Raanujärven kyläsuunnitelma 2009 Raanujärvi 07.05.2009 0
Ylitornion kunnassa sijaitsevan Raanujärven kyläsuunnitelma 2007 Sisällys sivu 1. Johdanto 2 Suunnitelman tarve Suunnitelman laadintavaiheet Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana Tekijät 2. Kylän sijainti ja historiikki 2 3. Kylän nykytila 4 Väestö ja asuminen Elinkeinot Palvelut Yhdyskuntatekniikka Ympäristö Yhdistys- ja yhteistoiminta 4. Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot 9 Kylän nelikenttä Kylä tulevaisuudessa 5. Kylän kehittämistavoitteet 10 6. Toimenpiteet 11 Uusien asukkaiden vastaanotto Kylän yritysten markkinointi Tapaamispaikka ja punttisali Liikenneturvallisuus Maisemat ja vesistö Talkootoiminta 7. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys 13 8. Yhteystiedot 14 1
1 Johdanto 1.1 Suunnitelman tarve Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän tulevaa kehittämistä. Kyläsuunnittelutyön aikana kyläläiset ovat kokoontuneet yhdessä pohtimaan kylän asioita. Kyläkokouksissa ja suunnittelutilaisuuksissa käydyt keskustelut ja kyläläisiltä saadut tiedot kyläkyselyn avulla ovat kyläsuunnittelutyön tärkein osa, koska osallistumismahdollisuudet suunnittelun alusta lähtien luovat edellytyksiä kyläläisten sitoutumiselle heitä kiinnostavien asioiden toteuttamiseen. Kyläsuunnitelma toimii kyläläisten yhteisenä julkilausumana oman kylän tulevasta kehittämisestä. Kyläsuunnitelman avulla kylä voi neuvotella kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisesta. Kylän ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi kyläsuunnitelman, joka on tehty kyläläisten yhteistyönä. Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys kylän kehittämisestä. Tarkoitus on vuosittain seurata ja päivittää kyläsuunnitelmaa, joten kaikki kyläläiset voivat myös jatkossa olla mukana päivittämässä kyläsuunnitelmaa omilla näkemyksillään ja ideoillaan sekä omalla osallistumisellaan toimenpiteiden toteuttamiseen. 1.2 Suunnitelman laadintavaiheet Kyläsuunnitelman teko käynnistyi 15.09.06, jolloin pidettiin ensimmäinen virallinen Raanujärven kyläkokous. Raanujärven kyläyhdistys oli tällöin rekisteröity yhdistys ja säännöt vahvistettu. 1.3 Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana 1.4 Tekijät Kyläsuunnittelutyöstä on vastannut Raanujärven kylätoimikunnan jäsenet ja sen kokoamisesta ja viimeistelystä kyläyhdistyksen johtokunta. 2 Kylän sijainti ja historiikki Raanujärven kylä kuuluu Ylitornion kuntaan ja muodostuu kuudesta eri kylänosasta: Kylänniemi, Jolanki, Koiju, Lahdenperä, Palolompolo ja Tammisaajo. Keskimäärin matkaa Ylitornion keskustaan on noin 75 km, Rovaniemelle 60 km ja Pelloon 40 km. Kylän halki kulkee kantatie 83 Sinetästä Pelloon. Maantie 932 erkanee tästä Kyläniemen kohdalla Aavasaksalle (Kuva 1). 2
Kuva 1. Topografinen kartta Ylitornion kunnan koillisosasta. Raanujärven kylän taajamat sijaitsevat kuvan keskellä. Kunnan raja on merkitty mustalla viivalla, kantatiet ja maantiet punaisella sekä maaperän koostumus seuraavasti: kallio punainen, moreeni vaalean- tai tummanruskea, sora/hiekka vihreä ja viljelys keltainen. Raanujärveltä Ylitornion keskustaan johtava maantie haarautuu Sinettä Pello 3
Raanujärven seutu on ollut Erik Wahlbergin tutkimusten mukaan vakituisesti asuttu 1700-luvulta lähtien, jolloin on perustettu kylälle ensimmäiset tilat. Joonan ja Tolpin yhteisen kantatalon perustaja tuli joskus 1758 Turtolan Mämmilästä. Raanujärven talo, nykyiset Vanhatalo ja Uusitalo, perustettiin 1762 Kuivakankaan Kierin talosta. Vuolo sai alkunsa 1768, Tirroniemi eli Ylinenpää 1790, Niemi 1794, Konttaniemi 1805, Vuoskuniemi 1805 ja Hoikkaniemi 1841. Palojärvi, joka vielä 1800-luvun alkupuolella on oma kylänsä, sai 1770 pari metsälappalaista Koffelo ja Orbas uudisasukkaaksi. Nämä kaksi uudistaloa yhdistettiin 1800-luvun alussa ja tästä tuli nykyinen Välimaa, joka liitettiin Raanujärven kylään. V.1776 perustettiin Jolanginniemelle talo, joka 1800-luvulle asti kuului Meltosjärven kylään, mutta liitettiin myöhemmin Raanujärven kylään. Ilmeisesti tilojen perustajasuvut ovat pitäneet järveä nautintavetenään jo paljon ennen tilojen perustamista. Lappalaisasutus seudulla on ollut kaikesta päätellen hyvin vankkaa johtuen hyvistä kalastus- ja metsästysmahdollisuuksista. Ympäristöhän on hyvin vesistöinen ja biotoopiltaan metsäpeuralle hyvin sopiva. Lukuisia peurahautaryppäitä (pyyntikuoppia) on vielä nykyisinkin nähtävissä vaarojen kaulanteilla (Palorova, Tupivaara, Paljasvaara, Kiimavaara, Karhurovat, Sarvivaara, Kermajuppo, Haukivaara, Kuusilaet yms.) ja osa on tuhottu hiekanoton yhteydessä. Myöhemminkin nk. raitiolappalaiset jättivät jälkensä kylän sukuihin ja elinkeinoihin. Kylään ja kylässä vaikuttaneita raitiosukuja ovat ainakin: Koffelo, Paani, Jouni, Sipora, Lango, Riimi, Pokka. 3 Kylän nykytila 3.1 Väestö ja asuminen Kyläläisten mielestä kylällä on hyvä asua ja naapureiltakin saa tarvittaessa apua. Kylälle on viime vuosina muuttanut joitakin uusia asukkaita sekä rakennettu uusia asuntoja. Uusien asukkaiden saaminen kylälle on kuitenkin tärkeää. Myös kannattaa miettiä, miten uusia asukkaita huomioitaisiin ja miten heidät otettaisiin aktiivisesti mukaan kylän toimintoihin. Vuoden 2005 tilastotietojen mukaan asukkaita näissä viidessä kylänosassa oli yhteensä n.300. Talouksia noin 100. Raanujärven koulussa oppilaita n.30 ja opettajia 2. Kylällä on maatalousväestöä ja omakotitaloasutusta. Lisäksi kylän keskustassa on muutama rivitalo, joissa asuu myös vuokralaisia. Kylällä asuu kesäisin myös paljon kesäasukkaita. 3.2 Elinkeinot Kylässä on yritystoimintaa, mm. kauppa, kampaamo, taksiyrittäjiä, ohjelmapalveluja tuottava matkailuyritys, saha, maansiirtoyhtiö, metsäkoneyrittäjä, matkamuistovalmistamo, rakennusyrittäjiä ja maataloutta. Unohtaa ei sovi porotalouttakaan, jolla kylässä perinteisesti on vankka asema. Osa kylän työikäisestä väestöstä työskentelee Rovaniemellä. Uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja omalla kylällä on syytä kehittää. Palveluiden markkinointiin on syytä myös satsata - kyläläiset eivät ehkä kaikki tiedosta mitä yritystoimintaa omalla kylällä on. Kylällä on paljon osaamista, jota voidaan hyödyntää mm. erilaisissa hankkeissa. Esimerkkinä voisivat olla luonnontuotteiden kuten kalan, sienien, marjojen ja katajan versojen jatkojalostus. 4
3.3 Palvelut Kylällä toimii Raanujärven koulu (perustettu v.1911), jossa on esikoulu ja luokat 1-6. Oppilaita koulussa on n. 30 ja opettajia 2. Lisäksi koululla toimii kouluavustaja, keittäjä ja siivooja. Koulun pihalla on huonokuntoinen urheilukenttä ja talvisin luistelujää. Lisäksi koulun sisätiloja käytetään vapaa-ajantoimintaan. Kuva 2. Raanujärven alueella sijaitsevia yrityksiä. 5
Kuva 3. Raanujärven koulun piha-aluetta. Kuva E. Pulkkinen. Kuva 4. Raanujärven Loimu ry:n talo. Kuva E. Pulkkinen. 6
Päivähoito on järjestetty kolmen ryhmäperhepäiväkotiperiaatteella. Joonan kauppa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Seurakunta järjestää alle kouluikäisille kerhotoimintaa. Joukkoliikenne toimii huononlaisesti. Raanujärven Loimu ry:n talolla järjestetään kesäisin pari kertaa tanssit. Siellä on myös kuntoilua ja tiloja käytetään kokoustiloina. Kyläläisten harrastuksina ovat mm. metsästys ja kalastus. Harrastusmahdollisuuksia kylällä on kuitenkin varsin niukasti. Kylässä toimivat eri yhdistykset tarjoavat erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Asukkaiden viihtyvyyttä pitäisi parantaa lisäämällä keskinäistä kanssakäymistä. 3.4 Yhdyskuntatekniikka Raanujärven tieverkosto on suhteellisen hyvä. Liikenneturvallisuuden kannalta arveluttavia risteyksiä ja liittymiä kuitenkin kylästä löytyy. Kyläniemessä on katuvalaistus, mutta kantatie 83 on Raanujärven alueella valaisematon. Tiellä liikkuvat kuntoilijat ovat katuvalojen puuttuessa alttiina liikenneturmille pimeinä aikoina. Kevyen liikenteen väyliä kylällä ei ole ja varsinkin kantatiellä 83 jalankulku ja pyöräily on suorastaan hengenvaarallista. Kylässä kunnan runkovesijohto ja siihen liittyminen onnistuu kohtuullisin kustannuksin. Viemäröintiä ei ole. Jätehuolto toimii, mutta se koetaan kalliiksi. Koulun kupeessa sijaitsee hyötyjätepiste, jota kunta hoitaa heikohkosti. Sähkökatkoja on monissa talouksissa. Niistä johtuvia vikoja tietokoneissa ja kylmälaitteissa on jouduttu usein korjaamaan. Lankapuhelinyhteydet toimivat, mutta nettiliikenne on hidasta. Kyläalueella on kännykkäkatvealueita. Laajakaistayhteyden saaminen koetaan tärkeäksi. Kylässä on venesatama, joka on kauniilla paikalla kantatie 83:n levikkeen yhteydessä. Venesatama on ollut koko 15 vuoden ajan lähes käyttämätön. Sen sijaan tien levike on toiminut vesillelaskupaikkana ja automatkailijoiden yöpymiskohteena. Raanujärven maisema on kiinnostanut matkailijoita siinä määrin, että tähän maisemapaikkaan on syytä järjestää palveluja. Sellaisia olisivat risteily lautalla Raanusaaren ympäri kahden kunnan alueella, kalastusnäytös ja patikointi Romakkavaaran päälle ja kierto vaaran länsipuolitse Pataässälammen kautta takaisin. Kalastusesimerkkinä olisi nuotanveto varmasti paras nähtävyys. 7
Kuva 5. Raanujärveä kantatie 83 levähdyspaikalta pohjoiseen päin kuvattuna. Kuva E. Pulkkinen. 3.5 Ympäristö Raanujärven kylän maisemaa hallitsevat isot järvet Raanujärvi ja Vietonen sekä lukuisat isot vaarat, joista Romakka on näkyvin. Sen Raanujärvenpuoleinen jyrkänne muistuttaa Suomen kansallismaisemaa Kolia. Romakan maisemallinen merkitys tulee kartoittaa ja punnita sen käyttö turistien vetonaulana. Vedet ovat säännöstellyt sähköenergian tuotantoon ja sen mukanaan tuomat järvien veden pinnan vaihtelut vahingoittavat kalakantoja ja aiheuttavat uhkatilanteita jäällä liikkujille siten, että vähintään kerran talvessa jäällä liikkuja joutuu veden varaan yllättävän virtauksen aiheuttaman jään ohenemisen vuoksi. 3.5 Yhdistys- ja yhteistoiminta Kylällä toimii kyläyhdistys, johon tulevaisuudessa kuuluu toivottavasti paljon ihmisiä. Kyläyhdistykseen ovat tervetulleita kaikki kylän asioista kiinnostuneet. Vuonna 2006 yhdistyksen puheenjohtajana on Eelis Pulkkinen, varapuheenjohtajana RaimoJoona, sihteerinä 8
Raimo Joona, rahastonhoitajana Maritta Kivilompolo sekä muina jäseninä Tapio välimaa, Antero Uusitalo ja Pirjo Uusitalo Kyläalueella toimii urheiluseura Raanujärven Loimu. Metsästysseura Perän Erä harjoittaa riistanhoitotyötä sekä tarjoaa mahdollisuuden metsästykseen seuran vuokraamilla mailla. Jäseniä seuralla on noin 90 ja metsästysaluetta vuokrattu n. 100:lta maanomistajalta yhteensä 8000 hehtaaria. Seuran puheenjohtajana toimii Juha Tolppi, sihteerinä Raimo Joona ja rahastonhoitajana Jarmo Joona. Raanujärven osakaskunta (ent. kalastuskunta) huolehtii kalavesistään, joita on n.1850ha. Osakaskunnan puheenjohtajana toimii Raimo Joona ja rahastonhoitajana Arvo Joona. Kylähistorian kokoamisen ovat aloittaneet ja hanketta vie eteenpäin Tanja Joonasta, Juha Joonasta ja Raimo Joonasta koostuva tiimi, Seuraava tapahtuma Raanujärvellä on kylähistoriaan liittyvä muistelutilaisuus. Siinä esitellään vanhoja kuvia ja kylän seniorikansalaisia pyydetään tunnistamaan vanhoissa kuvissa olevat henkilöt. Tiedot ja tarinat kirjataan, ja niistä koostuu osa kylän kehitystä koskevasta kertomuksesta. Tilaisuus järjestetään huhtikuun puolivälissä Loimun talolla. Talkoillen ja Tapio Välimaan opinnäytetyönä on rakennettu uimarantaa ja uimarannan rakenteita Joonanlahdelle, joista grillikatos on valmis. Lisäksi Tapio on tehnyt uimakopin elementit ja pystyttäminen on alkukesän 2009 hommia. Tornionlaakson Voima Oy "sponsoroi" 100m 3 hiekkaa ja soraa sekä näiden ainesten levityksen uimarannan parantamiseksi. Rovaniemen kaupungin ja Ylitornion rajamaastoon sijoittuvan Kermajuppo-nimisen kalottivaaran pyyntikuopat ja rakkakuopat on inventoitu. Eelis Pulkkisen kanssa paikalla kävi metsähallinnon ympäristöhenkilö Ilkka Vaara. Oletuksen mukaan näitä kuoppia käytettiin riistasaaliin varastoimiseen kivikauden lopulla. Museovirasto intendentti Kaarlo Katiskoski ryhtyy inventoimaan alueen muinaismuistoja kesäkuussa 2009. 4 Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot 4.1 Kylän nelikenttä Kylän nelikenttään on koottu kyläkyselyssä kyläläisten esittämiä asioita. Nelikenttää on täydennetty kyläkokouksissa. Nelikentässä tarkastellaan kylän sisäisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä kylän ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia. Näiden avulla on lähdetty kuvittelemaan tulevaisuuden kylää ja on valittu kylän tärkeimmät kehittämistä tarvitsevat ongelmat ja niistä johdetut tavoitteet. 9
Kylän sisäiset heikkoudet -liikenneturvallisuus huono -katuvalojen puute joissakin kylänosissa -huonot joukkoliikenneyhteydet -sijainti kaukana kunnan keskustasta -kylän kokoontumistila ( Loimun toimitalo) kaipaa remonttia -rantatonttien puute mahdollisille uusille asukkaille Kylän ulkoiset uhat -palveluiden katoaminen etenkin iäkkäimmiltä ihmisiltä -koulun katoaminen -päivähoito-ongelmat -kotikunnan koetaan suhtautuvan kohtalaisen välinpitämättömästi kylän pyrkimyksiin Kylän sisäiset vahvuudet -rauhallinen asuinalue -kylässä asuu lapsiperheitä -kulkuyhteydet / keskeinen sijainti ( kt83/rovaniemi) -kyläkoulu -kyläkauppa -kirjastopalvelut (kirjastoauto) -alueen monipuolinen ammattitarjonta ja osaaminen -hyvät metsästys- ja kalastusmahdollisuudet -erittäin hyvää rakennusmaata järvien läheisillä mäntykankailla. Kylän ulkoiset mahdollisuudet -mahdollisuus saada uusia asukkaita -hankkeet -hyvät ulkoilumahdollisuudet -hyvät metsästys- ja kalastusmahdollisuudet -nykyisten voimavarojen hyödyntäminen 4.2 Kylä tulevaisuudessa Jos Raanujärven kylän asiat kehittyvät asukkaiden toivomalla tavalla, niin tulevaisuuden Raanujärvi voisi olla seuraavanlainen kylä: Raanujärven kyläalue on viihtyisä ja rauhallinen asuinalue, jonne uudet asukkaat toivotetaan ystävällisesti tervetulleiksi. Kylällä on monipuoliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet sekä kokoontumistilat. Kylän yrityksistä ja palveluista tiedotetaan tehokkaasti alueen asukkaille. Kyläalueen liikenneturvallisuus on kunnossa. Kyläalueelta löytyy aktiivisia ihmisiä talkoisiin ja muiden yhteisten asioiden hoitamiseen. 5 Kylän kehittämistavoitteet Vähimmäistavoite on se, että kylän toiminnat säilyvät ainakin ennallaan. Se ei kuitenkaan turvaa kylän elävänä pysymistä. Siitä syystä Raanujärven kyläläiset ovat ottaneet ohjakseen omiin käsiinsä ja ryhtyneet pohtimaan sitä, kuinka yhteistoiminnalla ja asioiden hankkeistamisella voidaan vaikuttaa koko kylän väen mahdollisuuksiin. Kehittämisapua ja ohjeita on haettu kyläneuvottelupäiviltä ja asiaan liittyvistä seminaareista. Ohjeet ja opastukset toimivat yleisellä linjalla. Siten kyläläisten ja kylätoimijoiden on tarkkaan otettava huomioon vallitsevat olosuhteet. Asioiden esittämisessä ovat yleisesti käytetyt kaaviot ja kuvat hyödyllisiä ja yleisesti ymmärrettäviä. Siten alla olevaan kaavioon on sijoitettu Raanujärviläisten havaintoja ja tuntemuksia. 10
Kylän ongelmat tai kehittämiskohteet 1. Väestö ja asuminen -rantatonttipula - uusilla asukkailla ei ole tietoa kylän asioista -kylätyöntekijän puute 2. Elinkeinot -kyläläiset eivät tunne kylän yrityksiä ja niiden palveluita 3. Palvelut - puuttuu urheilukenttä, kuntopolku ja valaistu latu -asukkaat eivät koe nykyistä kotikuntaa juurikaan omakseen. -kuntamuutosasia on monen mielessä. -nykyiseen kotikuntaan ei luoteta ja etäisyys -kuntakeskukseen on pitkä ja siten asioiminen tulee kalliiksi - lisäksi kuntakeskukseen johtava tie huonompi kuin Rovaniemelle johtava tie 4. Yhdyskuntatekniikka -liikenneturvallisuudessa on puutteita, koska valaistu osuus kattaa v5. Maisemat ja vesistöt vähäliikenteisen Kyläniemen tien 5. Ympäristö -kylän yleisilmeessä ja vesistöissä on kehitettävää - 6. Yhdistys- ja yhteistoiminta - Talkoohenki kaipaa elvyttämistä Kylän tavoitteet 1. Uusien asukkaiden vastaanotto - tulisi olla tontteja osoittaa rakentajille - parannetaan tiedotusta uusille asukkaille - tehdään suunnitelmat uusien asukkaiden saamiseksi kylälle 2. Kylän yritysten markkinointi - kehitetään kylän yritysten ja niiden palveluiden markkinointia kyläläisille - yrityksille järjestetään ilmoitustilaa esimerkiksi Joonan kaupan seinälle 3. Urheilukenttä, kuntopolku - rakennetaan kylälle kuntopolku, valaistu latu ja Loimun kenttä tulisi remontoida, ainakin pelikenttätasoiseksi. 4. Liikenneturvallisuus - parannetaan liikenneturvallisuutta - kehitetään kylän yleisilmettä ja vesistöjä - kylän järvi- ja vaaraluonto maisemineen kiinnostaa matkailijoita. 6. Talkootoiminta - Tehostetaan tiedottamista talkoista 7. Kunta-asia -kotikunta tulisi olla sellainen, jonka toimintaan koko kunnan tasapuolisena kehittäjänä voisi luottaa - kyläläisten edustajana kylän kunnanvaltuutettujen on ponnekkaasti esitettävä kyläläisten esittämät parannusehdotukset 8. Kylähistoria -kyläkirjan kirjoittaminen on suuri haaste 6 Toimenpiteet Tässä on esitetty tulevat toimenpiteet yleispiirteisesti. Jokainen toimenpide vaatii yksityiskohtaisen suunnittelun siinä vaiheessa, kun toimenpiteen käytännön toteuttaminen käynnistyy. Osasta toimenpiteistä voidaan tehdä erillinen hankesuunnitelma joko kylän omana hankkeena tai sitten yhteistyössä esim. toisten kylien kanssa. Osa asioista toteutetaan kyläläisten talkootyöllä ja osa asioista toteutuu yhteistyössä oman kunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. 11
Jokainen toimenpide vaatii toteutuakseen kyläläisten aktiivista panosta. Tavoitteena on, että jostakin tietystä toimenpiteestä kiinnostuneet kyläläiset lähtisivät rohkeasti mukaan toteuttamaan heille itselleen tärkeitä asioita. Jokaisen kyläläisen pienikin panos on arvokas yhteisten asioiden toteuttamisessa ja entistä paremman Raanujärven kylän rakentamisessa. Toimenpiteiden toteuttamisesta kiinnostuneet kyläläiset voivat ottaa yhteyttä Raanujärven kyläyhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin, jotka ohjaavat kyläsuunnitelman yleistä eteenpäinvientiä. 6.1 Uusien asukkaiden vastaanotto Kylälle kaivataan enemmän paikallistietoa ja uusien asukkaiden vastaanoton parantamista. Selvitellään tarvittavia toimenpiteitä. Joonan kaupalla on asukkaiden käytössä Kyläkansio, jonka markkinointia pitää parantaa. Joonan kaupan lähellä kantatie 83:een rajoittuen on Ylitornion kunnan omistama rakentamaton kahden hehtaarin alue. Sen maaperä on soraa ja kuuluu samaan muodostumaan kuin läheinen vedenottamo. Alue on helposti jaettavissa neljäksi erittäin rakennuskelpoiseksi tontiksi. Maaperän helpon rakennettavuuden lisäksi etuina ovat kaupan, maantien, koulun ja muiden kylän toimintojen läheinen sijainti. Uusien asukkaiden saamiseksi Raanujärvelle on tehty aloite Ylitornion kuntaan ja kunta ilmoitti 26.11.2006 Lapin Kansassa myytävästä tonttimaasta. 6.2 Kylän yritysten markkinointi Kylälle kaivataan parempaa tiedotusta paikallisista yrityksistä ja niiden palveluista. Selvitetään tiedotusmahdollisuuksien parantamista. Kylän toiminnasta on saatava todellista tietoa Ylitornion kuntaan. 6.3 Urheilukenttä kuntopolku ja valaistu latu Kylälle kaivataan urheilukenttää (jalkapallo yms.), kuntopolkua ja valaistua latua. 12
Kuva 6. Raanujärviläisiä talkootöissä 23.9.2006. Kunnostetaan Raanujärven Loimun talon vieressä olevaa urheilukenttää. Kuva E. Pulkkinen. 6.4 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan yhteistyössä Lapin tiepiirin sekä Ylitornion kunnan kanssa. 6.5 Maisemat ja vesistöt Siistitään kylän yleisilmettä ja kiinnitetään huomiota erityisesti kylän ohikulku- ja sisääntulomaisemien kunnostamiseen. Selvitetään maisemahoitosuunnitelman tekemistä ja toteuttamista. 6.6 Talkootoiminta Talkootoimintaa pyritään edistämään kaikin tavoin. 7 Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys Kyläsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain kyläyhdistyksen johtokunnan kokouksissa 13
sekä kyläkokouksissa. Kyläyhdistyksen johtokunta huolehtii kyläsuunnitelman tarkistamisesta ja päivittämisestä ennen kokousta, jolloin kyläkokouksessa voidaan esitellä johtokunnan tekemä kyläsuunnitelmaluonnos. Kylätoimikunta ohjaa eri toimenpiteet työryhmille ja vastuuhenkilöille, jotka huolehtivat toimenpiteiden toteuttamisesta. Kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus olla mukana kylän kehittämisessä ja kyläsuunnitelman toteuttamisessa ja päivittämisessä. Toimenpiteiden toteuttamisessa tarvitaan kyläläisten ideoita ja talkootyötä. Työryhminä ja vastuuhenkilöinä voivat toimia kaikki kyläläiset riippumatta siitä kuuluvatko he kylätoimikuntaan. Myös kylän eri yhdistykset ja seurat ovat toimenpiteiden kehittelijöitä ja toteuttajia. Kyläyhdistys tekee vuosittaisen toimintasuunnitelman, johon otetaan kyläsuunnitelmasta niitä asioita (kehitettäviä asioita), joita vuoden aikana aiotaan toteuttaa. Toimintasuunnitelman valmistelutyöt voidaan tehdä eri työryhmissä ja samalla ne arvioivat toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja yhteistyökumppanit. Työryhmien ehdotusten perusteella kylätoimikunnan kokouksessa laaditaan koko kylän toimintasuunnitelma. Isommista asioista tehdään hankesuunnitelmia ja haetaan hankerahoitusta toteuttamiseen joko kylän omana hankkeena tai yhdessä muiden kylien kanssa. Toimintasuunnitelma yhdessä päivitetyn kyläsuunnitelman kanssa käsitellään kyläkokouksissa. Päivitetty kyläsuunnitelma tai sen tiivistelmä on nähtävänä sovitussa paikassa kyläkokouksen jälkeen. Kunnan kyläyhteyshenkilölle toimitetaan vuosittain päivitetty kyläsuunnitelma kyläkokouksen jälkeen. 7.1 Ensimmäinen päivitysajankohta Kyläsuunnitelma päivitetään ensimmäisen kerran vuosikokouksessa 2007. Tämä päivity on tehty vuosikokouksen 2009 perusteella. 8 Yhteystiedot Kyläsuunnittelusta vastaavat Raanujärven kyläyhdistyksen johtokunnan jäsenet. Puheenjohtaja Eelis Pulkkinen 050 4955299, eelis.pulkkinen@netti.fi, eelis.pulkkinen@gtk.fi Varapuh.joht. Jarmo Joona 0400 398392, jarmo.joona@pp.inet.fi Sihteeri Raimo Joona 040 5338519, raimo.joona@destia.fi Rahast. hoit. Maritta Kivilompolo 040 7234159, maritta.kivilompolo@rovaniemi.fi Tapio Välimaa 0400 665235, tapio.valimaa@edu.lao.fi Antero Uusitalo 14
Pirjo Uusitalo Tapio.Välimaa 040 8269398, pirjo.uusitalo@pp.inet.fi 0400 665235, tapio.valimaa.@edu.lao.fi 15