Huolto- ja kunnossapito Työehtosopimus 2007 2010 Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry fadfadfaffdfadfadsfa Sähköalojen ammattiliitto ry df
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LIITTYEN HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEEN... 3 1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA... 7 2 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN... 7 3 TYÖRAUHAVELVOITE... 7 4 PAIKALLINEN SOPIMINEN... 7 5 TYÖSUHDE... 8 Työsuhdeturva... 9 Lomauttaminen... 9 Irtisanominen... 9 Vähentämisjärjestys... 9 Työhönottopaikat... 10 Varsinainen työntekemispaikka... 10 Varsinaisen työntekemispaikan siirto... 10 6 TYÖAIKA... 10 Työviikko ja työvuorokausi... 10 1. Säännöllinen työaika... 10 2. Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät... 10 3. Työajan järjestäminen... 11 4. Varallaolo... 11 5. Tauot... 12 6. Ylityöt... 12 7. Vuorokautinen ylityö... 12 8. Viikoittainen ylityö... 13 9. Sunnuntaityö... 13 10. Viikkolepo... 13 11. Poikkeavasta työajasta maksettava korvaus... 13 12. Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka... 13 13. Ylitöiden enimmäismäärät... 13 14. Odottamattomat työt... 14 15. Hälytysluontoinen työ... 14 16. Ammatillinen koulutus... 14 17. Työajan lyhentäminen... 14 7 TYÖPALKAT... 15 7.1 Palkkaustavat... 15 7.2 Henkilökohtainen aikapalkka... 15 7.3 Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen... 15 7.4 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen... 16 7.5 Suorituspalkkaustyö (Urakka)... 17 7.6 Lisät... 17 7.7 Keskituntiansio... 18 8 MATKAKUSTANNUKSET... 18 A. Korvaukset kun työskennellään työhönottopaikassa tai varsinaisessa työntekemispaikassa... 19 B. Korvaukset kun työskentely tapahtuu työhönottopaikan tai varsinaisen työntekemispaikan ulkopuolella... 19 C. Työnantajan järjestämä kuljetus... 22 D. Oman auton käyttö... 22 E. Työskentely ulkomailla... 23 F. Ennakonpidätys matkakustannuksista... 24 G. Paikallinen sopiminen... 24 9 TUNTIKORTIT... 24 10 PALKANMAKSUPÄIVÄ... 24 11 VUOSILOMA... 25 12 SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ... 26 13 TYÖTURVALLISUUS... 28 14 TYÖVÄLINEET... 28 15 SOSIAALITILAT... 28 16 ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN... 28 17 AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN... 29 18 ERINÄISIÄ KORVAUKSIA... 29 1. Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen... 29 2. Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina vapaapäivinä... 29 3. Kutsunnasta aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen... 29 4. Reserviharjoitusajan palkka... 29 5. Omaisten kuolemantapaukset... 29 6. Korvausten määrä ja korvausten saajat... 29 19 RYHMÄHENKIVAKUUTUS... 30 20 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA... 30 YLEISSOPIMUS... 31 KOMENNUSMIESTEN MAJOITUSTASO... 43 1(51)
TUNTIPALKKALIITE... 44 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS VUONNA 2008 VEROSTA VAPAAKSI KATSOTTAVIEN KILOMETRIKORVAUSTEN MÄÄRISTÄ... 47 2(51)
3(51) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LIITTYEN HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOALAN TYÖEHTOSOPI- MUKSEEN Yllämainitut liitot ovat sopineet seuraavaa 1. Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.10.2007 ja on voimassa 30.4.2010 asti. 2. Tämän sopimuksen käyttöönoton yhteydessä työntekijän kuukausipalkkaa ei alenneta, ellei työtehtävissä tapahdu olennaista muutosta. 3. Liitot nimeävät työryhmän, jonka tehtävänä on työehtosopimuskauden aikana työehtosopimuksen kehittäminen jatkuvan neuvottelun periaattein ja riitakysymysten ratkaisu. 4. Liitot nimeävät palkkausjärjestelmätyöryhmän, jonka tehtävänä on kehittää järjestelmän palkkaryhmäkohtaisia määräyksiä siten, että määräykset huomioivat alan tehtävien ammattitaitovaatimusten lisääntymisen. Työryhmän tulee työehtosopimuskauden aikana järjestää koeluokitus. Työryhmän on sovittava TES-kauden aikana määräykset, joilla huomioidaan menettelytavat henkilökohtaisen palkanosan osalta työntekijän palkkaryhmän nousuedellytysten täyttyessä. 5. Tämän työehtosopimuksen käyttöön oton yhteydessä kesken oleva urakat suoritetaan sovitun työmaasopimuksen mukaan. Helsingissä 13.11.2007 TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry Harri Hietala SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry Martti Alakoski Keijo Rimmistö
4(51) TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA A Yllämainitut liitot ovat sopineet siitä, että huolto- ja kunnossapitotoimialan työehtosopimus voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuskauden aikana paikallisesti sopien sen estämättä, että yrityksessä on käytössä sähköasennustoimialan työehtosopimus. Huolto- ja kunnossapitotoimialan työehtosopimuksen määräykset astuvat voimaan sovitusta käyttöönottopäivämäärästä lukien. B Palkat 1.10.2007-30.4.2010 Yllämainitut liitot ovat sopineet huolto- ja kunnossapitotoimialan palkoista ajalle 1.10.2007-30.4.2010 seuraavaa: 1. Palkankorotukset 1.1. Henkilökohtaisia aikapalkkoja korotetaan 1.10.2007 alkaen 4 %. Korotetusta palkasta vähennetään vähimmäiskuukausipalkka ja erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. 1.2 Henkilökohtaisia aikapalkkoja korotetaan 1.10.2008 tai lähinnä sen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen 4 %. Korotetusta palkasta vähennetään vähimmäiskuukausipalkka ja erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. 1.3 Henkilökohtaisia aikapalkkoja korotetaan 1.10.2009 tai lähinnä sen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen 3 %. Korotetusta palkasta vähennetään vähimmäiskuukausipalkka ja erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. 1.1 Urakkapalkat Vapaasti hinnoiteltuja urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 1.10.2007 4 %:lla, 1.10.2008 4 %:lla ja 1.10.2009 3 %:lla. 2. Vähimmäiskuukausipalkat 7 1.10.2007 1.10.2008 1.10.2009 Pr 1 1186 / kk 1233 / kk 1270 / kk Pr 2 1394 / kk 1449 / kk 1493 / kk Pr 3 1706 / kk 1774 / kk 1827 / kk Pr 4 2184 / kk 2271 / kk 2340 / kk Pr 5 2283 / kk 2374 / kk 2445 / kk Pr 6 2387 / kk 2482 / kk 2557 / kk Pr 7 2465 / kk 2563 / kk 2640 / kk Pr 8 2610 / kk 2715 / kk 2796 / kk
5(51) 6 TYÖAIKA 11. Poikkeavasta työajasta maksettava korvaus 1.10.2007 /h 1.10.2008 /h 1.10.2009 /h iltavuorolisä vuorotyössä klo 14-22 1,04 1,08 1,11 yövuorolisä vuorotyössä klo 22-06 1,92 2,00 2,06 Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 18-22 1,04 1,08 1,11 Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22-06 1,92 2,00 2,06 7.6.1 Ammattitutkintolisä 1.10.2007 / kk 1.10.2008 / kk 1.10.2009 / kk Ammattitutkintolisä 72,80 76 78 Erikoisammattitutkintolisä 133 138 142 7.6.2 Vastuulisä 1.10.2007 1.10.2008 1.10.2009 Palkkaryhmässä 3 vähintään 35 / kk 37 / kk 38 / kk Palkkaryhmässä 4 vähintään 44 / kk 45 / kk 47 / kk Palkkaryhmässä 5 vähintään 60 / kk 63 / kk 65 / kk Palkkaryhmässä 6 vähintään 83 / kk 87 / kk 89 / kk Palkkaryhmässä 7 vähintään 133 / kk 138 / kk 143 / kk Palkkaryhmässä 8 sovitaan erikseen 7.6.3 Erittäin likaisen työn lisä Erittäin likaisen työn lisää maksetaan työstä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysymyksessä olevan alan likaisista töistä ja jossa työnantajan antama suojavaatetus ei anna riittävää suojaa. Lisän suuruus on 1.10.2007 alkaen 0,26 /h, 1.10.2008 alkaen 0,27 /h ja 1.10.2009 alkaen 0,29 /h YLEISOPIMUS 4 LUKU Luottamusmiehen erilliskorvaus Edustettavien työntekijöiden määrä Euroa/kahden viikon tilijakso 5 9 työntekijää 25 / 2 vko 10 50 työntekijää 30 / 2 vko 51 100 työntekijää 40 / 2 vko yli 100 työntekijää 55 / 2 vko
6(51) Tuntipalkkaliite Liite n:o 4 1.10.2007 1.10.2008 1.10.2009 Pr 1 6,81 / h 7,08 / h 7,30 / h Pr 2 8,01 / h 8,33 / h 8,58 / h Pr 3 9,81 / h 10,20 / h 10,51 / h Pr 4 12,55 / h 13,05 / h 13,45 / h Pr 5 13,11 / h 13,64 / h 14,05 / h Pr 6 13,72 / h 14,27 / h 14,69 / h Pr 7 14,16 / h 14,73 / h 15,17 / h Pr 8 15,01 / h 15,61 / h 16,08 / h 7.6.1 Ammattitutkintolisä 1.10.2007 / h 1.10.2008 / h 1.10.2009 / h Ammattitutkintolisä 0,42 0,43 0,45 Erikoisammattitutkintolisä 0,77 0,80 0,82 7.6.2 Vastuulisä 1.10.2007 / h 1.10.2008 / h 1.10.2009 / h Palkkaryhmässä 3 vähintään 0,21 / h 0,22 / h 0,23 / h Palkkaryhmässä 4 vähintään 0,25 / h 0,26 / h 0,27 / h Palkkaryhmässä 5 vähintään 0,34 / h 0,36 / h 0,37 / h Palkkaryhmässä 6 vähintään 0,48 / h 0,50 / h 0,51 / h Palkkaryhmässä 7 vähintään 0,77 / h 0,80 / h 0,82 / h Palkkaryhmässä 8 sovitaan erikseen Helsingissä 13.marraskuuta 2007 TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry Harri Hietala SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO ry Martti Alakoski Keijo Rimmistö
7(51) 1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka työskentelevät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden ylläpito-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä. 2. Sopimuksen määräyksiä voidaan soveltaa vain sellaisessa yrityksessä, jonka päätoimialue liittyy yllä oleviin toimintoihin, tai jonka organisaatiossa on yrityksen muista toiminnoista tämän sopimuksen mukaista toimintaa varten eriytetty yksikkö. 2 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopimuksen osia. Liite 1 Allekirjoituspöytäkirja (sivu 2) Liite 2 Yleissopimus (sivu 92) Liite 3 Majoitustaso (sivu 43) Liite 4 Tuntipalkkaliite (sivu 44) 3 TYÖRAUHAVELVOITE 1. Tämä työehtosopimus sitoo 1 :ssä mainittuja työnantajajärjestöjä ja kyseisessä pykälässä mainituin rajoituksin niiden jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Tämä työehtosopimus sitoo myös allekirjoittaneita työntekijäjärjestöjä ja niiden alayhdistyksiä sekä työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. 2. Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työtaistelutoimenpiteitä. 3. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittömästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrauhan palauttamiseksi. Samoin liitot ovat velvollisia ryhtymään heti työehtosopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lopettamiseksi. 4 PAIKALLINEN SOPIMINEN Tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otettu erillinen maininta ja viitattu tähän paikallisen sopimisen pykälään (4 ). Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
8(51) Yksittäisen työntekijän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa luottamusmiehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa. Luottamusmiehen tekemä sopimus ei myöskään voi olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa. Muu kuin pääluottamusmiehen kanssa tehty sopimus on työnantajan annettava tiedoksi pääluottamusmiehelle. Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli toinen sopijaosapuoli sitä pyytää tai työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevassa määräyksessä edellytetään kirjallista sopimista. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Määräajaksi solmittu paikallinen sopimus voidaan työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä irtisanoa kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. 5 TYÖSUHDE 1. Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. 2. Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kirjallinen työsopimus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työsuhteen ehdot ja muut työsopimuslain selvitettäväksi määräämät tiedot, jollei niitä anneta erikseen kirjallisesti, kuten: henkilötiedot (työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka) pääasialliset tehtävät työsopimuksen kesto: a) toistaiseksi voimassa oleva (nk. vakituinen) b) määrätyksi kalenteriajaksi tai määrättyä työmaata varten (nk. tilapäinen) määräaikaisuuden kesto ja peruste koeaika* noudatettava työehtosopimus työhönottopaikka työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa työnteon alkamisajankohta palkan ja muun vastikkeen määräytymisperusteet (palkka, palkkaryhmä) palkanmaksukausi säännöllinen työaika vuosiloman määräytyminen irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste * Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään kahdeksan (8) kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään neljä (4) kuukautta ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 :ssä tarkoitettua koulutusta. Kahdeksan kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä. 3. Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun nimet sekä tarvittavat yhteystiedot.
9(51) Työsuhdeturva Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Lomauttaminen 1. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä ensisijaisesti kirjallisesti tai milloin se ei kohtuudella ole mahdollista, muuten todistettavasti. 2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa. 3. Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain 7 2 momentin 7 kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Irtisanominen 1. Työnantajan irtisanoessa Noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika alle 1 vuosi - 14 vuorokautta 1 vuosi, mutta alle 3 vuotta 1 kk 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk 10 vuotta tai enemmän 4 kk 2. Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta 3. Työntekijän muutosturva Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittua työllistymisen ja muutosturvan toimintamallia noudatetaan sopimuskauden alusta. Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava: a. enintään 5 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt enintään 4 vuotta b. enintään 10 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 4, mutta enintään 8 vuotta c. enintään 20 päivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 8 vuotta 4. Irtisanomisajanpalkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja vahingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään vuosilomakeskituntiansiota. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain. Vähentämisjärjestys Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
10(51) Työhönottopaikat Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu. Varsinainen työntekemispaikka Työntekijän varsinaisena työntekemispaikkana voi toimia palvelujen kohteena oleva teollisuuslaitos, kiinteistö tai kiinteistöt, joissa yrityksellä on pitkäkestoinen sopimus ja työntekijä työskentelee, lukuun ottamatta lyhyehköjä komennuksia muualla. Varsinaisen työntekemispaikan siirto Työntekijä voidaan, hänen kanssaan erikseen sopien, siirtää pysyväisluontoisesti toiseen varsinaiseen työntekemispaikkaan. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut työntekemispaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu: työhönottopaikka entinen työntekemispaikka uusi työntekemispaikka siirron syy siirron päivämäärä muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat. Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, työntekemispaikka muuttuu varsinaiseksi työntekemispaikaksi kuitenkin viimeistään 4 kuukauden kuluttua siirron tapahtumisesta. Mikäli yrityksen sopimus tilaajaan päättyy, siirto voidaan toteuttaa sopimuksen päättymishetkellä. Työntekijää ei saa kuitenkaan siirtää työhönottopaikan normaalin työssäkäyntialueen ulkopuolelle siitä hänen kanssaan sopimatta. 6 TYÖAIKA Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Työviikko ja työvuorokausi Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä säännöllisen työvuoron alkaessa ja vuorotyössä aamuvuoron alkaessa, ellei paikallisesti toisin sovita. 1. Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 2. Työajan säännönmukainen sijoitus, vapaapäivät 2.1. Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 18.00. Työajan sijoitus voidaan sopia muiden työmaalla työskentelevien ammattiryhmien työajan mukaiseksi. 2.2. Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työhönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työntekemispaikalla. Tarveaineiden ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mahdollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työaikana. 2.3. Noudatettaessa tämän kohdan tarkoittamaa viikoittaista työaikaa, työntekijällä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, ellei laadittu työtuntijärjestelmä muuta määrää. Paikallisesti voidaan 4 :n mukaisesti sopia muunlaisestakin vapaapäivien sijoittelusta. 2.4. Arkipyhäviikolla lauantaipäivät sekä joulu- ja juhannusaatot ovat vapaapäiviä, ellei työtuntijärjestelmä toisin määrää.
11(51) 2.5. Vuorotyö on työtä, joka on järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Varsinaisesta vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorolisää seuraavasti: 1.10.2007 /h 1.10.2008 /h 1.10.2009 /h iltavuorolisä vuorotyössä klo 14-22 1,04 1,08 1,11 yövuorolisä vuorotyössä klo 22-06 1,92 2,00 2,06 2.6. Iltatyö on työ, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana klo 18.00-22.00. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 22.00 06.00. 1.10.2007 /h 1.10.2008 /h 1.10.2009 /h Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 18-22 1,04 1,08 1,11 Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22-06 1,92 2,00 2,06 3. Työajan järjestäminen Työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu enintään 12 viikon aikana 40 tuntiin viikossa. Vuorokautinen työaika on tällöin enintään 10 tuntia ja viikoittainen enintään 50 tuntia. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Paikallisesti voidaan 4 :n mukaisesti sopia keskimääräisestä työajasta, vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudesta sekä työajan tasoittumisjakson pituudesta. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään neljäksi viikoksi. Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajat, päivittäisten lepoaikojen ajankohdat, vapaapäivät sekä viikkolepo. Laaditusta työvuoroluettelosta on ilmoitettava ja sen mahdollisista muutoksista sovittava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vähintään 2 viikkoa etukäteen, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli muutetun työvuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin viisi työvuoroa, työntekijälle on maksettava ensimmäiseen viiteen vuoroon sijoittuvilta aiemmasta työajasta poikkeavilta tunneilta lisää. 1.10.2007 /h 1.10.2008 /h 1.10.2009 /h 1,04 2,00 2,06 Arkipyhät samoin kuin joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai lyhentävät viikoittaista työaikaa vastaavasti. Jos työntekijällä on työvuoroluettelon mukaan työvuoro em. päivinä, on hänelle annettava työaikaa vastaava arkipyhävapaa tasoittumisjakson aikana. Työajan tasoittumispäivät eivät voi sijoittua edellä lueteltuihin päiviin, vuosilomapäiviin eikä työajan lyhennyspäiviin. Ellei kirjallista työvuoroluetteloa ole tehty ovat yli 8 tunnin päivittäiset työajan tunnit ylityötä ja yli 40 tuntia viikossa ylittävät tunnit viikoittaista ylityötä. (huom. tulkinta kohdassa 8.2) Jos työntekijän työsuhde päättyy tai työntekijä lomautetaan niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta, jotka ylittävät työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityömääräysten mukaisesti. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, ellei laadittu työtuntijärjestelmä toisin määrää. Pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät erityiset syyt muuta vaadi. 4. Varallaolo Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on sopimuksen nojalla velvollinen olemaan jäljempänä selostetulla tavalla tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan kutsua töihin.
12(51) Työnantaja vastaa yhteydenpitovälineistä, ellei toisin ole sovittu. Työnantaja ja työntekijä sopivat varallaolosta ja siitä maksettavan korvauksen määrästä kirjallisesti. Varalla olevalla työntekijällä on oikeus valita olinpaikkansa siten, että hän on työhönkutsun saatuaan, sovitun ajan kuluessa lähtövalmis työhön. Varallaoloaikana tehtyyn työhön sovelletaan tämän työehtosopimuksen 6 :n 15 kohdan hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä. Työaika alkaa työntekijän lähtiessä työhön oleskelupaikastaan ja päättyy hänen takaisin palattuaan. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. 5. Tauot Varallaolosta tehty sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kuuden viikon irtisanomisaikaa. 5.1 Kuutta tuntia pidemmän työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko, jota ei lueta työajaksi. Yksivuoroisessa päivätyössä ruokailutauko on sijoitettava klo 11.00-13.00 väliseksi ajaksi. Paikallisesti voidaan sopia puolen tunnin ruokatauosta. 5.2 Työntekijällä on oikeus pitää 8 tunnin työaikana työvuoron ensimmäisellä ja toisella puoliskolla yksi 12 minuutin pituinen virkistystauko. Ne luetaan työajaksi. 5.3 Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen lepotauko ruokailua tai virkistystä varten. Mikäli yli tunnin kestävä ylityö alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oikeus pitää 12 minuutin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä mainitut tauot luetaan työajaksi. 6. Ylityöt 6.1 Vuorokautista ja viikoittaista ylityötä ovat laaditun työvuoroluettelon ylittävät työtunnit, jotka korvataan kuten tämä työehtosopimus määrää. 6.2 Mikäli säännöllisen työajan lyhennys riippuu työnantajasta, maksetaan ylityöstä - jota tehdään lyhentyneestä työpäivästä huolimatta - ylityölisä säännöllisen työajan päätyttyä, kuten muistakin ylityötunneista. 6.3 Matkustaminen yrityksessä käytössä olevana työaikana rinnastetaan työaikaan vuorokautista ja viikoittaista työaikaa laskettaessa. Matkustusaikaa ei kuitenkaan lueta varsinaiseksi työajaksi. 6.4 Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan lähettämänä ammattiinsa liittyvään koulutukseen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi viikoittaista ylityötä laskettaessa. 6.5 Työntekijän säännöllisenä työaikana työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen käyttämä aika rinnastetaan työaikaan ylityötä ja viikkolepokorvausta laskettaessa. 6.6 Työntekijän ja työnantajan sopiessa myös työajan ulkopuolella luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen käyttämä aika rinnastetaan työaikaan ylityötä ja viikkolepokorvausta laskettaessa. 6.7 Yli- sunnuntai- odottamattoman- tai hälytystyön työpalkan laskentaperusteena käytettävä tuntipalkka saadaan jakamalla henkilökohtainen aikapalkka 168:lla. 7. Vuorokautinen ylityö Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 6 1 kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan tai laaditun työtuntijärjestelmän lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
13(51) 8. Viikoittainen ylityö 8.1 Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen 6 1 kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen tai laaditun työtuntijärjestelmän määrittämän viikkotyöajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta. 8.2 Itsenäisyyspäivän, joulun, uudenvuodenpäivän, loppiaisen, pääsiäisen, vapunpäivän ja helatorstain jälkeisenä lauantaina ja sunnuntaina kuten myös pääsiäislauantaina, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, juhannusaattona ja juhannuspäivinä tehtävästä työstä maksetaan palkkaa kuten viikoittaisesta ylityöstä. Tulkinta: Edellä mainittuina viikonloppuina (la - su) tehty viikkoylityö korvataan siten, että 8 ensimmäistä tuntia on 50% ja seuraavat 100% keskituntiansiosta. Tätä kohtaa ei sovelleta, kun työaika on järjestetty laaditun työtuntijärjestelmän mukaan keskimääräiseksi. 8.3 Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisen tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan tehdyistä työtunneista ylityölisää siten kuin viikoittaisesta ylityöstä. 9. Sunnuntaityö Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100% keskituntiansiosta. 10. Viikkolepo Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollista antaa työaikalain edellyttämää yhtäjaksoista 35 tunnin viikoittaista vapaa-aikaa (viikkolepo), korvataan sen aikana tehty työ maksamalla ko. tunneilta keskituntiansion mukainen korvaus tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata kuukauden kuluessa työn suorittamisesta. 11. Poikkeavasta työajasta maksettava korvaus 1.10.2007 /h 1.10.2008 /h 1.10.2009 /h Iltavuorolisä, vuorotyössä klo 14-22 1,04 1,08 1,11 Yövuorolisä, vuorotyössä klo 22-06 1,92 2,00 2,06 Iltatyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 18-22 1,04 1,08 1,11 Yötyölisä työssä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä klo 22-06 1,92 2,00 2,06 12. Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka Työntekijän palkkaa ei vähennä seuraavat arkipyhät: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä sekä juhannusaatto. Mikäli työntekijä on mainittuna arkipyhänä työssä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä. 13. Ylitöiden enimmäismäärät Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä.
14(51) 14. Odottamattomat työt Milloin työntekijälle hänen työvuoronsa aikana ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan palata työhön, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena työntekijän keskituntiansion mukainen palkka yhdeltä tunnilta. Varsinaiselta työajalta maksetaan palkka lain ja tämän työehtosopimuksen mukaan. Lyhyemmältä kun yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. 15. Hälytysluontoinen työ 15.1. Mikäli työntekijä kutsutaan takaisin työhön hänen jo työmaalta poistuttuaan, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin keskituntiansion mukainen palkka. 15.2. Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) kuitenkin enintään siihen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suoritetaan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuitenkin kuten edellä on sanottu. Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö- tms. lisät ja mahdollinen viikkolepokorvaus. 15.3. Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. 15.4. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. 15.5. Em. 100 %:n lisä maksetaan keskituntiansion perusteella. 16. Ammatillinen koulutus Ammatilliseen koulutukseen käytetystä ajasta maksetaan henkilökohtaista aikapalkkaa. 17. Työajan lyhentäminen 17.1. Vapaan määrä ja antaminen Vapaata kertyy kokoaikaiselle ja osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle 6,3 % tehdystä säännöllisestä työajasta. Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös ne tunnit, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai korvausta jonkin tämän työehtosopimuksen määräyksen perusteella. Mikäli työajan lyhennyksen maksamis- tai antamistilanteessa kertymä on vajaita tunteja, pyöristetään kertynyt lyhennysvapaa lähimpään täyteen tuntiin. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vapaa annetaan työpäivinä (8 h), mikäli työnantajan ja työntekijäin välillä ei muusta sovita. Vapaapäiviä ei saa määrätä pidettäväksi päivänä, jonka työntekijä on muusta syystä saanut vapaapäiväksi. 17.2. Vapaasta ilmoittaminen - siirto Vapaapäivästä ilmoitetaan vähintään 14 vuorokautta ennen, jos vapaajakso on yli työpäivän mittainen ja vähintään 7 vuorokautta ennen, jos on kyse yksittäisestä päivästä. Työnantajalla on oikeus siirtää vapaapäivää ja myös tällöin noudatetaan 7 vuorokauden ilmoitusaikaa. Jos työntekijä joutuu pakottavasta syystä työhön vapaapäivänään työn olematta työehtosopimuksessa tarkoitettua hälytystyötä. hänelle ilmoitetaan joko uusi vapaapäivä tai työajalta maksetaan 100 %: keskituntiansiosta
15(51) Mikäli työntekijä vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen syyn perusteella, josta työnantaja on velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen muiden sopimusmääräysten perusteella, ei uutta vapaapäivää anneta tilalle. Jos työnantaja taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttaa hänet ennen kuin siirretty vapaapäivä on annettu, vapaapäivä on kuitenkin annettava ennen lomautuksen alkamista. 17.3. Menettely työsuhteen päättyessä Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hänelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta. 17.4. Korvaus työajanlyhennyspäiviltä Työajan lyhennyspäiviltä työntekijät saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä. 17.5. Viikoittainen ylityö Jos työntekijä tekee työtä vapaapäivänään (esim. lauantai-sunnuntai) sillä viikolla, jolla hän pitää tämän sopimuksen mukaisen työajanlyhennysvapaan, maksetaan näiltä tunneilta ylityölisä kuten viikoittaisesta ylityöstä. 17.6. Vaikutus vuosilomaan Vapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä. 7 TYÖPALKAT 7.1 Palkkaustavat Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palkkaa kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai suorituspalkaksi. Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai suorituspalkkaustyö. 7.2 Henkilökohtainen aikapalkka Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä henkilökohtainen aikapalkka. Henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta kuukausipalkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja ammattitutkintolisästä. Kuukausipalkan sijasta voidaan sopia myös tuntipalkasta, jolloin tämän pykälän mukaisesti määritellystä henkilökohtaisesta aikapalkasta saadaan tuntipalkka jakamalla em. kuukausipalkka luvulla 168. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijän palkkaryhmän- ja henkilökohtaisen palkan osuuden määrittely suoritetaan tämän työehtosopimuksen mukaisesti. 7.3 Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen vertaamalla työntekijän osaamista ja häneltä edellytettäviä tehtäviä jäljempänä oleviin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin. Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.
16(51) Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja ja asianomainen työntekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä työntekijä voi kutsua mukaan luottamusmiehen. Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään liitojen välillä ratkaistavaksi. Palkkaryhmä 1 Kiinteistön vaatimat perustehtävät, jotka eivät vaadi erityistä teknistä osaamista. Palkkaryhmä 2 Tehtävät edellyttävät perehdyttämistä ja tehtävät eivät ole teknisiin laitteisiin tai järjestelmiin kohdistuvia huolto- ja kunnossapitotehtäviä Palkkaryhmä 3 Tehtävät, jotka vaativat ammattityöskentelyä annettujen ohjeiden tai opastuksen mukaisesti. Palkkaryhmä 4 Tehtävät, jotka vaativat itsenäistä ammattityöskentelyä annettujen ohjeiden ja piirustusten mukaisesti. Palkkaryhmä 5 Tehtävät käsittävät itsenäistä ammattiosaamista, jolla tarkoitetaan esim. taajuusmuuttaja-logiikka-, lämmönsäätöjärjestelmien, kylmälaitteiden, automaatiojärjestelmälaitteiden tai mekaanisten kuten hydrauli- ja pneumaattisten järjestelmien tai vastaavien huoltotoimenpiteiden hallintaa. Palkkaryhmä 6 Tehtävät käsittävät oman ammattiosaamisalueen lisäksi toisen ammattiosaamisalueen hallintaa. Palkkaryhmä 7 Tehtävät käsittävät laajojen kokonaisuuksien osaamista, kuten oman ammattiosaamisalueen lisäksi toisen ammattiosaamisalueen hallintaa ja vastuuta oman työryhmän teknisestä ohjaamisesta ja useamman palkkaryhmä viiden mukaisen järjestelmän hallintaa. Palkkaryhmä 8 Tehtävät käsittävät laajojen useiden osa-alueiden hallintaa ja oman eri osa-alueita suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta em. tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista. Vähimmäiskuukausipalkat 1.10.2007 /h 1.10.2008 / h 1.10.2009 / h Pr 1 1186 1233 1270 Pr 2 1394 1449 1493 Pr 3 1706 1774 1827 Pr 4 2184 2271 2340 Pr 5 2283 2374 2445 Pr 6 2387 2482 2557 Pr 7 2465 2563 2640 Pr 8 2610 2715 2796 7.4 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen Työntekijän palkan suuruuteen vaikuttaa tehtävien vaativuuden ohella hänen pätevyytensä mukaan maksettava henkilökohtainen lisä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riippuu kuukausipalkan päälle maksettavan palkan osuuden suuruus ja sen kehittyminen. Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä työntekijän ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä työntekijän tehtävien hoitamiselle. Pätevyydenarvioinnin suorittaa työnantaja yhdessä työntekijän
17(51) kanssa, yrityksessä valittujen pätevyystekijöiden perusteella. Työntekijän pätevyyttä arvioidaan suhteessa hänen palkkaryhmänsä mukaiseen tehtävään. Pätevyystekijöitä voivat olla mm. seuraavat: ammatinhallinta, erityistaidot, vastuullisuus, yhteistyötaidot, aktiivisuus, taloudellinen ajattelukyky ja muut mahdolliset. 7.5 Suorituspalkkaustyö (Urakka) Palkkausmuotona voidaan käyttää suorituspalkkausta silloin kun osapuolet siitä sopivat. Suorituspalkkaustyöstä ja työssä sovittavasta palkkausmuodosta sovitaan paikallisesti työkohteittain kirjallisesti työnantajan ja työryhmän edustajan kanssa. Palkkausmuotoina voidaan käyttää sovittavia urakkahinnoitteluja, ns. könttäurakkaa, palkkiopalkkaa tai muuta paikallisesti sovittavaa palkkausmuotoa. Sopimuksesta tulee käydä ilmi työhön sisältyvät osapuolten velvollisuudet samoin kuin työryhmälle on annettava riittävät tiedot suorituspalkan muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Suorituspalkkatyön hinta sovitaan ennen työn alkamista työnantajan ja työryhmän kanssa. Välttämättömän syyn vaatiessa voidaan hinta sopia myös työn kuluessa, kuitenkin viimeistään ennen kuin puolet ko. työstä on tehty. Suorituspalkkatyön urakkavoitto jaetaan henkilökohtaisten aikapalkkojen mukaan, elleivät työhön osallistuneet työntekijät muusta jakoperusteesta sovi. 7.6 Lisät Kun suorituspalkkaustyöstä on sovittu, vähimmäispalkka on vähintään henkilökohtainen aikapalkka +7 %. Vapaasti hinnoiteltuja urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 1.10.2007 1.10.2008 1.10.2009 4 %:lla 4 %:lla 3 %:lla Lisien tulee olla erillisinä palkkalaskelmassa. 7.6.1. Ammattitutkintolisä Työntekijälle maksetaan hänen oman tehtäväalueensa suoritetusta ammattitutkinnosta: 1.10.2007 / kk 1.10.2008 / kk 1.10.2009 / kk Ammattitutkintolisä 72,80 76 78 Erikoisammattitutkintolisä 133 138 142 Ammattitutkinnoilla ja erikoisammattitutkinnoilla tarkoitetaan työntekijän hyväksyttävästi suorittamia opetushallituksen hyväksymiä ammattitutkintolain mukaisia tutkintoja. Ammattitutkinnon suoritus Työntekijälle korvataan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys henkilökohtaisen aikapalkan mukaan ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut osallistumisestaan etukäteen työnantajan kanssa.
18(51) Edellä mainitut korvaukset suoritetaan yhden kerran tutkinnon tietopuolista koetta ja yhden kerran työkoetta varten, enintään kuitenkin yhteensä neljältä työpäivältä. Työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä tutkinnon tai sen osan uusimista varten ilmoitettuaan siitä vähintään viikkoa etukäteen työnantajalle. Velvollisuutta maksaa edellä mainittuja korvauksia ei tässä tapauksessa ole. 7.6.2. Vastuulisä Kun työntekijä työnantajan kanssa sovitulla tavalla vastaa työstä suoritusteknisesti, tarvikehuollosta ja taloudellisuudesta, hänelle maksetaan vastuulisää seuraavasti. Lisän suuruudessa tulee huomioida työryhmän koko ja taloudellinen vastuu siltä osin kuin vastuu liittyy työsuorituksessa materiaalikäyttöön, lisätarjouksiin tms. 1.10.2007 / kk 1.10.2008 / kk 1.10.2009 / kk Palkkaryhmässä 3 vähintään 35 37 38 Palkkaryhmässä 4 vähintään 44 45 47 Palkkaryhmässä 5 vähintään 60 63 65 Palkkaryhmässä 6 vähintään 83 87 89 Palkkaryhmässä 7 vähintään 133 138 143 Palkkaryhmässä 8 sovitaan erikseen Vajaakuukausien kyseessä ollessa jaetaan em. summat kuukauden todellisten työpäivien suhteessa. 7.6.3. Erittäin likaisen työn lisä Erittäin likaisen työn lisää maksetaan työstä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysymyksessä olevan alan likaisista töistä ja jossa työnantajan antama suojavaatetus ei anna riittävää suojaa. Lisän suuruus on 1.10.2007 / h 1.10.2008 / h 1.10.2009 / h 0,26 0,27 0,29 7.7 Keskituntiansio Keskituntiansio muodostetaan palkkakausittain siten, että työntekijän vähimmäiskuukausipalkkaan lisätään henkilökohtainen palkanosa sekä ammattitutkinto-, tai erikoisammattitutkintolisä, vastuulisä ja olosuhdelisä. Keskituntiansio saadaan jakamalla summa luvulla 160. 8 MATKAKUSTANNUKSET Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu. Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmatkat. Matkakustannukset korvataan tämän pykälän määräysten mukaisesti. Matkustamisessa noudatetaan Verohallituksen kulloinkin voimassa olevia veroista vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvausten, yömatkarahojen sekä kilometrikorvausten osalta ellei tämän pykälän määräyksistä muuta johdu. Matkaan liittyvät yksityiskohdat kuten alkamis- ja päättymispaikka selvitetään ennen matkalle lähtöä.
19(51) Työntekijän on tehtävä työmatkasta selvitys, josta käy ilmi matkan lähtöpaikka, matkan kohde, matkakulujen määrä ja matkan kesto. A. Korvaukset kun työskennellään työhönottopaikassa tai varsinaisessa työntekemispaikassa Työskenneltäessä tämän työehtosopimuksen 5 :n mukaisessa varsinaisessa työntekemispaikassa noudatetaan tämän kohdan mukaisia määräyksiä. Jos työntekijällä on mahdollisuus siirtyä työaikana tavanomaiseen ruokailupaikkaansa, muodostuu hänen useamman kiinteistön muodostamasta palvelukokonaisuudesta hänen varsinainen työntekemispaikkansa. Tällöin ei ateriakorvausta makseta. Työskenneltäessä vähintään 4 tuntia päivässä muualla kuin varsinaisessa työntekemispaikassa ja työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla hänen tavanomaisessa ruokailupaikassaan, maksetaan hänelle kulloinkin voimassa oleva verohallituksen hyväksymä ateriakorvaus. Työpisteiden väliset todelliset matkakustannukset korvataan. Jos työn tekeminen loppuu tai alkaa muualla kuin työntekijän sosiaalitilan, tavanomaisen ruokailupaikan tai työkalujen säilytyspaikan muodostamassa rakennuksessa, maksetaan työntekijälle tästä aiheutuneet edellä mainittuun työntekopaikkaan verrattuna lisääntyvät todelliset matkakustannukset. Päivittäin varsinaiseen työntekemispaikkaan mentäessä ja työajan päätyttyä sieltä poistuttaessa ei matkakustannuksia korvata. B. Korvaukset kun työskentely tapahtuu työhönottopaikan tai varsinaisen työntekemispaikan ulkopuolella 1 Ateriakorvauksen maksaminen 1.1 Ateriakorvaus maksetaan työntekijälle, joka päivässä työskentelee vähintään 4 tuntia työhönottopaikkansa ulkopuolella. Ko. tuntimäärä voi muodostua myös useammasta lyhyestä työskentelystä työhönottopaikan ulkopuolella. Tulkinta: Työhönottopaikkaan (kiinteistöön tai sen osaan sekä piha-alueeseen) luetaan kuuluvaksi esim. seuraavat tilat: konttori, myymälä, verstas, varastotila tai alue yms. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa. Ateriakorvauksen suuruus on ¼ osa verohallituksen vahvistaman päivärahan määrästä. Ateriakorvaus 1.1.2008 alkaen 8 1.2 Vähintään 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta maksetaan ateriakorvaus kaksinkertaisena. Työmatkan keston ollessa vähintään 14 tuntia, maksetaan ateriakorvaus kolminkertaisena. 1.3 Ateriakorvausta ei makseta autonkuljettajaksi palkatulle työntekijälle. 1.4 Ateriakorvausta ei makseta, milloin työntekijälle on työpaikalle järjestetty kunnollinen vapaa ruoka. 2 Päivärahan maksaminen 2.1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähintään 40 km etäisyydellä työhönottopaikasta ja vähintään 15 km:n etäisyydellä kotoa. Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatkan kesto on yli 10 tuntia ja osapäiväraha työmatkan kestäessä yli 6 tuntia. 2.2 Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tuntia, maksetaan kokopäiväraha.
20(51) 2.3 Kun viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 tuntia, maksetaan osapäiväraha. 2.4 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle siitä 3.2 kohdan lähtöpaikasta josta matkalle tosiasiallisesti lähdetään. Viimeinen matkavuorokausi päättyy työntekijän palattua työmatkalta edellä mainittuun lähtöpaikkaan. 2.5 Mikäli työpäivä yrityksessä käytännössä olevan työajan mukaan on päättynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, matkaa käsitellään uutena työmatkana, jos työmatka kestää vähintään 4 tuntia. Korvaukset maksetaan tuolloin edellä olevan mukaisesti huomioiden, ettei samalle päivälle voida maksaa ateriakorvausta ja/tai osapäivärahaa kokopäivärahan ylittävää määrää. 3 Matkakulujen korvaus 3.1 Tämän kohdan matkakorvauksella tarkoitetaan edestakaisesta matkasta erityiselle työntekopaikalle sekä työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä ja komennuskohteessa (huom. 3.7). tehdystä työmatkasta syntyvien kulujen korvausta. 3.2 Matkakulukorvauksen lähtöpiste on joko koti tai työhönottopaikka. Matkakulukorvaus maksetaan todellisen kuljettavan matkan mukaan siitä lähtöpisteestä, kummasta matka työntekopaikkaan on lyhyempi. 3.3 Matkakuluksi katsotaan esim. linja-auto tms. liput, rautatie-, lento- ja laivaliput mahdollisine makuupaikkalippuineen II luokassa, sekä muut kuljetuskustannukset ja matkatavaramaksut. 3.4 Muusta työnantajan määräämästä kulkemisesta työajalla tai sen ulkopuolella korvataan todelliset matkakulut. 3.5 Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä korvataan matkakulut ns. kertalippumaksun mukaan. Käytettäessä ns. sarja- kuukausi- alue yms. lippuja kuuluu niiden hankinta työnantajalle. 3.6 Milloin sopivien yleisten kulkuneuvojen puuttuessa joudutaan käyttämään työntekijän omaa tai hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, tai sen käytöstä on sovittu, matkakustannukset korvataan verohallituksen päätöksen enimmäismäärien mukaisesti. 3.7 Komennuspaikkakunnalla maksetaan työntekijälle korvaus syntyneistä matkakustannuksista asunnon ja työpaikan väliseltä matkalta tämän työehtosopimuksen 8 määräysten mukaisesti. 4 Matka-ajan korvaus 4.1 Matka-ajalta työajan ulkopuolella suoritetaan perustuntipalkan mukainen korvaus, tuntijakajana 168. 4.2 Matka-aika korvataan sen kulkuneuvon kulkuaikojen mukaisesti, jonka mukaan matkakulukorvaus maksetaan. 4.3 Mikäli työntekijä joutuu siirtymään kulkuneuvosta toiseen, niin siirtoaika luetaan matka-ajaksi. 4.4 Jos työmatkoihin kulkuneuvojen säännöllisen kulkuajan mukaan aamulla ja illalla yhteensä käytetään aikaa enemmän kuin 1, mutta enintään 2 tuntia, maksetaan matka-aikakorvaus yhdeltä tunnilta. Jos työmatkoihin vastaavasti käytetään aikaa enemmän kuin 2 tuntia, mutta enintään 3 tuntia, maksetaan matkaaikakorvaus vastaavasti kahdelta tunnilta jne. 4.5 Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan kolmen (3) päivittäisen, yrityksessä käytännössä olevan työajan ulkopuolella suoritetun matkatunnin osalta. 4.6 Komennuskohteisiin joissa yövytään, maksetaan matka-ajan korvaus työkomennuksen alkaessa, päättyessä tai keskeytyessä 4.4 kohdasta poiketen todellisen matka-ajan mukaan. 4.7 Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 22.00-07.00 väliseltä ajalta korvausta makseta.
21(51) 4.8 Matka-ajan korvausta määrättäessä on työmatkan lähtökohtana pidettävä kohdan 3.2 mukaan määrättyjä lähtökohtia ja työmatkan päättymiskohtana työkohteessa olevaa työntekijän sosiaalitilaa. 4.9 Työmaalle mahdollisesti maksettava matka-ajan korvaus on selvitettävä heti työn alkaessa. Epäselvissä tapauksissa tapahtuu toteaminen koeajolla, joka on suoritettava samana ajankohtana, jolloin työmaalle tavallisesti mennään ja sieltä palataan. Koeajo tapahtuu sillä kulkuvälineellä jonka mukaan työnantaja maksaa matkakulut. 4.10 Matka-ajalta työaikana maksetaan sama palkka kuin tehdystä työstä. 5 Majoituskorvaukset Milloin matkan aikana joudutaan majoittumaan, hoidetaan majoittumiskustannukset seuraavien vaihtoehtojen mukaan: 5.1 Ensisijaisesti työnantajan kustantama ja järjestämä ilmainen majoitus. Jos työnantaja tai tilaaja järjestää ilmaisen asunnon voi kyseeseen tulla majoitus yleiseen majoitusliikkeeseen, asuinhuoneistoon tai asuinhuoneeseen, vierashuoneeseen tms. Työmaamajoituksen tason tulee olla sellainen, että asumistilaa kutakin majoitettavaa kohti on vähintään 10 m 3 ja, että samaan huoneeseen sijoitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset - ja virkistystilat. (Liite 3) 5.2 Työnantajan hyväksymän (majoitusliikkeen) tositteen mukaan - Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 151 /vrk ja muualla Suomessa 96 /vrk enimmäismäärään asti. Mikäli asunnon hankkiminen jää työntekijän huoleksi majoitusliikkeen laskua vastaan, tulee kyseeseen tämä vaihtoehto. Niissä tapauksissa, joissa työntekijä on vuokrannut asunnon yksityishenkilöltä, sovitaan osapuolten kesken niistä menettelytavoista, joilla majoituskustannukset korvataan. 5.3 Ilman tositetta suoritetaan yöpymisrahaa 10 /yö. Yöpymisraha suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta yöpymiseltä, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta, tai hän ei ole saanut edellisessä kohdassa mainittua majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yöpymisrahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden. 6 Päivärahajärjestelmän soveltaminen eräissä tapauksissa 6.1 Ilmainen ruoka Jos työntekijä jonain matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruuan päivärahan enimmäismäärä on puolet täyden päivärahan määrästä. Ilmaisella ruualla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollessa kahta ilmaista ateriaa ja osapäivärahan kysymyksessä ollessa yhtä ilmaista ateriaa. 6.2 Koulutustilaisuudet ja vastaavat Tapauksissa, joissa työnantajan on kustannettava ns. täysihoitopakettina työntekijälle täydellinen ylöspito, koulutuspäiväraha on 1.1.2008 alkaen 11,45. Edellä mainittuja tapauksia ovat mm. yrityksen työntekijöille järjestämät koulutustilaisuudet kurssikeskuksissa, motelleissa ja niitä vastaavissa paikoissa.