Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky 11.2.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780
2 Satakunnan väestökehitys
3 Satakunnan väestökehitys
4 Satakunnan väestökehitys
5 Satakunnan väestökehitys haasteena huoltosuhde (-14 v. + 65 v.-)/15-64 v.
Satakunnan talouskehitys LIIKEVAIHDON JAKAUMA Liike-elämän palvelut 6% Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2012 (tiedot ovat suuntaaantavia) Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1% Muut 25% Tukku- ja vähittäiskauppa 18% Elintarviketeollisuus 4 % Rakentaminen 7% Metsäteollisuus 10% Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1% Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 6% Metallien jalostus 12% Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3% Koneiden ja laitteiden valmistus 7% 6
Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden suhdanteet pysyivät kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vaisuina. Kuitenkin todelliset uhkakuvat saatetaan kokea jatkossa, kun telakoiden alasajon vaikutukset alihankkijoiden kautta aluetalouteen tulevat näkyviin. Satakunnassa teollisuuden valopilkkuja ovat olleet tärkeä vientiala koneiden ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Nämä kykenivät alkuvuonna ainoina jalostuksessa kasvuun. Liikevaihto supistui muilla metallin aloilla, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä rakentamisessa. Palveluiden kasvu hiipui. Etenkin liike-elämän palvelut ovat kärsineet pahasti laskusuhdanteesta. 7
Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Kemianteollisuuden liikevaihto laski vähän koko alkuvuoden. Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka lieveni ainakin tilapäisesti huhti kesäkuussa. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui nopeana, joskin nousu tasaantui keväällä. 8
Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Teknologiateollisuuden (TOL 24 30) kirkkain tähti on Satakunnassa ollut jo pitkään koneiden ja laitteiden valmistus. Sen loistoa saattaa tosin jatkossa himmentää maakunnan telakoiden osittainen alasajo, joka heikentänee selvästi myös alihankkijoiden asemaa. Satakunnassa metallialoilla on mennyt keskimäärin selvästi paremmin kuin valtakunnallisesti, sillä juuri konepajat sekä meriteollisuus ovat pitäneet metallipuolta pinnalla vaikeina aikoina. Vuoden 2013 tammi kesäkuussa teknologiateollisuuden liikevaihto laski hieman Satakunnassa, mutta selvästi maan keskiarvoa lievemmin. Huhti kesäkuussa kirjattiin jo hienoista kasvua. Satakunnassa vuoden 2013 ensimmäinen puolisko sujui suotuisimmin yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joita toimii maakunnassa vajaat 70 kappaletta. Ne muodostavat maakunnan metallin tukirangan. Riskejä tasaa lisäksi valmistustoiminnan monipuolisuus. 9
Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Satakunnassakin metallien jalostuksen sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto sukelsi liki kymmenyksen alkuvuonna. Tosin metallien jalostuksessa lasku oikeni huomattavasti keväällä, mikä alan suuren painoarvonsa vuoksi myötävaikutti samanaikaiseen koko metalliteollisuuden nousuun. Metallien jalostuksen supistuminen johtuu suurelta osin värimetallien hintojen laskusta, eivätkä tuotantomäärät ole todennäköisesti tippuneet lähellekään yhtä paljon. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäki jyrkkeni alkuvuonna Satakunnassa, joskin ala on melko pieni. Valtakunnallisesti sillä on yhä suuri painoarvo, eikä sen syöksykierteeseen ole näkyvissä loppua. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahti yli viidenneksen Satakunnassa ja koko maassakin yli kymmenesosan. Luultavasti roima pudotus juontuu suhdannetilanteesta, eikä kyseessä ole rakennemuutos. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi vauhdikkaasti Satakunnassa. Se on arvonlisäyksellä tarkasteltuna tärkein vientiala ja maakunnassa teknologiateollisuuden toiseksi suurin liikevaihdon luoja metallien jalostuksen jälkeen. Tämä on pehmentänyt teknologiateollisuuden pudotusta ja sai aikaan sen nousun käynnistymisen keväällä. 10 Huolestuttavasti maassa keskimäärin koneiden ja laitteiden liikevaihto kääntyi alkuvuodesta jälleen laskuun. Siten Suomen metallin pääaloilla ei ole yhtään kasvajaa toisin kuin Satakunnassa.
Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Rakentamisen liikevaihto laski selvästi ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella lasku oikeni. Liikerakentaminen on nousussa maakunnassa. Palvelualat hiljenivät vaimean talouskehityksen myötä. Kaupan liikevaihto laski hieman, joskin keväällä kertyi taas kasvua. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan nousu jäi niukaksi. Liike-elämän palvelut laskivat selvästi tuki- ja suunnittelupalveluiden kysynnän hiljenemisen vuoksi. 11
Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski 1,9 % vuoden 2013 tammi kesäkuussa vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi maaliskuussa liikevaihto supistui 4,3 % lähes jokaisen päätoimialan liikevaihdon pudottua. Huhti kesäkuussa liikevaihto kasvoi jo 0,4 % monen teollisuuden haaran sekä rakentamisen suhdanteiden kohennuttua sekä kaupan kasvun alettua. Satakunnan yrityksistä melko suuri osa onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan haastavista olosuhteista huolimatta. Tammi kesäkuussa keskimäärin 43 % maakunnan yrityskannasta kasvoi ja noin 29 % saavutti yli 15 %:n nousun. Parhaiten alkuvuosi sujui yli 20 henkilön yrityksissä ja näyttää siltä, että heikkenevät suhdanteet ovat iskeneet pahiten pieniin yrityksiin erityisesti teollisuudessa ja kaupassa. 12 Maassa keskimäärin suhdanteet jäivät Satakuntaa vaisummiksi vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Teollisuuden liikevaihto ja vienti supistuivat selvästi. Teknologiateollisuudessa alkuvuosi sujui selvästi Satakuntaa kehnommin, sillä tärkeän elektroniikka- ja sähköteollisuuden syöksy jatkui, ja maakunnasta poiketen myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto laski. Muilla teollisuuden aloilla kehitys oli muuten suurin piirtein samansuuntaista. Ainoaksi nousijaksi jäi siten elintarviketeollisuus. Rakentaminen pysyi vaisuna Satakunnan tapaan. Palveluissa kauppa sukelsi voimakkaammin ilman Satakunnassa keväällä havaittua selkeää taitetta parempaan. Liike-elämän palvelut pysyivät Satakunnasta poiketen kasvu-uralla, joskin siinäkin kasvu tasaantui.
Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 PALKKASUMMA Yritysten maksama palkkasumma pysyi lähes ennallaan Satakunnassa. Tammi kesäkuussa 2013 kasvua kirjattiin 0,2 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Palkkojen summa supistui teollisuudessa. Siellä kasvua kertyi ainoastaan elintarvikkeiden valmistuksessa, konepajoilla, telakoilla ja siten yleisesti meriteollisuudessa. Kemianteollisuuden palkkasumma sukelsi poikkeuksellisen paljon. Rakentamisessa palkkojen nousu kiihtyi. Palveluissa selvästi nousi ainoastaan yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Koko maassa palkkasumma kohosi prosentin alkuvuonna. Teollisuudessa palkat kohosivat ainoastaan elintarvikkeiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Rakentamisessa ja palveluissa nousu jäi yleisesti hyvin vaatimattomaksi. Sen sijaan Satakunnan tapaan hyvinvointipalveluissa nousu jatkui ripeänä. 13
BKT:n muodostuminen Satakunnassa, suurimmat toimialat, Metalliteollisuus kokonaisuudessaan (metallien jalostus, metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötuotteet ja telakat, yht. 830 milj. ) on pitkään ollut maakunnan suurin arvonlisäyksen tuottaja. Kymmenen suurinta toimialaa (alla) muodostavat Satakunnan BKT:stä kaksi kolmasosaa. 2011 Milj. Osuus 2011 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 654,3 10,4 % 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 650,9 10,4 % 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvoj 444,2 7,1 % 41_43 Rakentaminen 428,0 6,8 % 49_53 Kuljetus ja varastointi 412,0 6,6 % 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valm 373,0 6,0 % 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 348,4 5,6 % 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 345,5 5,5 % 19_22 Kemianteollisuus 303,7 4,8 % 35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto 287,1 4,6 % 14
Viennin merkitys taloudelle Avoimuusindeksillä tarkastellaan kansainvälisen kaupan merkitystä taloudelle. Sitä mitataan alueen (teollisuuden) viennin arvon suhteella alueen arvonlisäykseen ja se ilmaistaan prosentteina arvonlisäyksestä. Satakunnan avoimuusindeksi on selvästi korkeampi kuin koko maan, mikä johtuu vahvasta vientivetoisesta teollisuudesta. Suomessa keskimäärin n. 14 % viennistä tulee transitoliikenteestä. Satakunnassa osuus on todennäköisesti selvästi pienempi. Tämä tarkoittaa käytännössä vielä suurempaa eroa vientipainotteisuudessa. 15
VIENTI Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Vienti veti Satakunnassa oikein hyvin olosuhteisiin nähden (kasvua 3,8 %), vaikka metsäteollisuudessa lievää laskua (-2,4 %) kirjattiinkin. Teknologiateollisuuden vienti kohosi pontevasti koneiden ja laitteiden vetämänä. Kasvua kertyi tasaisesti 10,1 %. Koko maassa metsäteollisuuden vienti pysyi yhä kasvu-uralla (2,4 %), mutta teknologiateollisuus sakkasi pahasti (-6,1 %). Siten Suomen vienti jäi alkuvuonna jonkin verran pakkaselle (-2,4 %). Ongelmat ovat edelleen suurimmat elektroniikka- ja sähkötuotteissa, mutta myös muilla metallialoilla on koettu hankaluuksia. 16
Satakunnan talouskehitys TYÖLLISYYS Vuoden 2013 tammi kesäkuussa henkilöstömäärät supistuivat Satakunnan yrityksissä yhteensä 0,5 % vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuosi sujui kuitenkin maakunnan päätoimialoilla paremmin kuin viime vuoden syksy. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 1,5 %. Rakentamisessa henkilöstö kasvoi 2,7 % ja palveluissa 0,3 % suotuisan kevään ansiosta. Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2013 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tosin sekä alku- että loppupisteessä työttömyysaste on maakunnassa vähän korkeampi. 17
18 Monipuolisuus on Satakunnan valtti
Uusia avauksia? Uusi tutkimus Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä: TAPAHTUMAKLUSTERIT TYÖLLISTÄVÄT ENEMMÄN KUIN ALUEIDENSA KESKEISET TEOLLISUUSTOIMIALAT Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty tapahtumien laskennallinen aluevaikutusmalli, jonka avulla voidaan laskea tapahtumiin liittyvien klustereiden aikaansaamat suorat ja välilliset työllisyys- ja tulovaikutukset vuosittain. CREME (Computational Regional Economic Model of Events) -mallin esimerkkilaskelmat koskevat Oulun seutua ja Pohjois-Pohjanmaata, Porin seutua ja Satakuntaa sekä Seinäjoen seutua ja Etelä-Pohjanmaata. Laskelmista selviää, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa tapahtumaklusterit työllistävät jopa enemmän kuin alueittensa keskeiset teollisuustoimialat. Tapahtumaklusterien tulonmuodostukselle on ominaista, että vaikutukset leviävät laajalti aluetalouteen sen eri toimialoille ja jokainen klustereissa ansaittu liikevaihtomiljoona on monikymmenkertaisesti vähemmän riskialtis aluetalouden häiriöille kuin teollisuudessa ansaittu liikevaihtomiljoona. Työllisyysvaikutukset ovat olleet vuonna 2012 enimmillään 8 700 htv Pohjois-Pohjanmaalla, 3 200 htv Satakunnassa ja 3 650 htv Etelä-Pohjanmaalla, ja vastaavasti tulovaikutukset ovat olleet 820 milj., 320 milj. ja 310 milj.. Pohjois-Pohjanmaalla alueen kaikkien tapahtumien aikaansaama työllisyys on 31 % verrattuna alueen teollisuuden työllisyyteen, mutta 11 % verrattuna teollisuuden liikevaihtoon. Vastaavasti suunniteltujen tapahtumien vaikutus on 105 % ja 23 % alueen keskeisimmän teollisuustoimialan eli tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen työllisyydestä ja liikevaihdosta. Vastaavasti Satakunnassa luvut ovat 17 % ja 4 % alueen teollisuudesta sekä 171 % ja 19 % metallien jalostuksesta sekä Etelä-Pohjanmaalla 26 % ja 8 % alueen teollisuudesta sekä 132 % ja 20 % elintarvikkeiden valmistuksesta. Tapahtumaklusterien yhden liikevaihtomiljoonan työllistävyys on korkein Etelä-Pohjanmaalla eli lähes 12 htv, Satakunnassa vastaavasti 10 htv ja Pohjois-Pohjanmaalla hieman yli 8 htv, kun se vastaavasti alueiden teollisuudessa on alle 3 htv Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa sekä 3,6 htv Etelä-Pohjanmaalla. 19 Lisätietoja www.satamittari.fi
Uusia avauksia? Matkailun aluevaikutusten arviointi on haastavaa, koska matkailu ei muodosta yhtä toimialaa. Alueellista matkailutuloa ja -työllisyyttä mitataan Suomessa ja myös muualla hyvin vaihtelevin menetelmin. Tämä vaikeuttaa matkailun taloudellisten vaikutusten vertailtavuutta ja matkailuvaikutusten kehittymisen seurantaa. Useat mallit perustuvat merkittävältä osin kyselyaineistoihin tai muutoin työläästi päivitettäviin yksittäisiin tutkimuksiin. TuKKK:n Porin yksikön RegTour-malli luo yhtenäisen panos-tuotostaulukoihin, Tilastokeskuksen tilastoihin ja talousteoriaan perustuvan menetelmän, jolla voidaan arvioida ja päivittää eri alueiden matkailun vaikutuksia vuosittain yhteneväisesti. 20 Lisätietoja www.satamittari.fi
Satakunnan kilpailukyky Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Teollisuus on myös keskimäärin palvelusektoria tuottavampaa, joten sen osuuden muutos kuvaa alueen kykyä tuottaa arvonlisäystä. Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen koulutus (alempi tai ylempi korkea-aste tai tutkijakoulutus). Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta. Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta 18-64 v. väestöstä. 21
Satakunnan seutukuntien kilpailukyky Porin seutukunnan kilpailukyky on mediaania selkeästi parempi työn tuottavuudessa (sijaluku 10), teollisuusvaltaisuudessa (18) ja innovatiivisuudessa (19). Koulutustasossa (23) sekä yritysdynamiikassa (25) sijoitus on jonkin verran mediaania korkeampi. Työllisyysasteessa sijoitus on vain vähän mediaania korkeampi. Rauman seudulla työn tuottavuus on maamme seutukuntien korkeimpia (sija 9) raskaan teollisuuden suuren painoarvon ansiosta. Alue pärjää tästä syystä edelleen hyvin myös teollisuusvaltaisuudessa (sijaluku 13). Innovatiivisuus on edelleen korkea (sija 11). Työllisyysaste (18) on selvästi mediaania parempi. Koulutustaso on jonkin verran mediaania korkeampi. Yritysdynamiikka on heikentynyt selvästi vuoden aikana maan heikoimpien seutukuntien joukkoon erityisesti aloittaneiden yritysten määrän supistuttua huomattavasti. Pohjois-Satakunnassa työn tuottavuus on vähitellen kivunnut selvästi yli mediaanin. Se on alueen vahvuus. Teollisuusvaltaisuus ylittää myös mediaanin, mikä kertoo alueen teollisuuden tilan vakaudesta. Työllisyysaste on mediaanin tuntumassa. Koulutustasossa, innovatiivisuudessa ja yritysdynamiikassa sijoitus on yhä heikohko. Lisätietoja Satamittarista: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=108 Sijaluvut v. 2012 (Suomen 70 seutukuntaa v. 2013 aluejaolla): 22
Satakunnan kilpailukyky Alla on Suomen 20 kilpailukykyisintä seutukuntaa mittaristomme mukaan v. 2012. Lisätietoja Satamittarista: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=2&id=77 Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 14 (maamme 70:stä seutukunnasta) Laskua on edellisvuodesta seitsemän pykälää vuoden 2010 tasolle juuri yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi. Porin seutukunta on sijalla 13. Sijaluku nousi edellisvuodesta pykälän verran. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus. Nämä ovat tosin Raumalla hieman parempia. Yritysdynamiikan suotuisamman kehityksen vuoksi Porin seutu nousi Rauman ohi. Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 51, jossa on laskua vuodesta 2011 neljä sijaa. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat vähän seutukuntien mediaania korkeammat. Sijoituksen heikennys juontuukin heikosta innovatiivisuudesta, koulutustasosta ja yritysdynamiikasta. 23 Sija Seutukunta Sijoitusten keskiarv. 1 Porvoo 7,50 2 Vaasa 10,33 3 Helsinki 14,00 4 Tampere 15,00 5 Oulu 15,33 6 Turku 18,50 7 Hämeenlinna 18,83 8 Lappeenranta 18,83 9 Åboland-Turunmaa 18,83 10 Etelä-Pirkanmaa 19,00 11 Kokkola 20,00 12 Salo 20,50 13 Pori 20,67 14 Rauma 21,33 15 Raahe 24,33 16 Mariehamns stad 24,50 17 Jakobstadsregionen 24,67 18 Riihimäki 24,67 19 Seinäjoki 25,50 20 Jyväskylä 25,83
Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3 Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 24