastaan. Hänen jättämäänsä perintöä 1. Makkabealaiskirje kuvaa näin: Nyt vallitsee röyhkeys ja kuritus, mullistuksen aika ja kiukkuinen viha. Kiivailkaa siis nyt, lapseni, lain puolesta ja antakaa henkenne isiemme liiton puolesta. Muistakaa isiemme tekoja, joita he ovat tehneet aikoinansa, ja niin te saatte suuren kunnian ja ikuisen nimen. Eikö Aabrahamia havaittu uskolliseksi koettelemuksessa ja sitä luettu hänelle vanhurskaudeksi? (1. Makk. 2:49 54). Juutalaiset tiesivät siten varsin hyvin, mitä kiivailu, zeelos, merkitsi. Se merkitsi hurskaiden juutalaisten taistelua viimeiseen asti silloin, kun epäjumalanpalvelus uhkasi viedä kansan perikatoon. Tätä oli selotismi, joka tunnettiin Uuden testamentin aikana sekä uskonnollisessa että poliittisessa muodossa. Saul kuului uskonnolliseen suuntaan. Poliittisen suunnan edustajat kävivät puolestaan sissisotaa roomalaisia vastaan. Nasaretin Jeesus ei ollutkaan väärä Messias. Hänet oli naulittu ristille sijaisena ihmisten syntien edestä. Toteuttaessaan kiivailua Saul otatti kiinni Jeesuksen seuraajia ja vei heitä synagogiin oikeuteen. Siellä uskovia kuulusteltiin ja heidän pyrittiin saamaan herjaamaan Kristusta. Näissä tilanteissa Saul sai monet kerrat kuulla todistuksen Kristuksesta Jumalan Poikana ja Herrana. Tällainen uskovien vastustaja ja suorastaan tuhoaja oli inhimillisesti katsoen viimeinen henkilö maan päällä kääntymään itse Kristuksen puoleen. Kun Jeesus kuitenkin ilmestyi taivaallisena Herrana Saulille Damaskoksen tiellä, tilanne oli selvä. Saul joutui toteamaan, että hän ei ollutkaan puolustanut elävää Jumalaa, vaan vastustanut häntä. Hän ei ollut vainonnut pelkästään uskovia, vaan itseään Jumalan Poikaa. Silloin Saulin usko muuttui. Nasaretin Jeesus ei ollutkaan väärä Messias. Hänet oli naulittu ristille sijaisena ihmisten syntien edestä. Sen jälkeen Jumala oli herättänyt hänet kuolleista ja korottanut oikealle puolelleen taivaan valtaistuimelle. Tässä oli todellinen Jumalan Poika, jonka Jumala itse oli lähettänyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Paavalin dramaattinen kääntyminen vie meidät kristillisen uskon ydinasioiden äärelle. Katsoimmepa sitä elokuvasta tai luimme Raamatusta, sanoma on aina sama. Jeesuksen vastustajasta tuli hänen palvelijansa ja orjansa, joka myöhemmin sanoi pelkästään: elämä on minulle Kristus. Näin Saulista tuli Paavali, ristin sanoman julistaja ja uskonvanhurskauden apostoli. Vainoojasta uskovaksi Timo Eskola 7 Kulmakivi 2/2002
Henkilökohtaisesti Teologianopiskelija Sanna Kuosa luottaa Jumalan johdatukseen STI:n käytävät tulvivat hymyä ja naurua, kun Sanna Kuosa on paikalla. Helsingissä viidettä vuotta teologiaa opiskeleva Sanna (25) on viihtynyt instituutin toiminnassa opintojensa alusta lähtien. Orimattilasta kotoisin oleva Sanna sai kipinän uravalintaan Ryttylän Kansanlähetysopistolla, jossa hän oli vuoden verran teologisella peruskurssilla. - Luotin siihen, että Jumalan tahto tapahtuu tulevaisuuteni suhteen. Kun pääsin teologiseen tiedekuntaan, se tuntui heti oikealta paikalta, Sanna kertoo opiskelupaikan löytymisestä. Sanna ei ole kiirehtinyt opinnoissaan, koska hänestä opiskeluun on hyvä käyttää riittävästi aikaa. - Aiemmin pidin opiskelua välivaiheena ennen työelämään siirtymistä, mutta opiskelullakin on itseisarvo, hän huomauttaa. - Tämä on aikaa, jolloin elämässä ei vielä välttämättä ole suuria vastuualueita ja opiskelijalla on mahdollisuus kokeilla useampia asioita, Sanna toteaa. Töiden armoilla? Opiskelijana Sannaa puhuttelee työelämän ja opintojen yhdistäminen. - Teologianopiskelija voi kokeilla erilaisia töitä, esimerkiksi seurakunnan leireillä, mutta siinä on mahdollisuus väsyä helposti. Varsinkin naisteologi, joka ei halua papiksi, kokee tarvetta kerätä mahdollisimman paljon kokemusta eri aloilta. Jos kieltäytyy jostain työtarjouksesta, saattaa itselle tulla tunne, ettei minua enää ikinä pyydetä tällaisiin projekteihin, Sanna tuo huolenaiheensa esille. Hän on huomannut, että hengellisessä työssä on muutenkin vaara palaa loppuun. - Olin viime kesän Savonlinnan kristillisellä opistolla töissä. Pidin työ- ja loma-ajoista kiinni, eikä kukaan syyllistänyt minua siitä. Päinvastoin minua rohkaistiin, että se on oikea tapa tehdä työtä, hän kertoo. - Ennen en ollut samalla tavalla rohjennut asettaa rajoja, vaan olin tehnyt töitä Minun täytyy jaksaa vielä -periaatteella. Kuitenkin se, että jaksaa kunnolla tehdä työnsä, on lopulta kaikkien etu, Sanna painottaa. Läheinen olohuone - Kuulin STI:stä Ryttylän kurssilla, jossa Eero Junkkaala ja Timo Eskola kävivät pitämässä tunteja. Liityin STI:n kannattajaren- Kulmakivi 2/2002 8
kaaseen ja aloin saada Kulmakiveä, Sanna kertoo. Kun opinnot käynnistyivät Helsingissä, alkoi Sanna käydä instituutin luennoilla. - STI:n luentosarjojen aiheita ei oikeastaan muualta löydä, ja lisäksi ne ovat teologeille suunnattuja, Sanna sanoo tyytyväisenä. Hän on ollut mukana opintojensa alusta alkaen myös STI:n opiskelijaneuvostossa ja viihtyy instituutissa muutenkin. - Ystävät ovat tärkeä osa STI:ssä oloa, hän jatkaa. Sannan mielestä instituutin sijainti keskustassa saa sen tuntumaan läheiseltä olohuoneelta, jossa opiskelija voi tuulettaa tunteitaan. - STI:ssä on helppo mennä juttelemaan työntekijöille sekä teologisista asioista että silloin, kun haluaa keskustella vanhempien kristittyjen kanssa, Sanna puhuu kokemuksestaan. Viestejä menneisyydestä Teologinen instituutti tutustutti Sannaa paremmin myös Israeliin sekä ennen kaikkea arkeologian maailmaan. Sanna oli ensimmäisen kerran Israelissa kesällä 1999, jolloin hän työskenteli kaksi kuukautta vapaaehtoistyöntekijänä Jerusalemin keskustassa sijaitsevassa Lähetysseuran työkeskuksessa. Jo seuraavana kesänä Sanna palasi Israeliin STI:n järjestämälle kaivausmatkalle, jonka kohteena oli Emmaus Nikopolis. - Arkeologiassa minua kiinnostaa se, että sen avulla pääsee konkreettisesti menneisyyden kanssa kosketuksiin. Ruukunpalasten löytämiseen kyllä turtui, mutta kun pysähtyi ajattelemaan, että ne olivat noin 2000 vuotta vanhoja, se tuntui uskomattomalta, Sanna kuvailee. - Asuimme matkan aikana Betlehemissä palestiinalaisalueella. Minulla oli ollut ennakkoluuloja arabikulttuurista, mutta ihmiset olivat todella mukavia, Sanna muistelee hymyillen. Teol. yo Laura Junkkari 9 Kulmakivi 2/2002
Huhtiset lyhyelle lähetysmatkalle Japaniin Ensi kesäkuussa, jos Jumala suo, on toteutumassa lyhyt, mutta tiivis ja harvinaislaatuinen lähetysmatka Japaniin. Vajaan kuukauden (7.6. 2.7.2002) ajan Huhtisen perhe, Pekka, Sirkka-Liisa, Mari-Kaisa (19), Anna-Riina (18) ja Timo-Pekka (14) kiertävät maan eri puolilla japanilaisissa seurakunnissa tehden lähetystyötä Sanan ja musiikin välityksellä. Matkaan sisältyy kymmenen perhekonserttia, Pekan luennot Japanin ev.lut. kirkon teologisella seminaarilla Tokion Mitakassa, Länsi-Japanin lut. kirkon seminaarissa Koobessa ja saarnat sunnuntain jumalanpalveluksissa. Luennot liittyvät Japanin uususkonnollisuuden buumiin ja tämän ilmiön tarkasteluun lähetysteologisesti. Sirkka-Liisa, joka on tutkinut japanilaisten tekemien virsien teologiaa, pitää opiskelijoille virsityöpajan Kooben seminaarilla. Tämän lyhyen lähetysmatkan mahdollistaa taloudellisesti Kansanlähetyksen, Sleyn, Luther-säätiön, eräiden seurakuntien, sekä kannatusrenkaan ja yksityisten lahjoittajien tuki. Kokonaisbudjetista on koossa jo yli puolet. Jos et vielä ole mukana näissä lähetystalkoissa, voit osallistua esirukouksin ja lähettämällä tukesi Luther-säätiön tilille 101230-209260 ja merkitsemällä viitenumeroksi 7171. Muista merkitä viitenumero, sillä siten varmistut tukesi menemisestä juuri tähän tarkoitukseen. LÄHTÖKONSERTTI pidetään Helsingissä, Pyhän Sydämen kappelissa (Kirstinkatu 1) helluntaina 19.5. klo 18.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tilaisuudessa kannetaan kolehti matkan kuluihin. Olet sydämellisesti tervetullut. Huhtisen perhe: Mari-Kaisa, Timo-Pekka, Sirkka-Liisa, Anna-Riina, Pekka. Kuvaaja Jaakko Ketomäki. Kulmakivi 2/2002 10
RAAMATUN PUNAINEN LANKA Raamattu läpi 1 1/2 vuorokaudessa -kursseja järjestetään syksyn 2002 ja kevään 2003 aikana seuraavilla paikkakunnilla: Meilahden srk, Helsinki 27. 28.9.2002 Noormarkun srk 11. 12.10.2002 Kokkola 23. 24.11.2002 Risteily Turusta, Varsinais-Suomen Kansanlähetys 29. 30.11.2002 Alajärvi, Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetys 31.1. 2.2.2003 Keminmaan seurakunta 7. 8.2.2003 Salo-Uskelan seurakunta 15. 16.3.2003 Rauma 29. 30.3.2003 Luennoitsijoina Uuden Tien päätoimittaja Leif Nummela ja STI:n pääsihteeri Eero Junkkaala. Lisätietoja STI:stä. Jokasyksyinen juutalaisevankelioimiseen liittyvä seminaari teemana JEESUS, ISRAELIN MESSIAS 14.10. Helsingissä Meilahden kirkolla. Pääpuhujana rovasti Risto Santala. Järjestää JUST (Juutalaisevankelioimisen Suomen-toimikunta). Lisätietoja esim. STI:stä. 11 Kulmakivi 2/2002
Jumalan vai kirkon siunaus Siunauksesta ja siunaamisesta puhuttaessa näyttää unohtuvan se, että siunaamisellakin ovat rajansa. Jumalan siunauksesta tiedämme sen, että Jumala mielellään siunaa ja on jo valtavasti siunannutkin meitä, varsinkin Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta Jumalan siunauksella on vain yksi suunta: se viittaa aina samaan suuntaan Jumalan sanan kanssa. Toisin sanoen me emme voi odottaa saavamme siunausta, vaikka kuinka rukoilisimme ja kyhäilisimme viimeisen päälle hiotut kaavat kynttilän sytyttämisineen ja sammuttamisineen, ellemme toimi sopusoinnussa Jumalan oman ilmoituksen, Pyhän Raamatun kanssa. Kokeneet kristityt ovat ilmaisseet tämän asian selkokielellä: Jumala ei synnin päälle siunaa. Entä kirkon siunaus? Onko kirkon siunaus sama kuin Jumalan siunaus? Kristillisen kirkon pitkä historia osoittaa meille selvästi, että nämä eivät ole yksi yhteen. Kirkko on silloin tällöin keksinyt omia siunauksiaan ja siunauskaavojaan milloin kansan pitämiseksi kurillisesti kirkollisissa aisoissa tai muuten vain niin sanotusti kirkon piirissä, milloin myötäsukajohtajien taipuessa yleisen mielipiteen paineessa. Siunausseremoniat, jotka ovat ristiriidassa Raamatun sanan kanssa, ovat sekä turhia että vahingollisia. Turhia sen vuoksi, että ne eivät tuota siunausta ja vahingollisia sen vuoksi, että Raamattua tuntemattomat tulevat johdetuksi harhaan. He kun luulevat, että Jumala olisi vedettävissä mukaan jopa heidän syntielämänsä takaajaksi ja varjelijaksi. Kirousta tästä pikemminkin seuraa kuin siunausta. Kristillinen kirkko toimii suurenmoisessa kutsumuksessaan, kun se opettaa ja julistaa Jumalan sanaa, lakia ja evankeliumia. Tästä syntyy ihmisille sydämen halu saada osakseen Jumalan siunaus kirkossa. Ja suurin siunaus on saada kuulla omalle kohdalleen syntien anteeksiantamuksen sana, evankeliumi. Jumalan liiton kansalle on aina ollut elinehto tietää, missä kulkevat Jumalan siunausten virrat. Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, jotta teidän jälkeläisenne saisivat elää. Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, totelkaa häntä ja pysykää hänelle uskollisina. Silloin te saate elää (5. Moos. 30:19 20) Pekka Huhtinen Raamattuluentoja Helsingissä 26 vuotta Toukokuun 2. päivänä vietetään Länsi-Pasilan kappelissa pienimuotoista kevätjuhlaa. Silloin tulee 10 vuotta täyteen siitä, kun torstai-iltaiset raamattuluennot kappelissa alkoivat. Eero Junkkaala on näiden vuosien aikana käynyt läpi lähes koko Uuden testamentin ja muutamia Vanhan testamentin kirjoja. Luennot on toteutettu Suomen teologisen instituutin ja Meilahden seurakunnan yhteistyönä. Eero Junkkaalan viikoittainen raamattuopetus on yhteensä kestänyt 26 vuotta. Ensimmäisen kuudentoista vuoden aikana Suomen Raamattuopiston Helsingin työkeskuksessa käytiin koko Raamattu kertaalleen läpi. Ensi syksynä luentosarja siirtyy uuteen paikkaan, Helsingin Vanhaankirkkoon. Taustajärjestöinä toimivat Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta, Kansan Raamattuseura ja Suomen teologinen instituutti. Syksyn luentojen aiheena on Ilmestyskirja. Kulmakivi 2/2002 12
KENEN LUVATTU MAA? Eero Junkkaalalta ilmestynyt Joosuan kirjan selitysteos Joosuan kirja kuvaa israelilaisten suorittamaa luvatun maan valloittamista. Kenelle tuo maa siis kuuluu? Keitä ovat palestiinalaiset? Mitä Raamattu kertoo luvatun maan rajoista? Miksi Jumala käskee sotimaan? Joosuan kirjan selityksessä pohditaan kaikkia näitä kysymyksiä. Lisäksi siinä luodaan katsauksia maanvalloituksen ajan arkeologiaan ja paikannetaan kirjan valtava nimistö. Ennen julkaisemattomat kartat valaisevat maantieteellistä taustaa. Teoksen pääasia on kuitenkin pohtia Joosuan kirjan hengellistä sanomaa: mitä Jumala voisi puhua sen kautta tämän päivän suomalaisille. Kulmakiven toimitus kyseli Eero Junkkaalalta lisätietoja Joosuan kommentaarin kirjoittamisesta. Mistä idea tällaisen kirjoittamiseen? - Sain puhelun kännykkääni ollessani raitiovaunu kympissä Mannerheimintiellä. Jarmo Sormunen soitti ja kertoi Uuden Tien laajentavan raamatunselityssarjaansa Vanhan testamentin puolelle. Hän kysyi, olisinko halukas kirjoittamaan jostain kirjasta. Vastasin hätäpäissäni että Joosuasta, kun en ratikassa viitsinyt ruveta perusteellisempaan keskusteluun. Niin se oli sitten kirjoitettava. - Olen kylläkin askarrellut Joosuan kirjan kanssa vuosikausia. Toistakymmentä vuotta sitten kirjoitin siitä pienen kirjasen, olen luennoinut sitä lukuisia kertoja, ja sen aihepiiri on myös tieteellisen jatkotutkimukseni teemana. Kirja on kiehtonut minua mm. siksi, että sen ääressä joutuu pohtimaan monia hyvin vaikeita kysymyksiä, mutta samalla se 13 kuvaa yhden Vanhan testamentin perustavimmista tapahtumista: luvatun maan valloituksen. Kirjan maantieteellisen ja historiallisen taustan ymmärtäminen tarvitsee tuekseen arkeologiaa. Kirjan äärellä on myös etsittävä vastauksia kysymyksiin Israelin maan omistusoikeuksista. Tuliko kirjoitustyössä esille sellaista, joka oli itsellesi uutta ja yllättävää? - Tuli. Paljonkin. Kerron tässä vain yhden. Etsiessäni Uuden testamentin mainintoja Joosuan kirjasta yllätyin lopputuloksesta. Suoria lainauksia on vain muutama, ja Joosuan nimi esiintyy kaksi kertaa lähes sivumennen. Sen sijaan eräs toinen kirjan henkilö esiintyy Uudessa testamentissa kolme kertaa ja joka kerta äärimmäisen tärkeässä asiayhteydessä. Hän on jerikolainen nainen, portto Rahab! Tämä ei ole sattumaa, vaan se sisältää yhden Raamatun suuren salaisuuden. Minkä? Sen saa lukija itse miettiä tai lukea kirjastani. Kulmakivi 2/2002
seurakuntavierailut Eero Junkkaala Timo Eskola 12.4. Lempäälä, nuortenilta 13.4. Lempäälä, miesten tapahtuma 14.4. Hämeenkyrö, srk-kuntatapahtuma 15. 16.4. Karkun ev. opisto, opetusta 16.4. Hanko, Israelin Ystävät 22. 23.4. Hartola, seurakuntatapahtuma 24.4. Helsinki, srk-yhtymä, miesten keskustelu- ja saunailta 27.4. Kauniainen, SRO, raamattukurssi 29.4. Helsinki, STI:n ystäväpäivä 13. 17.5. Turku, kirkolliskokous 18.5. Helsinki, ark. kaivausmatkan perehdyttämispäivä 22.5. Helsinki, srk-yhtymä, miesten keskustelu- ja saunailta 27.5. Heslinki, Kristillinen keskus, juutalaistyön rukouspäivä 28.5. Helsinki, Kristillisen eläkeliiton seminaari 17.6. 1.7. Israel, arkeologinen kaivausmatka 19. 21.7. ME-avioparityön kesäjuhla, Savonlinnan kristillinen opisto 10.4. Ryttylä, Kansanlähetys 23.4. SLEY, Riihimäki 24.4. Pyhän sydämen kappeli, Helsinki 13.5. SRO, Kauniainen, pääsykoekurssi 18.5. Helsingin kristillinen opisto 22.5. Ryttylä Kansanlähetys 28.5. SRO, Kauniainen Pekka Huhtinen 19.4. Helsinki, Luther-sali, NA-ilta 20.4. Helsingin kristillinen opisto, lähetyskoulutus 21.4. Helsinki, Ruoholahti, saarna 21.4. Tikkurilan kirkko, saarna 27.4 Kankaanpää, lähetyskoulutus 28.4. Siikainen, saarna 28.4. Kiukainen, lähetysjuhla 5.5. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus 11.5. Ryttylä, lähetyskonferenssi 15.5. Lappi, rukoilevaisseurat 19.5. Pyhän sydämen kappeli, Huhtisen perheen Japaninkiertueen lähtökonsertti Kysy vielä K AIVAUSMATK A A ISRAELIIN 17.6. 1.7.2002 Kohteena on edelliskesien tapaan Emmaus Nikopolis Latrunin seudulla. Viikonloppuretket Jerusalemiin ja Tiberiakseen. Muutamia paikkoja vielä vapaana! Pyydä esite STI:stä! Kulmakivi 2/2002 14
kirjatilaus Kenen luvattu maa? normaalihinta 20 euroa c opiskelijat 18 euroa c Toimitukseen lisätään postituskulut. Suomen teologinen instituutti maksaa postimaksun. Nimi...... Osoite...... Suomen teologinen instituutti Vastauslähetys Sopimus 00180-288 00003 HELSINKI... SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 Helsinki Puhelin Telefax 09-668 9550 09-6689 5555 Sähköpostit sti@teolinst.fi eero.junkkaala@teolinst.fi timo.eskola@teolinst.fi phuhtine@nettilinja.fi kirsi.sell@teolinst.fi Kotisivu www.teolinst.fi Pankkitili Sampo 800011-564245 Työntekijät pääsihteeri Eero Junkkaala, (koti 09-340 5201) tutkija Timo Eskola, (koti 019-722 702) tutkija Pekka Huhtinen (koti 09-347 6657) sihteeri Kirsi Sell, (koti 09-505 1796) Avoinna lukukausien aikana ma pe klo 9 20 Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali. Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu 25 euroa (opiskelijat 8,50 euroa, yhteisöt 84 euroa). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle kuusi kertaa vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas Yhteistyöjärjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Länsi-Suomen Rukoilevaiset, Opiskelija- ja Koululaislähetys, Sanansaattajat, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopisto ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen. Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy 15 Kulmakivi 2/2002
SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 HELSINKI Lyhyesti Raamatusta Koska portto Rahab uskoi Hepr. 11:31 Ajatelkaa, mihin listaan hän sai nimensä: uskonsankareiden luetteloon Abrahamin ja Mooseksen jatkoksi! Joosuan nimi ei esiinny lainkaan tässä luettelossa, mutta Rahab esiintyy, tuo pakanallisen kaupungin huonomaineisin nainen. Toisessa yhteydessä Rahabista sanotaan, että hän osoittautui vanhurskaaksi (Jaak. 2:25). Mikä ansioton arvonnousu! Kuin Magdalan Maria Jeesuksen haudalla! Jumala siis todellakin valitsee sen, joka ei ole yhtään mitään, tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin (1. Kor. 1:28). Eero Junkkaala Sanna Kuosan kuvasi Laura Junkkari